178
Jouni A. Vest
Nettisanakirja
Suomi – Saame
ALKUUN
Tämän nettisanakirjan päälähteinä ovat olleet Konrad Nielsenin sekä Pekka Sammallahden sanakirjat – mukaan lukien hänen hiljattain ilmestynyt laaja POHJOISSAAME – SUOMI-
sanakirjansa. Kolmantena lähteenä on ollut oma saamen kielen sanastotuntemukseni sekä takavuosina kokoamani synonyymisanakirja.
Substantiivien ja verbien taivutukseen liittyvä astevaihtelu on jätetty merkitsemättä, jottei sanakirja paisuisi ulkoasultaan kovin painavaksi. Niinpä epävarmoissa tilanteissa kannattaa tarkistaa sanan oikea taivutus varsinaisista sanakirjoista. On aina merkitty merkinnällä (pl.), mikäli sana on monikossa. Saamessa on runsaasti t-päätteisiä sanoja, jotka eivät ole monikkomuotoja, esim. jiellat (lemmikki), állat (pulmunen), hoavkkát (houkka). Niinpä jos t-päätteisen sanan lopussa ei ole mitään merkintää, silloin kyseinen sana on yksikössä.
Adjektiiveista on tarvittaessa annettu sekä predikatiivi- että attribuuttimuoto. Esimerkiksi: LAISKA (láik/i (-kes), SEURALLINEN (guoibmá/i (-s), HUONOMUISTINEN (muittoh/eapme (-is). Jos adjektiivista on käytössä vain attribuuttimuoto, silloin on merkitty seuraavasti: KIRJOITTAMATON čálekeahtes (attr.), AVOPÄINEN gahperahtes (attr.), KYPSYMÄTÖN láttakeahtes (attr.). Mikäli adjektiivista on käytössä vain predikatiivimuoto, silloin on merkitty näin: KÄRTTYISÄ duskkas (-), SAMEA seađas (-), HUOLIMATON šluđas (-). Ja jos adjetiivissa on samanlainen predikatiivi- ja attribuuttimuoto, silloin ei ole mitään merkintää.
Saamen kielessä verbeistä on usein käytössä useita rinnakkaismuotoja, joiden kaikkien mukaanotto olisi paisuttanut huomattavasti kirjan kokoa. Niinpä noita muotoja on jouduttu karsimaan, ja perusmuodoksi on valittu mielestäni se kattavin vaihtoehto. Tällaisia muotoja löytyy esimerkiksi verbeistä PURRA (gáskit), OTTAA (váldit), VOITTAA (vuoitit). Niinpä "tulla jonkin puremaksi" voisi olla gáskkáhallat, gáskkáhaddat, gáskkahallat, gáskkahaddat, ja "tulla jonkun ottamaksi" voisi olla válddáhallat, válddáhaddat, válddahallat, válddahaddat, ja "tulla jonkun voittamaksi" taas olisi vuoittáhallat, vuoittáhaddat, vuoittahallat, vuoittahaddat. Tällaisista -it-päätteisistä verbeistä perusmuodoksi on valittu se ensimmäiseksi mainittu vaihtoehto.
Saamen kielessä on lisäksi koko joukko -allat, -addat-päätteisiä verbejä, esimerkiksi LASKETELLA (čierastallat ~ čierastaddat), LUETELLA (logahallat ~ logahaddat), HAUKOTELLA (gávastallat ~ gávastaddat). Näistä perusmuodoksi on valittu se edellinen vaihtoehto. Huomattavasti vähemmän on pelkästään -addat-päätteisiä verbejä. Tällaisia verbejä on esimerkiksi "muitaladdat" (kertoilla), "heahpanaddat" (häpeillä), "roahkkasaddat" (tarttuilla) ja "suoládaddat" (varastella). Viimeisenä normittamista vaativana verbiryhmänä ovat -muvvat, -mit-, -nuvvat-päätteiset verbit. Tällaisia ovat esimerkiksi TUTUSTUA (oahpásmuvvat, oahpásmit, oahpásnuvvat), ILAHTUA (ilosmuvvat, ilosmit, ilosnuvvat), VARTTUA (rávásmuvvat, rávásmit, rávásnuvvat). Perusmuodoksi olen valinnut sen ensimmäisen vaihtoehdon, mutta kaikki muodot ovat toki kielellisesti oikeita.
Merkinnät (S), (N) ja (R) tarkoittavat, että sana on etupäässä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa käytössä.
POHJOISSAAME – SUOMI-sanakirjasta on otettu nettisanakirjaan huomattava määrä perinteisiä sanoja, joita ei ole ollut aikaisemmissa sanakirjoissa. Lisäksi tuosta kirjasta on saatu runsaasti uudissanastoa tähän nettisanakirjaan. Voikin sanoa, että nyt ilmestyvästä nettisanakirjasta löytyy sekä uutta että vanhaa – ne vanhimmat sanat ovat jo vaipumaisillaan unhoon mutta monet uudissanat ovat vasta tuloillaan käyttöön. Saamen sanojen käyttöä ovat valottamassa puhesaamesta otetut lukuisat esimerkit. Nettisanakirja on laadittu siten, että se soveltuu samalla synonyymisanakirjaksi. Lähiaikoina ilmestyy myös Saame – Suomi-nettisanakirja.
Pariisissa 03.07.24
Jouni A. Vest
Lyhenteet
abstr. abstraktinen
adj. adjektiivi
adv. adverbi
akk. akkusatiivi
anat. anatomiaan liittyvä
attr. attribuutti
biol. biologiaan liittyvä
bot. kasvitieteeseen liittyvä
elekt. sähköön liittyvä
erit. erityisesti
esim. esimerkiksi
fem. naispuolisesta henkilöstä
fys. fysiikkaan liittyvä
geogr. maatieteeseen liittyvä
geol. geologiaan liittyvä
geom. geometriaan liittyvä
hist. historiaan kuuluva sana, ei enää käytössä
ill. illatiivi
intr. intransitiivinen
jne. ja niin edelleen
jur. juridinen
kem. kemiaan liittyvä
kiel. kieleen, kielioppiin liittyvä
kom. komitatiivi
konkr. konkreettinen
ks. katso
kuv. kuvaannollisessa käytössä
lok. lokatiivi
mask. miespuolisesta henkilöstä
mat. matematiikkaan liittyvä
med. lääketieteeseen liittyvä
mil. sotilassanastoa
miner. mineraali
mus. musiikkisanastoa
pl. monikko
pol. politiikkaan liittyvä
postp. postpositio
psyk. psykologiaan liittyvä
rel. uskontoon liittyvä
rspr. resiprookkinen
subst. substantiivi
superl. superlatiivi
tekn. tekniikkaan liittyvä
tietok. tietokoneeseen liittyvä
trad. perinteinen
trans. transitiivinen
urh. urheilusanastoa
vars. varsinkin
vrt. vertaa
vulg. vulgaari
---
OVDASÁTNI
Dán neahttasátnegirjji váldogáldun leat leamaš Konrad Nielsena ja Pekka Sammallahti sátnegirjjit – maiddái su moadde jagi dassái almmustuvvan stuorra SÁMI SUOMA SÁTNEGIRJI. Goalmmát gáldun leat leamaš iežan sámegiel sátnedovdamuš ja mus 2005:s almmustuvvan synonymasátnegirji.
Substantiivvaid ja vearbbaid sojaheapmái guoskevaš dássemolsašupmi lea guđđojuvvon merkekeahttá, amas dát sátnegirji šaddat olgguldas hámi dáfus menddo lossadin. Nuba sáni rivttes sojaheami gánneha eahpesihkkaris dilis dárkkistit sátnegirjjiin. Lea álo merkestuvvon merkejumiin (pl.), jos sátni lea máŋggaidlogus. Sámegielas lea valjis t-loahppasaš sánit, mat eai leat máŋggaidloguhámit, omd. jiellat (lemmikki), állat (pulmunen), hoavkkát (houkka). Nuba jos t-loahppasaš sáni maŋis ii leat makkárge merkejupmi, de sátni lea ovttaidlogus.
Adjektiivvain leat dárbbu mielde addojuvvon sihke predikatiiva- ja attribuhttahápmi. Ovdamearkka dihte: LAISKA (láik/i (-kes), SEURALLINEN) guoibmá/i (-s), HUONOMUISTINEN (muittoh/eapme (-is). Jos adjektiivvas lea anus dušše attribuhttahápmi, de dalle lea merkestuvvon ná: KIRJOITTAMATON čálekeahtes (attr.), AVOPÄINEN gahperahtes (attr.), KYPSYMÄTÖN láttakeahtes (attr.). Jos adjektiivvas lea anus dušše predikatiivahápmi, de lea merkejuvvon ná: KÄRTTYISÄ duskkas (-), SAMEA seađas (-), HUOLIMATON šluđas (-). Ja jos adjektiivvas lea seammalágan predikatiiva- ja attribuhttahápmi, de dalle ii leat makkárge merkejupmi.
Sámegielas vearbbain leat dávjá anus moanat bálddalashámit, maid buot lea váttis čáhkadit dán girjái. Nuba dieid hámiid lea šaddan geahpedit, ja vuođđohápmin lean válljen iežan mielas dan vuohkkaseamos hámi. Dákkár hámit gávdnojit omd. vearbbain PURRA (gáskit), OTTAA (váldit), VOITTAA (vuoitit). Nuba "tulla jonkin puremaksi" sáhtášii leat gáskkáhallat, gáskkáhaddat, gáskkahallat, gáskkahaddat ja "tulla jonkun ottamaksi" sáhtášii leat válddáhallat, válddáhaddat, válddahallat, válddahaddatja "tulla jonkun voittamaksi" fas livččii vuoittáhallat, vuoittáhaddat, vuoittahallat, vuoittahaddat. Dákkár -it -loahppasaš vearbbain vuođđohápmin lea válljejuvvon dat vuosttasin namuhuvvon molssaeaktu.
Sámegielas leat dasa lassin dievva -allat, -áddat-loahppasaš vearbbat, omd. LASKETELLA (čierastallat ~ čierastaddat), LUETELLA (logahallat ~ logahaddat), HAUKOTELLA (gávastallat ~ gávastaddat). Dain vuođđohápmin lea válljejuvvon dat ovddit hápmi. Mealgat uhcit leat -addat-loahppasaš vearbbat. Dákkár vearbbat leat ee. "muitaladdat" (kertoilla), "heahpanaddat" (häpeillä), "roahkkasaddat" (tarttuilla). Maŋimuš vearbajoavkun, maid šaddá normeret, leat -muvvat, -mit, -nuvvat-loahppasaš vearbbat. Dákkárat leat omd. TUTUSTUA (oahpásmuvvat, oahpásmit, oahpásnuvvat), ILAHTUA (ilosmuvvat, ilosmit, ilosnuvvat), VARTTUA (rávásmuvvat, rávásmit, rávásnuvvat). Vuođđohápmin lean válljen dan vuosttas molssaeavttu, muhto buot hámit leat dieđusge giellaoahpalaččat riekta.
MERKEJUMIT (S), (N), (R) oaivvildit dan, ahte sátni lea eanaš Suomas, Norggas ja Ruoŧas anus.
SÁMI – SUOMA SÁTNEGIRJJIS leat váldojuvvon dán neahttasátnegirjái mealgat árbevirolaš sánit, mat eai leat leamaš ovddit sátnegirjjiin. Dasa lassin dien girjjis leat fidnejuvvon valjis ođđasánit dán neahttasátnegirjái. Sáhttáge dadjat ahte dál almmustuvvi sátnegirjjis gávdnojit sihke boares ja ođđa sánit – dat boarrásepmosat leat juo báhcimin eret anus ja máŋggat ođđasánit leat easkka boađi boađi sámegillii. Sámegiel sániid geavaheami leat čielggasmahttimin beaivválaš sámegielas váldojuvvon ovdamearkkat. Neahttasátnegirji lea dahkkojuvvon nu, ahte dat heive maiddái synonymasátnegirjin. Fargga almmustuvvá maiddái Sámi – Suoma-neahttasátnegirji.
Parisis 03.07.24
Jouni A. Vest
Oanádusat
abstr. abstráktalaš
adj. adjektiiva
adv. advearba
akk. akkusatiiva
anat. anatomiijai guoskevaš
attr. attribuhtta
biol. biologiijai guoskevaš
bot. botanihkkii guoskevaš
elekt. šleađgarávdnjái, elerávdnjái guoskevaš
erit. erenoamážit
esim. ovdamearkka dihte
fem. nissonolbmui guoskevaš
kuv. govvideaddji sátni
fys. fysihkkii guoskevaš
geogr. geografiijai guoskevaš
geol. geologiijai guoskevaš
geom. geometriijai guoskevaš
hist. historjái guoskevaš, ii leat šat anus
ill. illatiiva
intr. intransitiiva
jne. ja nu ain
jur. juridihkalaš
kem. kemiijai guoskevaš
kiel. gillii, giellaohppii guoskevaš
kom. komitatiiva
konkr. konkrehtalaš
ks. geahča
lok. lokatiiva
mask. divdui guoskevaš
mat. matematihkkii guoskevaš
med. medisiidnii guoskevaš
mil. soalddátsátni
miner. minerála
mus. musihkkii guoskevaš
pl. máŋggaidlohku
pol. politihkkii guoskevaš
postp. postposišuvdna
psyk. psykologiijai guoskevaš
rel. oskui guoskevaš
rspr. resiprohkalaš
subst. substantiiva
superl. superlatiiva
tekn. teknihkii guoskevaš
tietok. dihtorsátni
trad. árbevirolaš
trans. transitiiva
urh. falástallansátni
vars. erenoamážit
vrt. veardit
vulg. vulgára
---
A
aakkosjärjestysalfabehtalaš ortnet
aallokkobárut (pl.), bárusteapmi, gearra
aallonmurtajabárrodoaddji
aallonpituusbárroguhkkodat
aallonpohjabárrogaska
aaltobárru, skávval
aaltoillabárustit, gearrat, gearadit
aaltosulkubárroruohtu
aamenámen ~ ámmen
aamiaineniđitborramuš, iđitbiebmu
aamuiđit
aamuhartausiđitrohkos
aamuhetkiiđitboddu
aamuhämäräiđitveaigi
aamuineniđidaš
aamukausiiđitbodda; aamukauden, koko aamuniđitbotta
aamuksi(aamuun mennessä) iđidassii
aamullaiđidis ~ iđedis ~ iđ´đes
aamumakaus(poroilla) iđitlivat (pl.)
aamunkoiiđitguovssu, guovssu
aamunvirkkumor´rá/i (-s), morris (-is), mor´reš (-is)
aamupalaiđitnealgádat, iđitbihttá (S)
aamupuoleeniđitbeallai
aamupäiväiđitbeaivi; aamupäivälläiđitbeaivve
aamurukousiđitrohkos
aamuruskoiđitguovssu
aamu-uutiset(pl.) iđitođđasat (pl.)
aamuvarhainárr´iđit, árrat iđidis ~ iđedis
aamuyöiđitidja; aamuyölläiđitija
aapa (laaja suo) áhpi, jeaggi
aapinenáppes
aariára
aaria(mus.) ária
aarniometsäálgovuovdi
aarreárdna, riggodat, divrras dávvir
aarrehauta árdnahávdi
aasiásen
aasialainenásialaš
aatamiáttán; vanha aatami, paholainenboares áttán, vuoras
aataminomenaguoggomasčohkka
aateidea, jurdda
aateliádel
aatelinenádellaš, ádelii gul´levaš
aatelisarvoádelárvu
aatelisnainenádelnisu
aatelissäätyádelseahtu
aatelisuusádelvuohta
aateloidaádelastit
aateluusádelvuohta
aatonaattoruohtaruohtta
aatteellinenidealisttalaš, jurddalaš
aattoruohtta; aattonaruohttan, uudenvuoden aattonaođđabeairuohta
aattoiltaruohttaeahket
aava(avomeri) áhpi; aavalla merelläábis
aavegobmi
aavikkosáttoáhpi, sáttomeahcci
aavistaa ávaštit, oadjut, guopmat, vihkut, gamustis dovdat
aavistellaávaštallat, noahkut, gapmudit
aavistusávaštus
abessiivi (kiel.) abessiiva
abiturienttiabiturienta (S), rukses ruoš´ša (N)
ablatiivi(kiel.) ablatiiva
aborigini(vars. Australian alkuasukas) aborigiinna
aborttiaborta
absoluuttinenabsoluhtalaš
abstraktiabstrákta
absurdiabsurda
adessiivi(kiel.) adessiiva
adjektiivi(kiel.) adjektiiva
adoptioadopšuvdna
adoptoidaadopteret
adrenaliiniadrenaliidna
adventtiadveanta
adverbi(kiel.) advearba
aforismiaforisma
afrikkalainenafrihkálaš
agenttiageanta
aggressiivinenagressiivvalaš
agronomiagronoma
ahavoitunut áfáiduvvan, gámis
ahdas(tiloista)gárž/i (-žes), sajih/eapme (-is), nákkis; (vaatteesta, putkesta, polusta tms.)bask/i (-kes), tulla ahtaammaksigáržut, baskut, sajihuvvat, tehdä ahtaammaksigáržžidit, baskkidit; pitää jotakin liian ahtaanagáržžášit, baskkášit; ahtaallagáržásis, ahtaallegáržásii
ahdasmielinen gáržžesmielat, gáržžesmielalaš, áhtesmielalaš
ahdinkovuor´rádus ~ vuorrádus, váttes dilli, váttisvuođat (pl.); ojasta allikkoonheađis vuor´rádussii
ahdistaaáhtestit
ahdistavaáhtesteaddji
ahdistella doaruhit; (saalista, esim. sudesta)oaguhit, ogohallat, (koira poroa)stoaluhit
ahdistella(jotakuta jollakin asialla) vuortnuhit
ahdistuaáhtestuvvat
ahdistusáhtestus
aherrusbarggildeapmi, buđaldeapmi
ahkeraviššal (-is), barggán (-is), áŋgir (-is)
ahkera(käsitöissä) duoddjá/i (-s), duodjár (-is), duojár (-is)
ahkeroidaáŋgiruššat
ahkeruusviššalvuohta, viššu
ahkiogeres; erilaisiaahkioitavuodjeng., ráidog., liigeg., lohkkeg., gálvog., gávdneg., goahteg., girkog., veđor, vehtor, bulki, bulkor; (huonoja)gárcu, gurci, gumšu, šnjuoggu, njággu, geavzi, steanži, lissa, liski, háska, geresdáhpi
ahkionkaarigeresfierra
ahmageatki
ahmattivuovdásdiŋga, vuhpon, runzi, šleambá
ahmiavuovdduštit, vuvdošit, vuohpput, vuhpodit, njieladit, healsut, hoalkut, šleambit, šleambut, šloahkkut, njiellaladdat, suohppuladdat
ahmimishäiriö(bulimia) vuovdduštanváddu
ahne(abstr.) gutneh/eapme (-is), borastuhkes, nealggár (-is), áberávkkas
ahne(konkr.) vuovdá/i (-s), borastuhkes, boreš (-is), nealggár (-is), runzá/i (-s), vuhppolas; pitää jotakuta liian ahneenavuovdášit soapmása
ahnehtiavuovdduštit, vuvdošit, runzet, vuohpput, vuhpodit
ahogieddi, spáitu
ahomansikkagieddemuorji
ahomataragieddemáđir, vilgesmáđir
aho-orvokkibeatnatviola
ahopajugieddesieđga
ahosuolaheinäguolbbajuopmu
ahtaacoggat, bahkket, dukset, páhkket, norrat
ahtaastigáržžet ~ gáržžit; asuu hyvin ahtaastiássá hui gáržžet
ahtausgárživuohta
ahtautuabahkašuvvat
ahtojäinen(vesi) sáissas (-is) ~ sáis/sas (-e-)
ahtojääsáissa, norranjiekŋa, norahagat (pl.); tuoda ahtojäätä rannallesáiset, norrat
ahvenvuoskku, vuskkon
ahvenenmaalainenålándalaš
ahvenvitavuoskkovihti
aidanseiväsáideseaibbis
aidanvieriáideguorra
aidasáiddis
aidataáidut
aieáigga, áigumuš, ulbmil
aihefáddá
aiheellinendárbbašlaš, áššálaš, áš´šáigullevaš, árttalaš
aiheetondárbbašmeahttun, áššeh/eapme (-is), árttah/eapme (-is)
aiheuttaadagahit, mielddisbuktit, čuoččáldahttit, bohciidahttit
aiheutuašaddat, čuožžilit
aihkimäntyháika
aika áigi; sinä aikanadan áigge, entisinä aikoinaovdalaš áiggiid, hyvissä ajoináiggil, koko ajanoppa áigge, ajan mittaanáiggi mielde, lyhyeksi aikaaoanehassii, lyhyen ajan, vähän aikaaoatnelanbotta, yhtä aikaaoktanaga, ajoissaáiggi bále, aikoja sittendolin, áigá, ennen aikojaan ovdal áiggiid, viime aikoinadáid guhtaliid
aika(adv.) viehka, oalle, mealgat, oppa
aikaansaadaoažžut áigái, dagahit
aikaansaannosduodji, ráhkadus
aikaansaapaábas, ealjár (-is), sealgil (-is)
aikaaviepäáddjá/i (-s)
aikaeroáigeerohus
aikaihminenollesolmmoš
aikaillaájahallat, ádjánuššat, áiggirdit, áiggárdallat, bussat, busildit, láppezastit
-aikainen-áigásaš
aikainen árrat, árra-
aikaisemminovdal; vähän aikaisemminovdalaš
aikaisinárrat; kuinka aikaisin?árratgo?
aikaisin(superl.) áramus
aikaisintaan áramustá, ovddimustá
aikaistuaárranit
aikajärjestysáigeortnet
aikakausi áigodat, áigebadji
aikakausjulkaisuáigečála
aikakirjaáigegirji, kronihkka
aikalainenáigeguoibmi
aikamerkkiáigemearka
aikamoinenoallelágan
aikamuoto(kiel.) tempus, áigehápmi (S)
aikapalkkaáigebálká
aikatauluáigedávval
aikavyöhykeáigeavádat
aikaväliáigegaska
aikayksikköáigeovttadat
aikoaáigut, meinnet; geahkat
aikomus áigumuš, áigga, jurdda
aikuinenrávesolmmoš, ollesolmmoš
aikuiskoulutusrávesolbmuidskuvlen
aikuistuarávásmuvvat, šaddat ollesolmmožin
aina álo, álelassii, ovtto, čađat, jám´ma; ohpihii, duojásii, duojážassii hän on aina niitä samoja kyselemässäson lea ohpihii daid seammáid jearahallamin
ainainenálolaš, agálaš
ainakaangoittotge, goitge
ainakingoittot, ainjuo
ainavihantaáloruonas; ainavihanta lehtipuuáloruonas lastamuorra
aine ávnnas
aine (kirjoitelma koulussa) ávnnas, stiila (N)
aineellinenávnnaslaš
aineenopettajaávnnasoahpaheaddi, fágaoahpaheaddji (N)
aineenvaihduntaávnnasmolsun, ávnnasmolsašupmi
aineistoávdnasat (pl.), materiála
ainekirjoitusstiilačállin
aineopinnot(pl.) ávnnaslohkamat (pl.)
ainoaáidna, áidnu
ainoastaandušše, duššefal, beare, aivve; oli ainoastaan vaatimialedje aivve álddut
ainokainenáidna mánná
ainutáidna, áidnu
ainutkertainenáidnageardásaš
ainutlaatuinenáidnalunddot, erenoamáš
airoáiru
aisaáisá
aisata(yksi puu)ol´let; (useita puita) oallut
aistiáicu
aistiaáiccuiguin áicat
aistiharhahallunisašuvdna
aistikassmáhkalaš
aistinelináicanorgána
aita áidi
aitajuoksuáideviehkan
aitatyöáidebargu, áidun
aitaus áidi, gárdi
aitiološe ~ lošša
aitoeakti
aitouseaktivuohta
aittaáiti
aivan áibbas
aivastaagastit
aivastuttaagasttihit; häntä aivastuttisu gasttihii
aivokalvovuoiŋŋašcuozza
aivokalvontulehdusvuoiŋŋašcuozzavuolši
aivokoppavuoiŋŋašgoahti
aivokuorivuoiŋŋašgarra
aivokurkiainenvuoiŋŋašhárji
aivolisäkehypofysa
aivopesuvuoiŋŋašbassan
aivot(pl.) vuoigŋašat (pl.), vuoiŋŋamaččat (pl.), vuoigŋamat (pl.); aivo-vuoiŋŋaš-, vuoiŋŋamaš-
aivotärähdysvuoiŋŋašsparggiheapmi
aivoverenvuotovuoiŋŋašvardin
ajaavuodjit; (vähän)vuojestit, (nopeasti)vuodjilit, (lähteä ajamaan)vuoddját, čavget, dol´let; tulla ajetuksivuddjot
ajaa(kovalla vauhdilla) vuodjáladdat, girddihit, seaivvuhit, hurgguhit, boalddihit, luoittašit, šuvgguhit; (johonkin)hurgalit, seaivalit, cirgalit
ajaa(pois, tiehensä) vuojehit, ádjit, jáget, kevret
ajaa(tokkaa edellään) vuojehit
ajaa partansaráhket, ráhkedaddat
ajaa takaa(petoeläimistä)doarridit, oaguhit; (autolla ajaen)vuojihit, (juosten)viegahit, (hiihtäen)čuoiggahit
ajaja vuoddji
ajallinenáiggálaš, áigái guoskevaš
ajanjaksoáigodat, badji
ajankohtaáigemuddu, muddu, áigečuokkis
ajankohtainenáigeguovdil (-is)
ajankulu áiggegollu, áiggeájánas
ajanlaskuáigelohku; ennen ajanlaskun alkuaovdal áigelogu álggu
ajanmukainenáigáiheivvolaš, áigesoahppil (-is)
ajanvieteáiggeájánas, ájánas, áiggeájáhus, áiggegollu
ajatellajurddašit, jurddahit, jurddašaddat, ájahallat (R)
ajatella(nopeasti) jurdilit, smiehtastit
ajatelmajurddus, aforisma
ajatonáiggeh/eapme (-is)
ajattelematon(esim. teosta) jurddašmeahttun, jurddaškeahtes (attr.)
ajattelematon(ihmisestä) jurdilmeahttun
ajattelevajurddašeaddji
ajattelijajurddašeaddji
ajattelujurddašeapmi
ajattelutapajurddašanvuohki
ajatuksellinenjurddalaš
ajatus jurdda
ajatustenvaihtojurddalonohallan
ajatusviivajurddasáhcu
ajelehtia(virran mukana) rievdat, suohčat
ajellavuojašit, vuojástallat
ajettuabohtanit
ajettuma bohtaneapmi, bohtti
ajovuodju, sáhttu; no onko ollut tarpeeksi ajoja?na leatgo leamaš doarvái vuojut?, na galego leat leamaš vuojut?
ajoahkiovuodjengeres
ajohihnavuodjenlávži
ajoissaáiggi bále
ajoittaingaskkohagaid, gaskkaid, duollet dálle
ajojälkivuojáhat
ajojäärievdijiekŋa
ajokaistavuodjingurggástat, vuodjingeainnus
ajokas vuoján
ajokieltovuodjingielddus
ajokkivuoján
ajokoe(insinööriajo) vuodjiniskkus
ajokorttivuodjingoarta
ajolupavuodjinlohpi
ajoneuvofievru; ajoneuvon haltijafivrrolaš; jolla on paljon ajoneuvojafivr/ui (-os)
ajoneuvotonfievrroh/eapme (-is)
ajonopeusvuodjinleaktu
ajo-oikeusvuodjinvuoigatvuohta
ajoporoheargi; vuoján
ajopuurievddahas, riehkki
ajoratavuojáhat
ajorekivuodjenreahka
ajosbohtaneapmi, bohtti, buogu
ajosauvavuodjensoabbi
ajosuuntavuodjinguovlu, vuodjinhálti
ajovalovuodjinčuovga
ajoverkkogolgadat; pyytää ajoverkollagolgadit
ajoverkkopyyntigolgadeapmi
ajuri, ajomies sáhttolaš
ajuruohohonnetrássi
akanasáđđu, skabus
akanainensáđ´đ/ui (-os)
akanvirtajor´regoatnil, ruovttogoatnil
akateemikkoakademihkkár
akateeminenakademalaš
akatemiaakademiija
akillesjännešušmesuotna
akkaáhkká, geret, áhkku
akkilansaameáhkkilsámegiella
akkuakkumaláhtor, báhtter, (auton)biilabáhtter
akkusatiivi(kiel.) akkusatiiva
akrobaattiakrobáhtta
akrobaattinenakrobáhtalaš; akrobaattinen esitys akrobáhtalaš loaiddasteapmi
akseliáksil
akselipainoáksildeaddu
akseliväliáksilgaska
aksenttiakseanta
aktiivi(kiel.) aktiiva
aktiivinenaktiivvalaš
aktiivisestiaktiivvalaččat, áŋgirit, viššalit
aktivistiaktivista
aktiviteettiaktiviteahtta ~ aktivitehta
aktivoidaaktiveret
akustiikkaakustihkka
akustinenakustihkalaš
akuuttiakuhtta
akvaarioakvária
akvarelliakvareal´la
ala-arvoinenvuolleárvosaš, dohkketmeahttun, fuo/tni (-nes)
ala-aste(koulussa) vuolledássi, mánáidskuvla (N)
alahampaat(pl.) vuollebánit (pl.)
alahuone(parlamentin) vuolleviessu
alahuulivuollebavssa
alaikäinenagivuloš, vuolleahkásaš, uminddet (N)
alaikäisyysagivulošvuohta
alaindeksivuolleindeaksa
-alainen-vuloš, -vuoláš
alajuoksulla (joen) vuollin
alajuoksulle (joen) vulos
alakertavuollegeardi; vanhemmat nukkuivat alakerrassa ja lapset yläkerrassavánhemat ođiiga vuollegearddis ja mánát fas ođđe badjegearddis
alakoulusmávvaskuvla, mánáidskuvla, vuolledássi (S)
alakulomelankoliija, šlundivuohta
alakuloinen(adj.) šlund/i (-des), šlunddas (-), šluŋggas (-), skurv/vas (-a), skurvváhis (attr.), skur/tnjas (-dnje-), skurdnjá/i (-s), snolk/kas (-e-), hurv/i (-ves), hurv/vas (-e-), njolv/vas (-e-); olla alakuloinenšlundát, šlundahit, šlundádit, šluŋgát, skurvát, skurdnját, tulla alakuloiseksišlundut, šlunddagit, tehdä alakuloiseksišlundudit (ks. apea)
alakuloinen(subst.) šluŋgi, skurvvát, skurvván, skurdnji, njolvi
alakuunohkki mánnu, nuos´si mánnu
alaleuanluuoaloldákti
alaleukaollolat (pl.)
alaluomivuolleluopma, vuolleramas
alamaavuolleeana(n)
alamainenvuolibuš
alamäkimihtolat, miehtálat, mieđu, miehteeana(n)
alankovuolládat, vuolleeana(n)
alaonttolaskimovuolit váibmomorči
alaosavuolábealli ~ vulobealli, vuoláldas, vuolus; alapuolellavuolábealde, alapuolellevuolábeallai, alapuolitsevuolábeale
alaotsikkovuollerubrihkka
alapaulavuollebealli, vuollereašmi
alapuolelta (alhaalta) vuolil
alapuoli(tuulen) mieđábealli; alapuolellamieđábealde, alapuolellemieđábeallai, alapuoleltamieđil
alapuolitse(adv.) vuollil
alapäävuolágeahči ~ vulogeahči; alapäässävuolágeahčen, alapäähänvuolágeahčai, alapäästä, alapään kauttavuolágeaže
alaraja(minimi) vuollerádji
alaryhmävuollejoavku
alasvulos, vuolás
alaselkäčielggevuolli
alasinstáđ´đi
alassuingopmut, gopmolassii, gomolassii ~ gomalassii
alasti álás
alastonálás
alatiduojásii, duojážassii, duojetduodjin
alavavuolleg/aš (-is)
alavatsačoavjjevuolli
alaviite vuollečujuhus
alavirrallavuollin
alavirtaanvulos
albatrossialbatros´sa
alemmaksivuollelii, vuollelebbui, vuolibui; vähän alemmaksivuollelažžii, vuolleleppožii, vuolibužžii
alemmuudentunnevuolitvuođadovdu
alemmuusvuolitvuohta
alemmuuskompleksivuolitvuođakompleaksa
alempanavuollelis, vuolleleappos, vuolibus; vähän alempanavuollelaččas, vuolleleppožis, vuolibuččas
alempivuolit; vähän alempivuolibuš
alennus(hinnan) vuolideapmi, vuoládus, rabáhtta
alennusmerkki(mus.) vuolidanmearka
alennusmyyntivuoládusvuovdin, hálbáivuovdin
alennustilavuolidupmi
alentaavuolidit
alentua(rinteestä) vuollánit, vuollut
algoritmialgoritma
alhaallavuollin; botnis
alhaaltavuolil
alhaisovuolitgeardi
alivuoli ~ vuole
aliarvioidavuolleárvvoštallat; fuonášit, hejošit
alibialibiija
alihintavuollehaddi; alihintaan(adv.)menddo hálbái
alijäähtynyt sadečođđi; saada jääkuori alijäähtyneestä sateestačođđut
alijäämävuollebáza ~ vuolláibáza
alijäämäinenvuollebázalaš
alikersantti(mil.) vuolleseršánta
alikulkuvuolliljohtin
alikäytävävuollemanahat
alimmainenvuolimus; alimmaisenavuolimusas, alimmaiseksivuolimussii
alioikeusvuolleriekti
alipainovuolledeaddu
aliravitsemusbiebmovátni
aliravittuhejot bibmojuv´von
alistaavuollánahttit
alistuavuollánit
alistuskonjunktio(kiel.) siskálasti konjunkšuvdna
alitajuinenmielavuloš
alitajuntamiellavuolli, mielavuloš; alitajunnassamiela vuolde
alitsevuoli ~ vuole
alittaamannat vuoli
alituinenagálaš, álolaš
alituiseenovtto, čađat, duojásii, duojážassii
aliupseeri(mil.) vuolleoffiseara
alivuokralainenvuolleláigolaš
alkaaálgit, riepmat, -goahtit; alkaa houratahovrriidit, alkaa täristädorggiidit, alkaa itkeäčir´rot, alkaa kasvaa (marjasta, sikiöstä)čuolbmaduvvat, alkaa kuulla, havahtua, herätägul´lát, alkaa sataa luntamuohttát, alkaa sataa vettäarvát, alkaa tuullabiekkastit
alkeellinenálggolaš, primitiiva
alkeet(pl.) álgooahppu
alkeisjuuri(biol.) álgonađđa
alkeiskurssiálgogursa
alkeislehti (biol.) álgolasta
alkeisopetus álgooahpahus
alkeisrakkulaálgoráhkku
alkeissilmu(biol.) álgourbi
alkeisvarsi(biol.) álgonađđa
alkioálgu; ihmisalkio, sikiön varhaisasteohkečuolbma, mánnáčuolbma; alkio linnunmunassačalbmespar´ru
alkoholialkohola
alkoholiongelmat(pl.) jugešvuođaváttisvuođat (pl.)
alkoholismialkoholisma, jugešvuohta
alkoholistialkoholista, juhkki
alkuálgu; saada alkunsariegádit
alkuaanálgoálggus
alkuaikoinaálgoáiggiid
alkuaine(kemiallinen) álgoávnnas
alkuasukasálgoás´si, eamior´ru
alkueläinálgoeal´li
alkukesäálgogeassi; alkukesästäálgogeasis
alkukirjainálgobustávva
alkukuuálgománnu
alkulimaálgošliivi
alkuluku(mat.) álgolohku
alkumatkaálgomátki
alkuperäboahtimuš, álgovuolgga, álgovuođđu, álgu
alkuperäinenálgoálgosaš, originála, álgo-
alkuperäinen luontoálgoluondu
alkuperäisasukaseamiás´si
alkuperäiskansaálgoálbmot, eamiálbmot
alkuperämaaálgoriika
alkupääálggogeahči; alkupäässäálggogeahčen, alkupäähänálggogeahčai
alkusanat(pl.) álgosátni
alkusyksyálgočakča
alkutekijä(mat.) álgolohkodahkki
alkutuotantovuođđobuvttadus
alkuunkaan álggage
alkuvaiheálgomuddu, álgu
alkuviikkoálgovahkku; alkuviikostaálgovahkus
alkuvuosiálgojahki; alkuvuodestaálgojagis
alkuyöálgoidja
allavuolde; joulun allaovdalaš juovllaid
allapäingomuoivviid
allasálddis
allatiivi(kiel.) allatiiva
allevuollai ~ vuollái; pöydän allebeavdde vuollai ~ beavddi vuollái
alle(lukumäärästä) vuollel; alle kolmekymmentävuollel golbmalogi, vähän allevuollelaš, vähän alle kolmekymmentävuollelaš golbmalogi
allegromuoto(kiel.) geahppa hápmi, allegrohápmi
allekirjoittaavuolláičállit
allekirjoittajavuolláičál´li
allekirjoitusvuolláičálus
allekkainvuollálagaid; merkitä luvut allekkainmerket loguid vuollálagaid
allekkainenvuollálas
allergeeni(med.) allergena
allergia (med.) allergiija
allergikkoallergihkkár
allerginenallergiijalaš
alleviivatavuolláisárget, vuolláisázastit, vuolláisárggastit
allihaŋ´ŋá
alligaattorialligáhtor
allihaahkasávjahávda
almanakkaalmmenáhkki
almuattus, álmmas, váivvášattáldat
aloite árvalus, evttohus, álgga, proposišuvdna
aloitekykydárbmi ~ dárbmu, eallju
aloittaa álggahit; aloittaa seurusteluálgalit
aloittelijaálggahal´li
aloitusálggahus
alokas(mil.) rekruhtta, álggohas (S), soalddátálgu (S)
altis(taipuvainen) soddjil (-is), mieđis, gearga/t (-dis)
altistaa(jollekin) hearkudit
altistua(jollekin) hearkut
alttariáltár
alttaritauluáltárdávval
altto(mus.) álto
alue guovlu, viidodat, eana(n)
alueellinenguovlluguovdasaš, guvllolaš, guovllu-, regionálaš, areálalaš, areála-
aluetoimitusguovlludoaimmahus
aluevesiterritoriálačáhci
aluksi álggos, vuos
alullepanija, alkuunpanijaálguibiddji, álggaheaddji, johtuibiddji
alumiini alumiidna
alunen, alustavuloš, vuoláš
alusfanas, dámpa
alushousut(pl.) vuolbuvssat (pl.), vuolosbuvssat (pl.), sisbuvssat (pl.)
aluskasvillisuus(erit. tiheä) rahkadas
aluslasivulošlássa
aluspaitavuolbáidi, liikebáidi
alustavuoláš
alustaa(taikinaa)duhppet; (levyke tms.)formateret
alustavapreliminára, álgo-; alustavat toimenpiteetálgodoaimmat
alustus(esim. tapaamisen) vuođđosáhka
alusvaatteet (pl.) vuolildusbiktasat (pl.), vuolosbiktasat (pl.)
amanuenssiamanuensa
ambulanssiambulánsa, buohccebiila
amerikkalainenamerihkálaš
amfetamiiniamfetamiidna
aminohappoaminosivra
amiraali(mil.) admirála
amiraaliperhonenamirálabeaiveloddi
ammatillinenámmátlaš, fitnolaš, fágalaš
ammatinharjoittajaámmáhisbargi, ámmátbargi, fidnobargi
ammatinharjoitusámmáhisbargan
ammatinvalintaámmátválljen
ammatti ámmát, fidnu, fága
ammattialaámmátsuorgi, fidnosuorgi, fága
ammattikalastusámmátbivdu, ámmátguolástus
ammattikirjallisuusámmátgirjjálašvuohta
ammattikokemusámmáthárjánupmi, fidnohárjánupmi
ammattikouluámmátskuvla, fidnoskuvla
ammattikoulutusámmátskuvlen, fidnoskuvlen
ammattikurssiámmátgursa
ammattikäsityöläinenámmátduojár
ammattilainenámmátolmmoš, fágaolmmoš, fidnoolmmoš
ammattiliittoámmátlihttu
ammattimetsästysámmátbivdu
ammattimiesámmátalmmái ~ ámmátolmmái
ammattitaitoámmátdáidu, ámmátmáhttu, fidnomáhttu
ammattitaitoinenámmátmáhtolaš, fidnomáhtolaš
ammattitautiámmátdávda
ammattitutkintoámmátdutkkus
ammattiyhdistysámmátovttastus, ámmátsearvi, fágasearvi
ammelávgolihtti
ammentaagoaivut, goistet; (kerran)goivet, rokkastit
ammollaan caggut, caggasis; ammollaan olevacakkas, suu ammollaancakkasnjálmmiid, pitää ammollaancaggat
ammolleencaggut, caggasii
ammoniakkiammoniáhkka
ammottaa(olla ammollaan) caggát
ammottava(haavasta, reiästä) sku/rras (-r´re-)
ammuamuhkut, bállit, bárgut; (jatkuvasti) mugodit
ammunta(elukoiden) muhkun, bárgun
ammusbáža
ammuskellabáhčalit
ammuskelubáhčaleapmi
ampaistanjuolastit
ampeeri(elekt.) ampera
ampiainenvievssis
ampiaispesävieksábeassi, viekságoahti
ampuabáhčit, vuohčit (R)
ampuhaukkadeaggafál´li
ampujabáhčči
ampulliampul´la
ampuma-asebáhčinvearju, bis´su
ampumahiihtobáhčinčuoigan
ampumamatkabáhčádat
ampumaseurabáhčinsearvi
amputoidaamputeret
amputointiamputeren
amulettiamuleahtta
analogiaanalogiija
analoginenanalogalaš
analysoidaanalyseret
analyysianalysa
analyyttinenanalyhtalaš
ananasanánas
anarkiaanarkiija
anastaasuoládit
anatomiaanatomiija
anatominenanatomalaš
ane(rel.) ánoldat; anekauppaánoldatgávpi
aneeminenanemalaš
anemiaanemiija
angervomiehtaskážir
angiinaanginá
anglosaksinenanglosáksilaš
ani harvoinhui hárve
animaatioanimašuvdna
animaatiofilmianimašuvdnafilbma, sárgojuv´von filbma
anisruohoanisrássi
ankara(olosuhteista) goavis (-is), goav/vi (-es), gar/as (-ra); muuttua ankarammaksi (olosuhteista)goavásmuvvat; pitää olosuhteita ankarinagoavášit
ankeriasákkaras
ankkasuorsá, vuojaš
ankkuriáŋkor
ankkuroida(vene) áŋkorastit, tregget (N); (kivellä)buddet
annellaaddalit, attašit
annettavaaddámuš
anniskellaaddalit, attašit
anniskeluoikeusaddalanvuoigatvuohta
annosdoarvi, attus, poršuvdna
annostellajuohkit, juogadit
anoaátnut; (kovasti)ánuhit
anomusohcan, ohcamuš
anonymiteettinamahisvuohta
anonymiteettisuojanamahisvuođasuodji
anonyymianonyma, namah/eapme (-is)
anoppivuoni, vuonáhkku; tuleva anoppivuonesássa, kutsua jotakuta anopikseenvuotnámastalit soapmásiin
anoppineen(anoppinsa kanssa) vuotnámaš
anorakkianoráhkka
anoreksiaanoreksiija
anorektikkoanorektihkkár
ansa giella; asettaa, virittää ansagiellat, pyytää ansalla (erit. riekkoja)gárdut, jäädä ansaančákŋat
ansa-aukko(ansakaarteessa) gárdeuksa
ansaitaánssášit; (rahaa)dinet
ansaitsematonánssášmeahttun
ansakaarregárdi
ansapyynti gárdun
ansapyytäjägárdu
ansioánsu; se oli hänen ansiotaandat lei su ánsu, uurastuksensa ansiosta hänelle ojennettiin mitalirahčamusaidis ovddas sutnje geigejuvvui medállja
ansio(rahan) dienas; ansiotdietnasat, boađut
ansiokasánssolaš
ansioluettelo(CV) ánsologahallan, merihttalistu
ansiomerkkiánsomearka
ansiomitaliánsomedállja
ansionmenetysdienasmas´sin
ansiotyödienasbargu
ansoa(riekkoja) gárdut, gárddodit
antaaaddit; (nopeasti)addilit, (vähän)attestit, anniskella addalit, attašit, antaa toisilleenaddalit, antaa jotakin omastaan liigudit, kyetä antamaan suitit
antaa (sallia) diktit, suovvat
antaminenaddin, addámuš, addojupmi
antamispäivä(luvan tms.) addinbeaivi
antarktinen(georgr.) antárktalaš
antautuavuollánit, addit vuollái
anteeksi ándagassii; anteeksi antaminenándagassii addojupmi, anteeksi saaminenándagassii oažžun, pyytää anteeksi toisiltaan (erit. syntejä)ánodit
anteeksiantoándagassiiaddojupmi
anteeksipyyntöándagassiiátnun, ándagassiibivdin
anteliasaddálas, árvvas, leappogieđat
antenniantean´na
antiaddámuš
antibioottiantibiohtta
antihistamiiniantihistamiidna
antiikkiantihkka
antiikkiesineantihkkagálvu
antiikkinenantihkalaš
antikvariaattiantikvariáhtta
antilooppiantilohppa
antipaattinenantipáhtalaš
antipatiaantipatiija, vuostemiella
antologiaantologiija
antropologiantropologa
anturagámavuođđu
aorttaváldováibmosuotna
apaattinenapáhtalaš
apajapaikka fárpi, njuobahat
apeašlund/i (-des); olla apealla mielelläšlundát, tehdä apeaksišlundudit, lähteä liikkeelle apeanašlundánit (ks. alakuloinen)
apilaluovvar
apinaáhppa, áhpen, ábegáhttu
apinoida(toisen sanomaa) jievžat, jievžžadit
apolloperhonenapollobeaiveloddi
apostoliapostal
apostolinenapostolalaš
apottiabohtta
appelsiiniappelsiidna
appivuohppa; tuleva appivuohppasássa; kutsua jotakuta apekseenvuohpastallat soapmásiin
appineen(appensa kanssa) vuohpaš
appivanhemmat(pl.) vuohppa ja vuoni
aprikoosiaprikosa
apteekkari apotehkár
apteekki apotehka
apuveahkki, áhpu
apuhoitajaveahkkedivššár
apukouluveahkkeskuvla
apulainenveahkki, bálvá; biigá, reaŋga
apulaisjohtajaveahkkehoavda
apulaisprofessoriveahkkeprofessor
apulantagilvagat (pl.)
apuluokkaveahkkeluohkká
apumuisti(tietok.) veahkkemuitu
apuneuvo veahkkeneav´vu
apuohjelma(tietok.) veahkkeprográmma
apurahaveahkkeruhta
apurigieđaguhkit
apusana(kiel.) partihkal
apuviiva(mus.) veahkkesárggis
apuvälineveahkkeáhta
arabiarába
areenaarena
argumentoidaákkastallat, argumenteret
argumenttiágga, argumeanta
arina(tulisija) árran, ára
arinakiviárageađgi
aristella(jäsentään) rašášit, vihkut
aristokraattiaristokráhtta
aristokraattinenaristokráhtalaš, allaseđolaš
aristokratiaaristokratiija, allaseahtu, bajit luohkká
aristua(jäsenistä) raššut
arka árg/i (-ges), ballalas, baleš (-is), bal´levaš, duosttah/eapme (-is); tulla araksiárgut
arka(kosketukselle) riiska; arastella koskettamistariiskkastallat
arka (subst.)árggan, árggar, árggesdiŋga, njoammelhiita
arkaluontoinen(esim. asia) heark/i (-kes), raš/ši (-es)
arkeologiarkeologa
arkeologiaarkeologiija
arkeologinenarkeologalaš
arkiárga; arkenaárgan, arkisinárggaid, arki-árga-
arkinenárga-, árgabeai-
arkipäiväárgabeaivi
arkipäiväinenbeaivválaš
arkisinárgabeivviid
arkistoarkiiva
arkistoidaarkiveret
arkistointiarkiveren
arkistonhoitajaarkiivadoal´li
arkivaatteet (pl.) atnubiktasat (pl.)
arkkiárka, báberárkka
arkkipiispaárkabisma
arkkitehtiarkiteakta
arkkitehtuuriarkitektuvra
arkkityyppiárkatiipa
arkku(ruumisarkku) gistu
arkku(säilytykseen) bumbá
arktinen(geogr.) árktalaš
arkuusárgivuohta, árgodat, balešvuohta
armahdusárpmiheapmi
armahtaaárpmihit
armas gieris, ráhkislaš
armeijaarmea, soahteveahka
armeliaisuusárbmugasvuohta
armelias árbmugas, árpmolaš
armoárbmu
armollinen árbmugas, árpmolaš
armoton árpmuh/eapme (-is), árpmitmeahttun
arnikkiarnihkka
aroádju, ádjoeana(n), sitnuáhpi, steahppa
arokanaádjoduv´vá
arokiuruádjoleivvoš
aromi(ruoan) álbmi
aromikasálbmá/i (-s), bibm/ui (-os)
arosuohaukkaádjohávut
arpavuorbi
arpajaiset(pl.) vuorbádeapmi
arpakuutioks. noppa
arpeutua(haavasta) sav´vot
arpiárpa ~ árba, hávvesadji, uddu
arpinaamarumšomuohtu
arpinenudd/ui (-os)
arpoavuorbádit
artikkeliaviisačálus
artikkeli(kiel.) artihkal
artikuloidaartikuleret
artisokkaartišohkká
arvaamatonárvitmeahttun
arvaamattomuusárvitmeahttunvuohta
arvailla árvádallat
arvata árvidit; hyvä arvaamaanárveš (-is) ~ árves (-is)
arvattavastiárvideames
arvausárvu, árvádus, árvideapmi
arvella árvalit; (ohimennen, nopeasti)árvalastit
arveluárvalus
arveluttavaeahpidahtti, vávjjehahtti
arvioárvu, sulla; arvioltaárvvu mielde, sullii
arvioidaárvvoštallat, vurderet, meroštallat; (määrä suunnilleen)sulastit
arviointitapaárvvoštallanvuohki
arvo árvu; pitää arvossaatnit árvvus
arvoesineárvodávvir
arvoinen árvosaš, veara, vearta; sen arvoinen asiadan árvosaš áš´ši, näkemisen arvoinenoaidnin veara, ei ole sen arvoinenii leat dan veara
arvoituksellinenárváduslaš
arvoitusárvádus
arvokas árvvolaš, divrras
arvokkuusárvvolašvuohta
arvonanto árvvusatnin, gudnejahttin
arvonimiárvonamma, tihttel
arvontavuorbádeapmi
arvopaperiárvobábir
arvopostiárvoreive
arvosanaárvosátni
arvostaaatnit árvvus, árvvuštit (S)
arvostelijaárvvoštal´li, kritihkkár
arvostella árvvoštallat, kritiseret
arvostelu árvvoštallan, kritihkka
arvostelukykyárvvoštallannávccat (pl.)
arvostettuárvvus adnojuvvon
arvostusárvvusatnin
arvotonárvvuh/eapme (-is)
arvovaltaárvováldi, autoriteahtta ~ autoritehta
arvuutellaárvádahttalit
arvuuttaaárvádahttit
asbestiasbeasta
asevearju; ampuma-asebis´su, givvir
aseellinenvearjo-, verjejuv´von
aseetonvearjjoh/eapme (-is)
aseidenriisuntavearjjohuhttin, vearjonuolaheapmi
aseistaavearjudit, verjet; aseistautuavearjudit iežas
aseistakieltäytyjävearjobiehttaleaddji
aseistettuverjejuv´von
asekuntoinenvearjogelbbolaš
aselajivearjošládja
aselepovearjoluoitin, vearjoluoitta
asemastašuvdna
asema(yhteiskunnallinen) árvodássi, arvosadji, stáhtus
asemakaavasajádatlávva
asemasotaorutsoahti
asemesta(adv.) sadjái, sajis; meni minun asemestani sinnemanai mu ovddas dohko
asennedoaladupmi, guoddu, vuođđodovdu, jurddašanvuohki, vuoigŋa
asennoituadoaladuvvat
asentaabidjat sadjái, monteret; (ohjelma tms.)installeret
asentajamonterejeaddji
asentostel´lelmas; (ihmisen)rumašguoddu
asentopaikkaorohat
asepalvelusvearjobálvalus, soahtebálvalus
asetelmastel´ledeapmi
asettaaásahit, bidjat, stel´let
asettua (asumaan) ásaiduvvat
asettua(paikoilleen) sajáiduvvat
asetus ásahus
asetuskokoelmaásahusčoakkáldat
asevelvollinenvearjogeatnegas
asevelvollisuusvearjogeatnegasvuohta
asfalttiasfálta
asia áš´ši; (toimitettava)earán
asiaankuuluvaáš´šáigul´levaš
asiainhoitajaáš´šedikšu
asiakasáššehas; gávpeverdde, kunddar, oasti
asiakirjaáš´šegirji
asialistaáš´šelistu
asiallinenáššálaš
asiallisestiáššálaččat
asiallisuusáššálašvuohta
asiamiesáš´šealmmái ~ áš´šeolmmái
asian esittelijä áš´šemeannudeaddji
asianajaja áš´ševuoddji, advokáhtta
asianajotoimistoadvokáhttadoaimmahat
asianmukainenáš´šálaš
asianomainenáš´šáigul´levaš, guskkolaš, geasa áš´ši guoská
asianomistaja áš´šeoamasteaddji
asianosainen áš´šáiosolaš
asiantuntemusáš´šedovdamuš
asiantuntijaáš´šedovdi, spesialista, ekspearta
asiapaperiáš´šebábir
asiatonáššeh/eapme (-is)
asioidaáššiid dikšut
asiointiáššiid dikšun
askare barggildeapmi, buđaldus, doaibma
askaroidaks. puuhailla
askeettinenaskehtalaš
askellávki
askelma(tikkaissa, portaissa) bátni
aspektiaspeakta
assimiloidaassimileret
assistenttiassisteanta
assosioidaassosieret
asteceahkki, gráđđa
asteikkoceahkkálas, skálá
astellalávkut, lávkkodit, loaiddadit
asteriáster
asteroidiasteroida
astevaihteludássemolsašuddan, dássemolsašupmi
astevaihtelumerkkideattamearka
asti(johonkin, jonnekin) astirádjai, (jostakin, jossakin) astirájes, jostakin asti (jotakin myöten)ráje
astia lihtti
astiakaappilihtteskáhppe
astianpesukonelihttebassanmašiidna
astiapyyhelihttesihkaldat
astiastoserviisa, lihtit (pl.)
astma(med.) ástmá
astmaatikkoástmátihkkár
astrologiastrologa
astronauttiastronávta
astronomiastronoma
astronomiaastronomiija, nástedieđa
astua lávket
astua(sonnista tms.) njuikehit
astuttaa(lehmä) gimahit
asubiktasat (pl.), gárvodeapmi
asuaássat, orrut
asuinalueássanguovlu, orrunguovlu
asuinkenttä(muinainen) giettádat; muuttua asuinkentäksigiettáiduvvat
asuinkuntaássangielda, orrungielda
asuinmaaássanriika, orrunriika
asuinpaikkaássanbáiki, orrunbáiki, orohat
asuintaloássanviessu, orrunviessu
asukasás´si, or´ru
asukaslukuolmmošlohku
asuma-alueássanguovlu
asumaton ássameahttun; asumaton seutumeahcci
asuminen ássan, orrun
asumiskelpoinenoruhahtti
asumiskustannukset(pl.) ássangolut (pl.), orrungolut (pl.)
asumisoikeusássanvuoigatvuohta
asumistiheysássandávjodat
asumistukiássandoarjja
asumusviessu, visti
asumuserovisteearru
asunnotonvistteh/eapme (-is)
asunnottomuusvisttehisvuohta
asunto visti, viessu, orohat, ásodat
asuntoaluevisteguovlu
asuntoautocampingbiila
asuntolaásodat (S), internáhtta (N)
asuntolainavisteloatna
asuntolanhoitajaásodathoavda (S)
asunto-olot(pl.) ássandilálašvuođat (pl.)
asunto-osakeyhtiövisteoasussearvi
asunto-osoiteorrunčujuhus
asuntopulavistevátni
asuntovaunucampingvovdna
asuntoyhtiöviessosearvi
asuskellaorostallat, ásadit
asustaadálludit, orodit, siidadit
asustellaorostallat, ásadit, orodaddat
asuttaaásaiduhttit
asuttava oruhahtti
asutuskeskusčoahkkebáiki
asutustoimintaássandoaibma
ateismiateisma
ateistiateista
ateljeeateljea, govvadáiddára bargobádji
ateriamállásat (pl.)
aterioidaboradit
atlasnikamabiehtarašdilljá
atomiatoma
atomipommiatomabomba
atomisotaatomasoahti
atomivoimalaatomafápmorusttet
atrainhárset
attentaattiattentáhtta
attribuuttiattribuhtta
attribuuttimuotoattribuhttahápmi
audiovisuaalinenaudiovisuálalaš
auditiivinenauditiivvalaš
auditorioauditoria
aueta rahpasit, leahkkasit
aukaista rahpat, rabastit, leahkastit
aukea(adj.) rabas, jalg/at (-es), oainnus, báru/t (-his)
aukea(näköalaltaan) várddus; tällä kohtaa on hyvin aukea, näkee kauas Norjan puolelledákko lea hui várddus, oaidná guhkás Norgga beallai
aukea(subst.) jalgadas, jalggáš, vađđa
aukeamarabastat, leahkastat
auki rabas; apposen auki (esim. ovesta)caggut; suu aukicakkasnjálmmiid, pitää auki (esim. ovea)caggat
aukile(päälakiaukile vauvalla) suddi
aukio(metsässä, laajahko) vađđa
aukioloaikarabasáigi
aukkoráigi
aukoa leahkkut, rabadit
auktorisoidaautoriseret
auktoritatiivinenautoritatiiva
auktoriteettiautoriteahtta ~ autoritehta, árvováldi
aulisdáhtolaš, gearga/t (-dis), fargat, suov´vil (-is)
auraploga, vealta, veltá
aura-autoplogabiila (S), muohtaboltunbiila (N)
aurataploget, boltut luotta ~ geainnu
auringonkukkabeaivvášlieđđi
auringonlasku beaiveluoitin
auringonnousubeaivebadjáneapmi
auringonpaahdebeaivebáitta, beaivegoardda, beaiveboalddáhat
auringonpaistebeaivvádat; tulla auringonpaistebeaivvádahttit
auringonpimennysbeaivvášsevnnjodeapmi
auringonpistosbeaivečuggestat
auringonsädebeaivvášsuonjar
aurinkobeaivváš, beaivi
aurinkoinen sää beaivvádat, tulla aurinkoinen sääbeaivvádahttit
aurinkokennobeaivvášseal´la
aurinkokuntabeaivvášgoddi, beaivvášvuogádat
aurinkolasit(pl.) beaivvášlásat (pl.) ~ beaivvášláset (pl.)
aurinkopaikka(vars. rinteessä) beaiveratta
aurinkopaneelibeaivvášpánel
aurinkovoidebeaivvášvuoiddas
auskultoidaauskulteret
australialainenaustrálialaš
autellaveahkahallat ~ veahkehallat
autenttinenauteanttalaš
autereinen(talvisäästä) geamus
autio ávdin
autioitua(talosta) olbmohuvvat
autiomaasáttomeahcci
autiotupaávdinstohpu
autobiila
autoilijabiilavuoddji
autokatsastusbiilageahčaheapmi, biiladárkkisteapmi
autokorjaamobiiladivohat
autokoulubiilaskuvla
autokuljetusbiilasáhttu
autolauttabiilafearga
autoliikennebiilajohtalus, biilajohtolat
automaattiautomáhtta
automaattinenautomáhtalaš
automatisoidaautomatiseret
autonasentajabiilamekanihkkár
autonkeulabiilanjunni
autonkuljettajabiilavuoddji
autonomiaautonomiija
autonominenautonomalaš
autonrengasriekkis, teahkka (N)
autonrunkobiilavuođđu
auto-onnettomuusbiilalihkohisvuohta, biilabárti
autorekisteribiilaregisttar
autotallibiilastál´la ~ biilastállja, garáša
autotiegeaidnu, biilaluodda
autoverobiilavearru
autsi(rotko) ávži
auttaa veahkehit, ábuhit, helpet; ei auta (tehdä jotakin)ii ábut (+ inf.), ii ávtte (+ inf.)
auttajaveahkeheaddji, veahkki
auttamatondoaivvuh/eapme (-is)
autuasávdugas
autuusávdugasvuohta
avaajarahppi; pullonavaajaboahtalrahppi
avaamatončoavdemeahttun
avaaminenrahpan, leahkkun; (solmun)čoavdin
availlarabadit
avainčoavdda
avainasemačoavddasadji
avainnippučoavddaháŋka
avainsanačoavddasátni
avajaiset(pl.) rahpandoalut (pl.)
avantogáldu, rudni
avara (tiloista) luom/us (-os), saddjá/i (-s)
avarastilupmosit
avartua(tiloista) luomusmuvvat
avaruusgomuvuohta, máilmmiávus
avaruusluotainalmmiseasan
avatarahpat, leahkastit; (solmu) čoavdit
avautuarahpasit, leahkkasit
avioehtonáittoseaktu
avioero náittosearru
avioituanáitalit
aviokumppanináittosguoibmi
avioliittonáittosdilli; (instituutiona) náittusvuohta, náittoslihttu
aviollinennáittos-, náitosii guoskevaš
aviomies isit,boadnji ~ boadnjá, gállis
aviopuolisobeallelaš ~ beallalaš, náittosguoibmi
aviorikosnáittosrihkus
avioton lapsiluovosmánná
aviovaimoeamit, áhkká
avohakkuujalgačuohppan
avohoitorabasdikšu
avoimestirahpasit
avoinrabas
avoinna rabas
avojalkainengápmagahtes (attr.)
avojaloingápmagahttá, rihcojulggiid
avokadoavokádo
avokaulainen(takin tai peskin povesta) reals/sas (-e-); olla jossakin avokaulaisenarealsát, kulkea avokaulaisenarealssistit
avokaulainen henkilörealsi
avokelarabas rul´la
avokätinenárvvas
avoliittoovttasorrun
avomaajalgadas, jalga, jalggáš, jalga eana(n)
avomeriáhpi
avomerikalastusáhpebivdu
avomielinenrabasmielat, rabasmielalaš
avonainenrabas
avopuoliso ovttasor´ru,orrunguoibmi; avopuolisot(keskenään)orrunguimmežat
avopäingahperahttá
avopäinengahperahtes (attr.)
avorauhanenrabasráksá
avosettiavoseahtta
avuliaisuusveahkkáivuohta
avuliasveahkká/i (-s), veahkálaš, vuollis (-is)
avullavehkiin; jonkun avullasoapmása vehkiin, jonkin avullamainna nu
avunhuutoveahkkečuorvvas
avuntarveveahkkedárbu
avustaaveahkehit, doarjut
avustajaveahkki, veahkkebargi, mielbargi (N)
avustettavaveahkkeoažžu
avustusdoarjja, veahkki
avutonveahkeh/eapme (-is), ábuh/eapme (-is), geahnoh/eapme (-is), ráđeh/eapme (-is)
avuttomuusveahkehisvuohta, ábuhisvuohta, geahnohisvuohta, ráđehisvuohta
avuttomuuslisägeahnohisvuođalassi
B
baaribára
baaripöytäbárabeavdi
baaritiskibáradiska
bakteeribaktera
balettibaleahtta
balettitanssijabaleahttadánsu
balladiballáda
balleriinaballeriidna
balttilainenbáltalaš, bálta
bambubámbu
banaanibanána
barbaaribarbára
barokkibarohkka
barokkimusiikkibarohkkamusihkka
bassobás´sa
bensiinibensiidna, bensiini-, bensen-
betonibetoŋga
biisonibison
bilateraali(kiel.) bilaterála
binaaribinára
binomi(mat.) binoma
biografiabiografiija, eallingeardi
biokemiabiokemiija
biologibiologa
biologiabiologiija
biologinenbiologalaš
biotooppibiotohppa ~ biotohpa
bittibihtta
blogatablogget
blogiblogga
blokki(pol.) blohkka; entiset itäblokin maat ovddeš nuortablohka riikkat
blondiblonda
bordellibordeal´la
britannialainenbritánnialaš
brittibrihtta
brittiläinenbrihttalaš
bromibroma
bronkiittibronkihtta
brutaalibrutála
bruttobrutto
bruttoansiobruttodienas
bruttohintaobbahaddi
bruttokansatuotebruttoálbmotbuvttadus
bruttotulobruttoboahtu
buddhalainenbuddhista
buddhalaisuusbuddhisma
budjettibušeahtta, budjeahtta
bufettibuffeahtta
bussibus´se
bussikuskibus´sevuoddji
bussipysäkkibus´sebis´sehat
byrokraattibyrokráhtta
byrokraattinenbyrokráhtalaš
byrokratiabyrokratiija
bysanttilainenbysántalaš
C
chileläinenchilelaš
D
datadáhta
dekkaridetektiivaromána
delfiinidelfiidna, čuohppi
dementiadementiija (S), demeansa (N), muittohuvvandávda; dementoituamuittohuvvat, massit muittu
deminutiivideminutiiva
demokraattidemokráhtta
demokraattinendemokráhtalaš
demokratiademokratiija
demonstratiivipronominičujuheaddji pronomen
dentaalinen(kiel.) dentála
desigrammadesigrám´ma
desilitradesilihtter
desimaalilukudesimálalohku
desimetridesimehter
desinfioidadesinfiseret
devalvaatiodevalvašuvdna
devoni(uistin) devon
diaarinumerodiáranummir
diabeetikkodiabetihkkár
diabetessohkardávda, diabetes
diagnoosidiagnosa
diagrammidiagrám´ma
dialogidialoga
diaprojektoridiaprojektor
didaktiikkadidaktihkka
didaktinendidaktihkalaš
diftongi(kiel.) diftoŋga
digitaalinendigitála
diktaattoridiktáhtor
diktatuuridiktatuvra
dioksidi(kem.) dioksiida
diplomaattidiplomáhtta
diplomaattinendiplomáhtalaš
diplomaattipassidiplomáhttapás´sa
diplomatiadiplomatiija
diskurssidiskursa
dispositiodisposišuvdna
divisioona(mil.) divišuvdna
dokumentoidadokumenteret
dokumenttidokumeanta
dokumenttifilmidokumentárafilbma
dollaridollár
dosenttidoseanta
draamadrámá
draamasarjadrámáráidu
draamateatteridrámáteáhter
dramaattinendramatihkalaš, dramáhtalaš
dubatadubbet
duuri(mus.)dura, duvra
dynaaminendynámalaš
dynamiikkadynamihkka
dynamiittidynamihtta
dyynidyna, sáttočasttas, goikefierran
E
edelleovdii, ovddabeallai
edelleenain, viidáseappot
edellinen ovddit
edellyttää gáibidit, eaktudit, ovdehit
edellytysgáibádus, eaktu, ovdehus
edelläovddabealde, ovdalis
edelläkävijäovdanvázzi (vrt. uranuurtaja)
edeltäovddal
edeltäjäovddasman´ni
edeltäkäsinovddalgihtii ~ ovdalgihtii
edemmäksi ovdalii, ovdalebbui; vähän edemmäksiovdalažžii, ovdaleppožii
edempänä ovdalis, ovdaleappos; vähän edempänäovdalaččas, ovdaleppožis
edesoppa ~ oba; ei edes aikonut tullaii oppa áigonge boahtit; juoba ~ juobe, anna edes yksi karkki!atte juoba ovtta njálgá!
edesmennytoamehas, oamehasrohkki, rohkki, váidni
edessäovddas, ovddabealde, ovdalis
edestakaisinovddos maŋás, ovdan ruoktot
edestä(tähden, puolesta) ovddas; meni minun edestänisinnemanai mu ovddas dohko
edetäovdánit
edistyksellinenovdánanmielalaš, progressiivvalaš
edistys ovdánupmi, ovdáneapmi
edistysaskelovdánanlávki
edistyäovdánit, ahtanuššat
edistää ovddidit, ovdánahttit (N); (kellosta)ovddidit, tuo kello taitaa edistääduot diibmu dáidá ovddidit
editseovddabeale
edullinenovddolaš, vuittolaš, ávkkálaš, gánnehahtti
edunjättäjäávkeguođ´đi
edunvalvojaávkegoziheaddji (S), váldeguoddi (N)
edunvalvontaávkegoziheapmi (S), váldeguoddin (N)
eduskunta-riikkabeai-
eduskuntariikkabeaivvit (pl.), ovddasgoddi
eduskuntaryhmäriikkabeaijoavku
eduskuntavaalit(pl.) riikkabeaiválggat (pl.)
edustaovda, ovdabealli
edustaaovddastit
edustajaovddasteaddji, áirras, ovddasolmmái
edustallaovddas, ovddabealde
edustalleovdii, ovddabeallai
edustavačájehan veara, fiinnis oaidnit
edustusovddasteapmi, ovddastus
edustustoovddastanorgána
eeposepos
eeppinenepihkalaš
eettinenetihkalaš, ehtalaš
efekti(tehokeino)effeakta
egyptiläinenegyptalaš
ehdokasevttohas, kandidáhtta
ehdokkuusevttohasvuohta, kanditatuvra
ehdollinenevttolaš, eavttuvuloš; ehdollinen vankeustuomioevttolaš giddagasduopmu
ehdotoneavttuh/eapme (-is), absoluhtta; ehdoton vankeustuomioeavttohis giddagasduopmu
ehdottaaevttohit, árvalit
ehdottomastieandalii ~ eandalit, inta
ehdotusevttohus, árvalus
ehdyttää(esim. lehmä) saddjehit; (yrittää ehdyttää)saddjehallat
eheytyä čavdut, čavddásmuvvat, laššásmuvvat
ehjä čavd/dis (-e-), laššis (-is), lašši/t (-dis)
ehkävárra, ammal, giidiehtá, kánske; ehkä tuleesoaitá ~ sáhttá ~ dáidá boahtit
ehkäistä eastadit, dustet, caggat
ehkäisy eastadeapmi, dusten, caggan, prevenšuvdna
ehkäisymenetelmä eastinvuohki
ehkäisytoimenpide caggandoaibma
ehtiä astat; (keritä)geargat, en ehtinyt vielä siitä kertomaanin geargan vel das muitalit (ks. keritä; ennättää)
ehto eaktu; ehdoittaeavttoheamet
ehtooeahket
ehtoollinen(Herran ehtoollinen) rihpat (pl.), bassimállásat (pl.)
ehtoolliskirkkorihppagirku
ehtoollisleipärihppaláibi
ehtoollisvierasrihppaguos´si
ehtoollisviinirihppaviidni
ehtymätönguorranmeahttun
ehtyä(esim. lehmästä) sadjanit, mielkkehuvvat
ehtyä(esim. luonnovaroista) vátnut; jäkäliköt ovat ehtyneetjeageleatnamat leat vátnon
ehättää háhppehit
eiköhänammahal
eilenikte
eilinenievttáš, ievttá-; eiliseksiievttážii, eilisestä lähtienievttážis
eilisaamuievttá iđit; eilisaamunaievt´iđit
eilisiltaievttá eahket; eilisiltanaievt´eahket
eilispäiväievttáš, ievttá beaivi
einesruokaválmmašbiebmu
eittämättäšiittekeahttá, gielddekeahttá
ekologi ekologa
ekologiaekologiija
ekologinenekologalaš; ekologinen lokeroekologalaš lođá
ekologistiekologista
ekonomiekonoma
ekonomiaekonomiija
ekonominenekonomalaš
ekosysteemiekovuogádat
eksoottineneksohtalaš
eksperttiekspearta, áš´šedovdi
eksponentti(mat.) eksponeanta
ekspressionismiekspressionisma
ekspressionistiekspressionista
eksyksissäláhpposis, njálaid guossis
eksyäláhppot, čádjidit; jorbbiidit, jorbbodit, jorggiidit, mannat endorii, šaddat njáláid guos´sin
ekumeeninenekumenalaš
elantoáigáiboahtu, birgenláhki, birgejupmi, birgemuš, eallámuš
elanto(esim. poron) ealát, guohtun
elastinenelastihkalaš
elatiivi(kiel.) elatiiva
elatusealiheapmi, ealáhus
elatusapuealihanveahkki
elatussopimusealihansoahpamuš
elatustukiealihandoarjja
elatusvelvollinenealihangeatnegas
elatusvelvollisuusealihangeatnegasvuohta
ele láhtta
elegiaelegiija
elehtiäláhttadit, láhttet
elekieliláhttagiella
elektroni(fys.) elektrovdna
elektroninen(elekt.) elektrovnnalaš
elelläealašit
eli, elikkä dahjege, nuppiiguin sániiguin
elikkoheakkalaš
elimellinenorgánalaš
eliminoidaelimineret, sihkkut eret
elimistöorganisma, ealačoahkki, eallagat (pl.)
elinorgána, eala
elinikä eallinahki
elinikäinenagibeai-, eallinagi bistevaš
eliniäksiagibeaivái, eallinahkái
elinkautinen(jur.) agibeaiduopmu; sai elinkautisenoaččui agibeaiduomu
elinkeinoealáhus
elinkeinoelämäealáhuseallin
elinkeinohaaraealáhussuorgi
elinkeinoharjoittajaealáhusbargi
elinkeinorakenneealáhusráhkadus
elinkeinotukiealáhusdoarjja
elinkeinotuloealáhusdienas
elinkorkoeallinreantu
elinolot(pl.) eallindilálašvuođat (pl.)
elintapaeallinvuohki
elintarvikeborramušgálvu, eallindárbbaš
elintasoeallindássi
elintärkeäheakkadehálaš
elinvoimaeallinfápmu
elinvoimaineneallinfámolaš, ealas (-is), ealaskas
elinympäristöeallinbiras
eliöealán
eliöyhteisö(biol.) ealánservodat
elo (poroelo) eallu, elon luona tunturissaealu luhtte, siiddas
elohopeaeal´lisilba
eloisa ealaskas
elokuuborgemánnu
elokuvaeal´ligovva, filbma
elokuvateatterieal´ligovvateáhter (S), kino (N), činu (N)
elollineneal´levaš, eal´li; elollinen luontoeal´levaš luondu
elollinen olentoheakkalaš
eloperäinenorgánalaš, eallinvulggolaš
elostelijanuskošeaddji, nuoská
elostellanuskošit
elotonjá/mas (-pma); eloton luontojápma luondu
elpyäealáskit, eal´lát
eltaannuttaa(liha, kala) goastudit
eltaantua (lihasta, kalasta) goastut, geassáduvvat, geasáiduvvat
eltaantunut(lihasta, kalasta) goast/tis (-e-)
elukka(lehmistä, lampaista tms.) ealit, šibit
elvyttää(abstr.) ealáskahttit
elvyttää (konkr.)jiellut, heakka bivdit, eal´láhit
elvytysjiellun
eläineal´li
eläinkuntaeal´liidriika ~ el´liidriika, eal´lit (pl.)
eläinlääkäriveterinára; (perinteinen nimitys)šibitdoavttir
eläintarhaeal´liidgárdi ~ el´liidgárdi
eläintensuojelueal´liidsuodjaleapmi, el´liidsuodjaleapmi
eläintiedezoologiija
eläkeealáhat (S), penšuvdna (N, R)
eläkehakemusealáhatohcan
eläkeikäealáhatahki
eläkelaitosealáhatlágádus
eläkelakiealáhatláhka
eläkeläinenealáhatolmmoš, penšunista (N, R)
eläkepäätösealáhatmearrádus
eläkesäätiöealáhatfoanda
eläkevakuutusealáhatoadju
eläkkeensaajaealáhatoažžu
elämineneallin
elämyseallámus, stuorra vásáhus, elloseapmi
elämäeallin
elämäkerta biografiija, eallingeardi
elämänhalueallinmokta
elämänkaarieallingeardi
elämänkatsomuseallinoaidnu
elämänkohtaloeallinvuorbi
elämäntapaeallinvuohki
elämäntoveri(eallin)guoibmi
elämäntyöeallinbargu
elämänviisauseallinviisodat
elämöidämeiskidit, meannudit
elämöintieallin, meannu
elätellä ealáhallat
elättäminenealiheapmi
elättääealihit
eläväeal´li; elävältä, elävänäeal´linaga
elävöittää ealáskahttit
elävöityä ealáskit
eläytyäeallásit, ellosit
elääeallit
emakkoeadnespiidni, njiŋŋálas ~ njiŋŋelas spiidni
emaliemállja
emi(bot.) eapmi
emikukinto(bot.) eapmelieđus
emilehti(bot.) eapmelasta
eminorkko(bot.) eapmeurbi
emivartalo(bot.) eapmeguovddáš
emoeadni
emokasvieadnešaddu
emolintueadneloddi
emootioemošuvdna
emotionaalinenemotionála
emoyhtiöeamifitnodat
empaattinenempáhtalaš
empatiaempatiija
empiirinenempiralaš
empiäguovttádastit, mahkaluššat
emäeadni
emäksinenbásalaš
emämaaeadneeana(n)
emännyyseamitvuohta
emännätönnissonahtes; emännätön talonissonahtes dállu
emännöidäeamidastit, eamidastalit, eamiduššat
emäntineen(adv.) eamidaš; tuli sinne emäntineenbođii dohko eamidaš
emäntäeamit
emäntäkoulueamitskuvla
emäpuu(ahkion, veneen) mielggas
emäsbássa, alkaliija
emätinvagina; cin´ná, cincu, cáhcu, cuohpi, gurra, gudnju, kuon´ná, bierggas, bil´lu, vihttu (ks. häpy)
endorfiiniendorfiidna
enemmistöeanetlohku, eanádat, majoriteahtta ~ majoritehta
enemmistökieliváldogiella
enemmäneanet, eambbo; vähän enemmäneanebuš
energiaenergiija
enetäeatnánit, lassánit
englantieaŋgalsgiella
englantilainenenglándalaš, eaŋgalslaš
enimmilläänbuoremus muttus
enimmäismittaeanemusmihttu
enimmäkseeneanaš ~ eanas
enintääneanemustá, eanemusat; (ajasta)guhkimustá
eniteneanemus
enkelieŋgel
ennakkoovdamáksu
ennakkoaavistusovdaoatna
ennakkoesitysovdačájáhus
ennakkoluuloovdagáddu
ennakkoluuloinenovdagáttolaš
ennakkomaksuovdamaksu
ennakkopäätösovdamearrádus
ennakkoratkaisuovdačoavddus
ennakkotarkastusovdadárkkisteapmi
ennakkotiedotusovdadieđáhus
ennakkotietoovdadiehtu
ennakkoveroovdavearru
ennakkoverolippuovdavearrogoarta
ennakkoäänestys ovdajienastus
ennakoidaovdadit, noahkut
ennakoltaovddalgihtii, ovdalgihtii (N)
ennakonpidätysovdalgeassin
ennallaanovddežis, ovddešláhkai, ovddeš ládje, dego ovdal
ennalleenovddežii, ovddešláhkai, ovddeš ládje, dego ovdal
ennaltaovddalgihtii ~ ovdalgihtii
ennaltaehkäisyeastadanbargu
enneovdohat, mearka; jonkin enteenäman nu ovdasii, nuo revontulet ovat pakkasten enteenädiet guovssahasat leat buollašiid ovdasii
ennemmin ovdal
ennen ovdal; vähän ennenovdalaš
ennen kuinovdalgo
ennen vanhaandolin, dolátdovle, ovdalaš áiggiid, boares áiggis
ennestäänovddežis
ennustaa einnostit
ennustuseinnostus
ennättää(tehdä jotakin) geargat, háhppehit, eannehit, munahit, spáitet; (johonkin)ol´let, buvttehit, joavdat, noddet
ennätysoláhus, juvssus, rekorda
eno(suuri joki, virta) eatnu, deatnu
eno(äidin veli) eanu
ensiboahtt/i (-e-); ensi vuonnaboahtte jagi ~ jage
ensiapuálgoveahkki, vuosttasveahkki ~ vuosttašveahkki
ensiarvoinenensiarvoisen tärkeäerenoamáš dehálaš
ensiesitys(esim. elokuvan) premiára, vuosttasčájáhus ~ vuosttaščájáhus
ensi-ilta(esim. elokuvan) premiára, vuosttaseahket ~ vuosttašeahket
ensiksi, ensinvuos, vuohččan
ensiluokkalainenvuosttasluohkkálaš
ensimmäinenvuosttas ~ vuosttaš, vuosttamus ~ vuosttamuš, ovddimus ~ ovddimuš; ensimmäisen asteen yhtälövuosttas vuoimmi ovttamahtodat
ensinálggos, vuohččan, vuos
ensinkääneisege
ensinnävuosttamustá, vuosttažettiin
ensisijainenprimára
ensisijaisestivuosttažettiin
enteellinensymptomáhtalaš
enteillä(jotakin) leat man nu ovdasii
entinenovddeš, ovdalaš, oapmedaš; entiset asiatovddežat
entiseen tapaanovddešláhkai ~ ovddeš ládje
entisestäänovddežis
entistäärestaureret, ovddeštit
entsyymientsyma
entänaba; entä mitä sitten tapahtui?naba mii dasto dáhpáhuvai?
entäpänabason; Sinä olet sinne lähdössä. Entäpä sinun vaimosi?Don leat dohko vuolgimin. Nabason du eamit?
enääšat; ei enää asu täälläii šat ása dáppe
epidemiaepidemiija
epiikkaepihkka
epilepsiaks. kaatumatauti
episodiepisoda
epistolaepisttal
epä-eahpe-
epäasiallineneahpeáššálaš
epäedullinenávkkeh/eapme (-is), gánnetmeahttun, dáhpalaš
epäilemättäeahpitkeahttá
epäilevävávjálas, gáddálas
epäillä eahpidit, navdit, gáddit
epäillä (jotakuta jostakin) vávjit (soapmása mas nu); (jatkuvasti)vávjjašit; (syylliseksi)vihkut
epäilyseahpádus, gáddu
epäilyttäväeahpidahtti, vávjjehahtti
epäinhimillinenolmmošmeahttun
epäjohdonmukaineninkonsekveanta
epäjohdonmukaisuusinkonsekveansa
epäjumalaeahpeipmil
epäjärjestysmoivi; saattaa epäjärjestykseenmoivet, joutua epäjärjestykseenmoivašuvvat
epäkelpodohkkemeahttun
epäkohtavihki, sivva, dohkkemeahttun dilli
epäkäslihasčoamohasdeahkki
epäkäytännöllinen(käsistään) gieđah/eapme (-is)
epäluonnollineneahpelunddolaš
epäluotettavaeahpeluohtehahtti, oskkáldasmeahttun
epäluotettavuuseahpeluohtehahttivuohta, oskkáldasmeahttunvuohta
epäluottamuseahpeluohttámuš; epäluottamuslauseeahpeluohttámušárvalus
epäluulonavdu; joutua jonkun epäluulon kohteeksi vávjjahallat ~ vávjot soapmásii
epäluuloinen(epäileväinen) vávjálas, vávjjaskas, vihkolas
epämiellyttäväunohas
epämukavaunohas, soameh/eapme (-is)
epämukavastiunohasat, soameheamet
epämusikaalinennuohtah/eapme (-is)
epämääräinenmearritmeahttun, mearritkeahtes (attr.)
epänormaalieahpenormála
epäoikeudenmukaineneahpevuoiggalaš, vuoigatmeahttun
epäoikeudenmukaisuusvuoigatmeahttunvuohta
epäolennaineneahpemávssolaš
epäonniheajos lihkku, bárti, oasehisvuohta
epäonninenoaseh/eapme (-is), vuotnah/eapme (-is), bártá/i (-s); tulla epäonniseksioasehuvvat
epäonnistuaeahpelihkostuvvat
epäpuhdasbuhtismeahttun
epäpyhäeahpebassi
epäpätevädohkkemeahttun, eahpedohkálaš, eahpegelbbolaš
epärehellineneahperehálaš
epäröidäeahpidit, guovttádastit
epäröintieahpádus
epäselvyyseahpečielggasvuohta
epäselväeahpečielg/gas (-a), eahpesealv/i (-ves)
epäsiistiskihkah/eapme (-is), čorgatmeahttun, nuosk/i (-kes)
epäsopusoahpameahttunvuohta, sierramielalašvuohta, vea(r)dni, nár´rodat
epäsuoraaneahpenjuolgga
epäsuotuisaoidduh/eapme (-is)
epäsäännöllinenjeavddah/eapme (-is)
epäsäännöllisestijeavddaheamet
epätarkkaeahpedárkil (-is)
epätasaineneahpedássi/t (-dis), dássitmeahttun
epätavallineneahpedábálaš
epäterveellineneahpedearvvaslaš ~ eahpedearvvašlaš, dearvvasmeahttun ~ dearvvašmeahttun
epätodellineneahpeduođalaš
epätodennäköineneahpejáhkehahtti
epätoivoeahpedoaivu
epätosi(mat.) eahpeduohta
epätyydyttäväeahpeduhtadahtti
epätäsmällineneahpeaiddolaš, dárkilmeahttun
epätäydellineneahpedievaslaš, dievasmeahttun
epäuskoeahpeosku
epäuskoineneahpeoskkolaš
epävakaa stáđismeahttun
epävarmaeahpesihkkar (-is), vissismeahttun
epävarmuuseahpesihkkarvuohta
epävirallineneahpevirggálaš
epäyhtenäinenjuohkásan
epäystävällineneahpeustitlaš
epääminenbiehttaleapmi
erakkooktoorut, sierraorut
erehdys meaddádus, meattáhus, feaila
erehtyminenmeaddin, feilen
erehtyväinenmeaddálas, meaddevaš, meaddugas, mettolaš
erehtyämeaddit, meaddádit, meaddáduvvat, meattihit, feilet
erheellinenboastto-; erheellinen käsitysboasttoipmárdus
erieará, iežá
eri laillaearáláhkai, earáládje, iežáláhkai
eriarvoisuussierraárvu
erikielinenearágielat
erikoinenmearkkalaš, erenoamáš
erikoisajoneuvosierravuoján
erikoisasemasierrasadji
erikoiskurssisierragursa
erikoislaatuearáliiggášvuohta
erikoislääkärisierradoavttir, spesiáladoavttir, spesialista
erikoispiirresierrasárggus, mihtilmasvuohta
erikoistapaussierranasdáhpáhus
erikoistua sierraluvvat, spesialiseret, váldit sierraoahpu
erikoistumisopinnot(pl.) sierraoahppu
erikoistuotesierrabuvtta
erilainenearálágan ~ earálágaš, iežálágan ~ iežálágaš; sierralágan ~ sierralágaš
erilleensierra, sierranassii
erillinensierra, sierranas
erillishakemussierraohcan
erilläänsierra, bođuid, oktonassii
erimielinensierramielalaš; erimielisyyssierramielalašvuohta
eriniminen(mat.) sierranammasaš
erinomainenerenoamáš
erinomaisestierenoamážit
erioikeussierravuoigatvuohta
eripainossierrapreanttus, sierradeattus
eripurasoabatmeahttunvuohta
eripurainenriidu/i (-os), snarralas, diggojahkes
eriskummallinenártet
erisnimiiešnamma
eristesir´rejeaddji
eristinsir´rehat
eristyssir´rehus
eristyssir´ren, isolašuvdna, isoleren
eristäminensir´ren
eristäytyäsierranit, sierastallagoahtit
eristää(muista) sir´ret, er´ret, earistit
erisuuntainenearáguvllot
erisuuruinensierrasturrosaš
eritevuoža, vuožus
eritelläčuolddašit
erittyävuohčut, golgat
erittäinerenoamáš; erittäin hyvinerenoamáš bures
erittäinkineandalii
erittäävuohčudit
erityinenerenoamáš, sierranas, earáliiggáš
erityisalaspesiálasuorgi
erityisaluesierraguovlu
erityiselinspesiálaorgána
erityisestierenoamážit, earáliiggážit, namalassii; (erikseen)sierranassii, sierra
erityishoitosierradikšu
erityiskulkuneuvosierrafievru, sierravuoján
erityislisäsierralasáhus
erityisopettajasierraoahpaheaddji
erityisopetussierraoahpahus
erityisperusteinensierravuđot
erityispiirresierraiešvuohta
erityisruokavaliosierraborramušat (pl.)
eritysvuohčun
eritäsierranit
erivapaussierralohpi, dispeansa (N), dispa (N)
erivärinenearáivnnat, earáivdnásaš
eriyttääsierranahttit
eriävä mielipidesierraoaivil
eroearru
eroaminen earráneapmi
eroamisilmoitusearránanalmmuhus
eroanomusearroohcamuš
eroavuuserohus
eroosioerošuvdna, loaktinbargu, eanavuođu gollan
eroottinenerotihkalaš, erohtalaš
erota(olla erilainen) earránit (+ lok.); (erilleen) earránit, he ovat eronneetsoai leaba earránan
erota(toisistaan) earránaddat; Inarissa me erosimme toisistammeAnáris moai earránattaime
erotella(poroja) rátkit, rátkkašit, bigálastit, gárddástallat
erotiikkaerotihkka
erottaa(kyetä näkemään ero)earuhit; (panna erilleen) earuhit; (erottaa erilleen muista)čuoldit
erottaa(työstään, antaa potkut) bidjat eret barggus, lihccut; tulla erotetuksi työstään, saada potkutlihcohallat
erottamatonearutkeahtes (attr.)
erotteluerohallan; rotuerottelunállevealaheapmi, nállevealahus
erottuaearuhuvvat
erotus(ero) erohus
erotus(mat.) erohus
erotus(poroerotus) rátkka, rátkin, bigálastin, gárddástallan
erä(maitoa, tms.)earri; (pelissä)vuorru
erämaameahcci
erämaa-alue meahcceguovlu
erämaalintumeahcceloddi
eränkävijämeahcceman´ni, meahccevázzi, meahcisjohtti
eräpäivämáksinbeaivi
eräsmuhtun ~ muhtin, soam/is (-es), okta
erävalvojameahccebearráigeahčči
erävalvontameahccebearráigeahčču
eräänlainenmuhtunlágan ~ muhtinlágan, juogalágan
esihistoriaovdahistorjá
esihistoriallinenovdahistorjjálaš
esi-ihminenálgoolmmoš
esiintyminen(esim. näyttämöllä) ovdanloaiddastus, loaiddasteapmi
esiintyä(löytyä, olla olemassa) gávdnot
esiintyä(näyttämöllä) ovdanloaiddastit, loaiddastit
esi-isämáttar; esi-isät(pl.) máttut (pl.)
esikaupunkiovdagávpot
esikkogiđđačalbmi
esikoinenvuosttasriegádeaddji ~ vuosttašriegádeaddji, bearraša boarráseamos mánná
esikouluovdaskuvla
esikunta(mil.) njunušgoddi, stába (N)
esikurssiovdagursa
esikuvaovdagovva
esiliinafirkkal
esim. omd.
esimakuovdasmáhkka, eisemáhku
esimerkiksiovdamearkka dihte, degomat, nugomat
esimerkillinen ovdamearkkalaš
esimerkkiovdamearkka
esimies ovdaolmmoš, ovddačuožžu, hoavda
esinahkaovdanáhkki
esineoapmi, gálvu, diŋga ~ tiŋga, bierggas
esipuheovdasátni; (näytelmän tms.)prologa
esirippuovdaloavdda
esirukoilijaovddasrohkadal´li
esirukousovddasrohkos
esitaistelijaovdačuol´li
esitedieđihančálus, dieđihangihpa
esitelläovdanbuktit
esitelmäovdasáhka, sáhka
esitelmöidädoallat ovdasága
esittelijäovdanbukti
esittelijä(asian) áš´šemeannudeaddji
esittelyovdanbuktojupmi, áš´šemeannudeapmi
esittää(tehdä esitys)ovddidit, ovdanbuktit; (ehdottaa)árvalit
esittääovdanbuktit
esitutkintaovdadutkamat (pl.)
esitutkintalakiovdadutkanláhka
esitysovdanbuktojupmi
esityslistaáš´šelistu
esitystapaovdanbuktinvuohki
esivaltaeiseváldi
esivanhempimáttar; esivanhemmat(pl.) máttut (pl.)
eskimo inuihtta, inuhkka
espanjalainenespánnjalaš, spánskalaš
espanjantautispánskkadávda
esseeessea, esseija
essiivi(kiel.) essiiva
esteeastta, árru, hehttehus
esteaitacagganáidi, ruohtu
esteellinen(jur.) easttalaš, inhabiila
esteellisyys(jur.) easttalašvuohta, bealatvuohta
esteettinenestetihkalaš, estehtalaš
esteettömyystodistuseasttahisvuođaduođaštus
esteetöneasttah/eapme (-is)
estejuoksuárroviehkan
estelläeasttadit, eastalit, eastaladdat, goahcat
estetiikkaestetihkka
esto(psyk.) caggaseapmi, caggasupmi
estoinen(psyk.) caggasan
estotoncaggasmeahttun, njuolggočoalat
estyäeastašuvvat, eastat
estääeastit, eastadit, hehttet, caggat
etanariipu; etanan kotilo riipogoahti
etappietáhppa
eteenovdii
eteenpäinovddos, ovddosguvlui
eteinen (rakennuksessa, sydämessä) feaskkir
etelälulli, máddi; etelä-lulá-, mátta-, etelässälullin, lulde, máddin, eteläänlulás, luksa, máttás, etelästä päinlulil, máttil; siirtyä etelämmäksilullánit, máddánit
eteläisempilulit, máttit; vähän eteläisempilulibuš, máttibuš
eteläisinlulimus, máttimus; eteläisimpänälulimusas, máttimusas, eteläisimmäksilulimussii, máttimussii
etelämannerlullinannán
etelämmäksilullelii, lullelebbui, máddelii, máddelebbui; vähän etelämmäksilullelažžii, máddelažžii
etelämpänälullelis, lulleleappos, máddelis, máddeleappos; vähän etelämpänälullelaččas, máddelaččas
etelänapalullipovla
etelänkiislaguhkesnjunčielkkis
eteläpuolilulábealli, máttabealli; eteläpuolellalulábealde, máttabealde; eteläpuolellelulábeallai, máttabeallai; eteläpuolitselulábeale, máttabeale
eteläpäälulágeahči, máttageahči; eteläpäässälulágeahčen, máttageahčen; eteläpäähänlulágeahčai, máttageahčai; eteläpään kauttalulágeaže, máttageaže
eteläsaamelullisámegiella, máttasámegiella
eteläsaamelainenlullisápmi, máttasápmelaš
etelästä päinlulil, máttil
etelätuuliluládat, lullebiegga, máttabiegga; tuuli etelästäbiekkai lulil ~ máttil
eteneminenovdáneapmi
etenkináinnas, erenoamážit
etevävitm/at (-es), oahpalaš, oaivválaš, oahppavaš
etiikkaetihkka
etiketti etikeahtta
etikkaettet
etiäinenovdasaš
etninenčearddalaš, etnihkalaš, etnalaš
etoaks. oksettaa
etsijä ohcci
etsintäohcan, ohcu
etsintäkuulutusohcangulahus; etsintäkuulutettuohcangulahuv´von
etsiskelläozadit
etsiäohcat; (nopeasti)ohcalit
ettäahte
etu beroštupmi, ávki, ovdu, ovdamunni
etuaivot(pl.) ovdavuoigŋašat (pl.)
etuajo-oikeus(liikenteessä) vuodjinvuoigatvuohta, ovdavuodjin
etualaovda, ovdabealli
etuhammasovdabátni
etuillaviggat ovddabeallai, bahkket ovdii
etuistuinovdabeaŋka
etujalkaovdajuolgi
etujoukko(esim. porotokassa) njunuš
etujärjestöintreas´saorganisašuvdna
etukaihdin(poron sarvissa) ovdagiehta
etukansiovdabearbma
etukenossa olevanjagas, njagu-; etukenossanjahkut, muggarassii, muggut, mennä etukenoonnjagagit
etukenossa oleva(poron sarvista) snogas; etukenossa (poron sarvista)snogil, snogástahkii
etukoipi(etujalan nahka) ovdeš
etukumarainengoaŋk/kas (-e-); etukumaraan kasvaneenagoaŋkkil
etukäteenovddalgihtii, ovdalgihtii (N)
etuliite(kiel.) prefiksa
etumerkki(mat.) ovddabealmearka
etummainenovddimus
etunimiovdanamma
etunojapunnerrusnjoaskutlovttahus
etuoikeusovdavuoigatvuohta
etuosaovdageahči; etuosassaovdageahčen
etuosto-oikeusovdaoastinvuoigatvuohta
etupainoovdadeaddu
etupaju(reessä) ovdačahca
etupohja(karvakengässä) ovdamadda
etupuoli ovddabealli; etupuolellaovddabealde, etupuolelleovddabeallai, etupuolitseovddabeale
etupääovddageahči; etupäässäovddageahčen, etupäähänovddageahčai, etupään kauttaovddageaže
eturauhanen(anat.) ovdaráksá; eturauhassyöpäovdaráksáboras
eturuokaovdaborramuš, álgoborramuš
etuselkä(poron, lehmän, hevosen) seahpi, ovdačielgi; jolla on iso etuselkäseahppá/i (-s)
etusijaovdasadji; panna etusijallevuoruhit, prioriseret
etusormičuvdi
etuteljo(veneen pohjalla) ovdadilljá; etuteljokaariovdadilljárággu
etuusovdu (S), ovdamunni (N)
etuvaloovdačuovga
etuvokaali(kiel.) ovdavokála
etymologiaetymologiija
etymologinenetymologalaš
etäinengáiddus
etäpesäke(med.) metastása, leavvanšattalmas, sáttašattalmas
etäisyysgaska; viiden metrin etäisyydellä toisistaanviđa mehtera gaskkaid, kilometrin etäisyydellekilomehtera duohkai, kilometrin etäisyydelläkilomehtera duohken
etäopetusgáiddusoahpahus
etäsukukieligáidan fuolkegiella
etäälleguhkás, gáidosii, gáidagassii, menddo
etäälläguhkkin, gáidosis, gáidagasas, menddo
etäämmäksidobbelii, guhkkelii, vähän etäämmäksidobbelažžii, guhkkelažžii
etäämpänädobbelis, guhkkelis, vähän etäämpänädobbelaččas, guhkkelaččas
etääntyägáidat, dobbánit, guhkkánit; (vieraantua)eaidat
eukko eam´mi, áhkká, gálgu, geret
eurooppalaineneurohpálaš
evakkoevakueren, eváhkko (S)
evakuoidaevakueret, gur´ret
evankelinenevangelalaš
evankeliumievangelium
eversti(mil.) evearsta
everstiluutnantti(mil.) evearstalutnánta
evoluutioevolušuvdna
eväveaksi, vitta
eväkalvoveaksenjárčá
eväs niesti; jäädä ilman evästäniesttehuvvat, saada tarpeeksi evästä matkaa vartenniesttáiduvvat
eväslaukkuniesteseahkka
eväste(tietok.) diehtočoahkku
evästää(muonittaa) nistet
evätä(joltakulta jotakin) gieldit, biehttalit soapmásis juoidá, soapmása juoidá dahkamis
eväätönniestteh/eapme (-is)
F
faabelifábel
faaraofárao
faksifáksa; lähettää faksillafákset
faktafákta, duohtaášši
fanaatikkofanatihkkár
fanaattinenfanatihkalaš, fanáhtalaš
fanatismifanatisma
fantasiafantasiija
fantastinenfantastihkalaš, fantásttalaš
farisealainen(Raamatun) farisealaš
farmarit(pl.) doŋgárbuvssat (pl.)
farmaseuttifarmasevta
farmasiafarmasiija
farssifársa
fasaanifasána
fasismifašisma
fasistifašista
fasistinenfašisttalaš
feminismifeminisma
feministifeminista
feministinenfeministtalaš
fennougristifennougrista
festivaalifestivála
figuurifiguvra
fiksufihtolaš, vitm/at (-es)
fiktiivinenfiktiivvalaš
fiktiofikšuvdna
filatelia(postimerkkeily) filateliija, poastamearkkaid čoaggin
filatelisti(postimerkkeilijä) filatelista, poastamearkkaid čoaggi
filmatafilbmet
filmifilbma
filmitähtifilbmanásti
filologifilologa
filologiafilologiija
filologinenfilologalaš
filosofifilosofa
filosofiafilosofiija
filosofinenfilosofalaš
finaalifinála
finničihkalas, čivhli, rušmmas; saada finnejä kasvoihinrušmmastuvvat
firmafirbmá
flaamiflámagiella
flamingoflamiŋgo
flanelliflánel
flunssanuorvvofeber, influensá, lenco
folkloristi(kansanrunoudentutkija) folklorista
folkloristiikka(kansanrunoudentutkimus) folkloristihkka
foneettinenfonehtalaš, fonetihkalaš
fonetiikkafonetihkka
fonologifonologa
fonologiafonologiija
fonologinenfonologalaš
fonttifonta
foorumiforum
forellidápmot
formalismiformalisma
fossiilifossiila
fraasifrása
froteefrottea
funktiofunkšuvna, doaibma
funktio(mat.) funkšuvdna
fysiikkafysihkka
fysikaalinenfysikálalaš
fysioterapeuttifysioterapevta
fysioterapiafysioterapiija
fyysikkofysihkkár
fyysinenfysihkalaš, fysalaš
fäärifearagiella
fäärsaarelainenfearsuolohas
G
galaksigaláksa
galleriagalleriija
galvanoidagalvaniseret
geenigena
geminaatta(kiel.) gemináhtta
geneettinengenehtalaš, genetihkalaš, árbbálaš
generaattorigeneráhtor
genetiikkagenetihkka
genetiivi(kiel.) genetiiva
geologigeologa
geologiageologiija
geologinengeologalaš
geometriageometriija
geometrinengeometralaš, geometrihkalaš
geoterminengeotermihkalaš
germaanigermána
germaaninengermánalaš
gerundi(kiel.) gerunda
globaaliglobála
gluteeniglutena
gluteenitonglutenakeahtes (attr.)
gneissigneaisa
golfgolfa; pelata golfiagolfet
goottilainengotihkalaš, gohtalaš
graafikkografihkkár
graafinengrafihkalaš, gráfalaš
grafiikkagrafihkka
grammagrám´ma; gramman painoinengrámmasaš
greippigreaipa, greaipašaddu
grillatagril´let
grilligril´la
grillikioskigeaidnogievkkan
grönlanninhyljeruoššanjuorjju ~ ruoššanjuorju, suvjadealljá
grönlanninlokkivilgessoadjeskávli
grönlanninvalasruonáeatnanbos´su
grönlantilainenruonáeatnanlaš
gynekologigynekologa
gynekologiagynekologiija
H
haahkahávda
haahkanuntuvat(pl.) hávddauvjjat (pl.)
haaksirikkomearaheahti, skiipaheavvu
haalarit(pl.) obbabivttas
haalea loik/kas (-a); pitää jotakin liian haaleanaloikkašit
haalentualoikat; (äkkiä) loikkihit, (tuntua haalealta)loikkiidit
haalia(kokoon) ráhput, rabbat, rusket
haalistuaguvggodit, gilggodit; (auringossa)báitot
haalistua(muistoista) šovkkodit
haalistunutgu/ovgat (-vges), gilg/at (-es); (auringossa)báiton
haamu gobmi, veaiga, jámeš, jámet ~jámit, jámeškuoš
haapasuhpi;jossa kasvaa paljon haapojasuhppá/i (-s)
haapanasnárttal
haapaperhonensuhpebeaiveloddi
haarasuorri, suorgi; (jalkojen)hárči, háhcci, (tien, polun)earru
haarahaukkasuorrehávut
haarahyppyháhccenjuiken
haarakassuorgá/i (-s), suor´rá/i (-s)
haarakeppisuorit
haaralla(adv.) suoril
haarallaan(jaloista) hárččil, hárčut, háhccut
haarapääskysuorrespálfu
haaraumasuorgi, suorri
haarautuasuorranit, surggiidit
haarniskahártnáska
haaroasuorranaddat
haaroittaa (halkaista kärki) sur´ret
haaroittuasuorranit
haarukkagáffal
haasioháse ~ háše
haasioidaháset ~ hášet
haaskarábbi, ráhtu, háska
haaskaaja(esim. rahan) stajár
haaskapyyntirábbebivdin, ráhtobivdin
haaskata(rahaa) háskkidit, háskkirdit, hásket, stajidit
haaskausstajádus
haastaa(mukaan) hástit, hástalit
haastaa(oikeuteen) stevdnet; (usein, useita henkilöitä)steavdnut
haastatella(jotakuta jostakin) jearahallat (soapmása mas nu)
haastattelijajearahal´li
haastattelujearahallan
haastehástalus; tämä on haasteiden aikaadát lea hástalusaid áigi
haaste(jur.) stevnnet; saada haaste oikeuteenstevdnehallat
haasteellinenhástaleaddji
haastehakemusstevdnenohcamuš
haastella(mukaan) hásttašit, hásttuhit
haastemiesstevnnetalmmái ~ stevnnetolmmái
haavahávvi; (pieni)sárji, sáiri, nájas; saada haavaskáidnašuvvat, skáidnehallat, viiltää haavaskáidnet, skáidnedit
haavaumauddu
haaveniehku, niegadus
haaveillaniegadit, niehkudit
haavihoavva; nostaa kala haavillahoavastit
haavoittaahávvádit, hávvádahttit ~ hávváduhttit
haavoittuahávváduvvat
haavoittuminenhávváduvvan
haeskellaozadit
hahlakoukkuriggefaggi
hahlat(pl.) skerttet
hahmofiguvra
-hahmoinen-hámat, -hápmásaš
hahmotellahámuhit, sulladallat
hahmotelmahámus, árvalus, evttohus
hahmottaahámuhit
hahmottuahápmánit
haiáhkalakkis ~ áhkolakkis
haihduntahevrriideapmi
haihtuahevrriidit, lievllistit
haikaraháigir
haikeaahki/t (-dis), morašmielat, morašlaš
hailakka gilg/at (-es), ču/ovjat (-vjes)
haima čoavječolgaráksá
hairahdusmeaddádus, meattáhus
hairahtaameaddit, meattihit, feilet
hairahtuameaddit, meaddádit, feilet
haisevaháissas (-is), háddjá/i (-s) ~ háddj/ii (-es)
haiskahtaahaksostit, leavggihit
haistahaksot, havssiidit, háisut, háissiidit, leavgit, leavggistit; (pahalta)bahčiidit, bahčisit, (mädäntyneeltä)guhciidit, guohcistit, guohcanjaddit, (karvaalta) civzziidit, (pistävältä)čivrriidit, (kärventyneeltä)civnniidit, civnnistit, buvnniijit, (tunkkaiselta)mukkiidit, luvnnjiidit, huvlliidit, (virtsalta)gunniidit
haistaahaksit, háistit; (nopeasti)haksilit
haistattaahavssihit
haistellahavssašit, susttašit
haitallinenhehttejeaddji, unohas
haitariharmonihkká, geasanas
haitatahehttet; (vars. neg.)háitit, skáđet; tuo ei haittaa mitäändiet ii háitte ~ skáđe maidige
haittahehttehus, hehttejupmi, árru, maŋŋu, skáđđá ~ skáđđa
haitta(avaimen)skávžá, meaddja, meaidna
hajaannusbieđganeapmi, biđggiideapmi, hádjoseapmi, hádjáneapmi
hajaantuabieđganit, hádjosit, hádjánit
haja-asutusbieđggoássan
hajallaanbieđgguid, biđgosis, hájilassii
hajamielinenvajáldahkes, vadjáluhkes, bieđggomielat, hájumielat
hajanainen bieđgg/us (-os), bieđggo-, háju-
hajasarvi(porosta) ruotkočoarvi
hajasäärinháhccut
hajauttaabiđggiidahttit
hajoamistuote(biol.) háddjenbuvtta
hajontabiđggiideapmi
hajottaabiđget, háddjet; (särkeä)biđget, cuvket
hajottaja(biol.) háddjejeaddji
haju hádja; (erilaisia hajuja)hyvä h.njálggahádja, paha h.bahčahádja, guohcahádja, njattashádja, kirvelevä h.gárkkahádja, happaman h.suvrrahádja, kitkerä h. rihčahádja, homeinen h.goastehádja, hávrrahádja, löyhkäčuvddahádja, seavddahádja, tunkkainen h.mukkahádja, luvnnjahádja, huvllahádja, ummehtuneen h.moskkuhádja, lossahádja, virtsan h.guonnahádja
hajuaistihaksu, haksin
hajuheinänjálggaháisuoidni
hajurauhanen(anat.) hádjaráksá
hajutonhájah/eapme (-is)
hajuvesiparfyma, njálggaháičáhci, hádjavuoiddas
hakaroahkki
haka(aitaus) hága
hakaistaviežžalit
hakanenroahkki
hakaneulasihkkarisnállu, lohkkanállu
hakaristiroahkkeruos´sa
hakasulkuroahkkeruohtu
hakata(metsää, puita)čuohppat, njeaidit, čuollat; (polttopuita)mur´ret
hakatadearpat; (nopeasti)dearpalit, (kerran)dearppastit
hakata(toista) cábmit, huškut, sealgádit, čorbmat, čiekčat; joutua jonkun hakkaamaksicápmáhallat (+ ill.), huškkohallat (+ ill.), čorpmahallat (+ill.), čievččahallat (+ ill.)
hakea(noutaa)viežžat; (löytääkseen)ohcat; (virkaa tms.)ohcat
hakemistoohcu, registtar
hakemusohcamuš, ohcan; hakemus liitteineenohcamuš oktan čuvvosiiguin
hakemuspäivämääräohcanbeaivemearri
hakijaohcci
hakkailla(jotakuta) irgidit (+ ill.), irggástallat (+ ill.)
hakkuu(metsän)čuohppan; (halkojen)čuollan, mur´ren
hakkuualuemuorračuohpahat, vuovdečuohpahat
hakkuupölkky(vinoon tuettu)smáhkkomuorra; (pystyyn asetettu)luddenbelko
hakoteilleendorii
hakoteilläendoris
hakuohcan, ohcu
hakuaikaohcanáigi
hakulomakeohcanskovvi
hakuohjeohcanráva
hakusanaohcansátni
hakuteosohcangirji
halaillasallut, salodit, fátmut
halatasalastit, fátmmastit; panna halaamaansaluhit
halavafiskessieđga
haljetaluoddanit
halkaisija(mat.) diamehter, čađamihttu
halkaistaluddet; (nopeasti)luddestit
halkaisukirveslutton
halkeamaluoddaneapmi
halkeillaluoddanaddat, ráhkat, rágadit
halkiguovdat
halkohálgu; hakata halkojahálget
halkoa(puita)luoddut; (konttiluita ytimen syömiseksi) čieskat
halkovajamuorravisti, liider (S)
halla idjabuolaš, suoldni, hál´lá ~ hál´li
hallainensuoldná/i (-s); hallainen puronvarsisuoldnás ájaguorra
hallamittarigoalšomihttár
hallanvaaraidjabuolašvárra
hallava gu/ovgat (-vges), gilg/at (-es), ču/orgat (-rges); näkyä hallavan värisenäguovgát, čuorgát
hallayögalmmaidja
halli(hylje) áidni, deavut
hallinnassa hálddus, ráđis
hallinnollinenhálddahuslaš, administratiivvalaš
hallinnon alainenstivrravuloš
hallintaráđ´đejupmi
hallintaan háldui, ráđđái
hallintohálddahus, administrašuvdna
hallintoaluehálddašanguovlu
hallintoelinhálddahusorgána
hallintopiirihálddahusbire
hallita hálddašit; (maata, valtiota)ráđ´đet
hallitsevaráđ´đejeaddji
hallitsijaráđ´đejeaddji
hallitusráđ´đehus; (johtokunta)stivra, hallituksen jäsenstivralahttu
hallitusmuotoráđ´đehushápmi, hálddahushápmi
hallituspuolueráđđehusbellodat
hallussa(huostassa) hálddus, duohken
hallussapitolupahálddusdoallanlohpi
hallussapitotodistushálddusdoallanduođaštus
halonhakkuumur´ren
halonhakkuupaikkamur´rensadji, rántet, rándat
halpa hálb/i (-bes); halvalla hálbái, pitää jotakin liian halpanahálbbášit
halpamainenguoktilaš
halpamaisuusguoktilašvuohta
haltijahálddašeaddji, eaiggát
haltija(taruolento) háldi, háldejaš
haltioitua(riemastua suunniltaan) gieváskit, sakka movttiidit; saada haltioitumaangieváskahttit
haltuun(huostaan) háldui, duohkai
haltuunottohálduiváldin
haluhállu, hálo, miella, háliidus, lustu; tuntea halua johonkinháliiduvvat (+ ill.)
halukas dáhtolaš, mielalaš, mieđis
halukkuusdáhtolašvuohta, mielalašvuohta
halutaháliidit, dáhttut, áigut, sihtat; (syödä tai juoda jotakin)lusttiidit
haluton dáhtuh/eapme (-is), lusttuh/eapme (-is), dils/i (-ses), dol/bmi (-mmes); oli niin haluton sinne lähtemäänlei nu il´lá dohko vuolgit
haluttomastidilsset, il´láviša, vátneviša
haluttomuus dáhtuhisvuohta, lusttuhisvuohta, dilsivuohta, dolbmivuohta
halvaantuagáldnat
halvaantunutgál/nnas (-dna)
halvausgáldnan
halveksiabadjelgeahččat, fuotnut, fuonášit, hálbbášit
halventaa(hintaa) hálbbidit, hálbudit
halventuahálbut
hamara(kirveen) šimir
hamarapuoli(kirveen, puukonterän) šipmárbealli
hame vuolpu, čuvla, hámet (S)
hammasbátni
hammasharjabátnekusta ~ bátnegusta
hammasjuuribátnemátta
hammaskiillebátnegarra, gearradas
hammaslääkäribátnedoavttir
hammasmätäbátnemieskan
hammassärkybátnevearka
hammastahnabátnegealas, bátnevanus
hammastikkubátnerokkan, soallun, solon
hampaaton báneh/eapme (-is)
hampaidenvälibátnegaska, bátnehálsi
hamppuruoivvis
hamuta(näykkiä) hámsut
hanakka(tekemään) gearggus (+ inf.), geargat (+ inf.)
hangas(peuranpyydys) ákkis; hangaspyyntiákkesbivdu
hangata (hiertää) skuhppet
hangoitellavuostehágostit
hangoittelevavuostehágolaš
hangoitteluvuosteháhku
hangotaháŋgut
hanhentatarbealdonjuolas
hanhičuonji ~ čuonjá
hanhikit (pl.) suorbmarásit (pl.)
hanhikorppikotkačuotnjátrábbegoaskin
hanka(korvamerkissä); (alla)hoaŋka, (päällä)gieška, njavki
hankain (veneessä)ákŋu, dollja; hankainnaruákŋobáddi, hankaintappiákŋobealgi
hankala(ihmisestä) vátt/is (-es), vearrá/i (-s), veard(n)á/i (-s), bierggasmeahttun, birgetmeahttun; tulla hankalaksivearáskit, hankala ihminenrándolaš
hankala(matkasta, työstä) lo/ssat (-ssa), áddjá/i (-s), váibadahtti, vátt/is (-es), cábmálas
hankala(vaikeakäyttöinen) virgá/i (-s)
hankautua (hiertyä) skuhppašuvvat, hierdašuvvat
hankefidnu, prošeakta, projeakta
hankicuoŋu, ceavvi, geardni, skávvi, skáva, moarri, moarádat, čalggadat, doajádat, čuohpahat; tehdä hankikelicuoŋudit, ceavvut, skávvut, geardnut, dahkat cugŋo
hankikeli(reen kantava) reahkaguottádat
hankkia(aineksia luonnosta) omardit, ávnnastit, fuođardit
hankkia (hommata) háhkat, háŋket, skáhppot, skáf´fot, hom´mát, náššat; (vaivalloisesti) rabbat, rábidit, soađistit, muohkkat; innokas hankkimaanháhkalas
hankoháŋgu
hansikasgistta
hanurigeasanas
hapahkosuvrralágan
hapansuvrr/is (-a); maistua happamaltasuvrriidit
hapan(maidosta) jies/as (-sa-), jisson
hapanherasuvri
hapankaalisuvrragálla
hapankermasuvrralákca
hapantuasuvrut, suvrrásmuvvat; (vähän)suvrrostit, (nopeasti)suvrulit
hapantua (maidosta) jiessut, jiessat; antaa maidon hapantuajiessudit, jiessadit, jiessagahttit
hapattaasuvrudit
hapattamatonsuvrutkeahtes (attr.); hapattamaton leipäsuvrutkeahtes láibi
hapettaasuvrragahttit, oksyderet; (kuparista)giibmudit
hapettuasuvrragit, oksyderet; (kuparista)giibmut
happamoituasuvrut
happamuussuvrodat
happioksygena, suvrra
happikatooksygenajávku
happosivra
haproeavru
hapsi(hius) vuokta; harmaat hapset (pl.)čurges vuovttat (pl.)
hapsisaravuoktaguodja
hapsu(huivissa) riesa, riesaldat, riessan
hapsuttaa(huivia) riessat, riessut, riessamastit
hapuilla háhpohallat
harakankelloskirebiel´lu
harakkaskire
harallaan(hetkellisesti)hár´rut, hir´rut; (pysyvästi)hárril, hirril
haravahárát, riifu
haravanlapahárátoaivi, hárátláhpi
haravanpiikkihárátbátni
haravanvarsihárátnađđa
haravoidaráhput
harhaanjohtavačádjidahtti
harha-askelboasttolávki
harhaillačádjádallat
harhaluulogáddoosku
harhaoppiboasttooahppa, vearreoahppa
harhaoppinenboasttooahpalaš, vearreoahpalaš
harhaumameaddádus, meattáhus
harhauttaačádjidahttit
harhautua(kulkiessa) čádjidit
haristua(vuotavaksi, astiasta) juokŋat; saada astia haristumaanjuokŋadit, helposti haristuvajuokŋalas
harittaa(silmistä) skielgát
harjagusta ~ kusta
harja(rakennuksen, eläimen) hárji
harjaannuttaa(johonkin) oahpahit
harjaantua hárjánit; harjaantunutvánt/a (-tas)
harjaantuminen hárjánupmi
harjalinturoavgogonagas
harjanne čorru, ruvža
harjaorsi(hirsitalossa) suomuorra
harjata(lattia)gustet ~ kustet, njámmat; (hampaat)bassat, geallat
harjoitellahárjehallat
harjoittaahárjehit, triivet; harjoittaa poronhoitoabargat bohccuiguin, harjoittaa noituuttanoaiddástallat, noidošit
harjoitteluhárjehallan
harjoitustehtävähárjehusbargu
harjubuolža, čorru; (pitkittäisharju)ruvža
harjuinen(paljon harjuja) buolžá/i (-s), bulž/ii (-es)
harjushár´ri, soavvil
harkinnanvarainenguorahallanvuloš
harkintaguorahallan, árvvoštallan
harkinta-aikaguorahallanáigi
harkitaguorahallat, suokkardit, árvvoštallat, vihkkedallat
harkitsematon(esim. teosta) jurddašmeahttun, jurddaškeahtes (attr.)
harmaarán/is (-es); näkyä harmaanarádnát
harmaa(hiuksista, karvoista) ču/orgat (-rges)
harmaahaikararánesháigir
harmaahiiriránessáhpán
harmaahyljeáidni, deavut
harmaakaihismáiti; saada harmaakaihismáitut, smáitiluvvat
harmaaketturánesrieban
harmaakuvemyyräluostesáhpán
harmaaleppädábálaš leaibi
harmaalokkiránesskávli
harmaanruskearánesrušk/at (-es)
harmaantuaránodit, rátnut; (hiuksista) čurggodit
harmaasararáneslukti
harmaasiepporáneslivkkár
harmaasirkkugordnecihci
harmaasorsaránessnárttal
harmi (kiusa) váivvádus
harmillinenunohas, váiv/i (-ves)
harmistua hedjosit,hárbmat, hárbmaluvvat
harmonihárpmon
harmoniaharmoniija
harmonikkaharmonihkká
harmoninenharmonalaš
haroaháhpohallat, ráhput
harottaahár´rát, hir´rát
harottavahá/rras (-r´re-), hi/rras (-r´re-)
harottuahir´ranit
harpatalávket (guhkes lávkki)
harppigierdodahkki, pás´sár
harppoalávkut, lávkkodit; (jalat haarallaan)háhccut, hárčut
harppuhárpa
harppunoida(paltaita, kampeloita) skohtalastit
harppuunaskohtal
harrasoskkolaš, kristtalaš, risttahas
harrastus áiggeádji, buđaldus, buđaldeapmi, hobbi
harri hár´ri, soavvil
harrilautauhter; harrilaudalla pyynti on nykyään kielletty Tenossa uhterbivdu lea dán áigge gildojuvvon Deanus
harriperhohár´revuogga, soavvelvuogga
harriverkkohár´resáibma, soavvelsáibma
harsia(paikka johonkin) stágget, sorrat, roandit
harso (harsokangas) suokka
hartausrohkosboddu
hartauskokous(seurat) čoakkálmasat (pl.)
harteikashárd/ui (-os)
hartiahárdu
hartiahuivihárdoliidni, hárdosilki
hartiakappale(vaatteessa) oalgebihttá, oalgeluoitta
hartialihashárdodeahkki
hartiaviittaluhkka
harva(metsästä) hárv/i (-ves), njárb/at (-es), vuorj/i (-jes), cikkin
harvaan(harvakseen) hárvvet ~ hárvvit
harvakseltaan(esim. puita metsässä) vuorjjit, njárbadit
harvalukuinenvuorj/i (-jes), hárvelohkosaš
harvassahárvvet, vuorjjil, vurjjet, cikkil, cikkit, cikkilmasat
harvemminhárvvebut ~ hárvvibut
harventaa(kasveja) hárvvidit ~ hárvvedit, hárvet
harventuahárvut, vuorjut
harveta (metsästä, karvoituksesta)hárvut, njárbut, njárbbodit
harvimminhárvvimusat
harvinainenhárvenaš
harvoinhárve, hárvvuid
hasishás´sa
hassahtanutgáiggiidan
hassusomá (-s), hearvá/i (-s)
hassutella(houkata, hullutella) jal´lošit, mielahuddat, seahkidit, gáiggistit, eaibmidit, eaimmaskuddat, dovkošit, dádjut, dáisut, asehuddat, bieggasaddat, bierfasaddat, beas´sasaddat
hassutella(jonkun kanssa) hervošit ~ hilbošit ~ skindošit ~ skálžžárussat soapmásiin
hattuháhtta; hattupäinen henkilöháhtahas
haudankaivajahávdegoaivu
haudatahávdádit
haudehávdda
haude(karjalle valmistettu suurus) liemas; keittää haudetta liemastit
haudepataliemasruitu, liemasbáhti
hauislihasoalgenorasváhkká
haukahtaacieládit, cielihit, sáikkihit ~ šáiggidit, lieškkihit
haukata(koirasta) gáskkestit, snelket
haukihávga
haukkafál´li
haukkailla(koirasta) snealkut
haukkoa henkeäänhahpaštuddat, lahpastuddat, lahppasaddat
haukkua (ihmisestä)cielahit, soaibmat, lerehit, šluččuhit, attástallat, attašit (ks. sättiä)
haukkua (koirasta) ciellat, hávkut; šáikit, sáigit, roavvat, lieškit, loavkkistit
haukkumasanacielus
haukotellagávastit, gávastallat
haukotusgávvasat (pl.), gávas
haukotuttaagávastahttit; oli väsynyt ja häntä haukotuttilei váiban ja su gávastahtii
haukunta(koiran) ciellan, hávkun; (luskutus)šáikkas ~ šáiggas, lieškkas
haukuttaa(koiraa) cielahit; (porojen perään) višahit
haulihávla
haulikkohávlár, hávlabis´su
haurasraš/ši (-es); pitää jotakin liian hauraanarašášit
haurastuaraššut
haurastuttaaraššudit
haurausraššivuohta
haureusfuorrávuohta, furrodat; harjoittaa haureuttafurrošit
hauska (asiasta)suohtas, hávsk/i (-kes), somá (-s), heahkas (-is) ~heahk/as (-ka); hauskoja uutisiaheahkka ságat, pitää hauskanahávskkášit, tulla hauskemmaksihávskut
hauskastisuohttasit, somát, hearvájit
hauskutellahávskkohallat, suohtastallat
hauskuushávskivuohta, hávskodat
hauskuuttaahávskkuhit, suohtastahttit
hauskuuttaminenhávskkuheapmi
hautahávdi
hautaaminenhávdádeapmi
hautajaiset(pl.) hávdádeapmi, hávdádus, ráv´vejaččat (pl.)
hautakivihávdegeađgi
hautakumpuhávdeboldni
hautaristiristamuorra
hautausmaahávdeeana(n), girkoeana(n)
hautaustoimistohávdádandoaimmahat
hautautua(hiekkaan)čávdot ~ šávdot, (hiekkaan, lumeen)jáv´vot, jávvásit, (lumeen) borgot, jovgot, njeđgot
hautavajoamaeanaluoitádat
hautoa(hauteella) hávdut; (pitkään)hávddodit
hautoa(linnuista) lállit, lálašit
hautuahávdašuvvat; (teestä, kahvista)rávdat, časkit
hautua(munista) lállašuvvat
havahtua morihit, gohccát, gul´lát; (monesti, toisinaan)moráhallat
havainnollinenáiccalmas
havainnollistaaáiccalmahttit
havaintoáicu, áiccastat, fuopmášupmi; havaintojeni mukaandađe mielde go ieš lean fuobmán
havaita áicat, fuobmát, fuomášit; olla havaittavissavuhttot, olla havaitsevinaan jotakinvuohttit
havas(verkonliina) vuoksa
havitella(itselleen) oččodit, váinnuhit
havumetsägoahccevuovdi
havupuugoahccemuorra; havupuut(pl.) goahccemuorat (pl.), nállomuorat (pl.)
hesii (sin, sis, sidjiide, singuin, sinin)
he (kaksi) soai (sudno, sudnos, sudnuide, sudnuin, sudnon)
hede(bot.) sahku
hedekukinto(bot.) sahkolieđus
hedelehti (bot.) sahkolasta
hedelmäšaddu, eatnanšaddu, šattus, heđen
hedelmällinen(naisesta, naaraseläimestä, suvusta) sahkk/ui (-os)
hedelmällinenks. hyväkasvuinen
hedelmällisyys(maaperän)šattolašvuohta; (naisen, naaraseläimen, suvun)sahkkuivuohta
hedelmäpuušaddomuorra
hedelmättömyysks. huonokasvuisuus
hedelmätönks. huonokasvuinen
hedelmöittääsagahit, sahkanahttit
hedelmöityminensahkaneapmi
hedelmöityssagahus
hedelmöityäsahkanit; (porovaatimesta)sahkkehit
hedenorkko(bot.) sahkourbi
hehkuáhcagastin
hehkuaáhcagastit
hehkuvan kuuma (esim. uunin levystä) ráđ/as (-đa)
hehkuvan paahtava(esim. auringosta) ráđ/as (-đa); auringonpaahteellaráđđa beaivvádahkan
hehtaarihektára
hehtogrammahektográmma, hekto; sata grammaa painavahektosaš
heijastaaspeadjalastit; dávistit (ääntä tms.)
heijastin(jalankulkijalla) šelggon, šleđggon
heijastuaspeadjaluvvat
heikentyä(ihmisestä) hedjonit, fuotnánit, heittohuvvat, geahnohuvvat, mannat maŋás, nuossat, nuollut, healssahuvvat, sotnat, nohkat (ks. voipua)
heikentyä(tilasta) headjut, hedjonit, hejosmit, fuotnánit, fuotnut, bahánit, vearránit, mannat maŋás
heikentää heajosmahttit, heajudit, headjuluhttit, fuonidit
heikkohea/dju (-jos), heitto/t (-gis), fuo/tni (-nes)
heikkoasteinen(kiel.) geahnohisdásat
heikkokuntoinen(ihmisestä) hea/dju (-jos), heitto/t (-gis), návccah/eapme (-is) geahnoh/eapme (-is), nuommir (-is), nuom/mi (-es), nuol/li (-es)
heikkokuntoinen(lihasta) sil/li (-is), ha/bas (-hpa), ađđamahtes (attr.)
heikkokuntoinen(porosta) ruoi/nnas (-dna), ađah/eapme (-is), aseh/aš (-is), ađđamahtes (attr.), jolih/eapme (-is; rávž/žas (-a), ro/jas (-dja), skirč/čas (-a)
heikkolahjainennjuolv/vas (-e-), njuolvves (attr.); tulla heikkolahjaiseksinjuolvat, njuolvvagit
heikkonäköinenčalmmeh/eapme (-is), čuovggah/eapme (-is), skuo/njas (-tnja)
heikkousheadjuvuohta, hedjodat, geahnohisvuohta
heikostihejot ~ heajut, funet ~ fuonit
heila, sydänkäpysuopmu
heilahdellaheillodit, sugadit; (jostakin roikkuvasta)šlimppardit, šlimppistit
heilahdusšlimppastat
heilahtaaheaillehit
heilauttaaheailalahttit
heiluaheailut
heiluntaratašlimpungeainnus
heilurišlimpá
heilutella šlivggodit
heiluttaa(häntäänsä, koirasta) likšut, likšat, livššodit, livššadit, gerjjodit; (innokas heiluttamaan häntäänsä) likšalas
heimo čearda, heaibmu
heimopäällikköčeardaoaivámuš
heinittyäsuoidnut; tämä piha on kovasti heinittynytdát šillju lea sakka suidnon
heinittää(kenkä) suidnet, dállastit, liehppadit, lihppet
heinäsuoidni
heinähankoháŋgu
heinähäkkisuoidnehehkke
heinäinensuoidná/i (-s)
heinäkasvit(pl.) suoidnešattut (pl.)
heinäkupolágot ~ lágut
heinäkurppasáhcomeahkástat
heinäkuusuoidnemánnu
heinälatoláhtu
heinämaat(pl.) lájut (pl.)
heinänkorjuusuoidnerádjan
heinänkorsisuoidnečalbmi
heinäntekoládju, lájostallan; tehdä heinääládjudit, lájostallat
heinänuhasuoidnenuorvvu ~ suoidnenuorvu
heinäratamočáhppesskážir
heinäsaurastávrá, suovvi, soahttu
heinäsirkkarásselohkku
heinäsorsasuoidnesuorsá
heinäsuovastávrá, suovvi, soahttu
heinäsäkki (säkillinen heinää) suoidneseahkka
heinätavisuoidnečiksa
heinätukkovitku, duggu
heinätähtimögieddehilsku
heinävitasuoidnevihti
heisimatoduolbamáhtu
heitelläbálkut, bálkkodit, bállahastalit, suohpput, suhpodit, šlivgut, šleaŋgut
heitellä suopunkianjorostallat
heitelläviehettäšlivgut
heitteillegolgosii
heitteillägolgosis
heittelehtiä(esim. ahkiosta) skirvanaddat
heittelehtiä(sairaasta, vuoteessa) máladit, mállaguššat, fieradit, jorggáhallat
heittiösuohpáhas, bigohas, skáláhas
heittomerkkisuhppenmearka
heittovapašlivgunstággu
heittyä(tulla hylätyksi) healbat, bálkásit
heittäytyäbálkestahttit
heittääbálkestit, bállahastit, suhppet, gurastit (R); (pois tieltä)rihpastit; (sinkauttaa menemään)šlivggastit, šlivget, seaivalit, šleaŋggastit, šleaŋgalit, šleŋget, liŋgalit, liŋggostit; (jymäyttää maahan)boŋkalit, boggalit, jalkalit, njáŋgalit, gášvalit, deaškalit, steanžalit; (pärskäyttää veteen)boršalit, boršalahttit, borgalit, soicalit, bunčalit, duškalit; (heittää litteä kivi pitkin vedenpintaa)steažžalit, steahčalahttit, deaššastit, deš´šet; vahva heittämään (esim. suopunkia) olgeš (-is)
heittää kuperkeikkagubbarastit
heittää noppaabircut
heittää suopunkianjoarostit; suopunginheittoetäisyydellänjoarostanmuttus, suopunginheittoetäisyydellenjoarostanmuddui
heittää viehettäšlivget; heitellä viehettäšlivgut, šlivggodit
heiveröinensmáit/i (-es), ur/bmi (-rpmes), ur/dnji (-tnjes), veaik/i (-kes); tulla heiveröiseksismáitut, urbmut, urdnjut
hekumaoaččálaš illu
hekumoidaoaččástallat
hela(puukon) hoalka
helatorstaihelloduorastat
heleys(äänen)čuodjalvuohta; (äänteen)čuovgatvuohta
heleä(äänestä)čuodjal (-is); (äänteestä)ču/ovgat (-vges)
helinä šuokŋa, skilla
helistinskilanas
helistäšuokŋat
helkkyäskillat, skilaidit
hellaoapman, omman, oama, uvdna
helle báhkka, soađgu; paahtava hellegoarddáhat, boaldi báhkka
hellitelläroahcat
hellittämätönnággár (-is), ceaggá/i (-s)
helliäjiellahastit, jiellahastalit, jiellahallat, veahcat
helluntaihellodagat (pl.)
hellyttävänjuorradeaddji
hellyttäänjuorradit, njuorasmahttit
hellyysgierisvuohta, njuorasvuohta, ráhkislašvuohta; osoittaa hellyyttägierástallat
hellä(jotakuta kohtaan) gieris, njuoras, ráhkislaš; tulla hellemmäksigierásmuvvat
hellä(jäsenistä) raš/ši (-es)
hellävarainenvárrugas
helmahealbmi
helmavahealbmá/i (-s)
helmibearal, helbmo
helmikanabearalvuonccis
helmikuuguovvamánnu
helmipöllöbearalskuolfi
helmisimpukkaskálžu
helmiäispilvisilkebalva
helottaa(auringosta) báitit, goardit
helpehtiä(koipinahka) vuolahastit
helpomminálkibut
helpompiálkit
helpostiálkit
helpottaaálkidahttit, geahppudit, helpet
helppoálki (-s), healp/u (-pos), ge/ahppat (-hppes)
helppohoitoinenálkit divššohahtti
helppolypsyinenloažža/t (-dis), luovaskas
helppotajuinenálkit ipmirdahtti
helppousálkivuohta
helsinkiläinenhelssetlaš
helteinenbáhk/as (-ka)
helttalihpi
helttasienilihpeguoppar
heltyä(jotakuta kohtaan)njuorrat (+ guovdu), njuorranit (+ guovdu); sydämeni heltyimus njuorai váibmu
helvettihelvet
helähtääčuodjalit, čuojihit, skilihit
helähtääšuoŋihit
hemmotella jiellahallat, jiellahit, jiellahastit, lilluhit, lillut; seđohallat ~ selohallat
hemoglobiinihemoglobiidna
hempeä(lapsesta) njuor/as (-ra)
hempporuoivil
hengellinenvuoiŋŋalaš
hengenhätäheakkaheahti
hengenkipinä(kuolemaisillaan olevalla) sisheagga
hengenlahjavuoiŋŋašaddu
hengenpelastusheaggagádjun
hengentuotevuoigŋaduodji
hengenvaaraheakkavárra, sorbmi, sorbmananvárra
hengenvaarallinenheakkaváralaš, heaggaváldi, sorpmálaš
hengenvetovuoiŋŋanas, vuoiŋŋahat; samaan hengenvetoonseamma vuoigŋamii
hengetön heakkah/eapme (-is)
hengittäminen, hengitysvuoigŋan
hengittäävuoigŋat; (pitkään)vuoiŋŋadit, (vähän)vuoiŋŋihit, (syvään)bossut
hengitys, henki vuoiŋŋahat
hengityselimet(pl.) vuoiŋŋahagat (pl.)
hengitysjuurivuoigŋanruohtas
hengityskeskusvuoigŋanguovddáš
hengityssairausvuoiŋŋahatbuohcuvuohta
hengityssuojainvuoiŋŋahatsuodji
hengitystulehdusvuoiŋŋahatvuolši
hengähtäävuoiŋŋastit
hengästyäšieđđaluvvat, lahpastuvvat, lahppasuvvat, lahppasit
henkiheagga, vuoigŋa; Pyhä HenkiBassi Vuoigŋa
henkihieverissäbealleheakkas
henkikirjoitusheaggačáliheapmi
henkilöolmmoš, persovdna, heakkalaš
henkilöautosmávvabiila
henkilökohtainenpersovnnalaš
henkilökohtaisestipersovnnalaččat
henkilökorttipersovdnagoarta
henkilökuljetusolmmošsáhttu
henkilökuntabargoveahka
henkilöllisyysidentiteahtta ~ identitehta
henkilöllisyystodistusidentiteahttaduođaštus ~ identitehtaduođaštus
henkilörekisteriolmmošregisttar
henkilötiedot(pl.) heaggadieđut (pl.)
henkilötunnuspersovdnanummir, riegádannummir (N)
henkinenvuoiŋŋalaš, silolaš, mielalaš
henkiolentovuoigŋa
henkirikosheaggarihkus
henkitorvigiegir
henkivakuutusheaggaoadju, eallindáhkádus
henkivartijaheaggafákta
henkiystäväheaggaustit
henkiäšohkut
henkselit(pl.) sealat (pl.)
henkäistäbosádit, šogádit, vuoiŋŋadit
henkäys (hengähdys) vuoiŋŋanas
henkäys(pakkasella) šoganas
henkäys(tuulen) jiella, hieibma, spiella
hennoarásket, girtát; (vaivoin) ráskestuvvat
hentošierv/i (-ves), šierv/vas (-a); tulla hennomaksišiervut
hento(kasvista) njuor/as (-ra)
hentokatkerovárrecivzza
hentokorteálássuoidni, seakkagorddet
hentoluinendávtteh/eapme (-is)
hentosätkinseakkasuovvi
hepatiittivuoivvasvuolši, hepatihtta
hepreahebreagiella
heramis´su
hereillägozuid alde
herhiläinenstuorravievssis
herjata hiddjidit
herjaushiddjádus
herjetäheaitit; (vähin erin)heaitalit
herkistyähearkut
herkistyä(mieleltään) njuorrat
herkkuhersko ~ hearskku
herkkusieniherskoguoppar, geađgeguoppar
herkkutattigeađgegassaguoppar
herkkäheark/i (-kes), raš/ši (-es)
herkkäuninengul´leš (-is) ~ gul´les (-is); (erit. lapsista)reavas
herkkäuskoinenjáhkkálas, jáhkkil (-is), jáhkkeš (-is) ~ jáhkkes (-is), jáhkkevaš, jáhkaskas, jáhkkarámas
herkullinennjálgg/is (-a) ~ njálgg/at (-a); maistua herkulliseltanjálggiidit, njávkkistit, njávkkiidit
herkutellaherskostallat
herkuttelijaherskostal´li, herskobahta, njálgganjuovčča
herkuttelunhaluinenhersku/i (-os)
herkästiherkket ~ hearkkit, njuorrasit
hermonearva
hermoilevaskievis, skievaskas, skiev´vái (-s)
hermoillaskievvidit, skievvasaddat; heađástuddat
hermokimppu(ihmisestä) skiev´vi; tuon hermokimpun kanssa ei kannata ruveta tinkaamaandieinna skievviin ii gánnet nákkáhallagoahtit
hermosolunearvaseal´la
hermostonearvafierbmi, nearvvat (pl.)
hermostua ráttástuvvat, jierásmuvvat, jierástuvvat, dilihuvvat
hernehearta
hernekeittoheartamálli
hernekerttuheartavizar
hernerokkasumu (sakea sumu) seahkkamierká
heroiiniheroiidna
herpesdearbmun; saada herpesdearbmut
herrahear´rá
herraskainenhearráslágan
herrasmieshearrásalmmái ~ hearrásolmmái
herrastellahearrástallat
herraus(rel.) hear´ráivuohta
herruushear´ráivuohta
hertta(pelikorteissa) šiertá
herttainenliekkus, váimmolaš
herttamainenváimmohámat; herttamainen kuviováimmohámat figuvra
herttuaherttot
herukka jierit ~ jieret ~ jeret ~ jerret
herukkapensasjieritmuorra
hervoton esinešloanci
hervoton, velttošloanc/cas (-e-)
hervoton, veltto(roikkuvasta esineestä) šlimp/pas (-e-)
hervoton, veteläšleanc/cas (-e-)
heräte(psyk.) impulsa
herätellä(työläästi) rávkkahit, boktalit, boktaladdat
heräteostoimpulsaoastin
herättäärávkat, boktit, moriidahttit; (kesken unien)reavvat, (nopeasti)rávkalit, boktilit
herättää(rel.) bajásboktit, bajásboktalit
herättää kuolleista(rel.) bajásčuoččaldahttit
herätysboktin, rávkan
herätys(rel.) morráneapmi, moriidus, moriidahttin
herätyskelloboktindiibmu, veahkkár
herätämorihit, moriidit, morránit, gohccát, gul´lát, covdnašuvvat, reavvašuvvat; ravgat nahkárat (+ lok.); nousta sängystälihkkat (bajás), čuožžilit, njuiket
herätä henkiineal´lát
herätä kuolleista (rel.) bajásčuožžilit
heräys(rel.) morráneapmi
hete(suonsilmäke) opmu, gieva
hetehorsmaájahorbmá
hetekaali opmorásáš
heterogeeninenheterogenalaš
hetidakkaviđe, dalánaga, dalán, seammás, rábášnaga, rábášbále, hede (R); heti huomennaihttánaga, ihttenaš, heti tänäänotnánaga
hetkiboddu, bodda
hetkinenbottoš; oli siellä hetkisenlei doppe bottoža ~ oatnelanbotta ~ oanehassii ~ oanehaš, pysähtyi sinne hetkiseksiorustii dohko bottožii ~ oatnelanboddii ~ oanehassii ~ oanehaš
hetteinen(suosta) obm/ui (-os)
hetulaskuogga
hetulavalasbos´su, skuoggafális
hevilläbuoril, leaikkal, gánssal; tuollainen haava ei hevillä umpeududiekkár hávvi ii buoril sav´vo
hevonenheasta, heabuš; (huono)gone, gákke, gohrat, suohpáhas, šlárva, šloaŋgu, šlurvi, váibbat
hevonhierakka šilljojuopmu
hevosenkavioheasttagazza
hevosenkenkäheasttaskuovva, heasttagáma
hevosmiesheasttahas, heastalaš, heast´almmái ~ heast´olmmái
hevospaarmalávžá ~ lávžžu
hevosrekiheasttareahka
hevostallistál´la ~ stállja
hevosvoimaheastafápmu; viiden hevosvoiman perämoottoriviđa heastta fanasmohtor
hidasnjoa/hci (-zes), hiđ/is (-es); pitää jotakuta liian hitaananjoazášit soapmása
hidas(työssä) njoa/hci (-zes), hiđ/is (-es), hillján (-is), áddjá/i (-s), ádjánahkes, ájahallalas, gearggah/eapme (-is), njávval (-is), njálv/vas (-e-)
hidastaanjoahcudit, hihtudit, hiđásmuhttit; (vauhtia) hilljudit,fiidnudit
hidastellaájahallat, busildit, busidit, láppezastit
hidastuanjoahcut, hihtut, hiđásmuvvat; (vauhdista)hilljut, fiidnut
hiehoguigu
hiekanjyvänensáttočalbmi
hiekkasáttu ~sáddu; hiekan tahraamana sáttonaga
hiekkaantuasáttohuvvat
hiekkahaude(hoitokeinona) sáttohávdda
hiekkainensátto-; hiekkaisenasáttonaga
hiekkajyvänensáttočalbmi
hiekkakasasáttolátna
hiekkakuoppasáttoroggi
hiekkalaatikkosáttokás´sa
hiekkapaperi sáttobábir
hiekkapohjasáttobodni
hiekkarantasáttogáddi
hiekkaryöppysáttoborga
hiekkatörmämiel´li
hiekoittaasádduid gilvit
hiemanuhcán, unnán, vehá(š), uhcánaš, unnánaš, binná, binnánaš, binnoš (R)
hienofiinn/is (-a); tulla hienommaksifiidnut
hienohelmainen(tytöistä) moarsá/i (-s), moarssaskas
hienoinfiidnáseamos
hienojakoinen(aineesta) liđbma/t (-dis) ~ liđbm/at (-es); tulla hienojakoiseksiliđmmagit
hienompifiidnáseabbo ~ fiidnáset ~ fiidnásut
hienontaamol´let, njuvdit fiinnisin
hienosokerifiinnasohkkarat (pl.), fariinnat (pl.)
hienostellafiinnohallat, fiinnuhit; (vaatteilla)geampasaddat, (ei-saamelaisnaisen tavoin)rivgostallat
hienostifiidnát
hienotunteinenfiinnadovddolaš, fiinn/is (-a)
hienousfiinnisvuohta, fiidnodat
hieroaruv´vet
hierojaruv´vejeaddji
hierontaruv´ven
hieroskellaruv´vedit
hierottaaruv´vehit
hiertymä(ihossa) gohpalas, skohpalas, skoavhli, gil´lásupmi
hiertyä(ihosta) skoavhlut, gohpalastit, skohpalastit
hiertää fierdit
hieskoivusieivasoahki
hiestyäbivastuvvat
hiesuhui fiinna sáttu
hietafiinna sáttu
hietakampelanjuvvat, sánddat
hietamatomáhkka
hietaorvokkiguolbbaviola
hievahtaalihkkasit
hihasoadji ~ soadjá; varustaa hihallasoadjádit
-hihainen-soajat
hihakassoaddjá/i (-s)
hihansuusoadjegeahči ~ soadjageahči
hihhuli(hurmahenki) gievvulaš, vil´laheagga
hihittäänihlistit, nihlaidit
hihitysnihlisteapmi
hihkaistaháikkádit, háikkihit
hihkuaháikit
hihnalávži; opettaa poro hihnaanlávžádit, panna poroja hihnaanlávžádit
hihnaapelkäävä(porosta) lávžeballalas
hihnakkain(poroista) lávžálagaid
hiidenkirnunoaidegievdni
hiihdellä čuoiggadit
hiihdättäjäčuoiggaheaddji
hiihdättää (panna hiihtämään)čuoiggahit; (ajaa takaa hiihtämällä)čuoiggahit
hiihtočuoigan
hiihtohissičuoiganhis´sa ~ čuoiganheaisa
hiihtokelisabetsiivu; (riittävästi lunta)sabetdoavdnji
hiihtokenkäčuoigangáma
hiihtokilpailučuoigangilvu
hiihtolomačuoiganluopmu
hiihtoretkičuoiganmohkki
hiihtäjäčuoigi
hiihtääčuoigat; (lyhyen matkaa)čuoiggastit, (nopeasti lyhyen matkaa)čuoigalit, (lähteä hiihtämään) čuoigalit, čuoigát, käväistä hiihtämällä(jossakin) čuoiggadit, ajaa takaa hiihtämälläčuoiggahit
hiili(hehkuva)hilla, ráddi; (puuhiili, sysi)čađđa, čitna; (poltettava)koalla
hiilidioksidi(kem.)čitnadioksiida
hiilihydraattičitnahydráhtta
hiilijalanjälkičitnaluodda
hiilitablettičitnatableahtta
hiillos áššu
hiillostuaáššuluvvat, ášuiduvvat
hiiltyäčitnaluvvat, hillaluvvat, hilaiduvvat; (pinnaltaan)ráddiluvvat
hiipiänjáhkat; (nopeasti)njáhkalit, (lähteä hiipimään)njáhkalít, (perässä)njágahit, (tavoittaa hiipimällä)njálgaldahttit
hiippakuntabismagoddi
hiipua, huonosti palaa (tulesta) skuotnjat, skuonjaidit
hiipuva, huonosti palava(tulesta) skuo/njas (-tnja)
hiirenloukkugil´lár
hiirenvirnasáhpalrássi, sáhpal
hiirisáhpán, šnjierrá (R), njierrá (R)
hiirihaukkasáhpánboaimmáš, sáhpánhávut
hiiripöllösáhpánskuolfi
hiisihiida
hiiskahtaajienádit, jienihit, savkalit
hiivajeara, jeasta
hiivasienijeastaguoppar
hiivattihiivvat; hiivatin hyväoalle buorre
hiiviskelijänjágan
hiiviskellänjágadit
hikibivastat
hikinenbivastuvvan, bivastat-
hikipäissään(hiki hatussa) bivastatgállus; touhusi siellä hiki hatussadoamai doppe bivastatgállus
hikirauhanen(anat.) bivastatráksá
hikoilla bivastuvvat, bivastuddat
hikoilubivastuvvan, bivastuddan
hiljaa(ääneti) jaska
hiljaa virtaavadoažža/t (-dis), doa/žži (-ččes)
hiljainen hillján (-is)jask/at (-es), jávoh/eapme (-is); pitää jotakuta liian hiljaisenahiljášit soapmása
hiljaisuusjaskatvuohta
hiljalleen(hiljakseen) hiljážii, hiljážit, hiljit, gulul, suolggaid
hiljattainks. äskettäin
hiljentyäjaskkodit, jávohuvvat
hiljentää jaskkodahttit
hilkka(päähine) liidnegahpir
hilla (suomuurain)luomi; (kypsä)láttat, (raakile)čurot, čuru, garat
hillajänkä luomejeaggi
hillankukkaluomelasta
hillastaalubmet, luopmániid čoaggit
hillerihil´ler, čáhppesbuoidda
hillittömyysviivvuhisvuohta
hillittömästiviivvuheamet
hillitädoalahallat, caggat
hillitönviivvuh/eapme (-is), viivvurh/eapme (-is); tulla hillittömäksiviivvuhuvvat
hillosilta
hilsegatna
hilseillä(päänahasta) ganistit
hilseilytauti(psoriasis) gáittát (pl.); saada hilseilytautigáitáluvvat, gáitut
himmennindevkkodahtti
himmentäädevkkodahttit
himmetädevkkodit
himmeäde/avkat (-vkes), čuovggah/eapme (-is); (valosta, lampusta)skuo/njas (-tnja)
himo(sukupuolinen)hipmu, anistupmi; (kova halu johonkin)miella, goiku, nealgi; (johonkin ruokaan)hapmu, uŋggar
himoitahipmošit, hipmudit, anistuddat
himokashimolaš, anistuhkes
himotonhimuh/eapme (-is)
hinaajageasehanfanas, rundinfanas
hinata (vedättää) geasehit, rundit, feastit
hinaus (vedätys) geaseheapmi, rundin, feastin
hinauttaageasehahttit, runddihit
hindulaisuushindulašvuohta, hinduisma
hinkata(itseään, ihoaan) skubbet; (kiiltäväksi)geallat
hinkuyskäsainnahat
hinnanalennushaddevuolideapmi, hálbudeapmi
hinnankorotushaddebajideapmi, divrudeapmi
hinnastohaddelistu, haddelogahallan
hintahaddi;puoleen hintaanbeallehaddái
hintasäännöstelyhaddemudden
hintatasohaddedássi
hintavahaddá/i (-s), divrras
hinteläšierv/i (-ves), šierv/vas (-a); tulla hintelemmäksišiervut
hioa(terottaa hiomalla) sadjit, heidnet, dávžat
hiomakivisadjingeađgi, sadjin, heaidna, dávžžan
hiontasadjin
hiostuabivastuvvat, báhkkanit, (kovasti)čáhcut
hipaistaskav´vehit; hipaisten (ohi, yli)skavát (meaddil, badjel)
hipoaskav´vehit; hipoen (ohi, yli)skavát (meaddil, badjel), maata hipoeneatnan labi
hippiäinenloddegonagas
hiprakassagárremaččain, oaivvesnaga, smávva oaivvis, viidnanaga, naga
hirmuhirbma
hirmuinenhirpmus
hirmumyrskyhirpmusdálki, orkána
hirmutyöhirbmadahku
hirmuvaltahirbmaváldi, tyranniija
hirmuvaltiastyrán´na
hirnahtaašnjirggádit
hirnuašnjirgut
hirsihirsa
hirsimökkihirsastohpu
hirsirakennushirsavisti
hirssihirsagordni
hirttoköysiharcabáddi
hirttyäharcasit
hirttääharcet
hirvaantaljasarvádat, sarvvaduollji
hirvassarvvis
hirvenjäkäläguopparjeagil; iso hirvenjäkäläránesjeagil
hirvenmetsästysealgabivdu, sarvvabivdu
hirvenvasaealggamiessi
hirvetäduoddut (+ inf.); ei hirvennyt sinne lähteäii duddon dohko vuolgit
hirveähirbmat, hirpmus, issoras
hirveän(+ adj., + adv.) hirveän hyvähirbmat buorre, hirveän kaukanahirbmat guhkkin
hirveästihirbmadit, hirbmosit, issorassat
hirviealga, sarvva
hirvikärpänensarvvačuru
hirvittävähirpmus
hirviöboragas
hissihis´sa (S), heaisa (N)
historiahistorjá
historiallinenhistorjjálaš
historioitsijahistorihkkár
hitaastinjozet ~ njoazit, hihtásit, gulul, hiljážii, hiljážit
hitausnjoahcivuohta, hiđisvuohta
hitsatasveiset
hiukanuhcán, unnán, vehá(š), uhcánaš, unnánaš, binná, binnánaš, binnoš (R)
hiukkanenčalbmi, ávnnasčalbmi, partihkal
hiukkasenuhccánaš, un´nánaš, binná, binnánaš
-hiuksinen-vuovttat; vaaleahiuksinenčuvgesvuovttat
hiusvuokta, vuoktačalbmi; hiukset (pl.) vuovttat (pl.)
hiuskarvan varaangazzagassii
hiuskarvan varassagazzagasas
hiusneulavuoktanállu
hiusnutturavuoktabunta
hiuspinnevuoktaspean´na
hiusputkivuoktabohcci
hiussuonivuoktasuotna
hiustenkuivaajavuoktagoikkár
hiustenleikkuuvuoktačuohppan
hiusverkkovuoktafierbmi
hivellänjávkat, njávkkadit
hivenainevátneávnnas
hivenenks. hiukkasen
hoeskella hoahkidit, hoagašit
hohdešlienja
hohde(miner.) šlienja
hohkakivigovdugeađgi
hohkata(lämpöä)liekkistit, báhkistit; (kylmää)galmmistit
hohtaašlietnjat ~ šlietnjut; hohtavan valkoinenče/askat (-skes)
hohtimet(pl.) liippetáŋggat (pl.)
hoidattaadivššuhit
hoidelladivššodit; (lapsia, asioita, poroja) kohkket ~ gohkket
hoidokkidivššohas
hoikentaaseakkidit, seaggudit
hoikentuaseaggut
hoikka (pyöreistä esineistä) sea/ggi (-kka)
hoikkakatkerogieddecivzza
hoikkanurmikkaseakkasuoidni
hoilatahuiggirdit
hoiperrellaskivžasaddat
hoippua (horjua) steavžut
hoippua (huojua) skivžut
hoippua(kulkiessa) suoibut, suibbodit
hoippuva (horjuva) steavž/žas (-e-); tulla hoippuvaksi, horjuvaksisteavžžagit, hoippuva, horjuva esinesteavži
hoippuva (huojuva) skivž/žas (-e-); tulla hoippuvaksi, huojuvaksiskivžžagit, hoippuva, huojuva esineskivži
hoitaadikšut, hoaidit (R), hoitát (N);ottaa hoitaakseenváldit badjelasas
hoitaja divššár, dikšár, dikšu
hoitamatondivššokeahtes (attr.)
hoiteludivššodeapmi
hoitodikšu, dikšun, hoaidu (R), hoitu (N)
hoitola(hoitokoti) divššohat
hoitomaksudikšunmáksu
hoitomenodikšungollu
hoitopaikkadikšunbáiki, dikšobáiki
hoitotoimenpidedikšundoaibma
hoitotukidikšundoarjja
hoitua ordnašuvvat; asia on hoitumassaáš´ši lea ordnašuvvamin
hokaistahoahkalit, hoagihit, hoahkalastit
hokeahoahkat, dáguhit, dáhkut; (niitä samoja)báibmat
hoksata hoksát, fuobmát, dáikkihit
holhooja hoavda,hovdejeaddji, fuolaheaddji, forminddar (N)
holhotahovdet, fuolahit
holhottavahovdenvuloš
holhoushovden, hovdejupmi, fuolaheapmi, fuolahus
holkkihoalka; varustaa holkillahoalkadit, holket
hollantilainenhollándalaš
holtiton huvddah/eapme (-is)
holviholve, gávdi, geavli
homeguohpa; maistua homeeltaguohpanjaddit
homehduttaaguohppudit
homehtuaguohpput
homehtuvainenguhppolas, guohppul (-is)
homeinenguohpa-
homejuustoguohpavuostá
hommahom´má, hommet
hommaillahom´mástallat, rasildit, guovzat
hommatahom´mát; háhkat, skáhppot, háŋket
homofiilihomofiila
homogeeninenhomogenalaš
homonyymihomonyma
homoseksuaalinenhomoseksuálalaš
honkasoarvi; päin honkiaendorii, endoris, jorgut
honottaanjunevuolástit
hopeasilba; hopea-, hopeinensilba-; hyvin hopeapitoinensilbá/i (-s), silb/ii (-es)
hopeakettusilbarieban, čuorrerieban
hopeakylki(porosta) silbasiidu
hopealusikkasilbabaste
hopeamitalisilbamedállja
hopeapaperi(alumiinifolio) silbabábir
hopearahasilbaruhta
hopeavyösilbaboagán
hopeinensilbasaš, silba-
hopeoidasilbet
hoppuhoahppu; hopun hoppuahoahpohoahpus, doama doama
hoppuileva hohpp/ui (-os), heahttá/i (-s)
hoppuillahohpohallat, huššat, doapmat
hoppuiluhušša, doapma
hopumminhoahpubut
hopustihoahpus
hoputtaahoahpuhit, hobehit, gáhčahit, rássat
horisonttialmmiravda, horisonta
horjahdellasuibbodit, suoibbádallat
horjahtaasuoibbádit, suoibbihit; (pöydästä tms.)juovzzádit, juovzzihit
horjua suoibut; (pöydästä tms.)juovzut, juvzzodit
horjuttaasuoibbuhit; (pöytää tms.) juovzudit
horjuva ihminensuoibi
horkka(vilutustauti) gánasdávda
hormonihormona
horoskooppihoroskohppa ~ horoskohpa; tuon horoskoopin mukaan olisit ihmisenä aika änkyrädien horoskohpa mielde don livččet olmmožin viehka ceaggái
horrosadjágas
horsmahorbmá
hosuahuššat, duđđat
hotellihoteal´la
hotkaista borralit, njálbmádit, vuohpádit, hoalkulit, noavkalit, noavkkádit, njiellalit
hotkiašleambut, vuohpput, njiellaladdat, hoalkut, njieladit, suohppuladdat
hotkijašleambá
houkata dádjut, mielahuddat, seahkidit, jal´lošit, eaibmidit
houkkahoavkkát, hoavki, hoavri, gáigá ~ gáigi
houkutellahohkahit, giktalit, giktit, givttastallat, giktaladdat, geasuhallat, mieldduhit, oalgguhit, oasuhit, niktit, niktalit
houkutinsievttadas
houkuttaahohkahit, giktalit
houre(sairaan) mealtin, hoavrideapmi
houria(sairaasta)mealtit, hoavridit
housunkannattimet(pl.) sealat (pl.), buksadoalanat (pl.)
housunlahjebuksaleagga
housunsepalusbuksacuohpi
housuntaskubuksalubma ~buksalum´ma
housut(pl.) buvssat (pl.)
hovihoavva
hovioikeuden tuomari(N) lágamán´ni
hovioikeushoavvariekti, lágamán´neriekti (N)
huhtikuucuoŋománnu; gáranasmánnu (hist.)
huhusolža, golgosáhka, mátkesáhka, márkansáhka, šláttar, juorru, beakkohus, šurra, šurru
huhuillahuikkašit
huhuta(kertoa huhuna) beakkohit
huidellafáiput; (esim. narulla) fáškut (+ kom.), fađđut(+ kom.)
huijariskealbma, dájuheaddji, buijár, fálskkár
huijata skelbmošit, dájuhit, dátnjat, lumpet, lum´met, buiját, jukset, geassit njunis; joutua (jonkun) huijaamaksilumpehallat, lum´mehallat, fálskehallat, fil´lehallat (ks. petkuttaa)
huiluflöita
huimapäinenráigeoaivvat, čoaskačoalat, rohko/t (-his)
huimapääráigeoaivi, čoaskačoalli, rohkot
huimausoaivejorggis, oaivejoran; häntä huimasison lei oaivejorgásis, häntä rupesi huimaamanson šattai oaivejorgásii
huimaustauti(esim. porolla) vuorri, vuorahat
huippu(vuoressa) čohkka
huippukokousallačoahkkin
huiskiafađđut, ráivut
huitaistafáippastit, fađustit, fađastit
huitaisufáippastat, fađastat
huitoafáiput, fáippodit, fađđut, huidut; ráivut, rávjut
huivi liidni
hujan hajan hiluid háluid ~ hiđuid háđuid
hujoppi(pitkä, hoikka mies) guhkat, gurgu, njášku, stávru
hukata láhppit
hukkakauragirdihávvar
hukkua(kadota) láhppot
hukkua(veteen) heavvanit, duš´šat, hohkkanit (R), hohkkat (R)
huligaanihuligána
hulinahušša, guđđa, šuvggas, livkkas
huljuttaa(nestettä) skulljet
huljuttua(nesteistä) skulljašuvvat
hullu(adj.) ja/l´la (-llas), mielah/eapme (-is), gáiggas (-is), seahke-; tulla hullummaksijal´lut, tehdä joku hullummaksijal´ludit, pitää jotakuta liian hulluna jallašit soapmása
hullu(terveestä ihmisestä) jal´la, jalleš, jallasoaivi, gáigá ~ gáigi, seahkediŋga, eaimmaskas, eaibmi
hullutella (koheltaa, vouhottaa, hölmöillä)jal´lošit, mielahuddat, seahkidit, gáiggistit, eaibmidit, eaimmaskuddat, dovkošit, dádjut, dáisut, asehuddat, bieggasaddat, bierfasaddat, beas´sasaddat (vrt. hassutella)
hulluusjal´lavuohta, jal´lodat
hulmahtaašlivggihit
hulmutalibardit, libaidit
hulpioholbi; varustaa lapinpuku hulpiollaholbádit
hulpiokangasholbbis
humaanihumána
humahtaašuvihit, šoavihit
humalagárrendilli, juhkanvuohta, oaivvesvuohta
humala(kasvi) humbil, hopmil
humalainengárrenolmmoš, oaivvesolmmoš
humalajuominen (humalahakuinen juominen) juhkaluvvanjuhkan
humalassagárremiin, gárrenoaivvis, juhkan, juhkanvuođas, oaivvis; (lievässä)gárremaččain, oaivvesnaga, smávva oaivvis, viidnanaga, naga; (kovassa) badjeloivviid juhkan, hálva juhkan, bihkkan, bihkkanaga (ks. hiprakassa; kännissä)
humalatilagárrendilli, oaivvesvuohta
humalluttavajuhkaluhtti; humalluttava juomajuhkaluhtti jugus
humaltua gárihuvvat, juhkaluvvat, oaivvahuvvat, oaiváiduvvat, oaivváiduvvat, suovvaluvvat, viinnahuvvat, nagahuvvat, šaddat gárremiidda
humanismihumanisma
humanistihumanista
humanistinenhumanisttalaš
humanitaarinenhumanitára
humina(tuulen) šuvva, šoavva, skoavva
humista (tuulesta) šuvvat, šuvaidit, šoavvat, šoavaidit, skuvvat, skuvaidit
hummerihum´mer
humoristinenhumoristtalaš
hunajahonnet
huntusuokka
huoahtaašuohkikit; (levähtää)bosihit
huohottaa sáđđat, sahkat, šieđđat; (jatkuvasti)sáđagit, sagadit; panna huohottamaansáđahit, sagahit
huojahdellasuibbodit
huojahtaasuoibbádit, suoibbihit
huojennus(kivun) vuogiheapmi
huojentua(kivusta) vuogihit
huojuasuoibut; (pöydästä tms.) juovzut
huojua(kulkiessaan) juorbut, juorbasaddat, jollardit, máisut
huokaillašuohkkit, šuohkáhallat, šuohkašit
huokailušuohkas
huokaistašuohkihit
huokausšuohkanas, šuohkáhus
huokeagovttolaš, hálb/i (-bes), fuo/đ´đi (-đđes)
huokoinen(sarvesta) suos/as (-sa)
huokuašohkut
huolehtia(jostakin) fuolahit (+ lok.), atnit fuola ~ávvira (+ lok), váldit vára (+ lok), áittardit (+ akk.), áimmahuššat (+ akk.)
huolehtiminenfuolaheapmi
huolellinenfuolalaš, skihkalaš, doaimmalaš
huolellisestifuolalaččat, skihkalaččat, ortnetmielde, čorgadit, čorga
huolellisuusfuolalašvuohta, skihkalašvuohta, skillu
huolenpitosihkka
huoletonfuolah/eapme (-is), berošmeahttun, gehppesmielalaš
huolifuolla
huoliafuollat
huolimatonfuollameahttun, fuolah/eapme (-is), čorgatmeahttun, sahtedohko (attr.), skihkah/eapme (-is), háđir (-is), háreh/eapme (-is), ávvirmeahttun, šli/htu (-đos), šlihtt/ui (-os), šliđas (-), šlu/htu (-dos), šluhtt/ui (-os), šluđas (-)
huolimaton(työssään) ruš/šu (-os), ruš´š/ui (-os), rušas (-), riš´š/ui (-os), riđvá/i (-s), rufanas
huolimattafuolakeahttá, beroškeahttá
huolimattomastifuollameahttumit, háreheamet, šliđot
huolimattomuusfuollameahttunvuohta, fuolahisvuohta, čorgatmeahttunvuohta, sahtedohkovuohta, skihkahisvuohta, hárehisvuohta
huoltaafuolahit, dikšut, hovdet
huoltaja hoavda, hovdejeaddji, fuolaheaddji, áittardeaddji, bearráigeahčči, ovddasmorašteaddji
huoltofuolahus
huoltoapufuolahandoarjja
huoltoasemabensiidnastašuvdna ~ bensenstašuvdna
huoltoeläkefuolahanealáhat
huoltovelvollisuusfuolahangeatnegasvuohta
huomaavainenfuomášahkes, vuollis (-is)
huomataáicat, fuomášit, fuopmášit, fuobmát, fuomihit, huomihit (R); (yhtäkkiä)jurdilit, dáikkihit, hoksát, áicát, muitát
huomattavamearkkašahtti, fuopmášahtti
huomattavastisakka; huomattavasti suurempisakka stuorát, huomattavasti kauempanasakka guhkkelis
huomautellacuoigut, cuiggodit; ei kannata aina huomautella pikkuasioistaii gánnet álo cuoigut buot duššiin
huomauttaafuomášahttit, mearkkašit; (ojentavasti)cuiget
huomautusfuomášahttin, mearkkašupmi; (ojentava)cuigehus
huomennaihttin; heti huomenna ihttánaga, ihttenaš
huominenihttáš, ihttá-; huomiseksiihttážii, huomisesta lähtienihttážis
huomiofuomášupmi ~fuopmášupmi; ottaa huomioon (+ akk.), váldit vuhtii ~ fuopmášupmái ~ lohkui
huomionarvoinenfuomášánveara
huomiotaherättäväčalbmáičuohcci
huomisaamunaihttin iđidis, ihttá iđit ~ ihtt´iđit
huomisiltanaihttin eahkedis, ihttá eahket ~ ihtt´eahket
huomispäiväihttáš, ihttábeaivi
huonelatnja
huoneenhaltija(taruolento) visttiháldi
huoneenlämpölatnjaliekkas; säilytettävä huoneenlämmössägalgá seailluhuvvot latnjalieggasis
huoneenvuokravisteláigu
huoneistolanjadat
huonekalustohpogálvu, viessogálvu
huonekasvistohporássi, viessorássi
huonekärpänengáskkát
huonetoverilatnjaguoibmi
huonohea/dju (-jos), fuo/tni (-nes), heitto/t (-gis); huono onniguoržžu, huonolla tuulellabahángomás, heajoslanjas, pitää huononahejošit, fuonášit, saattaa huonoon valoonbostit, bostalit, tulla huonolle tuulellehedjosit
huonohampainenbáneh/eapme (-is); tulla huonohampaiseksibánehuvvat
huonohkoheajoslágan
huonojalkainenjuolggeh/eapme (-is); tulla huonojalkaiseksijuolggehuvvat
huonokasvuinenšattoh/eapme (-is)
huonokasvuisuusšattohisvuohta
huonokuntoinen (ihmisestä) sil/li (-is); pitää jotakuta liian huonokuntoisenasilášit soapmása, tulla huonokuntoiseskisillut, tehdä joku huonokuntoiseksisilludit
huonokuuloinenbealjeh/eapme (-is), guluh/eapme (-is), lossagulot; tulla huonokuuloiseksibealjehuvvat
huonokuuloisuusbealljevátnivuohta, bealjehisvuohta
huonokäytöksinenstoaid/das (-a), heajosmenolaš; käyttäytyä huonostistoaidasaddat, stoaidudit
huonommuusfuonitvuohta, heajutvuohta
huonomuistinenmuittoh/eapme (-is); tulla huonomuistiseksimuittohuvvat
huonontaaheajosmahttit, heajudit, headjuluhttit, fuonidit
huonontuaheajosmuvvat, hedjonit, headjuluvvat, fuotnánit; (erit. säästä)neavrut, (väleistä)ránodit
huono-onninenoaseh/eapme (-is), vuotnah/eapme (-is), bártá/i (-s); tulla huono-onniseksioasehuvvat
huono-onnisuusoasehisvuohta
huonosilmäinenčalmmeh/eapme (-is), vátnečalmmat, čuovggah/eapme (-is); tulla huonosilmäiseksičalmmehuvvat
huonosointinenčuojoh/eapme (-is)
huonostihejot ~ heajut, funet ~ fuonit
huonotahedjonit, fuotnánit
huonoteräinen(veitsestä) heajosávjjot
huonotuulinenheajosmielalaš
huonousheadjuvuohta, hedjodat, fuotnivuohta, futnodat
huonovointinenveajuh/eapme (-is)
huonovointisenail´láveaje ~ il´lávejiid
huonovointisuusil´láveadju, veajuhisvuohta
huopafilta ~ filte, duohpi, duobus
huopahattufiltaháhtta
huopakenkäduohpegáma
huopakynäfiltapean´na
huopanahkajäkäläbeatnatjeagil
huopaohdakebiššanrássi
huora(adj.) fuor/rá (-s)
huora(subst.) fuorrá
huoruusfuorrávuohta
huovatavuohppát, huohpat
hupaisahearv/ái (-s), herv/ii (-es), somá (-s)
hupeneva hohppil (-is), ho/hpi (-bis), hobas (-)
huppuskuohppu, seahkka
hurahtaašuvggihit
hurautellašuvgguhit
hurauttaa (johonkin) hurgalit, šuvgalit, sihkastit, girddihit
hurinahurra, šurra
huristahurrat, šurrat
huristellahurgguhit
hurjavild/das (-a), ráigeoaivvat
hurjapääráigeoaivi, vildon
hurjastelu(ajoneuvolla) vil´lavuodjin
hurjistuaviimmáskit
hurmaava rohttejeaddji, šarmerejeaddji
hurmahenki(hihhuli) gievvulaš, vil´laheagga
hurmatašarmeret
hurmioekstása, gievvundilli
hurmostilaekstása
hurskashurskkis
hurskastelevabas´sá/i (-s), iešráhkis, iešbuorre
hurskastellahurskkástallat
hursti(säkkikangas) horsta
hurstisäkkihorstaseahkka
hurttahorti
hutiloida(työssään) šliđardit, ruššat, ruššudit, riššudit, šliđardit, šluđurdit
hutiloidenruš´šojit, fuollameahttumit
hutiloiva(työssään) šli/htu (-đus), šlihtt/ui (-os), šluhtt/ui (-os), ruš´š/ui (-os), ruš´šái (-s), ruš/šu (-os)
hutilusšluhtu, rušan, riššu, ruš´šos olmmoš
huudahdushuikkádeapmi, čurvestat
huudahdussana(kiel.) čuorvvassátni, interjekšuvna
huudahtaahuikkádit, huikkihit, čurvet, čerget, rogádit, rágádit, háikkádit, háikkihit, giljádit, biškkádit, bárggádit, spinjádit
huudahtellahuikkáhallat
huudattaahuikkihit
huudellahuikkašit, čurvvodit
huuhdelladoidit; (vähin erin)doiddašit, (nopeasti)doidilit
huuhkajalidnu, bumbbástat, bealljeskuolfi, stuorraskuolfi
huuhtoa(vedessä) skulljet
huuhtoutua(vedessä) skulljašuvvat
huulibavssa
huulihalkeingurranjálbmi
huuliharppufidjol
huulipartaseamu
huumausainenarkotihkka
huumenarkotihkka
huumenuorinarkotihkkanuorra
huumetyöntekijänarkotihkkabargi
huumorihumor
huumorintajuinenleaikadovdi
huurre(puissa) ritni, šuhči
huurremetsoritneloddi
huurtua(lasista) njoađvut, njoađvvagit
huurtua(puista) ritnut, šuhčut
huuruinen(lasista) njoađv/vas (-e-)
huutaahuikit, čuorvut; čeargut, rohkut, ráhkut, háikit, šáikit, gilljut, biškut, spitnjut, bitnjut, reahkut, riehčut
huutočuorvvas, huikkas, huikkanas
huutoetäisyysčurvehat
huutokauppačuorvvasgávpi, bidjet, bikket
huutomerkkičuorvvasmearka
huutoäänestysčuorvvasjienasteapmi, čuorvvasjienastus
huventaa, niukentaaskol´let
huveta, niuketaskollat, skollanuvvat, skollanuššat
huvi hávskodat, hearva, lusta; huvin vuoksi, huvikseenhearvva dihte
huvilavil´lá
huvinäytelmäkomediija, hearvačájálmas
huvitella hávskkohallat, hervvoštallat, suohtastallat
huvitellasuohtastallat
huvitilaisuussuohtastallandilálašvuohta
huvittavahearvá/i (-s), herv/ii (-es), herveja (attr.), somá (-s)
huvitteluhávskkohallan, hervvoštallan, suohtastallan
huvittelusuohtastallan
hyeenahyena
hyhmäšoavli ~ soavli, sievlla; tulla hyhmäiseksišoavlut ~soavlut
hyljenjuorjju ~ njuorju
hyljekenkänjuorjjot, njuorjjočázet
hyljeksiähilggodit, fuotnut, badjealgeahččat
hylkeennahkanjuorjjonáhkki
hylkiö hilggohas, silddáhas ~ silddáhus
hyllyhildu
hylätähilgut, bálkestit, healbadit
hymnihymna
hymymodji; pidätellä hymyäänmojiid goddalit, hymyssä suinmojunjálmmiid
hymyilevämoddjá/i (-s)
hymyillämoddját, moddjádit, mojohallat; (lyhyesti)moddjet, moddjestit, (ruveta hymyilemään) modjosit, moji geassit
hymähdellähimáhallat
hymähtäähimihit
hypellänjuikut, njuikkodit, haskkadit (R)
hypnoosihypnosa
hypnotisoidahypnotiseret
hyppijänjuikkon
hyppiänjuikut, njuikkodit, haskkadit (R)
hyppyhäntäinennjuikenseaibbat
hyppyrinjuikehat; hyppyrimäkinjuikenluohkká
hyppääjänjuikejeaddji
hyppääminennjuiken
hypähdysnjuikestat
hypähtäänjuikestit
hypätänjuiket, čel´let, čealádit, haskat (R)
hyrinähurra
hyristähurrat
hyrrähum´mu; leikkiä hyrrällähummostallat
hyräillähuraidit, hurrat
hyräilyhurra
hysteerinenhysteralaš
hysteriahysteriija
hytkyädilddistit
hyttihyhtta
hyttipaikkaseaŋgasadji
hyttynenčuoika; tulla hyttysaikačuiket
hyttysöljyčuoikavuoiddas
hyvešiehku
hyveellinenšigolaš
hyveellisyysšigolašvuohta
hyvilläänbuorremielas
hyvinbures, buoragit (R)
hyvin(+ adj., + adv.) hui, erenoamáš; hirbmat, hirpmus, issoras, iskor, gáfat, mearihis, mielahis
hyvinkehittynytčálg/gas (-a), čálgalan, čálgan
hyvinvointibuorredilli, buresbirgejupmi, buresbirgen, vallji
hyvinvointivaltioburesbirgenriika
hyvinvointiyhteiskuntaburesbirgenservodat
hyvinvoipaburesbirgejeaddji, buorredilálaš, heađeh/eapme (-is)
hyvyysbuorrevuohta, burrodat
hyväbuorre, buorat (R)
hyvä mieli buorre miella; hyvällä mielelläbuorremielas, movtta
hyväilläbuorranaddat, njávkkadit, njávkat, veahcat
hyväilybuorranaddan, njávkan
hyväjalkainenjuolgá/i (-s)
hyväkasvuinenšattolaš; hyväkasvuinen maašattolaš eana, hyväkasvuinen vuosišattolaš jahki
hyväksikäyttöávkkástallan, ávkin atnin
hyväksyminendohkkeheapmi
hyväksyttävädohkálaš
hyväksyä dohkkehit
hyväkuntoinen(ajoporosta) rávnnuhis (attr.); kuntoutua (ajoporosta)rávnnuiduvvat
hyväkuntoinen (kestävä, väsymätön) sávr/i (-res), gil´lil (-is), gil´leš (-is); tulla kestäväksisávrut, saada kestäväksisávrudit
hyväkuntoinen ajopororávnnut
hyväkäs(ihmisestä) čábbe, fávre, lieksi, lágáš, hiv´ván, hivvi
hyväluontoinenbuorrelunddot, šiega
hyvämaineinenláitemeahttun, moaitemeahttun
hyvämuistinenmuitil (-is), muiteš (-is) ~ muites (-is)
hyvänhajuinennjálggahájat, njálggahái-
hyvänlaatuinenbuorrešlájat
hyvänmakuinennjálgg/is (-a) ~ njálgg/at (-a)
hyväntahtoinenbuorredáhtolaš
hyväntekeväisyysbuorredagolašvuohta
hyväntekijäbuorredahkki
hyväonninen ks. onnekas
hyväosainenbuorredilálaš
hyvästellä dahkat dearvvuođaid, hivástahttit (R)
hyväsydäminenváibmoláđis
hyvätapainenbuorremenolaš
hyväuskoinenjáhkkil (-is), jáhkkálas, jáhkkevaš, jáhkaskas
hyydykegalmmus
hyysikkä hivsset
hyysä(turskakala) diksu, juksu
hyytelödildu, šelea, šliedda ~ šlieddá
hyytymä(veren) gielu
hyytyä(verestä) giellut, gil´lot, gieluluvvat, gieluiluvvat, giluiduvvat
hyödykeávkegálvu
hyödyllinen ávkkálaš, anolaš
hyödyntää (+ akk.) ávkkástallat (+ kom.), atnit ávkin (+ akk.)
hyödyttää ávkkuhit, ábuhit
hyödytönávkkeh/eapme (-is), guttah/eapme (-is) gávnneh/eapme (-is); tulla hyödyttömäksiguttahuvvat
hyökkäysfal´leheapmi, rohkkáheapmi
hyökkääjäfal´leheaddji, rohkkáheaddji; (jalkapallossa)njunuščiekči
hyökyaaltodulvebárru, tsunami
hyökyä(merestä) márrat
hyökätä(+akk.) fal´lehit, várgehit, rohkkáhit, sorbmet, máddat (ala), meahttat (ala), stuŋgehit (ala); joutua hyökkäyksen kohteeksivárgehallat
hyönteinendivri, boatkadivri, boatkkahas
hyönteissyöjädivrebor´ri
hyöriskellälivžžodit
hyöriä livžut, huššat, šuvgit, šlivggáhallat
hyöty ávki; (neg.) gávdni, gudda; siitä ei ole hyötyädies ii leat gávdni ~ gudda
hyötykasviávkešaddu
hyötymäntysáđgin, sákkinbeahci
hyötyä ávkašuvvat, ávkkáiduvvat
hädin tuskinil´lá, aiddo dal de
hädänalainenheađálaš, dárbbolaš
häijy olmmošmeahttun
häikäilemättömästiskuniheamet, dovdduheamet
häikäilemätönskunih/eapme (-is), dovdduh/eapme (-is)
häikäistyägeđ´đot; aurinko paistoi suoraan silmiin ja häikäistyinbeaivi báittii njuolgga čalmmiide ja geđ´đojin
häikäistäaurinko häikäisibeaivi báittii njuolgga čalmmiide
häilähdellä (häivähdellä) suoivvahallat
häilähdys (häivähdys) suoivvanas
häilähtää (häivähtää)suoivvihit
häipyä jávkat; (nopeasti)jávkkihit, (vähin erin)jávkkodit; (mennä tiehensä)mannat geidnosis, čáhpodit
häiriintyäheahtašuvvat, hádjašuvvat, muosehuvvat
häirikkömoivvár
häiritäheađuštit, heahtit; (rauhaa)muosehuhttit, ráfehuhttit
häiriöhehttehus, heađuštus, seaguhus
häivyttää jávkadit
häkeltyädárpmehuvvat, ráttástuvvat, jorbbodit, ráđehuvvat, geainnohuvvat
häkilä(riivinrauta kenkäheinän pehmittämistä varten) heahkel
häkilöidäheahkelastit
häkkihehkke
häkäheahki
häkävaroitinheahkenjurggon
hälinä gášša, šuddi, šuđđa
hälistä gáššat, šuddidit, šuđđat; (mekastaa)šlápmat, stoahkat
hälvetäšearasmuvvat, govdet
hälyšlápma
hälyttääalarmeret
hälytysalárbma
hälytysajoneuvoheahtevuoján
hämmentyä(kuv.) dárpmehuvvat, ráttástuvvat, jorbbodit
hämmentyä (sameaksi) moivašuvvat, stulljašuvvat
hämmentää(sameaksi) stulljet
hämminkimoivi; aiheuttaa hämminkiämoivet, joutua hämminkiinmoivašuvvat, moivváskit
hämmästelläimaštallat, vuovgit
hämmästysheammástupmi, hirpmástupmi
hämmästyttää imaštuhttit; (kovasti)hirpmástuhttit, goavddustuhttit
hämmästyäheammástuvvat, imaštuvvat; (kovasti)hirpmástuvvat, goavddustuvvat, cohcagit
hämyveaigi; (talvella)geamádat
hämähäkinseittiheavnnefierbmi
hämähäkkiheavdni
hämärtyäveaigut, veiggodit
hämärtääveiggodit, gemodit, gerpmodit, ránodit
hämärtää(asiaa) geađđudit, seađđudit
hämäräveaigi, seađđi, gearpmus, skápmu; hämärä säägeamádat, ránádat
hämärä(asiasta, muistikuvista) geađđi, seađđi; muistaa hämärästigeađi ~ seađi čađa muitit
hämäräperäineneahpidahtti, vávjjehahtti
hämätädájuhit
hänson (su, sus, sutnje, suinna, sunin)
hänen kaltaisensa ihminensonnagaš; hänen kaltaisensa ihminen ei ole kovin valmis muuttamaan muuallesonnagaš ii leat nu gearggus fárret eará sadjái
hännillä(jälkipäässä) maŋŋošis
hännätönseaibbeh/eapme (-is)
häntäseaibi; (lyhyt)bieža
häntäluugolnneš
häntävyö(hevosen valjaissa) seaibebáddi
häpeilläheahpanaddat, skámaskuddat, skámastallat
häpeäheahpat; saattaa häpeäänbolget, boalggahit, boalggahuhttit
häpeällinenheahpatlaš
häpeämätön heahpatmeahttun, skámuh/eapme (-is)
häpeänurkkausheahpatčiehka
häpeäpilkku(ihmisestä) boalga
häpy vulogeahči, vuolledábit (pl.), heahpadat (pl.), heahpu (ks. emätin)
häpyhuulet(pl.) vaginabaksamat (pl.)
häpykarvasiehppa; (erillinen) siehppačalbmi
häpykielibun´nu
häpäistäheahppášuhttit, hehppet, gutnehuhttit, bolget, boalggahit
härkinherkken
härkä(ajoporo) heargi, vuoján
härkä(sonni) vuoksá
härkälinturánesbuokčá
härmäsienireakci; peittyä härmäsieneen reakcut
härnätä hárdit, hárddildit, háhttet, hahcuhit, áccuhit, nár´ret, nár´redit, čuoggut, skuhččet, skuožurdit, skurbat, skudnet, nálset (vrt. kiusata)
härnääntyähárdašuvvat
härski(esim. voista) hávrra, hávr/ras (-a)
härskiintyä(esim. voista) hávrragit, hávrut, ruovrat
hätistelläšiggut, šikkodit; (hätistää) šikkastit
hätkähtää healkkehit, soaiggehit, soasihit
hätäheahti; (vähäteltynä)heađáš, ei ollut mitään hätääii lean ii heađášge; joutua hätäänheađáhuvvat, heađáskit
hätäileväheahttá/i (-s)
hätäilläheađástuddat, heahtáduddat, heahtádallat
hätäjarruheahtegoazan
hätäkasteheahtegásta
hätämerkkiheahtemearka
hätäpuhelinheahtetelefovdna
hätätilanneheahtedilli
hätävara(pahan päivän vara) heađebeaivárri
hätääntyäheađástuvvat, heahtáduvvat
häveliäisyysheahpu
häveliäsheahpanahkes, skámaskas
hävettääheahpanahttit
hävetäheahpanit
hävittääduš´šadit, stajidit, hearjidit, heavahit
hävittää(poroja) speadjat
hävitä(peli, rahaa tms.)dáhpet ~ táhpet; (jollekulle)vuoittáhallat, vuittohallat, dáhpehallat ~ táhpehallat
hävitä(kadota) jávkat, láhppot
häviämätön(esim. luonnonvara) jávkameahttun
häviödáhpa ~ táhpa, dáhpehallan ~ táhpehallan
hävyttömästiheabuheamet
hävytönheabuh/eapme (-is); käyttäytyä hävyttömästi heabuhuššat
häväistysheahppášuhttin, hehppen
häväistäheahppášuhttit, hehppet
hääasuvihabiktasat (pl.)
hääkulkueheadjamieđuš, mielvázzit (pl.), ovddasvázzin
hääkuvavihagovva
häälahjaheadjaskeaŋka, headjaattáldat
häämatkaheadjamátki
häämöttäähápmárastit, sabmát, guostát, cahppát, geađ´đát
hääpukuvihagákti
hääpäiväheadjabeaivi
hääriälivžut
häärätä hearidit, hereštit
häät(pl.) heajat (pl.); viettää häitäheajastallat
häätupaheadjestohpu
häätää(pois) vuodjelit, ádjit, gevret, jáget; joutua häädetyksigevrehallat, jágehallat
häävierasheadjaguos´si
hääväkiheadjaolbmot (pl.), heajastal´lit (pl.)
hökkeliluoggu
hökötysráhkkanus
hölistäšluppardit, šoambbistit, šloambbistit
hölkkänjolgi
hölkätänjolggástit, šoŋkkuhit
hölmistyädárpmehuvvat, jorbbodit
hölmö(adj.) doavk/i (-kes), duihm/i (-mes), gáiggas (-is), duip/pas (-e-), collas (-is)
hölmö(subst.) doavkkan, gáigi, eaibmi, duipi, col´li, colpi, sávza, gáica
hölmöilläčurbošit, duipet
hölskyttäästulččuhit
hölskyästulčit
hölskähtäästulččihit
höltyäloažžat
hölynpölyduššit (pl.), joavdelasat (pl.), duhátduššit (pl.); kertoili hölynpölyämuitalattai daid duhátduššiid
höläyttääbeavkalit
hölösuinenbeavká/i (-s), sátnedirbbot
hölösuubeavki, šávan, sátnedirbbot
hölöttääbeavkit, beavkkuhit
hömötiainenvuovdegaccet
höpistädáikit, dálset, šloambbistit, šluppardit
höppänä, höpsötulján ~ tuljár ~ tulját
höpsiätulljet
höpsötys, pötypuhetullja
höpöillä, hupaillajozzidit
höpöttääšloabardit, šloapmat, šluppardit
höpötysšloabar, šloahpar
höristä(hevosesta, lehmästä) runaidit
hörppiäšlaggat, reavžut, cuhpat, šluhpat, ruhpat, struhpat
hörpätäšlaggalit, cubistit, šlubistit, rubistit, strubistit
hörökorvabilcebeallji
hössöttäväšuđ´đá/i (-s), šuđas (-is), šuđđilaš
hössöttääduđđat, šuđđat
hössötysduđđa, šuđđa
höyhenuvja
höyhenpeitedolgefárda
höyläheavval; rohkkil, lohkkir
höylänteräheavvalbátni
höyläntukkiheavvalstohkka
höyläpenkkiheavvalbeaŋka
höylätäheavvalastit, vuollat
höyläämätönvuolakeahtes (attr.); höyläämätön lautavuolakeahtes fiel´lu
höynähtäähovkkiidit, hovkkehuvvat, hoavkat, hoavkkáiduvvat, homahuvvat, gáiggiidit
höyrylievla, hevro
höyrykonelievlamašiidna
höyrylaivadámpa
höyrystyähevrriidit
höyryttää(esim. ruoan valmistuksessa) lievladit; höyryttää vihanneksia lievladit ruotnasiid
höyrytälievllistit, soiccistit
höyste, höystösuvli
höysteinensuvlá/i (-s)
höystääsuvlet
I
iankaikkinenagálaš
ideaidea
idealismiidealisma
idealistiidealista
idealistinenidealisttalaš
idemmäksinuortalii, nuortelii, ovstalii; vähän idemmäksinuortalažžii, nuortelažžii, ovstalažžii
idempänänuortalis, nuortelis, ovstalis; vähän idempänänuortalaččas, nuortelaččas, ovstalaččas
identifioidaidentifiseret
identiteettiidentiteahtta ~ identitehta
identiteettikriisiidentiteahttakriisa
identtinenideanttalaš; identtiset kaksosetideanttalaš jumežat
ideologiaideologiija
ideologinenideologalaš
idioottiidiohtta
idoliidola; hän on nuorten idolison lea nuoraid idola
idänhiirihaukkaruoššaboaimmáš
idänimarrenuortagáiskkit
idänkirveliruoššagearvil
idättää(perunoita) iđihit, ihtidit
ienalgŋa, aldna, bátneoažži
ihaillahervvošit, ovddošit
ihan(+ adj.) áibbas, ihán(a) (+adj.)
ihanahearvás (attr.), ovddolaš
ihanteellinenideála, optimála
ihanuushearvásvuohta, ovddolašvuohta
ihastua (johonkin, johonkuhun)liikostit (+ ill.), ges´sot (+ ill.), mielasmuvvat (+ ill.)
ihmeimaš, oavdu
ihmeellinenimašlaš, ovddolaš; ihmeellisen kaunisimaš čáppis ~ čáppat
ihmeitätekeväipmašiiddahkki; sillä on ihmeitätekevä vaikutusdas lea ipmašiiddahkki váikkuhus
ihmelapsiimašmánná; Mozart oli ihmelapsiMozart lei imašmánná
ihmetekooavdudahku
ihmetelläimaštallat, imaštit, ovddošit
ihmettelyimašteapmi, imaštallan
ihmetyttääimaštahttit
ihminenolmmoš
ihmisapinaolmmošáhppa
ihmisarkaolmmošárg/i (-es)
ihmisarvoolmmošárvu
ihmiselämäolbmo eallin
ihmisikäolbmoahki
ihmiskauppaolmmošgávpi
ihmiskirppulahpis
ihmiskuntaolmmošsohka
ihmiskuvausolmmošgovvideapmi
ihmislapsiolbmo mánná
ihmisoikeusolmmošvuoigatvuohta, olmmošriekti; ihmisoikeudet(pl.) olmmošvuoigatvuođat (pl.), olmmošrievttit (pl.)
ihmisoikeussopimusolmmošvuoigatvuođasoahpamuš
ihmispaljousolmmošeatnatvuohta, olmmošálbmot
ihmisparkaolmmošlissa
ihmisryhmäolmmošjoavku
ihmissuhdeolmmošgaskavuohta
ihmissyöjäolmmošbor´ri
ihmistuntemusolmmošdovdamuš
ihmisyysolmmošvuohta
iholiiki
ihonalaiskudosassi
ihonväriliikeivdni
ihosyöpäliikeboras
ihotautiliikedávda
ihottumaihtaluvvan, ihtalupmi, ihtalanvihki, ihtamas, ihtamat (pl.), ihttomat (pl.); saada ihottumaihtaluvvat, ihttot, bosttahallat
ihovoideliikevuoiddas
ihrabuoidi
iilimatonjaman
iiriirlánddagiella, iirragiella
ikimaho(vaatimesta) stáinnat
ikinäagibeaivvisge, goas´sige; kuka ikinä tuleekingii ihkinassii bođešge
ikipetäjäháika
ikiroutaagibeaiduollu
ikivanhaáigahaš (attr.), dološ (attr.); nuo ovat ikivanhoja asioitadiet leat dološ áššit
ikivihantaks. ainavihanta
ikivihreä(vars. viihdesävelmästä) álobivnnu/t (-his)
ikkunalássa ~ láse
ikkuna(tietok.) ihkkon
ikkunalautalássalávdi ~ láselávdi
ikkunaluukkulássaluŋka ~ láseluŋka
ikkunapuitelássagárbma ~ lásegárbma
ikkunaruutulássaruvtto ~ láseruvtto
ikkunasta(adv.) lássaráigge ~ láseráigge
ikkunaverholássaliidni ~ láseliidni, gardiidna
ikoniikona
ikonostaasiikonostása
ikuinenagálaš
ikuisestiagálaččat
ikuisuusagálašvuohta
ikäahki
ikäeroahkeerohus
ikäihminenvuoras olmmoš
-ikäinen-agat, -ahkásaš
ikälisäahkelassi
ikäluokkaahkeluohkká
ikärajaahkerádji
ikärakenneahkeráhkadus
ikäryhmäahkejoavku
ikävystyttävä (esim. elokuvasta)suiva/t (-dis), láittas (-is), dolkadahtti
ikävystyäláittastuvvat, suivvastuvvat
ikävyysahkitvuohta, láittasvuohta
ikävä (esim. asiasta) ahki/t (-dis), váiv/i (-ves)
ikävästiahkidit
ikävöidä(johonkin) ahkiduššat, vielladit, jievladit
ikään kuindego
ikääntyäagáiduvvat, vuorasmuvvat
ilahduttaailludahttit
ilahduttavailludahtti
ilahtuailosmuvvat, ilostuvvat, illosit
iljannegálja, gálljin, lavki, njuohppi, njuohpa, vuožži; tulla iljanteellegálljut, tehdä iljannegálljudit
iljettävyys fastivuohta, fastodat
iljettävä fast/i (-tes), ilga/t (-dis), eartnjehas
iljetä(tehdä jotakin vastenmielistä) stor´ret ~ stor´rát
ilkeillä árvvohuššat, suohpáhuddat, birostit, cihppošit
ilkeä árvvoh/eapme (-is), suohpáh/eapme (-is), birolaš
ilkikurinenhilb/at (-es); olla ilkikurinen (jollekulle)hilbošit (soapmásiin)
ilkityö bahádahku, vearredahku
ilkkuabilkidit, mánnat
illallaeahkedis
illallineneahketbiebmu, eahkedaš, eahkedaččat (pl.), eahketmállásat (pl.)
illansuussaeahketbeallai
illanviettoeahketdoalut (pl.), eahketvásut (pl.)
illastaaeahketmállása borrat
illatiivi(kiel.) illatiiva
ilmaáibmu; raitis ilmadearvvas ~ dearvvaš áibmu
ilma(sää) dálki; kaunis ilmačáppa dálki
ilmaan(adv.) áibmui, loktosii
ilmaantua ihtit, almmaiduvvat, almmustuvvat, ilbmanit; (nopeasti) iđistit, (tämän tästä)iđáhallat
ilmailuáibmojohtalus, áibmojohtolat
ilmainennuvttá, mávssoh/eapme (-is); ilmaiseksinuvttá, ilbmán
ilmaistaolggosbuktit
ilmaisuolggosbuktin, olggosbuktojupmi
ilmakehäáibmogeardi
ilmakivääriáibmogivvir
ilmakuvaáibmogovva
ilmanhaga, hahttá, almmá; ilman sitädan haga, ilman muutadieđusge; joutua kokonaan ilman (jotakin)nohkkot oalát (mas nu)
ilman likaantuminenáibmonuoskkideapmi
ilmankos(ei ihme että) oavdu; voitti lotossa rutkasti rahaa, ilmankos hankki komean menopelinvuittii lottos ruhtalána, oavdu dat gal gákkastii diekkár fiinna fievrru
ilmankostutináibmoláktajeaddji
ilmanpaineáibmodeaddu
ilmansuojeluáibmosuodjaleapmi
ilmansuuntaalmmiguovlu; mihin ilmansuuntaan?guđe almmiguvlui? gosa guvlui?, millä ilmansuunnalla?guđe almmiguovllus? gos guovllos?
ilmanvaihtoáibmomolsun, biggoheapmi, ventilašuvdna
ilmapallobieggaspábba, (áibmo)balloŋ´ŋa
ilmapiiriatmosfeara, dilli
ilmapumppuáibmobumpa
ilmapuntaribaromehter
ilmarakoáibmolatnja
ilmareikä(savukodassa) áibmoráigi
ilmassa(adv.) áimmus, loktosis
ilmastodálkkádat, klimáhtta
ilmastonmuutosdálkkádatnuppástus
ilmastovyöhykedálkkádatavádat
ilmatiedemeteorologiija, áibmodieđa
ilmatieteellinenmeteorologalaš, áibmodieđalaš
ilmausdajaldat, dajahus
ilmava(kuohkea) luotkk/us (-o-)
ilmavarsiáibmonađđa
ilmavirta(veto sisätiloissa) jiella, jiellu
ilmavirtaáibmorávdnji
ilmavoimat(pl.) áibmofámut (pl.)
ilmeilbmi, geahčastat
ilmeinenčalmmus
ilmeisestivárra
ilmelihakset(pl.) ilbmedeahkit (pl.)
ilmentääalbmanahttit
ilmestys almmustus
Ilmestyskirja(Raamatun) Almmustusaid girji
ilmestyä(johonkin) almmustuvvat, albmaduvvat, almmaiduvvat, ihtit; (yllättäen, tulla tupsahtaa)iđistit, gahččat, guivásit, goaikkihit, navššihit, nušihit, nakšalit, njullihit, dalkkihit, guoikkihit, nurššihit, dearahit, čoarihit, čuolihit, naffidit, roamssihit
ilmestyä(kirjasta) almmustuvvat, ilbmat, ilmmestuvvat, boahtit olggos
ilmetäalbmanit, boahtit ovdan; dihttot, dovdot, vuhttot
ilmialbma, albmosii, julga
ilmiantaa guoddalit, váidit
ilmiantoguoddalus, váidda
ilmiasu(biol.) oppalaš bajiloaidnu
ilmiselvä čalmmus
ilmiöfenomena, albmoneapmi, iđa
ilmiömäinenfenomenála
ilmoittaaalmmuhit, dieđihit
ilmoittaminenalmmuheapmi
ilmoittautuaalmmuhit iežas, dieđihit iežas
ilmoittautuminenalmmuheapmi, čáliheapmi
ilmoittautumiskaavakedieđihanskovvi
ilmoitusalmmuhus, dieđáhus
ilmoitusasiadieđihanáš´ši
ilmoitustaulualmmuhandávval
iloillu, ávvu
iloinenilolaš, il´lui (-os)
iloisuusilolašvuohta
iloitailludit, ávvudit, ilus leat
ilokaasuillugássa
ilomielinillumielain, millosit, mielas
ilonpitoilludeapmi, riepmu
ilonpäiväillubeaivi, riepmobeaivi
ilosanomaillusáhka
ilostuaillosit, ilosmuvvat
ilotoniluh/eapme (-is); tulla ilottomaksiiluhuvvat
ilotulitusriepmodolat (pl.)
iltaeahket; illallaeahkedis
iltahämäräeahketveaigi
iltakausieahketbodda; oli siellä iltakaudenlei doppe eahketbotta
iltamyöhällämaŋŋit eahkedis ~ maŋŋiteahket
iltapuoleeneahketbeallai
iltapäiväeahketbeaivi ~ eahkedisbeaivi, veaigi, maŋŋelgaskabeaivi (N)
iltapäivämakaus(poroilla) eahketlivat (pl.)
iltarukouseahketrohkos; lukea iltarukoussivdnidit nohkkat
iltaruskoeahketguovssu, eahketroađđi
iltayöeahketidja
iltti(kengässä) alddas
ilveilijähearvadahkki, jal´lošeaddji
ilveilläjal´lošit
ilvesalbbas
imaginaariluku(mat.) imagináralohku
imaistanjamistit
imarrellanjálgganjuokčamastit, njálggástallat, gerjjodit, bálvalit, (vulg.)bađa njoallut
imartelijanjálgganjuokčamasti, njálggástal´li, gerjjodeaddji, (vulg.)bahtanjoal´lu
imeskellänjamadit
imettää(lasta) njamahit
imettää(panna imemään) njamahit
imevänjam´mi
imeytyä (kiinni) njammasit
imeänjammat
immenkalvoluondducuozza
immuniteettiimmuniteahtta ~ immunitehta
imperatiivi(kiel.) imperatiiva
imperfekti(kiel.) imperfeakta
impieadneviđá nisu
implisiittinenimplisihtalaš
impressionismiimpressionisma
impressionistiimpressionista
impulssiimpulsa, cavggástat, báhcahat
imunjamman
imujuurinjammanruohtas
imukärsänjammangearsi
imunestelymfa
imupaperinjam´mibábir
imupillijuhkanbohcci
imurauhanen(anat.) lymfaráksá
imusolmukelymfačuolbma
imusuonilymfasuotna
inahtaa(lehmästä) inádit, inihit
inarilainen(Inarin kunnan, Inarin kirkonkylän asukas) anárlaš
inarinsaameanárašgiella
inarinsaamelainen anáraš
inarinsaamenkielinenanárašgielat
indefiniittipronomini(kiel.) indefinihttapronomen
indeksiindeaksa
indeksitarkistusindeaksadárkkisteapmi
indikatiivi(kiel.) indikatiivi
individualismiindividualisma
individualistiindividualista
inessiivi(kiel.) inessiiva
infinitiivi(kiel.) infinitiiva
inflaatioinflašuvdna
informaatioinformašuvdna
informoidainformeret
infrastruktuuriinfrastruktuvra
inhimillinen olmmošlaš
inhimillisyys olmmošvuohta
inhotafasttášit, ilgadin atnit; inhoan häntämus lea garra vuostemiella sutnje
inhottavaeartnjehas, ilga/t (-dis), fast/i (-tes), stukkis (-is)
inistä(piipittää) njivkit; (lyhyesti)njivkkádit, njivkkihit
inkivääriingefeara
innoissaanmovtta, mihus, váimmobáhkasnaga; oli niin innoissaan, kun hänet valittiin saamelaisparlamenttiinlei nu movtta, go su válljejedje Sámediggái
innoittaainspireret, movttiidahttit
innoitusinspirašuvdna
innokasmovtte/t (-gis), áŋgir (-is), jiellis
innokkuusmokta, áŋgirvuohta, movttetvuohta
innostaamovttiidahttit, motiveret
innostuamovttiidit, movttaiduvvat, movttiiduvvat, movttáskit
innostusmokta; häneltä lopahti innostussus ravggai bunci
innostuvajieris
innotonloik/kas (-a), goid/das (-a); innottomastiloikasit, goidasit
innovaatio(uudistus) innovašuvdna
insestiinseasta
insinööriinšenevra
inspiraatioinspirašuvdna
inspiroidainspireret
installaatio(tilateos) installašuvdna
instanssiinstánsa
institutionaalistuainstitušuvdnaluvvat
instituutioinstitušuvdna
instituuttiinstituhtta
instrumenttiinstrumeanta, apparáhtta; čuojanas
insuliiniinsuliidna
integroidaintegreret
integroitua(+ ill.) šaddat oassin (mas nu), vuogáiduvvat (masa nu)
intellektuaalinenintellektuálalaš
intensiivinenintensiivvalaš
interjektio(kiel.) čuorvvassátni, interjekšuvdna; voi kuinka hauskaa!vuoi man somá!
internetti(tietok.) interneahtta, neahtta
interrogatiivipronomini(kiel.) interrogatiivapronomen
intertekstuaalinen (kiel.) intertekstuálalaš
intervalli(väliaika) intervál´la, boatka
intiaaniindiána
intiaaniheimoindiánačearda
intialainenindialaš
intomokta, indu; olla innoissaanleat movtta
intohimoáŋggaštus
intoillaáŋgiruššat
intonaatio(kiel.) intonašuvdna, nuohtta
intoutuamovttiidit, movttáskit, vilddáskit, viibmat
intransitiivinen(kiel.) intransitiiva
intressiberoštupmi, intreas´sa
inttää nágget
inua(lehmästä) itnut, rudnet
inuiittiinuihtta, inuhkka
invalidilámes olmmoš, invaliida
invalidisoitualápmašuvvat, roasmmohuvvat
invaliditeettiinvaliditeahtta ~ invaliditehta, lámisvuođadássi
inventaarioinventeren, gálvolohkan
inventoidainventeret
investoidainvesteret
investointiinvesteren
irlantiirlánddagiella, iirragiella
irlantilainenirlándalaš, iiralaš
ironiaironiija
ironinenironalaš
irrallaanbođuid, luovus
irrallinenbođu-, luovos-
irrationaalinenirrationála; irrationaalilukuirrationálalohku
irrotabeassat, luovvanit, bođđanit; (useasta esineestä)beasadit, (siteistä tms.)čoavdásit, (varresta, kiinnikkeestään)čalgat
irrota(esim. tuohesta) loggasit
irrotella(siteet, köydet) čoavdalit
irrottaaluv´vet, bođ´đet, gálgat; (esim. sukset jalasta)čalgadit, (pala)laiget
irrottautualuv´vet iežas
irstailijaroahcu, rohcošeaddji
irstaillaoaččástallat, oaččástit, rohcošit, nuskošit
irstasoaččástal´li, rohcc/ui (-os)
irstausroahcuvuohta
irtaantualuovvanit, bođđanit, beassat;(jatkuvasti)luovvanaddat, beasadit
irtaimistoluovos opmodat, bođuopmodat, luvvodat
irtiluovus, bođuid; sanoa irticealkit eret
irtisanomineneretcealkin
irtolainengolgolaš, golgoolmmoš
irtonainen luov/us (-os), bođu-
irtonaisuusluovusvuohta
irtonumero(sanomalehden) bođunummir
irvessä(pysyvästi)njeaccil; (hetkellisesti) njeazzut
irvistelijänjeccon
irvistellänjeazzut, njeazzát; (silloin tällöin)njeccodit
irvistysnjeaccanas
irvistäänjezzet
irvokasgroteaska
iskelmäšláger
iskeä(jollakin) časkit; (nopeasti)časkilit, (vähän)časkkestit, (vähin erin) časkkašit
iskeä(kirveellä) čuolastit
iskeä silmääčaskit čalmmi, (toisilleen)časkkašit čalmmi
iskostua cieggat
iskučaskkástat, huškkastat
iskunvaimenninčaskinváiddon
islamilainenislámalaš, islamihtalaš
islantiislánddagiella; islanniksiislánddagillii
islantilainenislándalaš
isostuor/is (-ra); pitää liian isonastuorášit
iso ja lihava(naisesta) sturc/cas (-e-)
iso rintalihasraddedeahkki
isoauringonkukkabeaiveruvsu
isohaarahaukkasuorrefál´li
isoinstuorámus ~ stuorimus
isoisä áddjá, váre (R); tulla isoisäksiáddjáluvvat
isojako(hist., S) stuorrajuohku
isokahvainennađ´đá/i (-s), nađ´đ/ii (-es)
isokaliberinen(aseesta) luođ´đá/i (-s), luđ´đ/ii (-es)
isokarpaloveattet
isokihustuorraskáiti
isokokoinen(tilaa vievä) goakŋi/t (-dis),goatnji/t (-dis)
isokorvainenbealljá/i (-s)
isokoskelogussagoalsi
isokourainenrábmá/i (-s)
isokuovistuorraguškkástat
isokämmeninenrábmá/i (-s)
isokäpylintubeahcebáhcatloddi
isolaukkusuoidneruhtarássi
isolepinkäinen skirri
isolokkistuorraskávli
isoluinendáktá/i (-s)
isompistuorát ~ stuorit
isonenäinennjun´ná/i (-s)
isontaastuoridit
isontuastuorrut
isoraajainen(eläimestä) ruovjá/i (-s)
isorintainen čižžá/i (-s)
isorokkoboahkkodávda
isosarvinenčoarvá/i (-s)
isosilmäinenstuorračalmmat; (verkosta)gal/lji (-jes)
isosimppuáhkabiddu
isosirririddoviroš
isosiskostuorraoabbá
isotaivot (pl.) stuorravuoigŋašat (pl.)
isotrappistuorratráhppi
isovanhemman isämáttaráddjá
isovanhemman äitimáttaráhkku
isovanhemmatáddjá ja áhkku
isovarvasjuolgebealgi
isovelistuorraviellja
isoviha(hist., S) stuorravašši
isoympyrä(geom.) stuorragierdu
isoäitiáhkku; tulla isoäidiksiáhkkuluvvat
istahtaa čohkánastit, čohkkedastit
istuačohkkát
istuallaančohkut
istuinteljo(veneen perässä) uhcadiljáš
istukkavuossamátta
istumapaikkačohkkánsadji
istumatyöčohkkánbargu
istuntočoahkkin, čoakkán, sešuvdna
istuntokausičohkkánbadji
istuntosaličoahkkinlatnja
istuskellačohkohallat, čohkkádit; (nojaillen)mievžžadit, mievžat
istuttaa (pitää istumassa) čohkkáhit; (kasvi)bidjat šaddat, gilvit
istutusmetsä gilvvavuovdi
istuutuačohkánit, čohkkedit
isyysáhččivuohta
isäáhčči
isällinenáhčálaš
isällisyysáhčálašvuohta
isänmaaáhčieana(n), vánheneana(n) (N)
isännyysisitvuohta
isännöidäisidastit, isiduššat, hovdet
isännöitsijähovdejeaddji
isänpäiväáhčiidbeaivi
isäntäisit; (talonisäntä)dálusit
isäpuoliáhččebealle
isätönáhčeh/eapme (-is)
isävainajaáhččerohkki
italiaitáliagiella; italialainenitálialaš
itarahán/is (-es); tulla itaraksihátnut
itaruushánisvuohta
itikkadivri, čuoika
itiöiđus
itiöemäiđuseadni
itiökasviiđusšaddu
itiölehtiiđuslasta
itiöpesäkeiđusgoahti
itkeskelläčierostuddat, snuđđut, snuđđat, hahkkit, hihkkit, haŋkit, hiŋkit, hiŋkkašit
itkeäčierrut, bárgut, holvut, veanzut, veanzát, veanzzistit, ružžut, ruččistit, ganjaldit, ganjaldallat
itkučierrun, čierrát (pl.); puhjeta itkuunčir´rot
itkunherkkäčirrolas, čir´r/ui (-os), eavas (-is), sieidá/i (-s), sieddas (-is), (pikkulapsista)bárgolaš, venzolaš
itkupilli(lapsista) čier´rá, čiron, sieidá, eavvabahta, eváseahkka
itseieš
itsehallintoiešstivrejupmi, iešhálddahus, autonomiija
itsehillintämáššu, viivu, viivvur
itseisarvo(mat.) iešárvu
itsekkyysiešluddan, egoisma; (itämurteissa myös)vuovdna, vuovnnalašvuohta, vuovdnáivuohta
itsekritiikkiieškritihkka
itsekseen iehčanassii, ihcalassii, ihcalis
itsekukiniešguhtege
itsekunnioitusiešgudnejahttin
itsekäsegoisttalaš; (itämurteissa myös) vuovdná/i (-s), vuovnnalaš, (käyttäytyä itsekkäästi) iešluddat, vuovnnastallat (itämurteissa)
itseluottamusiešluohttámuš
itsemurhaiešsorbmen, iešsoardin; tehdä itsemurhasorbmet ~ soardit iežas
itsemääräämisoikeusiešmearridanvuoigatvuohta, autonomiija
itsenäineniehčanas, iešlágálaš, iešmearrideaddji
itsenäistyäšaddat iehčanassan
itsenäisyysiehčanasvuohta
itsenäisyysjulistusiehčanasvuođajulggaštus
itsenäisyyspäiväiehčanasvuođabeaivi
itseoppinutiešoahppan
itsepalveluiešbálvaleapmi
itsepetosiežas beahttin, iešbeahtus
itsepintainenhoavrras, hoavrá/i (-s), nággár (-is), iešbeaivválaš
itsepäinenks. änkyrä
itsepäisyysceaggáivuohta, nággu, nággárvuohta
itsepölytys(biol.) iešgavjehus
itserakasiešráhkis
itserakkausiešráhkisvuohta, oamiráhkisvuohta
itsestääniešalddes
itsestäänselvädiehttelas ~ diehttalas
itsesääliiešsállu, iešsállošeapmi
itsetietoineniešdiđolaš
itsetuntoiešdovdu
itsetyydytysiešduhtadeapmi, onaniija
itsevarmaiešsihkkar (-is)
itu(oras) ihtu
itusilmuihtuurbi
itänuorta, nuorti, ovsta; idässänuortan, nuortin, ovstan, itäännuorttas, ovsttas, idästä päinnuorttal, nuorttil, ovsttal
itäinennuorta-, nuorti-, ovsta-; itäisempinuorttat, nuorttit, ovsttat (ks. idemmäksi, idempänä)
itäisinnuorttamus, nuorttimus, ovsttamus; itäisimpänänuorttamusas, nuorttimusas, ovsttamusas; itäisimmäksinuorttamussii, nuorttimussii, ovsttamussii
itämaanuortaeana(n)
itämaatnuortariikkat
itämainennuortaeatnanlaš
itämerensuomalainennuortamearasuopmelaš
itämerensuominuortamearasuopma
ItämeriNuortamearra
itämisaika(perunoiden) ihtináigi
itäpuolinuorttabealli, ovsttabealli; itäpuolellanuorttabealde, ovsttabealde, itäpuolellenuorttabeallai, ovsttabeallai, itäpuoltanuorttabeale, ovsttabeale
itäpäänuorttageahči, ovsttageahči; itäpäässänuorttageahčen, ovsttageahčen, itäpäähännuorttageahčai, ovsttageahčai, itäpään kauttanuorttageaže, ovsttageaže
itärajanuortarádji
itätuulinuorttadat, nuortebiegga, ovsttán; tuuli idästäbiekkai nuorttil ~ ovsttal
itävaltalainennuortariikalaš
itääihtit; hyvä itämään (perunasta) ihtalas
ivabilkideapmi, bilku
ivallinenbilkár (-is)
ivatamánnat, bilkidit
iäinenagálaš
iäkkyysvuorasvuohta
iäksiagibeaivái, agás, ahkásii, guođát
iäkäs(ihminen) eallilan olmmoš
J
jaakonpäiväjágát
jaakonviikkojágátvahkku
jaardijárda
jaaritella dálset, dáikit, huleštit, hoamssistit, vealsut
jaarittelijadálssár, dáikkán, máinnasseahkka, sáhkaseahkka
jae(Raamatun) vearsa
jaella juogadit
jaettava(mat.) juogihahtti
jahkailevabuibmalas, buibmá/i (-s)
jahkailijabuimman
jahkaillasealggahuddat
jahtibivdu, meahccebivdu, jákta (N, R)
jahti(pikkulaiva) jákta
jahtikoirabivdobeana, jáktabeana
jakaajuohkit; (keskenään)juogadit
jakaa(mat.) juohkit, divideret (N)
jakaantua juohkásit, juohkašuvvat, juohkádit
jakaja(mat.) juohkki
jakaminenjuohkin
jakauma (jakautuma) juohkáseapmi, juohkašupmi
jakaus(hiuksissa) vuoktajuohku
jakautuajuohkásit, juohkašuvvat; jakautua neljään osaannjealljánit
jakautumatonjuohkásmeahttun
jakelijajuogadeaddji
jakelujuogadeapmi
jakeluosoitejuohkinčujuhus
jakkarareŋko, beaŋka
jakojuohku; (keskinäinen)juogadeapmi
jakoavainmuddenčoavdda
jakokulma(mat.) juohkinsáhcu
jakolasku(mat.) juohkin, juohkinrehket, juohkinluoitu
jaksaaveadjit, nagodit ~ nagadit, nahkat; jaksaa nostaabihtit loktet, jaksaa kulkea perillegoastat, jaksaa kuljettaa kantaen perillegoastadit
jakso(jono, sarja)ráidu; (oppikirjan tms.)oassi; (ajan)boddu, áigodat
jalanjälki luodda; jättää jalanjälkiäluottastallat
jalankulkijavázzi, vázzinolmmoš
jalankulkuvázzin
jalansijajuolgesadji; (suksen)beađŋŋis, (pitävä) coakci; kuv.saada jalansijaacoavcci oažžut
jalantyvijuolgemátta
jalas(reen)jálás, mielggas; (moottorikelkan)sabet
jalavajálvi
jalkajuolgi; jalat yhdessäoktii julggiid, kuivin jaloingoikejulggiid, jalat haarallaanháhccut; jäädä jalkoihinduolbmašuvvat, joutua jonkun jalkoihinduolmmahallat soapmásii
jalka(pituusmitta)juolgi
jalka-aittajuolgeáiti
-jalkainen-juolggat
jalkaisinvácci
jalkaisinvácci, juolgásiid
jalkajarrujuolgegoazan
jalkajousijuolgedávgi
jalkakopelolla(jalalla tunnustellen) juolgesesiid, juolgesesiiguin
jalkakuntura(yhden poron koivet, joista nyljetään koipinahat) juolgottur
jalkakäytäväváccáhat, vázzingeainnus
jalkapallo(pelinä)spábbačiekčan; (pallo)čiekčanspábba
jalkapalloilijaspábbačiekči
jalkapallojoukkuespábbačiekčanjoavku
jalkapohjajuolgevuođđu
jalkapuolijuolgebealli
jalkapöydänluu(porolla) njiehcahas
jalkapöytäjuolgeramas
jalkateräjuolgeláhpi; (yläpuoli)juolgeramas
jalkavaimoliigeáhkká
jalkavammainenjuolgelámis
jalkaväki(mil.) juolgeveahka, infanteriija
jalkeillajulggiid alde, juolgásiid
jalkinejuolgeváhttu, juolgegárvu, gáma
jalkojenväliháhccegaska, juolgesuorri
jalkopää(vuoteessa) juolgeluš, julggiidgeahči
jalo(kallisarvoinen) divrras; jalo lehtipuudivrras lastamuorra, jalot ajatuksetdivrras jurdagat
jalohaukkafál´li
jalokivihearvageađgi, divrras geađgi, gás´segeađgi
jalometallidivrras metál´la
jalomielinenstuorramielat
jalopeura(leijona) jálobeavri, ledjon
jalostaa(tuotteita)ovddosdikšut, ovdduštit, ovddidit, raffineret; (eläimiä, kasveja)náláštuhttit, nállašuhttit
jalosteovddosdikšunbuvtta, ovdduštanbuvtta
jalostusovddosdikšun
jalustinjuolgefárfu
jamoa(liittää verkkoja peräkkäin) geatnit, geanašit
jamssijámsa
jana(mat.) sáhcobihttá, geažehas
jankuttaa dáguhit, dáhkut, bádjálastit
janogoiku
janottaagoikkahit; mikähän minua niin janottaa?miison mu nu goikkaha?
janottaaminua janottaamus lea goiku, mun jugastuvan
jaollinen(mat.) jugolaš, juogehahtti
jaostojuogus, ossodat
jaotellajuogadit
jaoton(mat.) juogoh/eapme (-is)
jaottelujuogadeapmi, juogustus
japanilainenjapánalaš
jarrugoazan, (reessä, ahkiossa)vávlu
jarrupoljingoazanduolmman
jarruttaagoahcat, goazahit, caggat; (vähän)cakkastit, (äkkiä)goazastit
jarruttaa(rekeä, ahkiota) vávlet, vávllustit
jarrutusgoahcan
jarruvalot(pl.) goazančuovggat (pl.)
jatkaa(jatkeella)joatkit; (pidemmäksi)guhkidit
jatkaajoatkit, joatkkašit
jatkajajoatki
jatke joatkka
jatkokertomusjoatkkamuitalus
jatkokoulutusjoatkkaoahppu, joatkkaskuvlen
jatkokäsittelyjoatkkagieđahallan
jatkosota(Suomen) joatkkasoahti
jatkoyhteysjoatkkaoktavuohta
jatkuajoatkašuvvat
jatkumatonjoatkkoh/eapme (-is)
jatkuvabis´sovaš, bistevaš, jotkkolaš
jatkuvasti jám´ma, čađat, ohpihii, ovttanassii, duojážassii, álo
jatkuvuusjotkkolašvuohta
jauhaa(kahvia tms.) mil´let, málet, ferdnet
jauhaantuajáf´fuluvvat
jauhebulvvar, bulvarat (pl.)
jauhelihabiergodáigi, ferdnejuv´von biergu
jauhojáf´fu; jauhot (pl.) jáffut (pl.)
jauhohiukkanenjáf´fočalbmi
jauhoinenjáf´fu/i (-os)
jauhosavikkaspiinnelasta
jauhossa(jauhojen tahrimana) jáffonaga
jauhosäkkijáf´foseahkka
jauhottaajáffohuhttit
jauhottua(likaantua jauhoihin) jáffohuvvat
jelpatahelpet
jesuiittajesuihtta
jiekiö(näskäin, kaavinrauta) jiehkku
jne.(ja niin edelleen) jna. (ja nu ain)
jojuo; joko olet käynyt siellä?juogo leat fitnan doppe?
jodijode
joenniska oaivvuš, lusmi ~ luspi
joenpohjajogabodni
joenrantajohkagáddi ~ johgáddi
joensuu(jokisuu) joganjálbmi
jogurttijogurta
johdantoláidehus, álggahus
johdattaa(johonkin asiaan) láidet, láidestit
johdejođas; (lohipadon johde)čuollu; (patoverkon johde)vuojahat
johdeaita(porokaarteessa) vuopman, vuoma(n)
johdin(kiel.) suorggis
johdinaita(kaarteen)sivlá ~ sivli, seaibbuš, soadji ~ soadjá
johdonmukainenlogalaš, konsekveanta
johdonmukaisuuslogalašvuohta, konsekveansa
johdos(kiel.) suorggus, suorggádus
johdostageažil, dihte
johonmasa
johonkin, jonnekin juosat, gosa nu
johtaa(kiel.) suorggidit, surggiidahttit
johtaa(sähköä) jođihit, sirdit
johtaa (toimintaa) jođihit, hovdet
johtajajođiheaddji, hoavda, direktevra, njunušolmmoš, njunuš
johtava lääkärihoavdadoavttir
johto(kunnan, valtion tms.) njunnošat; valtionjohto on tästä asiasta näin päättänyt stáhtanjunnošat leat dán áššis ná mearridan
johto(sähköjohto tms.) jođas
johtoasemanjunušsadji
johtoelinstivrenorgána
johtohenkilöt(pl.) njunnošat (pl.)
johtokuntastivra; johtokunnan kokousstivrračoahkkin
johtolause(kiel.) gáldocealkka
johtopäätösjurddaboađus, konklušuvdna; tehdä johtopäätösárvvoštallat, konkluderet (N)
johtosolukkojođasseallat (pl.)
johtua(jostakin) boahtit (+ lok.), čuovvut (+ lok.), johttut (+ lok.) (R)
johtua(lämmöstä, sähköstä) johtit, sirdásit
joikaavainenjuoigalas
joikaillajuoiggadit, livddadit, livdet
joikatajuoigat; (vähän)juoiggastit, (vaivattomasti)rohttet, rohttestit, juoiggadit, geasašit; ruveta joikaamaanjuoigagoahtit, juoiggastit
joikauttaa(panna joikumaan) juoiggahit
joiku(joikuminen)juoigan, (tietyn ihmisen, paikan jne.)luohti, livda, (tietty melodia sanoineen)juoiggus
jokamii; (ihmisestä) gii
joka (jokainen) juohke
jokainen(joka ikinen) juohkehaš, juohkeokta; juohke (attr.)
jokamiehenoikeusjuohkeolbmovuoigatvuohta, buohkaidriekti
jokapäiväinenbeaivválaš
jokijohka; (pienehkö)jogaš, (suuri tai seudun suurin)eatnu, deatnu
jokilaaksoleahki, roggi
jokilaakso(metsäinen) vuopmi, vuomádat, vuomuš; muuttua metsäiseksi jokilaaksoksivuomáiduvvat, ruveta muistuttamaan metsäistä jokilaaksoavuomástahttit
jokilatvajohkagiera ~ johgiera
jokinjuoga, muhtun ~ muhtin
jokirantajohkagáddi ~johgáddi
jokiuomajohkaroggi
jokseenkinoalle, viehka, joksege (R)
joksikin, jonakinjuonin, manin nu
jokumuhtun ~ muhtin, soam/is (-es)
jokunen(ei kovin monta) soames; oli vain muutama porolei dušše soames boazu
jolkuttaa(esim. sudesta) ruohttat, gaŋgguhit, njaŋgguhit, njaŋggardit, šoalvvuhit, guohcat (R)
jollajol´la, jolá
jollainenmakkár, makkáraš
jollakullasoapmásis, geas nu
jollekullesoapmásii, geasa nu
jolloin goas, go
jomottaavárkat, vearkat
jompikumpijuobbágoabbá, goabbá nu
jonakin, joksikinjuonin, manin nu
jonkinlainen(jonkunlainen) juogalágan
jonnekin, johonkinjuosat, gosa nu
jono gurgadas, ráidu, ruvgadas, goallus
jonossa(poroista) ruvgalassii ~ ruvgolassii; lähteä laukkomaan jonossaruvgalit
jopajuoba ~ juobe
jorinašurra, šoambbisteapmi, šluppardeapmi
joristašurrat, šoambbistit, šluppardit
josjos ~jus ~ juos
joskinjos juo gal
joskusmuhtumin ~ muhtimin, goas nu, oktii, gearddi; (toisinaan)gaskkohagaid, gaskkaid, duollet dálle, duolluid dálluid, duo dá
jospavare, beare, vare dal juo; jospa olisin nyt siellä!vare livččen dál doppe!
jossamas
jossakin, jostakinjuostá, gos nu
jossitellajoshallat; sinä olet taas siinä jossittelemassadon leat vuot das joshallamin
jotakinjuoidá, maid nu
jotakutasoapmása, gean nu
jotenkinjuogaláhkai, juoga ládje, mo nu
jotkutmuhtumat ~ muhtimat, soapmásat
jott/en,-et, -ei(jne.) ama/n, -t, s- (jna.)
jottavai, ahte
jouduttaa(nopeuttaa) jođálmahttit; (hoputtaa)hoahpuhit, gáhčahit
jouhijuovka
jouhileväbirralávži
jouhimatojuovkamáhtu
jouhisarajuovkalukti
jouhisorsavuojaš
jouhivitačáresvihti
joukkojoavku
joukkoharhajoavkogáddu
joukkokuolema(eläinten) jápmu
joukkoliikennejoavkojohtolat
joukkoon, sekaan, mukaanjovkui, searvái, seahkái
joukko-osasto(mil.) joavkoossodat
joukkotiedotusvälinejoavkodieđihangaskaoapmi
joukkoviestinjoavkomedia
joukkuejoavku, lága
joukoittaindohkiid dohkiid
joukolla (porukalla, yhdessä) álbmogassii, searválagaid
joukollaks. yhteistuumin
joukossa (seassa, mukana) joavkkus, searvvis, seagis
joulu juovllat (pl.), joulu-juovla-
jouluaamujuovlaiđit
jouluaattojuovlaruohtta
jouluiltajuovlaeahket
joulujuhlajuovlafeasta
joulukirkkojuovlabgirku
joulukuujuovlamánnu
joulukuusijuovlaguossa
joululahjajuovlaskeaŋka
joululaulujuovlalávlla
joululomajuovlaluopmu
joulumäntyjuovlabeahci
joulunaluspäivät(pl.) ruohttabeaivvit (pl.)
joulunpyhät (pl.) juovllat (pl.), juovlabasit (pl.)
joulupukkijuovlastállu, juovlaáddjá, juovlagállis, juovlabuhkke (S), juovlanigá (N)
joulupuujuovlamuorra
joulupuurojuovlasuohkat, juovlabuvru
joulupäiväjuovlabeaivi
joulupöytäjuovlabeavdi
jouluruokajuovlaborramuš
joulutähtijuovlanásti
jouluvirsijuovlasálbma
jouluyöjuovlaidja
journalistijournalista, aviisaolmmoš
jousidávgi
jousi(hist.) juoksa
jousipyssydávgebis´su
jousisoitindávgečuojanas
joustaadávggastit, mieđihit, sodjat
joustamatongágga/t (-dis), dávggasmeahttun
joustava dávggas (-is), soddjil (-is); tulla joustavaksidávggasmuvvat
joutaa(olla aikaa tehdä jotakin) astat; joudatko käymään luonani?asttatgo fitnat mu luhtte?
joutaa(vähät välittää toisen tekemisistä) juollut, joavdit; hän kyllä joutaa odottaason gal juollu ~ joavdá vuordit
joutava joavdelas
joutavuus(tyhjänpäiväisyys) joavdelasvuohta
joutilaisuusjoavdelasvuohta
joutilasjoavdelas; olla joutilaanajoavdelastit
joutoaikaastu, astoáigi, joavdu
joutomaajoavdelas eana(n)
joutsennjukča
Joutsenen tähtikuvioRuos´sanásttit (pl.)
joutua(johonkin)šaddat (gosa nu), gártat (gosa nu); (tekemään jotakin)šaddat ~ gártat ~ suhččot ~ gáržžohallat ~ gáržot ~ bággehallat (dahkat juoidá)
joutuisa(työnteossa) joavdil (-is), doabmil (-is), geargil (-is) gearga/t (-dis), gergeš (-is), ábas
jugoslaavijugossláva
jugoslavialainenjugoslavialaš
juhannusmihcamárat (pl), jonssot; juhannus-mihcamar-, jonssot-
juhannuskokkomihcamardolla, jonssotdolla, mihcamarsuovvasat (pl.)
juhannusviikkomihcamarvahkku
juhlaávvudeapmi, riemut (pl.), heajat (pl.), meassut (pl.), feasta; juhla-ávvudan-, riepmo-, headja-, feasta-
juhla-ateriaávvudanmállásat (pl.), riepmomállásat (pl.)
juhlahuoneistoriepmolanjat (pl.)
juhlakirjariepmočála
juhlakokousávvudančoahkkin
juhlakulkueprosešuvdna
juhlallinenallaáiggálaš
juhlamenot(pl.) ávvudanmeanut (pl.)
juhlapyhäallabassi
juhlapäiväillubeaivi, riepmobeaivi
juhlasalifeastasále, riepmosále
juhlavaallaáiggálaš
juhlavuosiávvudanjahki
juhliaávvudit, messostallat, heajastallat; (juopotellen)festet
juhtageasán
jukko(vetohihnan päässä oleva silmukka) juhkku
jukkohihna juhkkolávži
jukkoreikä(ahkiossa) juhkkoráigi
julistaaalmmuhit, gulahit, julggaštit, cealkit
julisteplakáhtta, afiš´ša
julistusjulggaštus, almmuhus, celkojupmi, gulahus
juljeta jolggadit, jolget
julkaisijaolggosaddi
julkaista almmustuhttit, olggosaddit, ilbmadit
julkaisupublikašuvdna, preanttus
julkaisutoimintaolggosaddindoaibma
julkea jolg/at (-es), sniel/is (-es), heabuh/eapme (-is);tulla julkeammaksisnielásmuvvat
julkeastijolga
julkialbmosii; tuoda julkialmmustuhttit
julkilausuma(ponsi) resolušuvdna, loahppaárvalus
julkinen almmolaš, almmus, jolggalaš
julkisestialbmosit, albmosii, jolga
julkisivufasáda, julggabealli
julkistaaalmmustuhttit, almmuhit
julkisuusalmmusvuohta, almmolašvuohta
julmajul/bmi (-mmes), goav/vi (-es)
julmuusjulbmivuohta, goavvivuohta
jumalaipmil; rakas JumalaniIpmilažžan; vastaus hyvän päivän toivotukseenipmelatti
jumalaapelkääväinen ipmilbalolaš
jumalainenipmillaš
jumalankieltäjäipmilbiehttaleaddji
jumalanpalvelusipmilbálvalus
jumalanpelkoipmilballu
jumalanpilkkaipmilbilkádus
jumalansanaipmilsátni
jumalatonipmilmeahttun
jumalinenipmilbalolaš
jumaloidabálvalit, bálvvuštit
jumaluusipmilvuohta
jumaluusoppiteologiija
jumaluusoppinutteologa
jumittua (esim. sahasta) háhkásit, gáskásit, cikcasit; (tämän tästä)háhkásaddat, gáskásaddat, cikcasaddat
jumputusboŋkkas
junatoga, gárga, juná (S)
juntata(paalu) juntet
juodajuhkat, šlaggat, reavžut, cuhpat, šluhpat, ruhpat, struhpat; (nopeasti) jugistit, hahppalit, čuonádit, cubistit, šlubistit, rubistit, strubistit
juoda alkoholia ks. juopotella
juoheva njuovžil (-is)
juohevastinjuovžilit, liktásit
juoksennellaviegadit, čuskkodit, attildit, (reippaasti) viehkaladdat
juoksennella(eläimestä) ruohtadit
juoksetin(viilin valmistukseen) lohppehat, lohppehus
juoksettualohppet
juoksevainenviehkalas
juoksijaviehkki
juoksuhauta(mil.) viehkanhávdi, viehkaroggi
juoksujalkaaviega, viehkanlávkái
juoksupoikagohčostat
juoksurataviehkangeainnus
juoksuttaaviegahit; lähteä juoksuttamaan viegaldahttit
juoksutusmahadoggi
juolahtaa mieleengovddiidit millii
juolavehnävilgesruohtas
juolukkaehtemas, juogut ~ juolut, heasttasarrit
juoma juhkamuš, jugus
juomakelpoinenjugahahtti; olla juomakelpoinenjugahit; tämän järven vesi on juomakelpoistadán jávrri čáhci jugaha
juomalasijuhkanlássa ~ juhkanláse
juomarijuhkki
juomavesijuhkančáhci
juominenjuhkan
juomingit(pl.) jugalmasat (pl.)
juomus (jääverkko) juoŋas
juomustella (pyytää jääverkoilla) juoŋastit, juoŋastallat
juonijuotna; (kertomuksen)juotna
juoniajuonastit, jutnosit, juotnidit, gávváluššat, viehkástallat
juonikasjuonalaš, bahájuonalaš, juodná/i (-s), judn/ii (-es); gávvil (-is), viehk/is (-es), šluohk/is (-es)
juonitellajuonastit, jutnošit, intrigeret
juonittelujutnoseapmi, intrigeren
juopotellajugástallat, jugadit, máisttašit, válddašit, válddástallat, váldáladdat, njam´medit, drám´mestallat, viinnastallat; kova juopottelemaanjuhkalas
juopottelu(juominen) juhkan; pitkällinen juopotteluguhkálaš juhkan
juoppo juhkki, alkoholista
juoppo(viinaanmenevä) jugeš (-is)
juoppousjugešvuohta
juopuajuhkaluvvat, gárihuvvat, oaivvahuvvat, oaiváduvvat, viinnahuvvat, šaddat gárremiidda
juopumusjuhkanvuohta, oaivvesvuohta, gárrendilli
juorušláttar, solža, golgosáhka, mátkesáhka, juorru, beakkohus, šurra, šurru
juoruileva juorrudeaddji, šláttardahkes,hállalas
juorutašláttardit, solžat, juorrudit, šurrat, šlárvet
juoruämmäšláttaris áhkku, šlárvaáhkku
juostaviehkat, čuoskut, njaccuhit, njaldit, gazzut, boalddihit, attihit, attildit, guoikkuhit; (lähteä juoksemaan)viehkalit, čusket, binddastit, bindulit, njalddestit, boalddáldahttit, deattáldahttit, njuolastit, njivžulit, vuoidalit
juosta(esim. sudesta) ks. jolkuttaa
juotava(juomakelpoinen) jugahahtti; olla juotavaajugahit; tämän järven vesi on juotavaa dán jávrri čáhci jugaha
juotikasnjaman
juotos(metallin) jugahus
juottaa(jotakuta)jugahit; (metallia)jugahit
juottokauhaskoret
juottovasikkanjuoratgálbi
juova stáhpi, čarggis, sárggis, njuolas
juovuksiingárremiidda, juhkamassii
juovuksissajuhkan, juhkanoaivvis, gárremiin, gárrenoaivvis, oaivvis
jupakkariidu, moivi, gižžu
juridiikkajuridihkka, láhkaoahppa
juridinenjuridihkalaš
juristijurista
jurohálah/eapme (-is), humuh/eapme (-is),
juroa(johonkin) náđđut
jurottaanáđ´đát
jurruttaa(ajaa) jurahit
justeeri(tukkisaha) vearvasahá
justiinjusta ~ juste ~ jur
jutaa(kulkea porojen kanssa) johtit; lähteä jutaamaanjohttát
jutajajohtti
jutamaanlähtöjohttán
jutamareittigeinnodat
jutamatiejohtolat
jutaminenjohtin
jutavajohtti
jutellaháleštit, háladit, humadit, sártnodit, práhtet
juttu(tarina) máinnas, cukca, cuvccas
juttukaveriháleštanskihpár
jututtaa(jotakuta) hálahit (soapmása), ságaškuššat (soapmásiin)
juurakkoruotku, ruotkkuš
juuresruohtasšaddu
juuretonruohtaskeahtes (attr.), ruohttasiid haga
juuri(adv.) justa ~ juste ~ jur ~ jura; aivve, aiddo; báljo (ei juuri kukaanii báljo oktage)
juuri(mat.) ruohtas
juuri(puun) ruohtas, ruohcas (R); (juurisäie)veaddi
juurikaanolus, báljo, jur; ei juurikaan lisäännyii olus lassán, ii báljo lassán, ii jur lassán
juurinystyräruohtasbullji
juurisävelruohtasnuohtta
juuriversoruohtasvesá
juurruttaaruohtastuhttit
juurtuaruohtasmuvvat; cieggat (kuv.)
juustovuostá; valmistaa juustoavustet
juustohöylävuostáheavval, vuostániibi
juustokahvivuostákáffe
juustolavustehat
juustomuottivuostálohkki
juutalainenjuvddálaš
juutalaisuusjuvddálašvuohta
juuttua(tarttua)darvánit, roahkkasit, giddanit; (johonkin kiinni)gáskásit, háhkásit, cikcasit; (puristuksiin)bahkašuvvat
jykevä(esineistä) šumppas (-)
jykevä esinešumpu
jylhä(kalliosta, vuoresta tms.) rámš/šas (-o-), rámš/ui (-os)
jylinä julla, jupma
jylistä jullat, jallat, jupmat, julaidit, jalaidit, jumaidit
jylyjulla, jupma
jyminä jupma, boŋkkas
jymistä jupmat, boŋkit, gupmat, julkit, joahcat
jymistääjulkkuhit, boŋkkuhit
jymy gupma, jupma, joahca
jymähtääjumihit, boŋkkihit
jymäyttääjulkalit, boŋkalit
jyrinäjurra, gupma, japma; (ukkosen) čeargun
jyristäjurrat, gupmat, japmat; (ukkosesta)čeargut
jyrketäceagganit, ceakkagit
jyrkkäceakkus, ceakko-, gomu-, ráđ/us (-os)
jyrkkä vaaraheaŋggovárri
jyrkänneheaŋggu, ceakkobákti, ceakkus, gomu
jyrsijä(esim. hiiri) cieban, jurssán
jyrsiä jursit ~ jursat, jahlidit; innokas jyrsimäänjursálas
jyrsiä(esim. hiirestä) ciehpat
jyrähtääjurihit, gumihit; (ukkosesta)čerget
jyrätä(tasaiseksi) dilvet, dulbet
jyskeboŋkkas, julkkas
jyskyttää (intr.) boŋkit, julkit; (trans.) boŋkkuhit, julkkuhit, juskkuhit
jyskytysboŋkkas, julkkas
jyskyäboŋkit, julkit, juskit
jystääjustit, jaggit, jahtat, jukkildit
jysähtääjuskkihit
jysäyttää boŋkalit, julkalit, juskalit, juđgalit; (ampuen)joavvalit, joahcalit, jalbmalit
jytinäjuhca, boŋkkas
jytistäjuhcat, boŋkit
jyvägordnečalbmi; päästä jyvällegeahčái beassat
jyvänenčalbmi, čalmmáš
jähmettyästirdut
jähmeäsahpi/t (-dis), stird/dus (-o-)
jäidenlähtöjiekŋajohtin, jiekŋadoadjin, jiekŋavuolgin
jäinenjiegŋá/i (-s), jigŋ/ii (-es)
jäinenjiekŋagal/mmas (-bma)
jäkäläjeagil; nostaa jäkälääjeagildit, jeahkáliid bardit ~ bordit
jäkäläinen(runsasjäkälinen) jeageleaddjá/i (-s), jeahkáleaddjá/i (-s)
jäkälälimppujeagellimpu
jäkäläluovajeagelluovvi
jäkälätönjeagelh/eapme (-is), jeahkálahtes (attr.); tulla jäkälättömäksijeagelhuvvat
jäkälöityäjeagelduvvat ~jeagilduvvat
jäljennyttäämielddustahttit
jäljennös kopiija, mielddus
jäljentääkopijastit, mielddustit, mielddustahttit
jäljessä maŋis, maŋábealde; jäljestä päinmaŋil
jäljetäguorrat luottaid
jäljetönluottah/eapme (-is); kadota jäljettömiinluottahuvvat
jäljiltäviđá ~ viđi; teurastamisen jäljiltänjuovvanviđá
jäljitellä plagieret
jäljitelmäplagiáhtta
jäljittelyplagieren
jäljittää(seurata jälkiä)guorrat, alkaa jäljittääguorastit; hyvä jäljittämäänvuohttil (-is)
jälkeenmaŋŋá, maŋŋil ~ maŋŋel; (perään)maŋŋái
jälkeenjäänyt(erit. henkisesti) bázahallan
jälkeenpäin maŋálgihtii, maŋŋel ~ maŋŋil
jälkeiset(pl.) vuosat (pl.), maŋibut (pl.)
jälkeläinenmaŋisboahtti; jälkeläiset (pl.)maŋisboahttit (pl.), nálli
jälki (jalanjälki) luodda; jäljet(pl.) luottat (pl.), sudenjäljet(pl.) gumppeluottat (pl.)
jälkihoitomaŋŋedikšu
jälkijoukko (esim. porotokassa) maŋuš
jälkikasvumaŋisboahttit (pl.)
jälkikirjoitusmaŋŋečálus
jälkikoiraguorranbeana
jälkikäteenmaŋálgihtii
jälkimmäinenmaŋit
jälkipainosmaŋŋepreanttus
jälkipuolimaŋábealli; jälkipuolellamaŋábealde, jälkipuolellemaŋábeallai, jälkipuolelta, jälkipuoltamaŋábeale
jälkipäämaŋágeahči; jälkipäässämaŋágeahčen, jälkipäähänmaŋágeahčai, jälkipään kauttamaŋágeaže
jälkiruokamaŋŋeborramuš, deattáldat, bajálaš
jälkitavu(kiel.) maŋŋestávval
jälkivaatimusmaŋŋegáibádus
jälkiäguorrat luottaid
jälleenvuot, fas, dás
jälleennäkeminenoaidnaleapmi; jälleennäkemisiin, näkemiinoaidnaleapmai
jälleenrakentaminenođđasishuksen; heti sodan päätyttyä alkoi jälleenrakentamisen aikadalá maŋŋá soađi álggii ođđasishuksema áigi
jälsi álus
jämerästarg/gas (-a), stáđis
jämäkkästarg/gas (-a), stáđis
jämäkästistarga
jämäköittäästarggasmahttit
jämäköityästarggasmuvvat
jäniksenpoikanjoammelčivga
jänisnjoammil
jänishousunjoammelhiitta
jänisruttonjoammelrohttu, njoammeldávda
jänkäjeaggi; (kapea, vetinen)vuohčču, (jänkää muistuttava) jeakkádat
jänkäkurppauhcameahkástat, jeaggemeahkástat
jänkäsirrisuotnjoviroš
jännedeahkkesuotna, suotna; (lihassa oleva)njárčá
jänne(jousessa) suotna
jänne(mat.) dávgesuonjar
jännesahasuotnasahá
jännetulehdusvietnan
jännite (elekt.) gealdda, gealdu
jännitin(viritin) gealddáhat
jännittyägealdašuvvat, šaddat gealdagassii ~ gealdagii; jännittynytgealdagasas, gealdagis
jännittävägelddolaš, geld/ui (-os), čearggus
jännittää(jousi, pyssy) gealdit
jännittää(psyk.) jierástuddat, gealdagasas leat; häntä jännittison jierástuttai, son lei gealdagasas
jännitysgealdagas
jännityskirja(jännäri) gealddagirji
jännitystilagealdagasdilli
jännägelddolaš
jäntevädávggas (-is)
jänö(jänöjussi) njoammelaš, njoammelčivga
järistysdoarggástus
järistädoarggistit; alkaa järistädorggiidit
järjellinenjierpmálaš
järjestelläordnet, ordnestallat
järjestelmävuogádat, systema
järjestelmällinenvuogádatlaš, systemáhtalaš
järjestelyordnedeapmi, organiseren, ortnet
järjestys ortnet; (esim. huoneessa) skihkka; (kuri)stivra
järjestyslukuortnetlohku
järjestysmiesortnetdoal´li; (ovella) uksafákta
järjestyssääntöortnetnjuolggadus
järjestyä ordnašuvvat, ortniidit
järjestäjä (tapahtuman) lágideaddji, ordnejeaddji
järjestäytyäortniiduvvat, organiseret iežas
järjestää(tapahtuma) lágidit, ordnet
järjestöorganisašuvdna
järjettömyysjierpmehisvuohta
järjettömästijierpmeheamet
järjetönjierpmeh/eapme (-is)
järkeilläjierpmástallat, resonneret, filosoferet
järkeistäärationaliseret
järkevyysjierbmivuohta
järkeväjierbmá/i (-s), jearggalaš; (ikäisekseen) jierpmaskas
järkijierbmi, jearga; täysissä järjissäänolles jirpmiid alde; olla järjiltäänbieđđat, mielahuddat
järkiintyäjierbmat; saada järkiintymäänjierbmadit
järkiperäinenrationálalaš, jierpmálaš
järkyttäväsuorggatlaš, guoskkaheaddji
järkyttääguoskkahit ~ lihkastahttit sakka
järkytyshirbma, šohkka
järkähtääsparggihit ~ sparggehit
järkälebákti
järripeippovintán
järvenrantajávregáddi
järvetönjávrreh/eapme (-is)
järvijávri; järvinen jávrá/i (-s)
järviheinäšleancasuoidni
järvikaislajávrerávra
järvikalajávreguolli
järvikortečáhcehoaš´ša
järviruoko ruoš´ši
järvisätkinráiski
järvitaimenguovžur
jäsen(raaja) lahttu
jäsen(seuran tms.) lahttu, miellahttu (N)
jäsenmaksulahttomáksu, miellahttomáksu (N)
jäsenmäärälahttolohku, mielláhttolohku (N)
jäsennelläanalyseret
jäsentelyanalyseren
jäsenyyslahttuvuohta, miellahttuvuohta (N)
jätebázahus, ruska
jätehuoltobázahusfuolahus
jätelläguođđalit
jätevesibázahusčáhci, luoittačáhci
jätkäjeatká; hyvä jätkägarra bojá, oalle lunta, kova jätkäruovdi; (korteissa)kneakta, soalddát
jättiläinenjiehtanas
jättiläishaišuorja
jättäjäguođ´đi
jättäytyägeassádit; (syrjään) geassádit olggobeallai
jättääguođđit; (vähin erin)guođildit
jättöguođđin
jättöpaikkaguođđinsadji
jättöpäiväguođđinbeaivi, doaimmahanbeaivi
jätättääguođihit; (kellosta)maŋidit
jäykentyästarggasmuvvat, stiivut
jäykentäästarggasmahttit
jäykistyä stirdut, doaŋgut, gáŋggeštuvvat; starggasmuvvat, garrat
jäykistäästirdudit, doaŋgudit; stargadit, starggasmahttit, garradit
jäykkästird/dus (-o-); (jäsenistä)doaŋggas (-is), gágga/t (-dis)
jäykkäkouristusdoaŋgegeasáhat, tetánus
jäykkänatagarrasinut
jäykästistarga, doaŋgasit, doŋgget
jäytääborrat, ciehpat
jääjiekŋa
jäädykegalbmádat
jäädyttämögalmmáhat
jäädyttäägalbmit, galmmihit; (jääksi tai jäiseksi)jiekŋudit; (joki, rannasta rantaan)čatnat
jäädäbáhcit
jäähallijiekŋahál´la
jäähdytinčoaskudanbierggas; (autossa)radiáhtor
jäähdyttääčoaskudit
jäähtyäčoaskut; (kylmäksi) galbmot
jäähyväiset(pl.) earrodearvvuođat (pl.)
jääkaappijiekŋaskáhppe
jääkairajiekŋanábár
jääkarhujiekŋaguovža
jääkausijiekŋaáigi
jääkerrosjiekŋageardi
jääkiekkojiekŋaskear´ru, hockey; jääkiekkoillajiekŋaskearrostallat
jääkuikkaáhpedovtta
jääkuorijiekŋagarra, bulži ~ spulži; saada jääkuoribulžut~spulžut,muodostaa jääkuoribulžudit~spulžudit
jääkylmärá/ttas (-dda), jiekŋagal/mmas (-bma)
jääkyyhkyhálkagonagas
jääkärijeagár ~ jágár
jäälauttabaldu
jääleinikkinoarsa
jäälokkiábirievssat
jäämistöbáhcán opmodat, báhcu; (kuolinpesä)jápminbeassi, árbebeassi
jäänmurtajajiekŋadoajár
jäänne bázahus
jäännösreasta
jääpaakku(karvoituksessa) skilži; paakkuuntua (karvoitus)skilžut, paakkuiseksi jäätynyt (karvoituksesta)skilž/žas (-a)
jääpalajiekŋabihttá
jääpallojiekŋaspábba
jääpeitejiekŋagovččas
jääpuikkojiekŋabuiku
jääräpäinenceaggá/i (-s), oaivá/i (-s)
jääsadečođđu
jääsohjojiekŋasoavli ~ jiekŋašoavli; (merijäällä)surpá
jäätelölákcajiekŋa, iisa (N)
jäätiejieŋas, jiekŋageaidnu
jäätiedotusjiekŋadieđáhus
jäätikköjiehkki; jäätikköinenjiehkká/i (-s)
jäätiköityäjiehkkiluvvat
jäätuuragáldosáiti
jäätyminenjiekŋun
jäätymispistejiekŋunčuokkis
jäätyä jiekŋut, galbmot
jäätää galbmit, galmmašit; (esim. joki rannasta rantaan)čatnat
jääverkko(juomus) juoŋasfierbmi, juoŋas; pyytää jääverkoillajuoŋastit, juoŋastallat
jäävesijiekŋačáhci
jäävieasttalaš, inhabiila
jäävuorijiekŋavárri
jököttääceaggát, ceakkildit, stoalpát, soabbát, stáipát, stávrát, doardnát; näkyi siellä kauempana jököttävänoidnui doppe dobbelis stoalpámin
jöröhumuh/eapme (-is), hálah/eapme (-is)
K
kaadattaa(esim. kahvia kuppeihin) leaikkuhit, njoarahit
kaadattaa(puita) njeaiddihit, čuohpahit
kaadella(esim. kahvia kuppeihin) leaikut, leikkodit, njoaradit
kaadella(esim. puita) njeaidalit, čuohpadit
kaadella(jotakin astiasta) šávgut, šávgguhit
kaadella(kumoon) gomohallat ~ gomáhallat
kaahata girddihit, luoittihit, šávahit, šuvgguhit
kaakaokakáo
kaakattaagahkkat ~ gahkkit, haŋkit; (riekosta)beavkit, beavkut, skeaikit
kaakelikáhkal
kaakeliuunikáhkaluvdna
kaakeloidakáhkalastit
kaakkonuortalulli; kaakkoonnuorttaslulás, kaakossanuortanlullin
kaakkoistuulinuortaluládat
kaakkurigáhkkor
kaaligálla
kaalikäärylegállagiesaldat
kaaliperhonengállabeaiveloddi
kaalivalvattigállajeađjá
kaameagáppus, issoras; tulla kaameaksigápposmit
kaamosskábma; tulla kaamosskábmaluvvat, joutua kaamoksen yllättämäksiskábmaluvvat
kaaoskáos, moivi
kaapataváldit, riv´vet; (mukaansa)faskkastit, rábádit
kaapelikábel
kaapiafaskut
kaappiskáhppe ~ skábe ~skáhppa
kaapugákti
kaara(puinen kaukalo) gárri
kaarella(adv.) geavllil, geavrril, gával
kaareutuasodjat, gávvat, geavllagit
kaarevagávvar (-is), geavl/las (-e-)
kaarigeavli; (veneen)rággu, (ahkion)fierra
kaari(mat.) dávgi
kaarikäytävä(korvassa) geavleoarri
kaaripuu (veneen) rággu; kaaripuun aines rákkus
kaarisahadávgesahá
kaaristaa(sitoa ahkion, reen kuorma) gárrat, gáradit, gárastit; kaaristettunagárragis, gárrasis, gárragasas, kaaristetuksigárragii, gárrasii, gárragassii
kaariste(kuormaside) gárastat ~gárostat
kaarisulkudávgeruohtu, dávgi
kaarlenvaltikkagonagasčoalči
kaarnabárku
kaarnikkačáhppesmuorji
kaarre(porojen erotteluun tarkoitettu aitaus) gárdi, áidi, jorri
kaarre, loiva mutka (esim. joessa)gávva
kaarrella(joesta, polusta tms.) mohkohallat, molkkohallat, mohkkasaddat, moalkkardallat
kaarrella(lentävästä linnusta) geavlut, skirvehallat, skav´vehit, skav´vehallat
kaartaa(esim. juostessa) gevlet, mohkastit
kaartilainengardista
kaartua(esim. joesta, tiestä)gávvat, gávvasit, giessat, sodjat, sodjasit, mohkkasit, moalkasit
kaasugássa
kaasuasegássavearju
kaasukehägássageardi
kaasumainengásalágan
kaasupoljingássaduolmman
kaasurauhanen(anat.) gássaráksá
kaasutingássár
kaataa(astia kumolleen) gomihit; (vahingossa)heavahit
kaataa(esim. hallitus) gomihit
kaataa(esim. kahvia) njoarrat, leiket; (nopeasti)njor´ret, njor´restit, leiket, leikestit
kaataa(jotakin astiasta, kerran) šávgalit; (jotakin astiasta, kerran, runsaasti)šávget
kaataa(puita) njeaidit, čuohppat; (nopeasti)njeaidilit, čuohpastit
kaataa roiskauttaadišket, diškkastit, diškalit
kaatopaikkaruskabáiki, doapparbáiki, duvdnebáiki
kaatosaderáššoarvi
kaatua(astiasta, autosta tms.) gopmánit; (astian sisällöstä)heavvanit
kaatuaravgat; (yllättäen)ravggihit; (suulleen, vatsalleen)gopmulit; (nenälleen, rähmälleen)snuittet, snuhkormastit; (kompastuen)guossat, ruossat (ks. kompastua)
kaatua(sodassa)gahččat
kaatuillaravggadit
kaatumatautijámálgaddanváddu, gahčadanváddu, epilepsiija; olla kaatumatautinen jámálgaddat
kaatumatautinenjámálgaddi, epileptihkkár
kaavaminsttar, skovvi, lávva
kaava(kaavoituksessa) lávva (S), plána (N)
kaava(mat.) čoavdda
kaavakeskovvi
kaavamainenskemáhtalaš, stereotiippalaš
kaavinfaskkon, faskkan; (nahan)jiehkku
kaavioskovvi, skovádat, lávadat, minsttar
kaavoittaalávvaplánet
kaavoituslávvaplánen
kadehdittavagáđaštan veara
kadehtiagáđaštit
kadetti(mil.) kadeahtta
kadettikoulukadeahttaskuvla
kadoksiinláhppasii, láhppagassii
kadoksissaláhppasis, láhppagasas
kadonnut poroláhpas; kadonneet porot (hukkaporot)láhppasat
kadota láhppot; (yksi toisensa jälkeen) láhppodit, (jäljettömiin)luottahuvvat
kadota(häipyä) jávkat; (nopeasti)jávkkihit
kadottaaláhppit; (näkyvistään)láhpehit; (toinen toisensa tai yhteys toisiinsa)láhpáhallat, láhpadit; (usea esine tai usein)láhpadit; (taipuvainen kadottamaan esineitään)láhppálas
kadotus(rel.) gáđohus
kadunkulmagáhttačiehka
kaduttaahäntä kaduttison gađai
kahahtaagoasihit
kahakkastuibmi, gižži, gižžu
kahdeksangávcci; kahdeksan ihmistä, kahdeksan joukkogávccis; kahdeksan kertaagákcii
kahdeksankymmentägávccilogi ~gákcilogi
kahdeksanneksi(lueteltaessa) gávccádassii
kahdeksannesgávccádas
kahdeksantoistagávccenuppelohkái
kahdeksasgávccát
kahdeksasosagávccádas
kahdeksastoistagávccenuppelogát
kahdeksattakymmentägávccátlohkái; kahdeksatta kymmentä käyvä henkilögávccátlohjahkásaš olmmoš
kahdeksikko gávcceš
kahden guovttá; kahden keskenguovttá gaskan
kahdenkeskinenguovttágaskasaš
kahdenlainenguovttelágan
kahdentuaduppalduvvat
kahdestaanguovttá
kahdesti guktii, guovtte geardde, guovtte háve
kahdestoistaguoktenuppelogát
kaheli ks.typerys
kahinaskoahpa, skoahča, goassa
kahistaskoahpat, skoahčat, goassat
kahisuttaaskoahpalahttit
kahlaajalintugálašeaddjiloddi, gálán
kahlaamo(joen ylityspaikka) gála, suohpa, gáláhat (R)
kahlaillagálašit
kahlatagállit; (erit. lumessa)muovlat; kuljettaa kahlaamallagálihit
kahlausjälkigáláhat
kahleet(pl.) ruovddit (pl.), láhkkit (pl.)
kahlehtiabidjat láhkkiide, gehtegiidda, ruvddiide
kahluukeligáládat
kahmaista govádit, čogádit, rábádit, rábastit, goapmirastit
kahnausstuibmi
kahtaalla, kahtaaltaguovttil, guoktil
kahtiaguovdat, beallái; jakaa kahtiajuohkit guovdat ~ beallái
kahtiajakoguoktejuohku ~ guovttejuohku
kahvageavja; varustaa kahvallageavjadit; kahvoitettunanađđagasas, kahvoitetuksinađđagassii
kahvatonnađah/eapme (-is)
kahvi(juotava)káffe, (papuina, jauhettuna)káfet; (kahvissa, kahvin tahrimana)káffenaga
kahvikáffe ~ gáffe
kahvikuppikáffegohppa ~ káffegohppu
kahvilakafea, káffestohpu
kahvinporot(pl.) rukkat (pl.), rugat (pl.), botnit (pl.), sumpu
kahvipannu káffegievdni
kahvipussikáffeseahkka
kahvipöytäkáffebeavdi
kahvistellakáfestallat
kahvitaukokáffeboddu
kahvitellakáfestallat
kai almma ~ amma ~ ama; (kyllä kai)várra, vis´sa
kaide (portaiden) doarjjamuorra, dorjjohat
kaihdinsuojus, šearbma
kaihismáiti; saada kaihismáitut
kaihtaagarvit, garvvašit, viggat vealtat
kaikenlainenbuotlágan, juohkelágan
kaiketiammal
kaikinpuolinenbuotbeallásaš
kaikkein(+ superl.) buot (+ superl.); kaikkein parasbuot buoremus, kaikkein huonoimminbuot fuonimusat
kaikkeusbuotvuohta
kaikkibuot, visot; kaikki ihmisetbuohkat; kaikki yhdessäálbmogassii
kaikki(kokonaan) buot, visot, visožit, jalga; kaikki tyynnidivdna, gait, gaitdivnnat, gaitdin, visovisot, buotrat
kaikkiaanbuohkanassii, oktiibuot; kaiken kaikkiaanbuot buohkanassii
kaikkiallajuohke sajis, miehtá
kaikkinainenjuohkelágan
kaikkiruokainenbuotbor´ri
kaikkitietäväbuotdiehtti
kaikkivaltiasbuotveagalaš
kaikotagáidat
kaikuskádja, gádja, skáiggas
kaikuaskádjat, gádjat, skáigit
kaikuluotainskádjaseasan, gádjaseasan
kaikuvaskáddjil (-is), gáddjil (-is), skáigil (-is)
kailottaagáššat, šeapmat
kailottajagášan, šeaman
kailotusgášša, šeapma
kaimagáibmi; kutsua (jotakuta) kaimakseengáimmástallat (soapmásiin)
kaimakset(keskenään) gáimmežat; olemme kaimaksialetne gáimmežat
kainalogieđavuolli; kainalossagieđavuolde, kainaloongieđavuollai
kainalosauvagieđavuolsoabbi
kainou/dju (-jus), ui/dni (-nnes), njáiggas (-is), njáig/u (-gos); tulla kainommaksi uidnut
kainostellaujostallat, udjosaddat, njáiggostallat, jieppadit ~ jiebbadit
kainousudjuvuohta, uidnivuohta
kaipaalmma, ama, ammal
kaipaus(kaipuu) ohcaleapmi, váillaheapmi, áibbašeapmi, háliidus
kaira(jokihaarojen välinen maa) skáidi
kairaks. pora
kaisa(lumihuippuinen korkea tunturi) gáisá~gáisi
kaislarávra
kaista(ajoradan) gurggástat
kaistalestielas
kaitapalpakkoseakkahávggarássi
kaitasarvi(porosta) rožoaivi
kaitavirnaseakkasáhpal
kaitsea (poroja)guođohit, geahččat; (lapsia)geahččat, oaidnit
kaitselmus(rel.) sál´lemuš
kaiutin, kovaääninenskájanas, skájan
kaivaagoaivut, roggat; (kerran, nopeasti)goaivvastit, rokkastit; tulla kaivetuksi roggašuvvat
kaivannainen(miner.) rokkanas
kaivanto goivvohat, rokkahat
kaivata áibbašit, ohcalit, váillahit, huovidit
kaivellagoivvodit, rokkadit
kaiverrusgraveren, gobadeapmi
kaivertaagraveret, gobadit (niibegežiin)
kaivingoaivvan
kaivinkonerogganmašiidna
kaivogáivo ~ gáivvo
kaivonvinttivinte ~ vinta
kaivosruvke, kruv´vá ~ gruv´vá
kaivos(josta poro voi kaivaa jäkälää) goaivvis
kaivurigoivvon
kaivuukuoppa(poron lumessa) suovdnji
kajahdellaskájaidit, gájaidit
kajahtaaskájihit, gájihit
kajastaa(valosta) skuotnjat, šlietnjut, guojihit, vuollasit
kajavagádjit
kajoskuotnja, šlietnjun; čuvggodeapmi, vuosttas čuovga
kajota (johonkin) duohtadit (+ akk.)
kajuuttagájot
kakaistagovlládit; (erit. pikkulapsesta)čol´let, (useamman kerran)čollut
kakaračivga, dihkki, divri, buoska
kakatabaikit; (pikkulapsesta)buhkkat
kakkabaika; (pikkulapsen)buhkka
kakkonenguvtteš, guovttáš, guovttetál´la (N)
kakkosnelonen(sahatavarasta) guovttegearnjelješ
kakkugáhkku
kaksiguokte
kaksihaarainen guovttesuorat
kaksihuoneinenguovttelanjat
kaksijalkainenguovttejuolggat
kaksikerroksinenguovttegearddáš
kaksikielinenguovttegielat
kaksikielisyysguovttegielatvuohta
kaksikko(kaksi ihmistä) guovttis, guovttos
kaksikko(kiel.) guvttiidlohku, duála
kaksikymmentäguoktelogi
kaksin guovttá
kaksinen(kaseva, hääppönen) fávdná/t (-dis), ráhpat; ei ollut kovin kaksinenii lean nu ráhpat ~ áktánas, hän ei voi kovin kaksisestison ii veaje nu ráhpadit
kaksineuvoinen(kasveista) guovttenevvot
kaksinkertainenguovttegeardán, guovttegeardásaš, duppal-; kaksinkertaistaadahkat guovttegeardásažžan, duppalastit; kaksinkertaistuašaddat guovttegeardásažžan, duppalduvvat
kaksioguovttelanjat visti
kaksiraiteinenguovtteluottat
kaksiselitteinenguovttečilggolaš
kaksisirkkainen(kasveista) guovtteiđot
kaksisuuntainenguovtteguvllot
kaksitahtinen(moottori) guovttetávttat
kaksitavuinenguovttestávval-
kaksiteräinenguovtteávjjot
kaksitoistaguoktenuppelohkái
kaksittain(ihmisistä)guoktásiid guoktásiid; (esineistä)guvttiid guvttiid
kaksitulkintainenduppaldulkohahtti
kaksiulotteinenguovtteolat
kaksoiskantalihasváhkkádeahkki
kaksoiskappaleduppalstuhkka, dubleahtta
kaksoisolentohápma, veaiga
kaksoispassiduppalpás´sa
kaksoispisteduppalčuokkis
kaksoistutkintoduppaldutkkus
kaksonenjumeš, jumešbealli; kaksosetjumežat, curregat, currežat, kaksos-jumeš-, čurreš-
kalaguolli; kalaisaguol´lá/i (-s), tulla kalaisaksiguoláiduvvat
kalahdellaskálaidit
kalahtaa skoalkkehit, goalkkehit, skoalihit
kalakatos(kuivatun kalan säilyttämistä varten) guolleluokti
kalakeittoguollemálli
kalakoukkuroahkan; koukata kalakoukullaroahkastit
kalalokkibáiski
kalamies(hyvä saamaan kalaa) guollegoddi, fiskár; hän on aikamoinen kalamiesson lea oalle fiskár
kalankasvattamoguollebiepmahat
kalankuivaustelinejiel´li
kalanliemiguoleliepma
kalanlihacuohppa
kalanlimanjuovvu ~ njuovu;tahrautua kalanlimaannjuovohuvvat ~ njuovuhuvvat; kalanlimassanjuovunaga
kalanmaksaöljyguolevuodja
kalannahkačuopma, guolenáhkki
kalanpoikanenveajet
kalanpyyntiguollebivdu
kalansaalisguollesálaš
kalanviljelyguollešaddadeapmi
kalapaikka(josta yleensä saa kalaa) guollesadji
kalaparvioaivádat, spier´ru
kalapatobuođđu
kalapullaguolleguhppár
kalaseitaguolleipmil
kalastaaguolástit, bivdit guoli, fisket; (soutamalla)suhkat, (ajoverkolla)golgadit, (verkolla)fierpmástallat, fierbmut, sáimmastallat, (nuotalla)nuohttut, (merralla)mearddástallat, (pitkälläsiimalla)liinnastallat
kalastajaguollebivdi, guolásteaddji, fiskár
kalastellaguolástallat, guoli bivddašit
kalastusguollebivdu, guolástus, guolásteapmi, fisku
kalastuskorttiguolástangoarta
kalastuskuntaguolástangoddi
kalastuslakiguolástanláhka
kalastuslupaguolástanlohpi, bivdolohpi
kalastuspiiriguolástanbire
kalasääski čiekčá, guollegoaskin
kalatalousguolledoallu
kalatehdasguollefabrihkka
kalatiiraguollečearret
kalaton guoleh/eapme (-is); tulla kalattomaksiguolehuvvat
kalauttaaspáigalit
kalaviipalečaskkis
kalenterikaleanddar
kalenterivuosikaleanddarjahki
kalikkamuorrabihttá
kalina, kolinaskálla, skoalkkas, goalkkas, ráhta, šloaŋkkas
kalista(hampaista) cielkkistit, skielkkistit, snoalkkistit
kalista, kolista skállat, skoalkit, goalkit, ráhtat
kalistaa, kolistaaskálahit, skoalahit, šloaŋkkuhit, ráđahit
kalistin, rämistin, räikkä skoaran
kalja ruovttuvuolla ~ ruovttuvuola
kaljama gálja, lavki, njuohppi, vuožži; tulla kaljamallegálljut, tehdä kaljamagálljudit
kaljubálj/is (-es)
kaljupäinen henkilöbáljesoaivi
kalkitagálket
kalkkeutuagálkaluvvat; (ihmisestä)soarviluvvat
kalkkigálka
kalkkikivigálkageađgi
kalkkunagálkon
kallellaanál´lut; (sivullepäin)gárgŋut, (eteenpäin)njahkut, (taaksepäin)njakčut
kallellaan(maaston kohdasta) smilččil
kallio bákti, gál´li, (sileä)lásis
kallioimarre báktegáiskkit
kallioinenbáktá/i (-s)
kalliojyrkänne heaŋggobákti
kallioperä báktevuođđu
kallioseinämä bákti, stiika
kallis divrras; kalliilla, kalliiseen hintaandivrasii
kallisarvoinenmávssolaš, divrras
kallistaaál´let; (nopeasti)ál´lestit
kallistaahintaadivrudit
kallistaa korvaansa bealji bivdit
kallistellaállohallat, ál´lestallat
kallistua ál´lanit; (eteenpäin) njahkat
kallistua(hinnaltaan) divrut
kallo oaivedákti, oaiveskálžu
kallokas(poron kallonahasta ommeltu kenkä) gállot
kallonahka(porolla) gállu
kallonpohjaoaivemátta
kalmanhajugálbmahádja, g áldnahádja
kalottikalohtta
kalottiuutiset(pl.) kalohttaođđasat (pl.)
kalpeašo/avkat (-vkes)
kalpeanaamašoavkkut
kaltainenláhkásaš, -lágan, -lágaš
kaltaisuusláhkásašvuohta, sulla
kaltevaálu-
kalteva (maaston kohdasta) smilč/čas (-e-); muuttua kaltevaksismilčut
kalteva paikka(maastossa) smilči
kalubierggas, gálvu, ráđđi, oapmi
kalustestohpogálvu, viessogálvu
kaluta(lihanjäämät luusta, ihmisestä) sohpat
kalvakkašovkesvarat, goavššas (-is), go/akšat (-kšes); käydä kalvakkaaksi goavššastuvvat, govššodit
kalvetašovkkodit, govššodit, goavššastuvvat, (kuolonkalpeaksi)liikkastuvvat
kalvo cuozza
kalvosinmanšeahtta
kamalaissoras, soaiggus
kamaramaan kamaraeatnangiera, maan kamarallaeatnama alde
kamari gámmir
kamari(parlamentin) viessu; yksikamarinen parlamenttiovttavisot parlameanta, kaksikamarinen parlamenttiguovttevisot parlameanta; Englannissa on kaksikamarinen parlamentti, on sekä alahuone että ylähuoneEngláddas leat guovttevisot parlameanta, leat sihke vuolleviessu ja badjeviessu
kamarioppinutgámmeroahppavaš
kamelikamela
kameragov´venapparáhtta, kamera
kamiinakamiidna
kammatačohkut
kammigám´me, buvri, lavdnjebuvri
kammio (sydämen) gámmir
kammo hirbma
kammoksuasoaigit
kammottavagáppus, issoras
kamomillasauniokamomil´lá
kampačohkun, čogu, gálgan
kampaajavuoktačuohppi, vuoktadikšu
kampaamovuoktasaloŋ´ŋa, vuoktadivššohat
kampasimpukkaheasttaskálžu
kampata(tehdä kamppi) guossalahttit, guosahit, ruosahit
kampausvuoktačogus, vuoktamál´le
kampedoappar, šlámbbar, (š)lámbor
kampelafinddar; (Tenoon nouseva)guorpmat
kampeutuagággasit, boltasit, boahnárastit
kamppailladáistalit, dorodit, gámpádallat, gámput, fággádallat
kamppailudáistaleapmi, doarru, gámpádallan
kamppiguosaheapmi, ruosaheapmi
kampurainenroaŋk/kkas (-e-)
kampurajalkaroaŋkejuolgi, šlubbojuolgi
kanavuonccis
kanahaukkagoahppilfál´li, vuoncáfál´li, vuonccesfál´li
kanalavuoncáidvisti, vuoncáidviessu
kanalintueanaloddi, vuonccesloddi
kananmunavuoncámanni ~ vuoncámonni
kananpoikavuoncáčivga
kanarialintukanarialoddi
kanavakanála
kanavoidakanaliseret
kandidaattikandidáhtta
kanelikánel; (käytettävä aines, jauhot)kánelat (pl.)
kanerva livdnju, guolbbadaŋas
kanervakasvit(pl.) daŋasšattut (pl.)
kangasgákkis, liidni, diŋga, bivttasdiŋga, stof´fa (N), töija (N)
kangas (kuolpuna)guolbba ~ guolban
kangaskiurumeahcceleivvoš
kangaskorteguolbbagorddet
kangasmaitikkaguolbbamielkerássi
kangasmetsäguolbbavuovdi
kangaspajuordesieđga
kangaspuut(pl.) gákkesmuorat (pl.), gákkesstuolut (pl.)
kangassieniruksesguoppar
kangassirriguolbbaviroš
kangastukki(kangaspuissa) uhcabummeš, unnabummeš
kangastusáibmospeadjalastin, áittar
kangasvuokkoguolbbanarti
kangeta gággat
kangistaastirdudit
kangistua stirdut, doaŋgut, gáŋggeštuvvat; (kylmästä)gantteštuvvat; (lihaksista) boatkuluvvat ~ boatkuduvvat
kaniinikaniidna
kankea doaŋggas (-is), doaŋg/i (-ges) gágga/t (-dis)
kankeapuheinensáneh/eapme (-is)
kankigákkan, gágga, gáŋga (S)
kankurigákkesgođ´đi
kannalta dáfus, beales
kannanottocealkamuš, oaidnu, beali váldin
kannanvaihtelunálirievddadeapmi
kannasguotkku ~ guotku, (vesistöjen välillä)muotki
kannattaa(jäästä, hangesta, rakenteesta)guoddit; (jotakuta)guottihit, guottehit, doarjut, doarjalit; (olla kannattavaa)gánnáhit ~ gánnehit ~ gánnihit; (antaa kantaa, pitää kantamassa) guottihit
kannattajajäsendoarjjalahttu
kannattavagánnáhahtti ~ gánnehahtti ~ gánnihahtti
kannattavuusgánnáheapmi, gánnáhanvuohta, gánnáhahttivuohta
kannatus(jonkin, jonkun) guottáhus, guotteheapmi, doarjja, doarjun
kannatusyhdistysdoarjjasearvi
kanneváidda
kannellaguoddalit, váidalit
kannettavaguoddin-; kannettava laiteguoddinbierggas
kanniskellaguottašit, guottildit
kannulihtti, gán´no
kannu(vanha vetomitta, kaksi litraa) gádnu; kannun (kaksi litraa) vetävägádnosaš
kannus(koiralla) siekkis
kannusruohočur´rorássi
kannustaa arvvosmahttit, roahkasmahttit, movttiidahttit, motiveret, oaivadit, oldet
kannustusarvvosmahttin, roahkasmahttin, movtiidahttin, motiveren, oaivadus, oldehat
kanoottikanohtta
kansa álbmot, gánsá (R)
kansainvaellusálbmogiidvádjolus
kansainvälinen álbmogiidgaskasaš, riikkaidgaskasaš, gaskariikkalaš (N)
kansakoulu álbmotskuvla
kansakuntanašuvdna
kansalainenálbmotlahttu, stáhtalahttu, riikkavuloš (S), stáhtaborgár (N)
kansalaisjärjestöálbmotorganisašuvdna
kansalaisoikeussiviilavuoigatvuohta
kansalaisopistorávesolbmuidskuvla (S), oahppolihttu (N)
kansalaispalkkaborgárbálká (N)
kansalaisuusálbmotlahttuvuohta, riikkavulošvuohta (S), stáhtaborgárvuohta (N), borgárvuohta (N)
kansallinenčearddalaš, álbmotlaš, našuvnnalaš
kansalliskieliriikkagiella
kansallislaulunationálalávlla, našunálalávlla
kansallismielinennationalisttalaš
kansallismielinen(subst.) nationalista
kansallismielisyysnationalisma
kansallispuistoálbmotmeahcci
kansallispukučeardabivttas, bunáda (N)
kansallispäiväálbmotbeaivi
kansallistaanationaliseret
kansallisuusčearddalašvuohta
kansallisuustodistusčearddalašvuođadovddastus
kansallisuustunnus riikadovddaldat
kansallisvaltioálbmotstáhta
kansanedustajariikkabeaiáirras (S), stuorradiggeolmmái (N)
kansaneläkeálbmotealáhat
kansaneläkelaitosálbmotealáhatlágádus
kansanheimo čearda, álbmotčearda
kansanjoukko olmmošálbmot
kansanjuhlaálbmotfeasta
kansankieliálbmotgiella
kansankulttuuriálbmotkultuvra
kansankäräjätstuorradiggi (N)
kansanlauluálbmotlávlla
kansanliikeálbmotlihkadus
kansanmurhaálbmotgoddin
kansanmusiikkiálbmotmusihkka
kansanomainenpopulára
kansanopisto nuoraidskuvla, álbmotallaskuvla (S)
kansanpuolueálbmotbellodat
kansanrunoálbmotdikta
kansanrunousálbmotdikten
kansanryhmäolmmoščearda
kansansatuálbmotmáinnas
kansansivistysálbmotčuvgehus
kansantajuinenpopulára
kansantajuistaa(esim. tieteellinen teos) populariseret, vulgariseret
kansantaloudellinenálbmotekonomalaš
kansantalousálbmotekonomiija
kansantanssiálbmotdánsa
kansantarinaálbmotmuitalus
kansantasavaltaálbmotrepublihkka
kansanterveysálbmotdearvvasvuohta ~álbmotdearvvašvuohta
kansantuloálbmotboahtu
kansantuoteálbmotbuvttadus
kansanvaltademokratiija, álbmotváldi
kansanvaltainendemokráhtalaš, álbmotválddálaš
kansanäänestysálbmotjienasteapmi
kansilohkki; varustaa astia kannellalohkkádit
kansi(kirjan) bearbma, olggoš
kansi(laivan) deahkka ~ teahkka
kansi(taivaan) almmigoavdi
kansikuvaolggošgovva
kansiobearbma
kanslerikánsler
kansliakansliija
kanslistikanslista
kansoittaaveahkadit, veaguhit
kanssaMatin kanssaMáhtiin, minun kanssanimuinna, muiden kanssaearáiguin
kanssaihminennubbi, nubbi olmmoš, lagamuš
kanta(eläinkanta) nálli, máddodat, populašuvdna
kanta(kengän) šušmi; kantakappalejocca
kanta(kolmion) vuođđu
kanta(näkemys) oaidnu, oaivil
kantaa (käsivarsillaan)guoddit, (selässään, olkapäällään)gurput
kantaa retuuttaašuibmat
kanta-asiakasfásta guos´si
kanta-asukaseamiás´si
kantaisämáddu
kantaja(jur.) guoddaleaddji
kantajännešušmesuotna
kantakappale(kengän) jocca
kantakielivuođđogiella
kantaluku(mat.) ruohtaslohku
kantaluušušmi, šušmedákti
kantamuoto(eläinlajin) máddu
kantamus gurpi, gurppas, noađđi; ilman kantamustaguorosnaga
kantapääšušmi
kantasanaruohtassátni
kantasolueamiseal´la
kantatiemáttageaidnu
kantava(jäästä, hangesta) nan/us (-a) ~nan/us (-u)
kantava(lehmästä, vaatimesta) čoavje-; kantavanačoavjjis, kantava lehmäčoavjegussa, kantava vaadinčoavjjet, tulla kantavaksičoavjut
kantava(veneestä, aluksesta) suvdil (-is), suvdi (-s)
kantavuus(veneen, aluksen) suvdilvuohta
kantaväestöálgoveahkadat
kantele gándil
kantelu(jur.) váidda, guoddaleapmi
kantoguottu, jalŋŋis
kantokykyguoddinnávccat (pl.)
kantolupa(esim. aseen) guoddinlohpi
kantoporonoađđeheargi
kantosatulaspagat (pl.) ~ spagát (pl.)
kanttiinikantiidna
kanttorikántor, girkolávlu
kanuuna kanovdna
kapakalagoikeguolli; suikaleina kuivatturákkoguolli
kapakkaviidnestohpu
kapakoitsijaviidnestobueaiggát
kapaloidagiesadit; (komsioon) gietkat
kapalot(pl.) giesaldagat (pl.)
kapasiikaroatnet
kapasiteettikapasiteahtta ~ kapasitehta
kapea(kadusta, kujasta tms.)bask/i (-kes), (nauhasta tms.)sea/ggi (-kka), gea/zzi (-cces); pitää jotakin liian kapeanabaskkášit, seakkášit
kapeaharteinenhárdoh/eapme (-is)
kapeahelmainenhealmmeh/eapme (-is)
kapearaiteinen(radasta) seakkaluottat
kapeikko(maastossa) rohči, ruovddáš
kapellimestarikapeal´lameašttir
kapeusbaskivuohta, seaggivuohta
kapi(hilsetystauti karvoituksessa) gáittát (pl.); saada kapigáitáluvvat, gáitut
kapinastuibmi
kapinallinenstuibmideaddji, stuimmálaš
kapinoidastuibmidit; alkaa kapinoidastuimmáskit
kapitalismikapitalisma
kapitalistikapitalista
kapitalistinenkapitalisttalaš
kappa (puhtaan valkoinen poro) gabba, hillagabba
kappalainenkapellána, gáhppil
kappalestuhkka, bihttá, gáhppálat
kappaletavarastuhkkagálvu
kappelikapeal´la
kapselikápsel
kapteeni(laivuri) kapteaidna, heavsmán´ni
kapteeni(mil.) kapteaidna
kapulasoabbi, čoska, gáhpol
kapustarintabižus
karahtaaskoarihit; vene karahti rantaanfanas skoarihii gáddái
karahvikaráf´fa
karaistabuoššudit
karaistuaruovddástuvvat, buoššut
karamelli njálggis, njálggus, karamel´la
karatagárgidit, gárgát, lovpet
karauttaašuvgalit, hurgalit, girddihit
karavaanikaravána, ráidu
kardemummakardemum´ma
kardinaalikardinála
karhearoav/is (-a), roa/kkas (-gga)
karheanurmikkaroavasuoidni
karheapillikebiipogárremas
karhentaa, karkeuttaaroavvudit
karhihárát
karhuguovža, bierdna (R), bien´na (R), libba (R); (peitenimiä)meahciáddjá, meahcigonagas, muoddááddjá, (naaraasta)muorjegálgu
karhuleikkiguovžžastallan
karhunnahkaguovžžanáhkki
karhunpesäguovžžabiedju
karhunputkistáloboska, guovžžaboska
karhunruohoguovžžaleagga
karhunsammaldiehppedarfi
karhunvatukkačáhppesváđot
kari (vedessä)gárggu ~ gárgu, boađđu, njuorra
karikemieskkahasat (pl.)
karikko(rannalla) gárggu ~gárgu
karikukkogeađgejorgu
karimetsovuoktaskárfa
karista botkkistit, gávggistit; unet karisivat silmistänimus nahkárat ravge
karistaabotkalit, gávgalit; karistaa (joku) kannoiltaanguođđit (soapmása) maŋábeallai
karitsa láppis
kariutuacohkkot
karja (poroista)eallu; (erit. lehmistä)oamit (pl.), šibihat (pl.), gárji
karjaista čerget,rogádit, rágádit, giljádit
karjakkošibitidikšu
karjalainengárjillaš
karjanhoitajašibitdoal´li
karjanhoitošibitdoallu
karjapaimenoapmegeahčči; (lehmipaimen)gussageahčči
karjatalousšibitdoallu
karjatilašibitdállu, oapmedállu
karjuva(r)rispiidni
karjua čeargut, rohkut, ráhkut; (karhusta) gilljut
karkaaminengárgideapmi, gárgádus, lovpen
karkausvuosigárgádusjahki
karkearoav/is (-a), roaffa/t (-dis), ruoht/is (-es)
karkeusroavisvuohta
karkottaavuodjelit, ádjit, kevret, jáget
karkurigárgolaš, lovppár
karkuunbáhtui, báhtarussii; päästä karkuun báhtarit, päästää karkuunbáhtarahttit
karmigárbma
karpalogiegajokŋa, báddemuorji, jeaggemuorji
karrieerikarriera
karsastaa(silmistä) skielgát
karsastava(adj.) skielg/gas (-a)
karsastava(subst.) skielgá
karsianjáskat, gársat
karsia(jotakin varten) rátkit; karsinnat (pl.), karsintakilpailut (pl.)rátkimat (pl.)
karsina(navetassa) hiŋggal
karsintaottelut(jalkapallossa) rátkkačiekčamat
karskigarralunddot, čoaskačoalat, baluh/eapme (-is)
karstaskárta, ruohtti; poistaa karstaaskártet
karsta(lampunsydämessä) soaggi
karstainenskárt/tas (-a)
karstata(villaa) káret
karstoittuaskártut, ruohttut
kartano gárdin
kartastokártagirji
kartio(geom.) geailu
kartiomainen esinebuici
kartoittaakártet ~ gártet
karttakárta ~ gárta
karttaagarvit, garvvašit, beasadit (+ lok.); ruveta karttamaan (jotakin)báltut (+ lok.), spárkat (+ lok.)
karttapallokártaspábba, globus
kartturoadda
karttuagártat, čoggot
kartuttaagártadit, lasihit, stuorrudit, čoaggit
karuguorb/bas (-a), šattoh/eapme (-is); pitää jotakin liian karunaguorbbašit
karva(karvapeite) guolga; myötäkarvaanmiehtegulgii, vastakarvaanvuostegulgii
karva(yksittäinen) guolgačalbmi
karvainenguolgá/i (-s), gulg/ii (-es)
karvakenkä ks.nutukas
karvakuluguorb/bas (-a), snuord/das (-o-), snurdon; tulla karvakuluksisnuordut, kuluttaa karvakuluksisnuordudit, pitää jotakin liian karvakuluna guorbbašit, kulkea karvakuluissa vaatteissasnuorddildit, olla jossakin karvakuluissavaatteissasnuordát
karvakulu(esim. peskistä) skoa/rras (-r´re-); kulua karvakuluksiskoarragit
karvakulu peski skoar´remuoddá, snuordomuoddá
karvalakkiguolgagahpir, nábot
karvamerkki(poron karvoituksessa) guolgamearka; merkitä poro karvamerkilläguolgamerket
karvanluonti (poron) borgi
karvapeiteguolgageardi, guolga
karvapuoli(taljassa) guolggabealle
karvarouskuriesaraski
karvasrihča
karvatonguolggah/eapme (-is); kulua karvattomaksiguolggahuvvat
karvayökönlehtideaggavuodjalasta
karviainenroamšejierit, rihčamuorji
karvoittaa(liata karvoilla) guolggidit
karvoittua(peittyä karvoihin) guolggahuvvat
kasalátna, leadji, guhpa
kasaantuačoggot, čopmaluvvat, guhpanit
kasatalánet, láhtut, guhppet, guhpádit, čobmet, bardit ~ bordit
kasettikaseahtta
kasevafávdná/i (-s), fávdná/t (-dis)
kaskasgáskkis
kaskelottišlubboaifális
kaskimeahcceboaldin
kaskimaaboldojuv´von čuohpahat
kaskuvitsa
kassakás´sa
kassakaappikás´saskáhppe
kassiseahkka
kastaa(lapsi) gásttašit, risttašit
kastajaisetgásttašeapmi, gástadilálašvuohta, risttašeapmi
kastattaa(lapsi) gásttašahttit, risttašahttit, risttahit
kaste(lapsen) gásta
kaste(luonnossa) laksi, suoldni
kasteinensuoldná/i (-s); tulla kasteiseksi suoldnut, tehdä kasteiseksisuoldnudit
kastellanjuoskadit, láktadit, gástadit, čáhcudit; (läpimäräksi) arvohit, laskadit, lasket, laskaluhttit, spalcadit, spalccidit, njartadit; (kukkia)njuoskadit, čáhccet; (jossakin)buotnjut, bunjodit
kastella(vahingossa) njuoskadahttit; (sateessa)arvohit
kastelunjuoskadeapmi, čáhccen
kastelukannučáhccengievdni
kastemaljagástalihtti
kastematolaksemáhtu
kastepisarasuoldnečalbmi
kastepäiväristabeaivi
kastetodistusgásttašanduođaštus
kastetoimitusgástameanut (pl.)
kasti(Intiassa) kásta
kastijakokástajuohku
kastikebuonjus
kastikkaoalgasuoidni
kastitonkásttaheapme; kastittomat ovat alkaneet vaatia itselleen kuuluvia oikeuksiagásttaheamet leat gáibidišgoahtán alcceseaset gul´levaš vuoigatvuođaid
kastuanjuoskat, láktat, gástat, čáhcut; (läpimäräksi sateessa)arvot, laskat, laskaluvvat, spalcat, njartat, njartot, njarvat, njarvvagit; helposti kastuva njuoskil (-is)
kastua(vähin erin) njuoskkadit
kasvaašaddat; (pituutta) guhkkut, (suuremmaksi)stuorrut, (varttua)bajásšaddat, (aikuiseksi)rávásmuvvat
kasvaa(nopeasti, lapsesta) šaddalit; tuo poika on parissa vuodessa kovasti kasvanutdiet bártnáš lea moatte jagis sakka šaddalan
kasvain(med.) šattalmas ~ šattolmas, guorti
kasvannainenliigi
kasvattaa(kasveja ) šaddadit
kasvattaa(lasta) bajásgeassit; ottaa kasvatettavakseenbibmui váldit
kasvattaja(lapsen) bajásgeas´si
kasvattaminen(kasvien) šaddadeapmi
kasvattilapsi biebmománná
kasvattipoika biebmobárdni
kasvattitytär biebmonieida
kasvatus(kasvien) šaddadeapmi
kasvatus(kettujen, allaskalojen tms.) gárdun
kasvatus(lapsen) bajásgeassin
kasvatusisäbiebmoáhčči
kasvatuslaitosbajásgeassinásahus
kasvatusopillinenpedagogalaš
kasvatusoppipedagogihkka
kasvatustapabajásgeassinvuohki
kasvatusvanhemmatbiebmovánhemat ~ biebmováhnemat
kasvatusäitibiebmoeadni
kasvavašaddi; kasvava kuu, yläkuušaddi mánnu
kasvišaddu
kasvihuonešaddovisti, šaddoviessu, šaddadanviessu; kasvihuoneilmiöšaddevisteiđa, kasvihuonekaasušaddovistegássa
kasvillisuusšattolašvuohta, vegetašuvdna
kasvillisuusvyöhykešattolašvuođaavádat
kasvimaašaddoeana(n)
kasvinsuojeluainešaddosuodjalanávnnas
kasvisšattus, ruonas
kasvisrasvašaddovuodja
kasvisruokašaddoborramuš
kasvissyöjäšaddobor´ri
kasvistošaddočoakkáldat
kasvitarhašaddogárdi
kasvitiedešaddodieđa, botanihkka
kasvitieteellinenšaddodieđalaš, botanihkalaš
kasvitieteilijäbotanihkkár
kasviöljyšaddool´ju
kasvokkain(kasvotusten) muođus muhtui, oktii čalmmiid, njunnálagaid
kasvopyyhečalbmesihkaldat
kasvot(pl.) muođut (pl.), ámadadju, ansikta
kasvušaddan, šaddu
-kasvuinen -šattot
kasvukausišaddanáigodat, šaddanbadji
kasvunvarašaddanmunni
kasvupaikkašaddansadji, šaddanbáiki
kasvupistešaddančuokkis
kasvusolukkošaddanseallat (pl)
kasvustošattodat, vegetašuvdna
kasvuviiru(suomussa) šaddansárggis
katajareatká, gaskkas; savuttaa katajasavulla retket, kattaa katajanoksillaretket
katajapensasreatkamiestta
katajavesireatkačáhci; katajavesihaudereatkahávdda
katalašluohk/is (-es), vearálaš,; tulla katalammaksišluohkásmuvvat, pitää katalanašluohkášit
katastrofikatastrofa, roassu
kateellinengáđaš, riidálas
kateenkorvathymusráksá
kateettikateahtta ~ katehta
katekeetta(kiertokoulunopettaja) katekeahtta ~ katekehta
katekismuskátkkesmus
kateusgáđašvuohta
katinkultariebangol´li, riebansilba
katinliekoidni, dihkkerássi, beatnatgieldá
katiskaguollehehkke
katkaisinbotkkon
katkaista(leikkaamalla)botket, (taittamalla)doadjit; (nopeasti)botkestit, doadjilit
katkarapureahkka
katkeillaboatkanaddat
katkelmafragmeanta
katkera (mausta)bahča; tulla katkeraksibahččut, maistua katkeraltabahčiidit
katkeroittaabahčagahttit
katkeroituabahčagit
katkerokasvit(pl.) civzzašattut (pl.)
katkeruusbahčamiella, bahčavuohta
katketa boatkanit; (taittumisen seurauksena)doddjot
katkoaboatkut; (taittamalla)doadjalit
katkonainen boatkkalaš, botkkoduv´von
katkosboatka, gaska
katkosarvi(poro, jolta sarven päähaarat ovat poikki) norki; tulla katkosarveksinorkkagit, norkut
katkoviivaboatkasáhcu, boatkasárggis
katkucivnnahádja
katoamatonjávkameahttun, agálaš
katoavainen nohkavaš, nohkkivaš
katoavaisuusnohkavašvuohta; elämän katoavaisuuseallima nohkavašvuohta
katolinenkatolalaš, katolihkalaš
katosgoavdi, gáhtus, luokti
katovuosi(poronhoidossa)goavvejahki, jápmojahki; (maanviljelyssä)šattohis jahki
katsahtaageahčastit (ks. vilkaista)
katsastaa(auto tms.) geahččat, váksot; katsastamatongeahčatkeahtes (attr.)
katsastus(auton tms.) geahčaheapmi, geahčahus, vákšon, kontrol´la
katsastuttaa(auto tms.) geahčahit, vákšohit
katsausoppalašgeahčastat
katsegeahčastat
katselijageahčči
katsellageahčadit (ks. vilkuilla)
katselmusdárkkisteapmi
katsoa(joksikin)geahččat (+ ess.), oaidnit (+ ess.); katsoa lapsiamánáid oaidnit, katsoa hyväksi ~ pahaksi oaidnit buorrin ~ bahán, hyväksi ~ pahaksi katsottubuorrin ~ bahán oidnojuvvon, katsoa peräänbadjelii ~ bearrái geahččat
katsoageahččat (ks. kurkkia, vilkuilla, tuijottaa, mulkoilla, tarkkailla, tähyillä)
katsojageahčči
katsomogeahčahat, ge(a)hččiidbáikkit (pl.)
katsomusoaidnu
kattaa (peittää jollakin)gokčat, gákčat; (kota louteella, turpeilla)loavdit, (kodan tms. lattia varvuilla) durget; kattaa pöytälágidit borramuša beavdái, beavddi stel´let
kattava(abstr.) gokčevaš, gokči, vuđolaš; kattava selvittelytyögokčevas čielggadanbargu
katteeton(esim. lupauksesta) vuođuh/eapme (-is), duš´ši
kattilagievdni ~gieđbmi, kástarul´la, skállu
kattogáhttu, dáhkki; sisäkattorohpi
kattohaikaravilgesháigir, stohpoháigir
kattoruode(kodassa) gáhttomuorra
katugáhtta
katuagáhtat, sáŋardit; dahkat gáhtamuša (rel.)
katumatongáhtameahttun
katumusgáhtamuš, gáhtu
katuvainengáhtavaš
katuvalogeaidnočuovga
kauanguhká; melko kauanguhkáláhkai, viehka guhká; kauan sittenáigá, dolin, don dolin
kauasguhkás; menddo, guhkiide, gáidosii, gáidagassii; (melko kauas)mealgadii, mealgadažžii
kauemmaksi guhkkelii, guhkkelebbui, guhkibui; (vähän)guhkkelažžii, guhkibužžii
kauemmaksi(tuonnemmaksi) dobbelii, dobbelebbui; (vähän)dobbelažžii
kauemminguhkit; vähän kauemminguhkebuš
kauempanaguhkkelis, guhkkeleappos, guhkibus; (vähän)guhkkelaččas, guhkibuččas
kauempana(tuonnempana) dobbelis, dobbeleappos; (vähän) dobbelaččas
kauha guksi; gáibbeš, váskkir
kauhaistagoivet, goistet
kauhallinenguvssi dievva; joi kauhallisen vettäjugai guvssi dievva čázi
kauheagáfat, issoras; kauhean isogáfat stuoris
kauheastigáfadit, issorasat, hirbmadit
kauhistuasoasihit, gáfestuvvat
kauhistusgáfestus, hirbma
kauhistuttaagáfestuhttit
kauhistuttavagáfatlaš
kauhoa(nestettä) goaivut, álbmut
kauhtuaguvggodit, gilggodit; kauhtunutgu/ovgat (-vges)
kauhugarra ballu, hirbma
kauhuelokuvahirbmafilbma
kauhuntunnehirbma
kauimmainenguhkimus; kauimpanaguhkimusas, kauimmaksiguhkimussii
kauimminguhkimusat
kaukaa guhkkin
kaukainengáiddus
kaukalo gárri, gávgil
kaukanaguhkkin, menddo, guhkiin, gáidosis, gáidagasas; melko kaukanamealgadis, mealgadaččas
kaukana(toisistaan) guhkkálagaid
kaukolämpögáiddusliekkas
kaukoputkiteleskohppa ~ teleskohpa; kaukoputkella katsellä tähtiäteleskohpain geahčadit násttiid
kaulačeabet ~ čeabi
kaula pitkänä(adv.) faŋkut ~ vaŋkut
kaula-aukkoohca
kaulakkainbirračeahpálagaid
kaulakoručeabetčikŋa
kaulalaskimočeabetmorčesuotna
kaulaliinačeabetliidni; šearfa, guššát, gáhtonliidni
kaulanikamajor´ridákti
kaulanikamat(pl.) čeabetdávttit (pl.)
kaularasva(porolla) válká ~ válkábuoidi
kaulavaltimočeabetváibmosuotna
kaulinnjuozzun, gealva
kaulitanjuozzut ~ njuozzit, gelvet
kauluriohcabivus
kaulusčeabet ~ čeabi
kaulushaikarahoaš´šaháigir
kaunavašši; kantaa kaunaavaši guoddit
kauneusčábbodat, čáppisvuohta; (ihmisestä)fávruvuohta
kaunis (ihmisestä) čápp/is (-a) ~ čápp/at (-a), fávr/u (-ros), suopma/t (-dis), neagus, negolaš; hámálaš, fárddalaš, ebm/ui (-os)
kaunistaačábbudit
kaunistuačábbut; (ulkomuodoltaan)hámáiduvvat
kaunokainenčáppat, čáppon, fávru, geallu
kaunokirjallinenčáppagirjjálaš
kaunokirjallisuusčáppagirjjálašvuohta
kaunokirjoitusčáppačállin
kaupallinengávppálaš
kaupattavuusjohtilvuohta
kaupitellagávpalit, gávppašit, gávppildit, gávppuhit
kauppa (kaupankäynti)gávpi; käydä kaupaksijohtit, saada kaupaksijođihit, kaupaksi käyväjohtil (-is), kaupaksi käymätönjođuh/eapme (-is), tehdä kauppaahánddaldit, kaupan päällisiksigávppi ala
kauppa(kauppaliike) gávpi, buvda, hánddal, rámbuvri, krambuvda; pitää kauppaliikettä doallat ~ jorahit gávppi
kauppa-apulainengávpeveahkki, gávpebálvá, unddar; gávpereaŋga, gávpebiigá
kauppahintagávpehaddi
kauppakamarigávpegámmir
kauppakirjagávpegirji
kauppakorkeakoulugávpeallaskuvla
kauppakoulugávpeskuvla
kauppala(hist.) gávpegielda
kauppalaivagávpeskiipa
kauppaopistogávpeoahpahat
kauppaoppilaitosgávpeoahppolágádus
kauppapaikkagávpebáiki
kauppatorigávpetoarga, gávpešillju
kauppiasgávpealmmái ~ gávpeolmmái, gávpejas, gávppálaš, giehmán´ni, boalvár
kaupunginjohtajagávpothoavda
kaupunginosagávpotoassi
kaupungintalogávpotdállu
kaupunginteatterigávpotteáhter
kaupunginvaltuustogávpotstivra
kaupunkigávpot
kaupunkilainengávpotolmmoš
kaupunkiympäristögávpotbiras
kaupustellagávpalit
kaurahávvar
kaurahiutalelastarievdni
kaurapuurolastarievdnesuohkat
kaurasuurimohávvarsurbmi
kauravellilastarievdnemálli
kaurisruoigu
kausi áigodat, badji
kauto (kengässä) alddas
kauttabokte, -ráigge, -rái, čađa; sitä kauttadakko, tuota kauttaduokko, tätä kauttadákko, jotakin kauttagokko nu, mitä kautta?gokko? kertoi, kuka mitäkin kautta tulimuitalii, gii gokko bođii
kauttaaltaanmiehtá, visot
kauttakulkučađajohtin
kauttakulkulupačađajohtinlohpi
kauttakulkuoikeusčađajohtinvuoigatvuohta
kauttaviivanjagusáhcu
kavahtaaváruhit, garvit
kavala gávvil (-is), guoktilaš, bahájuonalaš, juonalaš, viehkis
kavallusgávildeapmi
kavaltaa(rahaa) gávildit (ruđa)
kavaltajagávildeaddji
kavaluusgávvilvuohta, guoktilašvuohta
kaveerata(+ kom.) verddestallat, skihpáruššat, guoibmádallat, olbmástallat
kaventaa seakkidit, baskkidit, geaccidit
kaventuaseaggut, baskut, geazzut
kaveriskihpár ~ skibir, verdde, olmmái, rádná (R), ustit, guoibmi; tulla kaveriksiverddeluvvat
kaveruksetskihpáraččat, verddežat, olbmážat, lávežat, ustibaččat
kavioguobir
kavioeläinguobereal´li
kavutaks. kiivetä
kehdatajolggadit, jolget, geaktidit
kehikkoriggi
kehitelläovddidit
kehittelyovddideapmi
kehittynyt(lapsesta) čálg/gas (-a), veađar (-is)
kehittynyt maaovdánanriika
kehittyägárggiidit; (edistyä)ovdánit, ahtanuššat; (fyysisesti)čálgat; (tulla, kehkeytyä)šaddat, bohciidit; kehittyi pitkä keskustelušattai guhkes ságastallan
kehittäägárggiidahttit, gárget, gárgehit, gárgedit; (edistää)ovddidit; (filmi tms.)iđihit
kehitysgárggiideapmi; (edistys)ovdánupmi, ovdáneapmi; (filmin)iđiheapmi
kehitysalueovddidanguovlu
kehitysapuovddidanveahkki
kehitysmaaovdáneaddjiriika, ovddidanriika
kehitysrahastoovddidanfoanda
kehitystasoovdánandássi
kehitysvaiheovdánanmuddu, gárggiidanmuddu
kehitysvammainendoaibmaváillat
kehiä(suopunkia) njámmat
kehkeytyäšaddat, bohciidit; kehkeytyi pitkä keskustelušattai guhkes ságastallan
kehnoheitto/t (-gis), hea/dju (-jos), fuo/tni (-nes); pitää kehnonahejošit, fuonášit
kehnostihejot ~ heajut, funet ~ fuonit, heittogit
kehnousheadjuvuohta, hedjodat, heittotvuohta
kehorumaš, gorut
kehottaa ávžžuhit
kehotus ávžžuhus
kehruuttaabanihit ~ bonihit
kehrätäbatnit ~ botnit; (hiljalleen)banašit ~ bonašit; soveltua kehrättäväksibanihit ~ bonihit
kehrätä(kissasta) batnit ~ botnit, már´ret
kehrääjä(lintu) idjaskeaiki
kehtogeahttu
kehurápmi, máidnu; oma kehu haisee iežas rápmi hakso
kehua rábmot, rámpot, rámidit, máidnut, giitalit
kehuskellarámohallat, rámádaddat
kehysrápma, rám´ma
kehyskertomusrápmamuitalus
kehystyttäärábmehit, rám´mehit, bijahit rámaid
kehystäärápmadit, rábmet, rám´met, bidjat rámaid
kehäbiras; (rakennuksen)gehá; (nauhapirran)čielgi, (kuun, auringon ympärillä)geavli, riekkis; (ympyrän)gierdosáhcu
kehäkukkagierdolieđđi, riekkesrássi
kehäkulma(mat.) gierdočiehka
keidasoása, sáttomeahcceguovda
keihässáiti
keihäsmäinensáittilágan
keihästellä(käyttää keihästä) sáittástallat
keihäänheittosáitesuhppen
keijuháldáš
keijustoplankton, oahtta ~ oahttu, sagit (pl.)
keikarigeamppastal´li, snobba
keikaroidageamppastallat, snobbet
keikkua(pöydästä tms.)juovzut, juvzzodit; (veneestä)juorbut, jurbbodit
keikutella(pöytää tms.)juovzzuhit; (venettä)juorbbuhit
keilageailu
keila(turskakala) loahkka
keilaajageilejeaddji
keilailugeilen
keilamainengeaillulágan
keilata geilet
keimailla (keikistellä) gieibmasaddat, šlivgasaddat, heallat, healaidit, hearcasaddat, himpasaddat, himppistit
keinahdellaheillodit, sugadit
keinomunuainendahku/manimuš ~-monimuš
keinonahkadahkunáhkki
keinosilkkidahkusilki
keinotekoinendahku-, dahkkojuv´von
keinotellaspekuleret, jobbet
keinottelijaspekulánta, jobbár
keinotteluspekuleren, jobben
keinusuhkan, sukká
keinuaheailut, sugadit; (keinussa)suhkat, sukkát; (aalloilla)suoilut, suilut
keinuttaasugahit
keinutuolisuhkanstuollu, sugadanstuollu, sukkástuollu
keisarigeaisár
keisarikuntageaisárriika
keisarileikkausgeaisárčuohpahus
keisarillinengeaisárlaš
keitinvuoššanas, vuoššan
keitinselkä(nuotiolla) goaŋku, geiddestággu; keitinselän tukipuugoaŋkocaggi
keitosvuoššus
keittiögievkkan ~ kievkkan
keittiöapulainengievkkanveahkki
keittomálli, mális
keittoainekset(pl.) málesráđit (pl.)
keittokirjamálestangirji, vuoššangirji
keittokomerovuoššanskurbmu
keittokoukku(kodassa) vuoššanfaggi
keittotilavuoš´šansadji
keittäjävuoš´ši; koahkka ~ goahkka
keittäävuoš´šat; (kiehuttaa) duolddahit,(kiehauttaa)duldehit; keittää ruokaamálestit
kekoguhpa; (polttopuita)soahttu
kekseliäisyyshutkáivuohta
kekseliäs hutkalas, hutká/i (-s), hutkkálaš
keksi(syötävä) keaksa, čeaksa (N, R)
keksi(uittosalko) čuolggu
keksijähutki
keksintöhutkkus
keksiähutkat, gekset (S)
kekäleráddi
kela(onkiessa)rul´la; (nuotanvedossa)gealli
kelata(nuottaa) geallit
kelata(siimaa) rul´let, duohpat
kelisiivu, šakŋa; (hyvä keli)jođádat, guottádat, govddáhat, linádat; (huono keli)jearga, jođuhisvuohta, dimádat, njáhcu, sievlladat, dobádat, durddádat, losádat, sabádat, girrat, moarádat, čuohpahat, rodda, ruokŋasiivu, seakkádat, skoarádat, skoabádat
keliaakikkokeliakihkkár
keliakiakeliakiija
kelirikkosiivvuhisvuohta, maŋešsiivvut (pl.)
keljuárvvoh/eapme (-is), suohpáh/eapme (-is), birolaš
keljuillaárvvohuššat, suohpáhuddat, guohccut, guohcistit, birostit, cihppošit
kelkkagielká; kelkkaa vetäengielkágeasi
kelkkaillagielkkástallat; kelkkailijagielkkástal´li
kellahtaaravggihit
kellarigeallir ~ keallir
kellarinluukku(lattiassa) geallerlohkki
kellastuafiskkodit
kellastuttaafiskkodahttit
kellertäväfiskeslágan
kellertääfiskát
kellistyä(esim. porosta) gaidnat
kellistää(esim. poro) gaidnadit, golezastit, virradit
kellodiibmu ~ tiibmu; (soiva)biel´lu, divga, čuojan, gilka, skilka, skiŋgá, gilkkan, gihlar, golka, roahpi, roŋge
kellokas(porosta) biellohas
kellonaikadiibmoáigi, diibmomearri
kelloseppädiibmočeahppi, urmáhkár (N, R)
kelluagovdut
kelluskellagovddodit
kelluslehti čázeoailasta
kelmeäšo/avkat (-vkes), go/akšat (-kšes), goavššas (-is)
kelmiskealbma; kelmeillä, kälmeilläskelbmošit
kelmucuozza
kelosoarvi
keloa(sarvia) čallat
kelohongatonsoarvveh/eapme (-is)
kelohonkasoarvi; kelohonkainen (metsästä, jossa on runsaasti honkia)soarvá/i (-s)
kelosarvi(porosta) čalačoarvi
keloutua(hongasta) soarvut, soarviluvvat
kelpoalbma
kelpoisuusgelbbolašvuohta, gealbu
kelpuuttaadohkkehit
keltainen(adj.) fisk/at (-es); näkyä keltaisenafiskát
keltainen(subst.) fiskat
keltaliekofiskesgieldá
keltamaksaruohobulljelasta
keltamatarafiskesmáđir
keltanarsissifiskesnarsis´sa
keltanoádjáfivllit
keltaperhonensuoidnebeaiveloddi
keltasarasuoidnelukti
keltasinappifiskessennet
keltasirkkufiskescihci
keltatautifiskesdávda
keltatikkafiskesčáihni
keltavuokkofiskesnásti
keltavästäräkkifiskesbeštor
keltuainen(kananmunan) fiskadas
kelvatadohkket, gealbidit (R)
kelvata(pidettäväksi) anihit
kelvollinengelbbolaš, dohkálaš
kelvollisuusgelbbolašvuohta, dohkálašvuohta
kelvotongealbboh/eapme (-is), guttah/eapme (-is), gávnneh/eapme (-is), dohkkemeahttun; tulla kelvottomaksigealbbohuvvat, guttahuvvat, gávnnehuvvat
kelvottomuusgealbbohisvuohta, guttahisvuohta, gávnnehišvuohta
kemiakemiija
kemiallinenkemiijalaš
kemikaalikemikála
kemistikemista
kenelläkään geastige ~ geastege ~ geasge
kengittäägámahit; (hevosta)skuv´vet, gámahit
kengänkantajocca
kengännauhagámabáddi
kengänpaulavuotta
kengänpohjagámavuođđu
kenkkuárvvoh/eapme (-is), suohpáh/eapme (-is), birolaš
kenkkuillaárvvohuššat, suohpáhuddat, guohccut, guohcistit, birostit, cihppošit
kenkägáma; pikkukenkäskuovva, (iso, ruma kenkä)šlohtor (karvakenkä ks. nutukas)
kenkäheinägámasuoidni
kenkäheinäkeräsuoidnefierra
kenkäheinäkimppubonjaldat
kenkälusikkagámabaste
kennoseal´la
kenosarvi(porosta, sarvet takakenossa) njavččoaivi, njáide
kenottaa(taaksepäin)njakčát; (eteenpäin)njahkkát
kenottava(taaksepäin)njakče-, (eteenpäin)njagas, njagu-
kenoviivanjakčesáhcu
kenraali(mil.) generála; kenraalimajurigenerálamájor, kenraaliluutnanttigenerálalutnánta
kenraalikuvernöörigenerálaguvernevra
kentiesvárra, kánske, ammal, giidiehtá; kenties tuleesoaitá ~ sáhttá ~ dáidá boahtit
kenttä gieddi, giettádat, šillju, jalga
kenttäkerros(biol.) gieddegeardi
kenttäturvegieddelavdnji
kenttätyögieddebargu
kepakkomuorra, soabbi
kepeägeahp/as (-pa), ge/ahppat (-hppes)
kepeästigeahppasit
keppisoabbi; kulkea kepin avullasoabbut
kepponenhilbošeapmi, vilpa
kerakavereiden keraskihpáriiguin, voin keravuojain
kerake(kiel.) konsonánta
kerhoriekkis, searvi
keripukkiskurbbet, caggi
keritsimet(pl.) skár´rit (pl.), skierat (pl.)
keritä(tehdä jotakin)geargat, háhppehit, eannehit, munahit, spáitet, noddet; (jostakin)geargat, gearggehit
keritäbeaskidit
keriä(kerälle tai ympärille)giessat, (vyyhdelle)vikšadit, (vetää)duohpat
kerjuugearjideapmi, gearjádus, ánuheapmi
kerjäläinengearjideaddji, gearjahaš, ánuheaddji, vuorjjildeaddji, vuorji
kerjätägearjidit, ánuhit, vuorjat (ks. ruinata)
kerkeägearga/t (-dis), fargat
kermalákca; pintakermagahpa
kermainenlákcá/i (-s), lákc/ii (-es); gahppá/i (-s), gahpp/ii (-es)
kermatonlávccah/eapme (-is)
kermavaahtolákcasokta
kermaviililoahppelákca
kermikkä (poro vuoden vanhasta seuraavaan syksyyn) čearpmat
kermoittualákcut, gahput
kernaastimillosit, mielas
kerralla hávil, hávális, háválassii
kerralla(saman tien, oitis) ovttatmano; tekaisi sen kerralla valmiiksigergestii dan ovttatmano
kerrallaanhávil, hávális, háválassii
kerranoktii; kerran minulle sattui sitenoktii munnje geavai nie
kerran(koska kerran) gearddi ~ geardde
kerrassaannjulgestaga, beanta
kerrata geardduhit, gearddahit
kerroin(mat.) gerddon, koeffisienta
kerroksellinengearddalaš
kerrontamuitaleapmi
kerrosgeardi; (rakennuksessa)geardi, etáša
kerrossammalgeardesámil
kerrostalogeardedállu
kerrostumageardi, gearddádat
kerrottavasáhka, muitaleamoš
kerrottava(mat.) geardudahtti
kersantti(mil.) seršánta
kerskaillarámohallat, rámádallat, rámppastallat, čevllohallat
kerskakulutusskievttardangolahus
kerskatavaljástallat
kerskuarábmot, rámohallat, rámádallat, rámpot
kerskurirámpa, rámohal´li
kertageardi, hávvi; monta kertaaollu gerddiid, máŋgga geardde, máŋgga háve, máŋgii, pari kertaa moatte geardde, moatte háve, moddii, toisen kerrannuppe geardde, nuppe háve, nuppádis, nuppes, tällä kertaadán háve, dán geardde, kerta kaikkiaanoppalohkái
kertaillageardut, gerddodit
kertaluonteinengeardelunddot
kertausgeardduheapmi, geardda, gearddahus
kertoamuitalit, máinnastit;(ohimennen)muitalastit; kova kertomaanmáinnasseahkka; jäädä ilman kerrottavaaságahuvvat, nohkkot ságainis
kertoa(mat.) geardut
kertoilla muitaladdat, máinnastallat
kertojamuitaleaddji
kertoja(mat.) geardudeaddji
kertokykygierdannávccat (pl.)
kertolasku(mat.) geardun, geardunrehket, geardunluoitu
kertomakirjallisuusmuitalangirjjálašvuohta, prosá
kertomusmuitalus
kertotaulugearduntabeal´la
kerttunen, kerttuvizar
kertyä čoggot, gártat, duksanit
keruučoaggin
keränođđu, oaivvahat; kerällänođđosis, kerällenođđosii
keräilijäčoaggi
keräkaalinođđogálla
keräkurmitsaláfol
kerätäčoaggit, čoakkildit, čoakkašit, doahput, boaibmut
keräysčoaggin
kerääntyä čoahkkanit, čohkiidit, čoagganit; (kertyä)čoggot, gártat
kesakko čáđbmi, čáihni, čáihmi
kesantopelto on kesantonabealdu lea gilvvekeahttá
kesemmäksigeasibui, geasselii, geasselebbui
kesempänägeasibus, geasselis, geasseleappos
kesiassi
keskeinenguovddášlaš, guovddáš-
keskelleguovdu, (puoleenväliin)gasku; keskelle järveäguovdu jávrri, keskelle venettägasku fatnasa
keskelläguovdu, (puolessavälissä)gasku; keskellä järveä guovdu jávrri,keskellä venettä gasku fatnasa
keskemmäksiguovdelii, guovdelebbui, guovdolii, guovdolebbui; vähän keskemmäksiguovdeleppožii, guovdoleppožii
keskempänäguovdelis, guovdeleappos, guovdolis, guovdoleappos; vähän kesempänäguovdeloppožis, guovdoleppožis
keskengaskan; kesken työngaskan barggu, kesken syönningaskan bora, työ jäi keskenbargu bázii gaskan, kahden keskenguovttá gaskan
keskenkasvuinenkeskenkasvuisenagaskanšatta, beallešattus
keskenmeno(eläimistä) saada keskenmenoreitot
keskenmeno(naisesta) saada keskenmenocuovkanit
keskentekoinenkeskentekoisenagaskandaga, bealledagus
keskeyttäägaskkalduhttit, gaskaluhttit, guođđit gaskan
keskeytysgaskkaldupmi, gaskaluhttin; keskeytyksettägaskkalduvakeahttá
keskeytyägaskkalduvvat, gaskaluvvat, báhcit gaskan
keski-gaska-
keskiaikagaskaáigi
keskiaikainengaskaáigásaš
keskiaivot (pl.) guovdavuoigŋašat (pl.)
keskiarvogaskaárvu
keski-ikägaskaahki
keski-ikäinengaskaahkásaš
keskikaari(veneessä) gaskarággu
keskikaupunkiguovdagávpot
keskikenttä(jalkapallossa) gaskašillju
keskikesägaskageassi; keskellä kesäägeasseguovdil, guovdalas geasi
keskikokoinengaskamahtosaš
keskikoulugaskaskuvla
keskilaita(veneessä) ropmu
keskiluokkagaskaluohkká
keskilämpögaskaliekkas
keskimmäinengaskkamus ~ gaskkamuš, gaskaleamos
keskimääringaskamearálaččat
keskimääräinengaskamearálaš
keskinkertainengaskageardán
keskinopeusgaskaleaktu
keskinormaali(mat.) guovdanormála
keskiolutgaskavuolla ~ gaskavuola
keskipakoisvoima(fys.) guovdabáhtofápmu, sentrifugálafápmu
keskipisteguovddáš, guovdačuokkis
keskipäivägaskabeaivi; keskipäivän aikaangaskabeaiáigge, suunnilleen keskipäivän aikaangaskabeaisulaid, keskellä päivääbeaiveguovdil
keskisormigaskasuorbma
keskitalvigaskadálvi; keskellä talveadálveguovdil, guovdalas dálvvi
keskitasogaskadássi
keskitiegaskageaidnu
keskittyäguovduluvvat, čoahkkanit
keskittyä(johonkin asiaan) vuojulduvvat, vuodjut
keskittääčohkket, sentraliseret, guovdilastit, guovdduštit
keskitysleiričohkkenleaira
keskivaihegaskkamuddu; keskivaiheillagaskkamuttus
keskiviikkogaskavahkku; keskiviikkonagaskavahku ~gaskavahko
keskiviivaguovdasárggis
keskivälissägasku
keskiyögaskaidja; keskiyöllägaskaijaáigge, keskellä yötä idjaguovdil
keskiyönmakaus(porolla) gaskijalivat (pl.)
keskonenovdaláiggiriegádan mánná
keskoskaappidikšoskáhppe
keskusguovddáš
keskushallintoguovddášhálddahus
keskushermostoguovddášnearvavuogádat
keskushyökkääjä(jalkapallossa) guovddášnjunuščiekči
keskusjärjestöguovddášorganisašuvdna, riikkasearvi
keskuskonsonantti(kiel.) guovddáškonsonanta
keskuskulma(mat.) guovddáščiehka
keskusliittoguovddášlihttu
keskuslämmitysguovddášliggen
keskusmuisti(tietok.) guovddášmuitu
keskusrikospoliisiguovddáškriminálaboles
keskussairaalaguovddášbuohcceviessu
keskussuoritin(tietok.) guovddášdoaimmár
keskusta guovddáš
keskustapuolueguovddášbellodat
keskustellaságastallat, sártnodit, árvaladdat, háleštit, háladit, humadit, hoaladit
keskusteluságastallan, sárdnun, sárnodeapmi, háladeapmi, árvaladdan; keskustelussa keskenään sáhkalagaid
keskustelufoorumidigaštallanlávdi
keskustelunaiheságastallanfáddá
keskustuki(jalkapallossa) luovosčiekči
keskuudessaihmisten keskuudessa; olbmuid gaskkas ~ siste ~ páras ~ seagis (R)
keskuuteenihmisten keskuuteen;olbmuid gaskii ~ sisa ~ párrii
kestikievarigeastegiivvár
kestit(pl.) guos´semállásat (pl.)
kestitsijäguossoheaddji
kestitysguossoheapmi
kestitä guossohit; olla kestitettävänäguos´sut
kestoaikabistináigi
kestokykygierdannávccat (pl.); luonnon kestokykyluonddu gierdannávccat
kestomuisti(tietok.) bistomuitu
kestävyys(esineen) gierdilvuohta, nanusvuohta
kestävyys(ihmisen) gil´lilvuohta, gierdilvuohta, veaddjilvuohta, sávrivuohta, sávrodat
kestävä(esineestä) gierdil (-is), bistevaš, nan/us (-a) ~nan/us (-u); kestävä kehitysbistevaš ~ gierdilis ~ suvdilis ovdáneapmi
kestävä(ihmisestä) gil´lil (-is), gil´leš (-is), gierdil (-is), sávr/i (-res), sitk/at (-es), váibameahttun, veaddjil (-is), veaddji (-s), veješ (-is)
kestää(riittää)bistit; (sietää)gierdat, gil´lát; (kuumaa)dárjat
kesylo/dji (-jes); pitää jotakin liian kesynälojášit
kesy(linnuista) vuonjas (-is)
kesykyyhkygiehtaduv´vá
kesyttää(tehdä kesymmäksi)lodjudit; (kouluttaa, taamoa)dápmat
kesytönlodjumeahttun
kesyyntyälodjut
kesyyntyä(kouliintua) dápmašuvvat
kesyyntyä(linnuista) vuonjasmuvvat
kesyyslodjivuohta, lodjodat
kesägeassi; tulla kesägeassut, tänä kesänädán gease ~ dán geasi, ensi kesänäboahtte gease ~ boahtte geasi
kesäaamugeasseiđit
kesäaikageasseáigi
kesähellegeassebáhkka; kesähelteellägeassebáhkkan
kesähuvilageassestohpu
kesäiltageasseeahket; kesäiltanageasseeahkeda, kesäiltoinageasseeahkediid
kesäinengeasselágan, geas´sá/i (-s), geasas (-)
kesäinen sää(keväällä, syksyllä) geasádat
kesäkausigeassebadji, geassebodda; oli poissa kesäkaudenjávkkai geassebotta
kesäkurpitsageassegurbbet
kesäkuugeassemánnu
kesälaidungeasseguohtun
kesäleirigeasseleaira
kesällägeassit ~ geasset
kesälomageasseluopmu
kesämaa(sula maa)geasseeana(n); (ei lunta)bievla
kesämökkigeassestohpu, geassebarta
kesäpaikkageassesadji, geassebáiki; (perinteisessä poronhoidossa)geasseorohat
kesäpuku(linnulla, eläimellä) geassefárda
kesäpäivägeassebeaivi
kesäpäivänseisausgeassejorggáldat
kesärengasgeasseriekkis (S), geassedeahkka (N)
kesätyögeassebargu
kesävihantageasseruonas
kesäyliopistogeasseuniversiteahtta ~ geasseuniversitehta
kesäyögeasseidja; kesäyönägeasseija, kesäöinägeasseijaid
kesääntyä(hapantua, kalasta) geassáduvvat
ketjunrengas viđječalbmi
ketjut(pl.) gehtegat (pl.), láhkkit (pl.), viđjjit (pl.)
keto rássegieddi
ketohanhikkigieddesuorbmarássi
keto-orvokkigieddeviola
ketopiippovuolahasrássi
ketosilmäruohoceakkočalmmon
ketteryysfallivuohta, fallodat, lášmatvuohta
ketterä(adj.) fal/li (-es), lášm/at (-es), lášmil (-is), háhppil (-is), geavká/i (-s), gehpeš (-is), snáhpis, geabbil (-is), veali/t (-his); tulla ketterämmäksifallut
ketterä (subst.) falan, falahas, lášmmut dolahas, snáhput
kettinkiláhkki, gehtet
ketturieban (ks. repo, repolainen)
ketunleipägieganjuovčča
ketunmyrkkysulimat (pl.)
ketunraudat(pl.) riebanruovddit (pl.)
ketunsyöttiriebanseakti
keuhko geahpis; keuhkot (pl.)geahppát (pl.)
keuhkokuumegeahpesboalddáhat
keuhkolaskimogeahpesmorčesuotna
keuhkopussigeahpesseahkka
keuhkoputkigeahpesbohcci
keuhkorakkulageahpesbullji
keuhkosyöpägeahpesboras
keuhkotautigeahpesdávda, geahpesvihki, raddedávda, tuberkulosa, teret, tearen
keuhkotautinenraddelám/is (-es)
keuhkovaltimogeahpesváibmosuotna
keula(ahkion, veneen) njunni
keulakaari(ahkion) njunnefierra
keulakuorma(ahkiossa) njunnádas ~ njunnádat
keulamies(perinteiseen tapaan sauvoessa) ovdageašolmmoš
keulapaino(veneessä) ovdadeaddu, njunis; keulapainossaovdadeattus, njunásii, keulapainoonovdadeddui, njunásii
keulapuu (veneessä) stávdni
kevennysgeahpádus
keventyägeahpput, geahpasmuvvat, geahppánit; (äkkiä)geahpehit ~ geahpihit
keventäägeahppudit
kevyehkögehppeslágan
kevyestigeahppasit, geahppadit
kevytgeahp/as (-pa), ge/ahppat (-hppes); kevyempigeahppaset, kevyingeahppaseamos
kevytkenkäinen(naisesta) hállj/ui (-os), hál/jas (-ljo-), háil/ui (-os), háil/las (-o-); käyttäytyä kevytkenkäisestihálljasaddat, hálljudit, háljistit, háilasaddat, háiludit
kevytkenkäinen(subst.) hállju, háilu, háipi, šlivgá
kevytkenkäisyyshálljuivuohta
kevytkulkuinen(veneestä) šuvgil (-is)
kevytmaitogehppesmielki
kevytmielinengehppesmielalaš, ge/ahppat (-hppes), bea/ssas (-s´se-), dáje/t (-gis), dádjolas, vild/das (-a), vi/llas (-l´la); käyttäytyä kevytmielisestigeahppasaddat, beas´sasaddat, bieggasaddat, bieggaluddat, bierfasaddat, vil´laluddat, vildudit
kevytmielinen(subst.) geahppadiŋga, beas´sebahta, dájon
kevytmielisyysgehppesmielalašvuohta
keväinengiđalágan, giđđa-; tulla keväisemmäksigiđđaluvvat
keväisingiđaid, giđđat
kevätgiđđa; tänä keväänädán giđa, tulla kevätgiđaiduvvat, tulla keväisemmäksigiđđaluvvat
kevätaikagiđaáigi
kevätesikkogiđđačalbmi
kevätkesägiđđageassi, giđasgeassi; kevätkesällägiđđagease, giđasgease
kevätpuoligiđabealle; kevätpuolellagiđabeallai
kevätpäiväntasausgiđđajorggáldat
kevättalvigiđđadálvi, giđasdálvi; kevättalvellagiđđadálvve, giđasdálvve
kevätversogiđđaođju
keväällägiđđat; keväämpänägiđđalis, giđđaleappos, keväämmäksigiđđalii, giđđalebbui
kidekristál´la
kidesokerifariinnat (pl.)
kidukset(pl.) suovdi
kiduskaariákkil, veaksedákti
kiduskansisuovdelohkki
kiduslehtisuovdelasta
kiduttaabiinnidit
kidutusbiinnideapmi; biidnašupmi, biidnašuvvan
kiehahtaaduldet
kiehauttaaduldehit, duldestahttit; (kahvit)dor´rehit
kiehkurakielobotnjedivgarássi
kiehuaduoldat, duolddadit; kiehua yligovdat, ábbut
kiehumispiste duldenčuokkis
kiehuttaaduolddahit
kiehuvaduoldi
kiekaistabiškkádit
kiekertää(poroista) čiegardit
kiekerö (porojen talvikaivospaikka) čiegar
kiekkoskear´ru
kiekonheittoskear´robálkesteapmi
kiekuabiškut
kiela(suopungissa) čoarvegiella
kieleke goapma, goarvi, guovla, guovlla; tulla kielekkeiseksigoamagit, goapmaluvvat
kielellinengielalaš
kielenhuoltogiellagáhtten, gielladikšun
kielenkärkinjuovččageahči
kielenkäyttögiellageavaheapmi
kielenkääntäjäjorgaleaddji
kielenlapanjuovččaláhpi
kielenopetusgiellaoahppu
kielenselkänjuovččačielgi
kielentuntemusgielladovdamuš
kielentutkijagielladutki
kielentutkimusgielladutkan
kielentyvinjuovččamátta
kielenvaihtogiellamolsun
kieli(kielisoittimessa)suotna, sreaŋga; (puhaltimessa) njuovčča
kieligiella; millä kielelläman gillii, mainna gielain
kieli(suussa) njuovčča
kieli(vyössä) máiddon
kieliasiantuntijagiellačeahppi
kielikeskusgiellaguovddáš
kielikorvagielladovdu
kielikuntagiellabearaš
kielikuvagiellagovva, metafora
kieliluunjuovččadákti
-kielinen-gielat, -gielalaš, -giel (attr.)
kieliopillinengiellaoahpalaš, grammatihkalaš
kielioppigiellaoahppa, grammatihkka
kielisoitinsuotnačuojanas
kielitaidotongielah/eapme (-is)
kielitaidottomuusgielahisvuohta
kielitaitogiellamáhttu; menettää kielitaitonsagielahuvvat
kielitaitoinengiellamáhtolaš, gielalaš, giel´lá/i (-s)
kielitiedegielladieđa, lingvistihkka
kielitieteellinengielladieđalaš, lingvistihkalaš
kiellellägielddašit, gieldduhit, miettaštallat; (tekemästä jotakin)hitnardit
kielogiđđadivgarássi, gieganjuolla
kielteinengieldi, gilddolaš, biehtadahkes, negatiiva
kielteinen taivutus(kiel.) gieldinsojahus
kieltogielddus, gieldu, gieldda
kieltolakigielddusláhka
kieltosanagieldinsátni, biehttalansátni
kieltäymysbiehtadeapmi, biehttaleapmi
kieltäytyäbiehtadit; (jyrkästi)biehttalit, inta bidjat
kieltäägieldit, biehttalit, biehtadit; tulla kielletyksigielddahallat
kiemurainen, koukeroinenroancá/i (-s), roanc/cas (-e-); tulla kiemuraiseksi, koukeroiseksiroanccagit, olla jossakin kiemuraisena, koukeroisenaroancát
kiemurassa, koukerossa(hetkellisesti)roancut; (pysyvästi) roanccil
kiemurrella gišvvardit, moalkkardit, gavrasaddat, fiškkardit
kiepitä(suopunkia) njámmat
kieppi(eläinten yöpymiskuoppa lumessa) čiehpa ~ čiehppa ~ čiehpas; kiepissäčiehppagasas, kieppiinčiehppagassii
kieppi(poron kaivuukuoppa lumessa) suovdnji
kieriskellä(nukkuva henkilö, sairas)fieradit, jorrat, jorggáhallat, bálkestahttalit, mállaguššat, máladit, sepmošit, spierggadit
kieriäfierrat
kiero(esineestä) geavrá/i (-s), geavr/ras (-e-), bonji/t (-his), bonju-
kiero(ihmisestä) guoktilaš
kieroilla guoktiluššat
kierousguoktilašvuohta
kierre(esim. ruuvissa) botnji, jeaŋ´ŋa
kierrellämohkohallat, molkkohallat, garvvašit, gálbbardit
kierreportaat(pl.) botnjeráidalas
kierrosjorus
kierrättää(tavaroita) atnit ođđasit
kierrätys(tavaroiden) ođđasitatnu, máhcahanatnu
kierteelläbotnjut, bonjil, birrabonjil
kierteinenbonju-, kierteisenäbonjil
kiertoaikabirrajohtináigi
kiertoajelubirravuodjin
kiertoilmaisueufemisma, dihto ášši ovdanbuktin vuohkkaseappot garvvasániiguin
kiertokirjejohttičálus
kiertokoulujohttiskuvla, gierdoskuvla (S), katekeahttaskuvla (S) ~ katekehtaskuvla (S)
kiertokulkubirrajohtin
kiertolintu johttiloddi
kiertomatka riekkesmátki
kiertopalkintojohttibálkkašupmi
kiertoratajorggistangeainnus
kiertotiegarvingeaidnu
kiertotähtijohttinásti, planeahtta ~ planehta
kiertuegierdomátki, turnea
kiertyä(jonkin ympäri)giessasit; (kieroksi)bonjagit
kiertävä(opettajasta tms.) johtti; kiertävä sairaanhoitajajohtti buohccedivššár
kiertää(jonkin ympäri) johtit birra; kiersi Afrikanjođii Afrihká birra
kiertää(jotakin kautta) mohkastit (man nu bokte)
kiertää(kerälle) giessat
kiertää(korkkia, ruuvia tms.) botnjat
kiertää(tahkoa) jorahit
kiertää karhubirastahttit guovžža
kierukkaspirála
kierähtääfierralit; (pyörähtää)jorihit
kietoagiessat; peitteeseengákčat; (nyytiksi)gurpet
kietoutuagiessasit
kiharasmarvi ~ smarfi
kiharainensmarvá/i (-s) ~ smarfá/i (-s), smarv/vas (-e-) ~ smarf/fas (-e-); kiharaiset hiukset smarvevuovttat
kiharalla(adv.) smarvvil ~ smarffil
kihartaasmarvet ~ smarfet
kihartuasmarvvagit ~ smarffagit
kihelmöidähilaštit
kihinäšuđđa; (esim. toukkien)guđđa
kihistäšuđđat; (esim. toukista)guđđat
kihlajaiset(pl.) gihlájaččat; (perinteiset)soagŋut (pl.), viettää perinteisiä kihlajaisiasogŋostallat
kihlakumppanilohpádallanguoibmi
kihlakunnanoikeus(jur.) gihligotteriekti
kihlakunnantuomari(jur.) gihligotteduopmár, sundi (N)
kihlakuntagihligoddi
kihlasormusgollen
kihlat(pl.) gihlit (pl.)
kihlatagihládit
kihlausgihládus, gihládeapmi
kihlautua(keskenään)lohpádallat; (jonkun kanssa)lohpádallat (soapmásiin)
kihnuttaa(itseään, ihoaan) skubbet, snađ´đet
kihokkičurolasta
kihtijiekta, dákteluttohat, dákteleasmi
kihuskáiti, háskil
kiidättäägirddihit
kiihdyttääjođálmahttit
kiihkeä(raju)ara/t (-his), (innokas)áŋgir (-is), (kiivas)giivvis, fanatihkalaš
kiihkogiivvisvuohta, áŋgirvuohta, fanatisma
kiihkoilijagiivvástal´li, fanatihkkár
kiihkoillagiivvástallat
kiihokegealddáhat, giktalus
kiihottaagiktalit, agiteret
kiihottajagiktaleaddji, agitáhtor
kiihottuagiktašuvvat
kiikarigiikkár, giikan, giikar (R)
kiikaroidagiiket, giikkárastit, giikanastit, giikkardit (R), giikkardallat (R)
kiikkerästohččá/i (-s), sto/žas (-hča); tehdä jostakin kiikkerästohččet, kiikkerä esinestohči
kiikkerä(tuolista, pöydästä) jurbolas, juorbbas (-is)
kiikkusuhkan, sukká
kiilalohti; varustaa kiilallalohttet, lohtádit
kiilautuabahkašuvvat
kiillotegeallanávnnas, gealas
kiillotellagealadit
kiillotingealan, gealaldat
kiillottaageallat, šelget; kiillotettunageallagasas, kiillotetuksigeallagassii
kiiltošealgun, gildin
kiiltokuvadeadjogovva
kiiltokärpänengol´lebahta
kiiltomatočuovgimáhtu
kiiltopajuruksessieđga
kiiltosaračuovgilukti
kiiltäväše/algat (-lges), ge/arrat (-r´res), šo/avvat (-v´ves)
kiiltäväkarvainennjavg/at (-es), še/algat (-lges)
kiiltääšealgut, šlietnjat, šlietnjut, gildit, šealgát, gear´rát, šoavvut
kiiluašlietnjat, šlietnjut
kiima (esim. koiralla, kissalla)gieibmi; (lehmällä)gimis, gipmi; (porolla, hirvellä)ragat
kiimainen(porohirvaasta, sonnista) rahkki (-s), rageš (-is)
kiimainen porohirvasrahkki
kiimiä(eri eläimistä) gieibmat, gipmat, rahkat
kiinalainenkiinnálaš
kiinnekohtacoakci
kiinni gitta; silmät kiinnigittačalmmiid
kiinnikkäingittalagaid
kiinnittyädarvánit
kiinnittäminengidden
kiinnittäägiddet, darvvihit
kiinnittää hakasellaroahkuhit
kiinnittää neulalla(yhdestä kohdasta)sákkastit, (useista kohdista) sággat, sákkadit
kiinnitysgiddehus
kiinnityshihnaruopma
kiinnostaase kiinnostaa minuadat geasuha mu, olen siitä kiinnostunutberoštan das
kiinnostava beroštahtti, miellagiddevaš, geasuheaddji
kiinnostuaberoštišgoahtit, beroštuvvat
kiinnostusberoštupmi
kiinteistögiddodat, gittaopmodat
kiinteistönomistajagiddodateaiggát
kiinteä gidd/at (-es), čavg/at (-es)
kiintiödihtoearri, dihtomearri, kvohta
kiintoisaberoštahtti, miellagiddevaš, geasuheaddji
kiintojäänanajiekŋa
kiintolevy (tietok.) garradiska
kiintopyörähdysgittajoriheapmi
kiintotähtior´runásti, giddesnásti
kiintymysgierisvuohta
kiintyä(johonkuhun) ges´sot ~ goasuiduvvat ~ miellasuvvat ~ liikostit ~ suostut (soapmásii)
kiipeillägorkŋodit, gavccodit, givccodit
kiipeämispaikkagorkŋohat
kiipimäjuuri(bot.) gakcunruohtas
kiirastorstaiskileduorastat ~ skilleduorastat
kiirastuliskirasdolla
kiirehoahppu, doapma, gáhčču; kiireen vilkkaadoama doama, hoahpohoahpus
kiireellinenhohpolaš, hoahpos (attr.)
kiireemmin hoahpubut
kiireesti hoahpus
kiireetönhoahpuh/eapme (-is), dilálaš
kiirehtiä(intr.) doapmat, rassat, rasildit, barggadit, áŋgiruššat, gimbbaldit
kiirehtiä (jotakuta) ks.hoputtaa
kiireinenasttuh/eapme (-is), dilih/eapme (-is), hohpp/ui (-os), ovttaskas
kiireisyysasttuhisvuohta, dilihisvuohta
kiiruhtaa (johonkin)doapmat, gáhččat, gáhčadit, rabbat, riendit ~ riendut, rugáhit (R)
kiirunagiron
kiirunankellogironbiel´lorássi
kiisa(vakka) giisá
kiisselikompohtta
kiistanággu, diggi, gižži, gižžu, mozzi, váldaleapmi
kiistanalainenriidduvuloš
kiistatonšiitemeahttun; kiistaton tosiasiašiitemeahttun duohtaáš´ši
kiistattašiittekeahttá, gielddekeahttá
kiistellänákkáhallat, digaštallat
kiistämätönšiitemeahttun; kiistämätön tosiasiašiitemeahttun duohtaáš´ši
kiistää(jotakin)šiitit; (tehneensä jotakin)biehtadit (iežas dahkan juoidá), (jyrkästi)biehttalit (iežas dahkan juoidá)
kiitellägiitalit, máidnut, máinnodit
kiitettävägiittehahtti; kiitettävät arvosanatgiittehahtti árvosánit
kiitollinengiitevaš, giittolaš
kiitollisuusgiitevašvuohta, giittolašvuohta
kiitoratagirdigeainnus, vuolggageainnus
kiitosgiittus; paljon kiitoksiagiittos eatnat, ollu giitu, kiitos!giitu!, táhkka!
kiitos(rel.) giitalus
kiitosrukousgiittosrohkos
kiitosvirsigiittossálbma
kiittäminengiitámuš; ei ole kiittämistäii leat giitámuš
kiittämättömyysgiitemeahttunvuohta, giittohisvuohta, gutnehisvuohta
kiittämätöngiitemeahttun, giittoh/eapme (-is), gutneh/eapme (-is); kiittämätön lurjus gutnehis gukčá; tuo kiittämätön lurjus ei virkannut sanaakaan, vain otti ja lähtidiet gutnehis gukčá ii jienádan ii sánige, eambbo válddii ja vulggii
kiittäägiitit
kiitäjäinen(kovakuoriainen) háhcešeatni, háhtešeatni
kiitääleandit, njuolastit
kiivasgiivvis
kiivetägoargŋut, goarbmut, gakcut, gikcut, gizzut; (nopeasti)gorgŋet, gorgŋestit, goargŋulit, gorbmet, goarbmulit, gavccádit, givccádit
kiivi(hedelmä) kiive
kikattaaskužistit, skuhčat
kikkelicis´sanálku, nálku, nálkor, náhpol, cijá, cis´sá, cis´sanábbá, dir´ri, gurbmá
kilahdusskilkkanas
kilahduttaaskillalahttit
kilahtaaskilihit, cilihit
kildininsaamegielddasápmi, gielddasámegiella
kiligihcci, gáiccačivga
kilinäskilla, cilla
kilistinskilanas, skilan
kilistäskillat, skilaidit, gilkat, cillat
kilistääskilahit, gilkkahit, cilahit
kiljaistagiljádit, biškkádit
kiljuváso
kiljuagilljut, biškut, šlupmat
kiljuhanhi giljobaš, gilljá, gilljon
kiljuntagiljas, biškkas, šlupma
kilkahdellaskilkkáhallat
kilkahduttaaskilkalit
kilkahtaaskilkkihit
kilkattaaskilkit
kilkeskilkkas
kilkura(nimilappu) gilkor; varustaa kilkurillagilkorastit
kilkutinskilkkanas
kilkuttaaskilkkuhit
kilkutusskilkkas
killinkiskillet
killisilmäskielgá; tulla killisilmäiseksiskielggagit
killissä(silmistä) skielgut
kilokilo
kilogrammakilográm´ma
kilohailišealggoreavas
kilometrikilomehter
kilometrirahakilomehterruhta
kilovattikilováhtta
kilovolttikilovolta
kilpagilvu, ridnu; kilvangilvvu, ritnus kilpaagilvvu
kilpa-ajogilvovuodjin
kilpahiihtogilvočuoigan
kilpailijagilvvohal´li, gilvaleaddji
kilpaillagilvvohallat, gilvalit; (keskenään) ritnohallat
kilpailu gilvvohallan, gilvaleapmi, gilvu
kilpailukykyinengilvonávccalaš
kilpailuttaagilvalahttit; kilpailuttaa tarjouksiagilvalahttit fálaldagaid
kilpajuoksugilvoviehkan
kilpasilla(keskenään) gilvolagaid
kilpigalba; varustaa kilvellägalbet
kilpikonnagalbarihcci
kilpimäinengalbbalágan
kilpirauhanen(anat.) galbaráksá, guoggomasráksá
kilpirauhassyöpägalbaráksáboras, guoggomasráksáboras
kilpirustoguoggomasnjuorggis
kilpisarvi(porolla) galba
kiltti šiega, siiv/ui (-os)
kilvoitellagilvvohallat, gilvalit
kilvoittelugilvvohallan
kimakka(äänestä)čo/gas (-hka), biška/t (-dis), spi/njas (-tnja)
kimalainenuvlu ~ uvhlu
kimallellašealgut, šleađgut, gear´rát, (kuten kulta)golluhit, (kuten silkki)šoavvut
kimaltaa deadjut, šealgát
kimaltelevačuovgil (-is), še/algat (-lges)
kimeä(äänestä) čo/gas (-hka), biška/t (-dis), spi/njas (-tnja)
kimittää spitnjut, bitnjut, njihkut
kimmahdellagalkkadit
kimmeltäädeadjut, šealgát
kimmoisadávggas (-is), soddjil (-is)
kimmoisuusdávggasvuohta, soddjilvuohta
kimmokeimpulsa, báhcahat
kimmotagalkat
kimpaantuamoarahuvvat, neavrut
kimpalegáhppálat, bihttá, stuhkka
kimpassaks. yhteistuumin
kimppugihppu, gimpu
kimputtaagihppet, gimpet, gurpat, gurpet, giemardit
-kin -ge, -nai; hänkin oli sielläsonge lei doppe, sonnai lei doppe, son maid lei doppe
kinanággu, diggi, riidu, gižži, gižžu
kinastellanákkáhallat, digaštallat, stivát, nárrohallat, sátnádallat
kinkata čiŋkut; (kerran)čiŋkkádit
kinkerit(pl.) giŋgirat (pl.), girjelohkamat (pl.)
kinkkučoarbbealli
kinnas gistta, rahpot
kinner (esim. porolla) čeavži ~ čeavžá
kinoksinenskálvá/i (-s), skálv/vas (-e-)
kinosskálvi, čearga ~ čeargga ~ čeargan, časttas, fáskka, joavggahat
kinostaaskálvat, čeargat, fáskat, joavgat
kinttu, koipiruoida, gaŋgi
kioskikioska, čoska (N)
kipaista viehkalit, čusket
kipakka (naisesta) buoš/ši (-es)
kiperä(esim. tilanteesta) skárp/pis (-a)
kipeytyä bávččagit; (hartioista, jaloista tms.)raššut, (lihaksista)boatkuduvvat, boatkuluvvat
kipeäbávččas, gihpp/ui (-os)
kipin kapindoama doama, hárvelávkkiid
kipinäčuotnan ~ čuonan
kipinöidäčuotnamastit
kipittäänjaccuhit
kippisskool
kippo bol´lu
kippuragavvar (-is)
kippuranokka (ihmisestä) cirki
kippuranokka(nenästä) cirkenjunni
kippuranokkainencirk/kas (-e-)
kipsigipsa
kipubávččas, gihpu, váŋka, várka, vearka, searggahat; (erilaisia kipuja)boalddáhat, bonjahat, rožohat, čárvvohat, luttohat, borahat, rehttehat, vuoissahat, návhllahat, cirggohat; tuntea kipujagihpudit
kipunoidagaskat ~gaskit, gaskkistit
kirahviširáf´fa ~giráf´fa
kireysčavgatvuohta, rákkisvuohta
kireä čavg/at (-es), rákk/is (-es); pitää jotakin kovin kireänärákkášit
kireä, kova(pakkasesta) ruosti (attr.); kireä pakkanen ruosti buolaš
kireällä čavga
kireälypsyinen(lehmästä) rávdd/is (-es); tulla kireälypsyiseksirávddásmuvvat
kiristelläčavgut; kiristeli niitä pulttejačavggui daid boalttuid
kiristyttääčavggahit
kiristyäčavgut
kiristää(jotakuta) vuortnohit
kiristää(mutteria, ruuvia) čavget
kirjagirji
kirjaamoregistrerenkantuvra
kirjahyllygirjehildu
kirjailijagirječál´li
kirjailla(kirjoa) girjjuhit, girjjohallat
kirjaimistoalfabehta
kirjainbustávva
kirjakauppagirjegávpi
kirjakieligirjegiella
kirjakäärögirjegearru
kirjallinenčálalaš, girjjálaš
kirjallisesti čálalaččat, girjjálaččat
kirjallisuusgirjjálašvuohta
kirjaltajatypográfa
kirjanengirjjáš, gihpa
kirjankustantamo girjegoasttideaddji, girjegoasttádus
kirjanoppinut(Raamatun) čálaoahppavaš
kirjanpito ruhtadoallu, rehketdoallu
kirjansitojagirječadni
kirjansitomogirječanahat
kirjapainoprentehat
kirjastogirjerádju (S), girjerájus (N), biblioteahkka ~bibliotehka
kirjastonhoitajagirjerádjodikšu, bibliotehkkár
kirjatagirjet, registreret
kirjautua(tietok.) (sisään)logget sisa; (ulos)logget eret
kirjavagirjjat; tulla kirjavaksigirjjjodit, tehdä kirjavaksigirjjodahttit
kirjavakarvainengirjeguolggat
kirjavuus(värikkyys) girjáivuohta
kirjereive, girji (S), breava (N); kirjeitsereivve bokte, reivviin
kirjeenvaihtajareivelonohal´li
kirjeenvaihtoreivelonohallan, reivvestallan
kirjekuorikonfaluhtta, reivedoavdnji
kirjelmävirggálaš čálus
kirjoa hervet, girjjuhit, girjjohallat, girjjogárjjohallat
kirjoa(lankavyötä) láhppit
kirjohyljegeađgenjuorjju ~geađgenjuorju, geađgán, ákču
kirjoitellačálašit
kirjoitettavačállámuš; on ollut paljon kirjoitettavaalea leamaš ollu čállámuš
kirjoitin(tietok.) čálán
kirjoittaačállit; čálistit, čállilit
kirjoittaja čál´li
kirjoittamatončálekeahtes (attr.); kirjoittamattomat laitčálekeahtes lágat
kirjoittaminenčállin, čállámuš
kirjoittautuačálihit iežas
kirjoitusčálus, čála, čállu
kirjoituskonečállinmašiidna
kirjoituspöytäčállinbeavdi
kirjoitustaidotončállinmáhtuh/eapme (-is); kirjoitustaidoton henkilöčállinmáhtuhis olmmoš
kirjoitustaitočállinmáhttu
kirjoitustaitoinenčállinmáhtolaš
kirjoitustapačállinvuohki
kirjoitusvirhečállinmeattáhus, čállinfeaila
kirjoituttaačálihit
kirjokerttufál´levizar
kirjokortegirjegorddet
kirjolohigirjeluossa
kirjonokka(porosta) girjenjunni
kirjontaherven
kirjopää(porosta) girjeoaivi
kirjosieppogirjelivkkár
kirjovantushearvafáhcca, čikŋafáhcca
kirjuričál´li
kirkaistabiškkádit, biškkihit, riežádit, riežihit
kirkaisubiškkanas, biškkádeapmi
kirkasše/arrat (-r´res) ~ šearra/t (-dis), še/algat (-lges), ču/ovgat (-vges), čuovgil (-is), girkkis, girk/at (-es), báitil (-is), ge/arrat (-r´res), šo/avvat (-v´ves)
kirkas(äänestä, järjestä tms.) šearus (-is); lasten kirkkaat äänetmánáid šearusis jienat, kirkas ajatuksenkulkušearusis jurddajohtin
kirkastaašearásmahttit, šelggodahttit, šelget, šer´ret; (rel.)hearvásin dahkat, hearvásmahttit
kirkastua(säästä) šearádahttit; (kuuron jälkeen)oktet
kirkastua(valosta, väristä) čuvggodit, šearasmuvvat, šelggodit
kirkastus(rel.) hearvásmahttojupmi
kirkiruohomoarserássi
kirkkaanpunainenšer´resru/oksat (-kses); kirkkaanpunainen värišer´resruoksat
kirkkausčuovgatvuohta, šearratvuohta; (rel.) čuovgadas, šearratvuohta
kirkkogirku ~ kirku
kirkkohallitusgirkoráđ´đehus
kirkkoherragirkohear´rá (S), suohkanbáhppa (N), gielddabáhppa (N)
kirkkohistoriagirkohistorjá
kirkkolakigirkoláhka
kirkkomaagirkoeana(n), girkogárdi
kirkkoneuvostogirkostivra
kirkkopyhägirkobassi
kirkkovaltuustogirkoráđđi
kirkkoviinigirkoviidni
kirkollinengirkolaš
kirkolliskokousgirkolaščoahkkin (S), girkočoahkkin
kirkonkellogirkobiel´lu
kirkonkirjagirkogirji
kirkonkylämárkan, márkanbáiki, girkosiida
kirkonmenotgirkomeanut
kirkontornigirkodoardna
kirkossakävijägirkostal´li, girkusman´ni
kirkossakäyntigirkostallan
kirkostellagirkostallat
kirkuabiškut, riehčut
kirkunabiškkas, riehčun
kirkuvarihčolas
kirnugirdnu, girtno
kirnunmäntägirdnomeandi
kirnupiimägirdnomielki, girdnobipmi
kirnutagirdnet, girdnut
kiro(kansantarustossa; noidan asettamat pahathenget jonkun päälle) bijagat (pl.); panna pahoja henkiä jonkun päällebidjat bijagiid soapmása ala
kiroileva(kova kiroilemaan) gar´r/ui (-os)
kiroilevuusgar´ruivuohta
kiroillagarrudit, sáddehit, sáttodit, sáttohallat, sáttuhit, sivnnádaddat, sivnnáhallat, leháhit, luoittašit, vuoladit, riehtudit
kiroilu(äänekäs) garrulárbma
kirosanagarrusátni, garru; (kirosanoja, karkeita)biro, beargalat, helvet, sáhtán, (lievähköjä, lieviä)neavri, riehtis, truol´la, vánherke, fánen, fánten, gavri, sáhkel, ságel, birgelat, hálvvát, hiida, boaisán, bánnahaš, čáhppadas, dammalaš, doantá, geahččalus, leappu, leppo, oinnolaš, suddu, sevdnjadas, váivván, váisen, skárba, bahákas, bahálaš, bihálaš, behálaš, bahánihkkán, neavgalat, neavki, neavsku, baška, luhča, gumpe, gurbmá
kirota(jotakuta, jotakin) garuhit
kirousgarrudus
kirpeärihča; (säästä)sávr/i (-res)
kirppulahpis
kirpputorivuovddálmasat (pl.), adnojuv´von gálvvuid vuovdin, healbbahasgávpi, lahpestoarga
kirsiduollu, girse
kirsikkačirsa
kirskuašnjirgut
kirskuntašnjirggas
kirstubumbá; (ruumisarkku)gistu
kirurgikirurga, čuohpadandoavttir
kirvašaddošir´rá
kirveenteräákšoávju; ákšodearri
kirvellä hilaštit, gáskit, spiiddistit, spiidet
kirvesákšu
kirveshamaraákšošimir
kirveskalsumeres
kirvesmiessnihkkár, ákšoalmmái; tehdä kirvesmiehen töitä snihkkáruššat, snihkket
kirvesvarsiákšonađđa
kisagilvvohallan, gilvu
kisa stoahka
kiskaistaks. vetäistä
kiskoreaila
kiskoa (irti)gaikut, ravgut, rahkut, nivkut, nivkkuhit, njahppit; gavvit, navvit, navildit, gaskit (dolggiid lottis)
kiskoa (perässään) gaikut, geassit, rundit, feastit, veašidit
kiskoa(tuohta, turvetta tms.) loggut; (vähän) lokkastit, (vähin erin)lokkodit
kiskontagaikun
kiskuriruhtagaiku
kissabus´sá, gáhttu, busegáhttu, gis´si (R)
kissankelloalitbiel´lorássi, garjjábiel´lu, jámešbiel´lu
kissankäpäläbusságeahpil
kissanpoikanenbussáčivga
kisura(raihnainen poro) gisor
kisällijohttiduojár
kita(erit. koiran, suden) soalvi; isokitainen soalvá/i (-s)
kita(ihmisen) njálbmeráigi, geaktaráigi
kitakielekespatni
kitalakiguopmi
kitapurjeguopmeborjjas
kitaragitárra
kitarisaguopmeráksá, čottaráksá
kitatačihttet ~ gihttet
kiteinenkristál´la-, kristállalaš
kiteyttää(jokin aine) kristalliseret
kiteyttää(jokin asia) konkretiseret
kitinägihča
kitistägihčat
kitkagoahca ~ goahcu
kitkerärihča, gárkkis (-is), gárkka; maistua kitkerältärihčiidit, bahčiidit
kitkeä (rikkaruohoja) hilsket
kitkuttaa poikki(esim. tylsällä puukolla) snadjat
kitsas(adj.) hán/is (-es), coa/zzi (-cces), gáhc/ci (-es), divas (-is), gidda/t (-dis), cuhcálas, gea/zzi (-cces), ga/hci (-zes), sniiggár (-is), snoakkis (-is), visu (-s), knáhpis (-is); pitää jotakuta liian kitsaanahánášit soapmása, tulla kitsaaksihátnut
kitsas(subst.) ks. kitupiikki
kitsastella hánástallat, hánohallat, coaccástallat, cuhcit, divastallat, sniiggáruššat, giinnahit
kitsaushánisvuohta, hátnodat
kittičihtta ~ gihtta
kituabiidnašuvvat
kitulias (porosta) rávža
kitupiikkihánesdiŋga, hánár, guohpagazza, roaŋkegazza, cuzan, cuozza, sniiggár
kiuasgivggis ~ givgás
kiukkusuhttu, duski, moarri
kiukkuillasuhtadit, duskidit
kiukkuinensuhteš (-is), suhttes (-is), moar´rá/i (-s), giivvis
kiukustuahárbmat, eardut, eaddut, neavrrahuvvat
kiukutellanárrohallat, suhtadit
kiulugivlo
kiuruleivvoš
kiusa giksi, givssádus, váivi
kiusaajagivssideaddji
kiusaaminengivssideapmi
kiusaantuagiksašuvvat, váivašuvvat
kiusallinen(asiasta) givssálaš, váibadahtti, dolkadahtti, suivvastuhtti
kiusankappale (ihmisestä) háhtádus, rásehus, vuorjjan, vuorjjat
kiusatagivssidit, bieguhit, bilkidit, stoaluhit, doaruhit, mobbet (N) (vrt. härnätä)
kiusausgeahččalus, geahččaleapmi, givssádus
kiusoitellahárddildit, háhttet, čavggahit, nár´ret, nárridit, nálssuhit, nálset (soapmásiin)
kivahávsk/i (-kes), somá (-s), suohtas
kivennäinenminerála
kivennäisaineminerálaávnnas
kivennäisvesiminerálačáhci
kiverägavvar (-is)
kivesbál´lu; kivekset (pl.)bállut (pl.), vuolleváimmut (pl.)
kives(verkossa) gikta, buddu, deaddu, lieksa
kivespussibál´lobursa
kivettyägeađgiluvvat, geađgut
kivetä(esim. katua) geđget
kiveysgeđgehat
kivigeađgi, (suuri)bákti
kiviainesgeađgeávnnas
kiviaitageađgeáidi
kivihiiligeađgekoalla
kivijalkageađgejuolgi
kivikasageađgelátna
kivikausigeađgeáigi
kivikehä(maaperän) geađgegeardi
kivikkojuovva
kivikkoalvejuurijuovvagáiski
kivikkoinenjuov´vá/i (-s), juv´v/ii (-es)
kivilajigeađgešládja
kivinengeađgá/i (-s), geađge-
kivinäätägeađgeneahti
kivipyykki(tehty kiviladelma vaaran laella) urra
kivirikkonarti
kiviseinägeađgeseaidni
kivistääbávččastit, vearkat
kivitalogeađgedállu
kivitaskugeađgerásttis
kivittää geđget; (rangaistukseksi)geađgádit
kivuliasgihpp/ui (-os), bávččas
kivutaks. kiivetä
kivutongibuh/eapme (-is)
kiväärigivvir; pienoiskiväärisálon, konekiväärimášengivvir, suustaladattavagobbagivvir, gobbabis´su
klassikkoklassihkkár
klassinenklassihkalaš
kliininenklinihkalaš
klinikkaklinihkka
klitorisbun´nu
kloonataklonet
klovnikloavdna
klusiili(kiel.) klusiila
-ko,-kö-go, oletko kuullut?leatgo gullan?, kävikö täällä?finaigo dáppe?
kodanemäntägoađeeamit
kodanhaltija(uskomuksissa) goađeháldi
kodanisäntägoađeisit
kodansuugoahtenjálbmi
kodatongoađeh/eapme (-is)
kodikasguoibmá/i (-s), geasuheaddji
kodinhoitajaruovttudivššár
kodinhoitoruovttudikšun
koditonruovttuh/eapme (-is)
koeiskkadeapmi, geahččaleapmi, seassu; (koulussa)iskkus
koeaikageahččalanáigi
koeputkiiskkusbohcci, čájánasbohcci
koetella geahččaladdat
koettaageahččalit, iskat; (kädellä)iskalastit
koettelemus geahččalus
koetulosiskkusboađus
koevedosiskangeavus
koevuosiiskkadanjahki
kohahtaašávihit
kohauttaaloktestit
kohdakkain buohtalagaid
kohdalla buohta
kohdata(akk.) deaivat, deaividit
kohdejuvssus, čuozáhat, objeakta
kohdekielijuvssusgiella
kohdellagieđahallat (+ akk.), láhttet (+ kom.), meannudit (+ kom.)
kohderyhmäjuvssusjoavku
kohdinbuohta, tässä kohdindákko buohta, jossakin kohdingokko nu, missä kohdin?gokko?
kohdistaa(johonkin) čuozihit (masa nu)
kohdistua(johonkin) čuohcit (masa nu)
kohdunkaulagoaŧŧočeabet; kohdunkaulasyöpägoaŧŧočeabetboras
kohdunsuugoaŧŧočotta
kohennella(tulta) gáđ´đedaddat, skuđđut
kohentaadivodit, ordnet, ordnestallat
kohentaa(tulta) gáđ´đet, skuđ´đet; (lyhyesti) gáđ´đestit, skuđ´đestit, skuđustit
kohinašávva, šávvan
kohistašávvat, sávaidit
kohmeinenčoaŋk/kas (-e-)
kohmelogomát (pl.), gohmelus
kohmettuačoaŋkut
kohogovddohat
kohoillaallánaddat
kohokohtaalimus, suohttaseamos boddu
kohokuvabuncagovva
kohollaanloktosis ~ loktasis
koholleenloktosii ~ loktasii
kohopuulovttosmuorra
kohotaallánit; (vähän)allánastit, (hinnasta)loktanit, divrut; (ilmaan)loktanit
kohota(taikinasta) badjánit, geavvat, vázzit
kohotellaloktut
kohottaa bajidit, loktet; (hintaa)loktet, divrudit
kohottautualoktanit, badjánit
kohta(adv.) fargga ~ farga, farggabáliid; (melkein)measta, masá, goasii, uhtesii
kohta(subst.) báiki, sadji, (asiakirjassa tms.)čuokkis, báiki
kohtaaminendeaivideapmi
kohtaanguovdu; oli ystävällinen minua kohtaan lei ustitlaš mu guovdu
kohtalainenoalle, viehka, govttolaš
kohtalogalgamuš, vuorbi
kohtalokasvuorbá/i (-s), vuorbbálaš
kohtaus(taudin) dohppehallan
kohteliaisuusbuorremenolašvuohta, smáđáhkisvuohta, deasttalašvuohta, vuollisvuohta
kohteliasbuorremenolaš, smáđáhk/is (-es), deasttalaš, vuollis (-is)
kohtelugieđahallan, meannudeapmi (+ kom.), láhtten (+ kom.)
kohtiguvlui; suoraan kohtinjeaigga ~ njeaiga
kohtisuoraviŋkilnju/olgat (-lges)
kohtisuorassa, kohtisuoraanbeanta
kohtugoaŧŧu, goahtu, mánágoahti, heagga, eatniheagga
kohtu(poron, kotieläimen) vuossa
kohtuullinengovttolaš, mearálaš, muttolaš, skunálaš
kohtuullisuus govttolašvuohta, mearálašvuohta, mearri, skutni
kohtuuton mearih/eapme (-is), govttoh/eapme (-is), seaibbeh/eapme (-is); olla kohtuutonmearihuddat, tulla kohtuuttomaksimearihuvvat; tuo on sinulta kohtuuton vaatimusdiet lea dus seaibbehis gáibádus
kohtuuttomasti meariheamet, govttoheamet, skuniheamet
kohtuuttomuusmearihisvuohta, govttohisvuohta, skunihisvuohta
kohušlápma
koi(hyönteinen) muohcu
koikkelehtia(pitkillä koivillaan) stávrruhit, stávrádit, stáippuhit, stáiput, stávžut
koillinennuortadavvi, novrrán (N); koilliseennuorttasdavás; koillisessanuortandavvin
koillistuulinuortadavádat, novrrán (N), novrrabiegga (N)
kointähtiguovssonásti, Venus
koipigaŋgi
koipienväliháhcci
koipinahka(nyljettynä) gámas
koipisukkagálssot
koirabeana; perinteisiä koiran nimiä karvan mukaanČáhppe, Muste, Guvge, Jievja, Rán´ne, Čuoris, Čierggis, Česke, Českko
koiranheinäbeatnatrávda
koiranheisibeatnatmiestta
koiranpentuvielppis
koiranputkibeatnatboska, truollaboska
koiranröllibeatnatávji
koiranvehnäbeatnatguoita
koirarotubeanarássa
koirasvarris ~ varis
koittaa(aamusta) čuvggodit
koittoiđitguovssu, čuvggodeapmi
koivikkosoahkevuovdi; (nuorta koivua kasvava)lanjas
koivusoahki; tunturikoivulageš, hieskoivusieivasoahki, rauduskoivulodnjesoahki, sotnjesoahki, vaivaiskoivuskier´ri, nuori koivulátnjá, laho koivustohkki
koivuhiirisoahkesáhpán
koivuinen(maastosta) soahkká/i (-s)
koivunvesasoahkevesá
koivuvaaramaras, marastat
kojamo(kookas koiraslohi)goadjin
kojeapparáhtta, instrumeanta
kokata kohkket ~ gohkket
kokeavásihit, muosáhit
kokea(pyydyksiä) oahppat, oahpadit
kokeilla geahččalit, geahččaladdat, iskkadit
kokeilugeahččaleapmi, iskkadallan
kokeilutoimintaiskkadandoaibma
kokelaskandidáhtta, oahpahal´li
kokematonhárjánmeahttun, oahppameahttun
kokemusvásáhus ~ vásihus, muosáhus, fearán
kokenutoahppan, hárjánan
kokkaillakohkkestallat
kokkare ks. paakku
kokkikoahkka ~ goahkka
kokkostuorra dolla; juhannuskokkomihcamárdolla, jonssotdolla
koko sturrodat
koko(+ subst.) oppa, oba, olles, geažos, heailla
kokoelmačoakkáldat
kokoilla čoakkašit, čohkkestallat
kokoinen stuoru, sturrosaš (attr.); auton kokoinen kivenjärkälebiilla sturrosaš bákti, nämä ovat samankokoisiadát leat ovtta stuoru
-kokoinen-sturrosaš, -mahtásaš ~ -mahtosaš
kokojyväobbagordni
kokonaanbuot, visot, oalát, ol´lásit, gaitivnnat; oppalohkái, áibbas, álfárot
kokonainenoll/is (-es); kokonaisena, obbanaga, obban
kokonaiskustannukset(pl.) ollislaš golut (pl.)
kokonaiskuvaollislaš govva, oppanasgovva
kokonaisluku(mat.) olleslohku, čavdelohku
kokonaisosa(mat.) ollesoassi
kokonaispainoollesdeaddu
kokonaissuunnitelmaollislaš plána
kokonaistalousoppanasekonomiija
kokonaisuusollisvuohta, ollislašvuohta, oppalašvuohta; kokonaisuudessaanollislaččat, oppalohkái, ol´lásit
kokonuotti(mus.) ollesnuohtta
kokoon čoahkkái
kokoonpanočoakkádus, čoahkku
kokoontuačoahkkanit, čoagganit
kokoontuminenčoahkkaneapmi, čoagganeapmi
kokoontumispaikkačoahkkananbáiki, čoaggananbáiki
kokopäiväinenollesáigásaš, ollesáiggi-
kokopäivätyöollesáiggebargu
kokosukeltaja(vesilinnuista) ollesbuokči
kokotauko(mus.) ollesboatka
kokousčoahkkin, čoakkán; pitää kokoustačoahkkimastit ~ čoahkkinastit
kokousilmoitusčoahkkinalmmuhus
kokouskutsučoahkkinbovdehus
kokouspaikkačoahkkinbáiki, čoakkánbáiki
kokoustilačoahkkanansadji
kolahdellašloaŋkit
kolahtaagoalkkehit, skoalkkehit, šloaŋkkehit
kolarioktiibeaškkeheapmi
kolauttaagoalkalit, skoalkahit, čoalkalit
koleagálus, goalš/šas (-a), gálš/šas (-a); tehdäkolea säägáludit, goalšut, goalšudit, goalššagit
kolehtikolleakta
kolesterolikolesterola
koleusgállu, goalšu; (keväinen)guostta, guostagat
kolhia(vahingossa) rekčohit, rokčet, rokčehit
kolhiintuaks. lommoutua
kolikkošlánta, minta
kolja(turskakala) juksu, diksu
kolkeskoalkkas, čoalkkas
kolkkalakkičieh´gahpir
kolkkoruojus, goalus; tulla kolkoksiruojusmuvvat
kolkuttaa(ovea) skoalkkuhit, čoalkkuhit
kolkutusskoalkkas, čoalkkas
kollegakollega
kollektiivinenkollektiivvalaš, kollektiiva, oktasaš, joavko-
kollikissarávjábus´sá
kollosgoallus
kolmanneksi(lueteltavista asioista) goalmmádassii
kolmannesgoalmmádas
kolmas goalmmát; kolmanneksi parasgoalmmádin buoremus, kolmannen kerrangoalmmádis, goalmmát geardde
kolmattakymmentägoalmmátlohkái; kolmattakymmentä vuotta käyvä henkilögoalmmátlohjahkásaš olmmoš
kolmegolbma; kolme ihmistä, kolmen joukkogolmmas
kolmekymmentä golbmalogi; kolmenkymmenen joukkogolbmalogis
kolmesataagolbmačuođi; kolmensadan joukkogolbmačuođis
kolmestigolbmii, golmma geardde, golmma háve
kolmetoistagolbmanuppelohkái; kolmentoista joukkogolbmanuppelogis
kolmijakogolmmajuohku
kolmikerroksinengolmmagearddáš
kolmikkogolmmas
kolmiloikkagolbmačeallun
kolminainen(rel.) golmmaoktasaš
kolminaisuus(rel.) golmmaoktasašvuohta
kolminkertainengolmmageardásaš, golmmageardán
kolmio(mat.) golmmačiegahas, golmmahas, golmmet
kolmiosainengolmmaoasat
kolmipiikki(kala) ruovdegulmmet
kolmipäinen olkalihasoalgenorasdeahkki
kolmipäiväinengolmmabeaivásaš
kolmisenkymmentäsullii golbmalogi
kolmisingolmmas
kolmittain(ihmisistä)golbmasiid golbmasiid; (muista kuin ihmisistä)golmmaid golmmaid
kolmiulotteinengolmmaolat
kolmivuotinengolmmajahkásaš
kolmiyhteinen(rel.) golmmaoktasaš
kolmiyhteisyys(rel.) golmmaoktasašvuohta
kolmonengolmmeš
kolo(puussa) guovdnji
kolonialismikolonialisma
kolonialistikolonialista
kolonialistinen kolonialisttalaš
kolonisoidakoloniseret
kolonnakolon´ná
kolopesijä(linnuista) guovdnjebes´sejeaddji
kolottaavárkat, vearkat, luoddut
kolpakkovuollalássa ~ vuollaláse
koltansaamenuortalašgiella; koltansaameksinuortalašgillii
kolttasaamelainen, kolttanuortalaš, skoalta, skoaltasápmi, skoltalaš, goltá (S)
koluta, nuuskia (paikkoja) snuoggat ~ snuggat, skulket ~ skulkat ~ skulkit
komea čápp/is (-a), čáppa/t (-a), fávr/u (-ros), neagus, negolaš, suopma/t (-dis); hámálaš, fárddalaš, ebm/ui (-os)
komediakomediija
komeettakomeahtta ~ komehta
komeilla(vaatteillaan) geampasaddat, geamppastallat, fiinnohallat
komentaakommanderet
komentajakommandánta, kommanderejeaddji, stivrrár
komento(armeijan tms.) kommanderen
komerovurkkodansadji
komeus(ihmisestä) hámálašvuohta, čáppisvuohta, čábbodat, ebmuivuohta
komiikkakomihkka
komisariokomissára
komissiokommišuvdna, doaibmagoddi
komistuahámáiduvvat
komitatiivi(kiel.) komitatiiva
komiteakomitea
kommellushearvás fearán
kommentoidakommenteret
kommunikaatio kommunikašuvdna
kommunismikommunisma
kommunistikommunista
kommunistinenkommunisttalaš
komo, onkalo(esim. lumen, kallion alla) skoavdi, goavdi; mennä komolle skoavdut, tehdä lumeen onkaloskoavdudit
komojääroavku, roavru (R); komolla (jäästä)roavkkul
komollaan oleva, onkaloinenskoavd/das (-e-)
komollaan, kohollaan(alla tyhjä tila) skoavddil, goavddil
komparatiivi(kiel.) komparatiiva
kompassikompás´sa
kompastellaguosadit
kompastuaguossat, guossalit, ruossat, jorralit (ks. kaatua)
kompleksi(psyk.) kompleaksa
komponenttikomponeanta
kompostikomposta
komppania(mil.) kompaniija
kompuroidaguokkardit, guosadit, ruosadit
komsio (kätkyt)gietkka; komsioon kapaloitunagietkagasas, komsioon kapaloiduksigietkagassii
komsioida(pikkulapsi) gietkat, gietkkadit
konditionaali(kiel.) konditionála
kondorikotkakondorgoaskin
konduktöörikonduktevra
konemašiidna, kone-mášen-
koneellinenmašiinnalaš
koneellistaamekaniseret
koneellistuamašiinnaiduvvat, mašiidnaluvvat
konehuonemašiidnalatnja
koneistomekanisma
konekirjoittajamašiidnačál´li
konepeltibiilagoavdi, mohtorluŋka
konferenssikonfereansa
konfirmaatio(ripillepääsy) konfirmašuvdna
konfirmoida(päästää ripille) konfirmeret
konfliktikonflikta
kongressikongreas´sa
konigone, gákke, šlárva, šloaŋgu
konjakkikonjáhkka
konjunktio(kiel.) konjunkšuvdna
konkkanokkagoampenjunni, skoalbmenjunni
konkreettinenkonkrehtalaš
konkurssikonkursa, goŋkáneapmi ~ goŋgáneapmi, reastaluvvan
konnaskealbma
konnanulpukkadeaggafiskesloppan
konnotaatiokonnotašuvdna, siidomearkkašupmi
konnuusskealbmavuohta; tehdä konnuuksiaskelbmošit
konsanaangoasge; kuten kuningas konsanaandego gonagas goasge
konseptikonseapta
konsernikonseardna
konserttikonsearta
konservaattorikonserváhtor
konservatiivikonservatiiva
konservatiivinenkonservatiivvalaš
konservoida(säilöä) konserveret
konsonanttikonsonánta
konstaapelikonstáhpel
konstaillagonstošit
konsti goansta
konsulaattikonsuláhtta
konsulenttikonsuleanta, bagadal´li, bagadeaddji
konsultoidakonsulteret, ráv´vehallat
kontaktiguoskkahus, oktavuohta, kontákta
kontata beahkit, guokkardit, goanttardit
kontekstikonteaksta, cealkkaoktavuohta
kontrollikontrol´la, goziheapmi, bearráigeahčču
kontrolloidakontrolleret, gozihit, bearráigeahččat
kontti(säiliö) konteaidnár
kontti(tuohireppu) beas´selávka, gonte
konttiluu(etujalan alempi)vuorggu, (takajalan ylempi)čuožžamas
konttorikantuvra
konttori(poroaidassa) gontor
koodikoda
kookasstuor/is (-ra); (ihmisenä huomattavasti muita suurempi)stulk/kas (-a-)
kookas ihminenstuorat
koolla čoahkis
koollečoahkkái
koominenkomihkalaš
koordinaatiokoordinašuvdna
koordinaatisto(mat.) koordináhttavuogádat
koordinaatti(mat.) koordináhtta
koordinoidakoordineret, oktiiordnet
koossačoahkis
koostuačoahkkanit, čohkiidit
koostumusčoakkádus, čoahkádus, čoahkku
kootačohkket, čoaggit; omardit, rabbat, ráhput, gáhtardit
koparagazza, guobir
kopauttaaskoalkalit, goalkalit, čoalkalit, (napauttaa)spoahkkalit
kopeloidaskurbat; taipuvainen kopeloimaanskurbalas
kopeloitsijaskurbban
kopinačoalkkas, spoahkas
kopiokopiija, mielddus
kopioidakopieret, kopiijastit, mielddustit
kopiointisuojauskopierensuodji, mielddustansuodji
kopistačoalkit, spoahkkit
koppa, suojusskurbmu
koppakuoriainengobbá, goppás
koppavagáddálas, čeavlá/i (-s)
koppelogoahppil
koppivisttáš, luoggu
koppi(pallon kiinniotto ilmasta) liiru; ottaa koppiváldit liirru, heittää koppiliirrustit, kopitella (palloa)liirrostallat
koppisiemeninenskáhpposiepman-
kopsahdellaspoahkkit
kopsahtaaspoahkihit, spoahkehit
kopsauttaaspoahkkalit
kopsespoahkas
kopsuttaaspoahkuhit
koputtaa(ovea) skoalkkuhit, čoalkkuhit
koputus(oven) skoalkkuheapmi, čoalkkuheapmi
korahtaaskarkkihit
korallikorál´la
koralliriuttakorál´laoahci, korál´larikti
koreago/arrat (-r´res)
koreileva čigŋá/i (-s), čigŋ/ii (-es)
koreillačigŋát
koreilunhalučigŋáivuohta
korento(hyönteinen) skážas
korento(kantamiseen) guoddinmuorra, oalgemuorra
korikore ~ gore, geavllet, boarti, guoš´ši, mársu (R)
kori(auton) karosseriija
korinaskarkkas
koripallo(pallo)korespábba; (pelinä)korespáppastallan
koristaskarkit, skahrrat, skahraidit
koristaa čiŋahit, hervet
koristautua čiŋadit; koristautuneenačikŋagasas, koristautuneeksičikŋagassii
koriste čikŋa, hearva
koristeellinenhearvá/i (-s), hervejuv´von, čiŋahuv´von
koriste-esinečikŋadiŋga
koristellahearvvahit
koristella(ylen määrin vaatetta) strebmet
koristenauhahearvabáddi, čuolddabáddi
koristepaulačuolddavuotta
koristevaljaat(pl.) suomut (pl.)
koristus, koristesuopmu
korituoliveaddestuollu
korjaamodivohat
korjaantuadivvašuvvat
korjailladivodit
korjailudivodeapmi
korjatadivvut, divustit, divvulit; (jotakin asiaa)vuiget, njulget; tulla korjatuksidiv´vot, divvašuvvat
korjata(talteen) rádjat
korjausdivvun, divuhus, divodus; viedä korjaukseendivuhussii doalvut
korjauslainadivodanloatna
korjaustukidivodandoarjja
korjauttaadivuhit
korjuurádjan
korkatagorket
korkeaall/at (-a)
korkea paikkaalladas; korkean paikan kammoalladasballu
Korkea veisu(Raamatun) Allalávlla
korkea-arvoinenallaárvosaš, allaárvvot
korkeahkoallalágan
korkeajännite(elekt.) allagealdagas
korkeakouluallaskuvla
korkeakouluopinnot(pl.) allaskuvlaoahppu
korkealaitainen(veneestä) ruvd/ii (-es)
korkealla allin, badjin, (korkeuksissa)allagasas
korkeallealás, bajás, (korkeuksiin)allagassii
korkeammallaalibus, allelis, alleleappos, badjelis, badjeleappos; (vähän)allelaččas, alibuččas
korkeammalle alibui, allelii, allelebbui, badjelii, badjelebbui; (vähän)allelažžii, alibužžii
korkeampi alit
korkeapainealladeaddu
korkeastiallagit
korkeasuhdanneallakonjunktuvra
korkeatasoinenalladássásaš, alladásat
korkeinalimus
korkeintaaneanemustá
korkeusallodat, (abstr.) allatvuohta; korkeudessaallodagas, korkeuteenallodahkii; korkeuksissaallagasas, korkeuksiinallagassii
korkeuseroallodaterohus
korkeushyppyallodatnjuiken
korkeuskäyräallodatsodju
korkkigoarka
korkkiruuvigoarkasruva
korkoreantu; maksaa korkoarentet
korko(kengän) jocca
korkokantareantovuođđu, reantojuolgi
korkotappioreantomas´su
korkotuloreantoboahtu
korkuinenalu, allosaš (attr.); kolmen metrin korkuinen huonegolmma mehtera allosaš latnja, huone on kolmen metrin korkuinenlatnja lea golbma mehtera alu
korokealádas
korostaa deattuhit, ovdandoallat, vuolláisárggastit; korosti tuota puoltasopimuksestavuolláisárggastii dien beali soahpamušas
korottaa (korkeammaksi)bajidit; (ylemmäksi)alidit
korotus bajádus, bajideapmi
korotusmerkki(mus.) alidanmearka
korpibuiga meahcci
korpimetsohur´rečukčá
korpiorvokkirohtoviola
korpipäästäinenguolbbavánddis
korpisuovuovdejeaggi
korppigarjá, gáranas, biergogáranas, gumppegáranas, ruŋkegáranas, ruŋka, ruŋku, buldán, bulddogas, goarpa
korppikotkarábbegoaskin
korppusmierroláibbáš, kavringa, kávrret, goarpu (S), gorpo (S)
korpraali(mil.) korporála ~ korprála
korrelaatiokorrelašuvdna
korrelaatti(kiel.) korreláhtta
korroosiokorrošuvdna, borraluvvan
korruptiokorrupšuvdna
korsettikorseahtta
korsisuoidnečalbmi, skážir
korskeagoarga/t (-dis)
kortehoaš´ša, čuotnjátrássi
kortteeriorrunsadji
kortteli(kaupungissa) gávpotoassi, goartil
korttigoarta ~koarta, gorte; (pelikortti)spealla, lyödä korttiaspeallat
korttipöytäromffabeavdi
korttoguoržžu; korttoontuaguoržžuluvvat
koru čikŋa
korutonovttageardán
korva(astian)geavja; (kodan)beallji; (kosken)guorvil
korvabeallji; kallistaa korvaansa, ottaa kuuleviin korviinsabealji bivdit, váldit bealljái
korvaamatonbuhttemeahttun, buhttekeahtes (attr.)
korvakorubeallječikŋa
korvakäytäväbealljeráigi
korvalehtibealljelasta
korvallinen(lakissa) bealljebiltu
korvamerkki(poron) bealljemearka
korvanalusnierrabealis
korvannipukkabealljebuoidi
korvapuustidoašká
korvapuusti(leivos) kánelgohttá
korvarengasbealljeriekkis
korvasienibuolljeguoppar
korvasärkybealljebávččas, bealljenávhlladat
korvata buhttet
korvatorvibealljebohcci, bealljedorve
korvaus buhtadus
korvausmenettelybuhttenmeannudeapmi
korvaussummabuhttensubmi
korvaustapabuhttenvuohki
korvausvaatimusbuhttengáibádus
korvausvelvollinenbuhttengeatnegas
korvausvelvollisuusbuhttengeatnegasvuohta
korvavahabealljegáhčči, bealljegás´si
korvien soiminenšorda; ruveta soimaan korvistašordot, šordašuvvat, šordohallat, hänen korvansa rupesivat soimaanson šordašuvai
korvike(esim. kahvin) buhttehus, seagut, surrogáhta (N)
korvostámpa, sáve
kosatus(porohirvas viidentenä talvenaan) goasohas, goaisttas
kosia(perinteisessä kosinnassa) sogŋostallat
kosini(mat.) kosinus
kosinta(perinteinen) soagŋu; puhemies (kosiessa)soagŋoalmmái ~ soagŋoolmmái, puhenainen (kosiessa)soagŋogába
kosintalupasoagŋolohpi
kosiomatkasoagŋu, käydä kosiomatkalla (porolla ajaen)soagŋus vuodjit
kosiosaattue, kosiomatkalaiset(pl.) soagŋofárru
kosiskelevainenirgá/i (-s), irggástallalas
kosiskella (jotakuta) irggástallat (soapmásii)
kosiskeluirggástallan
koska(milloin)goas
koska(sillä) dasgo ~ daningo ~ dannego; koska kerrangearddi, go juo
koskaan goas´sige ~goas´sege ~ goasge
koskea(jotakin, johonkin) guoskat (+ akk.; + ill.); (asiasta)guoskat, gustot
koskelo goalsi
koskematon(esim. maaperästä) guoskameahttun, duohtatmeahttun, lihkahallameahttun, ipmilviđá
koskenniskaguoikkaoaivi
kosketellaguoskkahallat
kosketinčuggenskáhppu
koskettaaguoskkahit
kosketusguoskkahus, kontákta
kosketusherkkäriisk/a (-kas); tuo lehmä on kovin kosketusherkkä, sitä on vaikea lypsää diet gussa lea nu riiska, dan lea váttis bahčit
koskevaguoskevaš, guoski
koskiguoika; koskinenguoiká/i (-s), guik/ii (-es)
koskikaraguoihgáhrit
koskikorentoluossadivri
kostaamávssahit, goastit (R)
koste (virraton paikka joessa)goatnil, gosttet (R)
kostealá/vttas (-kta); (vaatteista, tulitikuista tms.)šláv/as (-va); pitää jotakin liian kosteanalávttašit
kostea säänjuoskkadat, lávttadas, njiezadat
kosteikkoláktasadji, guovda
kosteuslávttas, lávttasvuohta
kostomávssaheapmi, goastu (R)
kostonhaluinenmáksoáŋgir (-is)
kostualáktat, šlávvat, šlávvanuššat; (äkkiä) lávttihit
kostua(ilmasta) njiehcat
kostua(kasteen vuoksi) laksut, laksot, laksehallat
kostukelávttadas, njuoskkadas
kostuttaaláktadit; (vaatteista, tulitikuista tms.)šlávvadit
kotagoahti; asustaa kodassagoađástallat, goađástit
kota-asuja(asuu mielellään kodassa) goađehas
kotakorvagoahtebeallji
kotakylä(tunturissa) badjesiida
kotangentti(mat.) kotangeanta
kotapuu(ruode) goahtemuorra
kotasijagoahtesadji
koteloskáhppu, skuohppu; (hyönteisen)goahti
kotiruoktu, siida, báiki, goahtu (R)
kotiavustajaruovttuveahkki
kotieläinšibit, giehtašibit; kotieläimet (pl.) šibihat (pl.), oamit (pl.)
kotietsintäviessodutkan
kotihiiriviessosáhpán, ruksessáhpán
kotihoidontukiruoktodikšundoarjja
kotihoitoruoktodikšun
koti-ikäväruovttuahkit
kotiin ruoktot, siidii, báikái
kotiinpaluuruktuiboahtin
kotijoukkueruovttujoavku
kotikasteruovttugásta
kotikaupunkiruovttugávpot
kotikuntaássangielda
kotikyläruovttugilli, goahtosiida (R)
kotiloguiski, riipu
kotimaaruovttueana(n)
kotimatkaruovttumátki
kotimies(kodalla oleileva) goađeluholmmoš
kotipaikkaruovttubáiki
kotipaikkatodistusruovttubáikeduođaštus
kotipiharuovttušillju
kotirauharuovtturáfi
kotiseuturuovttuguovlu, goahtoeanan (R)
kotitalousruovttudoallu, dállodoallu
kotitarvepyyntiruovttudárbobivdu
kotitekoinenruovttus ráhkaduv´von
kotityöruovttubargu
kotiuttaaruovttuiduhttit; sáddet ruoktot
kotiutuaruovttuiduvvat
kotkagoaskin
kotkansiipivuogodolgi
kotkottaagahkkat, gahkkit
kotoinenruovttulágan
kotonaruovttus, siiddas, báikkis, goahtun (R), goađus (R)
kotona viihtyvä henkilöruovttohas, dálohas, dálot
kotouttaa(maahanmuuttaja) servodahttit
kotoutua(maahanmuuttajasta) dovdagoahtit ruovtturiikan iežas ođđa ássanriika
kottarainenstárra
kottikärryt(pl.) tril´laborat (pl.); kärrätä kottikärryillätril´let
koukatafakkastit, roahkastit; (kalakoukulla)roahkastit
koukistaa(kättä, vartaloa) roaŋkkuhit, roŋket
koukistellaroŋkkohallat
koukistua(ruumiinjäsenestä) roaŋkanit
koukkaillafaggut
koukkufaggi, roahkki; jäädä koukkuunfaggasit, roahkkasit
koukku(vieheessä) áŋkor
koukkuinenroaŋká/i (-s), roaŋk/kas (-e-), moalká/i (-s), moalk/kas (-e-); tulla koukkuiseksiroaŋkkagit, roaŋkut, moalkkagit
koukkuinen esine roaŋki
koukkunokka(nenästä, ihmisestä) skuohpponjunni
koukkusarvi(porosta) roahkkečoarvi
koukkuverkko(padossa) mohkkefierbmi
koukussa, käkkyrässä(hetkellisesti)roaŋkut; (pysyvästi)roaŋkkil
koukuta(kala vedestä) roahkastit
koulia(esim. ajokkia) oahpahit, obehit, skuvlet
kouliintuaskuvlašuvvat
kouluskuvla
kouluaikaskuvlaáigi
kouluaineskuvlaávnnas, fága (N)
kouluhallitusskuvlaráđ´đehus
kouluhaluttomuusskuvlavuosteháhku
kouluikäskuvlaahki
kouluikäinenskuvllavuloš
koulukaveriskuvlaskihpár
koulukeskusskuvlaguovddáš
koulukotiskuvlaruoktu
koululainenskuvlamánná, skuvllahas, skuvllalaš, skuvlavázzi
koululaitosskuvlalágádus
koululautakuntaskuvlalávdegoddi
koululuokkaskuvlaluohkká
koulumatkaskuvlamátki
koulunjohtaja(johtajaopettaja) skuvlahoavda
koulunkäyntiskuvlavázzin, oahppu
kouluosastoskuvlaossodat
koulupäiväskuvlabeaivi
kouluradioskuvlaradio
koulutaloskuvladállu
koulutoimiskuvladoaibma
koulutoimistoskuvlakantuvra (N, R)
koulutoveriskuvlaskihpár
kouluttaaskuvlet, oahpahit, obehit
kouluttajaskuvlejeaddji
koulutulokasskuvlaálggaheaddji
koulutusskuvlejupmi, skuvlen, oahppu
koulutusalaskuvlensuorgi
koulutuskeskusskuvlenguovddáš
koulutustarveoahpahusdárbu
koulutustukioahpahusdoarjja
kouluväsymysskuvlaváibasat
kourarábmá, čárvá, goapmir, čorbma
kourallinenčorpma ~ goapmira dievva, čorbmadoarvi
kouristusdeahkkegeasáhat, krámpa
koutokeinolainenguovdageaidnulaš
kovagar/as (-ra), stroaŋg/gis (-a); pitää jotakin liian kovanagarašit
kova(tiukkaan tallattu, lumesta) šalk/kas (-a)
kovakourainengarragieđat
kovakuoriainengobbá, goppás, ruovdegobbá
kovalevy(tietok.) garradiska
kovaosainenoaseh/eapme (-is), lihkoh/eapme (-is)
kovapäinenoahppameahttun
kovastisakka, sakkarat, garrasit, (liian kovasti)bearehaga
kovasydäminengoavis (-is), goav/vi (-es), garraváimmot
kovaääninenjiedná/i (-s), jidn/ii (-es), ruoddjá/i (-s), rieddjá/i (-s), ruodjalas, riedjalas, šlábmá/i (-s), gaddjá/i (-s); kovaääninen ihminenčottagarga
kovaääninen (kaiutin) skájan, skájanas
kovemminsakkabut, garraseappot
koventaagarradit
koverago/bas (-hpe-)
kovera kulma(mat.) gohpečiehka
koverana(adv.)gobil
koverrellagobadit
koverringoban
kovertaagohpat
koveta garrat
kovettaagarradit
kovettuagarrat; garralashelposti kovettuva
kovettua, kuivettua (nahkaesineistä) soaldut, soldut
kovettunut, kuivettunut(nahkaesineistä) soald/das (-a)
kovettuva, kuivettuva(nahkaesineistä) soaldul (-is)
kovimminsakkamusat, garrasepmosit
kovinsakka, menddo, beare
kovistella(jotakuta) garastallat (soapmásiin); kovisteli lastaangarastalai mánáinis
kovisteluun taipuvainengarastallalas
kovuusgarasvuohta
kraatterikráhter
kranaattigranáhtta
kranttuks. turhantarkka
kreivi greavva
kriisikriisa
kriitikkokritihkkár, árvvoštal´li
kriittinenkritihkalaš
kristillinen(k)risttalaš, risttahas
kristillisyys (k)risttalašvuohta
kristinusko(k)risttalaš osku
kristitty(k)risttalaš
kriteerikritera
kritiikki kritihkka
kritisoida kritiseret, árvvoštallat
krokotiilikrokodiila
kromosomikromosoma
kromosomistokromosomačoahkki
krooninenkronalaš
kruunataruvnnidit
kruunu(päässä oleva, valtiovalta) ruvdna
kruunu(rahayksikkö)ruvdnu; -ruunuinen-ruvdnosaš
kruununprinssiruvnnaprinsa
kruununsonniruvnnavuoksá
kruununtilaruvnnadállu
kruununtuparuvnnastohpu
kruununvoutiruvnnasundi
kudegođa
kudelmagođa; (keskeneräinen)gođán
kudinpuikkogođđinsággi, fáhccasággi
kudontagođđin
kudos(anat.) gođus
kudosnestegođusgolggus
kudottaa(neulottaa puikoilla)gođihit
kuhašuđđi
kuhankeittäjägeassegollet
kuherrellasieradit
kuhinaguđđa
kuhista(esim. toukista) guđđat, guđaidit, lađđat, lađaidit, njoavggistit
kuhmu guvhli, bavhli; saada kuhmuguvhllagit, guvhlut
kuhmuinenguvhl/las (-e-)
kuhnailevaádjánahkes, ájahallalas, gearggah/eapme (-is), buibmá/i (-s), bus´sá/i (-s), duđđalas, njávval (-is)
kuhnaillaájahallat, ádjánuššat, áiggirdit, buibmat, busildit, láppezastit; (naisista)njávežastit
kuhnuri(koirasmehiläinen) varrismieđašeatni
kuihduttaagoldnadit
kuihtuagoldnat
kuihtunutgol/nnas (-dna)
kuikkadovtta
kuingo, dego
kuinkamo ~ movt ~ mot, govt (R) ~ got (R) ~ gokte (R); kuinka pitkä? kuinka usein? jne. man guhkki? man dávjá? jna.
kuinkaanmoktige ~ moktege ~ moge ~ movtge
kuiskailla, kuiskutellasavkkástallat, savkkuhit, sapmat, samaidit
kuiskatasavkalit; kuiskaten savkosii
kuiskaussavkaleapmi, savkkus
kuiskesavkkas
kuistiveránda, olgofeaskkir
kuitataguitet, guittidit
kuitenkaangoittotge, goittot, goit
kuitenkingoittotge, goittot, goitge, goit, liikká, aŋkke, almmatge, dattege
kuittiguite
kuitufiiber, sáras
kuivagoik/kis (-e-), (rutikuiva)ja/ŋas (-kŋa); pitää jotakin liian kuivanagoikkášit
kuiva maagoikkis; kuivalla maallagoikásis,kuivalle maallegoikásii
kuiva sääjakŋi
kuivahorrosgoikkádatadjágas
kuivahtaagoikalit
kuivakka(ihmisestä, eläimestä) ski/rras (-r´re-); tulla kuivakkaaksiskirragit, olla jossakin kuivakkaanaskir´rát, kulkea kuivakkaanaskirruhit
kuivakka olioskir´ri
kuivalihagoikebiergu; (kesän yli säilytetty)goastebiergu
kuivalihakeittogoastemális
kuivasuolattu kalaspihkeguolli
kuivatali(ylivuotinen) goastebuoidi
kuivattaagoikadit
kuivatusgoikadeapmi
kuivettuagoikat, dáktat, goldnat
kuivikegoikadus
kuivin jaloingoikejulggiid
kuivuagoikat; helposti kuivuvagoikil (-is)
kuivua(rutikuivaksi) jakŋat; rutikuivaksi kuivuvajagŋi (-s), jagŋil (-is)
kuivurigoikkár, goikadanneav´vu
kuivuusgoikkisvuohta
kuivuus(luonnonolosuhteena) goikkádat; pitkällinen kuivuusguhkálaš goikkádat
kujagudji
kukagii, guhte; (rajallisesta joukosta)guhtemuš, kuka teidän perheenne lapsista on vanhin guhtemuš din bearraša mánáin lea boarráseamos
kuka(taivutus) kukagii, ketä, kenengean, kenellägeas, kenellegeasa, kenen kanssageainna, kenenä, keneksigeanin
kukaan(taivutus) kukaangiige, ketään,kenenkään, geange, kenelläkäängeasge, kenellekäängeasage, kenenkään kanssageainnage
kukallinen(kukikas) lieđ´đá/i (-s), lieđđe-
kukatonráseh/eapme (-is); tulla kukattomaksirásehuvvat
kukinguhtege, iešguhtege
kukintalieđđun
kukintolieđus
kukistaavuoitit, njeaidit
kukistuavuoittáhallat, vuollánit, gahččat
kukkarássi, lieđđi, guhkká
kukkajäärärássegobbá
kukkakaalilieđđegálla, diehppegálla
kukkakaupparássegávpi
kukkakimppuvitku
kukkamaljakkorásselihtti
kukkanenrásáš
kukkapohjuslieđđevuođđu
kukkarobursa, guhkkár
kukkaruukkurásselihtti
kukkavarsilieđđenađđa
kukkialieđđut
kukkiminenlieđđun
kukkovuoncáva(r)ris
kukkuaguhkkat
kukkula boldni,čopma, dievvá, noahtal
kukkurainenčo/mas (-pme-)
kukkuroillaan(adv.) čomil, čomal
kukoistaalieđđut, gildát
kuksaguksi
kulhogum´ma
kuljeskelevavázzálas
kuljeskellajođašit, johtalit, golgat, lahppet (R)
kuljetellafievrrádallat
kuljettaafievrridit; (autolla)vuojihit, (hevosella tms.)geasehit, (soutamalla)suvdit, suvddihit, sugahit
kuljetusfievrrideapmi
kuljetuspalvelussáhtostanbálvalus
kulkeajohtit, vánddardit, vádjolit
kulkea(edestakaisin, ulos ja sisään) joreštit, jorrat, joradit, jorggistit, liehkkat, bálgat, gihkat
kulkea(porukassa) ks. parveilla
kulkeutua(johonkin, jonkin mukana) fiervrasit, gártat
kulkukauppiasgolgogávpejas
kulkuneuvofievru, johtinneav´vu
kulkureittijohtolat, geinnodat
kulkurigolgolaš
kulkutautigolgodávda, njoam´mudávda
kulkuttaa golgadit
kulkutusverkkogolgadat; kulkutusverkon ohjainčoska
kulkuväline fievru
kullanetsijägol´leohcci
kullanhuuhtojagol´ledoidi
kullankaivajagol´leroggi
kullatagol´let, gol´lehit
kullenuottagoldda; kalastaa kullenuotallagoldit
kullenuottausgoldin
kulleroboallorássi, diehpperássi
kulloingoas
kulloinenkinguhtege
kulmačiehka
kulmahammasčiehkabátni
kulmakarvagulbmeguolga
kulmakerroin(mat.) čiehkagerddon
kulmakivičiehkageađgi
kulmamittačiehkamihttu
kulman kylki(mat.) čiehkajuolgi
kulman kärki(mat.) čiehkageahči
kulman puolittaja(mat.) beallidansáhcu
kulmapotku(jalkapallossa) čiehkačievččasteapmi
kulmaviivainčiehkadahkki
kuloheinägullu, gulut (pl.)
kulorastasvuovderásttis
kulottaa(nurmikko) guluid boaldit
kuloutuagulluluvvat
kultagol´li; hyvin kultapitoinengol´lá/i (-s)
kultahamsterigol´lehámster
kultahippugol´leirta
kultainengol´lásaš, gol´le-, gollis ráhkaduv´von
kultainen leikkaus(mat.) gol´legorri
kultajyvägol´lečalbmi
kultakaivosgol´lemiidna
kultakimpalegol´lečoaltu
kultamitaligol´lemedállja
kultapiiskubeatnatnjuovčča
kultarikkogol´lenarti
kultarintafiskesjievžžan, fiskesvizar
kultaseppägol´lečeahppi, gol´lerávdi
kultasirkkugol´lecihci
kultasormusgol´lesuorpmas, (varsinkin kihlasormus)gollen
kultausgol´lehus, gol´len
kulttikulta
kulttipaikkakultabáiki
kulttuurikultuvra; kulttuuri-kultur-
kulttuurielämäkultureallin
kulttuurihistoriakulturhistorjá
kulttuurikeskuskulturguovddáš
kulttuurimuisto(muinaismuisto) kulturmuitu
kulttuurinen kultuvrralaš
kulttuuripolitiikkakulturpolitihkka
kulttuuritoimikulturdoaibma
kulttuurityöntekijäkulturbargi
kulua(ajasta) vássit, gollat
kulua(esineistä) gollat
kulua ohueksi(kankaasta, vaatteesta) sáiganit, sáiggagit, sivllagit
kuluminennohkan
kulunkigollu, mannu
kuluttaa(aikaa)vásihit, golahit
kuluttaa(jotakin) golahit, golladit
kuluttaa loppuun(jotakin) loaktit, nogahit, nohkadit; (nopeasti)loaktilit, kulutti hetkessä loppuun perintönsäloaktilii oatnelanbottas iežas árbbi
kuluttajageavaheaddji, golaheaddji
kuluttua geažes; viiden vuoden kuluttuaviđa jagi geažes
kulutusgeavaheapmi, golaheapmi, golahus
kulutuslainagolahanloatna
kulutustavarageavahangálvu
kuluvanohkavaš; (hupeneva)skolas, hohppil (-is), ho/hpi (-bis)
kumahtaagumihit, goŋggihit
kumarainenguvr/ras (-e-), njag/as (-u-), guo/kkas (-gge-); (tulla kumaraiseksi)guvrragit, njagagit, guokkagit
kumarassa(hetkellisesti)guvrut, njahkut, guoggut; (pysyvästi)guvrril, njagil, guokkil; olla kumarassa guvrát, njahkkát, guoggát
kumarrellagopmárdallat
kumartaagopmirdit, gopmirdastit
kumartuanjahkalit
kumigum´me
kuminagupma, gopma, goŋggas
kumina(eräs maustekasvi) gárvenat (pl.), gárven-
kuminauhagum´mebáddi
kumisaapasgum´megáma, gum´mestevvel, gum´mesáppat
kumista gupmat, gumaidit, goŋgit
kumivenegum´mefanas
kummajainengummálaš
kummallinenárte/t (-gis), amas, vávas
kummastuaimaštuvvat, imaštišgoahtit
kummeksuaamašit, vávašit
kummi(naispuolinen) risteadni, (miespuolinen)ristáhčči, kummitrisvánhemat ~ risváhnemat
kummilapsirismánná
kumminkindattetge, liikká
kummipoikarisbárdni
kummisetäristáhčči
kummitellagopmahallat, gobmidit, gopmohallat, gummehallat
kummitteleva(jossa on paljon kummituksia)gobmá/i (-s); täällä on paljon kummituksiadát lea gobmás guovlu
kummitus gobmi, gopman, gummehus
kummityttörisnieida
kummitätiristeadni
kummivanhemmat(pl.) risvánhemat (pl.) ~ risváhnemat (pl.)
kummiäitidoal´liristeadni
kumollaan gopmut; kumollaan olevagomu-
kumoongopmut; mennä kumoongopmánit
kumossagopmut
kumotagomihit
kumous(pol.) gomiheapmi, gomáhus
kumpaallegoappos
kumpaalta goappil
kumpareboldni, bunci, dieváš
kumpigoabbá; kummangoappá, kummallagoappás, kummallegoabbái, kumman kanssagoappáin
kumpikingoabbáge, goabbánai
kumppaniguoibmi, verdde, skihpár
kumpu boldni, bunci, dievvá
kumpus(veripalttu) gumppus, guhppár, gámsu; valmistaa kumpuksiagumppostit
kungo
kunhanbeare, gohan
kuningasgonagas; (korteissa) goŋge
kuningashuonegonagasviessu
kuningaskalastajagonagasfiskár, jiekŋaloddi
kuningaskuntagonagasriika
kuningasmielinengonagasmielalaš, rojalisttalaš
kuningasmielinen(subst.) gonagasmielalaš, rojalista
kuningasrapugonagasreabbá
kuningatardronnet;(korteissa)fruv´vá, rov´vá
kuninkaallinengonagaslaš
kuninkaankartanogonagasgárdin
kuninkaanpoikagonagasbárdni, prinsa
kuninkaantytärgonagasnieida, prinseas´sa
kunnallinengielddalaš, gieldda-, kommunála
kunnalliskotigielddaruoktu
kunnallislakigieldaláhka
kunnallisministerigieldaministtar (N)
kunnallisministeriögieldadepartemeanta (N)
kunnallisneuvosgielddaráđđi
kunnallispolitiikkagielddapolitihkka
kunnallisvaaligielddaválga; kunnallisvaalit (pl.) gielddaválggat (pl.)
kunnallisvaltuustogielddastivra
kunnallisverogielddavearru
kunnanelättikás´sabiepmohas
kunnanhallitusgielddaráđ´đehus (S), gielddaovdagoddi (N)
kunnanjohtajagielddahoavda (S), ráđđe/almmái ~ -olmmái (N)
kunnanlääkärigielddadoavttir
kunnantalogielddadállu (S), ráđđeviessu (N)
kunnantoimistogielddadoaimmahat, gielddakantuvra
kunnanvaltuustogielddastivra
kunnasdievvá
kunnesdas´sáigo, das´sážiigo
kunniagudni; antaa (jonkun) kuulla kunniansadieđihit (soapmásii), menettää kunniansagutnehuvvat
kunniakirjagudnegirji
kunniallinen gutnálaš
kunniallisuusgutnálašvuohta
kunniamerkkigudnemearka, medállja
kunnianhimogudneáŋgirvuohta
kunnianhimoinengudneáŋgir (-is)
kunnianloukkausgudnerihkkun, gudnenjeaidin
kunnianosoitusgudnečájáhus
kunniapalkintogudnebálkkašupmi
kunniatongutneh/eapme (-is)
kunniattomuusgutnehisvuohta
kunnioittaagudnejahttit
kunnioittavagudnebalolaš
kunnioitusgudnejahttin
kunnollaalbmaláhkai, albmaládje, ortnet mielde, vuđolaččat
kunnollinen(ihmisestä) stánddalaš
kunnollisuusstánddalašvuohta
kunnonalbma (attr.), endena (attr.); kunnon ihminenalbmaolmmoš, endena olmmoš
kunnossapitobajásdoallu, bajásdoallan
kunnostaaordnet, ođadit, ođasmahttit, divodit, remontet (S)
kunpavare, beare, vare dal juo; kunpa olisin nyt siellä!vare livččen dál doppe!
kuntagielda, suohkan, kommuna
kuntainliittogielddaidlihttu
kuntainvälinengielddaidgaskasaš, gaskagielddalaš (N)
kuntalainengielddaolmmoš, gieldalaš
kunteus(porohirvas neljäntenä talvenaan) gottodas
kunto(esineiden) ortnet
kunto(ruumiillinen) álššat (pl.), vuoimmit (pl.), forbma, gundu (R); kuntosaliálšasále, kuntotestiálšateasta
kuntoillavuoimmástallat, trim´met (N)
kuntoiluvuoimmástallan, trim´ma (N)
kuntouttaaveajuiduhttit, áhpáiduhttit
kuntoutuaveajuiduvvat, vuoimmáiduvvat, návccaiduvvat, áhpáiduvvat, áhtat
kuntoutusveajuiduhttin, áhpáiduhttin
kuntoutusrahaveajuiduhttinruhta
kuntura(yhdestä porosta saatavat ainekset) gottur; koipinahkakunturagámasgottur, suonikunturasuotnagottur
kuohita(puukolla)gáldet, (perinteiseen tapaan puremalla)gáskit
kuohkea(esim. leivästä) so/vttas (-kta)
kuohua boršut, duoldat, šávvat
kuohukermafierrunlákca
kuokanteräguohkkedearri
kuokkaguohkki
kuokkavierasbovdekeahtes guos´si
kuokkiaguohkkat; (kuokkia vähän, kuopaista kerran)guohkastit
kuolasoalsi, šliivi
kuola(eläimen) sáivi; kuolainen sáivá/i (-s)
kuolaavasoalsá/i (-s), soals/sas (-e-)
kuolaimet(pl.) njálbmeruovddit (pl.)
kuolata(eläimestä) sáivvidit
kuolata(intr.) soalsidit, soalssistit
kuolata(trans.) soalssidit
kuolemajápmin; tehdä kuolemaajámadit, leat lahka jámi
kuolemaisillaanlahka jámi, maŋimuččaidis alde; kuolemaisillaan oleva henkilöjámadeaddji
kuolemanpelkojápminballu
kuolemantapausjápmindáhpáhus
kuolemantautijápmindávda
kuolemantuomiojápminduopmu
kuolematonjápmemeahttun; kuolematon sielujápmemeahttun siellu
kuoleskella(useista, vähin erin) jámadit
kuoleutua(kuoleentua) jápmásit, jápmašuvvat
kuolevajábmi
kuolevainenjámolaš, jábmevaš
kuoliaaksi jámas, jábmejassii, heal´la
kuolinkamppailujápmindoarru, heakkariidu
kuolinpesä (jur.)jápminbeassi (S), árbebeassi (N)
kuolinpäiväjápminbeaivi
kuolinsanomajápmasáhka
kuolinvuodejápminseaŋga
kuolinvuosijápminjahki
kuoliojámpaoažži
kuollajápmit, nohkkat, oađ´đát, vádjolit (eret); (äkillisesti)jámistit, nohkastit; (kuolemaa tehden)jámadit
kuolla(teurastettavasta porosta) njuolgat, ravgat, gaidnat, geaiggagit, geaiganit, geaigasit, goaiggagit, goiget, njaŋggagit
kuolleenmullat(kansantarustossa; noidan käyttämä apuväline pahojen henkien päällepanoon jonkun päälle) jámešmuolddit (pl.), jámešsáddot (pl.)
kuolleisuusjámolašvuohta, jápminlohku, jápminvuohta
kuollutjápmán, jápma-
kuomugoahki; varustaa kuomullagoahkádit
kuomu(auton) biilagoahki
kuona-ainebázahusávnnas
kuonokoppa(purevalle koiralle) njunneskuohppu, vuoŋas
kuontalovuorraset nissonolbmo čurges vuoktabunta
kuontalo(kehrätessä) guonddal
kuopaistagoaivvastit, goivet, goistet
kuopalla(adv.) rokkil, gobil, leakkil
kuopiagoaivut, goistet
kuopparoggi, gohpi; rokkádat, gobádat, leaggi, juggi; mennä kuopallerokkagit
kuoppainenroggá/i (-s), ro/kkas (-gge-), gohppá/i (-s)
kuoppaleuka(leuassa vako) suorregáibi
kuopusváhkar; Heikki-poju on meidän kuopuksemmeHeaika-bánneš lea mun´no váhkar
kuoreguora
kuori(kirkossa) koarra
kuori(pintakerros) garra; paksukuorinengar´rá/i (-s), gar´r/ii (-es)
kuoria(esim. perunoita) gar´ret, gárvet, gárvvihit
kuorikerrosgierageardi
kuorittu maito, kurriskum´mamielki, lavdojuv´von mielki; kuoria maitoaskum´met, lavdit
kuormaguorbmi, lásta, fárbmi
kuorma-autoguorbmebiila, lástabiila
kuormasidegárastat
kuormatalástet, guorpmi ráhkadit
kuormittaanoađuhit
kuorogoarra
kuorolaulugoarralávlun
kuorsaillaskuhraidit, snuhraidit
kuorsataskuhrrat, snuhrrat; (hetkisen)skuhrihit, snuhridit
kuorsausskuhrra, snuhrra
kuosifárda, hápmi
kuoviguškkástat, guškil, guškken
kuovisirriduottarviroš
kupariveaiki, gubar; jossa on paljon kupariaveaiká/i (-s)
kuparihohdeveaikešlienja
kuparikiisu (miner.) veaikegiisi
kupataguhppet
kuperačo/mas (-pme-)
kupera kulma(mat.) čopmečiehka
kuperana(adv.) čomil
kuperkeikkaheittää kuperkeikkaaguhparastit, guppirdit
kupillinengohpa ~ gohpu dievva
kuplabulljarakkis, bulljaras, bulljar
kuplahyljeávjjur
kupliabuljardit, bulljarastit; (puurokattilasta)šluhpardit, duhrrat, duhraidit
kupolikupola, kuhppel
kuppasyfilis, knáhppá ~ náhppá ~ nábá, fránsos
kuppariguhppár, guhppejeaddji
kuppausguhppá, guhppemuš
kuppigohppa ~ gohppu
kupristuagoabagit
kuprullagoabal
kupu(linnulla) buokŋa
kurastánži, loški, ráhpi, rábát, luhča
kurainenstánžžas, stánže-, lošk/kas (-a), ráhppái/s (-s)
kure, kurttu(vaatekappaleessa) snorastat
kureella(vaatekappaleesta) snoril
kurekenkä(tavallisesti nutukas) guretgáma
kurenauhasnoraldat, snoraldatbáddi
kuriskihkka, stivra, ortnet, huvda, stánda, goksa (R); pitää kurissagokset (R)
kurikkašluppot
kuristaabuvihit
kuristuabuvvánit, buv´vot
kuriton stivrrah/eapme (-is), huvddah/eapme (-is), iešlágan, baháguren (-is); tulla kurittomaksistivrrahuvvat, huvddahuvvat
kurittaaráŋgut, ráŋggáštit, bagadit, bagadallat, huvdet, gokset, govset, gurehit, obehit
kurittomuusstivrrahisvuohta, huvddahisvuohta
kurjavártnuh/eapme (-is), geahnoh/eapme (-is), skárb/bas (-a), árk/i (-kes), ussel (-is); tulla kurjaksivártnuhuvvat
kurjenjalkasuotnjoruški
kurjenkanervavarravárbu
kurjenmiekkafiskesiris
kurjenpolvialitrássi
kurjentatarguorggajuopmu
kurjistaagoaridit
kurjuusvártnuhisvuohta
kurkiguorga
kurkistaa guovllastit, guovlalit
kurkistaminen(kurkkaus) guovlaleapmi
kurkkia guovlat, guovlladit
kurkkučotta; kurkun täydeltä, kurkku suoranačoddat vehkui, kurkusta alas čottaráigge,mennä (ruoasta) väärään kurkkuunmannat boasttočoddagii
kurkku (vihannes) gurka, águrka
kurkkukipučottabávččas
kurkkumätädifteriija
kurkkutautičottadávda
kurkotella (jotakin tavoittaakseen)faŋuhit ~vaŋuhit, faŋuhaddat ~ vaŋuhaddat
kurkotella(kaulaansa) gaŋkát
kurkottaafakŋalahttit ~ vakŋalahttit, faŋaldahttit ~ vaŋaldahttit, fatnalahttit ~ vatnalahttit
kurkottaa(kaulaansa) gaŋket
kurkottautua (kerran)fakŋalit ~vakŋalit, (useaan kertaan)fakŋut ~ vakŋut
kurkunkansiguoggomaslohkki
kurkunpääguoggomas
kurmugurbmá; poistaa kurmujagurbmet
kurmuinengurbmá/i (-s); tulla kurmuiseksigurbmut
kurmuinen porogurpmat, gurbmon
kurmupaarmagurbmáloddi, sealgeboaru
kurnuttaa(sammakosta) ruovgat
kurnuttava(sammakosta) ruovgi
kurnutus(sammakon) ruovggas
kuroasnorrat
kurokaulainenfaŋk/kas (-e-) ~ vaŋk/kas (-e-)
kurokaulainen oliofaŋki ~ vaŋki
kuroumasnorri
kuroutuasnorrasit
kurpitsagurbbet
kursailevaguossástahkes, guossaskas
kursaillaguossástallat; ei tarvitse kursailla, ei muuta kuin otat lisää sitä lohikeittoaii dárbbaš guossástallat, eambbo válddát lasi dan luossamáli
kursiivikirjainnjagubustávva
kursiivitekstinjaguteaksta
kurssigursa
kurssilainengursalaš
kurssitarjontaoahppofálaldat
kurtistaasnor´rehit, snorrasahttit
kurtistuaroamššagit
kurtistua(nahkavaatteesta) snorranit, snorragit
kurttu roamši
kurttuinensno/rras (-r´re-)
kurttukaaliroamšogálla
kurtussa roamššil
kurtussa(nahkavaatteesta) snoril
kuru gurra, skurču
kurvataskirvehit, skav´vehit
kusaistaguččastit
kuseskellaguččadit
kusettaaguččahit
kusigužža
kusiumpi(porolla) gužžabava
kuskisáhttolaš, kuska (S), šaföra (N)
kustagužžat
kustannusgoasttádus, gollu
kustannusarviogolloárvvoštallan
kustantaagoasttidit
kustantaja goasttideaddji
kustantamogirjelágádus
kutakuinkinsullii, sulaid
kuteagođđat
kuteminengođđan
kutendego, nugo
kutinasakŋideapmi
kutista sakŋidit
kutista(toisen koskettaessa) čagalduvvat; helposti kutiavačagalduhkes
kutistuajátnat; helposti kutistuvajádnil (-is)
kutistunut(nahasta, nahkaisesta vaatekappaleesta) já/nas (-tna)
kutistuttaajátnadit
kutittaačagalduhttit
kutoagođđit; (koristevyötä) čuoldit
kutojagođ´đi
kutomakonegođđinmašiidna
kutomakäpygođđingeahpa
kutomateollisuusgođđinindustriija
kutominengođđin
kutomogođáhat
kutsubovdehus, bovdejupmi
kutsua(johonkin) bovdet
kutsua(joksikin) gohčodit (manin nu)
kutsumanimigohčodannamma
kutsumaton(vieraasta) bovdetkeahtes (attr.)
kutsuvierasbovdejuv´von guos´si (ks. kuokkavieras)
kuttugáicaeadni
kutugođđu
kutukalagođđoguolli
kutumatalikkogođđonjuorra
kuumánnu
kuudenneksi(lueteltaessa) guđádassii
kuudennen kerranguđádis
kuudennesguđádas
kuudesguđát
kuudesti guhttii
kuudestoistaguhttanuppelogát
kuudettakymmentäguđátlohkái; kuudettakymmentä käyvä henkilöguđátlohjahkásaš olmmoš
kuukahtaa (makuulleen)njaŋggihit, njaŋgat, njaŋgasit, njaŋggiidit, njulget, njulgestit
kuukausi mánotbadji, mánnu;kuukauden ikäinen mánnosaš
kuukausittainmánnosaččat
kuukausittainenmánnosaš
kuukautiset(pl.) mánnosaččat (pl.), mánnomearkkat (pl.), mánodávddat (pl.); kuukautiskiertománnosašjohtu, kuukautiskivutmánnosašbákčasat, kuukautisvuotománnosašgolgan, kuukautissidemánnosašlivsku
kuukkeliguovssat
kuukunen (maamuna) suovvaguoppar
kuula(urheiluväline) jorbu, ruovdespábba
kuulakärkikynäluođđapean´na, boallonjunpean´na
kuulalaakeriluođđaláger
kuulantyöntöjorbosuhppen, kuvllásuhppen
kuulemmagul, gulama, gul´loma, gul´lo; hän on kuulemma muuttanut muualleson gul lea fárren eará sadjái
kuuliainen jegolaš, gulolaš, doahttil (-is)
kuuliaisuus jegolašvuohta,gulolašvuohta
kuulija gul´li
kuulijakuntaguldaleaddjit (pl.)
kuullagullat; (äkkiä, vähän)gulastit, alkaa kuullagul´lát, kaikkien kuullenbuohkaid gullut, ei ollut kuulevinaan ii dahkan gul´lin
kuulogullu; kuulo-gullan-
kuuloaistigullu
kuuloetäisyysgulámuddu; kuuloetäisyydellägulámuttos, kuuloetäisyydellegulámuddui; he olivat kuuloetäisyydellä toisistaansoai leigga gullolagaid
kuulohermogullunearva, gullusuotna
kuulokebealjus, jietnabealjus
kuulolaiteguldalanbierggas
kuuloluut(pl.) gulludávttit (pl.)
kuulostellabeljohallat, bealljebealástallat, bealljeskaddarastit
kuulosuojainbealljesuodji, suodjebealjus
kuulovammainenbealjeh/eapme (-is), guluh/eapme (-is)
kuuluagul´lot
kuulua(johonkin) gullat (masa nu)
kuulua(tapahtuvan) beaggit (+ inf.)
kuuluisabeakkán, beakkálmas, dovddus, gululmas, gerelmas
kuulustelijagažadeaddji, ášši dutki
kuulustellagažadit, dutkat
kuulustelugažadeapmi, dutkan, dutkkalmas
kuuluttaaalmmuhit, gulahit, dieđihit
kuuluttajagulaheaddji
kuulutusalmmuhus, dieđáhus; (avioliittoon)gulahus
kuuluva(+ ill.) gul´levaš, gul´li
kuuluvuus(+ ill.) gul´levašvuohta
kuuluvuusaluegullanviidodat, gul´lonviidodat
kuumabáhk/as (-ka); hehkuvan kuumaháitt/is (-es)
kuumefeber, báhkkadávda
kuumentaabáhkadit
kuumentuabáhkkanit
kuumuusbáhkka, báhkas; báhkasvuohta
kuunnellaguldalit
kuunnelmagulddalmas
kuuntelijaguldaleaddji
kuunteluoppilasguos´seoahppi
kuunvaihdemánnomolsun
kuura(maassa) bihci; mennä kuuraanbihcut
kuurata(esim. lattioita) skuvret
kuuro (kuulovammainen) bealjeh/eapme (-s), guluh/eapme (-is)
kuuro(sadekuuro) oakti
kuuroinen(ilmasta) oaktá/i (-s)
kuuroutua bealjehuvvat, guluhuvvat
kuusiguhtta; kuusi ihmistä, kuuden joukkoguđas
kuusiguossa
kuusikko(kuuden joukko)guđas
kuusikko(metsä)guossavuovdi
kuusikulmainenguđačiegat
kuusikymmentäguhttalogi
kuusiočoalčerássi
kuusipeuraluostegoddi
kuusisärmäinen(esim. työkalun kärjestä) guđaborat
kuusitahokas(geom.) guđaseainnahas, heksaedar
kuusitiainenčáhppesgaccet
kuusitoistaguhttanuppelohkái
kuutamománoheahpi; kuutamollamánoheahpin, kuutamoyömánohatidja
kuutio(geom.) guđahas, kubihkka
kuutiojuuri(mat.) guđahasruohtas
kuutiometriguđahasmehter, kubihkkamehter
kuutonenguđeš
kuuttinjurjočivga, jiepma, njákču
kuvagovva
kuvaaja(mat.) govvideaddji
kuvaamataito(oppiaine koulussa) govvidandáidu
kuvaavagovvideaddji
kuvaelmagovvádallan
kuvailla govvidit, muitalit dárkileappot, bagadallat; (esim. kulkureitti)válddahallat
kuvajainensuoivvagovva
kuvallinengovalaš
kuvanveistosgovvačuolus
kuvanveistäjägovvačuol´li
kuvapatsasgovvabázzi
kuvaruutušearbma, suojus
kuvasarjagovvaráidu
kuvatagovvidit
kuvataks. valokuvata
kuvataidegovvadáidda
kuvataiteilijagovvačeahppi
kuvatekstigovvateaksta
kuvatusromanas, romat; tuota kuvatusta ei kyllä kannata ripustaa seinäändien romanasa ii gal gánnet heŋget seaidnái
kuvausgovvideapmi, govvádus
kuvauspäivä(valokuvan) gov´venbeaivi
kuvegilga, siidu
kuvernööriguvernevra
kuviogovus, govadat
kuvitellagovahallat, fantaseret; kuvitteellinengovahal´lon
kuvittaaillustreret, govaid sárgut
kuvitusillustrašuvdna, govat (pl.)
kuvottaaminua kuvottaamus gákkaha váimmu
kvaliteettikvaliteahtta ~ kvalitehta, šládja
kvantiteettikvantiteahtta ~kvantitehta, mearri
kvanttifysiikka(fys.) kvántafysihkka
kvanttiteoria(fys.) kvántateoriija
kvartettikvarteahtta
kvartsikvárca
kvartsiitti(miner.) kvárcihtta
kyetäbastit, nákcet, mun´net, stovet; (jaksaa)nagodit, nagadit, nahkat, nahkášit
kyhmybuggi, bavhli, jarri, maršu
kyhmyhaahkabursanjunni
kyhmyinenbuggá/i (-s), jar´rá/i (-s)
kyhmyjoutsenboallonjukča
kykeneväsáhtteš (-is) ~ sáhttes (-is)
kykkiänaf´fát, nol´lát, guoppuštit
kykynávccat (pl.), searat (pl.)
kyljittäingilgalagaid, siidolagaid
kyljyskoteleahtta
kylkigilga, siidu; kyljellään, kyljelleengilgut, gilggalis
kylkijuova(karvoituksessa) luosti
kylkiluuerttetdákti; (lihoineen)erttetsárgi
kylkiviiva(kalan) siidosárggis
kylliksidoarvái, nohkka; (syömisestä)gallás
kyllägal
kyllä, niin(myönnettäessä kysymykseen) ná ("naa")
kyllähängalahan, galahal
kylläiseksi (kyllin) gallás
kylläpägalahal
kyllästyttää dolkadit, dolkkahit, suivvastuhttit
kyllästyädolkat, dolkkástuvvat, váibat, váivvástuvvat, gievdat, suivvastuvvat, givssástuvvat; gal´lánit, oažžut doarvái, ravgat bunci (+ lok.)
kyllästyä(johonkin ruokaan) golpat (+ ill.); (kovasti)bal´lát (+ lok.); oli lopen kyllästynyt hernekeittoon, jota oli joutunut rintamalla ollessaan päivittäin syömäänlei bal´lán heartamális, maid lei šaddan beaivválaččat borrat soahtešiljus
kyllääntyä(tulla kylläiseksi) gal´lánit
kylmettyägalbmot; päästää kylmettymäängoalludit; päästi itsensä kylmettymään ja sairastuigoalludii iežas ja buohccái
kylmyysgalmmasvuohta, čoaskkisvuohta
kylmägal/mmas (-bma); (ilmasta, tuulesta)čoask/kis (-a), kylmä ilmačoaskin, galmmádat, galbma dálki; pitää (liian) kylmänä galmmašit, (ilmaa, säätä)čoaskkášit; tuntua kylmältä galmmistit
kylmäkiskoinenjuvd/u (-dos)
kylmänarka(adj.) gološ (-is), gollolas, bivuh/eapme (-is), galmmeš (-is), gánas (-is), oar/tnjes (-e-)
kylmänarkaks. vilukissa
kylmänhorrosgalbmaadjágas
kylmänkankeaganttas (-); kangistua kylmästägantut, gantteštuvvat
kylmänä(kylmiltään) galmmasnaga; sen voi syödä kylmänädien sáhttá borrat galmmasnaga
kylmästi(armotta) galbmasit
kylmätä galmmistit, čoskkiidit
kylmäverinenčoaskavarat, čoaskačoalat
kylpeä(ottaa kylpy) lávggodit
kylpylávgu
kylpyammelávgolihtti
kylpyhuonelávgalatnja
kylpylälávggohat
kylttigalba, šilta (N), varustaa kyltillägalbet, šiltet (N)
kylvettää(jotakuta) lávgut; kylvetti lastaanlávggui mánás
kylvää gilvit; kylvää valheitagiellásiiguin johtit, giellásiid gilvit
kylvögilvin
kylvösiemengilvva
kylägilli, siida; jonkun luo kyläänsoapmása guos´sái, jonkun luona kylässä soapmása guossis
kyläillägal´lestallat, guossástallat
kyläkarhiainendipmabiššan
kyläkumppanisiidaguoibmi
kyläluuta(kova kulkemaan muissa paikossa) golgoseahkka, golgoseaibi, golgodiŋga
kyläläinengili olmmoš, gillilaš
kylänurmikkasieivasuoidni
kylätoimikuntagilidoaibmagoddi
kymmenenlogi; kymmenen ihmistä, kymmenen joukkologis, kymmenen numerologeš, kymmenenneksilogádassii, kymmenennen kerranlogádassii
kymmeneslogát
kymmenesosalogádas
kymmenittäinlogiid mielde
kymmenjärjestelmälogešvuogádat
kymmenkuntalogemađe, logenáre; logemat, logenár
kymppi(numero 10) logeš
kymppi(puhtaan valkoinen poro) gabba, riš´šagabba
kyniägaskit, gavvit
kynnenjälkigazzasadji
kynnysšielbmá, lasá ~ lassá
kynsi gazza; kynsin hampain gaccaid bániid,joutua rajuilman kynsiin fáhtehallat garradálkái
kynsiluugazzadákti
kynsisammalgazzasámil
kynsiägazzut
kynttiläginttal
kynttilänjalkaginttaljuolgi
kynttilänpäivägintalbeaivi
kynttilänsydänginttalveaika
kyntää(maata, peltoa) veltet, jorgut eatnama, ploget
kynäpean´na
kynäkotelopean´naskáhppu
kypsentää(ruokaa) giksadit; (leipää, pullaa) goikadit
kypsymätönláttakeahtes (attr.)
kypsyttää(marjoja, hedelmiä, ajatuksia) láddadit
kypsyys(marjan, ajatuksen) láttasvuohta
kypsyä(marjasta, hedelmästä, ajatuksista) láddat; (vähitellen)láttadit
kypsyä(ruoasta) giksat
kypsä(marjasta, hedelmästä) lá/ttas (-dda), látta-
kypsä(ruoasta) gi/vssas (-ksa)
kypäräoaivesuodji, suodjegahpir, jealbma (N)
kyrillinenkyrillalaš
kyrmyniskagubbeniski
kyrpä(vulg.) ks. siitin
kyseinenguoskevaš, máinnašuv´von, gažaldatvuloš, jearaldatvuloš, diet; kyseisestä asiasta ei ole vielä keskusteltu dien áššis ii leat vel ságastallojuv´von
kyselläjearahit, gažahit
kyselylomakejearahallanskovvi
kyssäkaaliboallogálla
kysyjäjear´ri
kysymysjearaldat, gažaldat, gažalmas (R)
kysymysmerkkigahčanmearka, gažaldatmearka
kysymyssanagahčansátni
kysyntäjearalmas, jearru; poronlihaan on ollut viime aikoina kova kysyntäbohccobirgui lea leamaš dáid guhtaliid garra jearalmas
kysyäjearrat, gahčat
kysäistäjearralit, gahčalit, gažastit
kyteäcahkat; (palaa huonosti)sitnjat
kytkentä(ajoneuvossa) goallosteapmi
kytkeytyä laktásit, čatnasit
kytkeälaktit, čatnat; (peräkkäin) goallostit; (yhteen)roahkohit
kytkinlavtta, lakti; (sähkövirran tms.)botkkon
kytkösgoallus
kyttyräbuggi, gurpi
kyttyrälohiruoššaluossa, buggeluossa
kyttyräselkä(ihmisestä) buggi
kyvykässearalaš, sear/ra (-as), návccalaš; (lahjakas)vitm/at (-es), oahpalaš
kyvyttömyysnávccahisvuohta, sealggahisvuohta, arvvahisvuohta, stánddahisvuohta
kyvytön návccah/eapme (-is), sealggah/eapme (-is), arvvah/eapme (-is)
kyymirkoguovdi, bosttagearpmaš
kyyditelläsáhtostallat
kyyditä, kyydittääsáhtostit, givttahit, vuojihit
kyyhkynenduv´vá
kyyhöttää náđ´đát, náđđahit, huhttát, naf´fát, jurbmát, skuvdnját
kyykistellä čeagŋát, čeagŋádit, čeagŋut, nol´lát
kyykistyä čegŋet, nollagit, noliidit, naffagit; (äkkiä)nollihit
kyykkyyn, kyykyssäčeagŋut, nol´lut
kyynelganjal
kyynelehtiäganjaldit, ganjaldallat
kyynelkäytävänjunneganjaloarri
kyynelrauhanen(anat.) ganjalráksá
kyynelsilminganjalčalmmiid, ganjaldala
kyyneltiehyt(anat.) ganjaloarri
kyynärluuolggut dieigu
kyynärnivelgaigŋirlađas ~ gardnjillađas
kyynärpäägaigŋir ~ gardnjil; tyrkätä kyynärpäälläängaigŋirastit ~ gardnjilastit
kyynärtaivegiehtagávva
kyynärä (mitta)állan; mitata kyynärin állanastit
kyyristellä(puuhailla kumarassa) gupmaruššat, gopmaruššat, skupmaruššat, guvdnjut, guvnnjuštit, guoppuštit, guoggaruššat
kyyristyäčegŋet, náđđut
kyyryssäguoggarasas, guoggut, náđđagasas, huhttagasas
kyyryynguoggarassii, guoggut, náđđagassii, huhttagassii
kyyrötelläguoggarastit, guoggaruššat, guoppuštit
kyytifárru, sáhttu, gikta; jonkun kyydissäsoapmása fárus, jonkun kyytiinsoapmása fárrui
kyytimies sáhttolaš, sáhttoolmmái
kyömynenägoampenjunni, skoalbmenjunni
kädenselkägiehtasealgi, giehtaramas
kädensijagiehtasadji; kädensija airossahopmir
käenkaaligieganjuovčča
käenkukkagiegalieđđi
käenpiikagiegabiigá
käetä(meinata aikovansa) geahkat, geagadit; sanoi aikovansa sinne lähteägeagai dohko vuolgit
kähertääsmarvet, smarfet
käheyttääseađđudit, siđđudit
käheytyäseađđut, siđđut, siđasmuvvat
käheäseađas (-), siđus (-), si/nas (-tna), siđvvas (-), ruost/tas (-a)
kähveltääsnuohtardit, jávkadit, livkalit, njávkkastit, luogirdit
käkigiehka
käkkyrämoalki
käkkyräinenroaŋk/kas (-e-), moalk/kas (-e-)
kälmiskealbma
kälmätäskelbmošit
kälvettyä(kovettua, lehtipuusta) gálvat
käly(miehen veljen vaimo)gálojeatni, (vaimon sisko)sivjjot
kämmen goapmir, rábmá
kämmenpohjagiehtaváimmus, čorbmaváimmus
kämmenpuoli(kintaassa) vávssebealli
kämmensyrjägiehtaloahpu
kämppämeahccestohpu, barta, gámpá (S), hyhtta (N)
kännissäbadjeloivviid juhkan, hálva juhkan, bihkkan, bihkkanaga
kännykkämátketelefovdna
känsäspártu
käpristyä(esim. tuohesta) goarvvagit, goarvanit, goarvasit
käpybihcabáhcat, bihcabáhcahas, báhcat, bihcebáhce
käpy(verkon paikkaamiseen) geahpa
käpylintubihcebásloddi, ruos´sanjunni
käpylisäke(anat.) báhcatráksá
käpyrauhanen(anat.) báhcatráksá
käpytikkabihcebásčáihni
käpälägeahpil, rábmá
kärhilehti(bot.) fakŋolasta
käristysbiđus, steaika ~ steaikka
käristää biđđit, steiket
kärki geahči; (puukon, puikon tms.)njunni
kärkihärkä(raidon etummainen vetoporo) njunušheargi
kärkijoukkonjunnošat (pl.); kärkijoukossa, kärjessänjunnošis
kärppäbuoidda
kärpänenčuru ~ čurrot
kärpässieničurotguoppar, čuorpmasguoppar
kärryt(pl.) jor´rit (pl.), skearrut (pl.), jikkat (pl.); kottikärryt(pl.) tril´laborat (pl.)
kärrätäskerrostit,tril´let, jor´riiguin fievrridit
kärsimysgil´lámuš
kärsimätöngierdameahttun, gierddoh/eapme (-is)
kärsivällinengierdavaš, gierdil (-is)
kärsivällisyysgierdavašvuohta
kärsiägil´lát, biidnašuvvat; kyetä kärsimäängil´lástuvvat
kärsä(norsulla, sialla) njunni, gearsi
kärsäkäs(kuoriaislaji) njunehas
kärttyisäerd/ui (-os), duskkas (-), duská/i (-s)
kärttäävuorjat, vuorjjildit, bivdalit, bivdduhit, ánuhit, fáđašit, fáhtit
kärventynyt(maultaan) skeartnja; ruveta maistumaan kärventyneeltäskeartnjagit
kärventyä(esim. karvoista) guosmut
kärventää(esim. karvoja) guosmudit
kärvistellä(kylmissään)goadnát
käry, katkuskeartnjas
käryttää (palaa huonosti) sinjaidit
kärähtää(esim. karvoista) guosmmehit
kärähtää(pahanteosta) gávnnahallat
käräjät(pl.) gearregat (pl.), diggi (N)
käräjätupagearretstohpu (S), diggestohpu (N), diggeviessu (N)
käräjöidä (käydä oikeutta)lágastit, lágastallat, gearregastit (S), gearreguššat (S), diggot (N)
käsigiehta
käsialagiehtačála
käsijarrugiehtagoazan
käsikirjagiehtagirji
käsikirjoitusgiehtačálus, mánus (N)
käsikkäin giehtalagaid
käsikopelollagieđaguluin, gieđagulul, giehtasesiin
käsikähmä moccáskeapmi, mokkáskeapmi, mokkodeapmi; joutua käsikähmäänmoccáskit, mokkáskit, oktii gieđaid šaddat
käsilaukkugiehtalávka, veasku
käsinegiehtagárvu; fáhcca, suorpmat, suorpmahat, suorbmafáhcca; gistta, rahpot
käsiote(johonkin) sálva; tarrata kädellään (johonkin)sálvat ~ sálvit
käsipallo(pelinä)spábbasuohppun; (pallo)suohppunspábba
käsipuoli(yksikätinen) giehtatbealli
käsirahagiehtaruhta
käsiraudat(pl.) giehtaruovddit (pl)
käsisahanurkesahá
käsitedoaba, fáhtehus
käsitellägieđahallat, giehtadallat, meannudit (+ kom.); (konkr.)giehtaguššat
käsitteellinendoabalaš, abstrákta
käsittelygieđahallan, giehtadallan, meannudeapmi; giehtaguššan (konkr.)
käsittelytapagieđahallanvuohki, meannudanvuohki
käsittääáddet, ipmirdit, fihttet; (osapuilleen)guopmat
käsitysáddejupmi, ipmárdus
käsityögiehtaduodji, duodji; tehdä käsitöitä duddjot, (vähin erin)duddjostallat
käsityökonsulenttiduodjebagadeaddji
käsityömestariduodjemeašttir
käsityömyymäläduodjegávpi
käsityöntekijäduojár
käsityönäyttelyduodječájáhus
käsityöpajaduodjebádji
käsityöperinneduodjeárbi
käsityöyhdistysduodjesearvi
käsivarsigiehtaruohtas, giehtagiera
käskeägohččut, mearridit, mearrat; bivdit, dáhttut, sihtat, ávžžuhit, ávžut
käskygohččun, mearrádus, geasku; saada käsky (johonkin tai tekemään jotakin)gohčohallat
käsky(rel.) báhkkon; Jumalan kymmenen käskyäIpmila logi báhkkoma
käskyläinen gohčostat, giehtagohčostat, gieđaguhkit; bálvá, reaŋga, biigá
käteinen rahareaidaruhta, kontánta; maksaa käteisellämáksit reaida
käteväanolaš, vuogas; (käsistään) gieđalaš
kätilöjorttamovra, sealgeeadni, čielgeeadni, čalbmeeadni, čalbmeáhkku, giehtaáhkku; toimia kätilönäjorttamovret, jorttet, jovret
kätkeytyäčiehkádit
kätkeäčiehkat
kätkytgietkka
kätköčiehká
kätkömuisti(tietok.) čiehkámuitu
kätkössäčihkosis, čiehkagasas
kätköönčihkosii, čiehkagassii
kävelijävázzi
kävellen, jalkaisin vácci
kävellävázzit; (käveleskellä)váccašit, (reippaasti)vázzáladdat; ryhtyä kävelemään váccáskit, lähteä kävelemäänvázzilit, vázzát, käydä jossakin kävellenváccašit gos nu,lähteä viemään kävellenváccáldahttit
kävellä (joitakin kävelytapoja) deamput, steamput, loamput, goantut, steanžut, steánžahit, steanžžuhit, meafardit, marššuhit, boalčut, boalččuhit, lávkut, lávkkodit, duolmmadit, loaiddadit, háhccut, háhcuhit, hárčut, hárččuhit, hár´rut, hárruhit, reahccut, loaggut, jarfut, jarffuhit; (lähteä kävelemään) vázzilit, vázzát, deampulit, loampulit, šlimpulit, goantulit, nuorbalit, nuorbbastit, doapmalit, doamihit, gáhččalit, rabbalit, duolmmastit, háhcculit, hárčulit, hárrulit, boaggulit, loaggulit, loarfulit, šloanculit, šloaŋgasit, šloahtalit
kävelykeppi vázzinsoabbi
kävelytievázzingeaidnu
kävelyttääváccihit
kävijägal´ledeaddji
käydä(jossakin) fitnat ~ mannat ~ eallit (gos nu); käväistäfinadit, fitnalit, finihit, finadastit, mannalit, ealašit, guovlladit, čáŋadit, coggalit, nahkehit; váccašit, viegadit, čuskkodit, čuoiggadit, vuojašit
käydä(sattua, tapahtua) geavvat
käydä päinsä geavvat ládje ~ láji
käymälähivsset
käynnistääbidjat johtui, stártet
käyntifitnan
käyntikorttigal´ledangoarta
käyntiosoitefitnančujuhus
käyristyägeavrragit, gávrragit, moalkkagit
käyristäämolket
käyrä(adj.) gavvar (-is), geavr/ras (-e-), geavrá/i (-s), gávr/ras (-e-)
käyrä(subst.) sodju, sodji, moalki; geavrril (käyrään kasvaneena), geavrut (käyrässä hetkellisesti)
käyräsarvi(porosta) gavrečoarvi
käyskennellä váccašit
käyttäjägeavaheaddji
käyttäjänimigeavahannamma
käyttäytyminenláhttenvuohki
käyttäytyäláhttet, meannudit, fereguššat, geavahit iežas
käyttäägeavahit, atnit, golahit, loaktit (lohppii), geaktit (R)
käyttää(jotakuta jossakin) finahit ~ dolvvodit (soapmása gos nu)
käyttöatnu, geavahus,geavaheapmi
käyttöesineatnubierggas
käyttöjärjestelmä(tietok.) geavahanvuogádat
käyttökelpoinenanihahtti, gávnnálaš
käyttökelpoisuusanihahttivuohta
käyttökelvotonanuh/eapme (-is), atnemeahttun
käyttöliittymä(tietok.) geavahanlakta
käyttömenogeavahangollu
käyttöohjegeavahanráva
käyttöoikeusgeavahanvuoigatvuohta
käyttötapageavahanvuohki
käyttötarkoitusgeavahanulbmil
käyttövaratgeavahanruhta
käyttövoimageavahanfápmu
käyttöönottoatnuiváldin
käytännevierru
käytännöllinengeavatlaš, praktihkalaš
käytännöllisestigeavatlaččat, praktihkalaččat
käytäntögeavat, praktihkka, práksis, virolašvuohta
käytävämanahat, váccáhat
käytösláhtten, láhttenvuohki
käännekohta jorggáldat
käännelläjorgaladdat; (nurjin puolin) jorggodit
käännyttää(rel.) jorgalit
käännytystyö(rel.) jorgalahttinbargu
käännähtääšleaŋggehit ~ šleaŋggihit, jorggehit; vene käännähti koskessa poikittainfanas šleaŋggehii guoikkas doar´rás
käännösjorgalus
käännöstyöjorgalanbargu
käänteinenjorggu-
käänteisluku(mat.) jorggucuovka
kääntelehtiäjorggáhallat
kääntymys (rel.) jorgalus, birrabotnjalus, botnjalus, genddomuš
kääntyä (suunnasta)jorggihit, jorgalit, mohkkasit; (uskoon)jorgalit, genddot; (nurin päin)jorgasit
kääntääjorgalit; (nopeasti) jorgalastit, (vähin erin)jorgaladdat
kääntää(nurin päin) jorgut; (nopeasti)jorggastit
kääntöpiiri(geogr.) jorggihangierdu; Pohjoinen eliKravun kääntöpiiriDavvi jorggihangierdu, Eteläinen eli Kauriin kääntöpiiri Lulli jorggihangierdu
kääpiödor´ri, deagga; (saduissa)lottežanolmmoš
kääpiölepakkodor´renáhkkesoadji
kääpiöpajudaŋassieđga
kääpäčátná, spábba, nivssat
kääregiesaldat, doavdnji
käärepaperigiesaldatbábir
kääriytyä giessasit
kääriä giessat
käärmegearpmaš
käärmeenlumoojagearpmašgeaidi
käärögearru, giesaldat, nođđu
köhiäguorsat, guorssadit, gáhkut, gosadit; rágeštit, gálgat čoddaga
köhäguorssahat
köhäistäguorssádit
kököttäähuhttát
köli(ahkion, veneen emäpuu) gielas, mielggas
kömmänä(huonokuntoinen asumus) luoggu
kömpelö(liikkeissään)doaŋg/i (-ges), doaŋggas (-), goanz/zas (-e-); (käsistään) gieđah/eapme (-is), čoa/pmas (-bme-), čoaŋk/kas (-e-), boalb/bas (-e-), boalč/čas (-e-)
kömpelö (subst.)goanzi, gaŋgi, gaŋgu, njaŋgu, šloaggu, šloaipi, goaigi, goalvi; čoabmi, čoabmegazza, njivlegazza, vinjugazza, snuolgagazza, čoaŋki, boalbi, boalči
kömpimisaukkosuotjanráigi
kömpiä(sisään) suotnjat, čákŋat; (nopeasti)suotnjalit, čákŋalit
kömpiä(ylös sängystä) gággasit, boahnárastit
köngäsgeavŋŋis
köntysgoanzi
köntysmäinengoanz/zas (-e-)
köntystäägoanzasaddat
köydenvetolávžegeassin
köyhtyägeaffut, gefot, geafahuvvat
köyhyysgeaffivuohta ~ geafivuohta, gefodat ~ geffodat
köyhägeaf/fi (-es); pitää jotakuta liian köyhänägeafášit soapmása
köyhäinhoitogefiiddikšun
köyhäinkukkaro(hist.) gefiidguhkkár
köyhälistö(pol.) proletariáhtta
köykäinenge/ahppat (-hppes)
köynnöskasvigoargŋunšaddu
köyristellägoavrát
köyryselkäinengoavr/ras (-e-), guv/nnjas (-dnje-), gurp/pas (-e-); tulla köyryselkäiseksi goavrragit
köyryssä(pysyvästi)goavrril, guvnnjil, (tilapäisesti)goavrut, guvdnjut; seistä selkä köyryssägoavrát, kulkea selkä köyryssägoavrruhit, lähteä liikkeelle selkä köyryssägoavránit
köysidoavva ~ toavva
köyttäägárrat; köytettynägárragasas, gárragis, gárrasis, köytetyksigárragassii, gárragii gárrasii
L
laadullinenšládjii ~ kvalitehttii guoskevaš, kvalitatiivvalaš
laahatageassit, rundit
laahautua(perässä) ges´sot
laahustaa šloahtat, nuorbat, njoammut; lähteä laahustamaanšloahtalit, nuorbbastit
laajaviidd/is (-es), áidalas; laajaltiviidát
laajahkoviiddisis (attr.)
laajakaista(tietok.) govdafierpmádat
laajakantoinenguhkás váikkuheaddji
laajempiviidáset, viiddit
laajentaaviiddidit, viidudit
laajentua, laajetaviidut, viidánit, leavvat, lávdat, leabbanit
laajuinenviiddu, viidosaš (attr.)
laajuusviiddisvuohta, viidodat
laakeaduolb/bas (-a)
laakeriláger
laakerinlehtilágerlasta
laaksoleahki; (jokilaakso) roggi, (tunturilaakso)vággi, (esim. kahden tunturin välissä)bohki, (kapea)gurra, skurču, (korkealla tunturissa)riehppi, (soinen) leakšá ~ leakši
laaksoinenleahkká/i (-s)
laantuaváidut; (vähin erin)váiddodit
laastariplásttar ~plástter
laastiruvke
laatiadahkat, ráhkadit, gárvvistit
laatikkokás´sa; laatikollinenkássa dievva
laattaráktu
laattakiviráktogeađgi
laatukvaliteahtta ~ kvalitehta
laatutuotekvaliteahttabuvtta
laavalává
laavulávvu; oleskella laavussalávostallat
laavun asukkaat(pl.) lávuveahka
laboratoriolaboratoria
laborointilaborastin
labyrinttilabyrinta
ladata(esim. akku)láddet, (ampuma-ase, ohjelma)luđet
ladattunaláddasis, láddagasas, luođđagis, luođđagasas
ladatuksiláddasii, láddagassii, luođđagii, luođđagassii
ladelmabarddáldat ~ borddáldat
ladoskella (esineitä) barddašit ~ borddašit, lánedaddat, láhtuladdat
lahdenperäluoktabahta
lahja skeaŋka, attáldat, láhji; Jumalan lahja (yleensä ruoka)Ipmil(a) láhji
lahjakasfihtolaš, čeahp/pi (-es), vitm/at (-es), oaivválaš, láhjálaš (R)
lahjakkuusfihtolašvuohta, čehppodat, vitmatvuohta, oaivválašvuohta, oahpalašvuohta
lahjaksiskeaŋkkas, láhjás, láhji, attás
lahjeleagga
lahjoavuoidat, duolgut (R)
lahjoitellaskeaŋkut
lahjoittaaskeŋket
lahjoitusskeŋkejupmi, skeŋkehus
lahjontavuoidan
lahjusvuoiddas, duolgu (R)
lahko, uskonlahkosierrasearvi
lahkolainensierrasearvelaš
lahnaruohokasvit(pl.) njuovvešattut (pl.)
lahomiesk/kas (-a)
lahota mieskat; helposti lahoavamieskalas, mieski (-s)
lahottaamieskadit
lahtiluokta; (pieni, pyöreä)skoahppa, (kapea) vuohppi; (pitkä merenlahti)vuotna, (pyöreähkö merenlahti)gohppi
lahtivalasvuotnabos´su
laidunguohtoneana(n), láiddon, ealáhat, ealabáiki; (kulunut kesälaidun)čoldeeana(n), soldeeana(n), soldi, čilvi, doldi, smurvi
laidunolosuhteet(pl.) guohtun, ealát
laiduntaa(esim. poroja)guođohit; (olla laitumella)guohtut
laiharuoi/nnas (-dna),guoir/ras (-a), deahkeh/eapme (-is), oaččeh/eapme (-is), rávž/žas (-a), skirč/čas (-e-); olla jossakin laihanaruoidnát, pitää jotakuta liian laihana ruoinnašit soapmása
laiha(kahvista) goid/das (-a), soid/das (-a), láiv/i (-ves)
laiha(kalasta, lihasta) sil/li (-is)
laiha(porosta) ruoi/nnas (-dna), guoir/ras (-a), aseh/aš (-is), ađah/eapme (-is), ađđamahtes, jolih/eapme (-is), rávž/žas (-a)
laiha ihminenruoidná, ruoinnan, ruoinnat, guoirá, guoirrat, rávža, skirči
laiha kalašlimir; laiha naaraslohi syyskesälläčakčašlimir
laiha pororávža, roašku, skirči, skir´ri, skirdnji
laihduttaaruoidnadit, guoiradit
laihdutuskuuriruoidnadandikšu
laihtuaruoidnat, guoirat, deaššut, rávžat, sillut; (kasvoiltaan)muođuhuvvat
laihtua(porosta, elukasta) ruoidnat, guoirat, deahkehuvvat, sillut, gálvat, goikat, hahpat, ađahuvvat, asehuvvat, jolihuvvat, rávžat
laikkudielku
laikullinendilk/ui (-os); tulla laikulliseksidielkuluvvat
lailla (tavalla)lahkai, lágiin, ládje; sillä lailladan lahkai, dainna lágiin, dan ládje
laillinenlágalaš
laillisuuslágalašvuohta
laimea(juomasta, puheenvuorosta jne.)láiv/i (-ves), goid/das (-a), (kahvista)láiv/i (-vves) goid/das (-a), soid/das (-a)
laimenne(suolan vähentämiseksi) veahtadas
laimentaa(nestettä) láivudit, njárbudit, goidadit, soidadit
laimentualáivut, njárbut, goidat, soidat
laiminlyödä healbadit, hilggodit, goaridit, nuppástit, suostat
laiminlyöntihealbadeapmi, hilggodeapmi, goarideapmi
lainaloatna
laina(kirjallinen) sitáhtta
laina-aikaloatnaáigi
laina-aika (esineen) luoikkahanáigi
lainaaja(lainanottaja)loneheaddji; (lainanantaja)lonejeaddji
lainaamoluoikkahat
lainakirjaluoikkasgirji
lainaksi, lainaan(esine tms.)luoikkasin, (jotakin hupenevaa)loanas
lainanantoloatnaaddin
lainanottoloatnaváldin
lainarahaloatnaruhta
lainasanaloatnasátni
lainata(esine tms. jollekulle) luoikat; (vähäksi aikaa)luoikalit, (mielellään lainaava) luoikalas
lainata(esine tms. joltakulta) luoikkahit; (vähäksi aikaa)luoikkahastit, (yrittää lainata joltakulta)luoikkahallat
lainata(jotakin hupenevaa jollekulle) lonet
lainata(jotakin hupenevaa joltakulta) lonehit, loanahit
lainaus (jostakin) sitáhtta
lainaus, lainaaminen (esineen tms. jollekulle)luoikan, (esineen tms. joltakulta)luoikkaheapmi, (jotakin hupenevaa jollekulle)lonen, (jotakin hupenevaa joltakulta)loneheapmi
lainausmerkkiaisttonmearka
lainegearahat
lainehtia gearrat, gearadit
lainelautaborjjasluovdi
lainhuuto(jur.) lágačuorvvas (S)
lainkaan ollege, ollenge, eisege, veháge, álggage, lahkage, alddage, oppanassiige
lainkohtaláhkabáiki
lainkuuliainenlágajegolaš
lainmuutosláhkarievdadus
lainoittaaruhtadit loanain
lainopillinenjuridihkalaš
lainrikkojaláhkarihkku
lainrikkomuslágarihkkun, láhkarihkkumuš
lainsuojaláhkasuodji
lainsäädäntöláhkaásaheapmi, láhkamearrádusat (pl.)
lainvastainenlágah/eapme (-is), lágavuostásaš
lainvoimainenlágafámolaš
laipio(sisäkatto) rohpi
laisinkaan ks. lainkaan; ollenkaan
laiskaláik/i (-kes), bargguh/eapme (-is), doaimmah/eapme (-is), višuh/eapme (-is), ealjuh/eapme (-is), šlárv/vas (-a), goid/das (-a), šlie/ttas (-dda)
laiska(porokoirasta) snavggas
laiskanoloinen(liikkeissään) šloaŋggas (-is), šloŋg/ui (-os); liikkua laiskanoloisenašloaŋgguhit, lähteä liikkeelle laiskanoloisestišloaŋgasit, olla jossakin laiskanoloisenašloaŋgát, tulla johonkin laiskanoloisenašloaŋggihit, tulla laiskanoloiseksišloaŋggagit
laiskanoloinen hevonenšloaŋgu
laiskistaaláikudit
laiskistualáikut, višuhuvvat, šlárvaluvvat
laiskistua(porokoirasta) snavggasmuvvat
laiskotellaláikkohallat, láikošit, goiddildit, goidošit, goidárastit, joavdelastit, šlárvošit, šlárvvidit, šlábirdit
laiskuri láiká, láikkan, láikkar, láikkesdiŋga, šlárva, šlábir, goidoš, šlieddá, njiehcá, váibbat, goigáras, šloaŋgu, šlohtor, lossabahta, lossanoras, nalli
laiskuusláikivuohta, láikodat, joavdelasvuohta, sealggahisvuohta
laitaravda
laita(veneessä) ruovda, ravda; laitalautaláidi
laitatuulidoaresbiegga
laite bierggas, rusttet, apparáhtta
laitistaa (taluttaa poroa) láidet, láidestit; helposti talutettavaláiddas, helposti talutettava poroláiddot, olla talutettavissaláidehallat
laitistaja(porotokan juontaja) láidesteaddji
laitistushärkä(jota porotokka seuraa) láidestanheargi
laitonlágah/eapme (-is); laiton tekolágahis dahku, toimia laittomastilágahuššat
laitoslágádus, ásahus; institušuvdna, instituhtta
laitoshoitolágádusdikšu, lágádusdikšun
laittaabidjat
laittaa ruokaa málestit, kohkket,ráhkadit borramuša
laittautua(esim. ampuma-asentoon) vuohkádit, vuohkádallat
laiturikádja
laivafanas, láivi (R), dámpa, skiipa
laivanvarustamoskiipafitnodat, rederiija
laivastosuvddus
lajišládja, sorta; taiteen lajišáŋ´ŋer
lajikevuollešládja
lajitellasorteret, šláddjet
lajittelusorteren, šláddjen
lakaista (harjalla)gustet, njámmat; (luudalla) luvdet, suohpalastit
lakanaláhkán; pussilakanagávdneolggoš
lakastuagoldnat
lakata(tekemästä jotakin)heaitit, šluhttet; (jostakin) heaitit, luohpat, hilgát, hilgádit
lakata(lakalla) láhkket
lakiláhka
laki(tunturissa)aláš, čohkka
lakiasiantuntijaláhkadiehtti
lakikirjaláhkagirji
lakimiesláhkaalmmái ~ láhkaolmmái, jurista
lakisääteinenlágas mearriduv´von
lakitiedeláhkadieđa, juridihkka
lakka(lakkaamiseen) láhkka
lakka(suomuurain) luomi;(kypsä)láttat, (raaka)čuru, čurot
lakkaamatonheaittekeahtes (attr.)
lakkaamattajám´ma, duojažassii, heaittekeahttá, oruskeahttá
lakkasuoluomejeaggi
lakkauttaa heaittihit, loahpahit
lakkautusheaittiheapmi, heitojupmi
lakkigahpir, šávká
lakkobargoheaitta, heaitta, streaika
lakkoavustusstreikenveahkki
lakkoilijastreikejeaddji
lakkoillaleat bargoheaitagis, streiket
lakritsaláhkaras
laktoosilaktosa
laktoositonlaktosakeahtes
lama(taloudellinen)deprešuvda, heajos áiggit (pl.)
lamaantuadárpmehuvvat
lammas sávza
lammaskarsina(navetassa)gársan, gárssa
lammaskatrassávzačora
lammasmajasávzzaidbuvri
lammassuojasávzzaidgoahti
lammikkoláttu, láddoš, njeaš´ši
lampaanhoitosávzadoallu
lampaanlihasávzzabiergu
lampaannahkasávzadat, sávzzanáhkki
lampaannatasávzzasinut, njeavdi
lampaantaljasávzadat, sávzzaduollji, ráf´fi
lampi láttu,jávrráš; (kesällä kuivuva) guoroláttu, guorru
lampisiippaláttonáhkkesoadji
lamppulámpá, lámpu (R), čuovganeav´vu, čuovgganas, čuovggas; lubmalámpá; likta, liktu, goal´lu, lieksi, giilu
lampsia deamput, deamppuhit, deamsut, deamssuhit, steamput, loamput, goantut
lanaduolbbár, dulbejeaddji
lanataduolbbáriin dulbet
langanpätkäárpobihttá
langetaravgat; gahččat; (kompastua)guossat, guossalit, ruossat, jorralit, snuittet; (syntiin)jorralit
langettaa(kaataa joku tarkoituksella) ravggahit, guosahit
langettaa tuomiocealkit duomu
lanka (ohut)árpu, (villainen)láigi, (metallinen) sreaŋga
lankakeräláigenođđu, láigeoaivvahat
lankapuhelinviessotelefovdna
lankarullaárporul´la
lankkupláŋko
lankkusahapláŋkosahá
lankomáhka; langokset(keskenään) mágažat
lannealin, spiral
lannenikamat(pl.) ruos´sadávttit (pl.)
lannistaaarvvahuhttit, arvvuhuhttit
lannistuaarvvahuvvat, arvvuhuvvat, vuollánit
lannistumatonceavzil (-is), gil´lil (-is), sávr/i (-res), vuollánmeahttun
lannoitedukta, veahka, muhkkit (pl.)
lannoitinmuhkkegilvinmašiidna
lannoittaaduktet, veagahit, muhkkiid gilvit
lantamuhkki
lantakouru(navetassa) lore
lantalainenláddelaš, láttán, láddi, lánnot, lánnán
lantalaispoikaláttebárdni
lantapaakkumuhkkelimpu
lanteet(pl.) alimat (pl.)
lantio čoarbbealit (pl.)
lantti šlánta
lanttunáppoš, lánto (S)
lapačoamohas
lapa(jalan, haravan, sarven, airon) láhpi, lieđbmi ~ lieđbmá, spoađđu
lapaluubeađbi, čoamohasbeađbi
lapamatoguorká
lapanen fáhcca
lapasarvi(porosta) spoađđočoarvi
lapasorsaláhpesuorsá
lapasotkastuorrafiehta
lapataivečoamohasgávva
lapikasbieksu
lapinailakkisámeluffellasta
lapinalppiruusudaŋasruvsu
lapinesikkodavvegiđđačalbmi
lapinharakkaskirri
lapinkakku(nostattamaton leipä) sámegáhkku
lapinkatajagaskkas, reatká
lapinkaurajohkahávvar
lapinkirvinensieđgacivkkán
lapinkurjenheinädavvesáhpal
lapinkuusioguolbbačoalči
lapinkyläsiida, sámisiida, čearru (R)
lapinlakkičiehgahpir
lapinlaukkudavveruhtarássi
lapinlemmikkirohtovajálgeahtesnásti
lapinlinnunsilmädavvilottečalbmi
lapinmyyrädábálaš sáhpán
lapinnurmikkaalášsuoidni
lapinorvokkifiskesviola
lapinpukusámegákti
lapinpöllöránesskuolfi
lapinrantavihvilädavvejiekta
lapinsarasámelukti
lapinsilmäruohosámečiegusčalbmi
lapinsirkkucizopaš
lapinsirriguolbbaviroš
lapinsuolaheinäájajuopmu
lapintakkigákti; lapintakin helmagáktehealbmi, lapintakkiin pukeutuneenagáktegerddiid
lapintiainengaccepaš
lapintiiračearret
lapinuunilintudavvevizar
lapinvouti(hist.) sámefáldi
lapinvuokkonoarsa
lapio(pieni) spoađđu; rikkalapioluotnespoađđu, leipälapioláibespoađđu
lapiogoaivu
lapioidagoaivut; (tarmokkaasti)goaivuladdat
lappalainensápmelaš
lappeellaan láskut, duolbut, veallut; lappeellaan oleva láskko-, duolbbo-, vealu-
lappuláhppo, lihppo
lapsellinenmánálaš, mánnálaš, mánaskas
lapsenhoitajamánnáoaidni
lapsenhoitotukimánnádikšundoarjja
lapsenlapsenlapsi(isovanhempiensa isälle)máttaráddjut; (isovanhempiensa äidille)máttaráhkkut
lapsenlapsenlapsimáttarmánná
lapsenlapsi(isoisälle)áddjut; (isoäidille) áhkkut
lapsenlapsimánámánná; Matti on hänen lapsenlapsensaMáhtte lea su mánámánná (ks. lastenlapset)
lapsenmurhamánnágoddin
lapsenmurhaajamánnágoddi
lapsenvahtimánnáoaidni, mánnabiigá
lapsetonmánáh/eapme (-is); tulla lapsettomaksimánáhuvvat
lapsimánná; saada lapsiamánáiduvvat, menettää lapsensamánáhuvvat, kaita lapsiamánástallat (ks. pikkulapsi, pikkupoika, pikkutyttö, penska)
lapsialennus (esim. matkustaessa) mánnávuoládus
lapsiasiamies mánáidáittardeaddji
lapsikaste mánnágásta
lapsikorotus(esim. päivärahassa) mánnábajádus
lapsilisämánáidruhta, mánnálassi
lapsiperhemánnábearaš
lapsirakasmánnábuorre
lapsirukkamánáhuoš
lapsivesičáhceváhpi, váhpi
lapsivuodemánnáseaŋga
lapsivähennys(esim. verotuksessa) mánnágeahpádus
lapsonenmánáš, mánáhuoš
lapsuusmánnávuohta
largomuoto(kiel.) lossa hápmi, largohápmi
lasi lássa ~ láse
lasiainenčalbmegáhkká
lasikuitulássafiiber ~ lásefiiber
lasillinenlása ~ láse dievva
lasinenlásas ~ láses ráhkaduv´von, lássa-, láse-
lasinsirulássamoallu ~ lásemoallu
lasittua(silmistä) gállat
lasivillalássaul´lu ~ láseul´lu
laskea(irti, menemään) luoitit, beastit
laskea(mat.) rehkenastit, reahkanuššat, luoitit; (lukumääriä)lohkat
laskea(rinteestä) čierastit; laskea hurauttaagoaikalit, steaikalit, steaikkehit
laskea verkkosuohpput fierpmi; (nopeasti)suhppet fierpmi, (useita verkkoja)suhpodit
laskelmarehket, árvvoštallan
laskelmoidaárvvoštallat, guorahallat
laskento(kouluaineena) rehkenastin, aritmetihkka, matematihkka
laskeskella(lukumääriä) logadit
lasketella(mäkeä)čierastallat
laskettaa(lukumäärästä) logahit
laskettava(laskettavissa oleva, lukumäärästä) logahahtti
laskettavaksi, lasketuksi (lukumääristä) logahussii; vaalilautakunta antoi äänet laskettavaksi válgalávdegoddi attii jienaid logahussii, vaalilautakunta sai äänet lasketuksi válgalávdegoddi oaččui jienaid logahussii
laskeuma(esim. saastelaskeuma)gahčahat
laskeutua(alas rinnettä) njiedjat;(nopeasti)njiedjalit
laskeutua(kahvista, teestä) rávdat; antaa (kahvin, teen) laskeutuarávdadit, laskeutua nopeasti (kahvista, teestä)rávddihit
laskeutua(lennosta) seaivut; (nopeasti)seaivvádit
laskeutua makuulle(koiraeläimistä)goarjut; (sorkkaeläimistä)livvut
laskeutua polvilleenluovdádit, luoitit
laskeutuminen(lennosta) seaivun
laskeutumispaikka(lennosta) seaivunsadji, seaivvasadji
laskeutumispaikka(maalta jäälle) njiejahat
laskiainenláskejaš, láskkáš, fástoláskkáš
laskiaisviikkoláskejašvahkku
laskimomorčesuotna, morči ~ morčá
laskinkalkuláhtor
laskoksinen(hyvin istuva, vaatteesta) lo/njas (-tnja); olla jossakin laskosvaatteissalodnját, komeilla laskosvaatteillaanlonjohallat, kulkea laskosvaatteissaan lonjuhit
laskos máhcastat, lotnji
laskostellamáhccut, máhcodit
laskostuamáhccasit
lasku(maksun suorittamisesta) rehket
lasku(mat.) rehket, luoitinbihttá
laskujokioaivvošjohka
laskulauseke(mat.) rehketcealkka
laskuoppi(mat.) rehkenastin, matematihkka
laskutoimitus(mat.) rehketdoaimmahus
laskuvarjoseaivunsuodji, seivvon
laskuvesifiervá
lassosuohpan
lastastielgu ~ stielku, rávrraldat, rávrran
lasta(airon varressa) skáktá
lastata lástet
lastauslásten
lastenhuonemánáidlatnja
lastenkirjamánáidgirji
lastenkirjallisuusmánáidgirjjálašvuohta
lastenkotimánáidruoktu
lastenlapset(pl.) mánáidmánát (pl.); hänellä on useita lapsia ja paljon lastenlapsiasus leat moanat mánát ja dievva mánáidmánát
lastenlusikkauhcabastteš, unnabastteš
lastenneuvolamánáidráv´vehat
lastenosastománáidossodat
lastentarhamánáidgárdi
lastenvaunut (pl.) vovnnat (pl.)
lasti lásta, guorbmi
lastoittaa(airo) skáktádit
lastoittaa(esim. vioittunut jalka) stielgudit ~ stielkudit, rávrat
lastoitusrávrraldat, rávrrahat
lastusmáhkku; lastuinensmáhkk/ui (-os)
lastu(höylätessä, puukolla veistettäessä) vuolahas
lastulevysmáhkkoduolbbus
lataamatonláddekeahtes (attr.), luđekeahtes (attr.)
lataus(aseen, ohjelman) ládden, luđen, luđehus
lateraali(kiel.) laterála
latinalatiinnagiella, láhtengiella
latkiačuohkat
latoláhtu
latoa (esineitä) bardit ~ bordit, lánet, láhtut, guhppet, čobmet
lattajalkasteažžajuolgi
lattialáhtti; (erit. maalattia)guolbi, (kodassa)loaidu
lattialankkuláhttefiel´lu
lattianiskaláhtteniski
lattiapalkkiniská
lattiapinta-alaláhtteviidodat
lattiavarpu (kodassa) duorga, ris´si; varustaa lattia varvuilladurget, ris´set
latuláhttu
latuskainensteanž/žas (-e-), stea/ččas (-žže-); tulla latuskaiseksisteanžžagit, steaččagit
latva(puun, joen) giera
latvusgiera
lauantailávvardat ~ lávvordat; launtainalávvardaga ~ lávvordaga
lauha (adj.)bivval (-is), liehm/u (-os), láfos (attr.), smiđis
lauha (subst.) bivval, liehmu, lievhnu
lauhahko ilmaláfu
lauhtuabivaldit, liehmudit, livhnnodit; (keväisemmäksi)smiđđut
laukata(porosta, hevosesta)njolggástit, njolgáhit, njolgidit, čuoskut, sallut, salodit, doalvvástit
laukaus(aseella) skuohtta
laukka(hevosen) ruohttan
laukka(sipuli) lávki
laukka(suolavesi, kalan säilyttämisessä) láhka
laukkaavaruohtti
laukkoaruohtadit; lähteä laukkomaanruohtastit
laukkovainenruohttalas
laukkulávka, veasku
laukkuryssä(hist.) lávkaruoš´ša; muinoin täälläpäin kulki laukkuryssiädolin dáppe johtaledje lávkaruoššat
laukottaaruohtahit
laulaalávlut; alkaa laulaa lávlet
laulaa lurauttaalávlestit
laulajalávlu
laulajatarnissonlávlu
laulaminenlávlun
laulavainen(adj.) lávlolas
laulelijalávllon
lauleskellalávllodit, lávlestallat, rál´ledit, rál´lehallat
laululávlla, lávlu (R)
laulujoutsennjukča
laulukirjalávllagirji
laulukuorolávlungoarra
laulurastasloddejievži, lávlorásttis
lauma(erit. susista, koirista)valvi; kerääntyä laumaksivalvat
lauma(poroista, lampaista tms.) eallu; (pienehkö) čora
laumaeläinvalveeal´li, čoraeal´li
laupeusláđisvuohta
laupias láđ/is (-es), váibmoláđ/is (-es), váimmolaš, lieggaváimmot
laurinpäivälávra
laurinviikko(elokuun alkupuolella) lávrrasvahkku
lausahtaa láhttestit, buovvalit, hoahkalit
lause(kiel.) cealkka
lauseenvastike(kiel.) cealkkavástta
lauseoppi(kiel.) cealkkaoahppa, syntáksa
lausua cealkit; (esim. runo)lohkat
lausumacealkkus
lausuntocealkámuš, árvalus
lausuntoehdotuscealkámuševttohus
lautafiel´lu; (esim. ikkunalauta) lávdi
lautakuntalávdegoddi
lautamieslávdealmmái ~ lávdeolmmái
lautanentallearka ~ dallearka; keittolautanenčiekŋalis tallearka
lautasliinaserviehtta
lautata(tehdä tukkilautta) lahttet
lauteet(pl.) lávddit (pl.)
lautta(hirsistä koottu) lautta; (esim. autolautta)fearga
lautturilahttejeaddji
lavalávdi, aládas, luovvi
lavastaalágidit lávddi
lavastuslávdelágideapmi
laveaviidd/is (-es), govd/at (-a)
laventaaviiddidit, govddidit
laventaa(mat.) viiddidit
laveriseaŋgabeaŋka
legioona(mil.) legiovdna
legioonalainen(mil.) legiovdnalaš
legitimoidalegimiteret
lehahtaaleavggehit
lehdenkantalastamátta
lehdenriipomatuuli(syksyllä) lastaramádat, lastariđđu
lehdeslasttat, lastaris´si
lehdestää(koota lehtiä) lastet
lehdistöpreas´sa, aviissat (pl.), aviisaolbmot (pl.)
lehdistötiedotuspreas´sadieđáhus
lehdistötilaisuuspreas´sadilálašvuohta
lehdykkälasttaš; (korussa)lávggastat
lehmusninnamuorra
lehmägussa; (kanttura)ruostaseaibi, soandeseaibi
lehmäaitausgusaidgárdi
lehmänkellogusabiel´lu
lehteri(kirkossa) lokta
lehtevälastá/i (-s), last/ii (-es)
lehtilasta
lehti(sanomalehti)bláđđi, aviisa, lasta
lehtikaalilastagálla
lehtikioskiaviisakioska, aviisačoska (N)
lehtikirjoitusaviisačálus
lehtikirvalastadihkki
lehtikuusilastaguossa
lehtilapalastalieđbmá
lehtimetsälastavuovdi
lehtipuulastamuorra
lehtiruotilastasolgi
lehtisahalastasahá
lehtivihreälastaruonas
lehtivirmajuuribiiporássi
lehtiöblohkka
lehto rohtu
lehtokertturohtovizar
lehtokortenjoammelrássi
lehtokurppavuovdemeahkástat
lehtokuusamačalbmemuorra
lehtolapsiluovosmánná, juolgemánná
lehtomatararohtomáđir
lehtonurmikkarohtosuoidni
lehtopöllöbus´sáskuolfi
lehtorilektor
lehtoturverohtolavdnji
lehtotähtimörohtohilsku
lehtoukonhattuáhkárássi
leija guovdi
leijahiihtosabetborjjasteapmi
leijailla(linnusta) sattáhallat, skav´vehallat, skiv´vehallat
leijonaledjon; (saduissa) jálobeavri
leikatačuohppat; (kerran tai vähän) čuohpastit, (vahingossa itseään)čuohpadit
leikata(hiukset) čuohppat, beaskidit, klihppet
leikata(kangasta) vadjat
leikata(med.) čuohpadit
leikečuohpus, vajastat
leikellä čuohpadit
leikellä(kangasta) vajadit
leikellä(lihaa pieneksi) cáhpat
leikellä(lihaa pituussuuntaan) labadit
leikilläänleaikkas; arveli leikillään sinne lähtevänsäárvalii leaikkas iežas dohko vuolgit
leikinlaskijaleaikkastal´li, hearvadahkki, skálka
leikinlaskuleaikkastallan, leaikkasteapmi, skálkošeapmi
leikitellä leaikkastallat, leaikkastit, leikošit
leikkaus(med.) čuohpadus, operašuvdna;suorittaa leikkausčuohpadit, opereret
leikkauspisterus´senčuokkis
leikkaussali(med.) čuohpadanlatnja
leikkauttaačuohpahit
leikkelevajastat
leikkiduhkoraddan, leaika, stoagus, stulla; leikin asialeaikaáš´ši
leikkiautoduhkorasbiila
leikkijäduhkoraddi, stoahkki
leikkikalu duhkoras, dugordas, stoagus
leikkikenttäduhkoraddanšillju
leikkiminenduhkoraddan, stoahkan
leikkipaikkaduhkoraddanbáiki
leikkisä(huumorintajuinen) leaiká/i (-s), leik/ii (-es), skálká/i (-s), skálk/ii (-es)
leikkiväinen(lapsista) stoahkká/i (-s), duhkorahkes; tuo minun nuorimmaiseni on oikein leikkiväinen lapsidiet mu váhkar lea oalle stoahkkás mánná
leikkiäduhkoraddat, duhkordallat, dugordallat, duogurdit, deallardit, stoahkat, stullat, stulaidit; (olla piilosilla) čiehkádallat, čiehkástallat, (olla sokkosilla)čalmmehisstálostallat, (leikkiä poroa)bohccostallat, (l. karhua)guovžžastallat, (l. karhunpentua)biertnastallat, (l. hevosta)heasttastallat, hehpoštallat, (l. tuvan rakentamista)stobostallat, (l. staaloa)stálostallat, (l. sotaa)soađástallat, (l. lumilinnaleikkiä)ladnástallat, (l. äitiä, tytöistä)mánástallat
leikkuričuohppanmašiidna
leikkuupaikkačuohpahat
leikkuupuimurigordnenmašiidna, gordneráddji
leiligággá, leaila
leimasteampal
leimahdusšloavgganas
leimahduttaašloavgalit
leimahtaašloavggehit ~ šloavggihit, šloavihit
leimatasteampalastit
leimuta (tulesta)njuoršut, njivžut, njuovžut; (revontulista)livžut, livžžodit
leipoaláibut, báhkket (N); (rieskoja, lapinkakkuja)gáhkket
leipoa(nopeasti) láibbastit, láibulit, báhkkestit; gáhkkestit
leipomoláibbohat
leipuriláibu, báhkár (N)
leipäláibi; (pitkä, korkea)stumpa
leipäisä(runsaasti leipää) láibá/i (-s)
leipälapioláibefiel´lu
leipämylly(leivälle perso ihminen) láibemil´lo
leipäpalaláibebihttá
leipäporoleibor
leipäveitsiláibeniibi
leipäviipaleláibevajahas
leirileaira
leirintäaluegohttenbáiki
leiripaikkaorohat
leiriytyägohttet
leivinjauheláibunbulvarat (pl.)
leivinuuniláibunuvdna
leiviskä(painomitta, 20 kg) veakta
leivoleivvoš
leivonenleivvoš
leivonnainenláibbastat, gohttá
leivosgáhkku
leivoskellaláibbodit
leivottaaláibbuhit
leivänkannikkaláiberavda
leivänmurunenláibesmadji; oli kokonaan syönyt sen leivän, ei ollut jäänyt murustakaanlei buot borran dan láibbi, ii lean báhcán ii smadjige
leivänpaahdinláibegoardi
lekašleagga
lelliä(lasta) liluhit, lállit
leluduhkoras, dugordas, stoagus
lemmikkijiellat
lemmikki(kasvi) vajálgeahtesnásti
lemmikkieläinbiebmoeal´li, biepmohaseal´li
lempeysliekkusvuohta, láđisvuohta
lempeäliekkus (-is), lieggaváimmot, ráhkislaš, láđ/is (-es), váibmoláđis
lempiráhkisvuohta, ráhkisteapmi
lempilapsijiellat, jiellatmánná
lempinimi(hellittelynimi) jiellahastalannamma
lempiruokamielamielbiebmu, váimmoguovdoborramuš
lempiystäväváibmošiella
lemubahča hádja, háissas
lemu, löyhkä(ketun, kärpän tms.) seavddahádja
lemutaháisut, háissiidit, bahčiidit
leninkičuvla
lenkki(silmukka) fárfu
lenkkikenkäviehkangáma
lenkkimakkarafárfomárfi, mohkkemárfi
lennellägirddašit
lennokkiduhkorasgirdi, modeal´lagirdi; drona
lennonjohtogirdijođiheapmi
lennätintelegráfa
lennättää girddihit, girddáldahttit
lentogirdin; lähteä lentoongirdilit
lentoasemagirdišillju (N), girdihámman (N), girdi(n)gieddi (S)
lentoemäntägirdieamit, girdibiigá
lentokenttäks. lentoasema
lentokonegirdi, girdinmašiidna, ilbmeláivi (R)
lentoliikennegirdinjohtalus, girdinjohtolat
lentolippugirdibileahtta
lentomuurahainengirdigotka
lentonoitagirdinoaidi
lentopallo(pelinä)spábbadoaškun; (pallo)doaškunspábba
lentopostigirdinpoasta
lentoyhtiögirdisearvi
lentäjägirdi
lentäägirdit
lentää(maan pintaa myöten) labezahttit
lepakkogirdisáhpán, náhkkesoadji
lepattaa libaidit, libardit; (tulesta) njivžut, njivžžardit
lepikkoleaibevuovdi, leaibebohttu
lepo vuoiŋŋasteapmi, leahpu, muossi; (haudan) vuoiŋŋadeapmi, vuoiŋŋadus
lepoasentomuossestellelmas
lepoitiövuoŋásmaniđus
lepokausi(bot.) vuoŋásmanbadji, vuoŋásmanáigi
lepopaikka(rel.) vuoiŋŋadansadji
lepopäivä(rel.) vuoiŋŋastanbeaivi, vuoiŋŋadanbeaivi
lepotaukovuoiŋŋastanboddu
lepotuolivuoiŋŋastanstuollu, mievžanstuollu
leppoisaloavd/i (-des), muos´sá/i (-s); tulla leppoisemmaksiloavdut, pitää leppoisana loavddášit
leppymätönsoažžumeahttun, doažžumeahttun, guhkesvašálaš
leppyäsoažžut, doažžut, ráfot
leppäleaibi
leppäkerttudielkogobbá
leppälintuleaibeloddi
leppäpirkkodielkogobbá
lepyttääsoažžudit, doažžudit
lesegordnegarra, gordneskabus
leskenlehtiheasttagazzarássi
leskileaska
leskimiesleaskaalmmái ~ leaskaolmmái
leskivaimoleaskanisu
lestadiolainenlestadiolaš, lestadiánalaš; lestadiolaisuuslestadiolašvuohta, lestadiánalašvuohta
letkusojubohcci, dipmabohcci, letko (S)
lettibárggáldat
letto(rimpisuo) suotnju, čáhcjeaggi
lettopajudálvelasta
lettorikkojeaggenarti
lettotähtimörohtohilsku
leuanalus(ihmisellä)gáibbevuolli; (porolla)giehppi
leudohko ilmaláfu
leudontualiehmudit, bivaldit, máizat
leuhkagáddálas
leuhkiarámohallat, čevllohallat, rábmot
leuhkuusgáddálasvuohta
leukaks. alaleuka; yläleuka
leukaluut(pl.) ollolat (pl.)
leukapartaskávžá
leukemia(med.) varraboras, leukemiija
leukusámeniibi
leuto (adj.) liehm/us (-os), bivval (-is)
leuto(subst.) liehmu, bivval
leuto tuuliláfobiegga
leveingovddimus
levennellärábmát
leventelevärábmá/i (-s); on sellainen leventelevä kaverilea dakkáraš rábmásdiŋga
leventyägovdut, govdánit
leventäägovddidit
leveysgovdodat; leveyssuuntaangovdodahkii
leveys(kankaan) vupmodat
leveysaste(geogr.) govdodatgráđđa
leveyspiiri(geogr.) govdodatgierdu
leveägovd/at (-a) ~ govd/at (-es); pitää jotakin liian leveänä govddášit
leveähulpioinen(lapintakista) holbá/i (-s)
leveämpigovddit
leveäpyrstökihumearraháskil
levinneisyysleavvanviidodat, lávdu, lávdanviidodat
levinneisyyskarttalávdokárta
levitelläleabbut, leppodit; (käsiään)leappuhit
levittyä(ohuelti, esim. rasvasta) njuohtašuvvat
levittäytyäleavvat, lávdat, bieđganit
levittää(levälleen)lebbet; (laajalle)lávdadit
levittää(ohuelti, esim. voita leivälle) njuohtat
levitä leavvat, leabbanit, viidánit, lávdat
levollinenmásolaš, ráfálaš, lotk/at (-es), muosálaš, oahci/t (-dis)
levotonleabuh/eapme (-is), muoseh/eapme (-is), dilih/eapme (-is), ráfeh/eapme (-is); olla levotonleabuhuddat, tulla levottomaksileabuhuvvat
levottomuusleabuhisvuohta, muosehisvuohta, dilihisvuohta, ráfehisvuohta
levyduolbbus, pláhta; (pyörivä)skear´ru
levyinengovddu, govdosaš (attr.); kuuden metrin levyinen perunapelto guđa mehtera govdosaš buđetbealdu, perunapelto on kuuden metrin levyinenbuđetbealdu lea guhtta mehtera govddu
levykeskear´ru; (tietok.)diskeahtta
levysoitinskear´ročuojanas
levyttää(laulaa levylle)lávlut sker´rui; (tehdä levy)ráhkadit skearru
levädeappu
levähdellävuoiŋŋastallat
levähtäävuoiŋŋastit, (hetkisen)vuoiŋŋastastit
levälleen(väliaikaisesti) leabbagassii
levälläänleabbut, leabba; olla levälläänleabbát, maata levälläändeaškát
levällään(väliaikaisesti) leabbagasas
levällään olevaleabba/t (-dis) ~ le/abbat (-bbes)
leväperäinenháreh/eapme (-is), skiluh/eapme (-is), šli/htu (-đus), šlu/htu (-đus), sahtedohko
levätävuoiŋŋastit, (hetkisen)bosihit, (haudan levosta) vuoiŋŋadit
levätä(läpikotaisin) vuoŋásmuvvat
liata duolvvidit, durddidit, duolvadit, nuoskkidit
liberaaliliberála
liehitellänjálggástallat, njálgganjuokčamastit, bálvalit, gopmárdallat, dohkkestuvvat, gerjjodit, skelččiidit, njoallut (soapmása) bađa
liejustánži
liejuinenstánž/žas (-e-); tulla liejuiseksistánžut, tehdä liejuiseksi stánžet, stánžudit
liejukanahoaš´šavuonccis
liejusimpukkalábbáskálžu
liekaveattabáddi, veaddinlávži; olla lieassaveddot, pitää lieassaveaddit; lieassaveaddagasas, veaddagis, liekaanveaddagassii, veaddagii
liekaporoveattat
liekehdintäšloavggas
liekehtiänjuoršut, njivžut, njuovžut, njivžžardit, loahcat; yltyä liekehtimäännjuorššagit
liekkidolanjuovčča
liekokasvit (pl.)idnešattut (pl.)
liekovarpioruvdorássi
liekuttaavuohttut
liemiliepma; liemeväliebmá/i (-s),libm/ii (-es)
liemikulhomállegárri
lieriö(esim. tuohilieriö) roavttus
lieriö(mat.) sylinder
lieriömatoroavttosmáhtu
lieromuoldamáhtu
liesiuvdna, oapman, oama, omman
lieskanjivžžanas, dolanjuovčča
lieväláiv/i (-ves)
lihabiergu; (elävä)oažži
lihakas(verevä) oažžá/i (-s)
lihakeittobiergomálli, biergomális
lihaksikasdeahkká/i (-s); tulla lihaksikkaaksideahkáiduvvat, deahkkut
lihallinenoaččálaš
lihankuivatustelinebiergojiel´li
lihanpalvauspuurasuovastanbuvri
lihansyöjäbiergobor´ri
lihapalabiergobihttá (ks. sattuma)
lihapullabiergogáhkku
lihapyörykkäbiergogáhkku, biergobul´lá, biergoguhppár, biergobál´lu
lihasdeahkki; lihakset, lihkaksistodeahkit (pl.), lihas-deahkke-
lihaskudosdeahkkegođus
lihavabuoid/i (-des), gass/at (-a), jorb/bas (-a), itt/is (-es) ~ ittis (-is) čil´lái (-s); (miehestä) jarf/fas (-e-) jarg/gas (-e-), (naisesta)sturc/cas (-e-)
lihava(porosta, elukasta) birg/ui (-os), deahkká/i (-s), dalga/t (-dis), dohkas (-is), jol´lái (-s), ađ´đái (-s),
lihava henkilö ks.paksukainen, pullukka
lihoabuoidut, ahtanuššat, váfot, gassut, jorbbasmuvvat, ittásmuttat
lihoa(porosta, elukasta)buoidut, ahtanuššat, deahkkut, deahkáiduvvat, oaččáiduvvat, dalggodit, assut, dohkasmuvvat, ađaiduvvat, jollut
lihottaabuoidudit
liiaksi liiggás
liiallinenliiggálaš
liiallisesti bearehaga, badjelmeare
liian menddo, beare, ilá, liiggás
liian suora(veneen keulasta, suksen kärjestä, nenästä, tms.) šnjuo/kkas (-gge-)
liian suora esine (veneen keula, suksen kärki, tms.) šnjuoggu
liian suorana(adv.) (hetkellisesti)šnjuoggut; (pysyvästi)šnjuokkil
liietä liigut, juollut; liikenisikö sinulta 10 euroa minulle?liiggošiigo ~ julošiigo dus 10 euro munnje?
liika liigi; liika-liige-
liika-ahkio(raidossa) liigeres
liikahduslihkastat
liikahtaalihkastit; (paikaltaan)lihkkasit
liikahärkä(raidossa) liigeheargi
liikanimibuddosnamma, buddostatnamma, buttosnamma; kutsua liikanimelläbuddostallat, buttostallat
liikapainoliigedeaddu
liikauttaalihkastahttit
liikelihkastat, lihkasteapmi, lihkadus; olla liikkeelläleat jođus, lähteä liikkeellejohttát
liike-energia (fys.) lihkkanenergiija
liikekannallepanomobiliseren; panna liikekannallemobiliseret
liikennejohtalus, johtolat
liikennelaitosjohtolatlágádus
liikennemerkkijohtolatmearka
liikenneonnettomuusjohtolatbárti
liikenneruuhkajohtolatbahku
liikennesääntöjohtolatnjuolggadus
liikennevahinkojohtolatvahát
liikennevakuutusjohtolatoadju
liikennevakuutuslakijohtolatoadjoláhka
liikennevalojohtolatčuovga
liikenneympyräjohtolatjorbalas
liikepankkifitnodatbáŋku
liikesalaisuusfitnodatčiegusvuohta
liiketoimintafitnodatdoaibma
liikevaihtoverogávpevearru
liikeyritysfitnodat
liikkeenharjoittajafitnodatbargi
liikkua lihkadit
liikkumatonlihkatkeahtes (attr.)
liikkuvalihkadeaddji, johtti; kiertävä näyttelyjohtti čájáhus
liikuntalihkadeapmi, lihkadus
liikuntaesteinenlihkadaneasttalaš, lám/is (-es)
liikuntakykylihkadannávccat (pl.)
liikuntatavatlihkadanvierut
liikuntavammainenlám/is (-es)
liikuskellajohtalit, jođašit
liikutellalihkahallat
liikuttaalihkahit
liikuttavalihkaheaddji, dovdduidečuohcci; tuo oli liikuttava kertomusdiet lei dovdduidečuohcci muitalus
liikuttuanjuorrat, njuorranit
liimaliibma
liimataliibmet
liimautualiibmašuvvat
liinaliidni
liinata(verkosta, yltää pohjaan asti) vuoksut
liinava(verkosta) vuoksá/i (-s), vuoksul (-is); siinä on niin syvä, että verkon pitää olla tarpeeksi liinava diekko lea nu čieŋal, ahte fierbmi galgá doarvái vuoksái
liinavuus, liina(verkon syvyys) vuoksa
liioitellaliiggástallat, stuorástallat, stuorádallat, veavttastit, herbmet, deatnut, stuoridit ášši, muitalit mun´nájit
liioitteluliiggástallan, stuorástallan, deatnun
liipaisin(aseessa) báhcahat
liitečuovus. mielddus; hakemuksen liitteenäohcamuša čuovusin
liitepartikkelilaktapartihkal
liiterimuorravisti, liider (S)
liitesanalaktasátni
liitincikcehat
liitoseivvodeapmi
liitohaukkačáhppessoadjahávut
liito-oravagirdioar´ri
liitoslakta
liittolihttu
liittokokousriikačoahkkin
liittolainenlihttolaš
liittoutua lihtodit, lihtodaddat, searvvadit; liittoutua jonkun seuraanskihppodit soapmásiin, skihppot soapmásiin
liittovaltiolihttostáhta
liittymisilmoitussearvanalmmuhus
liittymismaksusearvanmáksu
liittyälaktásit, laktašuvvat
liittyä(esim. yhdistykseen) searvat
liittäälaktit, ovttastahttit; (esineitä peräkkäin)goallostit, (verkkoja peräkkäin)geatnit
liitukriita
liitäntä(tietok.) lakta
liitäntälaki(mat.) ovttastahttinláhka
liitää(linnusta) seivvodit, sattihit, čeassat
liiviliiva ~ liivve
likaduolva, durdi
likaaminenduolvvideapmi, nuoskkideapmi
likaantuaduolvat, durdut; (roskista)luotnut
likaantuva(esim. vaatekappaleesta) duolvalas, duolvil (-is), duolvi (-s), duolvadovdi
likainen duolv/vas (-a), durdá/i (-s), durd/das (-e-)
likakaivobaikagáivvo
likasankoselegievdni
likaviemäri duolvačáhcebohcci
likaämpäriruskaskállu
likeinen(esim. sukulaisesta) lagas ~ lagaš
likelläks. lähellä
likentäälagadit
likilahka; (lähes) measta, lagabui
likiarvolahkaárvu
likinäköinenlahkaoaidnil (-is)
likistyä(joutua puristuksiin) deađvašuvvat, deđvot, deakčasit, čárvasit, cikcasit
likistää, survoa njuvdit
likomärkä(nahkaesineestä) spalc/cas (-a); kastua likomäräksispalcat, (äkkiä)spalccihit, kastaa likomäräksispalcadit, spalccidit
likomärkä(nahkavaatteista) šnjalč/čas (-a); kastua likomäräksi (nahkavaatteesta)šnjalčat, šnjalččagit, kastella nahkavaate likomäräksišnjalčadit, liikkua läpimärissä nahkavaatteissašnjalččahit; (likomärkä myös: šnjalžžas, šnjarvvas, šnjirvvas)
likomärkä nahkavaatešnjalči ~ šnjalži, šnjarvi ~ šnjirvi
lilasáhppesalit
liljalilljá
lillukkalávžžámuorji, daivemuorji, veaddemuorji, gieddeluomi
limanjivli, njivlla, šliivi
limainennjivlá/i (-s), njivl/las (-e-); (kalasta)njuv´v/ui (-os)
limakalvošliiveassi
limakotilonjivleguiski
limittyälatnjalastit
limittäin latnjalagaid, latnjalassii
limittäinenlantjalas
limoittuanjivlut
limonadilimonáda, bruvsa
limppulimpu
lineaarilineára
lingotašliŋggastit, liŋggastit, liŋgalit, šleŋget
lingvistilingvista
lingvistiikkalingvistihkka, gielladieđa
lingvistinenlingvistihkalaš, gielladieđalaš
linjalinnjá
linja, reittiruvtto
linja-autolinnjábiila, ruvttobiila, bus´se
linja-autoasemabus´seterminála
linja-autonkuljettajabus´sevuoddji
linjatalinnjet
linkittääliŋket
linkkiliŋka
linkkuveitsilađasniibi, liŋkoniibi, máhcastanniibi
linko(heittoväline) šliŋgu, liŋgu, šleaŋgu; (pyöräytettävä)fađ´đu
linna (kuninkaan) šloahtta
linna(vankila) ladni, fáŋgal
linnoitusladni
linnunkaalilottegálla
linnunpelätinloddegavdnja
linnunpesälottebeassi
linnunpoikalottečivga
linnunpönttöloddevuovda, vuovda
linnunratalodderáidalas
linnuntietänjuolggamusat jođedettiin; tästä on sinne peninkulma linnuntietädás lea dohko miila njuolggamusat jođedettiin
linnustaa loddet, lottástit, lottiid bivdit
linnustuslodden, loddebivdu
linssilinsa
linttakenkägomugáma
lintuloddi; lintuisaloddá/i (-s), siellä on paljon lintujadiet lea loddás guovlu
lintukoto(lintujen talvehtimisseutu)bárbmu
lintulautaloddelávdi
lintunen lottáš
lintuparviloddemoahti
lintutiedeloddedieđa, ornitologiija
liota luvvat
liota(karvattomaksi, taljasta) navválit, navvánit
liottaaluvvadit; liottaa lihasta tai kalasta liiallinen suolasáivadit
lipakka(josta on vaikea saada otetta) njoalp/pas (-e-), njalp/pas (-e-), njoahppil (-is); tulla lipakaksi njoalppagit, njalppagit, tuota lipakkaa kiveä on hankala nostaa dien njoalpegeađggi lea váttis loktet
lipasbumbá; (pieni) skáhppu
lipastoskuf´faskáhppe
lipeväkielinen ihminen suorrenjuovčča
lipeäkalalovttaguolli ~ luvttaguolli
liplatellastužaidit
liplattaastuhčat
liplatusstuhča
lippagaiba, snuiba; varustaa lipallagaibadit
lippalakkisnuiba, snuibagahpir, gaibagahpir
lippu(maan, valtion) leavga, flávda, lávda, flágga, lihppo (S)
lippu(matkalippu, pääsylippu) bileahtta, lihppo (S)
lippuautomaattibileahttaautomáhtta
lipputankoleavgastággu
lipsahtaa (kädestä, otteesta)njoalppehit ~ njalppehit
lipsauttaanjalpalit
lipsuanjoalpat ~ njalpat; olla kulkiessa lipsumatta coakcut
lipua(laineilla) siigat ~ siiget
lipua(virran mukana) suohčat; panna lipumaansuožahit
lipukka(viehe) libás
lipunkantajaleavgaguoddi
liputtaalevget, leavgga doallat
lirahtaašnjoarggihit ~ šnjoarggehit
lirauttaanjor´ret, njor´restit, leikestit
lirinäšnjoarra
liristen(adv.) šnjorrosii; vuotaa liristenšnjorrosii golgat
liristä šnjoargut, njoargut, njuorgut, šnjoarrat, šnjoaraidit
liroruonájuolčoavžžu
liruttaašnjoargguhit
lisensiaattilisensiáhtta ~lisensiáhta
lisenssiliseansa
liskolakkis
lista listu, listá (S)
lisälassi, lasáhus; lisä- lasse-, liige-, lisäksilassin, lisäälasi
lisäainelasseávnnas
lisäarvoverolasseárvovearru
lisäbudjettilassebušeahtta, liigebušeahtta
lisäeläkelasseealáhat
lisäillälasáhallat
lisäkivekset(anat.) bál´lorávssát
lisämaalasseeana
lisämaksulassemáksu
lisämunuainenlassemanimuš ~ lassemonimuš
lisänimibuddostatnamma, buttosnamma
lisäosalasseoassi
lisäselityslassečilgehus
lisäselvityslassečielggadus
lisätietolassediehtu
lisättävälasihahtti
lisätutkimuslassedutkamuš
lisätälasihit, lasidit (R), eanedit
lisäverolassevearru
lisäys lasáhus, lasiheapmi
lisäälasi
lisääminenlasiheapmi
lisääntyminenlassáneapmi
lisääntyälassánit, lassut (R), eatnánit
lisääntyä(kovasti) laskat; saada lisääntymään kovastilaskadit
litistyä (mennä lyttyyn) steanžžagit, steaččagit
litkiä, kulautellašlaggat; (nopeasti)šlaggalit
litralihtter
litteästeanž/žas (-e-), stea/ččas (-žža); maata litteänästeanžát, deaškát
litteänurmikkaduolbasuoidni
litteävitadeaškevihti
liudennus(kiel.) guomáidupmi
liudentua(kiel.) guomáiduvvat
liuetaluvvat, suddat
liukasnjaláhas, njalkkas (-), njuohpa
liukastellanjaláhastalit, njalkkastallat
liukastuanjaláhastit, njalkkastit, njalkkihit
liukua čeassat
liukuestecoakci
liukumäkičeasahat
liukuportaat(pl.) rul´latráhpat (pl.)
liuosluvus, luvvi
liuoteluvvadat
liuotinluvvadas
liuskekivi (miner.)skiffar
livahtaa(johonkin) livkkihit, livžžastit, livžžádit, njoamádit, njoamihit, buikkihit
liverryscivkin, vižardeapmi
livertääcivkit, vižardit
livistäägárgidit, sibildit
loatastánžet
lobatafeaskárastit
lobbausfeaskárastin
lobbauspolitiikkafeaskárastinpolitihkka
logiikkalogihkka
lohdutonmorašlaš, lođuh/eapme (-is)
lohduttaajeđ´đet; (ohimennen) jeđ´đestit
lohduttajajeđ´đejeaddji
lohduttautuajeađđašuvvat
lohdutusjeđ´đehus
lohdutuspalkintoliigevuoitu
lohenkasvattamoluossabiepmahat
lohenpoikanenluossaveajet
lohestusluossabivdu
lohiluossa, luossaguolli; runsaslohinenluos´sá/i (-s), lus´s/ii (-es)
lohi(erilaisia) (pienikokoinen)diddi, (pienehkö)luosjuolgi, (keskikokoinen)luossagiera, luosaš, (täysikasvuinen)luossa; (joessa talvehtinut, talvikko)vuor´ru, (myöhäissyksyllä noussut ja joessa talvehtinut lihavahko lohi keväällä)čuonžá, (talvikko, seuraavana syksynä lihavana jokeen nouseva lohi)šoaran; (mätikala)duovvi, (kookas koiraskala)goadjin
lohijalka(pienehkö lohi) luosjuolgi
lohipatobuođđu
lohjetalaigat; (äkkiä)laiggihit, sattua lohkeamaan laigasit
lohkaistalaiget
lohkarebáktelaiggahat
lohkeillalaiggadit
lohkoa laigut; (maita) juohkit
lohkovuoristolaiggahatvárit
lohtujeđ´đehus, lohtu (R)
lohtuisajeđ´đehahtti
loihtianoaidut, geaidit
loikata njuiket,čel´let, čealádit, fal´let
loikkianjuikut, čeallut
loikkia(jäniksestä) simput, cimput, njuikut
loikoilla velohallat, njaŋgát, njaŋggohallat, rákkohallat
loimiheasttagovččas
loimi(kankaankudonnassa) suohpačoalli
loimottaa(revotulista) guovssahastit, giđđudit, livžut, livžžodit
loinenparasihtta, luhtehas
loisiaparasihttet
loiskahdusstužanas
loiskahtaastužihit
loiskestuhča
loiskiastuhčat, stužaidit
loiskuastilčut, liškut
loispistiäinenluhtehasčukkon
loistaa čuovgat, báitit, šealgut, šlietnjat, šlietnjut; (kirkkaana) šear´rát, šealgát, čuovgát, girkát, gear´rát, deadjut, šoavvut
loisto čuovgatvuohta, báitilvuohta. šearratvuohta
loito(istuin- ja makuutila kodassa kahden puolen tulisijaa) loaidu; loidompiloaiddut, loidompanaloaidulis, loidommaksiloaidulii, loidommainenloaiddumuš
loitollaguhkkin, gáidosis, gáidagasas, menddo
loitolleguhkás, gáidosii, gáidagassii, menddo
loitontaa gáidadit;doppidit, duoppidit
loitotagáidat; dobbánit, duobbánit, guhkkánit
loitsia noaiddástallat
loitsudiidalogus, noaidelogus
loiva(rinteestä) njoaidd/us (-os), njoaidd/u (-o-), loaiv/i (-ves) (R), suoibma (attr.)
loivakaarteinensuoibmamohkat
loivasti(adv.) suoimmal
loivempinjoaiddut
loiventua njoaidut, njoaidduiduvvat, njoiddosmuvvat
loivinnjoaiddumus
lojua(pitkin pituuttaan) njaŋgát, gaŋgát, njuolgát, vadnát, leabbát, steanžát, deaškát
lokastánži, loški, ráhpi, rábát, luhča
loka(vaatteisiin ja karjan karvoihin tarttuva) suorti
lokainenstánž/žas (-e-), lošk/kas (-a), ráhppá/i (-s), luhča-
lokakuugolggotmánnu
lokasuojastánžesuodji
lokatiivi(kiel.) lokatiiva
lokeroleađbma, lođá
lokkimearraloddi, skávli ~ skávhli
loksahtaašloahkihit
loksauttaašloahkkalit
loksua šloahkkit
loksutellašloahkuhit
loksutusšloahkas
lomaluopmu, feria (N); (koulusta)lohpi
loma (väli, rako)loapmi ~ loapmu, sálvu
loma-aikaluopmoáigi, luomostallanáigodat
lomailijaluomostal´li, luopmodoal´li
lomaillaluomostallat, luomu dollat
lomakeskovvi, blankeahtta
lomaltapaluuraha(S) luomusmáhccanruhta
lomamatkaluopmomátki, luomostallanmátki
lomauttaaluopmudit, bidjat (bargi) bággolupmui
lomittainlatnjalagaid
lommoroakči, reakči
lommoinenroakčá/i (-s)
lommollaroavččil
lommouttaa(esim. autonsa) rokčet, rekčohit
lommoutua(esim. autosta) rekčot, reakčanit, roakčanit, roakčasit, roavččagit, nordašuvvat
lompakkobursa, guhkkár
lompololuoppal
lonkkaspirralat (pl.), čoarvedávttit (pl.)
lonkkaluučoarvedákti
lonkkanivelčoarbbeallađas
lonksahtaašloaŋkkihit
lonksuašloaŋkit
lonksuttaašloaŋkkuhit
lonksutusšloaŋkkas
looginenlogihkalaš, logalaš
lopetella heaitalit, loaktalit
lopettaaheaitit, heaittihit, loahpahit
lopetusloahpaheapmi, loahpahus
loppiainen loahppážat (pl.); loppiaispäiväloahppášbeaivi, golmmagonagasbeaivi, loppiaispyhät(pl.) loahppášbasit (pl.)
loppuloahppa
loppuanohkat, loahppat; (äkkiä)nogihit, loppumaisillaannoga noga, häneltä pääsi rahat loppumaanson nohkkui ruđain
loppujen lopuksiloahpaloahpas
loppukesäloahppageassi; loppukesästäloahppageasis
loppukilpailuloahppagilvu
loppukiriloahpparažasteapmi
loppukoeloahppaiskkus
loppumatkaloahppamátki
loppumaton loahppameahttun,nohkameahttun
loppuosaloahppaoassi
loppupuoliloahpageahči; loppupuolellaloahpageahčen, loppupuolelleloahpageahčai
loppupääloahppageahči
loppusointuloahppašuokŋa
loppusummaloahppasubmi
lopputulosloahppaboađus
loppututkielma (akateemisten opintojen) pro gradu-dutkkus (S), pro gradu-eksámen (N), laudaturbargu (S), váldofágabargu (N)
loppuvanohkki; kohta loppuva perintönimu fargga nohkki árbi
lopuksiloahpas
lopullinenloahpalaš
lopultaloahpas, loahpadassii, viimmat, maŋážassii
loputonnohkameahttun, geahčemeahttun
lorista šnjoargut, njoargut, njuorgut, liškut
lorvaillašlárvadit, šlárvvidit
loskašoavli ~ soavli
loskaantuašovlet ~ sovlet
lossifearja, fearga
lota(villakuore)šákša
loudeloavdda; peittää kota louteella loavdit, loavddašit; louteen yläosanaleš
loudekotaloavddagoahti
louhiaboltut, laiggodit
louhikko juovva, juovahat
louhikkoinen juov´vá/i (-s), juv´v/ii (-es)
louhosbolttohat, laiggohat
loukata (pahoittaa jonkun mieli) loavkidit, loavkašuhttit, bávččagahttit (soapmása miela)
loukata(ruumiinosaa) lábmet, nordadit, norddastit, lovket
loukkaamattomuus(esim. yksityisyyden) loavkitmeahttunvuohta
loukkaantualápmašuvvat, roasmmohuvvat ~ roasmmehuvvat
loukkaantua (pahoittaa mielensä) eaddut, loavkašuvvat, hedjosit, vearránit, njunnáduvvat, njunnádit, nirppagit, šaddat unohas millii; helposti loukkaantuvaeaddil (-is), nirp/pas (-e-)
loukko(asunnossa, huoneessa) loavku, skugga
lounaistuulioarjeluládat
lounasbeaivemális, beaiveborramuš, gaskabeaivi
lounasoarjelulli; lounaaseenoarjjáslulás, lounaassaoarjinlullin
lounastaaborrat beaivemállása
louskuašloahkkin
louskutellašloahkuhit
lovetaceahkastit, ceahkkut
ludeluhtet ~ luhtat
luennoidalogaldallat
luennointilogaldallan
luennoitsijalogaldal´li
luentologaldat
lueskellalogadit
luetellalogahallat
luettaalogahit; (lyhyesti)logahastit
luettava(luettavissa oleva, esim. runokokoelma) logahahtti
luettavaksi, luetuksilogahussii;antoi kirjan luettavaksiattii girjji logahussii, sai kirjan luetuksioaččui girjji logahussii
luettelologahallan, kataloga, listu
luhistuagahččat čoahkkái
luhtaheinälukti
luhtahuittijeaggevuonccis
luhtakerttunenjeaggevizar
luhtalitukkasuorbmagoahti
luhtamatarajeaggemáđir
luhtasararievdneguodja
luhtatähtimönjoaskehilsku
luhtavillagieddeul´lu
luhtiaittaleapmaáiti
luihuguoktilaš
luikahtaaks. livahtaa
luikerrella(käärmeestä) njaŋggardit ~ njaŋggirdit
luimistaa(korvansa) njabbet
luimistellanjabbát, njappohallat,
luisevaskirč/čas (-e-)
luiseva olioskirči
luiska(rannasta nouseva kärrytie) luhppu
luiskahtaa(jalasta)njalkasit; (otteesta)njuordasit
luiskahtaa alas(vaatteesta) njalsat; (vyöstä)njassat, njassasit
luistamaton keli (kovalla pakkasella)sabádat, tehdä luistamaton kelisabádahttit; (nuoskalumella) dobádat, tehdä luistamaton kelidobádahttit
luistellaluistet, skeittát
luisteluluisten, skeittán
luistinluisten, skeittá
luistokelijođádat
luisuačeassat, čierrasit; lähteä luisumaan johttát
luja (esineestä)nan/us (-a) ~nan/us (-u), gierdil (-is)
lujaajohtilit, jođánit, leavttuin, fártta
lujasti nannosit
lujatahtoinennanadáhtolaš
lujittaa nan´net, nanosmahttit, nannudit
lujittua nanosmuvvat, nannut
lujuus nanusvuohta, nannodat
lukaista lohkalit, logastit
lukealohkat; tulla luetuksilohkkot
lukematon(jota ei ole luettu, esim. kirjasta)logakeahtes (attr.); (jota ei voi lukea, esim. kirjasta)lohkameahttun; lukemattoman monta lohkameahttun máŋga
lukematon(joka ei lue) loguh/eapme (-is)
lukemistolohkamušat (pl.), lohkosat (pl.), logusčoakkáldat
lukeutua(johonkin) gullat (masa nu)
lukijalohkki
lukijakuntalohkkit (pl.)
lukiologahat (S), joatkkaskuvla (N), gymnása (N, R)
lukitalohkkadit, lás´set
lukka (lyhyt viitta) luhkka
lukkariluhkkár
lukkiguhkesjuolggat heavdni
lukkiutualohkkašuvvat, lás´sehallat
lukkolohkka, lássa
lukkoahkio(kannellinen ahkio) lohgeres
lukulohku, tál´la (N)
luku(kirjassa) kapihttal, lohku
lukuintoinenlohkalas
lukuisalukuisia kertojamoanaid gerddiid
lukujono(mat.) lohkoráidu
lukujärjestys(koulussa) lohkanortnet
lukukausi(koulussa) lohkanbadji, termiidna
lukukirjalohkangirji
lukumäärälohku, lohkomearri, mearri
lukuporolohkuboazu
lukusana(kiel.) lohkosátni, numerála
lukutaidotonanalfabehta, lohkanmáhtuh/eapme (-is), girjeloguh/eapme (-is)
lukutaitolohkanmáhttu
lukutaitoinenlohkanmáhtolaš, girjjálaš
lukuun ottamattaearret ~ earet (+ akk.)
lukuvuosi(koulussa) skuvlajahki
lumenluontimuohtagoaivun, muohtahoigan
lumenpintamuohtagiera
lumeton muohtah/eapme (-is);lumeton maa (talvisaikaan)bievla
lumettomuus(puiden, talvella) sealli
lumimuohta; (syvä)skálvi, (tiukkaan poljettu)šalka, (uusi, kevyt)vahca, (raemainen)šeaŋáš, (paksu, kahlattava)muovla
lumihanhimuohtačuonjá
lumihiutalemuohtačalbmi
lumihyppiäinenguosttadivri
lumikenkämuohtagáma
lumikkonirpi
lumikolamuohtahoiggan
lumikärpänenguosttačuru
lumilautamuohtačeasan, muohtafiel´lu
lumileinikkijassanoarsa
lumimyrskymuohtariđđu
lumipaakkučahki
lumipallomuohtaspábba
lumipilvi(sakea) muohtaruivi
lumipyrymuohtaborga
lumirikkojassanarti, muohtanarti
lumisade muohtti, muohtesdálki, muohttálagat (pl.), earbmálat, vasmi; alkaa sataa luntamuohttát, muohttigoahtit, almmáskit, áinnádahttit, earbmálahttit
lumisena(adv.) muohtanaga
lumisohjosievlla, soavli ~ šoavli; lumisohjokelisievlladat, lumisohjokelilläsievllan, lumisohjokelillä on raskas kulkeasievllan lea lossat johtit
lumisokeussuddon; tulla lumisokeaksisuddot, tulin lumisokeaksimus suddojedje čalmmit
lumisotamuohtasoahti
lumitanner(tiukkaan poljettu lumi) šalka
lumiukkomuohtaáddjá
lumivalkoinen če/askat (-skes); näkyä lumivalkoisenačeaskát, tulla lumivalkoiseksičeskkodit
lumivyörymuohtauđas, muohtariđđu
lummeloppan
lummekasvit(pl.) loppanšattut (pl.)
lumoavalapmudeaddji
lumotalapmudit, rohttet, gierrat
lumouslapmudeapmi
lumoutualapmut
lunastaalotnut; tulla lunastetuksi lotnašuvvat
lunastaa(rel.) lonistit
lunastaja(rel.) lonisteaddji
lunastuslotnun
lunastus(rel.) lonisteapmi, lonástus
lunnaat (pl.)lotnunruđat (pl.)
lunnibovttáš
luntata(koulussa) lumpet, fusket
luodaluovvat, duddjot; sivdnidit (rel.)
luodeoarjedavvi; luoteeseenoarjjásdavás, luoteessaoarjindavvin
luode(laskuvesi) fiervá
LuojaSivdnideaddji, Luojá, Buotveagalaš
luokitellajuogustit, klassifiseret, luohkástit, juohkit luohkáide
luokittelujuogusteapmi, klassifiseren, luohkkájuohku
luokkaluohkká, klás´sa; yhdysluokkaovttastahtton luohkká
luokkahuoneluohkkálatnja
-luokkalainen-luohkkálaš; viidesluokkalaiset lähtivät luokkaretkelle viđátluohkkálaččat vulge luohkkámátkái
luokkatoveriluohkkáskihpár
luokki(länkivaljaissa) luogga, luogá
luokkivaljaat(pl.) leaggaleaŋggat (pl.)
luokselusa
luoksepääsemätönlusabeassameahttun, lahkanmeahttun
luola báktehoallu, biedju
luomakuntaluondduriika
luomenreunaramas
luomiluopma
luominensivdnideapmi; maailman luominenmáilmmi sivdnideapmi
luomiväriluopmavuoiddas
luomuruokaekobiebmu
luomusráhkadus, duodji
luonaluhtte
luonneluondu
luonnehtiakarakteriseret
luonnollinenlunddolaš
luonnollinen luku(mat.) lunddolaš lohku
luonnollisestilunddolaččat, luonddu mielde; dieđusge, diehttalas
luonnon monimuotoisuusluonddu máŋggahápmásašvuohta, šláddjiivuohta (N)
luonnonilmiöluondduiđa
luonnonkaasuluonddugássa
luonnonlahjaluondduattáldat; henkilön taiteellisuuskin on luonnonlahjaolbmo dáiddalašvuohtage lea luondduattáldat
luonnonlakiluondduláhka
luonnonläheinenluonddulagaš
luonnonmaisemaluondduduovdda
luonnonmullistusluondduroassu
luonnonpuistoluonddumeahcci
luonnonsuojelijaluonddusuodjaleaddji
luonnonsuojeluluonddusuodjaleapmi, luonddugáhtten
luonnonsuojelualueluonddusuodjalanguovlu
luonnontiedeluonddudieđa
luonnontieteellinenluonddudieđalaš
luonnontilaluonddudili; luonnontilassaluondduviđá
luonnonvalintaluondduválljejupmi
luonnonvaraluondduriggodat
luonnonvarainenluonddudilálaš, luondduseal´li; luonnonvaraisenaluonddudilis
luonnonvastainenluondduvuostásaš
luonnonvoimaluonddufápmu
luonnosárvalus, evttohus, hámus
luonnotoneahpelunddolaš, lunddoh/eapme (-is)
luontainenlunddolaš, iešaddiluv´von
luontaiselinkeinoluondduealáhus
luonteenomainenlunddolaš, mihtilmas
luonteenpiirreluonddusárggus
luontevavuogas, vuohkkasit jurddašuv´von
luonto luondu
-luontoinen-lunddot
luontokappaleluonddugáhppálat, sivdnádus, luovat
luopioluobahas
luopua(jostakin) luohpat (mas nu)
luopuminenluohpan
luopumiseläkeluohpanealáhat
luostakka(vaaleakylkinen poro)luosttat
luostarikloasttar
luotainseasan
luoteistuulioarjedavádat
luotettavaluohtehahtti, oskkáldas, ávda (attr.); (laitteista)deav/is (-es), sihkkar (-is)
luotettavuusluohtehahttivuohta, oskkáldasvuohta; (laitteista)deavisvuohta, sihkkarvuohta
luotiluođđa
luoti(luotilangassa) šlimpá
luotilankaluođđaárpu
luotiviivaluođđasárggis
luotoboađđu, gárggu, lásis
luotokirvinenboađđocivkkán
luotsatalokset ~ lovset
luotsiloksa ~ lovsa, lovssár
luottaa(johonkuhun, johonkin) luohttit (soapmásii, masa nu)
luottamuksellinenluhtolaš; luottamuksellinen asialuohttámušáš´ši
luottamusluohttámuš
luottamushenkilöluohttámušolmmoš
luottavainenoadjebas, luohttevaš
luottavaisuusoadjebasvuohta
luotti(bot.) eapmeoaivi
luottokredihtta
luovakreatiivvalaš, kreatiiva, hutkalas, hutkkálaš
luova (säilytyslava)luovvi
luovuttaaluohpadit, luobahit
luovuttajaluohpadeaddji, luobaheaddji
luovutusluohpadeapmi, luobaheapmi, sirdin
luovutuskirjaluobahangirji
luovuuskreativiteahtta ~kreativitehta, hutkáivuohta
lupalohpi
lupailla lohpádallat
lupauslohpádus
lupiinilupiidna
luppakorva(koirasta) šluŋkebeallji, šluŋki
luppakorvainen(koirasta) šluŋk/kas (-e-); mennä luppaan (korvista)šluŋkkagit
luppo lahppu
luppoinenlahppu/i (-os)
lurjusroamsi, skáláhas
lurjusmainenroams/sas (-e-); tulla tupsahtaa lurjusmaisenaroamssihit
lusikallinenbastte dievva, gaccastat
lusikka baste
lusikkauistinbasteoaivi, baste
lusikoida gazzat
luskuttaa(koirasta) šáikit ~ sáigit, roavvat, lieškit, loavkkistit
luterilainenluteralaš (S), luteránalaš (N)
lutikkaluhtet ~ luhtat
lutukkabáhpabursa
luu dákti
luuhatajoavdelastit, ájahallat, goidošit, goiddildit, goidárastit, goigárastit, goiggardit, vanadit, sohtut
luuhohkasuossa, sieksa
luukkuluŋka
luulajansaamejulevgiella
luulla(itämurteissa)gáddit; (länsimurteissa)doaivut
luulo(itämurteissa)gáddu; (länsimurteissa) jáhkku
luulosairasgáddobuohcci
luulotellagovahallat
luultavajáhkehahtti
luultavastijáhku mielde, jáhkkimis, várra
luumulupmu
luunmurtumadáktegullan
luurankodákteriggi
luusua (joenniska) oaivvuš, lusmi ~ luspi
luutaluvdá, suohpal; lakaista luudallaluvdet, suohpalastit
luutnantti(mil.) lutnánta, levtnánta
luutondávtteh/eapme (-is)
luutuadáktat
luuydinađa
luvallinenlobálaš
luvanhakijalohpeohcci
luvanvarainenlobivuloš
luvatalohpidit, lobidit (R); (ohimennen) lohpidastit
luvatonlobih/eapme (-is);luvaton pyyntilobihis bivdu, toimia luvattomastilobihuššat
luvattalobiheamet
lyhdegordnečanus
lyhenneoanádus
lyhennysoanádus
lyhennys(lainan) oanideapmi
lyhentyä oatnut, oatnánit
lyhentää oanidit
lyhtyks. lamppu
lyhyehkö oanehislágan
lyhyempi oaneheabbo ~ oanehet, oanit
lyhyestioanehaččat, oanit
lyhyinoaneheamos, oanimus
lyhyt oaneh/aš (-is), oa/tni (-nehis); pitää jotakin liian lyhyenäoanášit
lyhytaikainenoanehisáigásaš, oanehisáigge-
lyhytfilmioanehisfilbma
lyhythihainen paitaoanehisoajatbáidi, soadjelahbáidi; hihaton paita, soajehis ~ soajahis báidi
lyhythäntäinenseaibbeh/eapme (-is)
lyhytikäinen(ihmisestä) agih/eapme (-is)
lyhytjalkainenloa/kkas (-gge-); olla jossakin lyhytjalkaisenaloaggát, kävellä lyhytjalkaisenaloaggut, lähteä kävlemään lyhytjalkaisenaloaggulit
lyhytjalkainen(subst.) loaggi
lyhytkarvainen(porosta, loppukesällä) šnjilč/čas (-a); lyhytkarvainen poro, alkusyksystäšnjilča, tulla lyhytkarvaiseksi, alkusyksystäšnjilččagit
lyhytlahkeiset housut(pl.) lahkkebuvssat (pl.)
lyhytsiipinenoanehissoajat
lyhyysoanehisvuohta
lyijyladju
lyijyinenladdj/ui (-os)
lyijykynäliánta
lykkiähoigat, hoiggadit
lykkäysmaŋideapmi
lykkääntyämaŋŋánit, čierrasit ~sirdásit (maŋit áigái)
lykätä (myöhemmäksi) maŋidit, maŋidahttit, lihkkidit (R)
lyllertääroavdnjut, roavnnjuhit
lylleröroavdnji
lylleröinenroav/nnjas (-dnje-)
lylypuubiŋal
lymyillänáđ´đát, labmát, lamadit
lymytänáđđut, lapmat; (nopeasti) náđustit, lapmalit
lypsyastiabahčingievdni ~ bohčingievdni
lypsykauha(puinen, vaatimen tai vuohen lypsämiseen) náhppi
lypsykonebahčinmašiidna ~ bohčinmašiidna
lypsylehmä bahččegussa ~ bohččegussa
lypsää bahčit ~ bohčit
lyriikkalyrihkka
lystilusta
lystikäshearvá/i (-s), herv/ii (-es); lystikäs kaverihearvás ~herves verdde
lyyrikkolyrihkkár
lyyrinenlyrihkalaš, lyralaš
lyödä(toista) časkit, huškkastit, čorbmadit; lyödä hutkauttaavuoiddastit, livššastit, šloavastit, šlovet
lyödä leikiksidahkat duš´šin
lyödä palloačaskit spáppa
lyödä vetoačaskit veađu, veahtalit
lyönti(toisen ihmisen) časkin, huškkasteapmi, čorbmadeapmi; vuoiddasteapmi, livššasteapmi, šloven
lähdegáldu, ája
lähdekieligáldogiella
lähdekirjallisuusgáldogirjjálašvuohta
lähdekoodigáldokoda
lähdeteosgáldogirji
läheinen lagas ~ lagaš
läheisempilagat; vähän läheisempilagabuš
läheisyyslagasvuohta
lähekkäinlahkalagaid
lähekkäinenlahkalas (attr.)
lähellälahka, lahkosis; (tässä) lähellädásttán, (siinä) lähellädiesttán, (tuossa) lähelläduosttán
lähemminlagabut
lähemmäksilagabui; (vähän)lagabužžii
lähemmäksi(tännemmäksi) dábbelii, dábbelebbui; (vähän) dábbelažžii
lähempänälagabus; (vähän) lagabuččas
lähempänä(tännempänä) dábbelis, dábbeleappos; (vähän) dábbelaččas
lähennellä(jotakuta) roahcat
lähentelevä(jotakuta) roahcalas
lähentyälahkonit, lahkanit
lähentäälagadit
läheslagabui; lähes satalagabui čuođi
läheskäänlahkage, álggage, alddage
lähestyälahkanit, lahkonit, lagodit
lähetesáddehus
lähetelläsáddedaddat, sáddedit, sáddestallat; hänellä oli tapana lähetellä kirjeitäänson lávii sáddedaddat reivviidis
lähetin(tekn.) sáddehat, sáddenbierggas, sáddenrusttet
lähettisátneodoalvu, sáttadoalvu
lähetti(rel.) vuolggahanolmmoš
lähettilässáttaolmmoš, sáttaalmmái ~ sáttaolmmái
lähettyvillelahkosiidda
lähettyvillälahkosiin
lähettäjäsáddejeaddji, vuolggaheaddji
lähettäminensádden
lähettääsáddet, lágidit, vuolggahit, bidjat mannat
lähetys(radiolähetys, tavaralähetys) sátta, sáddehus
lähetysaikasáddenáigi
lähetyssaarnaajavuolggahussárdnideaddji, miššuneara (N)
lähetysseuravuolggahussearvi, miššonsearvi (N)
lähetystenlahkalagaid
lähetystyövuolggahusbargu
lähetystösáttagoddi
lähimmilläänlagamustá
lähimmäinenlagamuš
lähimmäksilagamussii
lähimpänälagamusas
lähinlagamus
lähinnälagamustá
lähiomainenoapmahaš, lagas fuolki
lähiosoitelagasčujuhus
lähipäivinädáid lagamus beivviid
lähiruokalagasbiebmu
lähistölahkosat (pl.), aldasat (pl.)
lähisukuinen(adj.) lahkasogat
lähisukulainen(subst.) lahkasogalaš
lähitulevaisuudessalagamus boahtteáiggis
lähivalolagasčuovga
lähivuosinadáid lagamus jagiid
lähiympäristölagasbiras, lahkosat (pl.), birrasat (pl.)
lähteenhaltija(trad.) čáhkalakkis
lähteävuolgit; (nopeasti)vuolgilit; tahtoa lähteävuolggestuvvat
lähteä matkaandol´let, čavget; (useista) vuolggadit
lähteä päähänpistosta(johonkin) hoavránit, hurrulit
lähtövuolgga; olla lähdössä vuolgigoahtit, tehdä lähtöävuolgalit, (useista tai vähin erin) vuolgaladdat
lähtöaikavuolgináigi
lähtöisineret
lähtökohtavuolggasadji, vuolggačuokkis
lähtömerkkivuolginmearka
lähtömielessävuolginnammii
lähtötaso(opinnoissa) vuolgindássi
läikkyä(vesi astiassa) stilčut
läikkädielku
läikyttäästilččuhit
läikähtäästilččádit, stilččihit
läimähtäästoanžžihit
läimäytellästoanžžuhit
läimäyttäästoanžalit
läiskestirccas
läiskyttäästirccuhit
läiskyästircut
läiskädielku
läiskähtäästirccihit
läiskäyttäästircalit
läjäguhpa, leadji, látna, skumpa
läksyleaksu, bihttá
läksyttää(jotakuta) ráŋgut; joutua jonkun läksyttämäksiráŋggohallat soapmásii
läkähdyttää(ajoporo, liiallisella ajamisella) luddehit
läkähtyä(ajoporosta, liiallisesta rasituksesta) luddat
lämmetäliegganit; (esim. pakasteesta) máizat
lämminlie/kkas (-gga)
lämmin(vaatteesta) biktil (-is)
lämmin sääliekkadat
lämminverinen(hevosesta) lieggavarat
lämmitellä(esim. nuotion ääressä) liekkadallat
lämmitinliggejeaddji
lämmittääligget, liekkadit; (esim. pakastetta)máizadit, máizet
lämmityslaiteliggenbierggas
lämmitysmaksuliggenmáksu
lämmönjohdeliekkasjođas
lämpimähkölieggalágan
lämpimänä (lämpimältään) liekkasnaga; sen kannattaa syödä lämpimänädien gánneha borrat liekkasnaga
lämpöliekkas, liekkasvuohta
lämpöastelieggaceahkki, lieggagráđđa
lämpöenergialiekkasenergiija
lämpökeskusliggenguovddáš
lämpökynttiläliggenginttal
lämpökäyräliekkassodju
lämpölaajeneminenliekkasbáisan
lämpömittaritermomehter, liekkasmihttár
lämpöpatteriliggenbáhtter, radiáhtor
lämpötilatemperatuvra, liekkasvuođadilli
lämpövoimaliekkasfápmu
lämpövoimalaliekkasfápmorusttet
länget (pl.)leaŋggat (pl.), leŋgget (pl.), geas´sát (pl.), ráđit (pl.), suomut (pl.), silát (pl.)
länkileaŋga
länkisääri(ihmisestä)boaggi, boaggejuolgi, reavri, reavrejuolgi
länkisäärinenboa/kkas (-gge-), reavr/ras (-e-); mennä johonkin länkisäärisenäboaggut, reavrut, olla jossakin länkisäärisenäboaggát, reavrát
lännemmäksioarjelii, oarjelebbui, veastalii, veastalebbui; vähän lännemmäksi oarjelažžii, veastalažžii
lännempänäoarjelis, oarjeleappos, veastalis, veastaleappos; vähän lännempänä oarjelaččas, veastalaččas
länsioarji, viesttar, veasta; lännessäoarjin, viestaris, veastan, länteenoarjjás, viestarii, veasttas, lännestä päinoarjjil, viestaris, veasttal
länsimaat(pl.) oarjeriikkat (pl.)
länsipuolioarjjabealli, viesttarbealli, veasttabealli; länsipuolellaoarjjabealde, viesttarbealde, veasttabealde, länsipuolelleoarjjabeallai, viesttarbeallai, veasttabeallai, länsipuolitseoarjjabeale, viesttarbeale, veasttabeale
länsipää oarjjageahči, viesttargeahči, veasttageahči,länsipäässäoarjjageahčen, viesttargeahčen, veasttageahčen, länsipäähänoarjjageahčai, viesttargeahčai, veasttageahčai, länsipään kautta oarjjageaže, viesttargeaže, veasttageaže
länsituulioarjjádat, oarjebiegga, viesttarbiegga, viesttar; tuuli lännestäbiekkai oarjjil ~ viestaris ~ veasttal
läntinenoarjja-, viesttar-
läntisempioarjjit
läntisinoarjjimus, veasttamus; läntisimpänäoarjjimusas, veasttamusas, läntisimmäksioarjjimussii, veasttamussii
läpi čađa, ráigge-, rái-
läpikotaisinčađa, visot
läpikuultavačađačuovgi
läpilaiskagužžaláiki
läpileikkausčađačuohpus
läpimittačađamihttu
läpimärkä njie/zas (-hca)
läpinäkymätönčađačuovgameahttun
läpinäkyvyysčađačuovgan
läpinäkyväčađačuovgi
läpivalaisučađačuvgen
läppäleahppi
läpsytellädoškkodit, speažžut
läpsäyttäädoaškalit, došket, spežžet, loaskalit
läpäisemätön divttis
läpäistäčađahit, mannat čađa
läskispiinnebuoidi
läsnämielde, báikki alde
läsnäolija(subst.) mieldeor´ru, luhtteor´ru
läsnäollessa(adv.) mieldeorodettiin, luhtteorodettiin
läsnäolomieldeorrun, luhtteorrun
lätinä(esim. rankkasateen) šoalla
lätistä(rankkasateesta) šoallat
lätkedeaškkas
lätkiästeanžžuhit, steažžut, steaččuhit, deaškut, deaškkuhit
lätkästeažži ~ steažžu
lätkä(lyömiseen) doškkon; kärpäslätkäčurotdoškkon, náhkkespihčá
lätkähtäästeanžžihit, steaččihit, deaškkihit
lätkäistästenžet, deaškkaštit, deaškalit; lyödä lätkäistäloasastit
lättäjalkasteanžejuolgi, steažžajuolgi
lätäkkö láttu, njeaš´ši
lävistäjä(mat.) diagonála, čiegan
läähättääšieđđat, sáđđat, šluohkkit
läähätysšieđđa
lääkedálkkas
lääkeainedálkkasávnnas
lääkehoitodálkkasdikšu
lääkemääräysdálkkasmearrádus, reseapta
lääketiededálkkasdieđa, medisiidna
lääketieteellinendálkkasdieđalaš, medisiinnalaš
lääkintähallitusmedisinálaráđ´đehus
lääkintävoimistelijadálkkodanlášmmodahtti
lääkintävoimisteludálkkodanlášmmohallan
lääkitysdálkkodeapmi, dálkkasteapmi
lääkitädálkkodit, dálkut, dálkkastit
lääkäri doavttir
lääkärinlausuntodoaktárcealkámuš
lääkärintarkastusdoaktárdárkkástus
lääkärintodistusdoaktárduođaštus
läänileatna, fylka (N), ámta (hist.)
lääninhallintofylkkagielda (N)
lääninhallitusleanaráđ´đehus (S), fylkkastivra (N)
lääninkouluttajaleanaskuvlejeaddji
lääninkäräjätfylkkadiggi (N); lääninkäräjien jäsenfylkkadiggeáirras
lääninoikeusleanariekti
lääninsihteerifylkkačál´li (N)
läänintaiteilijaleanadáiddár
läätenjálanjuovčča
lökäpöksynjalsi
lököttävä(vaatteesta) njals/sas (-e-), loamp/pas (-e-), loamš/šas (-e-); kulkea lököttävissä vaatteissanjalssuhit, loamput, loamppuhit, loamššuhit
lököttää(vaatteesta) njalsát; ruveta lököttämään njalssagit
löntysloarfi
löntystelläloamput, deamput, šloancut, gávnjasaddat
löntystääšloahtat, nuorbat, njoammut; lähteä löntystämäänšloahtalit, nuorbbastit
lörpötellä, laverrellasolžat, solžidit
lörpöttelevä, laverteleva solžá/i (-s)
lössi(maaperässä) gavjaeana(n)
löydösgávdnoštupmi
löyhentääloažžadit
löyhkäguohcahádja
löyhkätäčuvddiidit, sevddiidit, leavkit
löyhtyäloažžat; (äkkiä)loaččihit, (useista esineistä vähin erin)loaččadit
löyhäloažža/t (-dis), lavttis; löyhässä, löyhälläloažža, loažžut
löylylievla, levlo
löystyäloažžat
löystyä(väljentyä) loahttut; saada löystymäänloahttudit
löysä(ei tiivis) loaht/is (-es)
löysätäložžet
löytyägávdnot
löytäjägávdni
löytäägávdnat; taitava löytämäängávdneš (-is)
löytögávnnus
löytöpaikkagávdnanbáiki
löytöpalkkiogávdnanbálká
löytöretkeilijägávdnanmátkkálaš
löytöretkigávdnanmátki
löytötavaragávdnondávvir
M
maaeana(n)
maa(valtio) riika
maa-alaeanaviidodat
maa-alueeanabihttá
maadoittaa(elekt.) eatnamastit
maaginenmagihkalaš
maahanmuuttajasisafár´rejeaddji
maahanmuuttosisafár´ren
maaherraeatnanhear´rá, máhear´rá (R), fylkkamán´ni (N), ámtamán´ni (N), stáhtahálddašeaddji (N)
maahinen gufihtar, ulda, ganeš, eatnanháldi
maailmamáilbmi
maailmallinenmáilmmálaš
maailmallisuusmáilmmálašvuohta
maailmanennätysmáilmmiolahus
maailmankaikkeusmáilmmiávus, univearsa
maailmankatsomuseallinoaidnu
maailmanlaajuinen máilmmiviidosaš, oppamáilmmálaš, universála
maailmanloppumáilmmiloahppa
maailmanneuvostomáilmmiráđđi
maailmansotamáilmmisoahti
maajoukkueriikkajoavku
maakaasueanagássa
maakaistaleeanasneaida, sneaida
maakeskeinen(maailmankuva) geosentrálalaš
maakiitäjä(kovakuoriainen) bajándihkki, bajándivri
maakkana(urosporo kuudentena talvenaan)máhkan
maakotkagoaskin
maakrapugáttehas
maakunnallineneanagottálaš
maakuntaeanagoddi, riikkaoassi
maalaisjärki(talonpoikaisjärki) luonddujierbmi, lunddolaš jierbmi
maalaiskuntadálongielda
maalajieanašládja
maalarimálár, málejeaddji
maalatamálet; (vähän)málestit
maalattia guolbi
maalausmálagovva
maalaustaidemálendáidda
maalimála, fearga, báidnu
maali(kilpailussa) moalla
maalieromoallaerohus
maalipintamálagiera
maaliskuunjukčamánnu
maalitaulumoalladávval
maalivahtimoallafákta
maaliviiva(kilpailussa) moallasárggis
maallikkooahpoheapme, oahpohis olmmoš, skuvllaid váccekeahtes olmmoš
maallineneatnanlaš
maamuna(kuukunen) gieddespábba
maamyyräeanamuolddat
maanalaineneatnanvuloš
maanantaivuossárga, mánnodat; maanantainavuossárgga, mánnodaga
maaninenmaniijalaš
maanjäristyseatnandoarggástus
maankiertäjägolgolaš
maankolkkaeatnančiehka
maankuorieanagarra
maankuuluriikkabeakkán
maanmiesriikkaguoibmi; tapasi siellä maanmiehiäändeaivvai doppe riikkaguimmiidis
maanmittauseanamihtideapmi
maannoseanalupmi
maanomistajaeanaeaiggát, eatnanoamasteaddji
maanosaeatnanoassi (S), máilmmioassi (N), kontineanta
maanpakoeanabáhtarus, riikkabáhtarus
maanpetosriikkabeahtus
maanpettuririikkabeahtti
maanpintaeanagiera
maanpuolustuseatnanbealuštus
maanpäällineneatnanalaš
maanselkämásealgi
maantiegeaidnu, biilaluodda
maantiedeeatnandieđa, geografiija
maantieojarávaroggi
maantieteellineneatnandieđalaš, geográfalaš
maantieto(oppiaine) eatnandiehtu
maanvaivaeatnanváivi, riikkagivssádus
maanviljelijäeanadoal´li, boanda
maanviljelyeanašaddadeapmi
maanvyörymäeanauđas
maaoikeus(jur.) eanariekti
maapalloeanaspábba
maaperäeanavuođđu
maapähkinäeananiehtti
maarianheinäháisosuoidni
maariankämmekkänoaidelieđđi
maaselkäeatnančielgi, čáhcejuoga
maaseutudálonguovlu
maasiiraeanašir´rá
maassamuuttajariikkasisfár´rejeaddji
maassamuuttoriikkasisfár´ren
maastamuuttajaolggosfár´rejeaddji
maastamuuttoolggosfár´ren
maastoeanadat, eatnamat (pl.)
maastoajoneuvomeahccefievru
maastoajoneuvolupameahccefievrolohpi
maastoautomeahccebiila
maasälpä(miner.) eanalaigga
maataveal´lát, velohallat, rákkohallat, njaŋgát, gaŋgát, njanzát, gaškát, gurgát, njuolgát, vadnát, njáškát, leabbát, roaŋkát, moalkát, bodnját, steanžát, deaškát, šleancát, šlieddát, duolbát; (panna maata) vel´ledit, veallánit, njulget, njaŋgat, njaŋgasit, njaŋggiidit, raŋggagit, šloaŋggihit, gopmulit, goadnásit, (hetkeksi)vel´ledastit, vel´lestit, njulgestit
maatalodálonviessu
maatalouseanadoallu
maatalousministerieanadoalloministtar
maatalousministeriöeanadoalloministeriija
maataloustyöeanabargu
maatilaeanadállu, dállu
maatilatalouseanadállodoallu
maatuaeanaiduvvat, eanaluvvat; (mullaksi)muoldaluvvat
maavarsi(kasvin) eananađđa, urttas
maaveroeanavearru
maaöljyeanaol´ju
madaltua(esim. joesta)coahkut, (astiasta)njáđđut
made njáhká
madellanjoammut
mafiamafia
magiamagiija
magmamagma
magneettimagneahtta ~ magnehta
magneettikenttämagneahttagieddi
magneettinenmagnehtalaš
magnetiittimagnetihtta
mahačoavji
mahahappočoavjesivra
mahalaukkučoavjeseahkka
mahanestečoavjegolggus
mahapaita(märehtijällä) leksosat (pl.)
mahdollinenvejolaš, máŧolaš
mahdollisestivejolaččat
mahdollistaadahkat vejolažžan
mahdollisuusvejolašvuohta, máŧolašvuohta
mahdotonveadjemeahttun, máŧoh/eapme (-is); (luonteeltaan) bierggasmeahttun, birgetmeahttun
mahdottomuusveadjemeahttunvuohta, máŧohisvuohta
mahduttaa čáhkadit, šiehttadit
mahlamáihli; mahlainenmáihlá/i (-s), mahlatonmáihlleh/eapme (-is); mahloittuamáihlut, tulla mahlattomaksimáihllehuvvat
maho(lisääntymiskyvytön) maho eläinstáinnat, maho porovaadinrotnu
mahtaadáidit; hän mahtaa olla aika rikasson dáidá leat viehka rikkis
mahtailevarábmá/i (-s), rámppas, gáddálas
mahtaillagorggohallat, gorohallat, govddástallat
mahtimákta, vuoibmi, váldi
mahtihenkilömáktaolmmoš
mahtuačáhkat, šiehttat
maihinnousupaikkaláttasadji, láttat; (valkama)sátku
maikkua(kalasta) bákŋat, báŋadit, cuobbut; (kerran)báŋádit, moljádit
mailaroadda, časkinneav´vu
mailieaŋgalslaš miila
mainebeaggin
maineikasbeakkán, beakkálmas, rámálmas, gululmas, gerelmas, gerolmas, dovddus
mainetekomáidnodahku
maininkisiiga ~ siiggá
mainintamáinnašupmi, namuheapmi
mainioválljugas, erenoamáš
mainitamáinnašit, árvalit, namuhit, namahit, gávnnahit; (ohimennen)árvalastit, namuhastit
mainittavanamahahtti
mainosmáinnus, rekláma
mainostaamáinnustit, reklameret, dahkat dovddusin
mainostoimistoreklámadoaimmahat
maisemaduovdda, eanadat
maisematyyppiduovddatiipa
maiskuttaa (suutaan) stoavkit, stoavkkuhit, dovskit, doavskkuhit, cuvkit, cuvkkuhit
maiskuttelijastoavkkan
maiskutusstoavkkas
maissimáisa
maistaasmáhket, máistit, muosáhit
maistellamáisttašit; innokas maistelemaan máistálas
maisterimagisttar
maistiainensmáhkenbihttá
maistraattimagistráhtta
maistuamáistot; (hyvältä)njálggiidit, njávkkiidit, njávkkistit, amiidit, lusttuhit; (pahalta) bahčiidit, bahčistit, (happamalta)suvrriidit, (kitkerältä)rihčiidit, (eltaantuneelta)gosttiidit, hávrriidit; (raa´alta, ruoasta) njuoskanjaddit
maistumatonlusttuh/eapme (-is)
maistuvalusttolaš
maitiguoksa; runsasmaitinen, maidikasguoksá/i (-s)
maitimesto(ruoka) guoksameastu
maitomielki
maitohammasmielkebátni
maitohappomielkesivra
maitohorsmahorbmá
maitojauhemielkebulvarat (pl.)
maitojäädykemielkegalbmádat ~ mielkegalmmáhat
maitokärryt(pl.) mielkejor´rit (pl.)
maitonokka(valkoturpainen poro) mielkenjunni
maitopyttymielkeeappir
maitorauhanen(anat.) mielkeráksá
maitotiehyt(anat.) mielkeoarri
maitovalasbuovjja
maitovalmistemielkebuvtta
maitoämpärimielkespán´nja
maittaanjattiidit
maittamatonlusttuh/eapme (-is)
maittamattomuuslusttuhisvuohta
maittava lusttolaš
majabarta, viessu, stohpu
majaillaorostallat, orodit, ásadit
majakkačuovgadoardna
majapaikkaorrunsadji, orohat
majatalo guos´seviessu, geastegiivvár
majavamádjit, vadnin (R)
majesteetillinenmajesteahtalaš ~majestehtalaš
majesteettimajesteahtta ~ majestehta
majoneesimajonesa
majuri(mil.) majuvra, májor
makasiinimagasiidna
makaukset(pl.) gávnnit (pl.), oađđádagat (pl.)
makeanjálgg/i/s (-a) ~ njálgg/at (-a)
makea vesisáivačáhci; makeanvedenkalasáivaguolli
makeastinjálgát
makeinennjálggis, njálggus, njálggamuorji
makeusnjálggisvuohta, njálggatvuohta
makeuttaanjálgudit
makeutuanjálgut
makkaramárfi; tehdä perinteisiä makkaroitamárfut, márffodit, innokas makkarantekijämárffon
makkarankuorimárfeskidni
makkaratikkumárfesággi
makoillavelohallat, njaŋgát
makrillimakril´la
maksavuoivvas
maksaa máksit; tulla maksetuksimáksot
maksajamáksi
maksamatonmávssekeahtes (attr.)
maksaminenmáksin
maksapasteijavuoivvasmeastu
maksaruohobulljelasta
maksatautivuoivvasvihki
maksattaamávssihit; maksatti muille velkojaanmávssihii earáide velggiidis
maksatulehdusvuoivvasvuolši, hepatihtta
maksellamávssašit
maksettavamáksámuš; olisi taas minulla maksettavaalivččii vuot mus máksámuš
maksu máksu, máksojupmi; maksettavamáksojupmái boahtti
maksuaikamáksináigi
maksuerämáksinearri
maksukykymáksinnávccat (pl.)
maksukykyinenmáksinnávccalaš, hattálaš; tulla maksukykyiseksihattáiduvvat
maksukyvytönmáksinnávccah/eapme (-is), hatteh/eapme (-is); tulla maksukyvyttömäksihattehuvvat
maksumääräysmáksinmearrádus
maksuosoitemáksinčujuhus
maksutasemáksinbalánsa
maksutonmávssoh/eapme (-is), nuvttá
maksuunpanomáksuibidjan
maksuvelvollinenmáksingeatnegas
maksuvälinemáksingaskaoapmi
makusmáhkka, máhku
makuaistimáistu
makuasiamáhkoáš´ši
makuuhuoneoađđenlatnja, gámmir
makuullaveallut, njaŋgut, njuolgut, sieiga (R) ~ seaiga (R)
makuupaikkaoađđensadji
makuupaikka(erit. poron) livvasadji
makuusija, vuodesadji; sijata vuodesaji láhčit
makuuvaunuoađđenvovdna
malariamalariija
maleksia joavdelastit, joavddaldallat, šlábirdit, šlábárdallat, goidárastit, goigárastit, goiggardit
malja cearki, gearra
maljakkorásselihtti
malka(katon paininpuu) rohpegalda
mallasmálddis
mallimál´le, modeal´la, minsttar
mallikelpoinenmál´legelbbolaš
-mallinen-mállet; vanhanmallinenboaresmállet
malmimálbma
malmikenttämálbmagieddi
malminlouhintamálbmaboltun
maltillinenmášolaš, loait/u (-os); tulla maltillisemmaksimášuiduvvat, loaitut
maltillinen(poliittisesti) moderáhtta; maltillinen oikeistomášolaš olgeš bealli
maltillisestimášolaččat, loaittuid, loaittul
malttaamáššat, máltit, stađđat
malttamatonmášoh/eapme (-is), stađuh/eapme (-is); tulla malttamattomaksimášohuvvat, stađuhuvvat, olla malttamatonmášohuddat
malttamattomuusmášohisvuohta, stađuhisvuohta
malttavainen mášolaš, máš´šil (-is), stađ´đil (-is)
malttimáššu
mammonamámmon
mammuttimammuhtta
manala jábmiidáibmu, gol´levárri; manan majoillegol´levári duohkai
manatamánet, mánidit
mandaattimandáhtta
mandariinimandariidna
maneettibossusnuolga, fál´lásnuolga
maniamaniija
mankelimáŋgel
mankeloidamáŋgelastit
mankuaks. kerjätä; ruinata
mankua mukaan(erit. lapsista) hoavrrestit
mannamán´na
mannaryynimán´narievdni
manner(geogr.) nannán, kontineanta
mannerilmastonannándálkkádat
mannerjäänannánjiekŋa
mannerjäätikkönannánjiehkki
mannermainennannán-, kontinentála
mansikkaeanamuorji
mantelimándel
manttelimántel
mappimáhppa
marastomaras, marastat
maratonimaraton
margariinimargariidna
marginaali(paperin reunassa) siidoravda
marianpäivämárjjábeaivi
marianviikkomárjjávahkku
marisijabigon, nuvan
maristaluoilut, luoillistit, luoktudit, lunjaidit, mánet, mánidit, nuvvat
marjamuorji
marja-astiamurjenlihtti
marjamatkamurjenmohkki
marjametsäolla marjametsässäleat murjemin, mennä marjametsäänmannat murjet
marjanpoimintamuorječoaggin, murjen
marjapaikkamurjensadji
marjapensasmuorjemiestta
marjastaa murjet, čoaggit murjjiid
marjaterttumuorjegihppu
marjava(jossa on paljon marjoja) muorjá/i (-s)
marjoamuorjat
markkamárki
markkamäärämárkemearri; markkamääräinenmárkemearrásaš
markkinahintamárkanhaddi
markkinapaikkamárkanšillju
markkinasaamelainen(läntisimmät pohjoissaamen puhujat Etelä-Tromssassa ja Pohjois-Nordlandissa) márkosápmi
markkinat(pl.) márkanat (pl.); olla markkinoillamárkanastit
markkinatalousmárkanekonomiija
markkinavaljaat(pl.) márkansuomut (pl.)
markkinaviikkomárkanvahkku
markkinavoimat(pl.) márkanfámut (pl.)
markkinoidavuovdalit, geahččalit jođihit, márkanastit (S), márkanfievrridit (N)
markkinointivuovdaleapmi, márkanastin (S), márkanfievrrideapmi (N)
marmeladimarmeláda
marmorimárbmor
marraskesijápmaassi
marraskuuskábmamánnu
marsalkkamaršálka
marsipaanimarsipána
marskimaamárskaeana(n)
marssimársa
marssiamárset, márseret
marsumarspiidni, márša
marttyyrimartyra
masennusšlundun, šlunddageapmi, skurvvageapmi, skurtnjageapmi, hurvun, hurvvageapmi, deprešuvdna
masentuašlundut, šlunddagit, skurvvagit, skurtnjagit, snolkkagit, hurvut, hurvvagit, njolvut, njolvvagit
masentunutks. alakuloinen
massamás´sá
massamuisti(tietok.) más´sámuitu
mastostivli
masuunimasuvdna
matala(esim. vaarasta) vuolleg/aš (-is)
matala(vedestä) coag/is (-es), pitää vedenpintaa liian matalanacoagášit
matala(verkosta) vuovssah/eapme (-is)
matalalaitainen(astiasta) njáđ/đi (-es); pitää astiaa liian matalananjáđášit
matalalaitainen(veneestä, sängystä tms.) ruovddah/eapme (-is)
matalapainevuollegisdeaddu
matalikko cohkolat,njuorra; ajautua matalikollecohkkot
mataramáđir
matarakasvit(pl.) máđeršattut (pl.)
matelijanjoam´mu, njoam´muspire
matemaatikkomatematihkkár
matemaattinenmatematihkalaš, matemáhtalaš
matematiikkamatematihkka
materiaalimateriála
materialistinenmaterialisttasaš
matinviikko(helmikuun toinen viikko) máhtevahkku
matkamátki, reaisu, mohkki
matkailijaturista, mátkkálaš, mátkkošteaddji
matkailuturisma, mátkeealáhus, mátkkošteapmi
matkailumajamátkeruoktu
matkakorvausmátkebuhtadus
matkakustannusmátkegollu
matkalaskumátkerehket
matkalaukkugoaffar ~ koaffar, kapseahkka
matkalippumátkebileahtta
matkamuistomátkemuitu
matkapahoinvointirapmaluvvan ~ rapmaduvvan; tulla matkapahoinvoivaksirapmaluvvat ~ rapmaduvvat
matkapäivämátkebeaivi
matkatavaramátkedávvir
matkatoimistomátkedoaimmahat
matkatoverimátkeguoibmi
matkiaáddestallat, áđ´đestallat, jievžat, jievžžadit; innokas matkimaanjievžalas, jievžžadahkes
matkuemátkkuš
matkustaamátkkoštit, johtit
matkustajamátkkošteaddji, mátkkálaš ~ mátkkolaš
matkustajakonesáhttogirdi
matkustajakotiguos´seviessu
matkustajaliikennesáhttojohtolat
matkustellajohtalit, jođašit, golgat
matkustuskieltojohtingieldu
matomáhtu
matriisi(mat.) matriisa
matruusimatrusa
mattoláhtterátnu
mattotelinesavdnjinholga
maukasnjálgg/is (-a) ~ njálg/at (-ga), njávkkas (-is), lusttolaš, buorre
maustaaruddet, njaddet, suvlet
maustemáistta, rudda, njatta, máistta, álmmis
mautonlusttuh/eapme (-is)
me mii (min, mis, midjiide, minguin, minin)
me (kaksi)moai (mun´no, munnos, munnuide, munnuin, munnon)
meduusafál´lásnuolga, bos´susnuolga
mehiläinenmieđašeatni
mehiläishaukkavieksáfál´li
mehiläissyöjäuvlobor´ri
mehusáhppi, sakta
mehukassáhppá/i (-s)
mehutonsáhpeh/eapme (-is)
meijerimeieriija
meikäläinenmunnagaš; meikäläinen ei siitä välittänyt munnagaš ii das beroštan
meinailla(tehdä jotakin) geahkat (+ inf.)
meinata meinnet, áigut, jurddašit, hiv´vehit
meininkimeinnet
meiramimeiráma
meiskatameaiskidit, rieibmudit, meannudit, reahjidit
meisselimeaisil ~ meisel
mekaanikkomekanihkkár
mekaaninenmekanihkalaš, mekánalaš
mekaniikkamekanihkka
mekanismimekanisma
mekastaameaiskidit, meannudit, rieibmudit, reimmodit, ráikkistit, ráikidit, ráhtudit, stráiludit, stráillistit, stullat
mekastavastullalas
mekastusstulla
melamealli
melkeinmeasta, masá; goasii, uhcesii, uhtesii
melko(+ adj., + adv.) oalle, oppa, viehka, mealgat; melko paljonmealgat, melko kaukanamealgadis, mealgadaččas, melko kauasmealgadii, mealgadažžii, melko kauanguhkálagaid, viehka guhká
melkoinen(+ subst.) oalle
melkoisen(koko lailla) opparat; melkoisen, koko lailla kaukanaopparat guhkkin
melkoisestimealgat, arvat
mellakkastuibmi; jolloin on paljon mellakoitastuibmá/i (-s), tänä keväänä on ollut paljon mellakoitadát lea leamaš stuibmás giđđa
mellakoidastuibmidit, stuibmet; alkaa mellakoidastuimmáskit
mellakoitsijastuibmideaddji
meloameallut; (hiljalleen)melodit, (lyhyt matka) mealastit, (lyhyesti)mealádit
melodiamelodiija
melonimelovdna
melu šlápma, válla, lárbma, márra, julla, japma, ruodja, riedja, gášša
meluisa(äänekäs, ihmisestä) šlábmá/i (-s), jiedná/i (-s), jidn/ii (-es), ruodjalas, ruoddjá/i (-s), riedjalas, rieddjá/i (-s)
meluta šlápmat, šlámaidit, válladit, lárbmadit, meaiskidit, márrat, jullat, japmat, ruodjat, riedjat, gáššadit, rigeret
melutasošlápmadássi
menehtyä(saada surmansa) sorbmanit, sorbmašuvvat, heakkahuvvat
menekkigálvojohtu, johtu
menekkiartikkelijohtugálvu
menekkikirjajohtugirji
menestyksekäsmenestuv´vi
menestysmenestupmi, sukseas´sa (N)
menestyämenestuvvat
menetellämeannudit, láhttet, rassat
menetelmämeannudanvuohki, metoda
menettelytapameannudanvuohki
menettäämas´sit, manahit; (henkensä)sorbmanit, sorbmašuvvat, heakkahuvvat, (rahansa)ruđahuvvat, (omaisuutensa)nallasit, (ruokahalunsa)boruhuvvat, (kielitaitonsa)gielahuvvat
menetysmassin, dáhpa
menneisyysmannanáigi, vássánáigi
menninkäinenulda, gufihtar
mennämannat; (naimisiin)náitalit, (rikki)cuovkanit, (poikki)boatkanit, (kiinni)sulkeutua, (ohi esim. ukonilmasta)vássit, (kaupaksi)johtit, (kuuraan)bihcut, (pyydykseen)čákŋat
meno mannu
menoeräruhtagollu; (leikillisesti)ruhtaráigi
mentävä (kulkukelpoinen)manahahtti
merenkulkijamearrajohtti
merenkulkumearrajohtin
merenneitoábiruv´vá
merenpintamearadássi, mearragiera
merenpohjamearabodni
merenrantamearragáddi
merentutkimusinstituuttimearradutkaninstituhtta
merimearra, áhpi; merellä meara alde, merellemeara ala; lähempänä merta oleva mearat, lähempänä mertamearabus, lähemmäksi mertamearabui; lähimpänä merta olevamearamus, lähimpänä merta mearamusas, lähimmäksi mertamearamussii
merieläinmearraspire
merihanhiránesčuonjá, mearračuonjá
meriharakkacagan
merihätäčázeheahti
meriittimerihtta, ánssut (pl.)
merikalamearaguolli
merikalastusmearrabivdu
merikihusuolaskáiti
merikipeämearrabuohcci
merikissa(kala) stáinnir, stáidnár
merikotkamearragoaskin
merilevämearrastárra
meriliikennemearrajohtolat
merililjamearralilljá
merilokkigáiru
merimakkaramearramárfi
merimetsoskárfa
merimiesmearraalmmái ~ mearraolmmái
meripeninkulmamearramiila
meripihkamearragáhčči, mearragás´si
merirautuvalas
merirokko(eräs äyriäislaji) skátná
merirosvomearrarievvár, mearrarosvu
merisaamemearrasámegiella
merisaamelainenmearrasápmelaš, mearrasápmi, mearraolmmoš, meren, meron
merisairas tulla merisairaaksirapmaluvvat ~ rapmaduvvat
merisiiligáranasbáhti, gáranasruitu
merisirrifierváviroš
merisotilasmearrasoalddát
merisuolamearrasálti
merisuulamearrasuvlá
meritaimenguvžá; (talvikko)gudjor
meritähtiruos´sareabbá, nástereabbá
merivartiolaitosmearrabearráigeahčču, mearragozáhus
merivenemearrafanas
merivesimearračáhci
merivirtamearrarávdnji
merivoimat(pl.) mearrafámut (pl.)
merkillinen árte/t (-gis),mearkkalaš
merkinantosignaleren; antaa merkki, signaali signaleret
merkintämerkejupmi, mearkkastat
merkintä(porojen) mearkun
merkitsevämearkkašeaddji
merkittävämearkkašahtti, fuopmášahtti, mearkkalaš, dehálaš
merkityksetönmearkkašmeahttun
merkitysmearkkašupmi, mearkkahus (S, R)
merkityttää(esim. vasoja, jotakin luetteloon) merkehit
merkitä(jotakin) merket; (vähin erin)mearkut, merkkodit, (nopeasti)merkestit, mearkulit
merkitä(poroja) merket, mearkut
merkitä(tarkoittaa) mearkkašit, dárkkuhit, oaivvildit, máksit
merkkimearka; panna merkillemearkkašit, merket, merkot
merkkipäivämearkabeaivi
merkkitavaramearkagálvu
merkkiteosmearkaduodji
mertameardi; pyytää merralla mearddástallat
mesimiehta
mesiangervomiehtaskážir
mesimarjaváđot, gieddeluomi, miehtamuorji
mesoliittinenmesolihtalaš
messinkimesset ~ meisset
messu(rel.) meas´su
messut(pl.) gálvočájáhus
messuta(rel.) mes´set
mestaajasteavlideaddji, bievval, biev´vá, čeabetčuohppi
mestarimeašttir
mestarillinenmeašttárlaš
mestariteosmeašttirduodji
mestaruusmeašttirvuohta
mestaruuskisat(pl.) meašttirvuođagilvvut (pl.)
mestatasteavlidit, bievvalastit
metaforimetafora, giellagovva
metaforinenmetaforalaš
metakka lárbma, ruodja, riedja, gášša
metallimetál´la
metallilankasreaŋga
metallinenmetál´la-, metállas ráhkaduv´von
metalliporarádna
meteli válla, lárbma, márra, julla, japma, ruodja, riedja, gášša
metelöidä válladit, lárbmadit, rigeret, meaiskidit, márrat, jullat, japmat, ruodjat, ruodjadit, riedjat, gáššadit
metelöitsijärigearár
meteorimeteora, nástelužas, doleš
meteoriittimeteorihtta, ráttáš
meteoroidimeteoroida
meteorologiameteorologiija
meteorologinenmeteorologalaš
metodimetoda
metrimehter
metropolimetropola
metropoliittametropolihtta
metsiintyä(villiintyä, tulla ihmisaraksi) meahcáiduvvat, meahcástuvvat
metsikkömuorrabohttu, vuovdebihttá
metsittyävuovdiluvvat
metsittäävuovdiluhttit
metsočukčá
metsurivuovdebargi
metsävuovdi; metsäinenvuovdá/i (-s), muor´rá/i (-s), mur´r/ii (-es)
metsä(asumaton alue) meahcci; metsän puolellameahcebealde, metsän puolellemeahcebeallai, metsän puoltameahcebeale
metsäala(toiminta)vuovdesuorgi; (alue)vuovdeviidodat
metsäalvejuurivuovdegáiski
metsäapilameahcceluovvar
metsähallitusmeahciráđ´đehus
metsähanhistuorračuonjá ~ stuorračuonji
metsähiirivuovdesáhpán
metsäimarrevuovdegáiskkit
metsäinenvuovdá/i (-s); tämä on hyvin metsäistä seutuadát lea hui vuovdás guovlu
metsäjänisnjoammil
metsäkastikkabiiporuoš´ši
metsäkaurisvuovderuoigu
metsäkirvinenmuorracivkkán
metsäkortečuotnjátsuoidni
metsäkurjenpolviboaresgállárássi
metsälauhavuovdesitnu
metsälemmikkinástelieđđi
metsämaavuovdeeana(n)
metsämaitikkavuovdesáhpal
metsämyyräruškessealgi
metsäneläinmeahcieal´li, meahccefuođ´đu, luođueal´li, spire
metsänhaltijameahcceháldi
metsänhoitajameahccedikšu, vuovdedikšu
metsänhoitoyhdistysmeahccedikšunovttastus
metsänomistajavuovdeeaiggát, vuovdeoamasteaddji
metsänpetoluođunávdi
metsänvartijavuovdegeahčči
metsäorvokkivuovdeviola
metsäpalomeahccebuollin, vuovdebuollin
metsäpalsta(polttopuun ottoa varten) bálstá (S), teaiga (N)
metsäpeuravuovdegoddi
metsäpolkumeahccebálggis
metsäporo (outaporo) vuovdeboazu
metsäpäästäinenvuovdevánddis
metsäruusuvuovderuvsu, gádderuvsu
metsäsaamelainenvuovdesápmelaš, vuovddit
metsäsopulivuovdegoddesáhpán
metsästysbivdu, meahccebivdu, meahcásteapmi (S), jákta (N, R)
metsästyskorttibivdogoarta, meahccebivdogoarta, meahcástangoarta (S)
metsästyslakimeahcástanláhka (S)
metsästäjäbivdi, meahccebivdi, meahcásteaddji (S)
metsästääbivdit meahci, meahcástit (S), jáktet (N, R); (lintuja)loddet, lottástit, (turkiseläimiä)návdet
metsätalousvuovdedoallu, meahccedoallu
metsäteknikkovuovdeteknihkkár
metsäteollisuusvuovdeindustriija
metsätilavuovdedállu
metsätyövuovdebargu
metsätyömiesvuovdebargi
metsätähtiguolbbanásti
metsätähtimövuovdehilsku
metsäviklovuovdečoavžžu
metsävouti(hist.) vuovdefáldi
miehekäsdievddulágan
miehenkämmekkäbiehtárgeapman
miehiinmenevä(naisesta) almmáiváibmil (-is) ~ olmmáiváibmil (-is)
miehineen(adv.) isidaš; Sunna miehensä kanssa myös oli sielläSunná isidaš maid leigga doppe
miehistyäalmmáiduvvat ~ olmmáiduvvat
miehittääokkuperet
miehitys(alueen, valtion tms.) okkupašuvdna, stivrravulošvuohta
miehuusalmmáivuohta ~ olmmáivuohta, dievduvuohta
miekkamiehkki
miekkaillamiehkástit, miehkástallat
miekkailumiehkástallan
miekkavalasfáhkan
miekkonenbojá, bán´ne, lunta
mieleinen, mieli-mielamiel-, váimmoguovdo-; mieleinen työmielamiebargu, mieliruoka váimmoguovdobiebmu
mielelläänmielas, millosit, mielalis, mielalaččat, áinnas; sinne kyllä mielelläni lähtisindohko gal áinnas vuolggášin
mielenhäiriömiellagolggiheapmi, seahki
mielenkiintoberoštupmi
mielenkiintoinenmiellagiddevaš, mielaidgeas´si
mielenlaatumiellaláhki
mielenliikutusmiellalihkahus
mielenmaltti máššu
mielenosoittajamiellačájeheaddji, demonstránta
mielenosoitusmiellačájáhus, demonstrašuvdna
mielenrauhamiellaráfi, máššu
mielenterveysmielladearvvasvuohta ~ mielladearvvašvuohta
mielenterveystoimistomielladearvvasvuođadoaimmahat ~ mielladearvvašvuođadoaimmahat
mielentilamielladilli
mielenvikainenmiellaváillat, miellavánat, vátnamielat, vátnamielalaš, miellavádjit, oaivelámis, heaigomielat, beallemielat, oanehisjierpmat
mielettömyysmielahisvuohta
mielettömästimielaheamet
mieletönmielah/eapme (-is); mielettömän kallismielahis divrras
mielimiella; minun mieleenimu miela mielde, mieltäni vastenmu miela vuostá, lähtömielessävuolginnammii, juolahti mieleenigavihii mu oaivái, minun tekee mielimus lea miella, mielestänimu mielas, hyvällä mielelläbuorremielas, olla jotakin mieltäoaivvildit, olen kanssasi samaa mieltälean duinna ovtta oaivilis, palauttaa mieleensämuitát, muistua mieleen govddiidit millii, pitää mielessäatnit mielas
mielialamiellaláhki, miella, latnja, gopma, giira
mielialalääkemiellaláhkedálkkas
mielihyvinmielas, millosit, áinnas
mielijohdemiellačuggestat
mieliksimiela mielde
mielikuvamiellagovva
mielikuvitusmiellagovahallan, miellagovvádus, fantasiija
mielipahamiellavearránus, bahča miella
mielipideoaivil; esittää mielipideoaivvildit
mielipidetutkimusoaivildutkan
mielipuolibeallemielat
mieliruokamielamielbiebmu, váimmoguovdoborramuš, hapmoborramuš
mielisairaalamiellabuohcceviessu
mielisairasmiellabuohcci
mielisairausoaivevihki
mielissäänbuorremielas, ilus
mielistelijäks. imartelija
mielistelläks. imarrella
mielivaltamielaváldi
mielivaltainenmielaevttolaš
mieliämilohallat
miellemiellagovva
mieltyä(johonkin) miellasuvvat (masa nu), ges´sot (masa nu)
mieluimminmillosepmosit, ovddimus
mieluinenmielamiel-; mieluinen asiamielamielášši
mieluisamiellasaš, miellahaš
mieluumminmilloseappot, miellaseappot, ovdal, ovdal juo; söi mieluummin taimenta kuin lohtaborai ovdal juo dápmoha go luosa
mieshenkilö almmáiolmmoš, almmái, olmmái, olmmáiolmmoš, dievdu, dievdoolmmoš
mieskuoroalmmáikoarra ~ olmmáikoarra
miesrukkaalbmáhuoš ~ olbmáhuoš
mietejurdda
mietelmäsmiehtus, aforisma
mietintösmiehttamuš
mietiskelläsmiehtadit, jurddašaddat, guorahallat, vihkkedallat; (meditoida) mediteret
mietittävä, miettiminensmiehttamuš; on paljon mietittäväälea ollu smiehttamuš
mietityttääsmiehtahit
mietoláiv/i (-ves)
mietteliässmiehttalas, smiehtadahkes, jurddašahkes
miettiäsmiehttat, jurddašit, jurddašaddat, guorahallat
migreeni(med.) migrena
mihingosa
mihin mennessägoassážii; mihin mennessä luulet tuon valmistuvan? goassážii gáttát dien gárvvásmuvvat?
mihinkään masage; ei mihinkään voi täysin luottaaii masage sáhte ollásit luohttit
miinamiidna
miinanraivaajamiidnačorgejeaddji
miinoittaamiidnet
miinusminus
mikkelimihkalmas
mikkelinpyhät(pl.) mihkalmasbasit (pl.)
mikkelinviikkomihkalmasvahkku
mikrobimikroba
mikrofonimikrofovdna
mikroprosessori(tietok.) mikroproses´sor, mikrodoaimmár
mikroskooppimikroskohppa ~ mikroskohpa
mikroskooppinenmikroskohpalaš; mikroskooppisen pienet punasolutbinnabánna ruksesseallat
miksimanin, manne
miksikäänmaninge, mannege
mikämii; (rajallisesta joukosta)guhtemuš, mikä noista autoista on sinun?guhtemuš duoin biillain lea du?
mikälijos, jos juo fal
mikäänmihkkige ~ mihkkege ~ miige
miljardimiljárda
miljonäärimiljoneara
miljoonamiljovdna
miljoonakalamiljovdnaguolli
millainenmakkár ~ makkáraš
milligrammamil´ligrám´ma
millilitramil´lilihtter
millimetrimil´limehter
milloin goas
milloinkaangoas´sige ~ goas´sege ~ goasge
milteimeasta, masá, goasii
mineraaliminerála
minimaalinenminimálalaš
ministeriministtar
ministerineuvostoministtarráđđi
ministeriöministeriija (S), departemeanta (N)
miniämannji; tuleva miniämannjesássa
minkkimiŋka
minkäaikainen(mihin aikaan kuuluva) goassáš ~goassá; miltä ajaltahan nuo sinun juttusi ovat? goassáža ságatsson dus diet leat?
minkäänlainenmakkárge, makkárašge
minnegosa; minne hyvänsägosa beare ~ fal ~ ihkinassii
minnekäängosage; ei lähtenyt minnekäänii vuolgán gosage
minttuminta
minuuttiminuhtta
minä mun (mu, mus, munnje, muinna, munin)
missägos; missä (osapuilleen)gokko, missä (tarkemmin sanottuna)goal
missäängostige ~ gostege ~ gosge
mistä lähtiengoassážis; mistä lähtien olet asunut täällä?goassážis leat ássan dáppe?
mistäänmastige ~ mastege ~ masge
mitalimedállja
mitatamihtidit; (kyynärmitalla)állanastit, (sylimitalla)salastit, (vaaksamitalla)goartilastit
miten mo ~ movt ~ mot, gokte (R) ~ got (R)
mitenkäänmoktige ~ moktege ~ moge ~ movtge
mittamihttu; ajan mittaanáiggi mielde, guhki vuollai
mittaamatonmihtitmeahttun
mittaaminenmihtideapmi
mittakaavamihttolávva
mittalukumihttolohku
mittanauhamihttobáddi
mittarimihttár, mihtádas
mittarimatolastamáhtu
mittasuhdepropošuvdna
mittausmihtideapmi, mihtádus
mittayksikkömihttoovttadat
mitämaid; mitä sinä siellä näit?maid don doppe oidnet?
mitä - sitä mađe - dađe ~ mađi - dađi
mitä kauttagokko
mitättömyysfámohisvuohta, gustomeahttunvuohta, árvvuhisvuohta
mitätöidäfámohuhttit, duš´šin dahkat; mitätöityfámohuhtton, duš´šin dahkkon
mitätön(esim. asiapaperista) fámoh/eapme (-is), gustomeahttun, árvvuh/eapme (-is)
mitäänmaidige ~ maidege ~ maidge
mitäänsanomatonduš´ši, duššálaš
mm.(= muun muassa)ee. (= earret eará)
mobilisoidamobiliseret
mobilisointimobiliseren
modaaliverbi(kiel.) modálavearba
modeemi(tietok.) modema
modernimodearna, dánáigásaš, ođđaáigásaš
modernismimodernisma
modernisoidamoderniset, dahkat dánáigásažžan ~ ođđaáigásažžan
modernistimodernista
modus(kiel.) modus
moitemoaitta, moaitámuš, láittus, láitámuš, vuoiŋŋádus
moitiskellamoaittašit, láittašit
moitittavamoaittehahtti, láittehahtti
moitteetonmoaitemeahttun, láitemeahttun
moittiamoaitit, láitit, cuiggodit, vuoiŋŋidit
moittiminenmoaitámuš, láitámuš; ei ole moittimistaii leat moaitámuš ~ láitámuš
moittivainenmoaitálas, láitálas
molemmatguktot, goappašagat, goappašat
molemminpuolinenguovttebealat, bilaterála
mollimol´la (mus.)
molskahtaaborššihit
molva(turskakala) lággu
momenttimomeanta
monenkeskinenmáŋggaidgaskasaš
monenlainenmáŋggalágan
monenvärinenmáŋggaivdnásaš, máŋggaivnnat
monesko gallát; monenneksiko galládin
monestimáŋgii, máŋgga háve, máŋgga geardde; vaikka kuinka monestivaikko man gal´lii
monestikogal´lii
monet(pl.) (ihmisistä) o(a)llugat (pl.), olugat (pl.), olusat (pl.), eatnagat (pl.)
mongertaa molžat, molžžardit
mongolimongola
moni(ihmisistä) máŋggas; moni oli tullut siihen kokoukseen máŋggas ledje boahtán dan čoahkkimii
moniarvoinenpluralisttalaš
moniavioinenmáŋgganáittot, polygámalaš
moniavioisuusmáŋgganáittotvuohta, polygamiija
monijäseninenmáŋggalahtot; monijäseninen toimikuntamáŋggalahtot doaibmagoddi
monikielinenmáŋggagielalaš, máŋggagielat
monikko(kiel.) máŋggaidlohku, plurála
monikogallis; kuinka monta henkilöä oli tullut siihen tapaamiseen?gallis ledje boahtán dien deaivvadeapmái?
monikulmainenmáŋggačiegat
monikulmio(mat.) máŋggačiegahas
monimuotoinenmáŋggahápmásaš, máŋggahámat
monimuotoisuusmáŋggahápmásašvuohta, máŋggahámatvuohta
monimutkainen(esim. asiasta) mohkká/i (-s), moiv/vas (-e-), moivá/i (-s), váttis
moninainenmáŋggalágan
moninaistalouslotnolasdoallu, lotnolas ealáhusat (pl.)
moninkertainenmáŋggageardásaš, máŋggageardán
moninkertaistuamáŋganit, šaddat máŋggageardásažžan
moniperusteinenmáŋggavuđot
monipuolinenmáŋggabealat, máŋggabeallásaš
monisatainen(monisatapäinen) máŋggačuođat; monisatapäinen ihmisjoukkomáŋggačuođat olmmošjoavku
moniselitteinenmáŋggačilggot; moniselitteinen tulkinta asiasta máŋggačilggot dulkojupmi áš´šis
monisirkkainenmáŋggaiđot; monisirkkaiset kasvitmáŋggaiđogat
monisoluinenmáŋggaseallat
monistaamáŋget
monistamomáŋgehat
monistemáŋggus, stensiila
monistuskonemáŋgenmašiidna
monistuttaamáŋgehit
monitahkoinen(mat.) máŋggaseainnat
monitahoinenmáŋggadáfot
monitaitoinenmáŋggadáiddolaš
monitieteinenmáŋggadieđalaš
monitoimikonemáŋggabarggumašiidna
monitoimitalomáŋggadoaimmadállu, birasviessu
monitorimonitovra
monivivahteinen girjá/i (-s)
monivuotinenmáŋggajahkásaš, máŋggajagat
monivärinenmáŋggaivdnásaš, máŋggaivnnat
moniääninen(laulusta) máŋggarattat
monočuoigangáma
monografiamonografiija
monologimonologa
montakogal´le
montturoggi
moottorimohtor
moottoriajoneuvomohtorfievru
moottorikelkkamohtorgielká (S), gielká (S), skohter (N) ~ skuhter (N) ~ skutter (N)
moottoriliikennemohtorjohtalus
moottoripyörämohtorsihkkel, mohtorsihkkelat (pl.)
moottorisahamohtorsahá
moottoritiemohtorgeaidnu
moottorivenemohtorfanas
moottorivikamohtorvihki
mopedi(mopo) mopeda, mobbá (N)
moraalimorála
moraalinenmorálalaš
moraalitonmorálameahttun
moreenimorena
morfologia(kiel.) morfologiija, hápmeoahppa
morfologinen(kiel.) morfologalaš, hápmeoahpalaš
morsiamineenmorseš ~ moarseš
morsianmoarsian
morsian ja sulhanenmorsešguovttos
morsiushuntumoarsisuokka
morsiuskruunuruvda
morsiusneitomoarsibiigá
mosaiikkimosaihkka
moskeijamoskea
motellimoteal´la
motiivimotiiva, fáddá
motivaatio(jonkin tekemiseen) motivašuvdna, mokta, arvu
motivoidamotiveret, movttiidahttit, arvvosmahttit, roahkasmahttit
motkottaabealkkestuddat, bealkkidit, cuvzat, nuvzat, duikudit, coahkkit
motoriikkamotorihkka
motorinenmotorihkalaš, motoralaš
moukarišleagga; (urh.)veahčir, moukarinheittoveahčeršlivgen
muhamettilainenmuhammedána, muhamehtalaš
muhennosmeastu, meastta, measttanas, njuvddus
muhentaanjuvdit, mol´let
muikkumáivi, roabát, ruođat
muinainendološ (attr.), áigasaš (attr.) ~ áigahaš (attr.); nuo muinaiset tapahtumatdiet dološ dáhpáhusat
muinaisaikadološáigi
muinaisesinedološgálvu
muinaisjäännösdološbázahus
muinaismuisto dološmuitu, kulturmuitu
muinaisnorjadološdárru
muinaistiededoložiiddieđa, arkeologiija
muinaistutkijadoložiiddutki, arkeologa
muinaisuusdološvuohta
muinoindolin, dovle, dolátdovle
muistaamuitit; alkaa muistaamuitát
muistaaksenimu muittu mielde, dađe mielde go mun muittán
muistaminenmuitin
muistellamuittašit; (yrittää palauttaa mieleensä)muittostallat, muitástallat
muistelmakirjallisuusmuittašangirjjálašvuohta
muistelusmuitalus, muittašeapmi
muistettava(muistaminen) muitámuš; hänellä oli paljon muistettavaasus lei ollu muitámuš
muisti muitu; menettää muistinsamuittohuvvat
muistiinpanomuituimerkejupmi
muistikuvamiellagovva, muitogovva
muistilistamuitinlistu
muistin aikana muittu bále, rábášnaga, rábášbále; parasta on tekaista tuo työ muistin aikanabuoremus lea bargalit dien barggu muittu bále
muistinumero(mat.) muitonummir
muistiomuittuhančála
muistomuitu
muistomerkki muitomearka
muistopatsasmuitobázzi
muistosanat(pl.) muitosánit (pl.)
muistutellamuittohallat, muittuhallat
muistuttaa(jotakuta jostakin) muittuhit (soapmása mas nu)
muistuttaa(jotakuta) sulastahttit (soapmása), muittuhit (soapmása), sogastahttit (soapmásii), nálástahttit (soapmásii), geahčastahttit (soapmásii), leat soapmása hápmái ~ láhkái ~ ládjii ~ vuohkái ~ muhtui; (tulla johonkuhun)rohtašuvvat ~ nállásuvvat ~ šaddat ~ boahtit soapmásii
muistutusmuittuhus
muka (mukamas)mahká ~ mahkáš; oli muka sinne lähdössälei mahká dohko vuolgimin
mukaan(mukaisesti) mielde, jelgii (R)
mukaansafárrui, mielde; otti minut mukaansaválddii mu fárrosis
mukanamielde, fárus; tuoda mukanaanbuktit mielddis
mukautua(johonkin) vuogáiduvvat (+ ill.), hárjánit (+ ill.), sodjat (+ ill.), guorrasit (+ ill.)
mukavahávsk/is (-kes), somá (-s), vuogas
mukavastivuohkkasit
mukimugga
mukiinmeneväoalle buorre, viehka vuogas, dohkálaš
mukiloidacábmit
mukistanimmorit
mukulamánná, unnoraš; (esim. perunan)čalbmi
mukulajuuri urttas
mukulaleinikkičuolbmanoarsa
mulkaistamulggastit, mulggádit
mulkaisumulgganas
mulkku(vulg.) návli
mulkoilevamulgolas, mulg/gas (-e-), jabbolas, ja/ppas (-bbe-)
mulkoilijamulggon, mulgediŋga
mulkoillamulgut, mulggodit, jabbut
mulkosilmäjabbečalbmi
mullata(perunoita) muldet
mullikkanuorralágan vuoksá
mullin mallinhiluid háluid ~ hiđuid háđuid, rámškkil; mullin mallin oleva rámšk/kas (-e-), mennä mullin mallin rámškkagit, panna mullin mallinrámšket
multamuolda, muoldu, muldi
multainenmuold/das (-o-)
multavamuoldá/i (-s),muld/ii (-es), muld/ui (-os)
mumista ks.mutista
mummi (hellittelysanana)áhkku
mummo(isoäiti) áhkku
mummolaáhku báiki
munamanni ~ monni; runsasmunainenman´ná/i (-s), mon´ná/i (-s); kerätä muniaman´net ~ mon´net
munakasomeleahtta
munanjohdinmannejođas ~ monnejođas
munankeltuainenmannefiskadas ~monnefiskadas
munanvalkuainenmannevielgadas ~ monnevielgadas
munasarja(anat.) manneráksá ~ monneráksá
munasolumanneseal´la ~ monneseal´la
munata(tyriä) čurbošit
muniaman´net ~ mon´net
munkkimuŋka
munkki(leivos) donitsa, muŋke (S)
munkkikorppikotkačáhppesráhtogoaskin
munuaisallas(anat.) manimušguovdnji ~ monimušguovdnji
munuaiset(pl.) manimuččat (pl.) ~ monimuččat (pl.), manimat (pl.) ~monimat (pl.)
munuaislaskimomanimušmorčesuotna ~ monimušmorčesuotna
munuaisrasvamanimušbuoidi ~ monimušbuoidi
munuaistiehyt(anat.) manimušoarri ~ monimušoarri
muodikasođđaáigásaš, dálá bivnnuhis vuogi mielde dahkkojuvvon; muodikkaasti pukeutunut dálá bivnnuhis bivttasvuogi mielde gárvodan
muodollinen(esim. tilaisuus) formála
muodollisuusformaliteahtta ~formalitehta
muodonmuutoshápmenuppástus, metamorfosa
muodonvaihdoshámimolsun, metamorfosa
muodostaa hábmet, čohkket, ráhkadit
muodostelmahábmehus
muodostuačohkiidit, šaddat
muodotonhámeh/eapme (-is)
muodoton(muotopuoli) roaib/bas (-e-); tulla muodottomaksiroaibbagit, olla jossakin muodottomanaroaibát
muokata(käyttöä varten)duddjot, ráhkadit; (esim. nahkaa)meaidit, dikšut
muokkailla(käyttöä varten)duddjostallat; (esim. nahkaa)meaiddašit, divššodit
muonaniesti
muori áhkku, eam´mi, muore
muoti(nykyisin käytössä oleva) mohta
muotisuunnittelijabivttashábmejeaddji
muotivaatteet(pl.) dálá bivnnuhis biktasat (pl.)
muotka muotki
muotohápmi; muodon vuoksihámi dihte
muotoillalávet, hábmet; ávnnastit, ávdnet, ávdnedit
muotoiluláven, hábmen
muotokuvaportreahtta, muohtogovva
muoto-opillinen(kiel.) hápmeoahpalaš, morfologalaš
muoto-oppi(kiel.) hápmeoahppa, morfologiija
muotoutuahápmašuvvat, šaddat
muottifoarbma ~ fuorbma, steahppu
muovaillahábmet, lávet, ráhkadit
muovailuvahahábmendáigi
muovi plastihkka, plásta
muovinenplásttet-, plásta-
murahtaaharihit, har´ret
mureasmier/ru (-os), smierus
murehtiamoraštit
murenevamoal´lá/i (-s), mol´lá/i (-s), mol´lu/i (-s), moalas (-), mol/as (-la), mor´rá/i (-s)
murentaamol´let, moldet, smoldet, smol´let
murentuamoallanit, mollanit, smollanit, morranit, moarránit
murhaolmmošgoddin
murhaajaolmmošgoddi, morddár ~ mordár
murhamiesolmmošgoddi
murhata goddit
murhe moraš
murheellinen morašlaš
murheenkryyniváibmobávččas; kuopuspoika oli hänen äitinsä murheenkryyni váhkabárdni lei su eatni váibmobávččas
murhenäytelmämoraščájálmas, tragediija
murinaharra
murisijaharan
muristaharrat, haraidit
murjottaamoskát, luvdnját, loavskát, muŋkát, muvskát, muvkát, muškát, skurdnját, snolkát
murjottajamoskkudiŋga, luvdnji, loavsku, bolfi, buldu, nirpi
murotaikinasmierosdáigi
murresuopman, dialeakta
murresanasuopmansátni
murrosikärávásmanahki
murroskausidoajáhatáigi, jorggáldatáigi
murskatamol´let, skálmmastit
mursumorša
murtaacuvket, doadjit; (ohutta hankea, jäätä)moarrat
murtautua(johonkin) gaikut sisa
murtautuminen, murtosisagaikun
murteellinendihto suopmanii gul´levaš, suopman-, dialektálalaš, dialeakta-
murtoviessogaikun
murtoluku(mat.) cuovkalohku, cuovka
murto-osa(mat.) cuovkaoassi
murtovarasgaikusuola
murtovarkausgaikusuolavuohta
murtovesimearasáiva
murtuadoddjot; (luusta)cuovkanit, gullat
murtua(ohuesta hangesta, jäästä) moarrasit, moarrašuvvat
murtumadoddjon; (luun)cuovkaneapmi, gullan
muru, murunen moallu, moldi, morri, smadji
museomusea, dávvirvuorká
museovirastomuseadoaimmahat
musertaamol´let, njuvdit, skálmmastit
musiikillinenmusihkalaš
musiikinopettajamusihkaoahpaheaddji
musiikkimusihkka
musiikkileirimusihkkaleaira
musikaalinenmusikálalaš, nuohtalaš, nuohttá/i (-s), nuhtt/ii (-es)
musikki (tummanruskea poro) muzet
musikkisuivakko(vatsanalus tummanruksea, muuten harmaa) muzetčuoivvat
musikkivalkko(vatsanalus tummanruksea, muuten vaalea) muzetjievja
musisoidamusiseret
muskottipähkinämuskohttaniehtti
muslimimuslim
musta(adj.) čáhpp/at (-es); oli mustanaan väkeäledje čáhppadin olbmot, näkyä mustanačáhppát, ilmestyä mustana näkyviinčáhpihit
musta(mustaihoinen) mustaihoinen henkilöčáhppesvarat olmmoš, (halventava)neger
musta(subst.) čáhppat
musta kohtačáhppadas
musta-apilačáhppesluovvar
mustahaikaračáhppesháigir
mustaherukkačáhppesjierit
mustaihoinen(ihmisestä) čáhppesliikkat, čáhppesvarat
mustajalkatylličáhppesjuolbuvvedat
mustajoutsenčáhppesnjukča
mustakaulauikkugožubuokčá
mustakettučáhppesrieban
mustakiuručáhppesleivvoš
mustakottarainenčáhppesstárra
mustakurkku-uikkučáhppesbuokčá
mustalainenromani, rom´ma, mustelaš (S) (ks. romani)
mustaleppälintučáhppesleaibeloddi
mustalintu(meriteeri) njurggu
mustamaalatabostalit, sealggobealsárdnut
mustamaalausbostaleapmi, sealggobealsárdnun
mustanokka(porosta) čáhppesnjunni, giehpanjunni
mustapääkerttučáhppesvizar
mustapääsirkkučáhppesoaicihci
mustarastasčáhppesrásttis
mustarottačáhppesroahttu
mustasaračáhppeslukti
mustaseljačáhppesliettar
mustasukkainen balahahkes (-), loleš (-is), lollalas, lollodávddat; olla mustasukkainenbalahit, lolahit
mustasukkaisuusbalahahkesvuohta, balaheapmi, lolešvuohta, lolaheapmi, lollu, čáhppesdávda (R)
mustatačáhpodahttit, báđđit
mustatiiračáhppesdirru, čáhppesčearret
mustatukkainenčáhppesvuovttat
mustavalkoinenčáhppesvi/elgat (-lges)
mustavarisčáhppesvuoražas, bealdogarjá
mustavikločáhppesčoavžžu
mustebleahkka; tahraantua musteeseenbleahkahuvvat
mustekalaáhkárguolli, bleahkkaguolli
mustekynäbleahkkapean´na
mustelmasáhppadas; mennä mustelmillesáhpodit
mustikanvarpusarritdaŋas
mustikkasarrit, sar´ri; poimia mustikoitasar´ret
mustua čáhpodit
mustuainenčalbmegolláš, čáhppadas
muta mohti, mođđi, loški, stánži, ráhpi, luhča
mutaatiomutašuvdna
mutainenmohttá/i (-s), lošk/kas (-a), stánž/žas (-e-), ráhppá/i (-s); tulla mutaiseksi mohtiluvvat, mohtuluvvat, mohtut, mohtat, mođđat, stánžut, loškkiidit
mutasararivotlukti
mutista muđaldit, muljardit, cuhllat, cuhlaidit, cuhllat, cuhlaidit, colkat, colkkistit, njálmme siste hállat
mutkamohkki, moalki
mutkalla(hetkellisesti)mohkkut, moalkut; (pysyvästi)mohkil, moalkkil, moakkil
mutkata(tehdä mutka) mohkastit
mutkatonmohkeh/eapme (-is)
mutkikasmohkká/i (-s)
mutkikas(asiasta) mohkká/i (-s), sor´rái (-s), roancá/i (-s), soancár (-is) ~ soancir (-is)
mutkitella (esim. joesta, polusta)mohkohallat, mohkahallat, molkkohallat, mohkkasaddat, moalkkardallat
mutkitella(kulkijasta) mohkohallat, mohkahallat, molkkohallat, moalkkardallat, gálbbardit, ladnjedallat, ladnjedit, ladnjet, garvvašit
mutristaa(suutaan) ruibet
mutristua(suusta) ruibbagit
mutruilla(väännellä suutaan) ruibasaddat, ruibut
mutrussa(suusta) ruibut
mutrussa oleva(suusta) ruib/bas (-e-); mutrussa suinruibbonjálmmiid
mutrusuuruibi
mutsikkiks. musikki
muttamuhto
mutterimuhtter
mutu(kalalaji) geađgenoarsa, noarsa
mutustaasuoskkadit, joppaldit, joppaldahttit, čoppaldit
muueará, iežá; muun muassaearret eará, ei muuta kuinii eará go, eará go, ii eambbogo, eambbo; ei epäröinyt, ei muuta kuin lähtiii eahpidan, eambbo vulggii
muuallaeará sajis
muualleeará sadjái; (esim. vilkaista)nuppos
muuanmuhtun ~ muhtin, okta
muukalainenvierroolmmoš
muukalaispassivierroolbmopás´sa
muulimuvla
muulloineará háve, eará áigge
muumiomumia
muunkielinenearágielat, iežágielat
muunlainenearálágan, iežálágan, nuppelágan
muunnellanuppástuddat, rievddadit, varieret
muunnelmarievdadus, variašuvdna
muunnosnuppástus, variánta
muuntaanuppástuhttit, iežáhuhttit, rievdadit
muuntaja(elekt.) transformáhtor, joraheaddji
muuntua nuppástuvvat, iežáhuvvat, rievdat
muurahainengotka
muurahaiskekogotkkabeassi
muurarimuvrrár
muuratamuvret
muurimuvra
muusamusá ~ muvsá
muusikkomusihkkár
muuta kuinearágo
muutamamuhtun ~ muhtin, soam/is (-es)
muutella(esim. poromerkkiä) rievdadallat
muutella(toisenlaiseksi) muktalit
muutenmuđui, minddar; earáláhkai, iežáláhkai, earáládje, iežáládje
muutoinmuđui, minddar
muutoksenhakunuppástuhttinohcan
muutosnuppástus, earáhus, iežáhus, rievdadus, rievdadeapmi
muutosehdotusnuppástuhttinevttohus
muutosilmoitusrievdadanalmmuhus
muuttaa(asuinpaikkaa) fár´ret, muotkut; (vähin erin)fár´restallat, fár´redaddat, mutkkodit
muuttaa(toisenlaiseksi) nuppástuhttit, muhttit, rievdadit, earáhuhttit, iežáhuhttit
muuttogeeninengenarievdaduv´von
muuttohaukkabárbmofál´li
muuttoilmoitusfár´renalmmuhus
muuttoliikefár´renlihkadus, muotkunlihkadus
muuttolintubárbmoloddi
muuttuanuppástuvvat, muhttašuvvat, muhttot, muktašuvvat, muktot, muktosit, muktásit, rievdat, earáhuvvat, iežáhuvvat, molsašuvvat
muuttujanuppástuddi, molsašuddi
muuttuja(mat.) variábel
muuttumatonrievdameahttun, stáđis, bis´sul (-is)
muuttuvarievdavaš, rievdil (-is)
myhäilläsmuhččát, mojohallat
mykerökukkaiset(pl.) diehppelieđagat (pl.)
mykistyäjienahuvvat, sánehuvvat, jávohuvvat
mykkägielah/eapme (-is)
myllymil´lo, feardna
myllynkivimil´logeađgi
myllärimil´lár
mylviämuollat, muollut, muoladit
myrkkymirko ~mirku, mirkko
myrkkykeisomirkourttas
myrkkyrauhanenmirkoráksá
myrkkysyötti(petoeläimiä varten) šeallju
myrkyllinenmirkkolaš
myrkyttyämirkoluvvat
myrkyttäämirkkohit, mirket
myrkytysmirkkohus
myrkytyttäämirkkohahttit
myrskyriđđu, rihtu, stoarbma, dálki; nostaa myrskystorbmet, dahkat dálkki
myrskyisäriđ´đ/ui (-os), stoarbmá/i (-s)
myrskylintubupmálas
myrskypääskystoarbmaspálfu
myrskytäriđđudit
myrtyäšlundut
myskihärkämuskavuoksá
myssyullogahpir, šávká
mystiikkamystihkka
mystinenmystihkalaš
mytologiamytologiija
mytologinenmytologalaš
myydyksi(adv.) vuovdimassii, vuovddehussii
myydävuovdit, bidjat, gávpalit; myytävänävuovdimassii, vuovdinláhkai, yrittää myydävuovdalit, saada myydyksijođihit, tulla myydyksivuvdot, taitava myymäänvuovdi (-s)
myyjävuovdi
myyjäiset(pl.) vuovddálmasat (pl.), vuovdimat (pl.), básár
myyminenvuovdin
myymäläks. kauppaliike
myymälävarasbuvdasuola
myyntihintavuovdinhaddi
myyntilistavuovdinlistu
myyrämuolddat, buovnnjat, buovnnjatsáhpán
myyräkuumemuolddatfeber
myyskennellävuovdalit
myyttimyhta
myytävänä(adv.) vuovdimassii, vuovdinláhkai
myöhemminmaŋŋelis, maŋŋeleappos; vähän myöhemminmaŋŋelaš
myöhemmäksimaŋŋelii, maŋŋelebbui; vähän myöhemmäksimaŋŋelažžii
myöhentyämaŋŋánit ~ maŋŋonit
myöhentäämaŋidit
myöhäinenmaŋŋi/t (-dis); myöhäiseenmaŋŋidii
myöhäiskevätmaŋešgiđđa
myöhäissyksymaŋeščakča
myöhästyämaŋŋonit ~ maŋŋánit
myöhäänmaŋŋit; myöhään illallamaŋŋit eahkedis, maŋŋiteahket, myöhään astimaŋŋidii
myönnytysmieđiheapmi, mieđáhus
myönteinenmiehtemielalaš, positiiva, positiivvalaš
myöntymysmiehtan, mieđiheapmi, guorraseapmi
myöntyväinenmieđamánas
myöntyväinen(naisesta) vuonjas (-is)
myöntyämiehtat, mieđihit, miehtasit, millosit, guorrasit, njuohkánit ~ njuohkásit
myöntäämieđihit; (varoja)juolludit, mieđihit
myösmaid, -ge, -nai
myöskinmaiddái
myöten mielde, -ráigge, -rái
myötäkarvaanmiehtegulgii
myötäkäyminenmiehtegieđageavvan
myötämielimiehtemiella
myötämielinenmieđis, miehtemielalaš
myötämäkiks. alamäki
myötäpäiväänmiehtebeaivái
myötätuntomiehtemiella, njuorraneapmi
myötätuulimiehtebiegga; myötätuuleenmieđás
myötävirtaanmiehtečáhcái, mieđás
mädännyttääguohcagahttit
mädäntyäguohcagit
mäenlaskučierastallan
mäkimiel´li, luohkká, dearbmi, ceahkki; (ylämäki, vastamäki, vastale)vuostálat, vuosteeana(n), vustolat, vuosttu, raddeeana(n), raddálat; (alamäki, myötämäki, myötäle)mihtolat, miehtálat, mieđu, miehteeana(n)
mäkihyppysabetnjuiken
mäkinenluohkká/i (-s); tämä on mäkistä seutuadát lea luohkkás guovlu
mäkitervakkodarvelieđđi
mäkärämuogir
mälliduggu, snuvssa
mällinpurijaduhpátbor´ri
mämmikouračoabmi, čoabmegazza, boalbi, boalči, čoaŋki, njivlegazza, vinjugazza, snuolgagazza
männikköbeahcebohttu
mäntybeahci; (iso, oksava)háika; päin mäntyäendorii
mäntykehrääjäbeahcebadni
mäntykukkabeahcelieđđi
mäntymetsäbeahcevuovdi
mäntymittaribeahcemihttár
mäntämeandi
märehtijäsmiredeaddji
märehtiäsmiredit, smirezastit, smirezit
märisijäluoilá
märistäluoilut, luoillistit, biehkut
märkiä (haavasta) siedjut, vuoččistit; saada märkimäänsiedjudit
märkä njuosk/kas (-a), njart/tas (-a), lá/vttas (-kta), gást/tas (-a), šláv/as (-va); pitää jotakin liian märkänänjuoskkašit, tuntua märältänjuoskkistit
märkä(mätä) siedja
märkänä njuoskkasnaga
märkänäppyläsiejahas
märkäpesäkesiedjagoahti
mässäileväleaicá/i (-s), runz/ui (-os)
mässäillävuovdduštit, vuvdošit, runzet, leaicidit, leaiccistit, lozzadit, reahttadit
mässäilyvuovddušteapmi, runzen
mätimeađđemat (pl.); mäti-meađđen-
mätikalameađđenguolli
mätimunameađđenčalbmi
mätipussimeađđenseahkka
mätkiästoanccuhit
mätkähtäästoanccehit
mätkäistästoancalit
mättäikköbovnnahat
mätäkuubeatnatbeaivvit (pl.)
mätäs bovdna; mättäinenbovdná/i (-s), bovdn/ii (-es)
mätäsrikkomiektanarti
mätässaramiektalukti, miekta
mäyrämievri
mäystinsabetbáddi, sabetbessodat
määkiä (lampaista)meahkut; ruveta määkimään meahkulit, innokas määkimäänmehkolas
määkyillämegodit
määkäistämeagádit
määremearus
määritellämeroštallat, defineret
määritelmämeroštallan, definišuvdna
määrämearri, kvantiteahtta ~ kvantitehta, (lukumäärä)lohku; melkoinen määrähivvodat
määräaikamearreáigi
määräaikainenmearreáigásaš
määrällinenmearrái ~ kvantitehttii guoskevaš, kvantitatiivvalaš
määrämaksumearremáksu
määrärahamearreruhta
määrätietoinenmearrediđolaš, ulbmillaš, ulbmildiđolaš
määrätä mearridit, mearrat
määräys mearrádus; määräyksen antajamearrádusaddi
määräyskokoelmamearrádusčoakkáldat
määräysvaltamearridanváldi
määräytyämearrašuvvat
möhkälečoaltu
mökkibarta, visoš, stohpu
mökki (vapaa-ajan asuntona) barta, möhkke (S), hyhtta (N)
mököttääks. murjottaa
mölistäruodjat, riedjat, meannudit
mölyruodja, riedja, meannu
mönkijä(kulkuneuvo) njealjejuvllat
mönkiänjoammut
mönkäänendorii
möreä(äänestä) roa/kkas (-gga), roahtus
mörkö, mörököllilávár, láváráddjá, rávál, rávaláddjá, skoavdji, skuŋka
möyhentäälutket
möyheäluotkkus, luotkko-
möykkyčoaltu
möyrytä(putouksesta, väenpaljoudesta) márrat
N
naakkadoardnagájon
naalinjálla
naama ámadadju; njeazzi, duorši
naamarihápma, máska
naamiaiset(pl.) maskeráda
naamiohápma, máska
naamioidamásket, maskeret
naapurirán´njá ~ krán´njá, rán´ná ~ rán´ni, nábor, siidaguoibmi
naapurikylärán´njágilli
naapurimaarán´njáriika
naapurisiitarán´njásiida
naapurisopusiidasoabat
naapurukset(pl.) ránnjážat (pl.) ~ kránnjážat (pl.), ránnážat (pl.) ~ ránnežat (pl.), siidaguimmežat (pl.); olemme naapuruksialetne ránnjážat
naarasuohkan, suorán, treagga (N)
naarasnjiŋŋálas ~ njiŋŋelas
naaraslohi(mätikala) duovvi ~ duov´vi
naaratasuohkanastit, suoránastit, tregget (N)
naarmu(ihossa) sárji, sáiri, nájastat
naarmu(pinnassa) sárggaldat, sárggastat, nájastat
naarmuntua(pinnasta) sárgasit, sárgašuvvat
naarmutellasárggodit, nájadit
naarmuttaasárgut, nádjat
naatti(esim. kasvavassa perunassa) gálla
naavalahppu
naavainenlahpp/ui (-os)
nahistelladoarostuddat, dorodit, gižžudit, gazzaluššat, váldalit, mozzidit, moggidit, smoggidit, smokkodit
nahistuanjuohcat
nahjusgoidoš, goidár, váibbat, njiehcá, šlieddá
nahka náhkki (ks. vuota; talja)
nahkaesinenáhkálaš
nahkahihnalávži
nahkarukkanengistta
nahkaruoskanáhkkespihčá
nahkavaatenáhkkebivttas, náhkkelaš
nahkurináhkkedikšu
naida(ottaa puolisokseen) váldit beallelažžan ~ guoibminis
naidaks. sukupuoliyhteys
naiivinaiiva
naimatonnáitalkeahtes (attr.); naimaton nainennieidaolmmoš, nieidalaš
naimisiinnáitosii; mennä naimisiin (jonkun kanssa)náitalit (soapmásiin), (monista pareista)náitaladdat
naimisiinmenonáitaleapmi
nainennisu, nisson, nissonolmmoš; ei-saamelainen nainenrivgu
naisasianissonáš´ši
naisasialiikenissonlihkadus
naisellinennissonlaš
naisentakki(pellavakankainen) liidnegákti
naishenkilönissonolmmoš
naisjärjestönissonorganisašuvdna
naistentautinissondávda, nissonolbmuid dávda
naisvihaajanissonvašálaš
naittaa náitit; (nopeasti)náittestit
nakatabálkestit, bállahastit, suhppet, šlivget, šlivggastit, seaivalit, rivdnjalit (ks. heittää)
nakata (sinkauttaa menemään) šleaŋggastit, šleaŋgalit, šleŋget, liŋgalit, liŋggostit
nakellabálkut, suohpput
nakertaa ciehpat, gardit
nakkiknáhkkamárfi, seakkamárfi
nakkoabálkut, bálkkodit, bállahastalit, suohpput, suhpodit, šlivgut, šleaŋgut
naksahtaaspoahkehit, coahkehit
naksuaspoahkkit, coahkkit; (poron koparista)leahcat, lihcat, loaškit
naksutusspoahkas, coahkas
nalkuttaabealkkestuddat, bealkkildit, cuvzat, nuvzat, duikudit
nallinállja, nál´le
napa(ihmisellä) náhpečoalli, náhpi
napa(maantieteellinen) povla
napajääpolárajiekŋa
napakettunjálla
napanuoranáhpečoalli, náhpi
napapajušal´lesgironlasta
napapiiri(geogr.) poláragierdu; Pohjoinen napapiiri Davvi poláragierdu, Eteläinen napapiiri Lulli poláragierdu
napaseutupoláraguovlu
napata rábádit, rábastit, čogádit, čov´vát, gov´vát, čuoládit, fasket, faskkastit, háhpárahttit, háhpármahttit
napata(kalasta) dohppet, šnjagget
napauttaaspoahkkalit, goalkalit
napista nimmorit, mánidit, mánet, nuvvat, nuvzat, nurridit
napitonboaloh/eapme (-is); napiton paitaboalohis báidi
napittaaboaluhit
napostellasnoahpat, snoahput, boaibmut, njiškut
nappi boallu; ommella nappiboalu njađđit
napsahdellaspoahkkit
napsahtaaspoahkihit, spoahkehit
napsauttaaspoahkkalit
napsia boaibmut, doahput
napsuaspoahkkit; (poron nivelistä)njoaškit
napsutellaspoahkuhit
narahdellagižaidit
narahtaagižihit
narina gihča
narista gihčat, gižaidit
narkomaaninarkomána
narkoosinarkosa
narratadájuhit, fil´let, gielistit
narsismi(psyk.) narsisma
narsissi(koristekasvi) narsis´sa
narsisti(psyk.) narsista
narskua(esim. nuoskalumesta jalan alla) jarrat, jaraidit
narskuntajarra
narttuciiku; narttukoiraciikobeana, naarasusiciikogumpe
naru báddi, oarra (ks. side; sidos)
nasaali(kiel.) nasála
nasevadeaivil (-is)
naskali(pojankloppi) gándabunci, gándabuici, gándabušku
naskali(työkalu) náskál, soairu, oppal, sivlu
nastanástá (S)
nastarengasbiikariekkis (S), biikadeahkka (N)
nationalisminationalisma
nationalistinationalista
natistagihčat, jarrat
natsinasista
natsisminasisma
naturalisminaturalisma
naturalistinaturalista
nau´untanjávggas
naudanlihagusabiergu
nauhabáddi
nauhapirta(tiuhta) njuikun, njuikku, njiškun (R); kutoa nauhapirrallanjuikkuhit, njiškut (R)
nauhoittaa báddet
nauhuribáddenbierggas
naukaistanjávggádit, njávggihit
naukaisunjávgganas
naukatajugistit, cubistit, šlubistit, hahppalit
naukkailla(alkoholia) váldáladdat, válddástallat, válddašit; innokas naukkailemaanváldálas
naukuanjávgut, njávgit
naula(puinen)návli; (rautanaula)spigir ~ spihkár
naula(painomitta) návli
naulakkobivttasheaŋggastat
naulatanávlet
nauraaboagustit, čaibmat; (äänekkäästi)reaškit, skeaikit, (ivallisesti)nihlistit, nihlaidit, (kikattaen)skutnjat, skunjaidit, skuhčat, skužaidit, duhraidit
nauraa(riekosta) skeaikit
naurahtaačaimmihit, čaimmádit
naurattaaboagustahttit, čaimmahit
nauravainenboagustahkes, čaibmalas, reaškálas, skeaikálas
naureskellačaimmadit
naurettavaboagustahtti, čaimmahahtti
naurisnávrraš
nauruboagusteapmi, boagus (R), čaimmas, gávdnasat (pl.), reaškkas, skeaikkas
naurulokkigahperbáiski
naurunaihebogostat
naurunalainenjoutua naurunalaiseksišaddat bogostahkan
nautaeläingussaeal´li
nautintonávddašeapmi
nautintoainenávddašanávnnas
nauttianávddašit, niktet
navakkačavg/at (-es)
navettanávet, omiidgoahti, fieksi (R)
neekerineger
negatiivi(esim. valokuvan) negatiiva
negatiivinennegatiivvalaš
neilikkaneillet
neitinieidaolmmoš
neitonuorra nieida
neitsyteadneviđá nieida
neliapilanjealljeluovvar
nelijalkainennjealjejuolggat
nelikulmainennjealječiegat
nelikulmio(geom.) njealječiegahas
nelin kontinnjealjegoantái
nelinkertainennjealjegeardásaš
nelipyöräinennjealjejuvllat
nelistäädoalvvástit
nelitahokas(geom.) njealjeseainnahas, tetraedar
nelitahtinen(moottorista) njealjetávttat
nelittäin(ihmisistä)njealljásiid njealljásiid; (esineistä)njeljiid njeljiid
nelivetoinen(ajoneuvosta) njealljejuvlageas´si
neliö(geom.) njealjehas
neliöjuuri(mat.) njealjehasruohtas, nubbiruohtas, njealjehastin
neliökilometrinjealjehaskilomehter
neliömetrinjealjehasmehter
neliösenttimetrinjealjehassentimehter
neljänjeallje; neljä ihmistä, neljän joukkonjealjis
neljäkolmatta(kaksikymmentä neljä) njealljegoalmmátlohkái
neljäkymmentänealljelogi; neljäkymmentä viisinjealljelogivihtta
neljäkäs (geom.)skužilnjealjehas
neljännen kerran njealjádis
neljännesnjealjádas
neljänneslitran mittabeaila; neljänneslitrainenbeailasaš
neljännesnuotti(mus.) njealjádasnuohtta
neljännesosatauko(mus.) njealjádasboatka
neljännestunti(vartti) njealjádasdiibmu, kvárta
neljäntuulenlakkičiehgahpir
neljäsnjealját
neljäskymmenesnjealljelogát
neljäsosanjealjádas
neljästi njelljii
neljästoistanjealljenuppelogát
neljätoistanjealljenuppelohkái
neljättäkymmentänjealjátlohkái; neljättäkymmentä vuotta käyvä henkilönjealjátlohjahkásaš olmmoš
nelonennjelješ
nenänjunni
nenäkansinjunnelohkki
nenäke(vaaran) njunis
nenäkiiliäinennjunneboaru, njunneloddi
nenäkässtoaid/das (-a)
nenäkäytävänjunnedeapmi
nenäliinanjunneliidni
nenälleen(kaatua) njunolassii ~ njunálassii ~ njunális, muđolassii
nenänpäänjunnegeahči
nenäntyvinjunnemátta
nenäontelonjunneguovdnji
nenärustonjunnenjuorggis
nenäsaivartaja(porolla) sávllaloddi
nenätystennjunnálagaid, oktii njuniid
nenä-äänne(kiel.) njunnejietnadat
neoliittinenneolihtalaš
nerogeniija, erenoamáš fihtolaš olmmoš
nerokasgeniála, jerggolaš, erenoamáš fihtolaš
nestegolggus
nestejännitys(fys.) golggosgealddus
nestemäinengolgguslaš, golgguslágan
nestetasapainogolggosdássedeattu
netti(tietok.) neahtta
nettiselain(tietok.) neahttalogan
nettitikku(tietok.) neahttasággi, neahttačoavdda
nettoansiot(pl.) nettodietnasat (pl.)
nettotulonettoboahtu
neulanállu; (nahan ompeluun)áibmi
neulajää(keväällä) nállojiekŋa; muuttua neulajääksinálluluvvat
neulakotanállogoahti
neulanen(havupuun) goahcci
neulanpistosákkaldat, sákkastat
neulansilmänállošalbmi
neulatyynynálloguoddá
neulegođus, goroldat
neuloagoarrut
neuloskellagorodit
neulottaa goaruhit
neutraalineutrála
neutroni(fys.) neutrovdna
neuvoráva, neava, neav´vu, ráđđi
neuvoaráv´vet, neav´vut, bagadallat, bagadit, oaivadit
neuvoa-antavaráđđeaddi
neuvojabagadal´li, bagadeaddji, oaivadeaddji
neuvokasráđ´đá/i (-s), ráđálaš, hutkalas, hutká/i (-s), goansttalaš, geidn/ui (-os), geinnolaš
neuvolamánnáráv´vehat
neuvonantajaráđđeaddi
neuvontaráv´ven, neav´vun
neuvosráđđeolmmoš
neuvosto ráđđi
NeuvostoliittoSovjetlihttu
neuvostoliittolainen(adj.) sovjetlihttulaš, sovjetlaš
neuvostoliittolainen(subst.) sovjetolmmoš
neuvostotasavaltasovjetrepublihkka
neuvotellaráđđádallat, šiehtadallat
neuvotonráđeh/eapme (-is), geainnoh/eapme (-is); tulla neuvottomaksiráđehuvvat, geainnohuvvat, cohkkot
neuvottelijaráđđádal´li, šiehtadal´li
neuvotteluráđđádallan, šiehtadallan
neuvottelukuntaráđđádallangoddi
nevaleakšá ~ leakši
nidenjađus
nidosnjađis
nielaista njielastit, njiellalit, njieládit
nieleskellänjieladit
niellänjiellat
nielu(anat.) njiellu
nielu(putouksen) njiellu, njielahat
nielurisa(anat.) njielloráksá, čottaráksá
nielutulehdusčottavuolši
niemekenjárggastat
niemekäsnjárgá/i (-s), njárg/ii (-es)
niemeläinen(niemen asukas) njárggahas
nieminjárga; (pieni)njárggaš
niemimaanjárga
nieriärávdu
nietoksinenskálvá/i (-s), skálv/vas (-e-)
nietosskálvi, čearga ~ čeargga ~ čeargan, joavgga, joavggahat, fáskka, bohkolat, časttas
nietostaaskálvat, čeargat, joavgat, fáskat
niiatasodjalahttit čippiid
niikseendaninassii
niillä maindaiggo
niinnu ~ nuvt
niin (kyllä) ná ("naa")
niinipuuninnamuorra
niinkinnuge ~nuvtge
niinpänuba ~ nube
niisiniisa
niisivarsiniisasoabbi
niiskauttaasnuđádit
niiskuttaasnuđđut
niistäänissut; (vähän) nisustit, (kerran)nisádit
niitata(venettä venenauloilla) duorrat
niitata(yhteen, papereita tms.) njađđit
niitti(paperin) njađa
niitti(venenaula) duorrannávli
niittokoneláddjenmašiidna
niittopaikkaláddjehat
niittyniitu, gieddi
niittykasvigieddešaddu
niittykirvinenniitocivkkán
niittyleinikkifiskesrássi; leinikkikasvit (pl.)fiskesrássešattut (pl.)
niittynurmikkagusasáhpal
niittynätkelmäniitosáhpal
niittysuohaukkaniitohávut
niittysuolaheinägieddejuopmu
niittyvillaniitoul´lu
niittäjäláddjejeaddji
niittääláddjet, niitit (R)
nikamačielgedákti
nikkelinihkkel
nikotellanjahkastit, njahkastallat, njakkazastit, njahkkit
nikotiininikotiidna
nila(havupuun) guolmmas
nila-aikanjalli, latnji
niliaittanjalla
niljakasnjivl/las, (-e-), njivlla
nilkkajuolgeruohtas
nilkkaluu(eläimellä) boallodákti, juolgeruohtasdákti
nilkkaniveljuolgelađas, láhpelađas
nilkkasukkaoanehis suohkku
nilkuttaačiŋkut, onddodit
nilottaa(puun kuorta) lanjahit
niloutua(puun kuoresta) latnjasit
nilviäinenšlieddaeal´li
nimekäsbeakkán, beakkálmas, máinnalmas
nimenhuutonammačuorvun
nimenmuutosnammamolsun
nimenomaannamalassii, nammejahkii, eandalii, áinnas, justejura
nimenomainennamalas
nimenselvennys(asiapaperiin) nammačielggadus
nimetänammadit, namahit, namuhit
nimetönnamah/eapme (-is)
nimetön(sormi, varvas) orbbeš
nimetön viikko (vappuviikon jälkeinen viikko) namahisvahkku
nimeäminennammadeapmi
niminamma
nimikenamahus
nimikilpinammagalba
nimikirjoitusnammačálus
nimikkolähetti(rel.) nammavuolggahanolmmoš
nimikkoporonammaboazu
nimilappugilkor
nimilehtinammabláđđi, nammasiidu
nimiloppu(kahdeksanvuotias tai sitä vanhempi urosporo) nammaláhpat
nimimerkkinammamearka
-niminen -nammasaš
nimipäivänammabeaivi
nimismiesleansmán´ni
nimistönammarádju
nimitellänamahallat
nimittäinnamalassii
nimittäjä(mat.) namuheaddji
nimittäminennamaheapmi
nimittäänamahit, namuhit; nimittää virkaannammadit; nimittää joksikinnavdit juonin
nimitys namahus
nipin napinil´lá, baháláhkai, bás ládje, birzziid bárzziid, aiddo dal de
nipistellä cikcut, civccodit
nipistyä cikcasit
nipistää cikcet
nippu(esim. avaimia) háŋka
nipussaháŋkalagaid
niputtaaháŋket
nirppanokkacirkenjunni
nirsoks. turhantarkka
niskaniski, niehkki
niskajänneniskesuotna
niskanpuoliniehkabealli; niskanpuolellaniehkabealde, niskapuolelleniehkabeallai, niskanpuoleltaniehkabeale
niskoitellanággáruššat, iešoaivvástallat, gaikut endorii ~meahccái
nisänjižži
nisäkäsnjiččehas
nitoa njađđit
niukasti(vähäisessä määrin) vánet ~ vánit
niukasti (vähän) vánis, snoagga
niukempivánit
niukentaavátnudit, snoaggudit
niukentuavátnut, snoaggut; saada niukentumaanvátnudit
niukinvánimus
niukin naukin il´lá, baháláhkai, bás ládje, birzziid bárzziid, aiddo dal de
niukkavá/nis (-tna), snoakkis (-is) ~ snoa/kkis (-gga), knáhp/is (-pa); pitää liian niukkana vánášit,snoakkášit
niukkaravinteinenguorb/bas (-a); niukkaravinteinen kasvupaikkaguorba šaddansadji
niukkasanainenvátnasánat
niukkuus (vähyys, vähäisyys) vánisvuohta, vátnivuohta
niva(virtapaikka) njavvi; nivainennjav´vá/i (-s); tässä joessa on paljon nivojadát lea njav´vás johka
nivellađas
niveljalkaiset (pl.) lađasjuolggagat (pl.); niveljalkainenlađasjuolggat
nivelkierukkalađasgeavri
nivelmatolađasmáhtu
nivelontelolađasguovdnji
nivelreuma(med.) lađasleasmi
nivelrikko(med.) artrosa
nivelsidelađasčanas
niveltulehdus(med.) lađasvuolši
niveltyälaktašuvvat, laktásit
niveltäälađasmahttit
nivelvälilađasgaska
nivuset(pl) buođggat (pl.)
nona; no mitä sitten tapahtui?na mii dasto dáhpáhuvai?
noetagiektat, giebahit; (noeta itsensä tahattomasti)gievttadit
noidannuoličielgerehttehat, vuoissahat
noilla mainduoiggo
noinnuo, duonu, nie, dienu, duon láhkai, dien láhkai
noinsullii, birrasii, árvvu mielde
noitanoaidi
noita-akkanoaideáhkku
noitakonstinoaidegoansta
noitarumpugoavddis, govadas, meavrresgárri
noitavainonoaideváidnu, noaidedoarrádallan
noituanoaidut; joutua noidutuksinoiddohallat, ihttot, ihttohallat
noituusnoaidivuohta, noidodat; noituuden harjoittaminennoidošeapmi, harjoittaa noituuttanoaiddástallat, noidošit
noja(tuolin tms.) mieiggastat
nojailla mievžžadit, mievžat
nojallavuođul
nojatamieigat; (mukavasti)mievžat, mievžžadit, (hetkisen)mieiggastit, mievžžastit
nojatuolimieiganstuollu, gárbmestuollu
nojautua(jotakin vasten) mieigasit
nokarebihttá, čoaltu
nokeentuagiebahuvvat, gožuiduvvat
nokigiehpa, gožu, gohču, ruohtti; noessa, nokeen tahrautuneenagiehpanaga, gožunaga
nokikanagiehpavuonccis, gožuvuonccis
nokinengiehpa-, gožu-, gohčč/ui (-os); nokisenagiehpanaga
nokivarisgožuvuoražas
nokka(pää)geahči; (nenä, nokka)njunni, nokakkainoktii njuniid, ottaa nokkiinsanjunnáduvvat, njunnádit
nokkahuilunjuolggoflöita
nokkakalanjunnesildi
nokkamies(johtohenkilö) njunušalmmái~njunušolmmái
nokkavalasnjunnefális
nokkavarpunengassanjunni
nokkela vitm/at (-es), snáhpis, áicil (-is), ráđálaš, hutká/i (-s), vuohkká/i (-s); hän on nokkela puheissanson lea vuohkkái ságainis
nokkelasanainensánálaš
nokkiaboaibmut, čuoggut
nokkonengáskálas, gáskkarássi, boaldálas
nokkosperhonengáskálasbeaiveloddi
nolatahehppet
nollanol´la
nominaalimuoto(kiel.) nominálahápmi
nominatiivi(kiel.) nominatiiva
nomini(kiel.) nomen
nopeajohtil (-is), jođán (-is), joavdil (-is); (työssä)geargil (-is), gearga/t (-dis), gergeš (-is), doabmil (-is), do/apmat (-bmes), čuotna/t (-dis), ábas; (ketterä)fal/li (-es), baru/t (-his), geavká/i (-s); (nopealiikkeinen)háhppil (-is), lášm/at (-es), livka/t (-dis), snáhpis, gehpeš (-is), geabbil (-is)
nopeakasvuinenšaddi (-s), šaddil (-is), šatteš (-is) ~ šattes (-is)
nopeamminjohtileappot, jođáneappot, joavdileappot, hoahpubut
nopeastijohtilit, jođánit, joavdilit, spáita (R)
nopeusleaktu, leahttu, johtilvuohta, fárta
nopeusmittarileaktomihttár
nopeusrajoitusleaktoráddjehus
nopeuttaajođálmahttit
nopeutuajođálmuvvat
noppa bircu; heittää noppaabircut, (kerran)birccastit
nopsalášm/at (-es), háhppil (-is), livka/t (-dis), snáhpis
norjadárogiella, dárru; norjaksidárogillii, puhua norjaadárustit
norjalášm/at (-es)
NorjaNorga
norjalainennorgalaš, dáza ~ dáčča
norjalaistaadáruiduhttit
norjalaistalonpoikaskoalpa ~ skoalpá
norjalaistuadáruiduvvat, dážaluvvat ~ dáččaluvvat
norjankielinendárogielat, dárogielalaš, dárogiel (attr.)
norjistellalášmmohallat
norjistualášmmodit
norkkoupmol
norkoillajoavdelastit, ájahallat, goidošit, goiddildit, goidárastit, goigárastit, goiggardit, vanadit, sohtut
normaalinormála
normaalipainonormáladeaddu
normatiivinennormatiiva
norminorbma
normittaanormeret
norppa(kiehkuraishylje) gahtte
norsuelefánta
norua njuorgut ~ njoargut
nostaabajidit, loktet
nostaa(rahaa) loktet
nostaja(rahan) loktejeaddji
nostattaa(aiheuttaa, yllyttää) čuoččáldahttit, noastit, noastalit, noastáhit; se nostatti hänessä intoadat čuoččáldahtii sus movtta; nostattaa jonkun kimppuunnoastalit soapmása ala
noste(fys.) bajásduvdin
nostellaloktut
nostevoima(fys.) bajásduvdinfápmu
nosto(nostaminen) bajideapmi, lokten
nosto(otto tililtä) lokten
nostokurkikrána
nostoväkinoastoveahka (S)
nosturilovtton, loktenmašiidna
notaarinotára
notariaattinotariáhtta
notkealášm/at (-es)
notkelmaleaggi, njoaski, rokkástat, gobádat, gobástat
notkeuslášmatvuohta
notkistaalášmmodahttit
notkistellalášmmohallat
notkistualášmmodit
notkoleaggi; painua notkolleleakkagit
notkollaanleakkil
notkoselkäleaggečielgi
notkuasojadit, mieđihit
noudattaa(esim. määräyksiä)čuovvut, doahttalit, váldit vuhtii
noukkiaboaibmut, doahput
nousta(auringosta)badjánit; (kuusta)guolbmat
noustabadjánit, loktanit, loktat, allánit, allut; (pystyyn)ceagganit, (vuoteesta)lihkkat bajás, (monesta henkilöstä)lihkadit, (siivilleen, jaloilleen)loktat, (nousta jokeen, kalasta)goargŋut, (kuolleista)bajásčuožžilit, (pintaan)govddiidit
nousuloktaneapmi
nousukasriggulan olmmoš, rikkohas
nousukausiáiggiid buorráneapmi
nousupaikka(jäältä maalle) gor´rehat
nousuvesiul´li
noutaaviežžat; (nopeasti) viežžalit, (vähin erin)vieččildit, (panna noutamaan)vieččahit, (joutua jonkun noutamaksi)vieččahallat soapmásii
novellinoveal´la
novellikokoelmanoveal´lačoakkáldat
ns.(= niin sanottu)ng. (= nu gohčoduv´von)
nuhanuorvvu ~ nuorvu; hänellä oli nuhasus lei nuorvvu ~ nuorvu, son lei nurvos ~ nuorvvus
nuhainennurv/ui (-os)
nuhdenuktalus, cuigehus
nuhdella(jostakin) skuldot, nuktalit, cuiggodit, vuoiŋŋidit, heahppášit, ráŋgut, roaŋgut, roŋggodit, vearahit
nuhteetongutnálaš, láitemeahttun, rievttalaš
nuijašluppot; kopauttaa nuijallašluppohastit
nuijapää(sammakonpoikanen)šlubb´oaivi
nuijasota(hist., S) šluppotsoahti
nujertaasoardit, deaddit vulos
nukahtaanohkkat, oađ´đát, rohttet nahkárat (+ lok.); (hetkeksi)nohkihit, nohkastit, njulgestit
nukka(kankaassa) lávli
nukkaantualávliluvvat, lávlut
nukkainen(kangas) lávlá/i (-s)
nukkalisäke námmeliigi
nukkavierusi/đas (-hta), sáiggas (-), sáigo-
nukkeváv´vá, dohkká, nuhkke (S)
nukkuaoađđit; (vähän aikaa) oađestit
nukkujaoađ´đi
nukuskella(uinua) oađašit, oađástallat
nukuttaaminua nukuttaamun lean váiban, mus leat váibasat
nukuttaa(lasta) nohkkadit, oađ´đáhit
nukuttaa(leikkausta varten) nohkkadit; nukutusnohkkadeapmi, anastesiija
nulikkačivga, juŋká (mask.)
nulkatanjolggástit; alkaa nulkatanjolggiidit
nulkkanjolgi
nulppo(sarvensa pudottanut, menettänyt urosporo) nulpu; tulla nulpoksinulppagit
numeraalinumerála
numeraalinennumerálalaš
numeronummir ~ nummar, tál´la (N)
numeroidanummirastit ~ nummarastit
numerosarjanummirráidu
nummiguolbba ~ guolban, sáđgi
nummikirvinengieddecivkkán
nummisilmäruohodaŋasčalmmon
nunnanon´ná
nuohoojaruhttejeaddji, feijejeaddji (N)
nuohotaruhttet, feijet (N)
nuokkuaoađestuddat, snahppot
nuokkurikkočuolbmanarti
nuolaistanjoalostit, njoaládit
nuolenkärkinjuollanjunni
nuoleskellanjolodit
nuolinjuolla
nuolihaukkaleahttofál´li, leivvošfál´li
nuolikotelonjuollaskuohppu
nuolipajuránessieđga
nuolipyssynjuollabis´su
nuollanjoallut
nuora(sitomiseen) báddi, oarra
nuora(sivu-uoma) nuorri
nuorehkonuorralágan
nuorempinuorat; (vähän)nuorabuš
nuorentaanuorasmahttit ~nuorasmuhttit
nuorinuorra; pitää jotakuta liian nuorenanuorašit soapmása
nuori koivulátnjá
nuori koivumetsälánjas
nuorisonuorrageardi, nuorat (pl.)
nuorisolautakuntanuoraidlávdegoddi
nuorisoneuvojanuoraidbagadal´li
nuorisoneuvostonuoraidráđđi
nuorisoseuranuoraidsearvi
nuorisosihteerinuoraidčál´li
nuorisotoiminuoraiddoaibma
nuortuanuorasmuvvat
nuorukainenbárdnelaš, gándalaš, nuorra almmái ~ olmmái
nuoruusnuorravuohta, nurrodat
nuoskaluminjáhcomuohta, suovvi
nuoskasäänjáhcu
nuotanperänuohttebahta
nuotatanuohttut, nuohtástallat
nuotio (avotuli) sajušdolla, dolla; pitää nuotiotadolastallat, nuotion ääridollagáddi, nuotion ääressädollagáttis, nuotion ääreendollagáddái
nuotiopaikkadollasadji
nuottanuohtti
nuottakotanuohttegoahti
nuottaruohonuohtterássi
nuotti (mus.) nuohtta
nuottiarvo(mus.) nuohttaárvu
nuottiavain(mus.) nuohttačuolbma
nuottiviivasto(mus.) nuohttasárgát (pl.)
nuppi culci
nuppineularievdnu
nuppisaraboallolukti
nuppuurbi; (kukan)rásseoaivi
nurin kurin jorgut, endorii
nurin niskoingubbarassii
nurin päin(vaatteesta) jorggobeliid, jorgut
nurinkurinenjorggu-
nurista(vaivojaan) váidalit, biehkut, fuoikut, nuvvat, nuvzat, nimmorit, mánidit, luoilut, luoillistit, luoktudit; taipuvainen nurisemaanváidalahkes, fuikolas, bihkolas, nuvvalas
nurja(nurin käännetty) jorggo-; nurja puolijorggobealli
nurkkanurki
nurkua ks. nurista
nurmi, nurmikko, ruohikko sitnugieddi
nurmilauhagieddesitnu
nurminatagieddesinut
nurmirölligieddeávji
nussia(vulg.) nargit, neavzut, hoigat
nuttubusir
nutturavuoktabunta
nutukas (karvakenkä)nuvttot ~ nuhtot ~ nuhtat, goikket
nuuhkaistasustilit, havssestit
nuuhkiasustit, susttašit, havssašit
nuukaks. kitsas
nuuskasnuvssa, nuvsa (S), nuvsku (S)
nuuskatasnuvsset, nuvsset (S)
nuuskia (koluta) snuoggat, skulket
nuuskija (urkkija) snuoggi ~ snuoggá
nyhtäägavvit, radnet
nykiä gaikut, ravgut
nyky-dálá
nykyaikadálá áigi, dáláš
nykyaikainendáláš, dánáigásaš; ođđaáigásaš, modearna
nykyaikaistaamoderniseret, dáláštit
nykyhetkidálá áigi, dáláš
nykyinendáláš ~ dálá; nykyiset asiatdálážat (pl.), nykyisestäändálážis, nykyiselleendálážii
nykyisindán áigge
nykyisyysdálááigi, dáláš
nykyolotdálá dilli
nykypäiväotnábeaivi, otnáš
nykytilannedálá dilli, otná dilli
nykyäändán áigge
nykäistärohttestit, gaikkihit, navistit, nivkalit, nivkkádit
nykäysrohttesteapmi
nylkeä njuovvat; innokas nylkemäännjuovvalas
nylkijänjuov´vi
nyppiägavvit, navvit, čuvdet
nyrjähdys(esim. nilkan) vealččiheapmi, eaškálupmi
nyrjähtää(esim. nilkasta) vealččihit, eaškáluvvat
nyrjäyttää(esim. nilkka) vealčalahttit, eaškáluhttit
nyrkiniskusaada nyrkinisku (joltakulta)čorpmahallat (soapmásii)
nyrkkeilijäboksár, boksejeaddji
nyrkkeilläbokset
nyrkkeilyboksen
nyrkkeilyotteluboksengámpa
nyrkkičorbma; lyödä nyrkilläčorbmadit, (jatkuvasti)čorbmat
nyrpeämosk/kás (-u-), luv/nnjas (-dnje-), loavsk/kas (-o-), bolf/fas (-e-), nirp/pas (-e-)
nyrpistellänirvát, nirvut, nirvvohallat, nirvvonávrrohallat
nyrpistäänirvet, nirvvádit
nytdál; (painottomana)dal, ei se nyt siten kyllä oleii dat dal nie gal leat
nyttemmindáid maŋit áiggiid
nyyhkyttäähiŋkit, hiŋkkašit, snuđđut, snuđđat, ganjaldit
nyyhkytyshiŋkkas, snuđđun, ganjaldeapmi
nyyhkäistähiŋkkádit, hiŋkkihit, snuđádit
nyökkiä nivkkuhit, nivkut
nyökkäysnivkaleapmi
nyökätä nivkalit, nuhkkalit
nyökäyttäänivkkihit
nyöri(paulassa) bárggeš
näemmägusto, oainneman
näennäinengáddojuv´von, jurddašuv´von; näennäis-virtuála-
näet oainnat; näet en heti huomannut sinuaoainnat in dalán fuobmán du
nähdenektui; siihen nähdendan ektui, minuun nähden (verrattuna)mu ektui; (jonkun) nähden(soapmása) oaidnut, minun nähtenimu oaidnut, oainnedettiin
nähdäoaidnit, vuoidnit (R), minun nähtenimu oaidnut, saas nähdäoaidnitba leš, nähdäksenimu oainnu mielde, nähdä (hyväksi, pahaksi jne.)oaidnit (buorrin, bahán jna.), (toisensa)oaidnalit, joutua jonkun näkemäksioainnáhallat soapmásii, (tulla nähdyksi, esim. pahanteossa)oainnáhallat; nähdä untaniegadit, nähdä vaivaaváivašuvvat, nähdä nälkäänelgot, nähdä painajaisiadeddot, deddohallat
nähtävyys oaidnámuš, oainnáldat
nähtävästijáhkkimis, várra, árvvusnai
näillä maindáiggo
näinná ~ návt
näivettynytso/nas (-tna)
näivettyä sotnat
näivettääsotnadit
näivetystauti(med.) sonahat
näkemiinoaidnaleapmai, hivás (R)
näkemysoaidnu
näkeväoaidni
näkijä oaidni
näkinkenkäskálžu
näkkileipägarraláibi
näkyoainnáhus
näkymä oainnus, oidnolat; näillä näkymindálá dilis, dálá dieđuid mielde
näkymätönoaidnemeahttun, oainnoh/eapme (-is); näkymättömissäjávkkohagas, jávkosis, näkymättömiinjávkkohahkii, jávkosii
näkyviin oidnosii
näkyvissä oidnosis
näkyväoinnolaš
näkyäoidnot; (hetkisen)oidnostit, (jonkinvärisenä)vielgát, čáhppát, fiskát, ruoksát, čeaskát, šealgát, šear´rát (ks. pilkahdella; pilkahtaa; häämöttää; siintää)
näkö oaidnu; menettää näkönsäčalmmehuvvat, čuovggahuvvat
näköaistioaidnu
näköalaoainnus, oidnolat
näköala(abstr.) prospeakta
näköalapaikkavárdobáiki, várdu
näköinenhápmásaš; jonkun näköinensoapmása hápmái ~ vuohkái ~ muhtui
näköjään gusto, oainneman
näkökantaoaidnu, oaidninvuohki, oaidninčuokkis
näkökulmageahččanguovlu, oaidninvuohki, perspektiiva
näkösälleoidnosii
näkösälläoidnosis
nälissäännealggis; oli nälissäänlei nelgon, lei nealggis
nälkiinnyttäänealgudit, hahpadit
nälkiintyänealgut, hahpat
nälkä nealgi; olla nälässäleat nealggis, minulla on nälkämus lea nealgi, nähdä nälkäänealgut, alkaa tuntea nälkäänealggostuvvat
nälkäinennealgá/i (-s), nealge-, ruŋk/kas (-e); sillä on ikuinen nälkä, haluaisi vain syödädas lea agálaš nealgi, álo lea ruŋkkisteamen biepmu maŋŋái
nälkäpalkkanealgebálká
nälkävuosinälkävuosi; pitkä kuin nälkävuosiguhkki dego nealgejahki
nälänhätänealggiheahti
nänničizzespártu, čižžeoaivi, čižžegeahči
näpertääguovzat, guvzat
näpistelijä doahpánas, dohpolas, boimmon, skuolká, liŋká, snuohtar
näpistelläsuoládaddat, doahput, doahpánastit, davkkildit, njiškut; livkalit, njámastit, njávkkastit
näppy čihkalas, čivhli, náranaš, nággi, iđa
näppylä nággi, náránaš
näppäimistö(tietok.) boallobeavdi, tastuvra
näppäinboallu
näppärävánt/a (-tas), vitm/at (-es), hutká/i (-s)
näpätäcoahkkalit
närhilátteguovssat, vuovdeskeaiki
närkästyäeattihit, nirppihit, nirppiidit
närvänäsuorbmabađverássi
närä(pieni niva) njearri
närästysruovdegáranas
näsiägeažutmiestta
näskäin(nahan kaavinrauta) jiehkku
näskätä(kaapia kesi nahasta) neaskit, neaskkašit
nätti(nuoresta naisesta) neaht/is (-ta), godja/t (-dis), fiinn/is (-a)
näverinábár
näykkiväinen(koirasta) hámsolas, snelkolas
näykkiä(koirasta) hámsut, snealkut, snelkkodit
näykätä(koirasta) hámssastit, hámssádit, snelket; joutua koiran puraisemaksisnelkkohallat
näytečájánas, iskkus
näyteikkunačájáhuslássa ~ čájáhusláse
näytelläčájáhallat; (teatterissa tms.)čájáhallat, neavttašit, neavttadit
näytelmäčájálmas
näytteilläoaidninláhkai, oidnosis
näyttelijäčájáhal´li, neavttár
näyttelyčájáhus
näyttämölávdi
näyttämötaidelávdedáidda
näyttävägoarga/t (-dis), váikkuheaddji, čalbmáičuohcci
näyttäytyäihtit, almmustuvvat
näyttää(+ akk.) čájehit, vuosehit (R)
näyttää(joltakin) čájehit (+ ess.), geahčastahttit (+ ess.), neaktit (+ ess.)
näyttää toteenčájehit duohtan
näyttö, näyttöruutu, kuvaruutu šearbma, suojus
näytäntöčájáhus
näytösákta
nääntyäroahppánit;nääntyä nälkäänjápmit nealgái; (työn paljouteen)hievganit, hálganit
näärännäppy(silmässä) lottáš
näätäneahti
nöyrtyävuollánit, vuol´lastit
nöyryysvuollegašvuohta
nöyryyttäävuolidit, vuollánahttit
nöyrävuolleg/aš (-is)
O
objekti(kiel.) objeakta
objekti(kohde) čuozáhat, objeakta
objektiiviobjektiiva
objektiivinenobjektiivvalaš
obligaatioobligašuvdna
odelma(niittämisen jälkeen kasvanut heinä) cievan
odotellavuorddašit, vuorddildit
odotettavavuordámuš
odottaavuordit; vuorddestit, vuordilit; olla odotettavissaleat vuordagis ~ vuordimis, odotapa!vuordil!, vuorddesmat!; kovasti odottavavuordálas
odottamatonvuordemeahttun
odottamattaheahkka, vuorddekeahttá, njamažahkkát, roahtá ~ roahttá
odotusvuordin, vuordda, vuordámuš
odotushuonevuordinlatnja
odotuttaavuorddihit
ohdakebiššan
oheinenmielčuov´vu
oheismateriaalisiidomateriála
ohentaa(litteää esinettä)asehuhttit; (puikkomaista esinettä)seaggudit, seakkidit
ohentua(litteästä esineestä)asehuvvat; (pyöreästä esineestä, lumesta)seaggut
ohi meaddel ~ meaddil, meattá
ohikulkijameaddeljohtti, meattájohtti
ohimenevävás´si, vás´sevaš, meaddelman´ni, meattáman´ni
ohimennenkertoi ohimennenmuitalasttii, mainitsi ohimennennamuhasttii
ohimogeađaš
ohimolihasgeađašdeahkki
ohimoluugeađašdákti
ohitsemeaddel ~ meaddil, meattá
ohitusmeaddelvuodjin, meattávuodjin
ohjaajastivrejeaddji; (filmin tms.)bagadal´li, rešissevra
ohjaamo(esim. lentokoneen) vuodjinskurbmu
ohjaillastivredaddat
ohjainstivrran
ohjassuittet
ohjatastivret, bagadallat, oahpistit; (filmin tms.)bagadallat, rešisseret
ohjausstivren, bagadallan
ohjauspyörästivrran
ohjeráva, neav´vu
ohjehintarávahaddi
ohjekirjanenrávagihpa
ohjelmaprográmma
ohjelmistorepertuára
ohjelmoidaprogrammeret
ohjelmointiprogrammeren
ohjelmointikieliprogrammerengiella
ohjepalkkanorbmabálká
ohjesääntönjuolggadusat (pl.)
ohjusrakeahtta, missiila
ohrabivgi
ohranjyväbivgečalbmi
ohuelti, ohuestiasehaččat
ohukainenbán´nogáhkku, steaikkagáhkku
ohut(litteistä esineistä)aseh/aš (-is);(pyöreistä esineistä, lumesta)sea/ggi (-kka); pitää pyöreää esinettä liian puikkomaisena, pitää lunta liian ohuenaseakkášit
ohutlankainen(verkosta) hivl/at (-es), hivl/i (-les), fiinn/is (-a); pitää verkkoa liian ohutlankaisenahivllášit
ohutlankaisuus(verkon) hivlodat
ohutluminen keliseakkádat
ohutsuolisáhpas
ohuus(litteiden esineiden)asehisvuohta; (pyöreiden esineiden)seaggivuohta, seggodat
oivuoi
oietanjuolgat, njulggodit; (äkkiä)njuolggehit
oikaisematon(esim. virheellinen ratkaisu) vuigetmeahttun
oikaista(asia) njulget, vuiget, divvut; (vähän) njulgestit, vuigestit, divustit
oikaista(kulkea lyhyempää reittiä) njulget, mannat njuolggabut
oikaista(makuulle) njulgestit, vel´ledastit
oikaisunjulgen, vuigen
oikaisuvaatimusnjulgengáibádus, vuigengáibádus
oikeaolgeš
oikearivttes (attr.) ~rievttes (attr.), ri/ektat (-vttes), njuolggus, vu/oigat (-iges); oikein päinrivttes beliid ~ gežiid, tieto on oikeadiehtu doallá deaivása; pitää oikeana rievttašit; hän piti päätöstä oikeanason rievttašii mearrádusa
oikea puoli olgeš gieđa bealli; oikealla puolellaolgeš gieđa bealde, oikealle puolelleolgeš gieđa beallai, oikeaa puolta olgeš gieđa beale
oikea puoli(ajoporon) seahpi; ajaa ajohihna ajoporon oikealla puolellaseabi ~ sebiid vuodjit; ajoporon oikea puoliseabibealli
oikeakielisyysriektagielatvuohta, giellagáhtten
oikeakätinenolgešgieđat
oikeamielinenrivttesmielalaš, vuoiggalaš
oikeammin(sanottuna) buorebut, rievttabut
oikeampi(paikkansa pitävämpi) riektáseabbo ~ riektáset
oikeanpuoleinenolgešbeallásaš; oikeanpuoleinen liikenneolgešbeallásaš johtalus
oikeaoppinenrivttesoahpalaš, ortodoksa
oikeassaolin oikeassaledjen vuoigadis ~ riektadis, mus lei riekta ~ vuoiga ~ njuolga
oikeastaanrievtti mielde, riektatvuođa mielde
oikeauskoinenrivttesoskkolaš
oikeellisin(paikkansa pitävin) rievttamus
oikeellisuusriektatvuohta
oikeimmin(paikkansa pitävimmin) rievttamusat
oikeinriekta, rievttuid, vuoiga; oikein hyväoalle buorre, riekta buorre
oikein(paikkansa pitävin) riektáseamos
oikeinkirjoitusriektačállin; oikeinkirjoitustapačállinvuohki, ortografiija
oikeistolainenolgešbealeolmmoš
oikeistopuolueolgešbellodat
oikeudellinenvuoigatvuođalaš, vuoigatlaš
oikeudenkäyntidiggi, riektegeavvan, gearregat (pl.)
oikeudenkäyntiavustajariekteveahkki
oikeudenkäyntikulut(pl.) áš´šegolut (pl.), diggegolut (pl.)
oikeudenmukainenvuoiggalaš, skunálaš
oikeudenmukaisestivuoiggalaččat, rievttuid
oikeudetonvuoigatvuođah/eapme (-is), rievttih/eapme (-is)
oikeus(johonkin) vuoigatvuohta, riekti, njuolggus (R); oikeuden eteenrievtti ovdii, käydä oikeuttalágastit, diggot
oikeus(jur.) riekti, diggi, duopmostuollu
oikeusapu(S) vuoigatvuođaveahkki
oikeusasiamies(S) vuoigatvuođaáš´šealmmái ~ vuoigatvuođaáš´šeolmmái
oikeusasteriekteceahkki, riektedássi
oikeusavustajavuoigatvuođaveahkki (S), diggeveahkki (S)
oikeusistuinriekti, diggi, duopmotuollu
oikeusjuttudiggeáš´ši, áš´ši
oikeusjärjestöriektevuogádat
oikeuskansleri(S) vuoigatvuođakánsler
oikeuskäsitysvuoigatvuođaipmárdus
oikeuskäytäntövuoigatvuođageavat
oikeuslaitosriektelágádus
oikeusministerivuoigatvuođaministtar (S), justisministtar (N)
oikeusministeriövuoigatvuođaministeriija (S), justisdepartemeanta (N)
oikeusmurha(jur.) juridihkalaš goddin
oikeustiedevuoigatvuođadieđa, juridihkka
oikeustieteellinenvuoigatvuođadieđalaš, juridihkalaš
oikeustoimivuoigatvuođadoaibma
oikeusvoimariektefápmu
oikeusvoimainenriektefámolaš
oikeutettu(johonkin) vuoigadahtton (masa nu)
oikeuttaa(johonkin) vuoigadahttit (masa nu), addit vuoigavuođa (masa nu)
oikeutusvuoigadahttin, vuoigatvuohta
oikkuhoavri, mierru
oikoa njuolgut; (jäseniään)njulggohallat
oikokulma(mat.) duolbačiehka
oikoluku(tekstin) geavuslohkan
oikopäätä(adv.) vajos ~ vajot, vuiges
oikosenaan(ojossa) geaigut
oikosulku(elekt.) njuolggajohtu, njuolggoguoskkahus
oikotienjuolggobálggis, njuolggogeaidnu
oikovedoskorrektuvra
oikukas hoavrras (-is), hoavrá/i (-s), virgá/i (-s), goanstá/i (-s), vehtt/ui (-os), vea(r)dná/i (-s), veaidaláđas, váttis, árvitmeahttun, bierggasmeahttun, birgetmeahttun, bodnjájahkes; (lapsista) luo/ktu (-vttos), luoktudahkes, suhtadahkes
oikutellaverohallat, virggohallat, gonstošit; (lapsista)luoktudit, suhtadit
oiresymptoma; (taudin)dávdamearka, mearka
oireellinensymptomáhtalaš
oireetonvuhttokeahtes (attr.); on oireetonii vuhtto
oireyhtymäsyndrooma
oitisdakkaviđe, dalánaga, dalán, seammás, rábášnaga
oivaalbma buorre, hirbmat buorre
oivallusfuopmášupmi
oivaltaafihttet, fuomášit, fuobmát
ojagoivvohat, rokkahat, (maantien)rávaroggi; (puro)ája
ojakellukkaniitobiel´lorássi
ojakärsämögastinrássi
ojaleinikkiájanoarsa
ojennella(käsiään) geaigguhit
ojentaageiget
ojentuageaiggagit, geaiganit, geaigasit, geiggiidit
ojittaagoivvohagaid roggat
ojossa(esim. käsistä)geaigut; olla ojossageaigát
okabiika
okajäkäläbiikajeagil
oksaoaksi
oksainenoaksá/i (-s), oakse-
oksakiehkuraoaksegeavri
oksanhaarasuorri
oksatonoavsseh/eapme (-is)
oksennellavuoksit, govlut
oksennusvuovssanas
oksentaavuovssadit
oksentaa(jotakin) vuoksit; oksentaa vertavuoksi vara
oksettaaminua oksettaamu vuovssiha, mus gákkaha váimmu, mus moiddoda váimmu, mus lea váibmu neavri; minua rupesi oksettamaanmus váibmui suhppii, mus váibmu neavrrui, mun vuovssastuvven
oksidi(kem.) oksiida
oktaanioktána
oktaavi(mus.) oktáva
oktaaviala(mus.) oktávaolli
oktaedri(geom.) oktaedar
olaaton(suksesta) oallásahtes (attr.)
olaatta(suksesta) oallásahttá (adv.)
olas(suksessa) oalis; varustaa suksi olaallaoalistit
olavi(Olavin päivä) olssot, olssotbeaivi
oleellinenmávssolaš, dehálaš, guovddáš-
oleellisestidovdomassii, čielgasit; oleellisesti enemmänsakka ~ mealgat ~ arvat ~ dovdomassii eanet
oleilla orodit, orostallat, ásadit
olemassaolla olemassaleat, leahkit, gávdnot
olemassaololeahkin, eksisteansa; olemassaolon taisteluleahkindoarru
olematonduš´ši, duššálaš, joavdelas; puhua olemattomiahállat duššiid, joavdelasaid, neahkameahttumiid
olematon(jota ei ole olemassa) leahkemeahttun
oleminenorrun, leahkin
olemushápmi, luondu
olentoorut, sivdnádus
oleskellaorodit, orostallat, orrut, ásadit, holddet
oleskeluorrun, orodeapmi
olettaanavdit
olettamusnavddus, navdin, navdámuš
oletusnavddus, navdin
oletusarvonavdinárvu
olevainen(joka on olemassa) leahkkevaš
oliivioliiva
olinpaikkaorohat, orrunbáiki
oljenkorsioalgačalbmi
olkaoalgi
olkainsealla; olkaimet(pl.) sealat (pl.)
olkalaskimooalgenorasmorči
olkalaukkuoalgelávka, valatlávka
olkaluuoalgenoras
olkaniveloalgelađas
olkapääoalgečalbmi, oalgegeahči
olkavarsigiehtamátta
olkioalga
olkihattuoalgaháhtta
ollaleat, leahkit
olla makuulla(koiraeläimistä) goarjadit, goarját; (sorkkaeläimistä)livvadit
ollenkaanollege, ollenge, eisege, álggage, veháge, lahkage, alddage, oppanassiige
oloorrun; olot(pl.)dilálašvuođat (pl.)
olohuonebeaivelatnja
olomuotoorrunhápmi
olotiladilli, orrundilli
oluenpanovuollabidjan
olut(itämurteissa)vuolla, (länsimurteissa)vuola; joi oluttajugai vuola ~ vuollaga
oluthiivavuollajeasta
olympialaiset(pl.) olympiagilvvut (pl.), olympialaččat (pl.)
omaehtoisestieaktodáhtos
omaelämäkertaiešbiografiija
omahyväineniešbuorre
omainenoapmahaš
omaishoitajaoapmahašdikšu
omaisuus opmodat
omaisuusveroopmodatvearru
omakohtainenpersovnnalaš
omakotitalobearašviessu
omaksuaoahppat, beassat sisa (+ ill.)
omakuvaiešgovva
omakätineniešgieđalaš
omalaatuineniešlágálaš
omaleimaisuusiešláhki, iešvuođaláhki
omanarvontuntoiešárvvudovdu
omantunnontarkkaoamedovddolaš
omantunnonvaivaoamedovdováivi
omaperäineniešvuđot
omapäineniešoaivválaš; käyttäytyä omapäisestiiešoaivvástallat
omatekoineniešdahkkon (attr.)
omatoimineniešdoaibmi
omatuntooamedovdu; hyvällä omallatunnollaburiin oamedovdduin
omavaltaineniešválddálaš
omavaraineniešbirgejeaddji, uspar (-is)
omavaraisuusiešbirgenláhki
omavastuuiežasvástu
omelettiomeleahtta
omenaeppel
omenapuueppelmuorra
omia(havitella itselleen) oamastallat, eaiggádastit, oččodit
omin päinoktooaivvis, iehčanassii, iežas ráđiiguin
ominainenmihtilmas
ominaislaatuiešláhki
ominaispainoiešdeaddu
ominaisuusiešvuohta
omistaaoamastit, eaiggáduššat, eaiggádit
omistajaoamasteaddji, eaiggát
omistajamerkki gilkor
omistella(omia) oamastallat, eaiggádastit, eaiggádastalit, ráđástallat
omistusoamastus, oamasteapmi, eaiggáduššan
omistusasuntooamastanvisti
omistuskirjoitusoamastančálus
omistusliite(kiel.) oamastangeažus
omistusmuoto(kiel.) oamastanhápmi
omistusoikeusoamastanvuoigatvuohta
omistustaivutus(kiel.) oamastansojahus
omituinen árte/t (-gis), amas
ommelsávdnji, gorostat; (nahkatyössä)sávkkaldat
ommellagoarrut; (pitkin pistoin)soaikut, (nappi)njađđit, (paikka)duogŋat, (nahkaa)sávkat
ommeltavaksigoarrumassii, goarrunláhkai
ompelijagoar´ru
ompelimogorohat
ompelukonegoarrunmašiidna
ompelulankagoarrunárpu, gorostat
ompeluseuragoarrunsearvi
ompeluttaagoaruhit
ongelmaproblema, čuolbma, buncarakkis
ongelmallinenproblemáhtalaš, čuolbmá/i (-s)
ongenkoukkuáŋkor
ongiskellaokkodit
onkalo(kalliossa) hoallu
onkivuogga
onkia oaggut; (kauan)okkodit, (hetkisen)oakkastit, oakkostit; innokas onkimaanoggolas
onkijaoaggu; innokas onkija okkon
onkimiskilpailut(pl.) oaggungilvu
onkipakkivuoggabumbá
onkivapastággu
onnahtaaskierpmádit
onnekaslihkkoš (-is), oasálaš, vudneš (-is), vuotnalaš
onneksilihkus, buorrelihkus
onnela(lintukoto, herran kukkaro) bárbmu
onnellinenlihkolaš
onnenhetkilihkkobottoš
onnenpekkalihkkošis olmmoš
onnenpotku(lykky, tuuri) lihkkobihttá
onnenpäiväillubeaivi
onnensulka(trad.) leavvedolgi
onnentoivotus lihkusávaldat
onnetonlihkoh/eapme (-is) ~ lihkuh/eapme (-is)
onnettomuuslihkohisvuohta ~ lihkuhisvuohta, bárti; joutua onnettomuuteenbártidit, bárttáskit, bártašuvvat, tehdä jotakin onnettomuudekseenbártašuvvat, bártidit (+ inf.)
onnettomuusaltisbártá/i (-s), heahttá/i (-s)
onnilihkku
onni(tuuri, lykky) lihkku, vuodna, tuvra
onnistualihkostuvvat, onnestuvvat; onnistua saamaanlihkkohit
onnitellasávvat lihku
onnittelut!lihkusávaldagat!
onteloguovdnji, vuovda; rinta- ja vatsaontelovuovda
onteloeläinguovdnjeeal´li
onttoguovdnjá/i (-s), guov/nnjas (-dnje-); tehdä ontoksiguovdnjudit, tulla ontoksiguovdnjut, guovnnjagit
onttolaskimováibmomorči
ontuaskierbmut, juorbut, oandut; ontuva ihminenskierbmá, skierpmat
ontumavika(juhdalla) roavvi; saada ontumavikaroavvut, aiheuttaa ontumavika (juhdalle) roavvudit
ooppera(mus.) opera
oopperatalooperadállu
opasoahpis, oahpisteaddji, ofelaš
opaskirjaoahpistangirji
opastaa oahpistit, bagadit, ofelastit, (kuvaillen)válddahallat
opastajaoahpisteaddji
opastegalba, šilta (N)
opastus, kuvaus, neuvooahpisteapmi, válddahallan, válddahus
opasvihkooahpisgangihpa
operaatio(leikkaus) čuohpadus
operaatio(toimenpide) operašuvdna
operaattorioperáhtor
operetti(mus.) opereahtta
operoida(tehdä leikkaus) opereret, čuohpadit
operoida(tehdä toimenpiteitä) opereret, dahkat doaibmabijuid
opetellaoahpahallat
opettaaoahpahit
opettajaoahpaheaddji, skovllot (R)
opettajainhuoneoahpaheailatnja
opettajakuntaoahpaheaddjit (pl.)
opettajankoulutuslaitosoahpaheaiskuvla
opettamaton porouđámat
opettelijaoahpahal´li
opetusoahpahus
opetusalaoahpahussuorgi
opetusjaksooahpahanoassi
opetuslapsi(Jeesuksen) máhttájeaddji
opetusmenetelmäoahpahanvuohki
opetusministerioahpahusministtar (S), máhttoministtar (N)
opetusministeriöoahpahusministeriija (S), máhttodepartemeanta (N)
opetusoppioahpahanoahppa, didaktihkka
opetussuunnitelmaoahppaplána, oahppoplána
opetusvelvollisuusoahpahangeatnegasvuohta
opetusvälineoahppaneav´vu, oahpponeav´vu
opinnot(pl.) lohkamat (pl.), oahppu
opinnäyteoahppočájánas, oahppobargu
opintojaksooahppooassi
opintolainaoahppoloatna, lohkanloatna
opintolinjaoahppolin´njá
opintomatkaoahppomátki
opinto-ohjaaja oahppobagadal´li
opintopiirioahpporiekkis
opintosuuntaoahpposuorgi
opintoviikkooahppovahkku
opintovuosioahppojahki
opiskelijaoahppi, stuđeanta
opiskelija-alennusstuđeantavuoládus
opiskelija-asuntolastuđeantaásodat
opiskelijamäärästuđeantalohku
opiskellalohkat, stuđeret, oahpu gazzat
opiskelustuđeren
opiskeluaikastuđerenáigi, oahppoáigi
opistooahpahat
oppioahppa; (erit. koulutus)oahppu
oppia oahppat
oppiaineoahppoávnnas (S), fága (N)
oppiarvooahppaárvu
oppikirjaoahppagirji, oahppogirji
oppilaitosoahppolágádus
oppilas oahppi; (koululainen)skuvlavázzi, skuvlamánná, skuvllahas, skuvllalaš
oppilasasuntolaásodat (S), internáhtta (N)
oppilasmääräo(a)hppiid lohku
oppilasneuvostoo(a)hppiidráđđi
oppimateriaalioahppamateriála (S), oahpponeavvut (N)
oppimatonoahppameahttun
oppiminenoahppan; oahppamuš
oppimiskykyoahppanávccat (pl.)
oppimääräoahppamearri, oahppomearri
oppineisuusoahppu
oppinut ihminenoahppan olmmoš
oppipoikaoahpahal´li, oahppagánda
oppituntioahppadiibmu
oppivainen oahpalaš, oahppavaš, oahppevaš, oahppil (-is)
oppivaisuusoahpalašvuohta
oppivelvollinenoahppogeatnegas
oppivelvollisuusoahppogeatnegasvuohta
oppositioopposišuvdna
oppositiopuolueopposišuvdnabellodat
optiikkaoptihkka
optikkooptihkkár
optimaalinenoptimála, ideála, buoremus vejolaš
optimismioptimisma
optimistioptimista
optimistinenoptimisttalaš
optinenoptihkalaš
orakasbiikaguoppar
oranssioránša, runta
orasihtu, šaddoálgu
oravaoar´ri
oravanmarjaoar´rimuorji
oravarsi(kasvin) biikanađđa
orgaaninenorgánalaš
organisaatio organisašuvdna
organismiorganisma
organisoidaorganiseret
organisointiorganiseren
orgasmiorgásma
oriore
orjašlávva ~ šláva
orjakauppašlávvagávpi
orjallinenšlávalaš
orjanlaakeribiikabálbma
orjantappurabastilislátnjá
orjuusšlávvavuohta
orjuuttaadahkat šlávvan, bidjat šlávvavuhtii
orkesteriorkeasttar
orpooarbb/is (-es), vánhemahtes (attr.) ~ váhnemahtes (attr.)
orpolapsioarbbis
orpoutuabáhcit oarbbisin, oarbašuvvat, oarbbistuvvat
orsi holga
ortodoksiortodoksa
ortodoksinenortodoksa, ortodokssalaš
ortografiaortografiija
ortografinenortográfalaš
ortopediaortopediija
ortopedinenortopedalaš, ortopediijalaš
orvaskesiliikegiera
orvokkiviola
orvokkikasvit(pl.) violašattut (pl.)
osaoassi; kolmeen osaangolmma sadjái ~ oassái, osa kerrallaanosiid mielde, osaksi, osittainoassálagaid
osa-aikainenoasseáigásaš
osa-alue (asian) oassesuorgi
osaamatončuorb/i (-bes), máhtuh/eapme (-is) umáht/tu (-os), dáidduh/eapme (-is), dáidemeahttun
osaaminen máhttin, máhttu, dáidu, gálga
osaavačeahp/pi (-es), máhtolaš, dáiddolaš, fihtolaš, vitm/at (-es), vánt/a (-tas), vánttalaš, vuogálaš, vuohkká/i (-s), gieđalaš
osajoukkooassejoavku
osakasosolaš, oasusoamasteddji
osakeoasus
osakeasuntooasusvisti
osakehuoneistooasuslanjadat
osakeyhtiöoasussearvi
osakkuusosolašvuohta
osakuntastuđeantanašuvdna
osallinen osolaš, oasálaš, servvolaš
osallistua(johonkin) oassálastit ~ oasástallat ~ oassádallat ~ váldit oasi (masa nu)
osallisuusosolašvuohta, servvolašvuohta
osalta(suhteen) hárrái, oasil (S); tuon asian osaltadien ášši hárrái ~ oasil
osamäärä(mat.) oassemearri
osanenoasáš; tuo on vain osanen siitä asiastadiet lea dušše oasáš dien áššis
osanottajaoassálasti, oasseváldi
osanottooassálastin, oasseváldin
osapuilleenks. suunnilleen
osapuolioassebealli, bealli
osasto ossodat
osastopäällikköossodathoavda
osastosihteeriossodatčál´li
osasyyllinenoassesivalaš
osatamáhttit; (vaivoin) máhtestuvvat
osatonoaseh/eapme (-is)
osavaltiooassestáhta
osinkojuogadas ~ juogadus, divideanda
osittaajuogadit
osittainosohahkii, oassálagaid, muhtumassii ~ muhtimassii, muhtun muddui ~ muhtin muddui
osittainenoassálas, oasálaš, oasse-
osmankäämišlubborássi
osoite čujuhus, adreas´sa
osoitella cuoigut
osoitin(kellon tms.) viissár, giehta
osoittaačujuhit, (näyttää)čájehit, osoittaa mieltäänčájehit miela
osoittaja(mat.) čájeheaddji
osoittautuačájehit iežas
osoitusčájáhus, čájeheapmi; čujuhus, čujuheapmi; duođaštus
ostaaoastit; (vähin erin)oasttašit, oastalit, (tarmokkaasti)oastáladdat, (näyttävästi)oasttestit, bonjastit, gákkastit, ražastit, beaggalit; (yrittää ostaa)oastalit, oastaladdat; (innokas ostamaan)oastálas, oastil (-is)
ostajaoasti
ostattaaoasttihit
ostellaoasttašit, oastalit
ostooastin
osto- ja myyntiliikehealbbahasgávpi
ostohintaoastinhaddi
ostosoasttus; käydä ostoksilla gávppašit
ostoskeskusgávpeguovddáš
osuadeaivat
osumadeaivan; saada osumadeaivvahallat
osuusossodat, oassi
osuuskauppaossodatgávpi
osuuskuntaossodatgoddi
osuva (vastauksesta tms.)deaivil (-is)
otaksuanavdit, jurddašit
otalehtivitabiikavihti
otattaaválddihit
OtavaDávggát (pl.), Fávnna dávgi
otavalvattiroavajeađjá
otečárvá; (asiakirjan)válddus, (lainaus)sitahtta
otollinenbuorredohkálaš, heivvolaš, vuogas
otollisuusbuorredohkálašvuohta
otosčuolddus, čoakkus
otsagál´lu
otsalihasgál´lodeahkki
otsaluugál´lodákti
otsaontelogál´loguovdnji
otsatukkabustu, gál´lovuovttat (pl.)
otsikkobajilčála, bajilčálus
otsoni(kem.) ozovdna; otsonikerrosozovdnageardi
ottaaváldit; o. askellávket, o. haltuunváldit háldui o. mukaansaváldit mielddis, o. hoitaakseenváldit badjelasas, o. huomioonváldit vuhtii ~ lohkui ~ fuopmášupmái,o. vaarin váldit vára,o. kantaaváldit beali, o. kiinniváldit gitta, dohppet, dol´let, o. vastaanváldit vuostái, dustet, o. kuuleviin korviinsaváldit bealljái, o. ryyppyválddestit, o. useita ryyppyjäválddástallat, o. nokkiinsanjunnádit, njunnáduvvat, o. kuvagov´vet, o. selvääváldit čielgasa, o. tukeadorjet, o. väkisinriv´vet, rihpat
ottelugilvu, gámpa
ottolainausloatnaváldin
ottolapsibiebmománná, adopterejuv´von mánná
ottopoikabiebmobárdni
ottotytärbiebmonieida
ottovanhempibiebmovánhen ~ biebmováhnen
oudosti apmasit
outapajuvuovdesieđga
outo amas, (omituinen)árte/t (-gis)
ovelagávvil (-is), viehk/is (-es), lovkken (-is)
oveluusgávvilvuohta, viehkisvuohta
ovenkahvauksageavja
ovenseutu(kodassa, sisäpuolella) uski; lähempänä ovea olevauskkit, lähimpänä ovea olevauskkimuš ~ uskkimus, ovelle ~ oveen päinuskkoš; lähempänä oveauskelis, uskeleappos, (vähän lähempänä)uskeleppožis, lähemmäksi oveauskelii, uskelebbui, (vähän lähemmäksi)uskeleppožii, lähempää ovea ohiuskil, (vähän lähempää ohi)uskelačča
ovenseutu(kodassa, ulkopuolella) uvssohat
ovensuuuksanjálbmi; ovensuussauksanjálmmis
ovenvartijauksafákta
ovi(kodassa, laavussa) uvssot
ovi(rakennuksessa) uksa; lähempänä ovea olevauvssat, lähimpänä ovea olevauvssamuš ~ uvssamus; lähempänä oveauksalis, uksaleappos, (vähän lähempänä) uksalebbožis, uksalaččas, lähemmäksi oveauksalii, uksalebbui, (vähän lähemmäksi)uksalebbožii, uksalažžii, lähempää ovea ohiuksal, (vähän lähempää ohi)uksalačča
oviaukkouksaráigi; ovesta sisään ja ulosuksaráigge sisa ja olggos
ovikellouksabiel´lu
ovimattogámasihkastat
ovipieliuksabealis
ovipuoli(kodassa) uvssobealli; oven puolellauvssobealde, oven puolelleuvssobeallai, oven puolta uvssobeale
ovipuoli(kodassa) uvssobealli; ovipuolellauvssobealde, ovipuolelleuvssobeallai, oven puolta uvssobeale
ovipää(kodassa) uvssogeahči; ovipäässäuvssogeahčen, ovipäähänuvssogeahčai, ovipään kauttauvssogeaže
ovulaatioovulašuvdna
P
paaduttaabuoššudit, garradit
paahdegoarddáhat, goardda
paahtaa(jotakin) goardit; (vähin erin) goarddašit, (nopeasti, vähän)goarddestit
paahtavagoardi, boaldi
paahtoleipägoarddaláibi
paakkučoaltu, doahkki, limpu, ruohpá, spoatni; (jäätä)čuokkar, (lunta) čahki
paakkuinenčoalttas (-), čolt/ui (-os), doahkká/i (-s), ruohppá/i, spoadná/i (-s)
paakkuuntuačoaltuluvvat, čoalttagit, doahkkut, spoatnut, spoatnaluvvat
paalučuolda, stoalpu
paaluttaačuldet, stolpet
paanne aškkas
paantaaaškkastit, bávtat
paapoa(sylissään) biepmadit
paapuuri(laivassa) gurutbordi
paarit(pl.) guoddinmuorat (pl.)
paarmaboaru, lávžžu, lávžá
paasto borakeahttáivuohta, fástu
paastotafástudit
paatsamabodnjemiestta
paatuabuoššuduvvat, buoššut
paavipoava
padotabuođđut
paetabáhtarit, gárgidit, lovpet
paha (herkkä suuttumaan) bah/á (-ás), baháslunddot, suhttes (-is), suhteš (-is), vašán (-is), vaš´šá/i (-s), boark/a (-kas), moar´rá/i (-s), fáhkka/t (-dis); (naisesta)buošan (-is), buoš/ši (-es)
paha(tilanteesta tms.)hea/dju (-jos), fuo/tni (-nes), vear´rá/i (-s)
pahamaineinenbahábeakkálmas
pahanhajuinenguohca, bahča, seavdda, luvnnja
pahanilmanlintu guoržžu, gorremaš, goarrámaš, guorbá, guorbban, goartoloddi, goartu, skuordná
pahankurinen hilb/at (-es),baháguren (-is)
pahanlaatuinenbahálunddot
pahanmakuinenbahča, guohca, suvrr/is (-a), rihča, civzza, goast/tis (-e-)
pahansuopavear´rá/i (-s), bahánalat, bahánihkkán (-is), bahájuonalaš, olmmošmeahttun, suohpáh/eapme (-is), árvvoh/eapme (-is), birolaš
pahantahtoinen bahádáhtolaš
pahantekijä bahádahkki
pahantekobahádahku, vearredahku
pahasti, pahoin bahás, bahuid; oli pahasti loukkaantunutlei bahuid roasmmohuvvan
pahastua eaddut, hedjosit, vearránit, njunnádit; helposti pahastuvaeaddil (-is), pahastunuteattas (-is); (toisilleen)ettodit
pahasuinennjálbmá/i (-s)
pahebahádáhpi
paheellinenbahádábálaš
paheksuaunohastalit, atnit heivemeahttumin
pahemminbahábut, vear´rábut
pahempibahát, vear´rát
pahennusvearránus
pahentaaheajudit, vearidit
pahentuabahánit, bahonit, vearránit
pahentuabahonit
pahinbahámus, vear´rámus
pahkabáhkki
pahkakuppiguksi
pahoinpidellä illastit
pahoinpitelyillasteapmi
pahoinvointiil´áveadjin
paholainenneavri, biro, sáhtán, truol´la, riehtis, birovuoras, vuoras, oinnolaš, čoarveáddjá, čoarvvat
pahta(kallioseinämä) bákti, stiika
pahusbahákas, bahálaš, bahánihkkán, truol´la, neavgalat, neavri, neavsku, doantá, fánen, fánten, ruožža, bánnahaš, skárba, skárben
pahuus bahávuohta, bahodat
pahvikartoŋga, bábir
pahvinenkartoŋga-, báber-, kartoŋggas, báhpáris ráhkaduv´von
paikallabáikki alde
paikalleensadjosii, sadjái
paikallinenbáikkálaš
paikallisjärjestöbáikkálaš organisašuvdna
paikallissija(kiel.) lokálakásus
paikallistaa(paikantaa) lokaliseret
paikannimibáikenamma
paikataduogŋat; (esim. sukkaa)duogŋat, bársat, stohppádit, stohppet; (nahkaesinettä)njallut, čuoggut, (venettä)dáidnádit, láhčit, (ahkiota, nahkakenkää, nutukasta)gieggat, gieggadit, solgat, solgádit, sollat, (verkkoa)čiktit
paikkabáiki, sadji
paikka(esim. nahkaesineessä) duokŋas
paikkailladuokŋadit
paikkakuntabáiki, báikegoddi
paikkakuntalainenbáikegoddelaš, báikegotteolmmoš, báikkálaš
paikkalintudálveloddi
paikkalippubáikebileahtta
paikkansapitävädoal´levaš
paikkauslankačivttaárpu ~ čivttasárpu
paikoitellen báikkuid, báikkohagaid
paikoittainenbáikkolaš
pailakka (opettamaton, edellisvuonna kuohittu urosporo) spáillit
paimen(karjapaimen) oapmegeahčči
paimen(poropaimen) guođoheaddji, geahčči, reainnár (R)
paimen(rel.) báimman
paimenkoirageahččobeana
paimenmatarastuorramáđir
paimennusgeahčču, reaidnu; minun poroni ovat hänen paimennuksessaanmu bohccot leat su geahčus
paimennusvuoroguođohanvuorru
paimentaa(poroja) geahččat, guođohit, reainnidit (R); siiddastallat
paimentamaton(vars. poroista) veaiddalis (attr.) ~veaittalis (attr.);antaa (porojen) olla paimentamattomanaveaiddalastit ~ veaittalastit
paimentamattomana(vars. poroista) veaiddalassii ~ veaittalassii
paimentaminenguođoheapmi, reaidnu (R)
paimentolainennomáda; (poropaimentolainen)boazosápmelaš, badjeolmmoš
paimentolaiskotabadjegoahti
paimentolaisporonhoito badjedilli
painaa(kirjoja) prentet, reanttidit, deaddilit
painaa(kädellä) deaddit; (äkkiä)deaddilit, (painella)deattašit
painaa(olla jonkin painoinen) deaddit; alkaa painaa enemmänlossut, saada jokin painamaan enemmänlossudit
painajainendeattán; nähdä painajaisiadeddot, deddohallat, čáráhallat, čáráhuddat
painaltaa, pinkoačuoskut, bindut, boalddihit, attihit, njaccuhit
painannerokkádat, gobádat
painattaa(kirjoja) deaddilahttit, prentehit
painautuadeaddásit, deaddašuvvat
painava loss/at (-a) ~ lo/ssat (-s´ses); tehdä painavammaksilosidit, tulla painavammaksilossut, pitää jotakin liian painavanalosášit
painavampi losit
painavin losimus
painavuuslossatvuohta
painedeaddu, deatta
paineilmadeattaáibmu
painelladeattašit
painiheaibun, fággádallan
painiaheaibut, fággádallat, fákkáhallat; ruveta painimaanheaibbáskit, heaibugoahtit
painijaheaibu, fággádeaddji
painiskellafággádallat
painodeaddu, lossodat, lossatvuohta
painoindeksideaddoindeaksa
painoinenlosu, lossosaš (attr.); ne ovat yhŧä painaviadat leat ovtta losu
painokirjainprentenbustávva
painokivi(verkossa) buddu, gikta, lieksa
painollinen(kiel.) dettolaš
painonhallintadeaddohálddašeapmi
painopistedeaddočuokkis
painosprentehus, preanttus, deattus
painostaavuortnohit, deaddit, áŧestit, áhtestit
painostusdeaddu, deattáhus
painoton(kiel.) deattoh/eapme (-is)
painottaa(korostaa) deattuhit, deattastit
painottaa(verkko) buddet, giktet, giktadit
painotuotepreantagálvu
painotus(korostus) deattuhus, deattuheapmi
painovapausprentenfriddjavuohta
painovirheprentenmeattáhus
painovoimalossodatfápmu
painua(rakennuksesta) njahkat, litnjat
paisebuogu
paiskatašlivget, seaivalit (ks. heittää)
paistaa(auringosta) báitit; (jonkin verran)báittašit, (kovasti)goardit
paistaa(pannussa) bassit, biđđit, steiket
paistaa(pannussa, tulella) bassit; (nopeasti, vähän)basistit, (vähin erin)basašit
paistaa(pullaa, leipää) goikadit
paistegoardda, goarddáhat
paističoarbbealli
paistinpannu bán´no, báiste, báistebán´no, steaikabán´no
paistinuunisteikenuvdna
paistinvarrasbassinmuorra
paistossteaika
paisua báisat, bohtanit, bohtat
paitabáidi
paitasillaanbáidegerddiid
paitsi earret ~ earet (+ akk.)
paitsio(jalkapallossa) ovdiidoapman
paja bádji
pajusieđga
pajukasvit(pl.) sieđgašattut (pl.)
pajukkosuovka
pajukkoinensieđgá/i (-s), siđg/ii (-es)
pajulinturohtovizar, rievssatcizáš
pajunkissauvdnu
pajunkuoriuute(nahan parkitsemiseksi)ostu; parkita nahkaa pajunkuoriuutteellaostet
pajupillisieđgačuojanas
pajusirkkuhoaš´šacihci
pakahtua(työn paljouteen)hievganit, hálganit
pakanabáhkin
pakanallinenbáhkinlaš
pakanuusbáhkinvuohta
pakara čoarbbealli
pakastaagalmmihit; (säästä)buolaštit
pakastamogalmmihanvisti
pakastegalbmádat, galmmáhat
pakastekaappigalmmihanskáhppe
pakastelokerogalmmihanleađbma
pakastingalmmiheaddji
pakastuagalbmot; (säästä) buolaštit
pakata páhkket; (täyteen)bahkket, spagget, spuŋget
paketoidapáhkket
paketti pakeahtta, páhkka
pakettiautopakeahttabiila, gálvobiila
pakina(kirjallinen) koseriija
pakinoidakoseret
pakkabunta; (kortteja)páhkka, stoahkka
pakkanen buolaš; pakkasellabuolašin, pakkasessabuollašis
pakkasastegalbmaceahkki, galbmagráđđa, buolašceahkki, buolašgráđđa
pakkashuururusta
pakkasilmabuolaš
pakkasnestebuolašgolggus
pakkassumurusta
pakkauspáhkka, páhkken
pakkobággu
pakkohuutokauppabággovuovdin, baggočuorvvasgávpi
pakkolaitosbággolágádus, bággoinstitušuvdna
pakkolaskuheahteseaivun
pakkolomabággoluopmu
pakkoperintäbággobearran
pakobáhtareapmi, gárgideapmi, gárgádus; pakoonbáhtui, báhtarussii, paossabáđus, báhtarusas
pakoillabáhtaraddat, garvvašit
pakokaasubázahusgássa
pakokauhupanihkka
pakolainenbáhtareaddji
pakollinenbákkolaš; (kurssista tms.)geatnegahtton
pakomatkabáhtaranmátki; pakomatkallebáhtarussii
pakoon báhtarussii, báhtui
pakopaikkabáhtaranbáiki
pakoputkibázahusbohcci
pakosallebáhtarussii
pakote(pol.) bággenvuohki, bággehus, sankšuvdna
pakottaabágget, bákkuhit, ádjit, nágget; joutua pakotetuksibággehallat
pakottaa(särkeä) bávččastit, vearkat, várkat, seargat, luoddut, botnjat, čárvut, čuoggut
paksu(litteistä esineistä)as´sá/i (-s); (pyöreistä esineistä, lumesta)ga/ssat (-ssa); (nesteestä)
paksuhkogassalágan
paksuin(litteistä esineistä)as´sámus; (pyöreistä esineistä, lumesta)gasimus
paksuinen(litteistä esineistä) asu, assosaš (attr.)
paksuinen(pyöreistä esineistä) gasu, gassosaš (attr.)
paksukainen, pullukkabuoiddat, buoiddesdiŋga; miehestäjarfi, jargi, naisestasturci, sturcediŋga
paksumpi(litteistä esineistä)as´sát; (pyöreistä esineistä, lumesta)gasit
paksusuoligassačoalli
paksutukkainenvuoktá/i (-s), vukt/ii (-es); hän on ikäisekseen hyvin paksutukkainenson lea agi ektui hui vuoktái
paksuuntua(litteistä esineistä)assut; (pyöreistä esineistä, lumesta)gassut; (nesteestä)suohkut
paksuus(litteän esineen)assodat; (pyöreän esineen, lumen)gassodat
pala bihttá, bin´ná, biehkki (R); (kappale)stuhkka, (muru)moallu, (katkaistu)lahkki, (leikattu)časkkis, sneaida, vajahas
palaabuollit; (liekehtien, loimuten)njuoršut, njuovžut, njivžut, njivddardit, šloavvat, loahcat, loazaidit, (kipunoiden, rätisten) gargit, garggistit, ruossut, (sihisten)šnjivvat, šnjivaidit, (huonosti)skuotnjat, skuonjaidit, skitnjat, skinjaidit; ruveta palamaanbuol´lát
palaa hiljalleenbuolašit
palaa nopeastibuollilit
palaa vähänbuolestit
palaminenbuollin
palanenbihttá, bin´ná
palapeli bihttáspeallu
palasokerit(pl.) bihttásohkkarat (pl.), tableahttasohkkarat (pl.), tableahtat (pl.)
palatamáhccat, boahtit ruovttoluotta, moaddut (R)
palatsišloahtta
palautemáhcahat; sai runokokoelmastaan hyvää palautettaoaččui diktačoakkáldagastis buori máhcahaga
palauttaamáhcahit
palautusmáhcaheapmi, máhcahus
palavabuol´li
palelematonbivvil (-is)
palelevainen(adj.) gollolas, gološ (-is), bivuh/eapme (-is), galmmeš (-is), gánas (-is), goa/tnas (-dne-), gorremaš, oar/tnjas (-dnje-), oar/dnji (-tnjes)
palelevainen(subst.) gáneš, gátni, goadni, oardnji, gorremaš, galbmagáhkkor (ks. vilukissa)
palellagoallut; alkaa palellagoal´lát, čoskkiidit
palelluttaa(jokin kehonosa) suvččagahttit; hän palellutti korvansason suvččagahtii beljiidis, sus suvččagedje bealjit
paleltuagalbmot; (kehonosasta)suvččagit
paleltumasuvččageapmi
palho(bot.) sahkonađđa, nađus
palikkaguppol, gáppol
paliskuntabálggus, bálges, orohat (N), čearru (R)
paljas(maasta) bálj/is (-es), jalg/at (-es), muorah/eapme (-is)
paljassiemeniset(pl.) báljessiepmanšattut (pl.)
paljassilmuálásurbi
paljastaa(esim. salaisuus) iktit
paljastua(maasta tms.)báljagit, (esim. ilkiteosta)gávnnahallat, (paljastua lumen alta)bievlat, (esim. salaisuudesta)iktot
palje, palkeet(pl.) vuos´su
paljoksuaološit
paljoltibuori muddui
paljonollu ~ olu, eatnat, dievva; melko paljon, melkoisestimealgat
paljonkaan báljo,olus
paljoruokainen vuovdá/i (-s), boreš (-is), borastuhkes, runzá/i (-s), runz/ui (-os)
paljousolluvuohta, eatnatvuohta, hivvodat
palkankorotusbálkábajádus, bálkálasáhus
palkanmaksajabálkámáksi
palkanmaksubálkámáksin
palkanpidätysbálkávearrogeassin
palkata bálkáhit
palkatonbálkkáh/eahpe (-is)
palkiabálgat; (pitkään)bálggadit
palkimahelle(poroilla) bálggádat
palkinenbálggus, bálges, orohat (N), čearru (R)
palkintobálkkašupmi; (esim. arpajaisissa)vuoitu
palkitabálkkašit
palkkabálká
palkkaluokkabálkáceahkki
palkkasoturibálkásoalddát, láigosoalddát
palkkatasobálkádássi
palkkatilibálkákontu
palkkatodistusbálkáduođaštus
palkkatulobálkádienas
palkkausbálkáheapmi
palkkibielka
palkkio máksu, bálká,bálkkašupmi
palkobađvi
palkokasvibađvešaddu
pallebuddestat
palleavuoivvasnjárčá
palleroporonjäkälädiehppejeagil
pallireŋko, vuollegis beaŋka
pallinaamaduorši
pallistaabuddet
pallospábba; leikkiä pallollaspáppastallat
palloillaspáppastallat
pallonivelspábbalađas
pallonpuoliskospábbabealli
pallopelispáppastallan
pallopäävalasgál´lofális
pallotellaspáppastallat
pallovatsa(lapsesta, vasasta jne.) rivzi
pallovatsainen(lapsesta, vasasta jne.) rivz/zas (-e-); tulla pallovatsaikseksirivzzagit, seistä jossakin pallovatsaisena rivzát
palmikko bárggáldat
palmikoida bárgidit
palmubálbmamuorra
palmunoksabálbma
palmusunnuntaibálbmasotnabeaivi
paloalue(vanha) buollán, roavvi
paloasemačáskadanstašuvdna
paloautočáskadanbiila
palohaavabuollánhávvi
palohälytinbuollinjuman
paloitellasmáv´vet
paloitella(teuras) ruvjet
palokuntačáskadangoddi
palokärkiruovddagas, gieraš, stuorračáihni
palomiesčáskadeaddji
palonarkabuleš (-is)
palovaararoavvi, buollán
palovaroitinsuovvanjurggon
paloviinabuol´leviidni, buollánviidni, (puhekielessä)sorta, garraset sorta, cizášmielki, čottalávttadas, čottadoidinčáhci
palpakkohávggarássi
palsa(mätäs) balsa
palsa(puu) bálsá
palsamoidabalsameret
palsamätäsbalsa
palsta(lehdessä) spálta, čuolda (ks. metsäpalsta)
palttinabeallemas, liidni
palttua(ruveta pelkäämään, tulla varovaiseksi) báltut, spárkat
paluumáhccan
paluulippumáhccanbileahtta
paluumatkamáhccan, ruovttomátki
palvatasuovastit
palvauttaasuovastuhttit
palvelijabálvaleaddji, bálvá; biigá, reaŋga
palvelijatarbiigá
palvella bálvalit; reŋgot, biigot
palvelu bálvaleapmi; (tarjolla oleva)bálvalus, fálaldat
palveluaikabálvalanáigi
palveluelinkeinobálvalanealáhus
palvelusbálvalus
palvelutalobálvalanviessu, fuolahusdállu (N)
palvilihasuovasbiergu
palvoa(rel.) bálvalit, bálvvuštit
palvojabálvaleaddji
palvontabálvaleapmi, bálvalus, bálvvus
palvospaikka(rel.) bálvvosbáiki
pamahdella bávkit, beaškit
pamahtaa bávkkihit,beaškkihit
pamausbávkkiheapmi, bávkkanas
pamautella bávkkuhit, beaškkuhit
pamauttaa bávkalit, beaškalit
paneelipanela, pánel
paneloidapanelastit, pánelastit
panetella bostalit, bostit, bánahallat, sealggobealsárdnut, čáhpahit, duolvadit ~ njeaidit soapmása gutni ~ beaggima
panettelubostaleapmi, sealggobealsárdnun
paneutua(johonkin asiaan) vuojulduvvat, vuodjut
paniikkipanihkka
paniikkihäiriöpanihkkaváddu
panimovuollabijahat
pankabággi
pankinjohtajabáŋkohoavda
pankkibáŋku
pankkiautomaattibáŋkoautomáhtta
pankkiiribankiira
pankkikirjabáŋkogirji
pankkinumerobáŋkonummir
pankkirosvobáŋkorosvu
pankkiryöstöbáŋkorievideapmi
pankkitalletusbáŋkoduohčču, báŋkoseastu
pankkitarkastusbáŋkodárkkisteapmi
pankkitilibáŋkokontu
pankkitunnusbáŋkodovddaldat
pannabidjat
panna(kirkonkirous) bán´na
pannahinen(lievä kirosana) bánnahaš
pannubán´no, steikenbán´no, báistebán´no, báiste, báistu
pannuhuoneliggenlatnja
pannukakkubán´nogáhkku
pannulappubán´noláhppo
pannullinenbánno dievva
panosládda; (pelissä)bijus, (korttipelissä)seahtta
panos(osuus johonkin) bijus
panostaa láddet
panssaripánsár
panssarivaunupánsárvovdna
pantatabántet
panteismipanteisma
panttausbánten
pantteripánter
panttibánta
panttivankibántafáŋga
papana (esim. porolla) gágir
papanoidagágirdit
paperibábir ~ bábur (R)
paperikonebábermašiidna
paperilappubáberláhppo, báberlihppo, báberbihttá
paperiliitincikcehat
paperipussibáberseahkka
paperirahabáberruhta, seđel, seattal
paperirullabáberrul´la
paperitehdasbáberfabrihkka
paperoidabábirdit
papinkauhtanabáhpagákti
papinvirkabáhpavirgi
pappibáhppa
pappilabáhppal (S), báhpagárdin (N)
papubáhpu
papukaijapáhpegoijá
paraatiparáda
parafiiniparafiidna
parahtaabárggádit
parakkibaráhkka, bráhkka (N)
parallelismiparallelisma
parametriparamehter
paraneminenbuorráneapmi, dearvvasmuvvan
parannus(rel.) buorádus, moriidus, morráneapmi, jorgalus, botnjalus, birrabotnjalus, genddomuš
parantaa(trad.) buoridit, dálkkodit, dálkut, dálkkastit, doaktáruššat, guvhlláruššat, buoskáruššat
parantaa haava (lääkkeestä) savvit
parantaahaavaasavihit
parantaja(trad.) buorideaddji, buriiddahkki, dálkkodeaddji, guvhllár, buoskár
parantolasanatoria, dikšunviessu
parantuabuorránit
parantumatonbuorránmeahttun, buoritmeahttun
parasbuoremus, áđamus
paratiisiparadiisa, paradiijás
pareittainpáraid mielde, párralagaid
paremminbuorebut, áđabut
paremminkinbaicce, buoret, ovdal juo
parempibuoret, áđat; vähän parempibuorebuš, áđabuš
parhaillaanbárrásiin, bárrásis, bárrahis, aiddo
parhaitenbuoremusat
paripárra; (jollekin)bealli, eri paria (kengistä tms.)beallalagaid, (toistensa parit)beležat (pl.)
pari(lukumäärästä) moadde; pari ihmistämoattis, pari kertaamoddii
pariin(adv., postp.) sisa, ollái, párrii
parikymmentämoaddelogi; parisenkymmentämoattelogi, siellä oli parisenkymmentä poroa doppe ledje moattelogi bohccot
parilabárral
parillinenpáralaš
parillinen luku(mat.) párralohku
paripuoli (sukka, lapanen)beallalas
parisataamoaddečuođi; parisensataamoattečuođi
parisensullii moadde; sinne on parisen kilometriädohko lea sullii moadde kilomehtera
pariskuntapárragoddi
parissasiste, olis, páras
paristobáhtter
pariteettipariteahtta ~ paritehta
paritella(jatkaa sukua) kopuleret
paritonpárah/eapme (-is); bealallas
pariton luku(mat.) leaskalohku
parittainpáraid mielde
parituhattamoaddeduhát
pariutuapárraluvvat
parivaljakkoguovttegeasus
pariviikkoinenmoattevahkkosaš
parjatacielahit, bealkkehit, soaibmat, šluččuhit
parjausšluččuhus
parka duotna, rávki, riehpu, stáhkkár, hejoš
parkita(nahkaa) bárket; (pajunkuoriuutteella)ostet
parkita(vuotaa) leiret
parkkibárka; (pajunkuori)ostu
parkkinahka(poron) sisti
parkkivesiostučáhci
parkubárggas
parkuaveanzut, bárgut
parlamenttiparlameanta
parodiaparodiija
paronibáron
parrakasskávžá/i (-s)
parranajoráhken
parranajokoneráhkenmašiidna
parrasvalolávdečuovga
parroittuaskávžut
parsaaspárggus
parsi(navetassa) hiŋggal
parsiastohppádit, stohppet, bársat
parsinneulastohppennállu, stohppanállu
partaseamu, skávžá; ajaa partaaráhket
partahyljejiegis ~ jiehkis
partanaavalahppu
partateräráhkendearri
partaveitsiráhkenniibi, ráhkaniibi
partikkeli(kiel.) partihkal
partiopatrul´la
partioidapatrulleret
partiolaineniskár, časkár, speidár
partioliikeiskárlihkadus
partisiippi(kiel.) partisihppa
partitiivi(kiel.) partitiiva
parturiráhkejeaddji
parveillačomistit, čomastit, gihpostallat, gihpostit, gihppudit, fárrudaddat, gubistit, gubastit, johtalit fárrolagaid
parvi(kaloja)oaivádat, spier´ru; (lintuja) moahti, doahkki
parvi(kirkossa) lokta
parvilintumoahteloddi
parvittaindohkiid dohkiid
paska(vulg.) baika (ks. uloste; kakka)
paskantaa(vulg.) baikit (ks. ulostaa; kakata)
passipás´sa
passiivi (kiel.)passiiva
passiivinen(saamaton, toimeton) passiivvalaš
pastillipastil´la (S), dropsa (N)
pastoripástor
pasuunabáson
pataruitu, báhti; pata kattilaa soimaaruitu ruittu giektá
pata(pelikorteissa) spáđđá, spáhti
patarumpuruitotrumbu
pateettinenpatehtalaš
patenttipateanta
patinoitua(kuparista) giibmut, giimmagit
patja(itämurteissa) bolsttar; (länsimurteissa)guoddá
pato buođđu
patoaminen dulvadeapmi
patopukkibuođđoreŋko, oarjjuolgi
patoutua buđđosit, buđđosuvvat, báddat
patruunapatrovdna, ládda
patruunapesäláddabeassi
patsas bázzi, govvabázzi
patteri báhtter
patti(ihossa) jieska; (hevosella)báhtte
pauhata(esim. merestä) márrat, máraidit, báffat, báfaidit, báfidit
pauhu (pauhina) márra, báffa
paukebávkkas, beaškkas
paukkubávkkanas
paukkuabávkit, beaškit
paukkupakkanenmirkkobuolaš, ruosti buolaš
paukuttaabávkkuhit, beaškkuhit
paula(nutukassa) vuotta; paulanutukasgiesaldatnuvttot, giessannuvttot
paula(verkossa) reašmi; yläpaulabadjebealli, alapaulavuollebealli
pauloitella(verkkoa) moarddašit
pauloittaa (verkkoa) moardit
pauloitus(verkon) moardda
pauloituslankamoarddaárpu
paunettigirdnomeardi, gárdemeardi
pedagogipedagoga
pedagogiikkapedagogihkka
pedagoginenpedagogalaš
pehmentynyt kalašlinzi
pehmentää(pinnaltaan)litnudit; (sisältä)dipmadit, dibmet
pehmetä(kalasta, liian pitkään verkossa) njuohcat, šlinzzagit; helposti pehmenevänjuohcalas, njuohcci (-s); siika on helposti pehmenevä kalačuovza lea njuohcalas guolli
pehmetä(pinnaltaan)litnut, linásmuvvat; (äkkiä) linihit
pehmetä(sisältä) dipmat; (äkkiä)dimihit
pehmeyslinisvuohta, dimisvuohta
pehmeä(pinnaltaan)li/nis (-tna); (sisältä)di/mis (-pma)
pehmeä(poronnahasta, kankaasta) mievkk/is (-es)
pehmeäluminenluotkk/us (-os), luotkko-
pehmikedimádas, doavdnji, linádas
pehmittää(hakkaamalla) cábmit ~ cápmit
pehmo(software) dipmagálvu
pehmoinen(esim. kankaasta, nahasta, ihosta) li/nis (-tna)
pehmustaalitnudit
peikkostállu
peilausspeadjalastin
peilispeajal
peilikuvaspeajalgovva
peilityynivuodjagoalk/i (-kes)
peilityyni(subst.) vuodjagoalki
peippobeibboš
peite(vuoteessa)govččas, tehppen, teahppa (N); (ahkion)guđju
peitellä(jollakin)gávččadit; (asiaa)čiegadit
peitinhöyhengovččasdolgi
peitinkarvagovččasguolga
peitto(vuoteessa) govččas, tehppen, teahppa (N); peitossagokčagasas, gokčasis, peittoongokčagassii, gokčašii
peittyvä ominaisuusjávki iešvuohta
peittyägokčasit, gokčašuvvat, gokčot; (hiekkaan)jávvásit, jáv´vot, čávdot ~ šávdot, čávdásit ~ šávdásit, (lumeen)jovgot, borgot, muhttot
peittäägokčat; (hiekkaan, lumeen)jávistit, čávdit ~ šávdit
pekonibeikon
pelastaagádjut, gádjalit; beastit (rel.)
pelastajagáddju; beasti (rel.)
pelastuagádjašuvvat, gáddjot
pelastusgáddjojupmi, gádjalus; bestojupmi (rel.)
pelastusarmeija beastinarmea
pelastusliivit (pl.)gádjunliiva, govdunliiva
pelastustyögádjunbargu
pelata(esim. korttia)speallat; jalkapalloačiekčat spáppa, lentopalloadoaškut spáppa, pesäpalloačaskit spáppa, käsipalloasuohpput spáppa, koripalloakorespáppastallat, jääkiekkoajiekŋaskearrostallat
pelispeallu
pelikaanipelikána
pelikorttispealla
pelisääntöspeallannjuolggadus
pelkkädušše, aivve, čabu
pelkoballu
pelkuribaleš, árggan, árggar, árggesdiŋga, njoammelhiitta
pelkuruusbalešvuohta, árgivuohta
pelkästäändušše, aivve, aivvefal
pellavabeallemas
pellavakangasliidni
pelle hearvadahkki
pellonraivausbelden
pelokas baleš (-is), ballalas, bal´levaš, árg/i (-ges), soaiggas
pelote balddonas, balddus, gavdnja, gavnnjastat
pelotella balddáhallat, baldalit, hirpmahit
peloton baluh/eapme (-is), jál/lu (-os), duostil (-is), dusteš (-is), roahkka/t (-dis), čoaskačoalat
pelottaahäntä pelottaa son ballá, son lea balus
pelottaa(pois) baldit, gavdnjet, gavdnjalit, gavnnjastit
pelottava(paikasta)gáppus, ruojus, goalus; (tapahtumasta, asiasta)balahahtti, balddihahtti, balddonas, suorggahahtti, suorggatlaš, surgehahtti, soaiggus
peltispel´le
peltiseppäspel´lerávdi
peltobealdu
peltoalabealdoviidodat
peltohanhikkibealdosuorbmarássi
peltohatikka bealdobittal
peltohiiriniitosáhpán
peltokaalibealdogálla
peltokanankaalibealdofiski
peltokortebealdohoaš´ša, gálvagorddet, sávzzarássi
peltolemmikkibealdovajálgeahtesnásti
peltomatarabealdomáđir
peltomyyräbealdosáhpán
pelto-ohdake bealdobiššan
pelto-orvokkibealdoviola
peltopillikebealdobuoiddamas
peltopyybealdobakku
peltopähkämöbealdospiinneruohtas
peltoretikkabealdorettet
peltosauramobealdočehpor
peltosirkkubealdocihci
peltovalvattibealdojeađjá
peltovillakkobealdospiinnut
peltovirviläbealdosáhpal
pelurispeal´li
pelästyttää baldit, balddihit, suorggahit, surgehit; (jotakuta haamuilla, kummitusjutuilla) ráibmat
pelästyä (jotakin) bal´lát (mas nu), soddiluvvat
pelätä (jotakin) ballat (mas nu)
penaalipenála
pengermästeal´li
penikkačivga; (koiran)vielppis
penikoida čivgat
peninkulmabeanagullan ~ beanatgullan, miila
peninkulmakaupallamiilaviissaid
penisks. siitin
penisilliinipenisilliidna
penkkabáŋka
penkki beaŋka
penkoa boltut, borvet, moivet, skurbat, skuorgat
penniben´ne; ei pennin penniäii buollán ben´nege
pensaikkosuovka, miestagat (pl.)
pensasmiestta
pensasaitamiesttaáidi
pensasangervoguorcerássi
pensasirkkalintumiesttašur´ri
pensaskanervamiesttalivdnju
pensaskerttumiesttavizar
pensassirkkugárdecihci
pensastaskumiesttaskilki
penseägážžár (-is), juvd/u (-dos), ustitmeahttun, ráhkismeahttun
penskačivga, dear´ri, divri, dihkki, buoska, juŋká (mask.), juŋkor (mask.), nieidalihtor (fem.), nieidasahpal (fem.)
pensseliks. sivellin
penätäbivdduhit, goardit, ánuhit, ginuhit
perata(marjoja) rensket
perata(rikkaruohoja kasvimaasta) hilsket
perata ks.suolia, suolistaa
perehdyttää(joku johonkin) oahpásmuhttit (soapmása masa nu)
perehtymätönoahpismeahttun
perehtyä(johonkin)oahpásmuvvat (masa nu)
peremmäksimaŋŋelii, maŋŋelebbui, (vähän)maŋŋelažžii; (asumuksessa)boaš´šolii, boaš´šolebbui, (vähän)boaš´šolažžii
perempisiskkit, maŋit; (asumuksessa)boaššut
perempänämaŋŋelis, maŋŋeleappos; (vähän)maŋŋelaččas
perempänä(asumuksessa) boaš´šolis, boaš´šoleappos, (vähän)boaš´šolaččas
perfekti(kiel.) perfeakta
perhebearaš, veahka (R)
perhe-eläkebearašealáhat
perhe-elämäbearašeallin
perheenjäsenbearašlahttu
perheenäitieadneolmmoš
perhekuntabearatgoddi, bearragoddi, gázzi, joavku
perheneuvolabearašráv´ven
perhepäivähoitobearašbeaivedikšu
perhesopustobudilli
perheyritysbearašfitnodat
perho(viehe)dolgevuogga
perhonenbeaiveloddi, beaivelottáš
periaateprinsihppa, vuođđojurdda
periaatteellinenprinsihpalaš, vuođđojurddalaš
perijäárbejeaddji, árbbolaš
perikatoroahppi; joutua perikatoonroahppánit
perikuntaárbegoddi
perillinen árbbolaš
perimägenotiipa
perimätieto árbediehtu, tradišuvdna
perináibbas, hui; perin tavallistahui dábálaš
perin pohjin, perin juurinvuđolaččat
perinne árbevierru,tradišuvdna
perinnöllinenárbejuvvon, árbe-, árbbálaš, genetihkalaš
perinnöllinen sairaus árbedávda, bearri, sogadávda
perinnöllisyys árbbálašvuohta, genetihkalašvuohta
perinnönjako árbejuohku, árbejuohkin
perinnöttömyysárbbehisvuohta
perinnötönárbbeh/eapme (-is)
perinteinen árbevirolaš
perintäbearran, mávssiheapmi
perintö árbi
perintökaariárbegeavli
perintölakiárbeláhka
perintömaaárbeeana(n)
perintöomaisuusárbeopmodat
perintöosaárbeoassi
perintötekijäárbedahkki, gena
perintöveroárbevearru
perisyntigoaŧŧosuddu, goahtosuddu, árbesuddu
periytyäárbašuvvat
periä árbet
periä (maksu) bearrat
perjantaibearjadat; perjantainabearjadaga
perkelebeargalat
permantoguolbi, láhtti
permikkä(kodassa) bearpmet
pernadáđvi
pernarutto(med.) dáđvesonahat, dáđvevihki
persamus(housuissa) hiitta
perse(vulg.) bahta; perseelleenbađalassii
persikkapersihkka
persiljapersilljá
perso (erit. johonkin ruokaan) váibmil (-is); tulla persommaksiváimmálmuvvat
personifikaatiopersonifikašuvdna
persoonapersovdna
persoonallinenpersovnnalaš
persoonallisuuspersovnnalašvuohta
persoonapronomini(kiel.) persovdnapronomen
persoonatonpersovnnah/eapme (-is)
perspektiiviperspektiiva, geahččanguovlu
perua(esim. osallistuminen) šluhttet
peruke(ongessa) duorgu, siibma
perukkaboaittobeale báiki; (lahden tms.)bahta
perunabuđet, botehtos, bohtás
perunajauhobuđetbulvarat (pl.)
perunalaatikkobuđetkás´sa
perunalaatikko(ruokalaji) buđetfoarbma
perunamuusibuđetnjuvddus
perunannostobuđetgaikun
perunanvarsibuđetgálla
perunapeltobuđetbealdu
perunasalaattibuđetsaláhtta
perunkirjoitusárbečáliheapmi
perusarvovuođđoárvu
perusasiavuođđoáš´ši
perusedellytysvuođđoeaktu
peruselinkeinovuođđoealáhus
perusinvestointivuođđoinvesteren
perusjakovuođđojuohku
peruskalliovuođđobákti, vuođđogál´li
peruskirjavuođđogirji
peruskorjausvuođđodivvun, remonta; tehdä peruskorjausordnet, divodit, remontet
peruskouluvuođđoskuvla
peruskoulutusvuođđoskuvlejupmi
peruskurssivuođđogursa
peruslukuvuođđolohku
perusluonnevuođđoluondu
perusmuotovuođđohápmi
perusmäärävuođđomearri
perussanavuođđosátni
perussointuvuođđočuojus
perussolukkovuođđoseallat (pl.)
perussävel(mus.) vuođđonuohtta
perussääntövuođđonjuolggadus
perustavuođđu
perustaavuođđudit, ásahit
perustaajuusvuođđodávjodat
perustajavuođđudeaddji
perustamiskirjavuođđudangirji
perustamiskokousvuođđudančoahkkin
perustarvevuođđodárbu
peruste ágga, argumeanta, vuođus, vuođuštus ~ vuođustus, sivva, cuohkki
perusteellavuođul, jelgii (R); sopimuksen perusteellasoahpamuša vuođul ~ jelgii
perusteellinenvuđolaš
perusteellisestivuđolaččat
perusteetonvuođoh/eapme (-is) vuođuh/eapme (-is); perusteeton vaatimusvuođohis gáibádus
perustehtävävuođđobargu
perustehtävävuođđodoaibma
perustellaákkastallat, vuođuštit, vuođuštallat, vuođđudallat, argumenteret
perusteluákkastallan, vuođuštus ~ vuođustus, ágga
perustua(johonkin) vuođđuduvvat (masa nu); mihin tämä perustuu?mii lea dán vuođđun?, masa dát vuođđuduvvá?
perustusvuođđu
perustuslaillinenvuođđolágalaš, konstitutionála
perustuslakivuođđoláhka
perustuslakivaliokuntavuođđoláhkaváljagoddi
perustutkintovuođđodutkkus
perusvalmiusvuođđodáidu
perusväittämä(aksiooma) vuođđocealkka
perusyksikkövuođđoovttadat
peruukkidahkuvuovttat (pl), peruhkka, peruvka
peruuttaa(autoa tms.)murddihit, (esim. osallistuminen)šluhttet, (lausunto tms.)geassit eret
peruutus(ajoneuvon)murddiheapmi, (esim. osallistumisen)šluhtten, (lausunnon tms.)eretgeassin
peruutusnäppäin(tietok.) murddihanboallu
peruutusvaihdemurdinmolssa
perä(asumuksessa) boaš´šu; perälläboaššus, perälleboš´šui, perempänäboaššolis, boaššoleappos, peremmäksiboaššolis, boaššolebbui
peräaukko bahtaráigi
peräevämaŋŋeveaksi, čoallegeašveaksi
-peräinen-vulggolaš, -vulgosaš, -vuolggalaš; esim. tuliperäinendollavulggolaš
peräisineret; mistä olet peräisin?gos don leat eret?
peräkaari(veneessä)maŋŋerággu; (ahkiossa)maŋŋefierra
peräkkäin maŋŋálagaid; aivan peräkkäin maŋŋemaŋŋálagaid
peräkkäinenmaŋŋálas
peräkärrygálvojor´ri, goallosjor´ri
perälauta(reessä, ahkiossa tms.) bahtaliehkku, liehkku
peräluukkumaŋŋeluŋka
perämies(laivassa) stivrejeaddji
perämoottorifanasmohtor
peränpitäjä(ryhmässä, tokassa) maŋuš
peräpaino(esim. veneessä) maŋŋedeaddu; peräpainossamaŋŋedeattus
peräpenkkimaŋŋebeaŋka
peräpohja(veneessä, paljas kaarenväli perä- ja pohjateljon välissä) maŋŋesies´si
peräpuikkobahtabuiku
peräpukamabahtabuogu
peräpuolimaŋábealli; peräpuolellamaŋábealde, peräpuolellemaŋábeallai, peräpuolelta, peräpuoltamaŋábeale
peräpäämaŋágeahči; peräpäässämaŋágeahčen, peräpäähänmaŋágeahčai, peräpään kauttamaŋágeaže
peräseinämaŋŋeseaidni, boaš´šoseaidni
peräsin(ohjain) stivrran, válla
perässämaŋis; perässänimu maŋis, hänen perässäänsu maŋis
perässähiihtäjä(myötäilijä) cecce; tuo perässähiihtäjä oli tietenkin valmis seuraamaan häntädiet cecce lei dieđusge gearggus čuovvulit su
perästäpäin maŋil
peräsuolibahtačoalli
peräteljo(veneen takaosassa, pohjalla) maŋŋedilljá; peräteljonkaarimaŋŋedilljárággu
perätiollásii, olles; oli siellä peräti viisi päiväälei doppe olles vihtta jándora
perätilassa olevaruovtto-; perätilassa oleva sikiöruovttománná, perätilassa oleva vasikka ~vasa ruovttogálbi, ruovttomiessi
perätuhto(veneessä istumiseen) uhcadiljáš
perätäjearahit, vuorjat
perävaunumaŋŋevovdna, heaŋgár (N)
peräänmaŋŋái; peräänimu maŋŋái, hänen peräänsäsu maŋŋái
peräänantamatongil´lil (-is), nággár (-is), ceaggá/i (-s)
perääntyämurdilit, geassádit
pesaistabassalit
pesemätönbasakeahtes (attr.)
pesettääbasahit
peseytyäbasadit
pesijäbas´si
pesiäbes´set
peski beaska; (kulunut)muoddá
peski(karvakulu) skoar´remuoddá; (kulua karvakuluksi, peskistä)muoddáluvvat, skoarragit
pessimistipessimista
pessimistinenpessimisttalaš
pestata(johonkin toimeen) bestet, vervet, bálkáhit
pestäbassat; pestä pyykkiä, pyykätä bassaladdat
pesu bassan; pani paitansa pesuunbijai báiddi bassalussii
pesuainebassanávnnas, basas
pesuallasbassanlihtti, bassanálddis
pesue beasuš, beassádat, beassadas
pesuhuonebasadanlatnja
pesukonebassaladdanmašiidna
pesulabasahat, bassaladdanrusttet
pesunkestävä(kuv.) albma, duohta, buiga, sieiva, eakti; hän on pesunkestävä norjalainenson lea sieiva dáža
pesuriepubasaldat
pesutupabassaladdanlatnja
pesuvatibassanfáhtta, skoavit
pesyebeasuš, beassádat, beassadas
pesäbeassi
pesäkegoahti
pesäkolobeasseguovdnji
pesäpallo(pelinä)spábbačaskin; (pallo)časkinspábba
pesäpallomailaroadda
petata(vuode) láhčit
petioađđensadji
petikaveriseaŋgaguoibmi; (vulg)buoskunskihpár
petivaatteet(pl) gávnnit (pl.), oađđádagat (pl.)
petkuttaabeahttit, njihtat, mánnat, dájuhit, lumpet, lum´met, buiját, jukset, geassit njunis
petkutusbeahttin, njihtan, dájuheapmi, lumpen, lum´men
petoeläin boraspire, spire, návdi, beahtu, bánálaš, riktá
petokalaboraguolli
petolintugazzaloddi, boraloddi
petollinenbehtolaš, njihtalas
petopunkki borašir´rá
petosbeahtus, beahttu
pettuguolmmas; kiskoa pettua, kuolmustaaguolmmastit
pettuleipäguolmmasláibi
petturibehtolaš olmmoš
pettuvelliguolmmasmálli
pettymysbeahttašupmi
pettyäbehttot, beahttašuvvat
pettämätönbeahttemeahttun
pettääbeahttit; tulla petetyksibehttot, joutua (jonkun) pettämäksibeahtahallat (soapmásii)
petäjäbeahci, háika
peukalobealgi
peukaloida(vilpillisin aikein) duohtadit, giehtaguššat
peukaloinenbealgeloddi
peukalokyytibealgesáhttu; matkustaa peukalokyydilläjohtit belggiin, liftet (N)
peukalokyytiläinenbealgesáhtolaš, liftejeaddji (N)
peukuttaabealgguhit
peuragoddi
peurakorva(merkitsemätön poro) geažotbeallji, goddebeallji
peurakuoppagodderoggi, ráhporoggi
peuranpyyntigoddebivdu
peuranpyyntiaitaus(vuomen) vuopman
peuranvirnagottesáhpal
peuravasa(merkitsemätön poronvasa) goddemiessi
piakkoinfarggabáliid
pian fargga ~ farga
pianistipianista
pianopiáno
pidellädoaladit
pidemmästi guhkibut
pidempiguhkit; vähän pidempiguhkebuš
pidennysguhkideapmi
pidennyttääguhkkudit
pidentyäguhkkut
pidentääguhkidit
pidetty(suosittu) bivnnu/t (-his)
pidot(pl.) guos´semállásat (pl.), doalut (pl.), meassut (pl.), keasttat (pl.)
pidätellädoaladit, doalahallat, caggat, goahcat
pidättyvävárrugas, moderáhtta
pidättääváldit gitta, aresteret; joutua pidätetyksiválddáhallat, váldot
pidätysgittaváldin, aresteren
pidätysporo(viimeinen poro raidossa rinnettä laskeutuessa) čoanohas
piehtaroidafieradit, jorrat, jorggáhallat, bálkestallat, bálkestahttalit
piekanaboaimmáš, biehkan
pieksubieksu, riehttegáma
pieksää cábmit, huškut, náhkkádit, sealgádit, čorbmat, čiekčat; (tulla piestyksi)cápmáhallat~huškkohallat ~ čorpmahallat ~ čievččahallat (soapmásii)
pienehkösmávvalágan
pieneliösmávvaealán
pienempiuhcit, unnit, smávit
pienennelläuhcádallat, unnádallat
pienennysuhcideapmi, unnideapmi, uhcádus, unnádus
pienentyäuhccut, un´nut, smávvut, bin´nut (R), šaddat uhcibun ~ unnibun
pienentäminenuhcideapmi, unnideapmi
pienentääuhcidit, uhccudit, unnidit, un´nudit, smávvudit, binnudit (R), dahkat uhcibun ~ unnibun; yrittää pienentääuhcádallat, unnádallat
pienhiukkanensmávvapartihkal
pieniuhc/ci (-a), u/n´ni (-nna), smáv/is (-va); binna (attr.), bánna (attr.), binnabánna (attr.); pitää liian pienenäuhcášit, unnášit, pienestä pitäenuhccivuođa ~ un´nivuođa rájes
pienikokoinen(esineestä) šiehttil (-is)
pieninuhcimus, unnimus, smávimus
pieninenäinennjunih/eapme (-is)
pieniraajainen(eläimestä) ruovjjeh/eapme (-is)
pienisarvinenčoarvveh/eapme (-is)
pienisilmäinen(verkosta) bask/i (-kes)
pienivatsainenčoavjjeh/eapme (-is)
pieniäsmáv´vet, smávvut; (lihaa)cáhpat, (halkoja)luoddut
pienlentokonesmávvagirdi
piennar(pellon) bealdoravda
piennisäkässmávvanjiččehas
pienoiskiväärisálon, sálonbis´su
pienoiskokoinenminiatyrasturrosaš
pienoismallismávvamál´le, uhcamál´le, unnamál´le, miniatyra, modeal´la
pienokainenuhcahaš, unnoraš, uhcamánáš, unnamánáš
pienryhmäsmávvajoavku
pientilallinensmávvadálolaš
pientuotanto, pienimuotoinen tuotantosmávvilbuvttadeapmi
pienuusuhccivuohta, uhccodat, un´nivuohta, un´nodat
pienviljelijäsmávvadálolaš
pieraistabusket
pierräbuoskut
pierubuoska
piha, pihamaašillju; šallju (R)
pihahtaa, sihahtaasuođihit
pihapiirišilljobiras
pihaporošiljohas
piharakennusolgovisti
piharatamogovdalasta, šilljolasta
pihasauniojámešbátni
pihatähtimöšilljohilsku
pihdata (kitsastella)hánástallat, hánohallat, coaccástallat, cuhcit, divastallat, sniiggáruššat, giinnahit
pihdit(pl.) basttat (pl.), táŋggat (pl.)
pihiks. kitsas
pihinä, sihinä šuđđa
pihistä, sihistäšuđđat, šuđaidit
pihistäädohppet, livkalit, njávkkastit, njámastit
pihiyshánisvuohta
pihkagáhčči
pihlajaskáhpi
pihtaillaks. pihdata
pihvibif´fa
pii(haravassa)bátni
piika biigá; palvella piikanabiigot, biigostallat
piikikäsbiiká/i (-s)
piikitelläskuhččet, skuožurdit, skurbat, skudnet, čuoggut (ks. härnätä)
piikivididnu
piikkari(kenkä)biikagáma
piikkibiika
piikkihaihoahkka
piikkijuuribiikaruohtas
piikkijäkälänállojeagil
piikkilankabiikasreaŋga
piikkilanka-aitabiikaáidi
piikkinahkainenbiikanáhkat
piikkinenbiiká/i (-s), biik/ii (-es)
piikkisarvi(porosta) biikačoarvi, buikočoarvi
piikkisikabiikaspiidni
piikoa biigot
piileskelläčiehkádallat
piilevädidnodeappu
piiločiehká; piilo-čiegus-
piilokuvačiegusgovva
piilomainontačiegusmáinnusteapmi
piiloončihkosii, čiehkagassii
piilopaikkačiehkásadji
piilossačihkosis, čiehkagasas
piilotellačiegadit
piilottaačiehkat
piiloutua čiehkádit
piilovaikutusčiegusváikkuheapmi
piimiä(maidosta) lohppet
piimäloahppi, loahppemielki, bipmi, suvrulanmielki
piina biidnu
piinaantua biidnašuvvat, giksašuvvat
piinallinengivssálaš, giksá/i (-s)
piinata biinnidit
piintyä cieggat
piipata(antaa äänimerkki) biipet
piipittää bihčut, spitnjut, bitnjut; (linnuista)civkit, civkkuhit
piipitysbihčun, spitnjun, bitnjun; (linnuista)civkin, civkkas
piippubiipu; polttaa piippuabiippostallat
piipunpesäbiipobeassi
piipunpolttajabiippostal´li
piipunpuhdistinbiiposággi, biiposkurbban, skárbban
piipunvarsibiipoveardi, biipoleagga
piiputella, piipustellabiippostallat
piira, kivipiira(linnuilla) birrán ~birráš
piirakkapiroga, muorjegáhkku
piiribire, birradat; piiriin ollái, piirissäolis
piiri(mat.) birramihttu
piirihallintoguovlluhálddahus
piirileikkiseaibbástallan
piirittääbirastahttit
piironkiskuf´faskáhppe
piirresárggus, iešvuohki
piirrelläsárggodit, tevdnedit, tevdnedaddat
piirrossárgun, sárggus, tevnnet
piirtosáhcu, cáhču
piirturisárggon
piirtääsárgut, tevdnet; (nopeasti)sárget, sárgulit, tevdnestit
piirtää(viiva) sáhcut, cáhcut
piirustussárgun, sárggus, tevdnen
piirustustunti(koulussa) sárgundiibmu
piisamibisámroahttu
piisata(riittää)bistit, juoksut, reahkkát, leat doarvái
piisibiise, sámeuvdna, dáhkki (S)
piiskaspihčá, spižá, roaiská, roaisku, roaiskkan, roiskkon, skárba
piiskata (esim. mattoja) spihččet, ruoskidit (R)
piiskata(rangaistukseksi) ris´set, durget, addit duorggaid ~roaiskkaid ~ spižáid; joutua (jonkun) risuttamaksiris´sehallat (soapmásii)
piiskaustelinesavdnjinholga
piiskuttaa (hiirestä)cihrrat, cihraidit, (linnusta)civkit, civkkuhit
piiskutus(hiiren)cihrran, cihraideapmi, (linnun)civkin, civkkas, civkkuheapmi
piispabismá
piispanistuinbismmástuollu
piitataberoštit, velehit
piitimensaamebiŧonsámegiella
piitimensaamelainenbiŧonsápmi
piittaamatonberošmeahttun, skiluh/eapme (-is), háreh/eapme (-is)
piittaamattomuusberošmeahttunvuohta, skiluhisvuohta, hárehisvuohta
pikaistuastravdnjaluvvat
pikajunajohtilis toga
pikakirjehoahpporeive
pikakirjoittajastenográfa
pikakirjoitusstenografiija
pikakäynti(jossakin)finadeapmi, finiheapmi, mannaleapmi; (jonkun luona)čáŋadeapmi, guovlladeapmi, coggaleapmi
pikalinja(liikenteessä) hoahpporuvtto
pikalähettihoahppoáirras
pikapuheluhoahppočuojahastin, hoahpporiŋgesteapmi
pikaricearki, gearra
pikaruokahoahppobiebmu
pikemminfarggabut
pikemminkin baicce, buoret, ovdal juo; hän on pikemminkin saamaton kuin laiskason lea ovdal juo sealggeheapme go láiki
pikirávrabihkka
pikimminfarggamusat, farggamustá, jođánepmosit
pikkuaivot(pl.) uhcavuoigŋašat (pl.), unnavuoigŋašat (pl.)
pikkuasiasmávvaáš´ši, bás áššáš
pikkuauto (henkilöauto) smávvabiila
pikkuhiljaavehážiid, uhccánaččaid, un´nánaččaid, smávvážit, gulul
pikkuinenuhc/ci (-a), u/n´ni (-nna)
pikkuisenvehá, veháš
pikkujoutsen deagganjukča, uhcanjukča
pikkukajavaskier´ru; lintuinfluenssaan menehtyi paljon pikkukajavialoddeinfluensá gottii dievva skierruid
pikkukalasmávvilguolli; nuotassa oli sekä pikkukaloja että vonkaleitanuohtis ledje sihke smávvilguolit ja stuorahat
pikkukaupunkismávvagávpot
pikkukenkävuollegis gáma, skuovva
pikkukuoviguškkástat
pikkukäpylintuguossabáhcatloddi
pikkulapsi uhcamánná, unnamánná,mánáš, bás mánáš; pikkulapsesta lähtienuhccivuođa, un´nivuođa rájes
pikkulaukkuruhtarássi, bursarássi
pikkulehdokkidavvelieksi
pikkuleinikkideagganoarsa
pikkuleipäuhcagáhkoš, smierrogáhkoš
pikkulepakkodeagganáhkkesoadji
pikkulepinkäinendeaggaskirri
pikkulintucizáš, uhcalottáš, unnalottáš
pikkulohi(tintti) diddi
pikkulokkideaggagáiru
pikkumainenuhcamielalaš
pikkumataradeaggamáđir
pikkumyrskypääskydeaggastoarbmaspálfu
pikkunieriäskiddu
pikkupalpakkodeaggahávggarássi
pikkupensaskerttučalbmevizar
pikkupetosmávvanávdi
pikkupoikauhcagánddaš, unnagánddaš, jeavdi (R), bártnáš, bán´ne, bárehuoš, bojá, bocce
pikkuporot(pl.) (kermikät ja vaatimet vasoineen) smávvilbohccot (pl.)
pikkuporvarismávvaborggár
pikkuserkku(miespuolinen)nuppi buolvvas vilbealli, (naispuolinen)nuppi buolvvas oarpmealli
pikkusieppodeaggalivkkár, uhcalivkkár
pikkusirkkudeaggacihci, uhcacihci
pikkusirrideaggaviroš, uhcaviroš
pikkusiskouhcaoabbá, unnaoabbá
pikkusormičelččen, čeŋkkeš
pikkutakkijáhkka, geavla, treddjo (N)
pikkutiiradeaggadirru
pikkutikkadeaggačáihni
pikkutyllideaggabuvvedat, uhcabuvvedat
pikkutyttönieiddaš
pikku-uikkudeaggabuokčá
pikkuvarpunenmuorracihci
pikkuvarvasčelččen, čeŋkkeš, uhcagaccaš, unnagaccaš
pikkuvauvanjuoratmánná
pikkuveliuhcaviellja, unnaviellja
pikkuviha(hist., S) uhcavašši
pilahilbošeapmi
pila(pilaannus) billi; pilallabilis, pilallebillái, mennä pilallemannat billái, billašuvvat
pilaantua billašuvvat; (sieltä täältä)billašuddat
pilaileva spivkkár (-is), skálžžár (-is), spilžžár (-is), kliissár (-is), leaiká/i (-s), leikes (-is)
pilailijaspivkkár, leaikkastal´li, skálka, skeijár, hearvadahkki, kliissár
pilaillaspivkošit, spivket, leaikkastallat, leaikkastit, leikošit, kliiset, skálžžáruššat, skálkkastit, skálkošit, skálkkastallat
pilakuvakarikatuvra
pilaribázzi, čuolda
pilata bilidit, billistit; pilata mainegutni njeaidit
pilkahdellaoidnostallat, givdnjut, givnnjardit
pilkahtaaoidnostit, givnnjihit, givnnjádit
pilkallinenbilkár (-is)
pilkatabilkidit, bilkáruššat, bilkošit, spoahttat, návrruhit
pilkkabilku; pitää pilkkanaatnit bilkun
pilkkaajabilkideaddji, bilkár
pilkkaaminenbilkideapmi
pilkkanimibilkonamma
pilkkasanabilkosátni
pilkkasiipiskoarra
pilkkibilka, giehtaváđđu, váđđu
pilkkiminenbilken, jiekŋaoaggun
pilkkiäbilket, jieŋa alde oaggut
pilkkoa(puita) luoddut
pilkkopimeäbihkkase/avdnjat (-vdjnes)
pilkku(karvoituksessa) dielku, dávli
pilkku(välimerkki) rihkku
pilkkukuumedielkodávda
pilkullinendilk/ui (-os), dávlá/i (-s)
pillahtaa itkuunčir´rot
pilleritabeahtta
pilli njurgganas
pillu(vulg.) ks. emätin
pilttuu(tallissa) hiŋgal
pilvetön jalahas, jealahas; tulla pilvetön sääjalahastit, jealahastit, jal´let
pilvibalva; mennä pilveenbalvet
pilvinenbalvá/i (-s), balv/ii (-es), balva-; pilvisen harmaamoskk/as (-u-)
pilvinen sääbalvadálki, balvvádat, obbadálki, moskkudálki
pilvistyäbalvet, obbet, ciehkut, dahkat obbadálkki, geassit obbasii, moskkosmuvvat, dahkat moskkudálkki
pimennyssevnnjodeapmi
pimentyä, pimetäsevnnjodit; (äkkiä)seavnnjihit
pimentääsevnnjodahttit; (lamppua, ikkunaa jne.) seavnnjahit
pimeys(tietämättömyys, sivistymättömyys) seavdnjatvuohta
pimeäse/avdnjat (-vdnjes) ~ seavdnja/t (-dis); näkyä pimeänäseavdnját, pitää jotakin liian pimeänäseavnnjášit
pimeä sääseavnnjádat
pimeä, pimeysseavdnjat, seavdnjadas, seavdnjatvuohta; pimeälläseavdnjadin, joutua pimeän yllättämäksisevnnjoduvvat
pinaattispináhtta
pingviinipingviidna
pinkaista viehkalit, čusket, binddastit, boalddáldahttit, rožoldahttit, njivžžastit, njalddestit; pinkaista perään viehkalahttit, viegaldahttit
pinkkalátna, guhpa, hoavga, leadji
pinkoačuoskut, bindut, njaldit, attildit, njaccuhit, guoikkuhit
pinnanmuotobajildushápmi
pinnevuor´rádus ~ vuorrádus, gulbmár, váttes dilli; joutua tämän tästä pinteeseenvuor´rástuddat
pinnistelläviccástallat, viccadit
pinolátna, guhpa, hoavga, leadji
pinotabardit ~ bordit, lánet, láhttet; (polttopuita, lautoja)rámpet, guhppet, stáhpalastit
pinsetit(pl.) pinseahtat (pl.), cikcemat (pl.)
pinta(yläpuoli)aláš, (ulkopuoli)olggoš, (päällyspuoli)bajildus, bajáš, bajoš; (nesteen, lumen, ihon, esineen)giera, (nesteen)oaivi, nousta pintaangovddiidit
pinta-alaviidodat, areála (N)
pintajännitys(fys.) gieragealddus
pintakudosbajildusgođus
pintalautabiddi, gidni
pintavesibajildusčáhci
pinttyäcieggat
piparjuuribihpporruohtas
piparkakkubihpporgáhkku
piparminttubihpporminta
pipobuncegahpir, ul´logahpir
pippeliks. kikkeli
pippuribihppor
pirahtaačuojihit, skilihit
piristyävirkkosmuvvat, arvvosmuvvat
piristäävirkkosmahttit, arvvosmahttit
pirkkalainenbirkelaš
pirskahtaariškkihit
pirskottaa riškkuhit
pirstalemoallu; pirstaleiksicuovkkas, moallun
pirstoutuacuovkanit, mollanit, moallanit
pirteävirk/ui (-os), virk/u (-kos), arvvo/t (-his), ealas (-is), ealaskas, eleš (-is); (ikäisekseen)heavskkálaš, heavská/i (-s)
pirtti(huone)stohpu, orrunlatnja; (yksinkertainen oleilupaikka)barta, gámpá (S), hyhtta (N)
pirtusriita
pirubiro, vuoras, riehtis
piruillabirostit
pirullinenbirolaš, vear´rá/i (-s)
pirullisuusbirolašvuohta
pirustibiroláhkai, biro ládje; siellä oli pirusti itikoitadoppe lei biroláhkai divri
pisamačáihmi, čáihni, čáđbmi
pisara goaikkanas; sadepisaraarvečalbmi
pisimminguhkimusat
pisimpäänguhkimus, guhkimusat
pisinguhkimus
piskiráhkká
pissacis´sa
pissapoika(autossa)biilacirggon
pissatacis´sat
pistečuokkis
pistel(korvamerkissä) sárggis, sárggaldat
pistelläčuoggut, čukkodit
pistemääräčuokkesmearri
pistin(ase) čukkon
pistiäinenčukkon, čoarvevievssis
pistoolipistovla
pistorasiacogganskáhppu, čuggenskáhppu
pistosčuggestat
pistämätönbirgetmeahttun
pistävänhajuinen(kärpästä, ketusta) seavdda; tulla pistävänhajuiseksiseavddagit
pistäytyä(jossain, jonkun luona)finadit, finihit, guovlladit, čáŋadit, coggalit, ealašit
pistääčugget, (useita kertoja)čuoggut, čukkodit; (ampiaisesta, paarmasta)báhčit, (muusta hyönteisestä)gáskit, joutua ampiaisen pistämäksibáhččot vieksái; pistää (johonkin)bidjat ~ nahkehit ~ coggat (gosa nu)
pistää(kivusta) vuoisat, (jatkuvasti)vuoissadit, (äkkiä) vuoissádit, vuoissihit
pistää neulallasákkastit
pitaalinenspihtálaš
pitelemätöneastatmeahttun
pitempiguhkit
pitempäänguhkit, guhkibut
pitkin(ympäriinsä)miehtá, pitkin lattiaamiehtá láhtti, (myöten)mielde, -ráigge, -rái
pitkittäinguhkkodahkii, miehtut
pitkospuut(pl.) rovvi
pitkulainen guhkedáleš, guhkolaš
pitkäguhk/ki (-es); yhtä pitkätovtta guhku, pitää jotakin liian pitkänäguhkášit
pitkäaikainen guhkesáigásaš, guhkálaš, guhkálmas, guhkesáigge-
pitkähelmainenhealbmá/i (-s)
pitkäikäinenahkká/i (-s), guhkesagat; (esineistä)bistil (-is)
pitkäjalkainenguhkesjuolggat, juolgá/i (-s)
pitkäkalloinenguhkesoaivvat
pitkäkarvainenguhkesguolggat
pitkäkoipi(ihmisestä) stávru
pitkäkorvainenguhkesbealjat
pitkäksi aikaaguhkkásii, guhkes áigái
pitkälehtikihokkišođbačurolasta
pitkälehtivitaguhkesvihti
pitkälleguhkás
pitkällinenguhkálaš, guhkálmas, guhkilmas
pitkälläguhkkin
pitkältibuori muddui, buorre mealgadii
pitkämatkalainenguhkemátkkálaš
pitkämielinenguhkesmielalaš, gierdavaš
pitkänhuiskea(ihmisestä) stávrras (-)
pitkänomainenguhkedáleš, guhkolaš
pitkänäköinenguhkásoaidnil (-is)
pitkäperjantaiguhkesbearjadat
pitkäsiimaliidna; pyytää pitkälläsiimallaliinnastallat
pitkästiguhket~guhkit; selitti pitkästičilgii guhket
pitkästyttävädolkadahtti, váibadahtti, suivvastuhtti
pitkästyttäädolkadit, váibadit, suivvastuhttit
pitkästyädolkat, denet, diellat, gievdat, váibat, váivvástuvvat, givssástuvvat, dolkkástuvvat, suivvastuvvat, duššástuvvat
pitkäsääri(ihmisestä tai eläimestä) ránči
pitkäsäärinen(ja hontelo) ránč/čas (-e-); olla jossakin pitkäsäärisenäránčát, tulla pitkäsääriseksiránččagit, kulkea pitkäsäärisenäránčut
pitkätukkainenguhkesvuovttat
pitkävartinen(esim. saappaasta)guhkesleakkat; (esim. kirveestä)guhkesnađat
pitkäveteinendolkadahtti, ahki/t (-dis), suivvastuhtti
pitkävihainenguhkesvašálaš, soažžumeahttun, doažžumeahttun
pitkäänguhká
pitoatnu, doallu, geavaheapmi, geavahus
pitoisuusdoallu
pitovaatteet(pl.) atnubiktasat (pl.)
pitsi(naisenlakissa) speallavearka
pituinenguhku, guhkkosaš (attr.); viiden sylen pituinen suopunkiviđa sala guhkkosaš suohpan, suopunki on viiden sylen pituinensuohpan lea vihtta sala guhku
pituusguhkkodat
pituusaste(geogr.) guhkkodatgráđđa
pituushyppyguhkásnjuiken, guhkkodatnjuiken
pituuspiiri(geogr.) guhkkodatgierdu
pituussuuntaanguhkkodahkii, miehtut
pitäjäsuohkan, gielda
pitäjäneuvos(S) suohkanráđđi
pitääatnit, doallat; (mod.)galgat, fertet, ber´ret, seahtit; (jostakin, jostakusta)liikot (+ ill.), (jonakin)atnit (+ ess.), (kiinni)doallat, (huolta jostakin)atnit fuola (mas nu), (hallussaan)iežas hálddus, duohken, (paikkansa)doallat deaivása, (taloa)dálostallat, (sylissään)biepmadit; pitää hyviä kelejädoallat buriid siivvuid; pitää nuotiotadolastallat; pitää (liian) laiskana, pitkänä, kylmänä jne.láikkášit, guhkášit, galmmašit jna.
plagiaattiplagiáhtta
plagioidaplagieret
plagiointiplagieren
plakaattiplakáhtta
planeettaplaneahtta ~ planehta
planktonks. keijusto
plantaasiplantáša
pluraali(kiel.) plurála, máŋggaidlohku
plusplus
pluskvamperfekti(kiel.) pluskvamperfeakta
podcastpodda; podcastatapoddet
poeettinenpoehtalaš
poetiikkapoetihkka
pohdintaguorahallan
pohjabodni, vuođđu
pohjakerrosvuođđogeardi
pohjakoulutusvuođđoskuvlejupmi
pohjallabotnis
pohjallinen(kengän) leastu
pohjanailakkidavvesillan
pohjanhorsmarohtohorbmá
pohjankatinliekoidni
pohjankeltaliekovárresilvi
pohjankiislajiekŋačielkkis
pohjanluhtakuusiojealggečoalči
pohjanluhtalemmikkidavvevajálgeahtesnásti
pohjanlummevilgesloppan
pohjannurmikkaeamigieddesuoidni
pohjanpajusieđgaskier´ri
pohjanpalpakkomohtehávggarássi
pohjanröllibajošávji
pohjansauniodavvečehpor
pohjansilmäruohodavvečalmmon
pohjansinivalvattijeađjá
pohjansirkkusieđgacihci
pohjantalvikkidavvedálvvut
pohjantikkadábálaš čáihni
PohjantähtiBoahjenásti, Boahji, Davvenásti
pohjantähtimöájahilsku
pohjapiirrosvuođđosárgun, vuođđogovva, vuođđoplána
pohjata(kenkää) sollat, solát
pohjateljo(veneessä, irrallinen) luŋka
pohjatonbotnih/eapme (-is)
pohjavesibodnečáhci, eanačáhci, vuođđočáhci
pohje váhkká
pohjeluuváhkkádákti
pohjemmaksibotnibui, bodnelii
pohjempanabotnibus, bodnelis
pohjempana olevabotnit
pohjimmainenbotnimus; pohjimmaisenabotnimusas, pohjimmaiseksibotnimussii
pohjoinendavvi; pohjoisessadavvin, pohjoiseendavás, pohjoisesta päindavil
pohjoisempidavit; pohjoisempanadavvelis, davveleappos; pohjoisemmaksidavvelii, davvelebbui
pohjoisindavimus; pohjoisimpanadavimusas, pohjoisimmaksidavimussii
pohjoiskalottidavvikalohtta
Pohjoismaat Davviriikkat
pohjoismainendavviriikalaš
pohjoisnapadavvipovla
pohjoisosadavvioassi
pohjoispuolidavábealli; pohjoispuolelladavábealde, pohjoispuolelledavábeallai, pohjoispuolitsedavábeale
pohjoispäädavágeahči; pohjoispäässädavágeahčen, pohjoispäähändavágeahčai, pohjoispään kauttadavágeaže
pohjoissaamedavvisámegiella
pohjoissaamelainendavvisápmelaš, davvisápmi
pohjoistuulidavádat, davvebiegga; tuuli pohjoisestabiekkai davil
pohjukka(jängän, aukion tms.) skuitu
pohtia suokkardit, suokkardallat, guorahallat, dutkkadit
poika bárdni, gánda, lunta, bártnáš, bán´ne, bárehuoš, bojá, bocce, boiggá
poikamainen(aikuisesta) gánddalágan; käyttäytyä poikamaisestigándaluddat, gánddastahttit
poikamies gándaalmmái
poikanen(pikkupoika) gánddaš
poiketaspiehkastit, spiehkkasit; (jossakin)mohkastit, finadit, mannalit
poikittaindoar´rás
poikittain, poikki(leikattuna) sneakta
poikittainendoar/is (-es), poikittais-doares-
poikkeamaspiehkkaseapmi
poikkeaminenspiehkasteapmi
poikkeavaspiehkkaseaddji
poikkeuksellinenspiehkastat-, spiehkastan-
poikkeuksellisestispiehkastahkan
poikki(esim. joen, tien)rastá; (katkeavasta esineestä)rastá, gaskat; nokka poikki (poromerkistä)gaskat, mennä (esim. tien, joen) poikkirasttildit (+ akk.)
poikkijuovainen lihassoludoaresstábat deahkkeseal´la
poikkikirves(muinainen) vietka
poikkileikkausrastáčuohpus, rastáčuohpahat
poikkipatorastábuođđu
poikkipiirtorastásárggis
poikkivirtaandoaresčáhcái
poikuebeasuš, beassádat, beassadas
poimia(marjoja)murjet; (hilloja)lubmet, láttagahttit (R), (puolukoita)jogŋet, (mustikoita)sar´ret
poimiačoaggit; čoakkildit, boaibmut
poimu(esim. vaatteessa, maaperässä) joaibmi; panna poimuillejoaibmudit
poimuinenjoaibmá/i (-s)
poimulehtibađverássi, vuolporássi
poimullajoaimmil
poimuttaa(kangasta, vaatetta) duorrat
poimuttaa(saumaa) guohpat
poimuttua (esim. saumasta) guohpasit, guohpašuvvat
poimutusguobaldat
poimuuntua(esim. maaperästä) joaibmut, joaimmagit
poimuvuoristojoaibmevárit (pl.)
pointti(asian ydin) poeŋ´ŋa
poiseret; poispäineret guvlui
poismeno(kuolema) eretvádjoleapmi
poissaeret
poissaolevaeretor´ru
poissaoloeretorrun
poissulkevaeretčuoldi
poistaajávkadit; (esim. rekisteristä)sihkkut
poistuageassádit, vuolgit; (ajasta)eretvádjolit, jápmit
pojannaskaligándabuici, gándabunci, gándabušku
pokaalipokála
pokasahadávgesahá
polaari polára
polannečasttas
poliisiboles, poliisa, politiija (N)
poliisiasemabolesstašuvdna
poliisiasiabolesáš´ši
poliisiautobolesbiila
poliisilaitosboleslágádus
poliisimestaribolesmeašttir
poliisipiiribolesbire
poliisitarkastajabolesdárkkisteaddji
poliisitiedotusbolesdieđáhus
poliisitoimibolesdoaibma
poliisitutkimusbolesdutkamuš
poliisiviranomainenboleseiseváldi
poliitikkopolitihkkár
poliittinenpolitihkalaš
poliklinikkapoliklinihkka
politiikkapolitihkka
politikoidapolitihkket
poljeskelladuolmmadit, dulmmodit
poljinduolmman, duolmmastat
polkaistaduolmmastit
polkaisuduolmmastat
polkea duolbmat, duolbmut; (jalkaa)dáncat, joutua poljetuksidulbmot, duolbmašuvvat, joutua (jonkun) polkemaksiduolmmahallat ~ dulmmohallat (soapmásii)
polkkapolká
polkubálggis, máđidja, luhppu
polkupyöräsihkkelat (pl.), sihkkel; ajaa polkupyörälläsihkkelastit
polkupyöräilijäsihkkelasti
poloinenrávki, riehpu, duotna
polskahtaastužihit, borššihit, boršet
polteboalddáhat
poltellaboalddašit
poltettavaboaldámuš
polttaaboaldit
polttaminenboaldin, boaldámuš
polttiainenboldejaš, cihca, hiđáš
polttiaiseläinboaldálaseal´li
polttoaineboaldámuš
polttohautausboaldinhávdádus, kremašuvdna, gutnadeapmi, gudnen
polttopisteboaldinčuokkis
polttopuuboaldinmuorra, boaldámuš
polttopuuahkiomuorrageres
polttopuukekosoahttu
polttopuupinomuorraguhpa
polveileva moalk/kas (-e-), moalká/i (-s), mohkká/i (-s)
polveillamolkkohallat, mohkohallat, mohkahallat, mohkkasaddat, moalkkardallat
polveutuabuolvaduvvat, nállašuvvat
polvičibbi, buolva (R), (toinen polvi)čipbealle, olla tai kulkea polvillaančippostit, čippostallat, polvillaančipbeliid alde; (sukupolvi)buolva
polvilumpiočibbeskálžu, čibbedákti
polvinivelčibbelađas
polvistualuovdádit, luoitádit čipbeliid ala
polvitaivegáddu, juolgegáddu, juolgegávva
polvitaivejännegáddosuotna
pommibomba
pommisuojabombasuodji
pommittaabombet, bommehit (S)
pommitusbomben
pomošeaf´fa; esiintyä pomonašeaffastallat
pompata (hypähtää)njuiket;(kimmota)galkat, báhccat
pomppianjuikut, njuikkodit; galkkadit, báhcadit
ponipon´ni
ponkaistačel´let, čealádit, njuiket
ponnahduslautagalkanlávdi
ponnahtaagalkat, báhccat
ponnistella rahčat, ražadit, strevet, bargaladdat, áŋgiruššat, áŋggirdit, ealjuhit, elljet; (eteenpäin huonolla kelillä)sahččit
ponnistelu rahčan,rahčamuš
ponsiresolušuvdna, cealkámuš
ponsi(bot.) sahkoboallu
pontataspontet
pontevasearalaš, ealjár (-is), barggán (-is), hága (-s), viibmá/i (-s)
pontikkagoden, godogeiddo (R)
ponttisponta
ponttihöyläspontaheavval
poppamiesnoaiddástal´li
populaaripopulára
populaatiopopulašuvdna
pora bovra, nábár, rádna; (kaira) málgor, veivár
poratabohkat, bovret, boret, nábirdit, rádnet; (kairata)málgorastit, veivet
porinaduhrra, duhras
poristabuljardit; (puurokattilasta)dohrrat, duhrrat, duhraidit, šluppardit
porkkanarušpi, fiskesruohtas, gol´leruohtas
porkkanakemppirušpešir´rá
pormestaribormeašttir
pornografiapornografiija
pornografinenpornográfalaš
poroboazu; (jonkun hoidossa oleva)geahččoboazu, (opettamaton)uđámat, (naarasporo, vaadin)áldu, (kuohittu)gáskkit, (kuohittu, opettamaton, pailakka)spáillit, (kuohittu, opetettu, härkä)heargi, (täysikasvuinen uros, hirvas)sarvvis, (poro ensimmäisenä talvenaan, kermikkä)čearpmat, (toisena talvenaan, urakka, urosporo)varit, (toisena talvenaan, vuonelo, naarasporo)vuonjal, (kolmantena talvenaan, vuorso, urosporo)vuobirs, (neljäntenä talvenaan, kunteus, urosporo)gottodas, (viidentenä talvenaan, kosatus, urosporo)goasohas, goaisttas, (kuudentena talvenaan maakkana, urosporo)máhkan, máhkanas, (siitä eteenpäin, nimiloppu)nammaláhpat, musta poro, mutsikkimuzet, harmaa poro, suivakkočuoivvat, valkoinen poro, valkko jievja,puhtaanvalkoinen poro, kymppigabba, valkoturpainen poro, kalppinokkagálbbenjunni, valkokylkinen poro, luostakkaluosttat
poroaita gárdi, áidi
poroelinkeinoboazoealáhus
poroeloboazoeallu
poroerotusrátkka, rátkin, bigálus, gárddástallan; erotella porojarátkit, rátkkašit, bigalastit, gárddástallat, gárddástit
poroisäntäboazoisit (S)
porojen kulkujälki(lumessa)jođáhat; (maalla)lođas
porokatoboazojápmu, goavvi
porokiiliäinen čielgeboaru, gurbmáloddi
porokoiraboazobeana, badjebeana
porokyläsiida; (tunturissa)badjesiida, paimentaa porojaan jonkun kanssa samassa porokylässäsiiddastallat (+ kom.)
porokämppäboazobarta, gámpá (S)
porolukuboazolohku
porometsäboazomeahcci
poromiesbadjealmmái ~ badjeolmmái, badjelunta
poromiesbadjealmmái ~ badjeolmmái, boazoalmmái ~ boazoolmmái
poronhaaska bohccorábbi
poronhoitajabadjeolmmoš, boazodoal´li
poronhoitoboazodoallu
poronhoitotyöboazobargu
poronjäkäläbohccojeagil
poronkäristysbiđus
poronkäristysbiđus, sámesteaika ~ sámesteaikka, steaika ~ steaikka
poronlihabohccobiergu
poronlihabohccobiergu
poronmaitobohccomielki
poronnenäsaivartajanjunneboaru, sávllaloddi
poronomistajaboazoeaiggát
poronruhobohccogorut
porontaljabohccoduollji; (vasan)miessádat, (vaatimen)áldodat
poropaimenboazogeahčči, boazovázzi
poropaimentolaiskotabadjegoahti
poropaimentolaisuusbadjedilli
poropeukalogieđahis olmmoš, čoabmi, čoabmegazza, njivlegazza, snuolgagazza, boalbi, boalči
pororaitoráidu
pororekiheargereahka
pororikasboazorikk/is (-es), bozolaš, elolaš, el´l/ui (-os)
porosaamelainenbadjesápmelaš, boazosápmelaš, boazosápmi (R);jutava saamelainen johttisápmelaš
porosaamelaisnainenbadjenisu
porosaamelaispoikabadjebárdni
porosaamelaistalobadjedállu
porosaamelaistyttöbadjenieida
porosaamelaisväärti(talollisella) badjeverdde
porosolmugoallosčuolbma
porotalousboazodoallu
porotilaboazodállu
porotokkaeallu, siida, (pienehkö)čora; oleskella porotokkineen jossainsiiddastallat (+ lok.)
porotonboazoh/eapme (-is)
porottaa(esim. auringosta) goardit
porovarasboazosuola, speadjár, moršá, uradas, njalddán
porovarkausboazosuolavuohta
porrastráhppa ~ ráhppa
porrasaskelmatráhppabátni ~ ráhppabátni
porraskäytävätráhppamanahat ~ ráhppamanahat
porrastaaceahkkálastit
porsaankyljysspinnekoteleahtta
porsaanreikä(kuv.) suotnjanráigi
porsasspiinnečivga
porskahtaa borššihit
porskauttaa boršalit
porskuaboršut
porskutella borššuhit
porsliiniporsliidna
porstuafeaskkir
portaali(tietok.) uvssahat
portaat(pl.) tráhpat (pl.) ~ ráhpat (pl.)
porttipoarta, uksa
porttofuorrá
porukalla ks. yhteistuumin
porukkaboavji, gázzi
porukoidaverddestallat, olbmástallat
porukointiverddestallan, olbmástallan
porvariborgár
porvarillinenborgárlaš
porvaristoborgárat (pl.), borgárluohkká, borgáriidbealli
posio(asumuksen perä) boaš´šu
positiivi(kiel.) positiiva
positiivinenpositiivvalaš
poskimuohtu; (korvan vieressä)nierra
poskinierra
poskihammasmáttabátni
poskikaarinierrageavli
poskiluunierradákti
poskiontelonierraguovdnji
poskiontelotulehdusnierraguovdnjevuolši
poskipäänierračohkka
posliiniporsliidna
possuspiinnečivga
postipoasta ~ boasta
postiautopoastabiila
postiennakkopoastaovdamáksu
postikorttipoastagoarta
postilaatikkopoastakás´sa
postilaitospoastalágádus
postimaksupoastamáksu
postimerkkeilyfilateliija, poastamearkačoaggin
postimerkkipoastamearka, frimearka (N)
postinkantajapoastaguoddi
postinumeropoastanummir
postiosoitepoastačujuhus
postiosoituspoastačujuheapmi
postisiirtopoastasirdin
postisiirtotilipoastasirdinkontu
postitoimipaikkapoastadoaibmabáiki
postitoimistopoastadoaimmahat
postitsepoastta mielde
postittaapostet
poteabuohcat, skihpat
potenssi(mat.) poteansa
potentiaali(kiel.) potentiála
potilasdivššohas, pasienta
potkaistačievččastit
potkiačiekčat
potkiskellačievččadit
potkučievččastat
potkukelkkaspárka, čivččor; potkukelkkaillaspárket
potkulautačiekčanfiel´lu; potkulautaillačiekčanfiellostallat
potkupallo(pelinä)spábbačiekčan; (pallo)čiekčanspábba
potkuripropeal´la
potkuverkko(padossa) joddu
potrettipotreahtta
potta bohttu
pounubovdna
poutafiertu, goikedálki; tulla poutafirtet, fierttudit
poutaantua(säästä) firtet; (vähän) firtestit
poutainenfierttos (attr.), fierto-
povarispoavár
povata spovet
povausspoava
povi(naisen rinta)čižži; (takissa tms.)ohca; (nuotassa)bahta
povitaskuohcalubma ~ohcalum´ma
predikaatti(kiel.) predikáhtta
predikatiivi(kiel.) predikatiiva
preesens(kiel.) preseansa
prepositio(kiel.) preposišuvdna
presidentinvaalipresideantaválga
presidentinvalapresideanttaválli
presidenttipresideanta
presidenttiehdokaspresideantaevttohas
pressupresennet; kattoi heinäsuovan pressullalovddii stávrrá presennegiin
preteriti(kiel.) preterihtta
prikaati(mil.) brigáda
primaariprimára
primitiiviprimitiiva
prinsessaprinseas´sa, gonagasnieida
prinssiprinsa, gonagasbárdni
priorisoidaprioriteret, vuoruhit
probleemaproblema
problemaattinenproblemáhtalaš
problematiikkaproblematihkka
profeetallinenprofehtalaš
profeettaprofehta
professoriprofes´sor
professuuriprofesuvra (S, R), profes´soráhta (N)
profiiliprofiila
profiloidaprofileret
progressiivinenprogressiivvalaš
projektiprošeakta, projeakta
projektoriprojektor
projisoidaprojiseret
proletariaattiproletariáhtta
prologiprologa
promillepromil´le
pronomini(kiel.) pronomen
pronssibronsa
pronssikausibronsaáigi
proomuprám´ma, rábma
proosaprosá, muitalangirjjálašvuohta
proosallinenprosálaš, muitalangirjjálašvuhtii guoskevaš
propagandapropagánda
propellipropeal´la
prosenttiproseanta
prosenttilukuproseantalohku
prosenttiyksikköproseantaovttadat
prosentuaalinenprosentuálalaš
prosessiproseas´sa
prosessori(tietok.) proses´sor, doaimmár
proteesiprotesa, dahkulahttu
proteiiniproteiidna
protestantti(rel.) protestánta
protestanttinen(rel.) protestánttalaš
protestiproteasta
protestoidaprotesteret
protoni(fys.) protovdna
provinssiprovinsa
prässätäpres´set
Psalmit(Raamatun) Sálmmaid girji
pseudonyymipseudonyma
psoriasisgahčahagat (pl.), gáittát (pl.)
psykiatripsykiáhter
psykiatriapsykiatriija
psykiatrinenpsykiátralaš
psykologipsykologa
psykologiapsykologiija
psykologinenpsykologalaš
psykosomaattinenpsykosomáhtalaš
psykoterapeuttipsykoterapevta
psykoterapiapsykoterapiija
psyykkinenpsykihkalaš, psyhkalaš
pudasnuorri
pudistaasavdnjit, šluvgit
pudistella(itseään)savnnjašit
pudotagahččat, goaikkehit ~goaikkihit; (varresta tai kiinnikkeistään; jään, hangen läpi)čalgat, (housuista)nallasit, (reunan yli)fierralit, (sarvista)gahččat
pudotellagahčahallat
pudotella(esim. lunta katolta) šávgut, šávgguhit
pudottaa gahčahit
pudottaa(esim. lunta kadolta) šávgalit; (esim. kerralla paljon lunta katolta) šávget
puhallinnjurgganas
puhallusbosanas, bosádeapmi
puhaltaabossut, bosodit; bosádit, bosastit, bossulit
puhdasbuht/is (-es), ráinnas; (silkka, sekoittumaton)čielg/gas (-a), sieiva (attr.), tämä on puhdasta kultaadát lea sieiva gol´li
puhdasoppinutbuhtesoahpalaš, ortodoksa
puhdistaabuhtistit, ráidnet, čorget; (poistaa roskat poimituista marjoista) rensket
puhdistuabuhtásmuvvat, ráidnašuvvat, čorggodit
puhe(puhuminen)hállan, hupman, sárdnun, hoalla (R); (jostakin)hupmu, sáhka; (valmisteltu puhe)sáhka, sáhkavuorru, sárdni; jonkun puheillasoapmása ságain, jonkun puheillesoapmása ságaide
puheenaihefáddá
puheenjohtajaságadoal´li, sátnejođiheaddji
puheenvuorosáhkavuorru, sátnevuorru
puhekieli hállangiella, hupmangiella
puhekyvytöngielah/eapme (-is)
puheliashál´lá/i (-s), hubmá/i (-s), sárdná/i (-s); (muiden asioista)hállalas
puhelimitsetelefovnna bokte
puhelintelefovdna
puhelinilmoitustelefonalmmuhus
puhelinkoppitelefonkioska
puhelinluettelotelefongirji
puhelinnumerotelefonnummir
puhelinyhteystelefonoktavuohta
puhellaháladit, humadit, humeštit, ságastit, árvaladdat
puheopetushállanoahpahus
puhetaitoretorihkka; hállanmáhttu, hállandáidu, hupmanmáhttu, hupmandáidu
puhevaltasátnefápmu
puhevikanjuovččalahkásteapmi, boalbasuddan, uhcagielagašvuohta, unnagielagašvuohta
puhevikainennjuovččalahkásteaddji, boalbasuddi, uhcagielagaš, unnagielagaš
puhistabossut, šuđđit
puhjetaráigánit, beđ´đot
puhkaistaráigat, beađđat
puhkiráiggil; mennä puhkiráigánit, beđ´đot
puhkoaráiggadit
puhtaaksikirjoitusbuhtisinčállin
puhtaanapitobuhtisindoallan, čorgen
puhtaastibuhttásit ~ buhttát, ráidnasit
puhtausbuhtisvuohta, ráinnasvuohta
puhuahállat, hupmat, hoallat (R), sárdnut, práhtet
puhua(epäselvästi) buljardit, bunžžardit, moljárdit, dunttardit, duntárastit, dumparastit, dumppistit, moccirdit, doappardit, duppardit, šluppardit, šloahpardit
puhua(erityisellä tavalla) njávgit, njávgut, spitnjut, civkit, gihčat, roaggit, njunevuolástit, sátnelahkástit, boalbáladdat, čuolbmasaddat
puhua(hiljalleen) geasihit, bažirdit, hullat, huleštit
puhua(lyhyesti) hálihit, humihit
puhua (mutisten) ks. mutista
puhua(nopeasti) golgat, duoldat, duolddardit, boršut
puhua(yhteen ääneen) šuddidit, šurrat
puhua(äänekkäästi) ruodjat, ruodjadit, riedjat, riedjadit, gáššat, báffat, báfaidit, báfidit, gadjat, bávkit, japmat, jamaidit
puhujahál´li, hubmi, sárdnu
puhujapönttösárdnestuollu
puhumatonjávoh/eapme (-is), hálah/eapme (-is), humuh/eapme (-is)
puhutellahálahallat, humahallat
puhuttaahálahit, humahit, sártnuhit
puhutteluhálaheapmi
puhuttelunimigohčodannamma; (liikanimi)buddostatnamma, buddosnamma, buttosnamma
puhvelibuffalo
puida(viljaa)gordnet; (nyrkkiä)vuohttut, vuhtodit, knihppet
puijaribuijár, fálskkár
puijatadájuhit, fil´let, jukset, buiját, luohkardit, goambaluššat, geassit njunis
puikahtaaks. pujahtaa
puikea buic/cas (-e-)
puikkaribuikár, fierbmenállu; puikkaroidabuikárastit
puikkelehtiasuonjadit
puikkelehtia(kulkea pujotellen, väistellen) ladnjedit, ladnjedallat
puikkosággi
puikkosarvi(porosta) sággečoarvi
puikulabuici
puimakonegordnenmašiidna
puimalagordnenvisti
puinenmuorra-, muoras ráhkaduv´von
puistaasavdnjit, šluvgit; (vähän)savnnjestit, šluvggestit, (nopeasti)savdnjilit, šluvgilit; panna puistamaan savnnjihit
puistattaahäntä puistattaason ballá, son lea balus
puistatussoaiggáhas, soaigin
puistellasavnnjašit, šluvggašit, salkkuhit
puistella(päätään) bárdit, bárddašit, šluvgit, šluvggašit
puistopárka, dahkuvuovdi
puiterápma, gárbma; puitteissaolis, puitteisiinollái
pujahtaa(johonkin) buikkihit, buippihit, buškkihit, livkihit, njoamádit, sibildit, guobbalit
pujauttaa (johonkin)nahkehit, bidjalit
pujo(maruna) máron
pujotella(suksilla) skirvehallat
pujottelija(urh.) skirvehal´li
pujottelu(urh.) skirvehallan
pukatahoigadit, duvdilit, nordadit
pukeagárvvohit; (parhaimpiinsa)čiŋahit
pukeutuagárvodit; (parhaimpiinsa)čiŋadit
pukimobivttastanfitnodat, bivttastus
pukimobivttastus
pukinegárvu, bivttas
pukinjuuribohkárássi
pukki(saha-, pato-) reŋko, buhkke
pukki(urosvuohi) bohkká, buhkká, girsa
pukudreas´sa
pukuhuonegárvodanlatnja
pukusuunnittelijabivttashábmejeaddji
pulavátni, heahti
pulahtaastužihit
pulautella (suustaan) čollut
pulauttaa(suustaan) čol´let
pulista buljardit, šluppastit, duoldat
puliukkoten´nájuhkki
pulkkaks. ahkio
pulla(S, R) bul´lá
pulleastump/pas (-o-)
pullistuabáisat, baggat, bunccagit; (rinnasta, utareesta)jahkiidit
pulloboahtal, flásku; pullollinenboahtal dievva
pullokuonodelfiininjunnečuohppi
pullollaan(adv.) bagga, spagga
pullottaa(esim. vatsasta) baggát; alkaa pullottaabaggat, spaggat
pullottavabakkas (-), spa/kkas (-gga), spuŋg/gas (-a)
pullottava esine spaggi
pullukkastumpu; kulkea pullukkanastumppuhit, olla jossakin pullukkanastumpát
pulmačuolbma, problema, buncarakkis
pulmallinenproblemáhtalaš
pulmunen állat, bulmmot
pulpettibulbeahtta, bulbet, pulta (N)
pulputabulljarastit, duoldat, govdat
pulska(ihmisestä) jorb/bas (-a), gass/at (-a), itt/is (-es)
pulskahaahkaáhpehávda
pulskaneilikkastuorraneillet
pulskistua(ihmisestä) jorbbodit, ittásmuvvat, ittáiduvvat
pulssipulsa, váibmoravkindávjodat
pulttiboaltu
pulugávpotduv´vá
pulveri bulvarat (pl.)
pumpatabumpet
pumppubumpa
pumpulibummol, bummolul´lu
puna-ahvenháhká, mearavuoskku
puna-apilaruksesluovvar
punaherukkajierit
punainen(adj.) ru/oksat (-kses); näkyä punaisenaruoksát
punainen(subst.) ruoksat
punajalkahaukkaveaigefál´li
punajalkavikloruksesjuolčoavžžu
punajuuriruksesruohtas
punakampelanástefinddar, dikkelbotnet
punaketturuksesrieban
punakkaruksesvarat
punakkojeaggečáhput
punakuiriruksesguškil
punakylkirastasruksessoadji ~ ruksessoadjá, idjarásttis
punamyyräruksessealgi
punanataruksessinut
punaposkinenruksesmuđot, ruksesnierat
punarintaguovssoloddi, ruksesraddi
punasoluruksesseal´la
punasotkaruksesfiehta
punastuaruvssodit; (äkkiä) ruovssihit, (kauttaaltaan kasvoiltaan)badjeloivviid ruvssodit
punastusruvssodeapmi
punatulkkuruksesruoivil
punavarpunenruksesbeibboš
punavasa(vastasyntynyt vasa) ruksesmiessi
punaviiniruksesviidni
punehtua(kasvoiltaan) ráččagit
punertaaruoksát
punertava(adj.) rukseslágan, ruoksájeaddji; (adv.)ruksesidjii
punkkiniranas
punnerrus(painonnostossa) lovttahus
punnertaa(painonnostossa) lovttahit
punnitavihkket
punnusvihkkenluođđa, luođđa, loadda
punoa(nuoraa, köyttä)batnit ~ botnit, (palmikoida)bárgidit, (yhteen)geardut, soveltua punottavaksibanihit ~ bonihit
punoittaa(silmästä) ruveta punoittamaan jieltut, saada silmä punoittamaanjieltudit, silmän punoitusjielti
punoittava(kasvoiltaan) rá/ččas (-žža)
punosbanus ~ bonus, bárggáldat
punoskellabanašit ~ bonašit
punssipunša
puntabuddi
puntaribismmar
puola, käämi spula
puolalainenpolskalaš
puolapuut(pl.) doaresmuorat (pl.)
puolataspulet
puoleensavetävägeasuheaddji
puolibealli, puolellabealde, puolellebeallai, puolitsebeale, (jonkun puolesta)beales, puolesta (kannalta)dáfus, puolestaan-ges, fas, puoliksibeallái, belohahkii, puolilleenlahkkái, puolillaanlahkis; puoli päivääbeaivelahkki, puoli tuntiadiibmobeale, puoli vuotta jahkebeale
puolialastonrinč/čas (-e-), ranč/čas (-e-)
puolialaston(subst.) rinči, ranči; puolialastomanarinčut, rančut, olla jossakin puolialastomana rinčát, rančát, kulkea puolialastomanarinčut, rančut, rihccut
puolihoitobealledikšu
puoliintumisaika(fys.) beallidanáigi
puolijohde(elekt.) beallejođadas, beallejođiheaddji
puolijuoksuabealleviega
puolikas(pätkä)lahkki; (halkaistu)bealli
puolikielinenbeallegielat
puolikielisyysbeallegielatvuohta
puoliksibeallái
puolikuiva(lihasta) boahk/is (-ke-)
puolikuoliaaksibeallejámas; pelästyi puolikuoliaaksisuorganii beallejámas
puolimatkabeallemátki
puolipimeä(illalla) seavnnjaveaigi; puolipimeälläseavnnjaveaigin
puolipistebeallečuokkis
puolipäiväinenbeallebeaivásaš
puolipäivänmakaus(porolla) gaskabeailivat (pl.)
puolisobeallelaš, guoibmi
puolisukeltaja(vesilinnuista) beallebuokči
puolitangossagaskastákkus
puolitankogaskastággu; puolitangossagaskastákkus
puolitoistabeannot
puolittaajuohkit beallái, luddet; (kulma) beallidit
puolittainbelohahkii
puolituntinendiibmobeallásaš
puolivalmisbeallegárvv/is (-es); puolivalmistebeallegárvves buvtta
puolivuotinenjahkebeallásaš
puolivälibeallemuddu, gaskkamuddu; puolivälissägaskamuttus, beallemuttus, puoliväliingaskkamuddui, beallemuddui
puoliympyräbealleriekkis
puoliyögaskaidja
puolta(puolitse, myöten) beale
puoltaadoarjut, bealuštit; (kannattaa)guottihit, guottehit
puoluebellodat, bealládat
puolueellinenbealálaš
puolueellisuusbealálašvuohta, bealátvuohta
puolueetonbealeh/eapme (-is), bealátkeahtes (attr.)
puolueettomuusbealehisvuohta, bealátkeahtesvuohta
puoluejohtajabellodatnjunuš
puoluekokousbellodatčoahkkin
puoluepolitiikkabellodatpolitihkka
puoluesihteeribellodatčál´li
puoluetukibellodatdoarjja
puolukkajokŋa; poimia puolukoitajogŋet, jossa on paljon puolukoitajogŋá/i (-s)
puolustaabealuštit; (jotakuta)čuollat (soapmása) beali
puolustajabealušteaddji
puolustaja(jalkapallossa) suodjalusčiekči
puolustautuabealuštit iežas
puolustusbealuštus
puolustuskyvytönvearjjoh/eapme (-is)
puolustuslaitosbealuštanlágádus
puolustusministeribealuštanministtar (S), suodjalusministtar (N)
puolustusministeriöbealuštanministeriija (S), suodjalusdepartemeanta (N)
puolustusvoimatbealuštanfámut (S), suodjalus (N)
puomibum´me
puoskariguhllár
puoskaroidaguhlláruššat
pupunjoammelaš, njoammelčivga
puraistagáskkestit, snelket, (useamman kerran)snealkut
puraisugáskkástat
pureksiasuoskat, suoskkadit; (vähän)suoskkastit, antaa pureksittavaksisuoskkahit
pureksivasuoskalas
pureskellagáskkašit
puristaačárvut, čárvvodit; čárvet
puristinčárvvon
puristua čárvásit, bahkašuvvat, njuvdásit, cikcasit, deađvašuvvat, deđvot
purjeborjjas
purjehdusborjjasteapmi
purjehtiaborjjastit
purjehtijaborjjasteaddji
purjelaivaborjjasfanas, borjjasskiipa, skiipa
purjelautaborjjasfiel´lu
purjeneulalábástat
purjeveneborjjasfanas
purjosipuliboskalávki
purka(porojen karvanluonti) borgi
purkaa(kuorma)boltut, burgit, (kauppa, tuomio)fámohuhttit, (esim. rakennus)gaikut, gaikkodit, burgit, (kerältä tms.)nuollat, (kangasta)lutket, (neuletta)gárget
purkakarva(porolla) borgi; purkakarvainenborg/gas (-e-)
purkapeskiborgebeaska
purkaus(tulivuoren) russun
purkautua(kaupasta)máhccat, (kankaasta)luotkanit, (neuleesta)gárganit, (solmusta)čoavdásit, (tulivuoresta)russut
purkkiburke, stobe, boksa
purnugeađgeborra
puroája, oadji
puronuomaájaroggi
purorikkoájanarti
purotaimendápmot
purovitaruostavihti
purppurapurpor
purra gáskit; tulla purruksigáskkáhallat
purskahtaacirget, duldet; (nauruun)bohkosit, burskkihit čaibmat
purskauttaa(erit. pikkulapsesta)čol´let
purskuttaačollut, cirgguhit
purukumisuoskangum´me, toija (N)
puserobusir, jáhkka
puskea(erit. lehmästä)doarrut, nordat, guolljut čorvviiguin; (kerran)doarostit, nordadit, guoljastit čorvviiguin
puskuridustehat, dustton, skuolja
pussatacum´mát, cum´met, cum´mástallat
pussiseahkka, bus´se
pussilakanaseahkkaláhkán, gávdneolggoš
pussitiainenbursagaccet
pusucum´má
putkabutká
putkibohcci, revre (N)
putkiasentajabohccebiddji
putkijäkälägassajeagil
putkilokasvit(pl.) suotnašattut (pl.)
putkimiesbohccebargi
putkipihdit(pl.) bohccebasttat (pl.)
putoamaisillaangahča gahča
putoillagahčadit
putousgahčahat; (vesiputous)gorži
puumuorra;pitkä puualla muorra; joutua puille paljaillenallasit
puu(vettynyt) šallu
puu- ja metallityöt (pl.)garraduodji
puuduttaa(hoidettaessa) jámihit
puuhahom´má, hommet, buđaldeamoš, rasildeamoš
puuhailla, puuhastella barggildit, barggadit, buđaldit, rasildit, ros´set, hommástallat, urbidit
puuhakassearalaš, doabmil (-is)
puuhatarassat, hereštit
puuhellamuorrauvdna, muorraoapman, muorraoama, muorraomman
puuhevonenmuorraheasta
puuhiiličitna
puuhka(leveä koristenahka miehen lapinlakissa) viergi; varustaa puuhkallaviergádit
puuhkatonvierggeh/eapme (-is)
puujalkamuorrajuolgi
puujumalamuorraipmil
puukala(uistin) muorraguolli
puukiipijä(lintu) muorragakcu
puukkobuvku
puukonhamaraniibešimir
puukonkahvaniibenađđa
puukonkärkiniibenjunni, niibegeahči
puukonnysäniibenálku
puukottaačugget (niibbiin), niibbástit
puulaatikkomuorrakás´sa
puulajimuorrašládja
puulapiomuorraspoađđu
puulusikkamuorrabaste
puumerkkimuorramearka
puunaula návli
puunhakkaajamuorračuol´li, mur´rejeaddji
puunhakkuupaikkamuorračuohpahat, čuohpahat
puunjalostusmuorradikšun
puunjuurimuorraruohtas
puunkuoribárku
puunlatvamuorragiera
puunrunkoruŋgu, stráŋga (N)
puuntyvimuorramátta
puupiirrosmuorračuohpus
puupinomuorralátna, muorrarámpa, rámpa; stáhpa, soahttu
puuraja (uurto) orda
puurosuohkat, buvru
puuseppämuorračeahppi; duojár, snihkkár
puuska(ihmisen käyttäytymisessä) vuohkku; hän työskentelee puuskittainson bargá vuohkuid mielde ~ vuhkohagaid
puuska(tuulen) spálli, roassa, roassu
puuskainen(tuulesta) spál´lá/i (-s), spál´l/ii (-es), roas´sá/i (-s), ros´sii (-es), ros´s/ui (-os)
puuskuttaa sahkat, sáđđat; (jatkuvasti)sagadit; panna puuskuttamaan sagahit
puustovuovdi, muorat (pl.), muoradat
puutarhagilvvagárdi, šaddogárdi
puutarhurigilvvagárdedoal´li, šaddogárdedoal´li
puutavaramuorragálvu
puutevátni, vátnivuohta, heahti; puutetta nähdenváni čađa
puuteollisuusmuorraindustriija
puuteripudder
puutiainenniranas
puuton muorah/eapme (-is), jalg/at (-es); tulla puuttomaksimuorahuvvat
puutostautivátnedávda
puutteellinenváilevaš
puutteellisuusváilevašvuohta
puutto(pohjassa oleva kivi tms., johon ajoverkko tarttuu)vavddas, (pohjassa oleva kivi tms., johon viehe tarttuu)vievgŋa
puuttovene(lohta kulkuttaessa) vavddasfanas
puuttuaváilut
puutua(jäsenestä) čerggiidit; boatkuduvvat, boatkuluvvat
puutyömuorraduodji
puuvajamuorravisti, muorranávstu, liider (S)
puuvillamuorraul´lu; (pumpuli)bummol, bumbol, bummolul´lu, bumbolul´lu
puuvillakangasbummolliidni
pyhiinvaellusbassivádjolus
pyhiinvaeltajabassivádjoleaddji
pyhimysbassiolmmoš, bassi
pyhittää basuhit; bassin dahkat
pyhyysbassivuohta
pyhäinjäännös relikta, bassibázahus
pyhäinmiestenpäivähállemasbeaivi
pyhäisinbasiid áigge
pyhäkkötempel
pyhäkoulusotnabeaiskuvla
pyhäpäivä bassebeaivi, bassi; pyhäpäivisinbasiid áigge
pyhävaatebassebeaibivttas
pykältääceahkkut
pykälä(korvamerkissä) ceahkis, bihttá, biehkki (R)
pykälä(laissa) paragráfa, ceahkki
pykäläviivanjunnesuorransáhcu
pyllistelläčurtát, čurtasaddat, čurttástallat
pyllistääčurtet, čurtut
pylly čurti, bahta; pyllylleenbađalassii
pylväs, paalu čuolda, stoalpu
pylväsdiagrammičuoldadiagrám´ma
pyramidipyramiida
pyristellä ginccardit, gincut, gišvvardit; (kalasta)bánccardit
pyrkijä(virkaan, työhön) ohcci, kandidáhtta
pyrkimysviggamuš ~ figgamuš
pyrkiväinenviggalas ~ figgalas
pyrkiäviggat ~ figgat
pyromaanipyromána
pyrstö(kalan)beahcet; (linnun)bađuš
pyrstönvarsi(kalalla) šinčá
pyrstötiainenbađošgaccet
pyrstötähtiseaibenásti
pyryborga; albmi, goahpálat, earbmi
pyryinenborggas (attr.); pyryinen ilmaborggasdálki
pyryttyä borgot, muhttot, muhttohallat, jovgot, jovgohallat, fáskot, njeđgot
pyryttääborgat; alkaa pyryttääborget, borgalit, borggiidit, almmáskit, ruivváskit, soicát, dahkat borgga
pyssy bis´su
pyssynperäbis´sobeahcet, bis´sostohkka
pystykorva(koirasta) skohččebeallji, skohči
pystykorvainen(koirasta) skohččebealjat
pystypäinengaŋká/i (-s), gaŋk/kas (-e-)
pystysarvi(porosta) ceakkočoarvi
pystyssä, pystyyn ceaggut; olla pystyssäceaggát, nostaa pystyyncegget, nousta pystyynceagganit, pitää pystyssäceaggáhit
pystysuoraceakko-; pystysuorassa, pystysuoraanceaggut
pystytellä ceaggut
pystyttää cegget
pystyviivaceakkosáhcu, ceakkosárggis
pystyvä ábas, sear/ra (-as), návccalaš, sáhtteš (-is) ~ sáhttes (-is)
pystyäbastit, nákcet, stovet, nagodit
pysymätönbissomeahttun
pysytelläorrut; (mukana, rinnalla)bisohallat, bisuhit
pysyttää bisuhit
pysyvyysbis´sovašvuohta, bis´sulvuohta, bis´silvuohta
pysyvä bis´sovaš, bis´sul (-is), bis´sil (-is)
pysyäbissut, bistit
pysähdelläorustallat, bisánaddat
pysähdysbisáneapmi, orusteapmi
pysähdyspaikkabisánanbáiki, bisánansadji, orustansadji
pysähtyäbisánit, orustit, stohppet
pysäkki(esim. bussin) bis´sehat
pysäköidäparkeret
pysäköintimittariparkerenmihttár
pysäköintipaikkaparkerensadji, biilaguođáhat (N)
pysäyttäminenbis´seheapmi
pysäyttääbis´sehit, orustahttit
pyybakku
pyydellä(jotakin) ánuhit, bivdduhit, vuorjat, goardit
pyydellä(mukaansa) bivdalit, bivdduhit, hásttuhit, hástalit
pyydysbivddus; mennä pyydykseenčákŋat
pyydystäjäbivdi; guolásteaddji, meahccebivdi
pyydystääks. pyytää
pyyhe, pyyheliinasihkaldat
pyyhekumisihkon, sihkkungum´me, gum´me
pyyhinsihkon
pyyhiskelläsihkodit
pyyhittääsihkuhit
pyyhkiytyäsihkkašuvvat
pyyhkiäsihkkut
pyyhkäistäsihkastit, njávkkastit
pyyhkäisysihkastat
pyyhältäägirddihit, hurgguhit, cirgguhit, sihkuhit, luoittihit, luoittašit, seaivvuhit
pyykinpesubassaladdan
pyykkibassaladdan; pestä pyykkiäbassaladdat
pyykkirádjemearka, rádjegeađgi
pyykkinarubivttasbáddi
pyykkipoikabivttasbasta, bivttascivccon
pyykätäbassaladdat
pyyleväitt/is (-es), jorb/bas (-a)
pyyntibivdu
pyyntibivdu, bivdin; guolástus, guollebivdu, meahcástus, meahccebivdu
pyyntialuebivdoguovlu
pyyntielinkeinobivdoealáhus
pyyntikotus(ampumasuoja) čilla, goađádus
pyyntilonkerobivdojuolgi
pyyntilupabivdolohpi, bivdinlohpi
pyyntimatkabivdomohkki
pyyntioikeusbivdovuoigatvuohta, bivdoriekti
pyyntipaikkabivdobáiki, bivdosadji
pyyntipainebivdodeaddu
pyyntiraudat(pl.) ruovddit (pl.)
pyyntitapabivdinvuohki
pyyntitapabivdovuohki, bivdinvuohki
pyyntivälinebivdoneav´vu
pyyntivälineet(pl.) bivdobiergasat (pl.), bivdoneavvut (pl.)
pyyntöbivdda
pyytäjäbivdi
pyytää (riistaa, kalaa) bivdit; (pyydellä)bivddašit, bivddildit (ks. metsästää; kalastaa)
pyytää(ruokaa, palkkaa) rávkat, bivdit, sihtat
pyökkibeaika
pyöreysjorbbasvuohta
pyöreäjorb/at (-es), jorb/bas (-a)
pyöreähköjorbalágan
pyöreälehtikihokkijorbačurolasta
pyöreäposkinenjorbamuđot
pyöriskellä joradit
pyöristyä jorbbasmuvvat
pyöristääjorbet
pyöritelläjorahallat
pyörittääjorahit
pyörivä(helposti pyörivä) jor´ril (-is)
pyöriäjorrat
pyöriäinen(pienikokoinen hammasvalas) nis´su
pyörremyrskyjor´restoarbma
pyörretuulijor´rebiegga
pyörryksiin galmmas
pyörryttäägeasašit oaivvi; minua pyörryttäämus jorrá oaivi, minua rupesi pyörryttämäänšadden oaivejorgásii
pyörrytysoaivejorggis
pyörtyilläjámálgaddat
pyörtyäjámálgit, mannat galmmas, galmmastuvvat, meanahuvvat
pyörtäämáhcahit, jorgalit
pyörykkäguhppár
pyöryläjorbbeš
pyörä(ajoneuvossa) juvla
pyörä (polkupyörä) sihkkelat (pl.) ~ sykkelat (pl.)
pyörähdellä(helmat heiluen) šlivgasaddat; Sunnakin näkyi siellä pyörähtelevänSunnáge oidnui doppe šlivgasaddamin
pyörähtääjorralit, jorggehit
pyöräilijäsihkkelasti ~ sykkelasti
pyöräilläsihkkelastit ~ sykkelastit
pyörätauti(esim. porolla) oaivevuorri
pyöräyttääjorahastit, jorralahttit
pyöröovisoadjeuksa
pyövelibievval, biev´vá, čeabetčuohppi
pähkinäniehtti
pähkinähakkiniehttegarjá
pähkinänakkeličáihnegaccet
pähkinäpensasniehttemiestta
päihdegárrenávnnas, gárihuhttinávnnas
päihdetyöntekijägárrenávnnasbargi
päihdyttäägárihuhttit
päihittäävuoitit
päihtyägárihuvvat, juhkaluvvat, oaivvahuvvat, oaiváduvvat, oaivváiduvvat, viinnahuvvat, šaddat gárremiidda
päin mäntyäendorii
päinmakuullanjoaskut
päinvastainenjorggu-
päinvastoinnuppe gežiid
päissäänks. humalassa
päivitellä vuovgit, sakka imaštallat
päivittäinbeaivválaččat
päivittäinenbeaivválaš
päivittääbeaivádit
päivitysbeaivideapmi
päivyrikaleanddar
päivystysfáktavuorru
päivystäägozihit, fáktet
päiväbeaivi; päivälläbeaivit ~ beaivet, yötä päivääijatbeaivái, puolelta päivinbeaiveguovdil, päivän vanhabeaivásaš
päiväansiobeaivedienas
päivähoitobeaivedikšu, beaivegeahčču
päiväkausibeaivebodda; päiväkauden, koko päivänbeaivebotta
päiväkausiabeaiveviissaid
päiväkirjabeaivegirji
päiväkotibeaiveruoktu
päivälleenbeaivváhala
päivällinengaskabeaimális
päivälläbeaivit ~ beaivet
päivämakaus(poroilla) beaivelivat (pl.)
päivämatkabeaivvis, beaivemátki
päivämääräbeaivemearri
päivänkakkarabáhpačehporas
päivänpaistebeaivvádat, beaivebáitta
päiväntasaaja(geogr.) ekváhtor
päivänvalobeaivečuovga; päivän valollačuovgga bále
päivärahabeaiveruhta
päiväretkibeaivemohkki
päivärinnebeaiveratta
päivätyöbeaivebargu
päivätäbeivet
päiväunibeaivenagir
päiväysbeiven
päkiäjuolgegeavri
pälvetä bievlat
pälvi bievla
pälvinenbievlá/i (-s), bivl/ii (-es)
pälyillävilput, vilšut, liđgut
pärebeara
pärebeara; pärekattobearagáhttu
pärjätäbirget; (joten kuten)birgehit iežas, njalddašit, (jonkun kanssa)birgehallat, (jollekulle)bihtit, ceavzit (soapmásis)
pärjäämätönbirgemeahttun
pärskiväinen(esim. hevonen) russolas
pärskiä(esim. hevosesta) russut
pärskytelläborššuhit
pärskyäboršut, rišadit, rišaidit
pärskähtääborššihit, rišihit
pärskäyttäärusádit
pärstä duorši, njeazzi
pässivierca
pässinnahkaviercadat
pätevyys(virkaan tms.) gelbbolašvuohta, kvalifikašuvdna
pätevyysvaatimusgelbbolašvuođagáibádus
pätevädohkálaš, čuožžovaš; (virkaan)gelbbolaš, dohkálaš, (esim. määräyksestä)gustojeaddji
päteä(johonkin) gustot (+ ill.), guoskat (+ ill.)
pätkiäboatkut
pätkäbihttá, lahkki
pääoaivi; pää alaspäinvulos oivviid, pää kallellaanáluoivviid, pää painuksissagomuoivviid; omin päinoktooaivvis, iehčanassii, selvin päinčielggosnaga
pääaine(opinnoissa) oaiveávnnas, váldoávnnas
pääasiaoaiveáš´ši, váldoáš´ši
pääasiallinenoaiveáššálaš, váldo-
pääelinkeinováldoealáhus
päähaaraváldosuorgi
päähenkilö(esim. näytelmässä) váldoolmmoš, váldopersovdna
päähinegahpir, oaivegárvu, oaivebivvu
päähirvas(porotokassa) váldosarvvis
päähuivioaivesilki
päähuomiováldofuopmášupmi
päähän(postp.) geahčai;peninkulman päähänmiilla geahčai
päähänpistomiellačuggestat
pääjaksooaiveráidu
pääjalkainenoaivejuolggat
pääjohtajaoaivehoavda, bajimus hoavda
pääjokiváldojohka
pääjumalaoaiveipmil
pääjuuriváldoruohtas
pääkallooaiveskálžu
pääkatuváldogáhtta
pääkaupunkioaivegávpot
pääkieliváldogiella
pääkirjoitusváldočálus
pääkohtaváldočuokkis
pääkonttoriváldokantuvra
päälaki oaivečohkka
päälakiaukile(vauvalla) suddi
päälause(kiel.) oaivecealkka
pääliinaliidni
päälleala ~ nala
päällekkäin badjálagaid
päällekkäinenbadjálas (attr.)
päällikköoaivámuš, hoavda; (retkikunnan)ofelaš
päällimmäinen bajimus ~ bajimuš
päällinenbajildus
päällinenolggoš, bajildus
päällysolggoš, bajildus, bajoš, bajáš; päällys-badje-, bajus-
päällyslakki(naisen) skupmot
päällyspaitabajildusbáidi
päällystakkiolgogákti
päällystebajildus
päällystäägokčat, bajildit
päällysvaatteet(pl.) olgguldasbiktasat (pl.)
päällä alde ~ nalde
päältäpäinbajil
pääluokka(kiel.) oaiveluohkká
päälärispán´nja
päämaja(mil.) oaiveorohat
päämiesoaivámuš
pääministerioaiveministtar (S), stáhtaministtar (N, R)
päämurreváldosuopman
päämäärämihttomearri, ulbmil
päänahkaoaivenáhkki, oaiveassi; (porolla)gál´lu
päänalunenoaivvevuloš ~oaivvuloš
päänkiertäjälihasoaivejorahandeahkki
päänsärkyoaivebávččas
pääomaoaiveopmodat, oaiveoapmi, kapitála
pääosaváldooassi, eanaš oassi; (näytelmässä)váldooassi, váldorol´la
pääpaino(kiel.) váldodeaddu
pääperiaateváldoprinsihppa
pääpiirreváldosárggus
pääpuoli(sängyssä) oaiveluš
päärakennusváldovisti
päärmebuddestat
päärmätäbuddet
pääruokaoaiveborramuš, váldoborramuš
pääryhmäváldojoavku
päärynäberon
pääsauvoja(perinteiseen tapaan sauvoessa) ovdagoargŋu
pääsihteeriváldočál´li
pääsisältöváldosisdoallu
pääsiäispyhät(pl.) beassážat (pl.), beassášbasit (pl.)
pääsky(nen)spálfu
päässä(postp.) geahčen, duohken; peninkulman päässämiilla geahčen
päässälaskuoaivvesisrehket, oaivvesisluoitu
päästelläluoitalit, luoittašit, beastalit, čoavdalit
päästäbeassat, (useasta)beasadit, (yhtäkkiä)beasihit
päästägeažes; parin päivän päästämoatte beaivvi geažes
päästä(johonkin) beassat; (niukin naukin)rihpihit
päästä(kiinnikkeistään, varresta) čalgat, čalggihit
päästä(otteesta) njurdot
päästä(perille) joavdat, ol´let, buvttehit
päästä(siteistä) čoavdásit
päästä(tekemästä jotakin) beassat (dahkamis juoidá)
päästäinenvánddis
päästää(irti, menemään)luoitit, (irti, vahingossa)beasahit, luoittihit, (pois valjaista)luoitit, (pois siteistä, köysistä)čoavdit, (pois vahingossa)ribahit, nisttihit, manahit
päästöt(pl.) luoitimat (pl.)
päästötodistusloahppaduođaštus
pääsybeassan
pääsykoesisabeassaniskkus
pääsykuulusteludohkkehaniskkus
pääsylippusisabeassanbileahtta
pääsymaksusisabeassanmáksu
pääsytutkintosisabeassandutkkus
pääsyvaatimussisabeassangáibádus
pääsääntöváldonjuolggadus
päätarkoitusváldoulbmil
pääte(kiel.) geažus
pääteasemaloahppastašuvdna
päätelläárvvoštallat
päätelmäjurddaboađus, árvalus
päätepistegeahči, loahppačuokkis
päätettävä(asiasta) mearridanvuloš
päätoimiváldodoaibma
päätoiminenváldodoaibmasaš, ollesáigásaš
päätoimittajaváldodoaimmaheaddji
päättyänohkat
päättäjämearrideaddji
päättäjäisetloahppaávvudeapmi
päättäväinenárjjalaš, mearrediđolaš
päättäväisyysmearridannávccat (pl.)
päättäämearridit; mearrat, árvalit, bidjat meari; (lopettaa)loahpahit, botket
päätuomari(jalkapallossa) váldoduopmár
päätybeđo
päätyä(jonnekin tai tekemään jotakin)gártat
päätyöváldobargu
päätöksentekijämearrádusdahkki
päätösmearrádus; (lopetus)loahpaheapmi, saattaa päätökseenloahpahit
päätöslauselmaloahppaárvalus
päätöspäivämearridanbeaivi
päätösvaltamearridanváldi
päätösvaltainenmearridanválddálaš
päävuokralainenoaiveláigolaš
pöhköks. typerys
pöhöttynyt (kasvoista) bánžžas (-), spánžžas (-); olla jossakin pöhöttyneenäbánžát, spánžát
pöhöttyä bánžžagit, bánžat, spánžžagit, spánžat, bostohallat
pöhöttääbánžadit, spánžadit, bostit
pökertyämannat galmmas, galmmastuvvat, meanahuvvat
pökkelö (laho koivu) stohkki;jossa on paljon pökkelöitästohkká/i (-s), kerätä pökkelöitästohkket
pökkelöityästohkkat, stohkkut
pölinä(lumen, hiekan) soica ~ coica
pölinä(pölyn, tuhkan) bohrra
pölistä (lumesta, hiekasta)soicit ~ coicit, soiccistit ~ coiccistit; (pölystä, tuhkasta)bohrrat, bohraidit
pölkkybelko, guppol, galda
pölkkypääsámeloaivi
pöllyttääborggahit
pöllytäbohrrat, bohraidit, soicit ~ coicit, soiccistit ~ coiccistit
pöllähtääborggihit, soiccihit ~ coiccihit
pölläytelläsoiccuhit ~ coiccuhit
pöllöskuolfi, idjaloddi
pölygavja, dopmu
pölyhiukkanengavjačalbmi
pölyinengavjá/i (-s), gavj/ii (-es)
pölynimurigavjanjam´mi, dopmonjaman, noavki
pölyrättisahpaldat
pölyttyägavjaluvvat
pölyttää (biol.)gavjet, gavjehit, gavjjuhit
pölytys(biol.) gavjen
pönkittääcaggat, duvdit
pönkkäcaggi; (oven)steaŋga
pönttö(linnunpönttö) vuovda
pönäkkä(adj.) jarf/fas (-e-), janz/zas (-e-); tulla pönäkäksijarffagit, janzzagit, olla jossakin pönäkkänäjarfát, janzát, kulkea pönäkkänäjarfut, janzut
pönäkkä(subst.) jarfi, janzi
pörröinenbarfá/i (-s), barf/fas (-e-); tulla pörröiseksibarffagit, barfut, olla jossakin pörröisenäbarfát, kulkea pörröisenäbarffuhit (ks. tuuhea)
pörröpääbarfi
pörssibörsa
pörssikauppabörsagávpi
pörssikurssibörsagursa
pötsiguomočoavji
pötyduš´ši; puhui pötyähálai duššiid
pöyhiälutket, dál´let
pöyhkeysgáddálasvuohta
pöyhkeägáddálas
pöytäbeavdi; pöydän ääribeavdeguorra, pöydän ääressäbeavdeguoras, pöydän ääreenbeavdegurrii
pöytäkirjabeavdegirji
pöytälaatikkobeavdelođá
pöytälaatikkobeavdelođá, beavdeskuf´fa
pöytäliinabeavdeliidni, duvka
pöytätavat(pl.) beavdevierut (pl.)
pöytäveitsibeavdeniibi
R
raadantarahčan, šliita
raadella(pedosta) gaikkodit, gáskkašit, hásket
raahatarundit, geassit, feastit, veašidit, veaššat
raahautua(perässä) ges´sot, giŋgot
raajalahttu; (eläimen, erit. teuraan)ruovji
raajarikkoinenlám/is (-es), rádjerihkot ~ rádjelihkot
raajarikoksilámas, lápmálassii, rádjerihkku ~ rádjelihkku, fardearva
raajoa, paloitella(teuras) ruvjet
raakaroav/is (-a), garraváimmot, olmmošmeahttun, brutála
raaka(lihasta, kalasta) njuosk/kas (-a); raakana (käsittelemättä)njuoskkasnaga
raaka(puolivalmis, leivästä, puurosta) meađmma; jäädä raa´aksi meađmmagit
raaka-aineráhkadanávnnas, álgoávnnas, ávnnas, materiála
raakalainenbarbára
raakkuskálžu
raakkuaráhkut
raakuusroavisvuohta, olmmošmeahttunvuohta
RaamattuBiibbal, Bippal, Rámmát
raamatunhistoriabiibbalhistorjá
raamatunkohtačálabáiki
raamatuntuntemusbiibbalmáhttu
raamirápma
raanurátnu
raapaistafaskkastit; (kynsin)gaccastit, (esim. päätään)ruohkastit
raapaisujälkiruohkahat
raapiafaskut; (kynsin)gazzut, (esim. päätään)ruohkkat; joutua jonkun raapimaksi ruohkahallat soapmásii; tulla vahingossa raavituksiruohkkasit
raapia(itseään) ruohkadit
raaputellaruohkadit
raaputin faskkon
raaputtaa faskut
raastaagaikkodit, gaikut; (hampaillaan)njaskut
raastuvanoikeus(jur.) ráđđestohporiekti, gávpotriekti
raasuráisku, ráso
raataarahčat, rakŋut, čavgat, givzat
raatenjuohcu, muošká
raatihuoneráđđeviessu
raatorábbi, ráhtu, háska
raatokuoriainenáhčešeatni
raatokärpänensuoksačuru ~ suoksačurrot
raavaanlihaburrubiergu
raavasráv/is (-es)
raavastuarávásmuvvat
radiaattoriradiáhtor
radikaaliradikála
radikaalinenradikálalaš
radioradio ~ rádio
radioaktiivinenradioaktiivvalaš
radioaktiivisuusradioaktiivvalašvuohta
radioidaradio bokte sáddet
radiomastoradiostivli
radio-ohjelmaradioprográmma
radiotoimittajaradiodoaimmaheaddji
raečuorpmas; sataa rakeitačuorpmastit
raejuustorievdnevuostá
raekuuročuorpmasoakti
raelumiseaŋáš, seakŋi, seakŋemuohta
raharuhta; vähän rahaaruhtabihttá, päästä rahoilleruđaiduvvat
raha-asiaruhtaáš´ši
rahakasruhttá/i (-s),ruhtt/ii (-es)
rahakiisaruhtágiisá
rahakätköruhtačiehká
rahalaitosruhtalágádus
rahallinenruđalaš
rahamääräruhtamearri; suurehko rahamääräruhtalátna, ruhtahivvodat
rahanahneruhtaváibmil (-is), ruhtaáŋgir (-is)
rahanlähderuhtagáldu
rahantarveruhtadárbu
rahanuudistusruhtaođastus
rahanvaihtoruhtalonuheapmi
rahapajaruhtabádji
rahapalkkaruhtabálká
rahapularuhtavátni
rahareikä, rahanhukkaruhtagáđohus, ruhtaheavvu; tuo vanha auto on ollut minulle aikamoinen rahareikädiet boares biila lea leamas munnje oalle ruhtagáđohus
rahastaaruhttet
rahastajaruhtačoaggi, konduktevra
rahastoruhtarádju, foanda
rahastonhoitajaruhtadoal´li
rahasummaruhtasubmi
rahasuoritusruhtamáksu
rahatilanneruhtadilli
rahatonruđah/eapme (-is); tulla rahattomaksiruđahuvvat
rahattomuusruđahisvuohta
rahayksikköruhtaovttadat
rahdata(f)ráktet, fievrridit mávssu ovddas gálvvuid
rahinaskoarra
rahinakeliskoarádat
rahista, rapista šárrat, šáraidit
rahkasammaldarfi
rahoittaaruhtadit, finansieret
rahoittajaruhtadeaddji, finansierejeaddji
rahoitusruhtadeapmi, finansieren, ruhtajuolludeapmi
rahti(f)rákta
rahtialus(f)ráktadámpa
rahvaanomainenvulgára
rahvasoahppameahttun olbmot (pl.), skuvllaid váccekeahtes olbmot (pl.)
raidallinenstábálaš, stáhpe-
raide(radassa) luodda; kaksiraiteinenguovtteluottat
raidolla kulkija ráiddolaš
raidollinen(jolla on pororaito) ráiddolaš
raihnaantua(eläimestä) rodjat; saada raihnaantumaanrodjadit
raihnaantua(ihmisestä) neaguhuvvat, skuoivvagit
raihnas (ihmisestä) skuoivvas (-)
raihnas ihminenskuoivi ~skuoiva
raikas(vedestä, ilmasta)buht/is (-es), čielg/gas (-a), (ilmasta)dearvvas ~ dearvvaš
raikuskáiggas
raikuaskáigit
railojiekŋaluoddaneapmi, jiekŋaráhku
rairuohoráisitnu
raiskaloassi, rávki, riehpu
raiskataillastit, rihpat ~ riv´vet ~ váldit veagal (nissona)
raiskausillasteapmi, nissonrihpan
raisuvild/das (-a), vi/llas (-l´la), ráik/kas (-o-); tulla raisuksivilddáskit, ráikkáskit
raitastáhpi; (eläimen karvoituksessa)luosti
raita(puu) šállja, ráidá
-raitainen-stábat
raitio(talollisten poroja omassa tokassaan pitävä poromies) ráidi
raitiovaunugáhttavovdna, trihkka (N)
raitisjuguh/eapme (-is)
raitistuajuguhuvvat
raitoráidu; kulkea johonkin raidon kanssaráiddostit
raitoahkioráidogeres
raitohärkäráidoheargi
raitorekiráidoreahka
raittiusjuguhisvuohta
raivata(maata)njáskat, jalget, beldet, ráhkadit eatnama; (puuttomaksi)jalget
raivausnjáskan, jalgen, belden
raivionjáskkahat
raivomoarri, suhttu
raivokasmoar´rá/i (-s), vaš´šá/i (-s), suhteš (-is)
raivopäävildastevvel
raivostuamoaráskit, moaráhuvvat, váimmoskit, áráskit, neavrrahuvvat, neavrut
raivotamielahuddat, seahkidit, dárrat
rajarádji ~rádjá
raja-aitarádjeáidi
rajajokirádjejohka
rajallinenrájálaš
rajamerkkirádjemearka
rajankäyntirádjejohtin
rajanloukkausrádjerihkkun
rajanylitysrádjerasttildeapmi
rajapassirádjepás´sa
rajapyykkirádjegeađgi
rajaseuturádjeguovlu
rajasopimusrádješiehtadus
rajasulkurádjegieldu
rajataráddjet
rajatonrájeh/eapme (-is), geahčemeahttun
rajavartijarádjefákta, rádjesoalddát
rajavartiostorádjesuodjalus, rádjegozáhus
rajoittaaráddjet, gáržžidit
rajoittuarádjašuvvat
rajoitusráddjehus
rajuvild/das (-a), ráik/kas (-o-); tulla rajuksivilddáskit, ráikkáskit
raju(säästä) rivih/eapme (-is)
rajuilmaneavrresdálki, heajosdálki, dálki; tulla rajuilmadálkat, dahkat dálkki
rakasráhkis; (läheinen) eahcálas
rakastaaráhkistit
rakastajaráhkisteaddji, elošteaddji
rakastavaiset(pl.) ráhkkásaččat (pl.)
rakastettavaolmmošaddjá/i (-s), guoibmá/i (-s), eahccil (-is)
rakastuaráhkistuvvat, ráhkásmuvvat
rakenneráhkadus, struktuvra
rakennellahuksestallat, huksedaddat, ráhkadaddat
rakennushuksehus, visti, ráhkadus, ráhkkanus (S)
rakennusainehuksenávnnas
rakennushankehuksenfidnu, huksenprošeakta
rakennuskaavahuksenlávva, huksenplána (N)
rakennuskustannukset(pl.) huksengolut (pl.)
rakennuslautakuntahuksenlávdegoddi
rakennuslupahuksenlohpi
rakennusmestarihuksenmeašttir
rakennuspaikkahuksensadji
rakennussuunnitelmahuksenplána
rakennustaidehuksendáidda, arkitektuvra
rakennustarkastajahuksendárkkisteaddji
rakennustyöhuksenbargu
rakennustyömaahuksenbargoeana(n)
rakennustyömieshuksejeaddji, snihkkár
rakennuttaahuksehit, ráhkadahttit
rakennuttajahukseheaddji
rakentaa(rakennusta)hukset, huksestallat, snihkket; (hirsirakennusta)ceahkkut, cehkodit; rakentaa rauhaa duddjot ráfi
rakentaaráhkadit, duddjot
rakentava(adj.) konstruktiiva; tuo oli sinulta rakentava ehdotusdiet lei dus konstruktiiva evttohus
rakenteellinenráhkaduslaš, ráhkadussii guoskevaš, ráhkadus-, struktuvrralaš
rakenteillahuksejuv´vomin, ráhkaduv´vomin; se on vasta rakenteilladat lea easkka huksejuv´vomin
raketti rakeahtta
rakkajuovva
rakkaani(kultaseni) ráhkkásažžan
rakkainenjuov´vá/i (-s), juv´v/ii (-es)
rakkaudetonráhkismeahttun
rakkaudettomuusráhkismeahttunvuohta
rakkausráhkisvuohta
rakkiráhkká
rakkineráhkkanus
rakkoráhkku
rakkoks. vesirakkula
rakkoinen, vesirakkuloilla oleva skoavhlá/i (-s)
rakkolevätruolladeappu
rakkulabullji
rakkularauhanen(anat.) siepmanráhkku
rako, välilatnja, gaska; (esim. oven)goavki, goavku, (hirsien, lautojen tms. välillä)sálvu, (halkeama)ráhku
rakoillarágadit
rakoilurágadeapmi
rakonenlanjaš
rakonen(hirsien, lautojen välillä) sálvvoš
raksuttaacoahkkit
rallatellarál´lehallat
rallattaarál´let, rál´ledit
ramparámbi, lámes olmmoš, skierbmá
rampautuarámbut, lápmašuvvat
rangaistaráŋggáštit, bagadit, stráf´fet
rangaistavaráŋggáštanvuloš; rangaistava tekoráŋggáštanvuloš dahku
rangaistusráŋggáštus, stráf´fa
rangaistuspotku(jalkapallossa) ráŋggáštusčievččasteapmi
rankaisijaráŋggášteaddji, bagadeaddji
rankinen(nukkumateltta, sääskisuoja) rákkas, miegar
rankkasaderáššoarvi, šoaláhat
rannegiehtaruohtas, giehtalađas; (lapasen)readdi
rannekellogiehtadiibmu
rannentaagáttidit
rannerengasgiehtariekkis
rannikkoriddu; lähempänä rannikkoa olevarittut, lähempänä rannikkoariddolis, riddoleappos, rittubus, (vähän lähempänä)riddolaččas, lähemmäksi rannikkoa riddolii, riddolebbui, rittubui, (vähän lähemmäksi)riddolažžii, lähempää rannikkoa riddul, (vähän lähempää)riddolaš, riddolačča rannikkoa myötenriddoguora
rannikkoseuturiddoguovlu, mearariika
ranskafránskkagiella; ranskaksifránskkagillii, puhua ranskaafránskkastit
ranskalainenfránskalaš, frankriikalaš
ranskanleipäfránskaláibi
rantagáddi; rannempigáttit, rannempanagáddelis, gáddeleappos, gáttibus, vähän rannempanagáddelaččas, rannemmaksigáddelii, gáddelebbui, gáttibui, vähän rannemmaksigáddelažžii, rannimmainengáttimus, rannan puolellagáttabealde, rannan puolellegáttabeallai, rannan puoltagáttabeale, rannan puoleisessä päässä gáttageahčen, rannan puoleiseen päähängáttageahčai, rannan puoleisen pään kauttagáttageaže,rantaa myötengáddeguora
ranta-alpigáddečuovgi
rantakaavagáddelávva
rantakaistagáddesneaida
rantakanankaaligáddefiski
rantakivigáddegeađgi
rantakotilobussáskálžu
rantakukkaspáiddarlieđđi
rantakurmitsagáddebižus
rantakäärmegárdegearpmaš
rantaluikkaboalloluikket
rantamatala(tav. joessa) šleahtta
rantamatarariddomáđir
rantaminttubealdominta
rantanurmikkagáddesuoidni
rantanätkelmäjeaggesáhpal
rantapalpakkonjuolggohávgarássi
rantapengermägáddesteal´li
rantasipigáddeviroš, gáddebir´rá (S)
rantatyvenlottegoalki
rantatädykegáddevitku
rantatöyräsgáddesteal´li
rantaviivagáddesárggis
rante(halonhakkuupaikka) rántet, rándat
raollaan(tilapäisesti)goavkut, (pysyvästi)goavkkil; raollaan olevagoavk/kas (-e-)
raotellagovkkohallat
raottaagovket
raottuagoavkkagit, goavkanit
raparáhpi, mohti, stánži, luhča
rapaantuarábáhuvvat, mohtiluvvat, stánžut
rapainenráhppá/i (-s), stánž/žas (-e-), mohte-, luhča-, rivot-
rapakkorivot, rábát ~ rábit
rapakoituanjeaš´šut
rapamahaguomočoavji
raparperirabárber
rapatanjuhttet (semeanttain)
rapautua mollanit
rapea (hauras)smier/ru (-os), smierus; pitää liian rapeana, hauraana smirošit
rapea(reilu, runsas) ráhpa/t (-dis) ~ ráhp/at (-a); sinne on runsas peninkulma tästä talostadohko lea ráhpadis ~ ráhpa miila dán dálus
rapeuttaa (haurastuttaa) smierrudit
rapeutua (haurastua) smierrut
rapinaskoahpa, skoahča
rapistaskoahpat, skoabaidit, skoahčat, skoažaidit
rapistua(rakennuksesta)luoškkagit ~ luoskkagit, luoskat, luskkiidit, luoskanit; (veneestä) šliđagit,(ahkiosta, reestä tms.)lisagit, liskanit
rapistunut vene šlihtá
rapisuttaaskoabahit
raportoidaraporteret
raporttiraporta
rappeutua(ihmisestä) billašuvvat
rappiobillašupmi, billi
rapputráhppa ~ ráhppa
rapsahdusskoabiheapmi, skoažiheapmi
rapsahtaaskoabihit, skoažihit
rapsauttaašárralahttit
rapsirápsa
rapureabbá
rasahdellaruožaidit
rasahtaaruožihit
rasiaskáhppu, doassa, skriidna
rasismirasisma
rasistirasista
rasistinenrasisttalaš
rasite(kiinteistöön) losádus
rasittaaváivvidit, váibadit, deaddit
rasittava(esim. matkasta) loss/at (-a) ~ lo/ssat (-s´ses), skárp/pis (-a), šleaip/pas (-a)
rasittuaváibat, vuor´rástuvvat, šleaippástuvvat, šliitanuššat, dearašuvvat
rasituslosádus
raskaanaáhpeheapmen, gassa dilis, gassagasas, headjodilis, máná vuostá, máná vuordimin
raskaastilossadit
raskasloss/at (-a) ~ lo/ssat (-s´ses); tulla raskaammaksilossut, tehdä raskaammaksilosidit, pitää jotakin liian raskaanalosášit
raskas(työstä) loss/at (-a), loaktevaš (attr.)
raskas kelilosádat
raskasmielinenlossamielat, lossamielalaš
raskauslossatvuohta; (naisen)áhpehisvuohta, gassagas, gassa dilli, headjodilli, mánnávuordin
raskiarásket, girtát; (vaivoin)ráskestuvvat
raspiráspa
rastasrásttis
rastaskerttunenrásttesvizar
rasva buoidi; (nestemäinen)vuodja, rasvassa, rasvaan tahriintuneenavuodjanaga
rasvaevägoargŋunbuoidi
rasvahappovuodjasivra
rasvainenvuoddjá/i (-s), vuddj/ii (-es)
rasvakalaáhkacincu, rundierpmis
rasvakuppivuoiddasbol´lu
rasvapitoinenvuoddjá/i (-s), vuddj/ii (-es)
rasvapitoisuusvuodjadoallu
rasvasolubuoideseal´la
rasvassa, rasvaan tahriintuneenavuodjanaga
rasvatavuoidat, ol´jet
rasvatonvuojah/eapme (-is)
ratageainnus, bána; (ajorata)vuojáhat
ratamogovdalasta
ratasráhtis
rataseläinráhteseal´li
ratkaisematon(esim. asia) čoavdemeahttun
ratkaisematon(esim. ottelu) rátkkekeahtes (attr.)
ratkaiseminenčoavdin
ratkaisevamearrideaddji; ratkaisevana perusteena tässä on ollutmearrideaddji ággan dás lea leamaš
ratkaista(ongelma) čoavdit; ratkaistavissa olevačoavddehahtti, ratkaisematončoavdemeahttun, čoavddekeahtes (attr.)
ratkaista(riita) rátkit
ratkaisučoavddus, čovdojupmi
ratkeilla(esim. saumasta) rahtasaddat
ratketa (vaatteesta, saumasta)rahtasit; (ongelmasta)čoavdašuvvat
ratkiriemukashui hearvá/i (-s), hui herv/ii (-es)
ratkoa(erilleen)rátkit; (saumaa, vaatetta)rahtat; (ongelmia)čoavddašit
ratsastaariidet
ratsastajariidejeaddji
ratsastusriiden
ratsastussatulariidensálat (pl.)
ratsuriidenheasta
rattaat(pl.) vovnnat (pl.); työntää rattaissavovdnet
ratti(ohjauspyörä) stivrran
ratti(suppilo) ráhtte, skuibi
rattijuoppogárrenvuoddji
rattijuopumusgárrenvuodjin
rattikelkkastivrragielká
rattohávskodat, áiggeájánas
rattoisasuohtas, hávsk/i (-kes)
raudoittaaruvdet
rauduskoivulodnjesoahki, sotnjesoahki
raueta(sopimuksesta tms.) healbat, máhccat, šluhttašuvvat
rauha(ei sotatila) ráfi ~ ráffi
rauha(rauhallinen olotila) ráfi, leahpu, máššu, muossi, ássu
rauha(tehdä jotakin) bálát, spáitu
rauhallinen (ihmisestä)ráfálaš, muosálaš, mášolaš, lebolaš (R), lotk/at (-es), loait/u (-tos), loavd/i (-des), hillján (-is), hil/lji (-es)
rauhallinen(paikasta) muossi/t (-dis), boaittus (-is), goaiddus
rauhallisesti(adv.) ráfálaččat, mášolaččat
rauhanenráksá; jossa on paljon rauhasiaráksá/i (-s); poistaa rauhasia teuraan lihastarákset
rauhansopimusráfisoahpamuš, ráfišiehtadus
rauhanturvaajajoukot(pl.) ráfiveahka
rauhassa(adv.) ráfis, gulul, loaittuid, loaittul, loaittut, lotka, lotkadit, šieđus, šiehpus, šiehput, šiehpunassii
rauhatonráfeh/eapme (-is), muoseh/eapme (-is), dilih/eapme (-is); tehdä rauhattomaksiráfehuhttit, muosehuttit
rauhattomuusráfehisvuohta, muosehisvuohta, dilihisvuohta
rauhoittaaráfohit, ráfáiduhttit, oadjudit, oahcudit, mášuiduhttit, doažžudit, loavdudit, staigadit
rauhoittaa(esim. eläinlaji) ráfáiduhttit
rauhoittuaráfot, ráfáiduvvat, oadjut, oahcut, muossánit, muossáduvvat, lotkkiidit, lotkkodit, loaitut, loavdut, staigat, doažžut, soažžut
rauhoitusráfoheapmi; (esim. eläinlajin)ráfáiduhttin
raukeašlie/ttas (-dda)
raukeusšliettasvuohta
raukka rávki, riehpu, duotna, stáhkkár, headju, hejoš
raukkamainenbehtolaš
raunio(rakennuksen) vistebázahusat (pl.)
rauniohautaurrahávdi
rauskuskáhttu
rautaruovdi
rautainenruovde-, ruovddis ráhkaduv´von
rautakalaruovdegulmmet
rautakankiruovdegákkan, ruovdegáŋga (S)
rautakausiruovdeáigi
rautakuonaruovdesuttus
rautalankasreaŋga ~ streaŋga ~ sráŋga ~ stráŋga
rautamalmiruovdemálbma
rautanaulaspihkár, spigir
rautanokkonenruovdegáskálas
rautapitoisuusruovdedoallu
rautaporaruovdebovra
rautaromuruskaruovddit (pl.)
rautasaharuovdesahá
rautatieruovdegeaidnu, ruovderaŧŧi
rautatieasemaruovdegeaidnostašuvdna, ruovderaŧŧestašuvdna
rautavanneruovdegierdu
rautiainenruovdecizáš
rauturávdu
ravata(rauhallisesti)njolggástit, (joutuisasti)doalvvástit
ravi(rauhallinen)njolgi, (joutuisa)doalvi
ravihevonendoalveheasta
ravinnebiebmoávnnas
ravinteisuusbibmuivuohta
ravintobiebmu, borramuš, ealádat
ravintoaineborramušávnnas
ravintoarvoborramušárvu
ravintoketjubiebmogoallus
ravintolarestoráŋ´ŋa
ravintolisäbiebmolassi
raviratadoalvevuojáhat, doalvegeainnus
ravistaašluvgit, savdnjit
ravistellašluvggašit, savnnjašit, salkkuhit
ravistuaks. rapistua
ravita biebmat
ravitsemusbiebmodilli
ravitsemusbiebmodilli
ravitseva álbmá/i (-s), bibm/ui (-os), beaktil (-is), fámolaš, vuoibmá/i (-s), vehkk/ii (-es), veahka/t (-dis), sealbbus (-is), njávkkas (-is), (k)rákt/ii (-es)
ravitsevuusálbmi, veahka
reaaliluku(mat.) reálalohku
reaalinenreálalaš
reaalipolitiikkareálapolitihkka
reagoidareageret
reaktioreakšuvdna
reaktioaikareagerenáigi
reaktorireáktor
realismirealisma
realisoidarealiseret
realistirealista
realistinenrealisttalaš
realiteettirealiteahtta ~ realitehta
reenjalasreahkajálás, reahkamielggas
reeska(kääpiösiika)reaská, roabát
refleksirefleaksa
refleksiivinenrefleksiiva
refleksiivipronomini(kiel.) refleksiivapronomen
reformaatioreformašuvdna
reformireforbma, ođasteapmi
reformoidareformeret
regressioregrešuvdna
rehellinenrehálaš, vuoiggalaš, njuolggalaš, gutnálaš
rehellisyysrehálašvuohta, vuoiggalašvuohta, njuolggalasvuohta, gutnálašvuohta
rehennellä(miehestä) almmáštallat ~ olmmáštallat, vuovnnastallat, reheštallat
reheväšattolaš, šatteš (-is), šaddil (-is), šaddi (-s), rás´sá/i (-s)
rehevöityä(vesistä) njivlut; vesien rehevöityminenčáziid njivlun
rehkiärahčat, riehkkat, riehkidit, rakŋut, rakŋat, čavgat, strevet, givzat, bargaladdat
rehtivuoiggalaš, ávddalaš, nju/olgat (-lges)
rehtoaitaskielttaráidi; pystylauta (rehtoaidassa)skielttarbátni, vaakalauta (rehtoaidassa)skielttarčielgi
rehtorirektor
rehufuođar; hankkia rehua elukoillefuođardit
rehuvirnagilvvasáhpal
rehvastellarámohallat, rámppastallat, čevllohallat, gorggohallat
reikiintyäráigánit; (pahasti, hampaista)mieskat
reikiintyä monesta kohtaa) suokkagit
reikiä(rei´ittää) ráigat; rei´itinráiggan, ráiganbierggas
reikäráigi
reikäinenráigá/i (-s), ráige-, suokk/is (-es); (hampaista)miesk/kas (-a)
reiluávddalaš, veahkká/i (-s), árvvas
reipasarvvo/t (-his), arvil (-is), sealgil (-is), doabmil (-is), lášm/at (-es)
reisibadjeváhkká
reisiluučoarbbealnoras
reissureaisu, mátkemohkki, tuvra
reitti(maastossa) johtolat, geinnodat, máđidja
reiäkässuokk/is (-es)
reiästä(sisään tai ulos) ráigeráigge
rekireahka
rekikeli(tarpeeksi lunta reellä ajoa varten) reahkadoavdnji
rekisteriregisttar
rekisterikilpiregisttargalba
rekisterinpitäjäregisttardoal´li
rekisterinumeroregisttarnummir
rekisterioteregisttarválddus
rekisteritoimistoregisttardoaimmahat
rekisteritunnusregisttardovddaldat
rekisteröidäregistreret
rekkatráiler, goallosbiila, guhkes guorbmebiila
rekkiholga
relaatio (suhde) relašuvdna
relatiivilause(kiel.) relatiivacealkka
relatiivipronomini(kiel.) relatiivapronomen
relikti(jäänne jostakin aikaisemmasta) relikta; kampela elää reliktinä Pulmankijärvessä finddar eallá reliktan Buolbmátjávrris
remmilávži, ruopma, rem´me
renessanssirenessánsa
rengasriekkis
rengastaariekkistit
renkireaŋga; (palvella renkinä)reŋgot, reŋgostallat
renkkureŋko, buhkke
rento(leppoisa, vapautunut) lotk/at (-es)
rentouttaalotkkodahttit, mášuiduhttit
rentoutualotkkodit, muossánit, mášuiduvvat
renttusuohpáhas, gavri
rentukkagol´lerássi
repaleinen(esim. vaatekappaleesta) ráisk/kas (-o-), sáig/gas (-o-)
repeillä(esim. kangas) gaikodit, rahtasaddat
repertuaarirepertuára
repeytyä(irti) gaikánit, gaikot, rahkánit, irdašuvvat (R); (vaatteesta)rahtasit
repiä gaikut; (kangasta)rahtat
repliikkireplihkka
repliikkiviivareplihkkasárggis
repo, repolainen(saduissa) riebanaš, riehpogállis ~ rebogállis
reportaasireportáša
reportterireporttar
reppu lávka,rehppo (S), ránsel (N), ránseahkka (N)
republikaanirepublikána
republikaaninenrepublikánalaš; republikaaninen puoluerepublikánalaš bellodat
reputtaa(esim. tentissä) dumpet, stryhket (N)
repäistä gaikkihit ~gaikkehit, ravget, raŋistit
reseptireseapta
reseptioresepšuvdna
reservaattireserváhtta; Pohjois-Amerikan intiaanireservaatitDavvi-Amerihká indiánareserváhtat
reserviresearva
reserviläinenresearvaolmmoš
resiprookkipronomini(kiel.) resiprohkapronomen
resla(rekeen kiinnitettävä) rislá ~ rišlá
reslarekirisláreahka ~rišláreahka
resoluutioresolušuvdna
ressukkahejoš
restauroidarestaureret, ovddeštit
restriktiivinen(rajaava) restriktiivvalaš, ráddjejeaddji
resuráso, ráisku
resuinen (kankaasta, vaatteesta)sáig/gas (-o-), ráisk/kas (-o-), ráiskkagan, linc/cas (-e-)
resurssiresursa; resurssien niukkuuden takia kyseisestä suunnitelmasta luovuttiinresurssaid vátnivuođa dihte dien plánas luhppojuvvui
retiisirediš´ša
retkeilijävánddardeaddji
retkeillä(maastossa) vánddardit, johtalit, jođašit
retkeilyaluevánddardanguovlu
retkeilymajavánddardanviessu
retki(edestakainen) mohkki
retkikuntaekspedišuvdna, mátkkuš
retoriikkaretorihkka
retorinenretorihkalaš
rettelöidämoivet, stuibmidit
reumaatikkoreumatihkkár
reumaattinenreumáhtalaš, leasme-
reumatismi(med.) reumatisma, leasmi
reunaravda
reunemmaksiravdalii, ravdalebbui, ravddabui; (vähän)ravdalažžii, ravdaleppožii
reunempanaravdalis, ravdalebbui, ravddabus; (vähän) ravdalaččas, ravdaleppožis
reunempiravddat; (vähän) ravddabuš
reunimmainenravddamuš ~ ravddamus
revetärahtasit, gaikánit
reviirireviira; lintureviirit ovat käymässä vähiinloddereviirrat leat vátnugoahtán
revittäägaikkuhit
revolverirevolver
revontulet(pl.) guovssahasat (pl.), davvidolat (pl.); revontuli-guovssahas-, näkyä revontuliaguovssahastit
riehakasvild/das (-a), vil´lalágan, ráik/kás (-o-)
riehuabieđđat, mielahuddat, seahkidit
riekaleinen(esim. vaatekappaleesta) ráisk/kas (-o-), sáig/gas (-o-)
riekkorievssat
riekonansagiella, gárdi
riekonmarjaguovžžamuorji, rievssatmuorji
riekotonrievssath/eapme (-is)
riemastuailosmuvvat, illosit, gieváskit
riemuávvu, riepmu, illu
riemuitaávvudit, illudit
riemujuhlaávvudeapmi
riemukasáv´vu/i (-os)
riemukulkueávvomieđuš
rientäädoapmat, gáhčadit, riendit ~ riendut; (nopeasti) doamihit, doapmalit, riendulit
riepuks. rukka; parka
riepu, rääsy, rättilivsku, limsku, lihpar
rieska(lapinkakku) sámegáhkku, ráktogáhkku, hillagáhkku, gáhkku; leipoa rieskojagáhkket
rietasnuosk/i (-kes); tulla riettaammaksinuoskut, pitää jotakuta liian riettaananuoskkášit soapmása
rietas(kirosanana) riehtis
rietastelijanuskošeaddji, fastošeaddji
rietastellanuskošit, fastošit
riettaastinuskket, fasttet
riettausnuoskivuohta, nuskodat
rihkamadoabbarat (pl.), lámborat (pl.), šlámborat (pl.), áskarat (pl.), ruskagálvvut (pl.)
rihlarihkku
rihma(ansa)giella; (lanka)árpu
rihmaleväárpodeappu
rihveli(kivikynä) riffal ~ riffel
riidanaiheriidofáddá, riidogaskoapmi
riidanalainenriidduvuloš
riidanhaluinenriid/ui (-os)
riidatonriidduh/eapme (-is)
riidellä(rspr., + kom.)riidalit, diggot, diggidit, nárrohallat, gižžudit, attástallat, attašit, tráŋgaluššat, váldalit, snarrat, snar´rot, snar´rodit; ruveta riitelemäänriiddáskit, suhtadit, ettodit, rešttodit, soađáskit
riidenliekosoahterássi
riihigordnenvisti
riikinkukkopoaloddi
riimiriibma, loahppašuokŋa
riimukalenteririibmakaleanddar
riimukiviriibmageađgi
riippa(verkossa) buddu, gikta, lieksa, deaddu
riippakoivusotnjesoahki, sotnji
riippua heaŋgát, sorját, givdnjahit (R); ruveta riippumaanheaŋggagit, heŋggiidit
riippuliidinseivvon
riippulukkoheaŋgálohkka, heaŋgálássa
riippumatonsorjjasmeahttun, iešmearrideaddji, iešráđálaš
riippumattomuussorjjasmeahttunvuohta, iešmearrideapmi, iešráđálašvuohta
riippusiltaheaŋgášaldi
riippuvainen, riippuva(jostakin) sorjavaš, sorjjas
riippuvaisuus, riippuvuus(jostakin) sorjavašvuohta, sorjjasvuohta, vulošvuohta
riipuksiinheaŋgagassii, heaŋgasii
riipuksissaheaŋgagasas, heaŋgasis
riiputtaa heaŋgguhit, heaŋgáhit
riisirisenat (pl.), riisi-risenrievdne-
riisi(mitta) riisa
riisipuurorisenrievdnesuohkat
riisiryynirisenrievdni, risensurbmi
riisitautiriisa
riistafuođ´đut (pl.), meahci vallji
riistaeläin fuođ´đu
riistanhoitofuođ´đogáhtten, meahcivaljidikšun
riistanpyyntifuođ´đobivdu
riistoávkkástallan, ekspluateren
riistäärihpat, riv´vet; ávkkástallat (soapmásiin), ekspluateret (soapmása)
riisua(vaate)nuollat, (esim. lasta)nuolahit, (housut)nallat, panna riisumaannuolahit
riisuttaanuolahit
riisuutuanuoladit
riitariidu, nággu, diggi, gižži, gižžu, mozzi, vea(r)dni (ks. epäsopu)
riitaantua(rspr., + kom.)riiddáskit, suhtadit, ettodit, nákkáskit, soađáskit, vea(r)dnašuvvat, vea(r)tnáskit, rešttodit
riitaantuminenriiddáskeapmi
riita-asiariidoáš´ši
riitaisariid/ui (-os), eareburán (-is), snarralas, nár´r/ii (-es), njálmmaskas, vea(r)dná/i (-s)
riitaisuusriiduivuohta, eareburánvuohta, nar´rodat
riitapukaririidos olmmoš, soađan
riitasointuriidočuojus, dissonánsa
riite(virran mukana lähtenyt jäähyhmä) suossa ~ suossi, skavdda (R); mennä riitteeseensuossat, skavdut (R); jäätää riitteeseen (pakkasesta)suossadit
riitelyriidaleapmi
riittiriita
riittoisa(esim. ruoasta) rivggas (-is)
riittämätönbistteh/eapme (-is), bisttuh/eapme (-is), vá/nis (-tna)
riittäväriittävän hyvä; doarvái ~ nohkka buorre
riittää bistit, juoksut ~ juoksat, juollut, reahkkát, riitát, leat doarvái
riivaajabahávuoigŋa, demona
riivinrautašaddofaskkon
rikasrikk/is (-es), jábálaš, várálaš, ruhtt/ii (-es), hattálaš; pitää jotakuta liian rikkaanarikkášit soapmása, olla olevinaan rikasrikkástallat (ks. pororikas)
rikastaariggudit
rikastesuhkodat
rikastuariggut, jábálduvvat, váráiduvvat, ruđaiduvvat, hattáiduvvat; boazuiduvvat, ealuiduvvat, eloiduvvat, siiddaiduvvat; (nopeasti)riggulit
rikastua(geol.) suohkut
rikastumiskerros(geol.) suohkungeardi
rikastuttaariggudit
rikemeaddin
rikesakkomeaddinsáhkku
rikkarihpa, luotni, ruska
rikkalapiospoađđu
rikkaruohohilsku; kitkeä rikkaruohojahilsket
rikkatatarrásseguoita
rikkausriggodat, rikkisvuohta, jábálašvuohta, vallji, valljivuohta, valljugasvuohta, ildigal´levuohta, buresbirgejupmi, buorredilli
rikkicuovkkas; (puhki)ráiggil; mennä rikkicuovkanit, bieđganit, billašuvvat
rikki (kem.) riš´ša
rikkihapporiš´šasivra
rikkikiisu(miner.) riš´šagiisi
rikkinäinencuovkanan, bieđganan, (vaatekappaleesta)ráige-, lince-
rikkonarti; rikkokasvit (pl.) nartešattut (pl.)
rikkoacuvket, bilidit, billistit, biđget, háddjet, mol´let
rikkoa(lakia) rihkkut
rikkomusrihkkumuš, rihkkun, vearredahku
rikkoutuacuovkanit, bieđganit, billašuvvat, hádjosit, mollanit
rikkumatonrihkkasmeahttun; rikkumaton rauharihkkasmeahttun ráfi
rikollinenrihkolaš, krimineal´la
rikollisuusrihkolašvuohta, kriminalitehta
rikosrihkus
rikosasiarihkusáš´ši
rikoskumppanirihkusguoibmi
rikoslakirihkusláhka
rikospoliisirihkusboles, kriminálaboles
rikossyyterihkussivahus
rikostutkintarihkusdutkan
rima listu, lista
rimpi, rimpisuosuotnju
rimpinensudnj/ui (-os)
rimpuillaginccardi, gincut, gášvvardit, bánccardit
rimsu(huivissa) riessan; sitoa rimsujariessut, riessamastit
rinkeliriŋgal ~ riŋggal
rinkiriekkis
rinkkarápmalávka
rinnakkainraddálagaid
rinnakkainenraddálas
rinnallabálddas
rinnallebáldii
rinnastaabuohtastahttit, bálddalastit
rinnasteinenbálddalas
rinnastuabuohtastuvvat
rinnastuskonjunktio(kiel.) buohtalasti konjunkšuvdna
rinnevielti, rápma, riidi, raddeeana(n), hál´lan; (loiva) njoaiddu, (jyrkkä) ceakkus, heŋgo, heŋge, heŋggohat, heaŋggu, gomu
rinnus ohca
rintaraddi; (naisen)čižži
rintaeväovdaveaksi
rintakehäradderiggi
rintakipuraddebákčasat (pl.)
rintalapsinjam´mimánná
rintalastamielgadákti; (lihoineen)mielga
rintalasta(linnun) biksa
rintalihasraddedeahkki
rintaliivit(pl.) čižžedoalan, čižželiivvat (pl.)
rintaläppä(vaatekappale) leahppi
rintamarattuš
rintama(sodassa) soahtesadji, soahtešillju
rintamalisäsoahtelassi
rintamamiessoahtesoalddát
rintamieseläkesoahtesoalddátealáhat
rintamusohca
rintaneularaddenállu
rintaonteloraddevuovda
rintaperillinenraddeárbbolaš
rintasolkisol´ju, risku
rintasyöpäčižžeboras
ripageavja
ripauttaa botkalit
ripeksiä(vettä, lunta) sittardit
ripeä, riuskalášm/at (-es), háhppil (-is), sealgil (-is), ra/ččas (-žža), vahka/t (-dis)
ripillepääsyrihpat (pl.), konfirmašuvdna, mánáidbeassan
ripittäytyäfitnat rihpain
ripittäärihpašit
ripotellabotkkuhit
ripottaabotkkuhit
rippirihpat (pl.), rippi-rihppa-; päästää ripillekonfirmeret
rippikoulurihppaskuvla, báhpaskuvla, stuorraskuvla
rippilapsi(ripille pääsevä) rihppamánná, konfirmánta
rippisaarnarihppasárdni
ripsiramasguolga
ripsisiippariessannáhkkesoadji
ripuličoalas, čoalasvihki, njárbadas, čoavjedávda, luhčadávda, lužas, lužohat; hänellä oli ripuli son lei čoallasis ~njárbadasas
ripuliulosteluhča; ripuliulosteen tahrimaluhčanaga
ripustaaheŋget, heaŋggastit, sorjalit, gozastit (R)
ripustellaheaŋgut, gohcut (R)
ripustinheaŋggastat
risainen(ränsistynyt) lis/as (-sa)
riskeeraaminenriskeren ~ risikeren
riskeeratariskeret ~ risikeret
riskiriska
riskiläčielkkis
riskitönriskkah/eapme (-is); tuo ei ole ihan riskitön hankediet ii leat áibbas riskkahis fidnu
risku(solki naisen puvussa) sol´ju, risku
rispaannuttaalutket
rispaantualuotkanit
risteysgeaidnoruos´sa
risteyttää(esim. kasvilajeja) ruos´sanahttit, ruossuhit, rus´set, ruossastahttit
risteytyä (esim. kasvilajeista) ruos´sanit, ruossastuvvat
ristiruos´sa, rista; kädet ristissä risttas gieđaid
risti(korttipelissä) luovvar
ristihämähäkkiruos´saheavdni
ristiin rastiinruos´sut doar´rás, ruos´sut rás´sut
ristiinnaulitarus´siinávlet; ristiinnaulitturus´siinávlejuv´von
ristiketturistarieban, ruos´sarieban
ristikirkkoruos´sagirku
ristikkoridda; ruos´saruovddit (pl.)
ristikkäinruos´salassii, rus´solassii
ristikulma(mat.) ruos´sačiehka
ristiliina(sulhasen) šoalkaliidni
ristilukkiristaheavdni
ristiluugátnis ~ gánis
ristimänimigástanamma
ristinkuolemaruos´sajápmin
ristinmerkkiruos´samearka;teki ristinmerkin ja kumarsidagai ruos´samearkka ja gopmirdasttii
ristinpuuruos´samuorra
ristinpäivä(toukokuun 3. päivä) ruosmmesbeaivi; ristinpäivän jumalanpalvelusruosmeas´su
ristipölytysruos´sagavjehus
ristiretkiruos´sagárga
ristiriitaruos´salasvuohta; tiedot ovat ristiriidassadieđut mannet ruos´salassii
ristiriitaisuusruos´salasvuohta
ristisanaruos´sasanit (pl.)
ristisarvi(porosta) ruos´sačoarvi
ristiselkä(anat.) čielgemátta
ristisideruos´sačanas
ristisorsaruos´sasuorsá
ristissä (adv.) ruos´sut
ristissä(käsistä) roahkkut
ristissä oleva(käsivarsista) ruos´salas, ristalas, murtolas, (käsistä)roahkkálas, rohkkolas, ristalas, kädet ristissä roahkkálas ~ rohkkolas ~ ristalas gieđaid
ristiviitta(tienmerkkinä) ruos´sadihkká
ristiä(antaa nimi) ristat, risttašit, gástat, gásttašit
ristiä(kätensä) roahkohit; (useampaan kertaan)rohkohallat
ristiäisetgásta, gástadilálašvuohta
risuris´si, (lattiavarpu)duorga; kattaa risuilladuorgadit, durget, kerätä risujadurget
risukkosuovka
risuttaa(rangaista, lastaan) ris´set; saada risuaris´sehallat
risuttaa(varustaa risuilla) ris´set
ritaririddár
ritarikuntariddárgoddi
ritarillinenriddárlaš
ritariperhonenriddárbeaiveloddi
ritsagum´mebis´su
riuduttaagoaridit, hahpadit
riuduttaa(poroa) rávžadit
riuhtaistaravget, ragihit
riuhtaisuravgestat
riuhtoaravgut
riuku(ei-saamelaisnainen) rivgu; käyttäytyä ei-saamelaisnaisen tavoin rivgostallat, ruveta käyttäytymään ei-saamelaisnaisen tavoin (suomalaistua, norjalaistua, ruotsalaistua tavoiltaan)rivguluvvat, ei-saamelaistaustainen miniärivgomannji
riuku (seiväs) seaibbis, seaivvas, stávrá
riuskalášm/at (-es), vahka/t (-dis), ealjár (-is)
riutta(meressä) oahci, rikti
riutua(ihmisestä) goarránit, hahpat, sotnat
riutua(porosta) rávžat
riutunut(porosta) rávž/žas (-a); pitää liian riutuneenarávžžašit
rivakkarivttár (-is), doabmil (-is), doapma/t (-dis), gergeš (-is), viibmá/i (-s)
rivakka henkilörivttár
rivigurgadas, ráđđa
rivitaloráidodállu, ráđđadállu
rivopuheinensnoal´lá/i (-s), snoallalas, snoalus, šleaiddos (attr.)
rivostinuskket, fasttit
rivous snoalla; rivoudet(pl.) snollosat (pl.), puhua rivouksiasnoallat, šleidosit
robottirobohtta
rodullinennálálaš, rásalaš
rohjetaarvat, roahkadit, duostat, ovet, ovehit; sinne ei rohkene mennä, sinne ei ole menemistä dohko ii leat duosttáš mannat
rohkaistaroahkasmahttit, arvvosmahttit
rohkaistuaroahkasmuvvat, roahkastuvvat, jálosmuvvat, jálostuvvat, váimmosmuvvat
rohkaisuroahkasmahttojupmi, arvvosmahttojupmi
rohkearoahkka/t (-dis), roastil (-is), duostil (-is), dusteš (-is), baluh/eapme (-is), jal/lu (-os), arvil (-is); čoaskačoalat, ráigeoaivvat
rohkeusroahkkatvuohta, duostilvuohta, baluhisvuohta, jálluvuohta, jállodat
rohki(adv.) roahkka; ei epäillyt, tuli rohkiii eahpidan, bođii roahkka
rohtua(huulista) dorbmut
roihahtaanjuorššádit
roihunjuoršu
roihutanjuoršut, njivžut, njuovžut, njivžžardit, šloavgit, loahcat; yltyä roihuamaannjuorššagit
roikkuaheaŋgát, givdnjahit (R); jäädä roikkumaanheaŋgasit, ruveta roikkumaanheaŋggagit, heŋggiidit
roikuttaaheaŋgguhit, heaŋgáhit
roiskahtaarišihit, riškkihit
roiskauttaariškalit
roiskeriškkas
roiskuariškit
roiskuariškit, rišadit
roistorosvu, rievvár
roisto (kälmi) skealbma
rojahtaa, mätkähtää šlákkihit
rojauttaa, mätkäyttääšlággalit
rokkoboahkku
rokonarpinen(kasvoista) rumš/šas (-o-); tulla rokonarpiseksirumššagit
rokoteboahkohanávnnas
rokottaaboahkohit
rokotusboahkoheapmi
rokotuttaaboahkohahttit; rokotutti lapsensa ja samalla kertää myös itsensäboahkohahtii mánás ja seammás maiddái iežas
romaani(eräs kirjallisuuden tuote) romána; historiallinen romaanihistorjjálaš romána
romaaninenrománalaš; romaaniset kieletrománalaš gielat
romahdusčoahkkáigahččan
romahtaagahččat čoahkkái, čoahkkáigahččat
romani (mustalainen) romani, rom´ma, mustelaš
romanialainenrománialaš
romanssi(rakkauskokemus) románsa
romantiikka(eräs taidesuunta) romantihkka
romanttinenromantihkalaš, románttalaš; romanttinen rakkaustarinaromantihkalaš ráhkisvuođamuitalus
rommirom´ma
romudoabbarat (pl.), (š)lámborat (pl.), skruvtta (N), ruskalohka
romukauppadoappargávpi, healbbahasgávpi
romuttaabiđget, bilidit, billistit
ronkkua(korpista) ruŋkit, ruŋkkistit
ronkkuvainenruŋkálas
ronkunta(korpin) ruŋkkas
roolirol´la
roomalainenromálaš
roomalaiskatolinen(rel.) romálaškatolalaš
ropinaroahča
ropistaroahčat
ropošlánta, smávvaruhta
ropsahtaaroaškkihit
ropsauttaaroaškalit, rošket
ropsutellaroaškkuhit
roska, rikkaluotni, rihpa, návva, ruska, roaski (R); (vedessä) dierri ~ dirri
roskaantualuotnut, ribahuvvat, ruskat, roaskut (R); (kalaverkosta)dierrut ~ dirrut ~ dir´rot
roskainenluodná/i (-s)
roskainen, samea(vedestä) ruivá/i (-s), ruiv/vas (-e-)
roskakoriruskabáberlihtti
roskalaatikkoruskalihtti
roskaposti(tietok.) ruskapoasta
roskataludnet, luotnudit, rihppet
rosoroamši
roso(metallissa) leaibmi
rosoilla(metallista) leaibmašuvvat, leaibmut
rosoinenroamš/šas (-e-); tulla rosoiseksiroamššagit, roamšut
rosoisenaroamššil
rosoisena(metallista) leaimmil
rosojääruobbejiekŋa
rosvorosvu, rievvár
rosvotarosvudit, rievidit
rosvousrosvudeapmi, rievideapmi
rotevaváf/i (-es), váŋká/i (-s)
rotisko(rapistunut esine, vars. vene) šlihtá
rotkoávži, skurču, gorsa; jossa on paljon rotkoja ávžá/i (-s), skurč/ui (-os)
rottaroahttu
rottinkirottet
rotunálli, rássa
rotuerottelunállevealaheapmi
rouhinmuorrafaskkon
roukaista(porosta) ruovggádit
rouko roavgu
roukua(porosta) ruovgat; (pitkään)ruovggadit
roukuminen, rou´unta (poron) ruovggas
roukuva(porosta) ruovgi
rouskahtaasmierggihit
rouskesmierggas
rouskuraski
rouskuasmiergit
rouskuttaasmiergguhit, ruoškkuhit
routaduollu, girse
routaantuaduolluluvvat
rouvarov´vá, fruv´vá; (korteissa)dámá
rova(vanha palovaara) roavvi
rovastiproavás
rovastikuntaproavásgoddi (S), proavássuohkan (N)
rovio(kokko) njuoršu
rubiinirubiidna
ruhjevammadeđvon, deađvašupmi; saada ruhjevammadeđvot, deađvašuvvat
ruhogorut, rohppa ~ krohppa, ruŋgu
ruhonosa, raaja(teuraan) ruovji
ruhtinaallinenvalljá/i (-s), valljugas
ruhtinasfursta
ruhtinaskuntafurstagoddi
ruijankeulankärkidavvegožot
ruijankissankäpälägáisábusságeahpil
ruijanpahtahanhikkidavvesuorbmarássi
ruijanpallasbálddis
ruikuttaaks. marista
ruinaava (subst.) vuorjjan, vuorjjat
ruinaavainen vuorjalas, vuorjjaláras
ruinatavuorjat, ánuhit, goardit, vuorjjildit, mággudit (ks. kerjätä)
ruipelo(nopeasti väsyvä) silan ~ silar
ruisrogaš, rohka
ruisjauhot(pl.) roavajáffut (pl.), rohkajáffut (pl.), rogat (pl.); ruis- rohka
ruiskaunokkirohkarássi
ruiskecirgganas, cirgehat
ruiskudálkkasnállu
ruiskutacirgut
ruiskuttaacirgguhit
ruiskutuscirgguheapmi
ruisleipäroavaláibi, rohkaláibi
ruisrääkkäbealdovuonccis
rujorumašváillat
rukka duotna, rávki, riehpu, loassi
rukkanengistta, rahpot, ráhpot; antaa rukkaset (jollekulle)gieldit (+ akk.), saada rukkasetgildot, oažžut gálbbenáhkiid
rukkidorte; rukinratasdortejuvla, rukinsiipidortesoadji
rukoillarohkadallat
rukousrohkos, rohkadus
rukoushetkirohkosboddu
rukoushuonerohkosviessu, rohkosvisti
rukouspäivärohkosbeaivi
rukoussunnuntairohkossotnabeaivi
rullarul´la
rullalautarul´lačeasan
rullatarul´let
rullatuolirul´lastuollu
rumaro/pmi (-mes), fast/i (-tes); pitää (liian) rumanaromášit, fasttášit; olla (jossakin) rumanarobmát, fastát
rumastiromet, fasttit ~ fasttet
rumentaaropmudit, fastudit
rumentuaropmut, fastut
rumilusromanas, roman, romat, fasttat
rummuttaatrumbbu časkit
rumputrumbu; (noitarumpu)goavddis, meavrresgárri, govadas
rumuusropmivuohta, ropmodat, fastivuohta, fastodat
runkoriggi, ruŋgu; (puun)ruŋgu, galda
runkopuu(kodassa) váldocaggi
runodikta
runo(maho vaadin) rotnu; runon taljarotnodat, olla runonarotnudit
runoilijadiktačál´li
runoilladiktet
runokokoelmadiktačoakkáldat
runollinenlyrihkalaš, poehtalaš, dikta-
runomittametrihkka
runonlausuntadiktalohkan
runousdikten, lyrihkka, poesiija
runsaasti, rutkastivaljis, valjit, valljugasat, eatnat, ollu
runsasmaitoinenmielká/i (-s), mielkkas (-is), mielkkaskas; runsasmaitoinen lehmä mielkegussa
runsaspuinenmuor´rá/i (-s); runsaspuinen metsämuor´rás vuovdi
runsasravinteinenbibm/ui (-os); runsasravinteinen kasvupaikkabibmos šaddansadji
runsassanainen, sanakassádná/i (-s)
runsastuavalljut, eatnánit, laskat, lassánit
runsasvasainen(jossa tai jolla tai jolloin on paljon vasoja) mies´sá/i (-s)
runsausvallji, valljivuohta, valljodat, eatnatvuohta, olluvuohta
runsausjärjestysvalljivuođaortnet
ruoansulatusbiebmosuddadeapmi, biebmosuolbmudeapmi
ruoansulatuskanavabiebmosuddadanoalli, biebmosuolbmudanoalli
ruode(turvekodassa)skielttar, (seinälauta vajassa)skielttar; varustaa ruoteillaskielttardit
ruode(laavussa) lávvomuorra
ruodotondávtteh/eapme (-is)
ruohikkositnu, sitnugieddi
ruohorássi; (lyhyt, nurmikkoa muodostava)sitnu
ruohoinensidn/ui (-os), rás´sái (-s)
ruohokanukkabeatnatmuorji
ruoholaukkarásselávki
ruohonkorsisitnočalbmi
ruohonleikkurisuoidnečuohpan
ruohosipulirásselávki
ruohostomaasitnoeana(n)
ruohotonráseh/eapme (-is); tulla ruohottomaksirásehuvvat
ruohottuarássut, sitnut
ruohovarsi(kasvin) rássenađđa
ruohovartinen(kasvi) rássenađat
ruojus(kengän varsi) ruojas
ruokabiebmu, borramuš, máhta; (keitetty, valmistettu)mális, laittaa ruokaamálestit, ráhkadit borramuša
ruoka-aikaboradanáigi
ruoka-aineborramušávnnas
ruoka-astiaborranlihtti; (koiralla, kissalla)čuohkanlihtti
ruokahaluborranlustu; menettää ruokahalunsa lusttuhuvvat
ruokaillaboradit
ruokailuboradeapmi
ruokailutottumusborranhárjáneapmi
ruokailuvälineboradanneav´vu
ruokaisabibm/ui (-os); ruokaisa talobibmos dállu
ruokakauppaborramušgávpi
ruokalaboradanbáiki
ruokalajiborramušsorta, borramuššládja
ruokalistaborramušlistu
ruokalusikkagazzanbaste
ruokamyrkytysborramušmirkkohus
ruokaparsaaspárggus
ruokapulabiebmovátni, borramušheahti
ruokapöytäboradanbeavdi
ruokarukouslukea ruokarukoussivdnidit borrat
ruokasipulilávki
ruokasula(mahalaukussa)guomu, duotka; gubmot (pl.), duotkkat (pl.)
ruokatarvikeborramušdárbbaš
ruokatavaraborramušgálvu
ruokatorvičotta
ruokatuntiboradandiibmu
ruokavaliobiebmoválljejupmi
ruokaöljyborramušol´ju
ruokintabiebman
ruokkihálka; siivetön ruokkiruohki
ruokkiabiebmat
ruokkoamaton(pukeutumiseltaan) lurf/fas (-e-), lurv/vas (-e-), lurj/jas (-e-); olla jossakin ruokkoamattomanalurját, liikkua jossakin ruokkomattomanalurjjuhit, lähteä johonkin ruokkoamattomanalurjánit
ruokogoalšu, rávra
ruokokerttunengoalšovizar
ruokopuntarpääčáhppesguppolsuoidni
ruopatačiekŋudit oali, mođi roggat
ruoristivrran
ruoskaroaiská, roaisku, roaiskkan, spihcá, spižá, ruoski (R); roaiskkát (pl.)selkäsauna, sai selkäsaunanoaččui roiskkáid
ruoskiaroaiskut, spihččet, ruoskidit (R)
ruoskittaaroaiskkuhit
ruosteruosta
ruostehäntä(leikillinen nimitys lehmästä) ruostaseaibi
ruosteinenruost/tas (-a)
ruostesorsaruostasuorsá
ruostuaruostut; paha ruostumaanrustolas
ruostumatonruosttah/eapme (-is), ruosttokeahtes (attr.); ruostumaton teräsruosttokeahtes stálli
ruostuttaaruostudit
ruotoguoledákti, dákti
ruotoinendáktá/i (-s); ahven on aika ruotoinen kalavuskkon lea viehka dáktás guolli
ruotsalainenruoŧŧelaš
ruotsiruoŧagiella; ruotsiksiruoŧagillii, puhua ruotsiaruoŧastit
ruotsinkielinenruoŧagielat, ruoŧagiel (attr.)
rupatellaháladit, humadit, huleštit
rupeentuaruobbut
rupiruobbi; mennä ruvelleruobbut
rupijäkälägeađgegatna
rupinenruobbá/i (-s), ruo/ppas (-bbe-)
rupinen ihminenruobbá, ruobbediŋga
rupisammakkospártocuoppu
ruplaruppal, rubel
rusahdellasmiehcat, smiezaidit, mieškit
rusahtelusmiehca
rusakkoruoššanjoammil
rusautellamieškkuhit
rusauttaamieškalit
rusennellašeatkut, šetkkodit
rusentaašetket, šeatkkastit
rusettiruseahtta, hearvasnurtu
rusinarusiidna; rusina-rusen-
ruskaruški
ruskearušk/at (-es); tulla ruskeaksiruškkodit
ruskea eläinruškkut
ruskehtavaruškeslágan
ruskettuaáfáiduvvat, ruškkodit
ruskistaaruškkodahttit
ruskistuaruškkodit
ruskoroađđi
ruskolevästárrá; kerätä ruskoleväästár´ret
ruskoliljaráddelil´ljá
ruskuainenruškadas
rusohiukkanenruškkadasčalbmi
rusottaaroađ´đát, roađđidit
rustinkirusttet
rustonjuorggis, njuoragas
rustokalanjuorggesguolli
rustolevynjuorggesskear´ru
rutiinirutiidna
rutikuivaja/ŋas (-kŋa), riš´šagoik/kis (-e-), ruobbegoik/kis (-e-); pitää jotakin rutikuivanajaŋašit
rutikuivuusjaŋádat
rutistasmiergit, ruohčat, ruoškit
rutkastivaljis, valjit, arvat, buriin muniin
ruttaantuaks. lommoutua
ruttorohttu, rohttodávda
ruudukkoruvttohas
ruudullinenruvttolaš, ruvtto-
ruuhi(järvivene) báska, bol´lu
ruuhkabahkatvuohta, bahkadas
ruuhkabahku
ruukata(olla tapana) lávet
ruukkuruhkku
ruumaruopmi
ruumiillinenrumašlaš
ruumiinavausrumašrahpan, obdukšuvdna
ruumiinjäsenrumašlahttu
ruumiinlämpörumašliekkas
ruumiinosarumašoassi
ruumiinrakennerumašráhkadus
ruumiintarkistusrumašvákšun
ruumisrumaš, gorut; (kuollut)liika
ruumisarkkugistu
ruumishuoneliikavisti
ruunagálddatheasta
ruusuruvsu
ruusuinenruvs/ui (-os)
ruusujuurinjálggaháiruohtas
ruusukaaliruvsogálla
ruusupensasruvsomiestta
ruusutautiroksa
ruusuöljyrosaol´ju
ruutanaruvdán
ruutiruvttat (pl.), ruuti-rukta-
ruutikukkaroruktabursa
ruuturuvtto; (pelikorteissa)diila
ruuvatasruvet
ruuvisruva
ruuvimeisselisruvameaisil
ruuvitalttasruvabonjan
ruveta(tekemään jotakin)álgit, riepmat, -goahtit; (johonkin)álgit ~ riepmat (masa nu)
ryhdikäsbikšá/i (-s), čoalčá/i (-s), čoalč/čas (-e-)
ryhdikäs henkilö bikši, čoalči
ryhmittyäjuohkásit joavkkuide; (liikenteessä)doallánit
ryhmittääjuogadit joavkkuide
ryhmäjoavku
ryhmäkuljetusjoavkosáhtosteapmi
ryhmänjohtaja(mil.) joavkojođiheaddji
ryhmätyöjoavkobargu
ryhtirumašguoddu
ryhtyä(tekemään jotakin)álgit, riepmat, -goahtit; (johonkin)álgit ~ riepmat (masa nu)
ryijyrátnu
rykelmäčoahkki, gihppu
rykimä(porohirvaan kiima) ragat
rykimäaika(porohirvaan) ragatáigi, ragat; rykimäajan huippuváldoragat
rykiä(kurkkuaan) rágeštit
rykiä(porohirvaasta) rahkat;(jatkuvasti)ragadit
rykmentti(mil.) regimeanta
rykäistägosádit, gálgalit čoddaga
ryminäjulla, juhca
rymistäjullat, juhcat
rynnistäärumet
rynnätä(johonkin)doamihit, girdit, boalddihit; (jonkun kimppuun, + akk.)fal´lehit, rohkkáhit, stuŋgehit
rypistyäjoaibmut, joaimmagit
ryppy(ihossa) nárvi
ryppy(paperissa, vaatteessa) joaibmi, máhcci
ryppyinen(ihosta) nárv/vas (-e-)
ryppyyntyä(ihosta) nárvut, nárvvagit
rypsiripsa
rypyssä(ihosta) nárvvil
rypyttää(kangasta, vaatetta) duorrat
rypäleviidnemuorji
ryskeruohča, ruoškkas, skoavkkas
ryskyäruohčat, ruoškit, skoavkit
rystyset(pl.) čorbmageavri
rysämeardi
rysähdellä, räsähdellä(jäästä, hangesta) roavskit
rysähtely, räsähtely(jäästä, hangesta) roavskkas
rysähtääruožihit, ruoškkihit
ryteikkö, tiheikkö, pusikkorohtu; ryteikköinenrohtt/ui (-os)
rytikerttunenrávraruoššet
rytinä, rätinäruohča, ruoškkas
rytistä, rätistäruohčat, ruoškit
rytmiritma
rytmikäsritmmalaš, ritmá/i (-s)
ryvettyädurdašuvvat, durdut, duolvat, fierrašuvvat; (rapaan)rábáhuvvat
ryvettäädurddidit, duolvvidit, fierrut; (rapaan)rábáhuhttit
ryvettää(antaa karjan ryvettyä) suortudit
ryväsgihppu
ryynirievdni, surbmi
ryyppyjugástat, drám´ma, drám´mabihttá; dálkkas, dálkkasbihttá, čottalávttadas, njálbmebáinnadas, garraset sorta, buoret sorta, birogužža, rihčačáhci, rihčasorta, cizášmielki
ryypätäks. juopotella
ryystääšluhpat, cuhpat; šlubistit, cubistit
ryysyráisku, šlinci
ryökäleneavri, neavsku, fánen, fánten
ryömiänjoammut, beahkit
ryöppyširra
ryöpytäširrat
ryöstäjärievvár, rievideaddji
ryöstäärievidit, riv´vet, rievvut, rihpat
ryöstörievideapmi, rievádus, rievvu
ryöväririevvár
rähinästuibmi; (äänestä)riedja, ruodja, gášša, báffa
rähistäriedjat, ruodjat, gáššat, báffat
rähjätäreahjidit, rohkut
rähmäsiedja, ruddi
rähmäsilmä(ihmisestä) ružžečalbmi
rähmäsilmäinenru/ččas (-žžo-); tulla rähmäsilmäiseksiruččagit
rähähtääriejihit
räiskeriškkas
räiskeriškkas
räiskiäriškkuhit
räiskiäriškut
räiskyäriškit, rišaidit
räiskähtääriškkihit, rišihit
räiskälebán´nogáhkku
räjähdebávkkanas
räjähdysbávkkeheapmi ~ bávkkiheapmi
räjähdysainebávkalanávnnas, bávkkanas
räjähtääbávkkehit ~ bávkkihit
räjäyttääbávkalit
räkkirauta(jiekiö) jiehkku
räksyttää(koirasta) lieškit, šáigit, šáikit, loavkkistit, hálkit, roguhit
räkäsnuolga; tahria räkäänsnuolggidit, erittää räkääsnuolggistit
räkäinensnuolgá/i (-s), snulg/ii (-es)
räkättirastasránesrásttis
räkättäjäskeaikkan
räkättää(nauraa) reaškit, skeaikit; rähähtää nauruunreaškkihit, skeaikkihit
rämemuorrajeaggi
räminäráhta
rämistelläskoavkkuhit
rämistäráhtat
rämistääráđahit
rämpiäguokkardit; (esim. lumessa)muovlat
rämäráso
rämähtääskoavkkihit, ráđihit
rämäpäinenráigeoaivvat
rämäpääráigeoaivi
rämäyttääskoavkalit
ränni(räystäskouru) ren´ne
ränsistyäks. rapistua
räntäšlahtti ~šlahttá; sataa räntääšlahttit, alkaa sataa räntää šlahttádit, šlahttet
räpiköidäravččuhit
räppänäreahpen; räppänästäreahpenráigge
räppäriráppár
räpsyä(silmistä) ravkit
räpyläfihčču
räpytellä(siipiään)rámškkuhit; (silmiään)ravkkuhit
räpyttää(siipiään)rámškut, rakčut; (silmiään) ravkkuhit
räpätäráppet
räpäyttää(siipiään)rámškalit; (silmiään)ravkalit
rästireasta, reastamáksu
räsylivsku, limšku, sáigu, šlinci, lihpar
räsähdelläruoškkáhallat
räsähtääruoškkihit
räsäyttääroaškalit, ruoškalit
rätinäroaškkas
rätistäroaškit, ruossut
rättilihpar, livsku, limsku
rätvänävarraruohtas
räyhätäriedjat, reahjidit, stuibmidit; ruveta räyhäämäänriejáskit, stuimmáskit
räyskäráhkočearret
räystäsreastalas
räystäspääskystohpospálfu, beskkoš
rääkyäráhkut, reahkut, biškut, gilljut
rääkäistärágádit, biškkádit, giljádit
rääkäisyrágádeapmi, biškkanas
rääkätäbiinnidit
rääpälerihca; olla jossakin rääpäleen näköisenärihccát
rääsyrimsi, rimsu, rimški, limški, ráisku, sohti; tulla rääsyiseksirimssagit, rimškkagit, limškkagit, ráiskkagit, kulkea rääsyissärimssistit, rimssustit, rimškkistit, limškkistit, ráiskkistit
rääsyinen(esim. vaatteesta) ráisk/kas (-o-), sáig/gas (-o-), limšk/kas (-e-), linc/cas (-e-)
rääsyinen(ihminen) loarfi, lurfi, lurvi, limški, lirski, linci, rámški, rimški
räätälibivttasgoar´ru, skreaddár
räätälinlihasgoarrundeahkki
röhkintä(sian) skurkkas, snurkkas, ruovggas
röhkivä(siasta) skurki, snurki, ruovgi
röhkiä(siasta) skurkit, snurkit, ruovgat
röhkäistä(siasta) skurkkihit, snurkkihit, ruovggádit
rökittääsealgádit
rönsysárri, suorri
rönsyilläsuorranaddat
röntgenkuvaröntgengovva
rötkähtää(makuulle, maahan) njaŋggihit, njaŋgasit, njoaskkihit
rötkälenjaŋgaras
rötkäyttää(pitkin pituuttaan) njaŋgalit
rötköttää(pitkin pituuttaan) njaŋgát, deaškát, steanžát, leabbát, njanzát, rággát
röyhelö(pitsinen) speallavearka
röyhelöjäkäläsarvvajeagil
röyhistellä rintaansabikšát
röyhkeäsniel/is (-es), jolg/at (-es), heabuh/eapme (-is);tulla röyhkeämmäksisnielásmuvvat
röyhtäileväinenreavgálas, revgolas
röyhtäilläreavgut ~ reavgit
röyhtäistäreavggádit
röyhtäisyreavgganas
röyhtäyttääreavgguhit; häntä röyhtäytti toden teollasu nu reavgguhii
S
saadaoažžut, fidnet; tulla saaduksifitnašuvvat
saada alkunsariegádit
saada karva(porosta) dahkat guolgga
saada kiinnifáhtet
saada myydyksi jođihit
saada sairaskohtaus oaččohallat
saada sarvet(porosta) dahkat čorvviid
saada surmansasorbmanit, sorbmašuvvat, heakkahuvvat
saada valmiiksigerget, gearggahit, gárvet
saagaságá ~ saga
saajaoažžu
saakeliságel
saakka, astirádjai; silmiin saakkačalmmiid rádjai, maanantaihin astivuossárgga rádjai
saalissálaš, fitnet, bivdu
saaliseläinbivdofuođ´đu
saalistaabivdit
saalistaja(pedoista) bivddár
saamatonsealggah/eapme (-is), sealgameahttun, višuh/eapme (-is), arvvah/eapme (-is), gearggah/eapme (-is), gearggoh/eapme (-is), manuh/eapme (-is)
saamattomuussealggahisvuohta, sealgameahttunvuohta, višuhisvuohta, arvvahisvuohta, manuhisvuohta
saame, saamen kielisámegiella; saameksisámegillii, sámás, puhua saameasámástit
saamelainensápmelaš, sápmi
saamelaisenemmistösámeeanádat, sámeeanetlohku
saamelaiskäräjätsámediggi
saamelaislapsisámemánná
saamelaisnainensámenisu
saamelaisperäinensámevulgosaš; saamelaisperäiset paikannimetsámevulgosaš báikenamat
saamelaispoikasámebárdni
saamelaispoliittinensámepolitihkalaš
saamelaispolitiikkasámepolitihkka
saamelaissukusámesohka
saamelaistaasámáiduhttit
saamelaistaustainensámesogat; hän on saamelaistaustainen henkilöson lea sámesogat olmmoš
saamelaistuasámáiduvvat
saamelaistyttösámenieida
saamelaisuussápmelašvuohta, sámivuohta
saamelaisvaatteet(pl.) sámebiktasat (pl.), sámegárvvut (pl.)
saamelaisyhdistyssámesearvi
saamenkielinensámegielalaš, sámegielat, sámegiel (attr.); (vahvasti)sábmá/i (-s)
saamenmielinensámemielalaš, sábmá/i (-s)
saamennossámegiel jorgalus
saamentaajorgalit sámegillii
saaminenoažžun
saapasstevvel, sáppat; (kumisaapas)gum´megáma
saapuaboahtit, joavdat; (perille)buvttehit, ol´let, noddet, joavdat
saapumispäiväboahtinbeaivi
saarelainensuolohas
saarisuolu; pikkusaarisul´loš
saariryhmäsuoločoahkáš
saaristosuoločoahkki, suologuovlu, sul´lot (pl.)
saaristolainensuolohas
saarnasárdni
saarnaajasárdnideaddji; sárdnealmmái ~ sárdneolmmái
saarnastuolisárdnestuollu
saarnatasárdnidit, sárdnut; taitava saarnaamaansárdná/i (-s)
saarnisuordna
saartaabirastahttit
saartobirastahttin, blokáda
saastabaika, durdi
saastainennuosk/i (-kes)
saastaisestinuskket
saastaisuusnuskodat, nuoskivuohta
saasteduolva, nuoski
saastuaduolvat, nuoskut
saastuminennuoskkideapmi, duolvan
saastuttaa nuoskkidit
saastuttaminen nuoskkideapmi, duolvvideapmi
saatanasáhtán
saatavaruhtaoažžun; minullakin on niitä saataviamusge leat dat ruhtaoažžumat
saatavillasadjosis, sadjagasas
saatavillesadjosii, sadjagassii
saatavissaei ole saatavissaii leat oažžumis
saatella(jotakuta) sáhtašit, mieđuštallat
saatiguhkkin eret; hän ei ole epärehellinen, saati varasson ii leat eahperehálaš, guhkkin eret suola
saattaasáhttit (+ inf); (jotakuta)mieđuštit, mihttohit, sáhtašit, sáhttit; saattaa häpeäänbolget, boalggahit, saattaa loppuungearggahit, gerget, saattaa voimaanbidjat fápmui
saattajamieđušteaddji, sáhtašeaddji
saattaminen, saattosáhtašeapmi
saattohoitomieđuštandikšu
saattue mieđuš
saavaoažžu
saavisáve, stámpa
saavutettavissa olevajuvssahahtti, olahahtti; saavutettavat palvelut juvssahahtti bálvalusat
saavutettavuusjuvssahahttivuohta, olahahttivuohta
saavuttaajuksat
saavuttamatonolatmeahttun
saavutusjuvssus, olahus
sadasčuođát
sadasosačuođádas
sadatellaks. kiroilla
sadearvi; kastua sateessaarvot, jäädä sateen kasteltavaksiarvohallat, jättää sateen kasteltavaksiarvohit
sadekausiarveáigi
sadekuuroarveoakti, oakti
sadellaarvvašit
sademetsäarvevuovdi
sademääräarvemearri
sadepilviarvebalva
sadepisaraarvečalbmi
sadesääarvvesdálki
sadetakkiarvegákti, arvebivttas
sadevesiarvečáhci
sadinloavku, rihtá
sadoittainčuđiid mielde
saetasuohkut; pyry sakeneeborga suohku
sahasahá
sahalaidalla(esim. kankaan reunasta) njunnesuoril
sahalaitakuvionjunnesuorran; varustaa sahalaitakuviollanjunnesur´ret
sahalaitanauhanjunnesuorranbáddi
sahalaitossahánrusttet, sahá
sahanpurut(pl.) sahájáffut (pl.)
sahanteräsahádearri, pláhta
sahapukkisaháreŋko, sahábuhkke
sahatasahát ~ sahet
sahatukkisahágalda
sahausjälkisaháhat ~ sahehat
sahramisáfrán
sahtiváso
saippuasáibu ~ sáibbo
sairaalabuohcceviessu, skihpasiidstohpu (R)
sairaalahoitobuohcceviessodikšu
sairaalloinenbuohcalas, buozas (-), ski/bas (-hpa)
sairaanabuozus
sairaanhoitajabuohccedivššár, buohccedikšu
sairaanhoitobuohccedikšun, buohccedikšu
sairas(adj.) buohcci, buohcalas, buozas (-), ski/bas (-hpa), lis/as (-sa)
sairas(subst.) buohcci, buozan, seaŋggabuorri, pasienta
sairasautoambulánsa, buohccebiila
sairaslomabuohcceluopmu
sairastaabuohcat, skihpat, lissat
sairastelevabuohcalas, ski/bas (-hpa), lis/as (-sa)
sairastellaskihpat, leat seaŋggabuorrin, eallit buoza ~ skiba ~ lisa
sairasteluskihpa
sairastua buohccát, buohcagoahtit, skihppát; oččohallat (+ ill.), fáhtehallat (+ ill.)
sairasvuodebuohcanseaŋga
sairausbuohcuvuohta, buohcu, buozalmas, dávda, suohtta, váddu, vihki (ks. tauti; perinnöllinen sairaus)
sairausaikabuohcanáigi
sairauskohtausdohppehallan, časkkástat, šlága; saada sairauskohtausdohppehallat
sairauspäivärahabuohcanbeaiveruhta
sairausvakuutusbuohcanoadju
sairausvakuutuskorttibuohcooadjogoarta
sairausvakuutuslakibuohcooadjoláhka
sairausvakuutustoimistobuohcanoadjodoaimmahat (S), oadjokantuvra (N)
saitahán/is (-es), coa/zzi (-cces), gáhc/ci (-es), divas (-is), gidda/t (-dis), gea/zzi (-cces), cuhcálas, ga/hci (-zes), sniiggár (-is), snoakkis (-is), visu (-s), knáhpis (-is); tulla saidaksihátnut
saituushánisvuohta
saivojärvi(ilman lasku- ja tulojokia, uskomusten mukaan kaksipohjainen) reahpenjávri
sakara(lakissa)čiehka; (viikatteen terässä) sáhkár
sakaristo, sakasti(kirkossa) ságát ~ sáhkát
sakea(metsästä, nesteestä)suohkat/suohkadis ~ suohkat/suhkkes; (metsästä)sáhkat/sáhkadis ~ sáhkat/sáhkkes
sakeasarvi(porosta) suhkkesčoarvi, suhkkesoaivi
sakeus, sankkuussuohkatvuohta
sakeuttaa, saostaasuohkudit
sakkarukkat (pl.), botnit (pl.)
sakkainenrugg/ii (-es); oli melko sakkainen kahvilei oalle rugges káffe
sakkiboavji, joavku, gázzi
sakkosáhkku; saada sakkosáhkohallat ~ sáhkkohallat
sakkolappusáhkkoláhppo
sakkorangaistussáhkkoráŋggáštus
sakottaasáhkohit ~ sáhkkohit
sakramenttisakrameanta
saksaduiskkagiella; saksaksiduiskkagillii, puhua saksaaduiskkastit
saksalainenduiskalaš, sáksilaš (S), tyskalaš (N); (halventava)duisku
saksanhirviruksesgoddi
sakset(pl.) skierat (pl.), skár´rit (pl.)
salačiegusvuohta, suollemasvuohta; sala-suollemas-, čiegus-, salassa pidettävä asiasuollemas áš´ši
salaasuoli
sala-ampujasuollebáhčči
salaattisaláhtta
salaillačiegadit
salainen čiegus, suollemas
salaisestičihkosis, suollemasat
salaisuusčiegusvuohta, suollemasvuohta
salajuonijutnošeapmi, juonastallan
salakalastajasuollemas bivdi
salakalastussuolleguollebivdu
salakauppasuollemas gávpi
salakauppiasčiegusgávpejas
salakirjoitusčiegusčállin
salakuljettaasuoli fievrridit, suollefievrridit
salakuljettajasuoli fievrrideaddji, suollefievrrideaddji
salaliittosuollemas lihttu
salama álddagas
salamavalolaitešleađgganas
salametsästäjäsuollemas bivdi
salamoida álddagastit
salamurhavuođŋŋagoddin
salanimisuollemas namma, pseudonyma
salaojačiegusrávaroggi
salaperäinensuollemas
salapoliisidetektiiva
salapoliisiromaanidetektiivaromána
salasanabeassansátni
salassa(adv.) čihkosis, suollemasat, suollugit
salassapitočiegusindoallan; salassapitovelvollisuusčiegusindoallangeatnegasvuohta
salatačiehkat, beaitit
salavihkaačihkosis, suollemasat
salisále, sálla
salkkuáš´šebáberlávka, sálko (S)
salkovážus; (lipun)stággu
salliadiktit, suovvat, udnot
sallia(Jumalasta) sál´let
sallimus(rel.) sál´lejupmi
sallimus, kaitselmus(rel.) sál´lemuš
salmi(järvessä, vuonossa)čoalbmi; (meressä)nuorri
salmiakkisalmiáhkka
salovuovdeguovlu
salonkisaloŋ´ŋa
salpasmarti; panna salpaansmartet, mennä salpaansmartašuvvat
salpautuadahppasit, buđđosit
salpietarisálbiehtár
salvasálva, vuoiddas
salvaa(rakennusta) ceahkkut
salvia(eräs maustekasvi) sálvia
samaseamm/á (-a) samaa mieltäovtta oaivilis, samalla kertaaseamma háve, samallaseammás, saman tienovttatmano, yksi ja samaoktahat
samainen(+ subst.) dat seamma; samainen vuosidat seamma jahki; se oli samainen vuosi, kun menin naimisiindat lei dat seamma jahki, go náitalin
samanaikainenovttaáigásaš
samanarvoinenseammaárvosaš (go ...); ovttaárvosaš (+ kom.)
samanikäinenseammaahkásaš (go ...); ovttaahkásaš (+ kom.)
samankaltainenseammasullasaš
samankaltaisuusseammasullalašvuohta, sullalasvuohta
samankokoinenseammasturrosaš (go ...); ovttasturrosaš (+ kom.)
samanlainenseammalágan (go ...); ovttalágan (+ kom.)
samanlevyinenseammagovdosaš (go ...); ovttagovdosaš (+ kom.)
samanmielinenseammamielalaš (go ...); ovttamielalaš (+ kom.)
samanmuotoinenseammahápmásaš (go ...); ovttahápmásaš (+ kom.)
samanniminenseammanammasaš (go ...); ovttanammasaš (+ kom.)
samanpituinenseammaguhkkosaš (go ...); ovttaguhkkosaš (+ kom.)
samansuuntainenseammaguvlosaš (go ...); ovttaguvlosaš (+ kom.)
samansuuruinenseammasturrosaš (go ...); ovttasturrosaš (+ kom.)
samantapainenseammasullasaš
samantekeväse on samantekeväädat gal dahká ovtta
samarialainen(Raamatun) samárialaš
samastuabuohtastahttit iežas, identifiseret iežas, buohtastuvvat
samea(lasista) geađas (-), seađas (-), se/ađus (-đđo-)
samea(vedestä) moiv/vas (-e-), ruiv/vas (-e-), most/tas (-a)
samentaa(lasia) seađđudit, geađđudit
samentaa(vesi) moivet, ruivet
samentua(lasista) geađđut, geđ´đot, seađđut
sameta, sameutua (vedestä) moivašuvvat, mostut, mosttagit, ruivvagit, ruivašuvvat
samettisameahtta, luffel
sammahtaajáttihit
sammakkocuoppu, rihccecuoppu, rihcit
sammakkoeläinrihcceeal´li
sammakonpoikanencubbočivga, šlubboaivi
sammakontoukkašlubbooaivvat
sammalsámil, seamul; koota sammaliasámildit, tilkitä sammalillasámildit, sámmálastit
sammalikkosámeleana(n), sámilgeardi
sammallusnjuovččalahkásteapmi, boalbasuddan
sammaloituasámilduvvat
sammaltaanjuovččalahkástit, boalbasuddat
sammaltajanjuovččalahkásteaddji, boalbasuddi
sammalvarpiosámelruvdorássi
sammua (esim. lampusta)jáddat; (nuotiosta)čáskat
sammumatončáskatmeahttun
sammutinčáskadanbierggas
sammuttaačáskadit, jáddadit
samoillajođašit, johtalit, vánddardit
samoinseammaláhkai, seamma vuogi mielde, seamma ládje
sanasátni
sanaharkkanákkáskeapmi, njálbmesoahti, njálmmidoarru; joutua sanaharkkaannákkáskit sanailla sátnádallat
sanajärjestyssátneortnet
sanakirjasátnegirji
sanallinensánálaš
sanaluokka(kiel.) sátneluohkká
sanamuotosátnehápmi
sananjalkagáiski
sananlaskusátnevájas, sátnelásku
sananmuodostussátneráhkadeapmi
sananmuotosátnehápmi
sananpituussátneguhkkodat
sanansaattajaáirras, sátnedoalvu
sanansyöjäsátnerihkku
sananvapaussátnefriddjavuohta
sananviejäsátnedoalvu
sananvuorosátnevuorru
sanapulasátneheahti; hänelle tuli sanapulason nohkkui sániin
sanarikassádná/i (-s)
sanaristikkosátneruvttohas
sanastosátnerádju, sánádat (S), sátnelistu
sanataidesátnedáidda
sanatarkka (sananmukainen) sátnedárkil (-is); sanatarkka käännössátnedárkilis jorgalus
sanatonsáneh/eapme (-is); tulla sanattomaksisánehuvvat, tehdä sanattomaksisánehuhttit
sanavalmissádná/i (-s); hän on sanavalmis kaverison lea sádnás verdde
sanavarastosátnerádju
sandaalisandála
saneeratasaneret
saneeraussaneren
sanellasánuhit, dikteret
sanelusánuheapmi, dikteren
sangenoalle, oppa
saniainengáiski
sanka(silmälasien)áisá; (kattilan)vuos´si
sankarisáŋgár
sankarillinensáŋgárlaš
sankarillisuussáŋgárlašvuohta
sankka(metsästä) suohka/t (-dis) ~ su/ohkat (-hkkes), sáhka/t (-dis) ~ sáhk/at (-kes)
sankka(ryteiköstä) rahka/t (-dis) ~rahk/at (-kkes)
sankoskállu, gievdni ~ gieđbmi, spán´nja
sanktio(pol.) bággenvuohki, bággehus, sankšuvdna
sanoadadjat, lohkat, cealkit, javlat (R); (lyhyesti)dadjalit, láhttestit, jienádit, jienihit, namuhastit, hoahkalit, buovvalit, beaggalit, njivkkádit, njivkkihit, civkkádit, civkkihit, beaškalit, bávkalit, beavkalit, beavkkádit, beavskalit, muoládit, luoitilit, beasahit
sanoinkuvaamatoncealkemeahttun
sanomasáhka, sátni
sanomalehtiaviisa, bláđđi
sanomalehti-ilmoitusaviisaalmmuhus
sanomalehtimiesjournalista, aviisaolmmoš
sanontadadjanvuohki, dajahus
sanottavadadjamuš, cealkámuš; ei ole mitään sanottavaa ii leat mihkkige dadjamušaid
saostua(nesteestä) suohkut
saparo bieža
sapatti (rel.)sáppát ~ sábát
sapelisábel
sapilaat(pl.) sáhpelat (pl.) ~ sábelat (pl.)
sappisáhppi
sappirakkosáhpperáhkku
saralukti
saraheinänjeahcet
sarakečuolda
saramätäsmiektabovdna, njiehcabovdna
saranagižaldat
sarananivelgižaldatlađas
sarastaa (aamusta)čuvggodit
sarastusiđitguovssu
sardiinisardiidna
sarja(peräkkäisiä esineitä tai tapahtumia) ráidu
sarjakuvaráidogovva
sarjakuvalehtiráidogovvabláđđi
sarjaliitäntä(elekt.) maŋŋálaslakta
sarjasiirto(elekt.) maŋŋálaslaktin
sarkagákkis, bádja
sarka(pellossa) sárgá, rávagaska
sarkahousut(pl.) gákkesbuvssat (pl.)
sarkatakkibádjabusir
sarveiskalvočoarvecuozza
sarvetončoarvveh/eapme (-is)
sarvičoarvi; menettää sarvensačoarvvehuvvat, kasvattaa suuremmat sarvetčoarvváiduvvat
sarvijääräčoarvegobbá
sarvikiela(suopungissa)čoarvegiella, giella
sarvikko, sarvikruunučoarvvuš; kookkaan hirvaan komea sarvikruunustuorra sarvá goargadis čoarvvuš
sarvikuonočoarvenjunni, čoarvegearsi
sarvilakki(perinteinen naisenlakki) ládjogahpir, ládju
sarvipöllöbealljeloađgu
sarvivalasčoarvebuovjja
satačuohti, čuođi; sadan joukkočuođis, sadan numeročuđeš, sata grammaahekto
sataaarvit; (tihuttaen) savdadit, savddastit, (hiljalleen)arvvašit, sittardit, riškit, (kerralla kovasti)arvilit, (vähän)arvvestit, (aika lailla)arvvástallat, leaikut (čázi); alkaa sataa arvigoahtit, arvát, dahkat arvvi, (toden teolla)arvváskit
sataa(lunta) muohttit; (hiljalleen)muohtašit, muohtástallat, sittardit, (kerralla kovasti)muohttilit, (vähän)muohtestit, leavdnut, vasmalit, vasmmuhit; alkaa sataa luntamuohttigoahtit, muohttát
sataa(rakeita) čuorpmastit
sataa(räntää) šlahttit, šlahttádit, šlahttet; alkaa sataa räntääšlahttát
satakerta(märehtijöillä) čeaksa
satakieličuohtegielaš
satakruunuinenčuohteruvdnosaš
satakuntačuođemađe, čuođenáre, čuohteveardde, sullii čuođi
satamahámman, hávdna
satama-allashámmanálddis
satanenčuđeš
sataprosenttinenčuohteproseantasaš
satapäinenčuohtásaš; satapäinen tokkačuohtásaš čora
satavuotiasčuohtejahkásaš
sateenkaariarvedávgi, dierbmádávgi
sateenvarjoarvesuodji
sateinenarvá/i (-s), arvves (attr.)
sateinen ilmaarvvesdálki
satelliittisatellihtta
satiainensaŋáš
satiirisatiira
satošaddu
satoisašattolaš
satovahinkošaddovahát
sattua (tapahtua) geavvat; kerran minulle sattui sillä tavallaoktii munnje geavai nie
sattua(tekemään jotakin) deaivat (+ inf.); satuin minäkin käymään siellädeiven munge fitnat doppe
sattumasoaittáhat, soaitin, dáhpedorbmi; sattumaltasoaittáhagas, soaitin mielde, vahágis, dáhpedorpmis
sattuma(lihapala keitossa) sálga; tuossa sinun keitossasi oli muuten aika vähän niitä sattumiadien du mális ledje muđui vánis nehkui dat sálggat
sattuvadeaivil (-is)
satumáinnas, muitalus, cuvccas
satukirjamáinnasgirji
satulasádel, sálat (pl.)
satulanivelsádellađas
satuloidasádelastit
satunnainensoaittáhat-, deivvolaš
satunnaisotantasoaittáhatčuoldin
satunnaisotossoaittáhatčuolddus
satuttaa bávččagahttit
satuttava(liikuttava) dovdduidečuohcci
saukkočeavrris
saukonnahkačeavránáhkki
saukonpesäčeavrábiedju
saulakka(nenäsaivartajan toukka) sávlla
saumasávdnji
saumalla(adv.) sávnnjil; on tältä kohtaa saumallalea dákko sávnnjil
saumatasávdnjet
saunasávdni ~ sávdnji
saunakukkajámešbánit (pl.)
saunoasávdnut ~ sávdnjut, sávnnodit ~ sávnnjodit
sauramočehpor
sauvasoabbi; käyttää sauvaasoappástit, käytellä sauvaa soappástallat, kulkea sauvan avullasoabbut, lähteä kulkemaan sauvan kanssa soabbulit
sauvoagoargŋut, čuoibmut; (hiljalleen)gorkŋodit, čuimmodit, čuoimmástallat, (rivakasti) goargŋuladdat, čuoibmuladdat, sággat, (taitamattomasti)stávžut; lähteä sauvomaangoargŋulit, čuoibmulit
sauvoinčuoibmi; sauvoinpuu, ainespuu sauvoimeenčuoimmis
sauvojagoargŋu
savannisaván´na
savenvalajaláirálihttedahkki ~ láirelihttedahkki
saverikko(aisassa) sáverihkku ~ sávarihkku
saveta(päällystää savella) láiret
savettualáirráhuvvat ~ láirrehuvvat
saviláirá ~ láiri
saviastialáirálihtti ~láirelihtti
savikiekko(haulikkoammunnassa) láiráskear´ru ~ láireskear´ru
savimaaláiráeana(n) ~ láireeana(n)
savinenláirá/i (-s), láirá-, láire-
savottastáhta vuovdebarggut (pl.), savohtta
savusuovva
savuaukkoreahpen
savuinensuov´vá/i (-s), suv´v/ii (-es); tulla savuiseksisuovvaluvvat
savukalasuovasguolli
savukesigareahtta
savukerasiaduhpátskáhppu
savulihasuovasbiergu
savupeltispel´le
savupiippusuovvabohcci, suovvabiipu
savupilvisuovvaruivi
savupirttisuovvabarta
savupuu(korvakodassa) suomuorra
savussuovasdolla
savusaunasuovvasávdni ~ suovvasávdnji
savustaa(kypsentää savustamalla)suovastit; (häätää esim. sääskiä savustamalla)suovastit
savustua (palvaantua) suovastuvvat
savustuskotasuovvabuvri
savustuttaa (palvaannuttaa) suovastuhttit
savuta(pöllytä) soicit ~coicit
savuttaasuovastit, suovvadit, suovvidit
savuttua (savuuntua) suovastuvvat
seemiläinensemihtalaš, semalaš; seemiläiset kieletsemihtalaš gielat
seeprasebrá
seikkaáš´ši, čuokkis
seikkailijafearánasti
seikkaillafearánastit
seikkailufearán
seikkaperäinendárkil (-is), vuđolaš
seimigrubbá
seinemmäksiseaidnelii, seaidnelebbui, seainnibui; (vähän)seaidnelebbožii
seinempänäseaidnelis, seaidneleappos, seainnibus; (vähän)seaidneleppožis
seinempää(ohi) seaidnil; (vähän)seaidnelačča ~ seaidnelaš
seinustaseaidneguorra
seinäseaidni; lähempänä seinää olevaseainnit, lähimpänä seinää olevaseainnimus
seinähirsiseaidnehirsa
seinäkelloseaidnediibmu
seinämäseaidni
seinän puoliseainnebealli; seinän puolellaseainnebealde, seinän puolelleseainnebeallai, seinän puolta (ohi)seainnebeale
seinänvieri(erit. ulkona) seaidneguorra; seinän vieressäseaidneguoras, seinän viereenseaidnegurrii
seinänvieri(kodassa, huoneessa) soggi; lähempänä seinänviertäsoggelis, soggeleappos, sokkibus, lähemmäksi seinänviertäsoggelii, soggelebbui, sokkibui
seinäpaperiseaidnebábir, tapeahtta
seinäsammalseaidnesámil
seisaallaančuoččat, čuožžut
seisahtaa čuoččastit
seisauttaačužžehit
seiska čižeš
seisoa čuožžut, čuččodit, čuoččildit; ceaggát, ceakkildit, seaisat, stoalpát, stáipát, stávrát, doardnát; njahkkát, guvrát, goavrát, givrát, roaŋkát; háhccát, hárčát
seisomapaikkačuožžunbáiki
seisomapöytä(noutopöytä) čuožžunbeavdi
seisomatyöčuožžunbargu
seisontavalot(pl.) čuožžunčuovggat (pl.)
seisottaačuoččuhit
seitasieidi
seitakivisieidebákti
seiti(turskakala) sáidi; (pienikokoinen) mortu
seitikkiseiddet
seitivalassáidebos´su
seitsemänčieža; seitsemän kertaačieža geardde, čihččii, seitsemän joukkočiežas, seitsemän numero čižeš
seitsemänkymmentäčiežalogi
seitsemäntoistačiežanuppelohkái
seitsemäsčihččet
seitsemäsosačihččedas
seitsemästoistačiežanuppelogát
seittiheavnnefierbmi
seittitakiainendarvánanrássi
seiväs(esim. heinäseiväs) seaivvas, seaibbis
seiväshyppystávránjuiken, gárggalmastin
sekaannusseahkanupmi, eahpečielggasvuohta
sekaantua(mennä sekaisin)seahkanit, seagáskit; (johonkin asiaan)seahkanit (masa nu), seaguhit iežas (masa nu); päästä sekaantumaan porotokka toiseen tokkaanmastat, antaa sekaantua porotokat toisiinsamastadit, sekaantua toisiinsa (porotokista) masttadit
sekaisinseahkalagaid; (epäjärjetyksessä)moivvis, duivvis, duoid beliid; (mieleltään)seagis, dájis
sekaisuusmoivi, ruivi
sekakuoroseahkalasgoarra
sekalainenseahkalas (attr.), seagus, seagáš (attr.)
sekaluku(mat.) seahkalaslohku
sekamelskaduivi, duivil, moivi
sekantti(mat.) sekánta
sekarotuinenseahkesogat; sekarotuinen kissaseahkesogat bus´sá
sekasikiöseahkešaddu
sekasorto moivi, káos; joutua sekasortoonmoivašuvvat, moivváskit
sekasotku duivi, moivi, seahki
sekatalousseahkalasealáhusat
sekatyöläinenseahkalas bargguid bargi
sekavamoiv/vas (-e-), duiv/vas (-e-), seagas, seahkká/i (-s)
sekavuusmoivvasvuohta, seagasvuohta; (mielen)seahki
sekavuustilaseahki
sekoilla(terve ihminen) jal´lošit, mielahuddat, seahkidit, moivet, moivvistit, gáiggistit, eaimmaskuddat, eaibmidit, dovkošit, dádjut, dáisut, dáissistit
sekoittaasehkket, seaguhit; (kortteja) sáhkket, skumpet
sekoittaa(tasakoosteiseksi) sotket
sekoittaminenseaguheapmi
sekoittuaseahkanit; (porotokka toiseen tokkaan)mastat, antaa sekoittua porotokat toisiinsamastadit, sekoittua toisiinsa (porotokista) masttadit
sekoittua(tasakoosteiseksi) sotkašuvvat
sekoitusseaguhus
sekopääseahkediŋga
sekovarsi(bot.) seahkenađđa
seksiseksa ~ seaksa
seksuaalinenseksuálalaš
seksuaalisuusseksualiteahtta ~ seksualitehta
sektorisektor
sekundaarisekundára
sekuntisekunda
sekäsihke; sekä - ettäsihke - ja
selaillabláđedit, bláđedaddat
selain(tietok.) neahttalogan, neahttalohkki
selatabláđet
selfie(omakuva) iežár
selinselggiid
selittyä(asiasta) čielgat
selittäjäčilgejeaddji
selittämätönčilgemeahttun, árvitmeahttun
selittääčilget, čielggadit, čuvget, selehit, selvehit; selittää, kuvailla (esim. reitti)válddahallat, bagadallat, govvidit
selitysčilgehus, čilgejupmi
selityttääčilgehit
seljetä(ilmasta, säästä) šearádahttit, čilget, guojihit, govdet, gov´vet, oktet; jalahastit ~ jealahastit, jal´let
selkeytyäčielggasmuvvat
selkeäčielg/gas (-a); (kirkas)še/arrat (-r´res); (taivaasta)jalahas, jealahas
selkeä ilma, sääšearádat, čielggádat, čielgu, oainnádat; jalahas ~ jealahas
selkiintyäčielgat; (kirkkaaksi)šearasmuvvat; (taivaasta)jalahastit, jealahastit
selkkausmoivi, konflikta, gižžu
selkonenbuiga meahcci
selkäčielgi, sealgi; antaa selkäänsealgádit, saada selkäänsäoažžut sealgái, cápmahallat
selkäevähárjeveaksi
selkäjännečielgesuotna, savosuotna
selkäjänteiset(pl.) čielgesuonagat (pl.)
selkäkappale(vaatteessa) guovdosealgi
selkälihasčielgedeahkki, savodeahkki
selkälokkisildegáiru
selkämyssealgi
selkänahkačielgenáhkki
selkänikamačielgedákti
selkänoja(tuolin tms.)mieiggastat, sealgegavži; (ahkion tms.)bahtaliehkku
selkäpuoli sealggobealli ~ sealggabealli, sealggebealli; selkäpuolellasealggobealde ~ sealggabealde ~ sealggebealde, selkäpuolellesealggobeallai ~ sealggabeallai ~ sealggebeallai, selkäpuoltasealggobeale ~ sealggabeale ~ sealggebeale
selkärangatonrikkeh/eapme (-is); selkärangattomat (pl.)rikkeheamit (pl.)
selkäranka čielgi
selkärankainenriggeeal´li; selkärankaiset (pl.)riggeeal´lit (pl.)
selkäreppusealgelávka, ránsel, rehppo (S)
selkäsaunasealgádeapmi
selkävammainenčielgelám/is (-es)
selkävikasealgevihki
selkävyö(poron valjaissa) ogohas
selkäydinčielgeađa
sellainen dakkár(aš), diekkár(aš); sellaisenaannuvttá, nuvván, sen voi syödä sellaisenaandien sáhttá borrat nuvttá ~ nuvvan
sellerisel´ler
selliseal´la
selločel´lo
sellulosasellulosá, seal´laávnnas
selostaamuitalit, čilget, reporteret
selostajamuitaleaddji, čilgejeaddji, reporttar
selostusčilgehus
selustin, setolkka(hevosen valjaissa) sedolká
selvennysčielggadus
selventääčielggasmahttit, čielggadit
selvitellä čielggadit, guorahallat
selvittely čielggadeapmi, guorahallan
selvittääčielggadit, čilget
selvitystyöčielggadanbargu
selvityttääčilgehit
selvitä(asiasta) čielgat, válganit, njuolgat, gálganit, gálgašuvvat, gálggosmit, čoavdašuvvat, guojihit
selvitä(humalasta) čielgat
selvitä(jostakin) sealvat (+ lok.)
selvitä(pärjätä) ceavzit, birget
selvitä(teestä, kahvista) rávdat
selvitä(tekemään jotakin) sealgat
selviytyäceavzit, birget, dáibat
selviöčielga áš´ši
selvä(asiasta) čielg/gas (-a), sealv/vas (-a), sealv/i (-ves); ottaa selvääváldit čielgasa, dihtoštit, gulaskuddat, saada selvääoažžut čielgasa, saada selvää toistensa puheestagulahallat
selvä(ei humalassa) čielggus; selvin päinčielggosnaga
selvänäkijäoaidni
selvästičielgasit
seläke (ruokana) savodeahkki
selälleen(adv.) selggolassii ~ sealggálassii, selggos, gávotgaccaid; kaatui selälleengahčai selggolassii
selälläänselggolassii ~sealggálassii, gávvut; selällään olevagávu-
selän takana olevaselggolas (attr.); kädet selän takanaselggolas gieđaid
selännečielgi, gielas; (tunturikoivua kasvava)maras, marastat
seläntaussealggeduohki; selän takanasealggeduohken, selän taaksesealggeduohkai, selän takaasealggeduoge
selättäägávuhit
selätystenoktii selggiid
semantiikka(kiel.) semantihkka
semanttinen(kiel.) semantihkalaš, semánttalaš
sementtisemeanta
seminaariseminára
semiotiikkasemiotihkka
semmoinen dakkár(aš), diekkár(aš); semmoisenaannuvttá, nuvván
senaattisenáhtta
senaikainendaláš ~ dalá
sensaatiosensašuvdna
sensaatiomainensensationála
sensuroidasensureret
sensuurisensuvra
sentimentaalinensentimentálalaš
senttisente
senttimetrisentimehter
-senttinen-sentesaš
sentäänsihttát, aŋkke, aŋkkege sihttát; ei aikonut tulla mutta tuli sentäänii áigon boahtit muhto bođii sihttát
seosseaguhus, seagus
seotaseahkanit, dájáskit
sepalus(housuissa) cuohpi
sepelhanhigierdočuonjá, čáhppesčuonjá
sepelimoallogeađggit (pl.)
sepelkyyhkydielkoduv´vá
sepelrastasgierdorásttis
sepelvaltimočierggesváibmosuotna
sepittäähutkat, diktet
seppelerássegierdu, rássebanus ~ rássebonus
seppärávdi, čeahppi; tehdä sepän töitärávdejuššat
seremoniaseremoniija, meanut (pl.)
serkku(naispuolinen)oarpmealle ~ oambealle; (miespuolinen)vilbealle, vilba
serkukset(naispuoliset)oarpmeležat ~ oambeležat; (miespuoliset) vilbeležat, vilbbažat
serpentiiniserpentiidna
sesonkisesoŋ´ŋa
seteliseattal ~ seđel, báberruhta
setelipainoseattalprentehus ~ seđelprentehus
setä(isän nuorempi veli)čeahci, (isän vanhempi veli)eahki
seula, sihti seavli ~ seavla, sikta, sil´li
seulaluu(ihmisen pääkallossa) skuoggir, skuoggun
Seulaset(pl.) Nieidagihppu, Nieidagearret
seulautuaseavlašuvvat
seuloasevlet; (jauhoja)siktet
seulontatutkimussevlendutkamuš
seurasearvi
seuraajamaŋisčuov´vu; hänen seuraajakseen valittiin hänen poikansa su maŋisčuov´vun válljejuvvui su bárdni
seuraamusčuovvumuš
seuraavačuovvovaš; seuraavalla tavallačuovvovaččat
seuraillačuvodit, oavnnjildit, oavnnjistit
seurailla(jälkiä) guoradit
seurakeltanodavvefivllit
seurakuntasearvegoddi; seurakuntalainensearvegotteolmmoš, searvegoddelaš
seuralaislaji(biol.) guoibmešládja
seurallinen (ulospäin suuntautunut) searvválaš, guoibmá/i (-s), guoimmuheaddji, olmmošaddjá/i (-s)
seurat (hartauskokous) čoakkálmasat (pl.); seuraväkičoakkálmasveahka
seurata(jotakuta) čuovvut, čuvodit, boahtit maŋis, oavnnjildit, oavnnjistit; alkaa seurata (jotakuta)čuovvulit, dol´let maŋŋái
seurata(jälkiä, polkua) guorrat, guoradit; alkaa seurata (jälkiä, polkua)guorralit, guorastit
seurausčuovvumuš, konsekveansa
seurue mieđuš, gázzi
seurustellaservvoštallat, ovttastallat, olbmástallat; alkaa seurustella (jonkun kanssa)álgalit (soapmásiin)
seurusteluservvoštallan, ovttastallan, olbmástallan; aloittaa seurustelu (jonkun kanssa)álgalit (soapmásiin)
seutuguovlu; asumaton seutumeahcci, näillä seuduindákko, dáinnánaga, niillä seuduindakko, daiggo
seutukaavaguovlolávva, areálaplána (N)
seutuvilla, tienoilla, paikkeilla (adv.) sulaid ~ sulain; viiden seutuvillaviđa sulain; niillä tienoilladakko sulaid, kolmen kilon paikkeillagolmma kilo sulaid
shampoošámpu, vuoktabassanávnnas
siankärsämöbiehtárrássi, biehtárguhkká
sianlihaspiinnebiergu
sianpuolukkagáranasmuorji
sidečanastat, čanas, gárastat, gárostat
sideharsočanassuokka
sidekalvo(anat.) čanascuozza
sidekudos(anat.) čanasgođus
sidevokaali(kiel.) čanasvokála
sidoksiinčatnagassii
sidoksissačatnagasas
sidontačatnan
sidosčanastat, čanas, gárastat, gárostat
sidosenergia(fys.) čanusenergiija
sidoskella(vars. poroja hihnaan johonkin vietäväksi)čanadit
sidottaačanahit
siedätyshoito(med.) gierddahandikšu; allergian hoito siedätyshoidollaallergiija dikšun gierddadandivššuin
siekailemattaroahkka
sielikköduolbadaŋas
siellädoppe, dieppe; sieltä päindoppil, dieppil, siellä täälläduoppet dáppe, duokkot dákko, duoppil dáppil
sielusiellu
sielullinensilolaš
sielunhoitosiellodikšun
sielunvaellussiellovádjolus
sielunvihollinensieluvašálaš, vuoras
siemensiepman, siema; (kylvettävä)gilvva
siemenaihesiepmanálgu
siemenjohdinsiemajođas
siemenkasvit(pl.) siepmanšattut (pl.)
siemenkota(biol.) siepmangoahti
siemennestesiemagolggus
siemensyöksysiemagolggiheapmi
siemenviljagilvvagordni, gordnegilvagat (pl.)
sieniguoppar
sieniaika(porolla, lehmällä) vistta
sienieläinguoppareal´li
sienijuuriguopparruohtas
sienirihmastoguopparsáiggut (pl.)
siepataks. napata
sieppolivkkár
sierainnjunneráigi
sierettyäárrásuvvat
sietogierdan
sietokykyinenduoddul (-is)
sietämätöngierdameahttun, gil´lámeahttun, duoddomeahttun
sietäägierdat, duoddut, steađ´đát; (kuumaa)dárjat, (tehdä jotakin)juollut
sieventää(mat.) álkidahttit
signaalisignála, mearka
sihdatasiktet
sihinäšuđđa
sihistäšuđđat
sihteeričál´li
sihteeristöčállingoddi
sihtileipä(hienoista ruisjauhoista leivottu) siktaláibi
siihendasa, diesa
siihenastinendassáš
siikačuovža
siilibiikagoašku
siimaduorgu, siibma
siimesitku, suoivva
siintää sabmát, hápmárastit, alihastit, cahppát, guostát
siinädas, die, dies, diekko, (jossain siinä)dieiggo, (siinä lähellä)dasttán, diesttán, (juuri siinä)dasttánaga, diesttánaga
siipisoadji ~soadjá; saada siivetsoajáiduvvat
siipi(viikatteessa) siiba ~ siibe
siipikarjasoajálaččat (pl.)
-siipinen-soajat
siipipeili(sorsien siivessä) soadjespeajal ~ soadjaspeajal
siipiratasalusráhtesdámpa
siipirikkosoadjelám/is (-es) ~ soadjalám/is (-es)
siipiviikatesiibališ´šá ~ siibeliš´šá
siiralađasreabbá
siirappisirát, sierát, sirot
siirappileipäsirátláibi
siirrelläsirddašit
siirrettäväsirddehahtti
siirrättääsirddihit
siirtosirdin
siirtokuntakoloniija
siirtolainensirdolaš
siirtolaisuussirdolašvuohta
siirtolohkaresirdolaiggus
siirtomaa- kolonialisttalaš
siirtonopeussirdinleaktu
siirtotyöläinensirdobargi
siirtotyövoimasirdobargofápmu
siirtyilläsirdásaddat, johtalit; (paikasta toiseen kodan kanssa)sirddašit
siirtyminensirdin, sirdda
siirtyäsirdašuvvat, sirdásit; s. tuonnemmaksi dobbánit, duobbánit, s. pohjoisemmaksidavvánit, s. etelämmäksimáddánit, lullánit, s. sisemmäksisiskánit
siirtääsirdit; s. tuonnemmaksidoppidit, duoppidit, s. pohjoisemmaksidavidit, s. etelämmäksimáttidit, lulidit, s. sisemmäksisiskkidit
siisnappo
siisteys čorgatvuohta
siisti čorg/at (-es)
siististi čorga
siistiäčorget, rádjat
siita, lapinkyläsiida
siitepölylieđđegavja
siitinpenis, návli; cihppa, buohča, buoža, guoccat, áirras, vearki (ks. kikkeli)
siitoshirvassagahansarvvis
siitoskanta(erit. poroista) sahkkonálli
siitosvaadinsahkkoáldu
siittiösagahanseal´la
siittääsagahit
siitädakko
siivekäs(subst.) soajálaš; linnut ja muut siivekkäätlottit ja eará soajálaččat
siivellinen(adj.) soajálaš
siivetönsoajeh/eapme (-is) ~ soajah/eapme (-is)
siiviläsil´li
siivilöidäsil´let; (vähin erin)sil´ledaddat
siivilöityäsil´lašuvvat
siivosiiv/ui (-os), šiegalunddot, buorrelunddot, fiinn/is (-a), lo/dji (-jes), smiđis; tulla siivommaksisiivvosmuvvat, siivvuiduvvat
siivoimminsiivvumusat
siivoinsiivvumus
siivomminsiivvubut
siivoojačorgejeaddji
siivostisiivvus
siivotačorget
siivoton nuosk/i (-kes), durjjas (-is), sturj/jas (-e-), durd/das (-e-), durdá/i (-s), durg/gas (-e-), šlurv/vas (-e-); pitää jotakuta liian siivottomananuoskkášit soapmása, tulla siivottomammaksi nuoskut
siivoton(subst.) nuoská
siivottomasti nuskket
siivottomuus nuoskivuohta, nuskodat
siivousčorgatvuohta
sijasadji
sijaan, tilalle, asemestasadjái
sijainensadjásaš
sijaintisajádat, sadji
sijais-, virkaa tekeväsadjásaš; johtajan sijainensadjásaš hoavda
sijaita(jossakin) leat (gos nu)
sijamuoto(kiel.) kásus, sadjehápmi (S)
sijasta, tilalla, asemestasajis
sijata(vuode) láhčit (saji)
sijoittaabidjat, sajáiduhttit, sajuštit
sijoittaa (investoida) investeret
sijoittuasajáiduvvat
sijoitussajušteapmi
sijoituslupasajuštanlohpi
sijoituspaikkasajuštanbáiki
sikaspiidni
sikalaspiinniidvisti
sikamainenspiinnelágan; käyttäytyä sikamaisestispiidnošit
sikarisigára
sikempi(puhuteltavaa lähempi) dieppit
sikermäráidu, gihppu
sikeä(unesta) loss/at (-a)
sikeästilossadit
sikimmäinendieppimus
sikin sokinhiluid háluid ~ hiđuid háđuid, seahkesearválagaid
sikiytyäsahkanit, lassánit, ahtanuššat
sikiäin(bot.) eapmevuođđu
sikiäminensahkaneapmi
sikiöohki, heđen; (varhaisaste)ohkečuolbma, mánnáčuolbma
sikiökalvoheđengoahti
sikotautiparotihtta, spiidneboahkku, seahkkadávda
sikseendaninassii
siksidanin, danne
sikurisigora, sihkor
sikäläinendieppeolmmoš
sikäläinen porodieppeboazu
silakkasallit, sildi
silavaspiinnebuoidi
silavaljaat(pl.) silát
sileä livtt/is (-es); tulla sileäksiliktut, livttásmuvvat, liktašuvvat, pitää jotakin liian sileänä livttášit
sileä(erit. hiomakivestä, tahkosta) šalla/t (-dis) ~ ša/llat (-l´les)
sileäkarvainen(eläimestä) njavg/at (-es), snávg/at (-es)
sileäkarvainen eläin njavge, snávggut
silinteri(hattu)sylinddarháhtta
silittää(kädellään) njávkat, njávkkadit
silittää(pintaa) liktet, liktedit, liktudit; (nopeasti)liktestit
silittää(vaatetta) sriiket, deaddit
silitysrautasriikaruovdi, deaddinruovdi
silitä(vaatteesta) sriikašuvvat
silkka(sekoittumaton, puhdas) sieiva; silkkaakultaasieiva gol´li, silkkaa valhettasieiva giellásat; hänen äidillään on saamelaistausta mutta hänen isänsä on syntyperäinen norjalainen su eatnis lea sámeduogáš muhto su áhčči lea sieiva dáža
silkkisilki
silkkikala(viehe) silkeguolli ~ silhguolli
silkkilankasilkeárpu
silkkiliinasilki, silkeliidni
silkkiperhonensilkebadnejaš
silkkiuikkusilkebuokčá
silkkiäistoukkasilkemáhtu
sillisildi, sallit
sillihaihoapmir
sillivalassildebos´su
silloindalle; silloin tällöinduollet dálle
silloinendalá ~ daláš; silloiset tapahtumatdalá dáhpáhusat
sillädasgo ~ dannego ~ dainnago
sillä tavalla dien láhkai, dieinna lágiin, dien vuogi mielde; nie~nievt, dienu
silmiinpistävä čalbmáičuohcci
silminnähtäväčalmmus
silminnäkijä(jur.) čalmmeoaidnovihtan
silmittömästiissorasat, hirbmadit, hirbmosit
silmu(bot.) urbi, dutkkon
silmukka fárfu; silmukalla(adv.) fárfful
silmukka(köydessä, narussa) snurtu; mennä silmukallesnurtuluvvat, snurtašuvvat, silmukalla(adv.) snurttul
silmukka(nutukassa paulan kiinnittämistä varten) hánat
silmukka(vyyhdessä) njámastat, njámaldat
silmus(alkeellinen ansapyydys) njohcu; pyytää silmuksella kaloja njohcut guliid
silmustaa(pujottaa lanka neulansilmään) šalmmastit
silmäčalbmi; (verkossa)čalbmi, (kirveessä, neulassa)šalbmi
silmäillägeahčastallat, guovlladit
silmäkulmačalbmegulbmi, gulbmi
silmäkulmanluugulbmedákti
silmäkuoppačalbmegohpi, čalbmeroggi
silmälappu(hevosella) čalbmeskieltu
silmälasit(pl.) čalbmelásat (pl.) ~ čalbmeláset (pl.), brillat (pl.)
silmäluomičalbmeluopma, čalbmeluovva, čalbmerápma; silmäluomen reunačalbmeramas
silmälääkäričalbmedoavttir
silmämunačalbmegáhkká, gáhkká
silmäneulagoarrunnállu
silmäniskučalbmečaskin
silmänkoko(verkon) galljodat
silmänkääntäjägeaidi ~ geaidu
silmänpohjačalbmevuođđu
silmänräpäysčalbmeravkaleapmi
silmänurkkačalbmegeahči
silmäpuoličalbmetbealli
silmäripsiramasguolga
silmäsuojusčalbmesuodji
silmäterä čalbmegolláš, golláš, čáhppadas
silmätikku(jota aina epäillään) vávjingálvu
silmätystenoktii čalmmiid, čalbmálagaid
silmätägeahčastit, vilppastit
silmävoidečalbmevuoiddas
silmäysgeahčasteapmi, vilppasteapmi
silmäänpistäväčalbmáičuohcci
silmäätekevänjunuš olmmoš
siloinen(esim. kankaasta) ladja/t (-dis) ~ la/djat (-ddjes), liđbma/t (-dis) ~ liđbm/at (-es)
silokalliolásis, šleađđu; silokallioinenlás´sá/i (-s)
silokarvainen(porosta) borg/gas (-e-)
silokarvainen vasaborgemiessi
silottaa(eläimen karvaa) njavget
silottaa(pinnaltaan) liktet
silottua(eläimen karvasta) njavggodit
silottua(pinnaltaan)liktut
silputa, pilkkoasmoarrut; (vähin erin)smorodit
siltašaldi, sildi (R); tehdä siltašaldet, tehdä siltojašaldut
silti liikká, almmatge, aŋkke, dattetge
sima miehtajuhkamuš
Simon päivän viikko (lokakuun lopulla) simmonvahkku
simpanssišimpánsa
simppuáhkabiddu
simpukkaskálžu; (korvassa)riipogoahti
simultaanitulkkaussimultánadulkon, dađisdulkon
sinappisennet
sinertäväalitlágan
sinertääalihastit
sinettiseaila, sinjeahtta, sigil´la
sinetöidäseilet
sinfoniasymfoniija
singotašlivget, seaivalit, šleaŋggastit, šleŋget, liŋgalit
sinialitvuohta, alit ivdni
sini(mat.) sinus
siniharakkaalitskire
siniheinäalitsuoidni
sinilatvaalitgiera
sinileväalitdeappu
sinililjaalitlil´já
sinimataraalitmáđit
sininenalit
sininärhialitguovssat
sinipunainenalitru/oksat (-kses), sáhppesru/oksat (-kses)
sinirikkoalitnarti
sinirintagiellavealgu
sinisilmäinenalitčalmmat
sinisimpukkaalitskálžu, gáiccaguiski
sinisorsasuoidnesuorsá
sinisuohaukkajeaggehávut, jeaggefál´li
sinitaivasalit albmi
sinitarraalitdohpi
sinitiainenalitgaccet
sinivalasalitbos´su
sinivalkoinenalitvi/elgat (-lges)
sinivalvattialitjeađjá
sinivuokkoalitnásti
siniyökönlehtialitvuodjarássi
sinkiläsiŋkkal; kiinnittää sinkilöilläsiŋkalastit
sinkkisiŋka
sinkkiämpärisiŋkagievdni, skállu
sinnedohko; sinne tänneduohkut deike, sinne päindohko guvlui
sinnemmäksidobbelii, dobbelebbui, (vähän)dobbelažžii; siirtää sinnemmäksidoppidit, mennä sinnemmäksi dobbánit
sinnempänädobbelis, dobbeleappos (vähän)dobbelaččas
sinnempäädobbil, (vähän)dobbelačča
sinni(paha sisu) sidni
sinnikkyyssidnáivuohta, sitnálašvuohta, ceaggáivuohta, ceagga, nággu, áŋgirvuohta
sinnikässidná/i (-s), sitnálaš, ceaggá/i (-s), nággár (-is), áŋgir (-is)
sinnitellä gierddahallat, gil´láhallat, giinnahit, giinnahallat
sinädon (du, dus, dutnje, duinna, dunin)
sinänsädaninassii, iešalddes
sipaistanjávkkastit, sihkastit
sipaisunjávkkasteapmi
sipata(joutua puille paljaille) nallasit, nohkkot ruđain
siperialainensibirijálaš
siperianlehtikuusisibirijálastaguossa
siperiansinivalvattirohtojeađjá
sipsutellafiinnuhit, nivkkuhit, gevkkohallat, smávuhit, skeavkáhit
sipulilávki
sireeni(hälytin) sirena
sirinä(hiiren) cihrra
siristellä silmiäänsiđvát
sirittäjävuovdevizar
sirittää(hiirestä) cihrrat, cihraidit
sirkkalehti(biol.) ihtinlasta
sirkkelisirkel
sirkkulinnut(pl.) cizit (pl.)
sirkussirkus
sirkuttaa(linnusta) civkit, civkkuhit
sirkutus(linnun) civkkas, civkin
siro, sopusuhtainen (ihmisestä) šođb/at (-es), šođbbuhis (attr.); tulla sirommaksišođbbodit
siro, sopusuhtainen ihminenšođbbut
sirous, sopusuhtaisuusšođbatvuohta, šođbu
sirpalemoallu
sirppisirpe
sirriviroš
sirumoallu
sisar oabbá
sisarenlapsi(enolleen) neahpi, nebá
sisarpuolioabbábealle
sisarukset(pl.) oarbinaččat (pl.)
sisarusoarbinaš
sisaruskorotusoarbinašbajádus
sisemmäksisiskelii, siskelebbui, siskkibui, sisabui; (vähän)siskelažžii, siskeleppožii
sisempisiskkit; (vähän)siskkibuš
sisempänäsiskelis, siskeleappos, siskkibus, sisabus; (vähän)siskelaččas, siskeleppožis
sisennyssiskkideapmi, siskkádus
sisentääsiskkidit
sisiliskosteaččalakkis ~ steažžalakkis
sisimmäinensiskkimuš ~ siskkimus; sisimpänäsiskkimusas, sisimmäksisiskkimussii
sisimmäksisiskkimussii
sisimpänäsiskkimusas
sisin (mieli, olemus) sivvu; selkäpiitäni karmiisivvu mus soaigá, tuntuu luissa ja ytimissäčađa sivu manná
siskooabbá
siskokset(pl.) oappážat (pl,), oappážagat (pl.)
sisna(parkkinahka) sisti
sisnahousut(pl.) sistebuvssat (pl.)
sisnakenkäčázet
sisnakka(sisnasta neulottu säpikäs) sisttet
sisnasormikassistesuorpmat
sissigeril´la
sissisotageril´lasoahti
sisusidni (ks. sinni)
sisukassidná/i (-s) (ks. sinnikäs)
sisukset, sisuskalut siskkožat
sisusta, sisusiskkoš
sisutellanággáruššat
sisuuntuasitnáiduvvat
sisäasiainministerisisáššiidministtar
sisäasiainministeriösisášiidministeriija
sisäelinsisorgána
sisäerityssisvuohčudeapmi
sisäilmasisáibmu, stohpoáibmu
sisäinensiskkáldas
sisäistyä(asiasta) siskkuštuvvat
sisäistää(asia) siskkuštit
sisäkattorohpi, sisgáhttu
sisäkkäin, sisätystensiskálagaid
sisäkkäinensiskálas (attr.)
sisäkköstohpobiigá
sisällesisa
sisällissotasiskkáldassoahti, sisriikasoahti (N)
sisällyssisdoallu
sisällyttääčáhkadit
sisälläsiste
sisälmyssiskiluš; sisälmykset(pl.) siskkožat (pl.)
sisältyägullat (masa nu)
sisältä, sisäsältäpäin siskkil
sisältääsisttisdoallat, sisdoallat, siskkildit
sisältösisdoallu, siskkáldus
sisämaasiseana(n)
sisämerisismearra
sisäoppilaitosinternáhttaskuvla
sisäosasisoassi
sisäpintasisgiera
sisäpoliittinensisriikkapolitihkalaš
sisäpolitiikkasisriikkapolitihkka
sisäpuolisiskkobealli; sisäpuolellasiskkobealde, sisäpuolellesiskkobeallai, sisäpuoltasiskkobeale
sisäpuolinensiskkobeale
sisätautisisdávda, sisváddu, sisvihki
sisätautilääkärisisdávddaid doavttir
sisätyösisbargu
sisävaatteet(pl.) sisbiktasat (pl.)
sisävesisisčáhci, sáivačáhci; sisävedenkalastussáivabivdu
sisäänsisa
sisäänkäyntisisamannan, sisamanahat
sisäänpäinsisa guvlui
sitaattisitáhtta
sitaistačatnalit, čanastit, garccastit, garcestit
sitaista, solmia(huolimattomasti) soarcalit
sitaisučanastat, garccastat
sitennie ~ nievt, dienu
sitkeyssitkatvuohta
sitkeäsitk/at (-es)
sitkeähenkinenheggeš (-is) ~ hegges (-is)
sitkistyäsitkatluvvat
sitoačatnat; (nopeasti)čatnalit, čanastit, (ahkioon, rekeen)gárrat, gáradit, (nyytiksi)gurpet, (peräkkäin)goallostit
sitoa, solmia(kömpelösti) soarcat, soarcut, boalbat, boalbut
sitoumusčatnaseapmi, čatnasupmi
sitoutuačatnasit, čatnašuvvat
sitoutumatončatnasmeahttun
sitovačadni
sitruunasitrovdna
sitruunaperhonenfiskesbeaiveloddi
sittemminmaŋŋelis
sittendasto, de; pari vuotta sittenmoadde jagi áigi, moadde jagi dás ovdal, moadde jagi dassái, kauan sittendolátdovle, dolin, sitten kundan maŋŋá go, maŋŋelgo;entäs sitten!na mo dasto!
sittenkin, sittenkäändattetge, goittotge, almmatge, aŋkke
sittiäinen, sontiainen ruovdegáranas
sitädađe ~ dađi; mitä - sitämađe - dađe, mađi - dađi; mitä varhemmin, sitä parempimađe árabut, dađe buoret
siula (kaarteen)sivlá ~ sivli, seaibbuš, soadji ~ soadjá
siunataburessivdnidit, sivdnidit
siunata(haudan lepoon) vitkat
siunata (rukoilla) rukoilla iltarukoussivdnidit nohkkat, rukoilla ruokarukoussivdnidit borrat
siunausburessivdnádus
sivakkasabet
sivallellafađđut, roaiskut, spiddut
sivallusroaiskaleapmi, roisken
sivaltaa(ruoskalla, piiskalla) roaiskalit, roisket, roaivalit, roaivvastit, rošket
siveellinenšigolaš, siiv/ui (-os), virolaš
siveellisyysšigolašvuohta
siveettömyysnuskodat, fuorrávuohta, furrodat
siveetönnuosk/i (-kes), roahccá/i (-s), rohcc/ui (-os), roahcalas
sivellinnjuođanas, njuođan, pensel
sivellä(kädellä) njávkat, njávkkadit
sivellä(maalia, tervaa johonkin) njuohtat, sihkkut
siveysšigolašvuohta, siivuivuohta, virolašvuohta
siviilisiviila
siviiliasiasiviilaáš´ši
siviiliavioliittosiviilavihaheapmi
siviilipalvelusiviilabálvalus
siviilirekisterisiviilaregisttar
siviilisäätysiviilaseahtu
sivistyksellinenčuvgehuslaš
sivistymättömyysčuvgetmeahttunvuohta, čuovggahisvuohta
sivistymätönčuvgetmeahttun, čuovggah/eapme (-is)
sivistyneistöskuvlejuv´von luohkká
sivistys čuvgehus
sivistysmaačuvgehusriika
sivistystasočuvgehusdássi
sivistyäčuvggodit
sivistääčuvget
sivusiidu
sivuansiosiidodienas
sivuasiasiidoáš´ši
sivuhenkilöoalgepersovdna
-sivuinen-siidosaš
sivujokioalgejohka
sivukyläboaittobealgilli
sivulause(kiel.) oalgecealkka
sivullinenvierroolmmoš, olggobeale olmmoš
sivulupasiidolohpi
sivumerkitys (konnotaatio) siidomearkkašupmi
sivumääräsiidolohku
sivupaino(kiel.) oalgedeaddu
sivuraja(jalkapallossa) ravdarádji
sivuseikkasiidoáš´ši
sivustalevitettävä sänkyrohttenseaŋga
sivusuunnassadoaresguvlui
sivutaguoskkahit; sivuten ohiskavát
sivutieoalgegeaidnu
sivutoimisiidodoaibma
sivutoiminensiidodoaibmasaš, oasseáigásaš
sivuttainsiidduid, doar´rás
sivutulosiidodienas
sivutuotesiidobuvtta
sivutuulidoaresbiegga, oalgebiegga
sivutyösiidobargu
sivu-uomanuorri
sivuvaikutus(esim. lääkkeen) liigeváikkuhus
sivuvastainen(tuulesta) vuostedoar/is (-es)
sivuvirtadoaresrávdnji; sivuvirtaandoaresčáhcái
skaalaskálá, ceahkkálas
skandaaliskandála
skandinaaviskandináva
skandinaavinenskandinávalaš
skitsofreniaskitsofreniija
skorpioniskorpiovdna; Skorpioni (eläinradan merkki)Skorpiovdna
skotlantilainenskottlándalaš, skohttalaš
skottiskohtta
slaavisláva, slávalaš
smirgelismeargil
sodanaikainensoađiáigásaš
sodanjulistussoahtejulggaštus
sodanjälkeinensoađemaŋáš; sodanjälkeinen jälleenrakentaminensoađemaŋáš ođđasithuksen
sodankäyntisoahtan
sohjo(lumisohjo) soavli, šoavli, sievlla; muodostaa sohjoasoavlut, šoavlut
sohvasof´fá ~ suf´fá
sohvapöytäsof´fábeavdi ~ suf´fábeavdi
soidačuodjat, čuojaidit
soidin(linnuilla) gihkan; olla soitimellagihkat
soidinaikagihkanáigi
soidinmenotgihkanmeanut
soidinpukugihkanfárda
soihtuspáiddar
soijasoija
soikeaguhkolaš, oválalaš
soikioovála
soikkostámpa, sáve, fáhtta
soimaillasoaimmadit
soimatasoaibmat (+ akk.), bealkkehit (+akk.), cielahit (+ akk.), dierdidit (+ akk), attástallat (+ ill.), attašit (+ ill.); joutua jonkun soimaamaksisoaimmahallat soapmásii, innokas soimaamaan soaibmalas
soimaussoaimmaldat
soinenjeaggá/i (-s)
soinnahtaačuodjalit, čuojihit
soinnillinen(kiel.) čujolaš, čuoddjil (-is)
soinnillisuus(kiel.) čujolašvuohta, čuoddjilvuohta
soinniton(kiel.) čuojoh/eapme (-is)
soinnukasčuodjal (-is), čuoddjil (-is)
soinnuton (kiel.)čuojoh/eapme (-is)
sointičuodjan, šuokŋa
sointušuokŋa; alkusointuálgošuokŋa, loppusointuloahppašuokŋa
sointuvačuojal (-is), čuoddjil (-is)
soistuajeaggut, jeaggiluvvat
soitellačuojahallat; (puhelimella)riŋgestallat, čuojahallat, soaittašit (S)
soitin(mus.) čuojanas, instrumeanta
soittaa(mus.) čuojahit
soittaa(puhelimella) čuojahit, riŋget, soaitit (S);(lyhyesti)čuojahastit, riŋgestit, soaittestit (S); (toisilleen) čuojahallat, riŋgestallat, soaittašit (S)
soittaa suutaannjálbmut, njálmmuštit, njálmmardit, čuojahit njálmmi
soittajačuojaheaddji; (puhelimella)čuojaheaddji, riŋgejeaddji, soaiti (S)
soittočuojaheapmi; (puhelimella)čuojaheapmi, riŋgen, soaitin (S), soaitu (S)
soittokelločuojahanbiel´lu
soittokuntamusihkkajoavku, musihkkagoddi
sojottaa geaigát, stávrát; alkaa sojottaageaiganit
sojottavageaiggo-, skuittas (-)
sokaistačalmmehuhttit; (silmät, vars. keväthangista)suddadit
sokaistuačalmmehuvvat; (silmistä, lumisokeaksi)suddot, suddat, sokaistui (keväthangilla)sus suddojedje čalmmit
sokea čalmmeh/eapme (-is), čuovggah/eapme (-is), sohken (-is), sovkken (-is), vátnačalmmat, skuo/njas (-tnja); sokea täplä (silmässä)čuovggahis dielku
sokeltaadunttardit, duntárastit, molžat, molžžardit
sokerisohkar; sokeri (käyttöä varten)sohkkarat (pl.)
sokeriastiasohkarlihtti
sokerijuurikassohkarruohtas
sokerinen(imelä, liian makea) sohkaraddjá/i (-s) ~ sohkareaddjá/i (-s)
sokeripalasohkarbihttá
sokeriruokosohkarbohcci
sokeritautisohkardávda
sokeroidasohkkarastit, bidjat sohkkariid
sokeusčalmmehisvuohta, čuovggahivuohta
sokeutuačalmmehuvvat, čuovggahuvvat
sokkastikta
sokkeligeađgejuolgi
sokkelolabyrinta, moskkádat
sokki, šokkišohkka
solanjoaski, njoaskeráigi, skoarru
solakkašođb/at (-es), spa/nas (-tna), spatna/t (-dis) ~ spa/tnat (-dnes)
solakka(subst.) šođbbut, spanut
solidaarinensolidáralaš
solidariteettisolidariteahtta ~ solidaritehta
solisluuoalgedákti
solista(esim. lähteestä) šloappardit, buljardit, buljarastit
solistisolista
solki(vyön)boaganoaivi; (koru)risku, sol´ju
solmiačuolbmat; (yksi solmu tai yhdellä solmella)čuolbmadit, (useita solmuja)čuolmmadit; solmia avioliittonáitalit, solmia rauhadahkat ráfi
solmiokraváhtta, šlipsa, čuolmmus
solmiutuačuolbmaduvvat
solmu čuolbma
solmuinen čuolbmá/i (-s), čulbm/ii (-es)
solmuvihviläčuolbmajiekta
soluseal´la
solukalvoseal´lacuozza
solukelmuseal´ladoavdnji
solukkoseal´lačoahkki
solulimaseal´lašliivi
soluseinäseal´laseaidni
soluttautuanjágahit iežas (+ ill.), njáhkat sisa, infiltreret
soluviljelyseal´lašaddadeapmi
solvatahiddjidit
somasom/á (-s)
somer, someročievra
somerikkogárggu
somistaačiŋahit
sompageavri
sonettisoneahtta
sonnibur´ru, vuoksá
sonnivasikkabur´rogálbi
sonnustautuaráhkkanit
sonotus(raidon viimeinen, pidätysporo)čoanohas, čoanohus
sontasoandi, muhkki, gusabaika
sontakottimuhkkebulkor, soandegeasehanbulkor
sontaluukku ihkkon
sontiainenruovdegobbá, ruovdegáranas
soodasuvdá ~ suvddá
soopasovppá
sopeuttaavuogáiduhttit, heivehit
sopeutuavuogáiduvvat, vuohkáduvvat, hárjánit
sopeutumatongoakŋi/t (-dis) ~ goatnji/t (-dis)
sopeutumiskykyvuogáiduvvannávccat (pl.)
sopeutumiskykyinenvuogáiduvvannávccalaš
sopia(jostakin)soahpat, šiehttat; (jonkun kanssa, keskenään)soabadit, šiehtadit
sopia(asia, riita) soahpat
sopia(joksikin) heivet, hiehpat, soahpat
sopia(mahtua) čáhkat, šiehttat
sopimaton unohas,heivemeahttun, soahpameahttun
sopimattomuusunohasvuohta
sopiminensoahpan, šiehttan
sopimussoahpamuš, šiehtadus, šiehttamuš, kontrákta, konvenšuvdna
sopimuseläkesoahpamušealáhat
sopimuskirjasoahpamušgirji
sopivavuogas, heivvolaš, muttá/t (-gis), soahpavaš, soahppevaš, soahppil (-is); pitää sopivanavuogašit, tulla sopivammaksivuogasmuvvat
sopivastivuohkkasit, muttágit; tuo lohi oli sopivasti suolattudiet luossa lei muttágit sáltejuvvon
sopivuusvuogasvuohta
soppamálli
sopraano(mus.) sopráno
sopusoabat
sopuisasoabalaš, staigil (-is)
sopuligoddesáhpán
sopusointuharmoniija, oktiiheiven
sopusointuinenharmonalaš
soračievra
soranottopaikkačievraválddáhat
sorapohjagárggobodni
soratiečievrageaidnu
soraäänidoaresjurdda; soraääniäkin on kuulunutdoaresjurdagatge leat gul´lon
sorjahámálaš
sorkkagazzaguobir, gazza (vrt. kavio)
sorkkaeläingazzaguobereal´li (vrt. kavioeläin)
sorkkaluugazzadákti
sorkkamätäšlubbá, šlubbu; saada sorkkamätäšlubbut, aiheuttaa sorkkamätäšlubbudit
sorkkarautagazzaruovdi
sorkkatautigazzadávda
sorkkatulehdusgazzavihki
sormainen(kenkäheinänippu) bonjaldat
sormeillaguoskkahallat, duohtadit, giehtaguššat
sormenjälkisuorbmasadji; sormenjäljet tutkittiin ja asia selvisisuorbmasajit dutkojuvvojedje ja áš´ši čielggai
sormenpääsuorbmageahči
sormisuorbma
sormienvälisuorbmasárri
sormikassuorpmahat, suorpmat; (villainen)suorbmafáhcca
sormikoukkusuorbmafaggi, suorbmaroahkki; vetää sormikoukkuasuorbmafakki ~ suorbmaroahki geassit
sormiluu suorbmadákti
sorminivelsuorbmalađas
sormussuorpmas
sormustinsuorbmagoahti
sorrakka(pieni porotokka) čora
sorsasuorsá, vuojaš, čáhceloddi
sortaasoardit, soardidit, duolbmat, duolbmut; tulla sorretuksisoardašuvvat, sordot, joutua jonkun sortamaksisoarddáhallat soapmásii
sortajasoardi
sortosoardin, soardideapmi, soardu, duolbman, duolbmun
sorttisorta
sortuagahččat čoahkkái
sorvatavátnat, spárvet
sorvivátnanbeavdi, spárvabeaŋka
sose njuvddus, suhkodat
soselumisoavli, šoavli
sosiaalidemokraattisosiálademokráhtta
sosiaalidemokraattinensosiálademokráhtalaš
sosiaalihuoltososiálafuolahus
sosiaalijohtajasosiálahoavda
sosiaalilautakuntasosiálalávdegoddi
sosiaalinensosiálalaš
sosiaalipoliittinensosiálapolitihkalaš
sosiaalipolitiikkasosiálapolitihkka
sosiaalistuašaddat sosiálalažžan
sosiaalitoimistososiálakantuvra
sosiaaliturvasosiáladorvu
sosiaalityöntekijäsosiálabargi
sosiaalivakuutussosiálaoadju
sosiaaliviranomainensosiálavirgeoapmahaš (S)
sosiaaliviranomaiset(pl.) sosiálaeiseválddit (pl.)
sosialismisosialisma
sosialisoidasosialiseret
sosialistisosialista
sosialistinensosialisttalaš
sosiologisosiologa
sosiologiasosiologiija
sosiologinensosiologalaš
sotasoahti
sota-aikasoahteáigi, soađeáigi
sotaharjoitussoahtehárjehus
sotainvalidisoahteinvaliida
sotaisasoahtalas
sotajoukkosoahteveahka
sotajuonisoahtejuotna
sotakiihkoinensoahtegiivvis
sotakorvaussoahtebuhtadus
sotalaitosmilitearalágádus
sotalaivastosoahtefatnasat (pl.)
sotamarsalkkasoahtemaršálka
sotamiessoalddát, soahtealmmái ~ soahteolmmái; (korteissa)nihtte, gártnit, ránci
sotapalvelussoahtebálvalus, militeara (N)
sotapäällikkösoahteoaivámuš
sotaretkisoahtemohkki
sotatadurddidit, durdudit, duolvvidit, duolvadit
sotatannersoahtešillju
sotatilasoahtedilli
sotatoimisoahtedoaibma
sotavammainensoahtelám/is (-es)
sotavankisoahtefáŋga
sotavarustelusoahterusten
sotaveteraanisoahteveterána
sotavoimat(pl.) soahtefámut (pl.)
sotaväkisoahteveahka, militeara (N)
sotiasoahtat; (toisinaan)soađástallat, ruveta sotimaansoahttát, (keskenään)soađáskit
sotilaallinensoalddátlaš, militearalaš, soahte-
sotilassoalddát
sotilasasiamiessoalddátáš´šealmmái ~soalddátáš´šeolmmái
sotilashallitussoalddátráđ´đehus
sotilaskarkurisoalddátluobahas
sotilaskoti(kasarmialueella) soalddátruoktu
sotilasmestari(mil.) soalddátmeašttir
sotilasoikeudenkäyntisoalddátriektegeavvan
sotilaspalvelussoalddátbálvalus
sotilaspappisoalddátbáhppa
sotilaspassisoalddátpás´sa
sotilaspiiri(mil.) soalddátbire
sotilaspukusoalddátuniforbma
sotilasviranomaiset(pl.) soalddáteiseválddit (pl.)
sotkea durddidit, duivvidit, duivet, moivet
sotkea(jollakin märällä) stunžet
sotkeutua(intr.) ruivut
sotkeutua(johonkin) sorrašuvvat (masa nu)
sotkeutuva(esim. narusta) sor´rá/i (-s), so/ras (-r´re-)
sotkusorri
sotkuinenduiv/vas (-e-), durj/jas (-e-), ruiv/vas (-e-), moiv/vas (-e-)
sotkuinen(asiasta) mohkká/i (-s), sor´rái (-s), roancá/i (-s), soancár (-is) ~ soancir (-is)
sotkuinen(subst.) durji, duolvvár, šlurvi
sotkussa(narusta tms.) sorragasas
sotkussa(toisiinsa sotkeutuneina) soril
sotkuun(narusta tms.) sorragassii
sottainen(ihmisestä) šlurv/vas (-a)
sottainenihminenšlurvi
soturi, sotijasoahtti
soudatellasugahallat
soudattaasugahit
soudellasugadit; (toisinaan) sugastallat
soutaasuhkat, sugadit, dávžat, dávžut, dávžžadit; lähteä soutamaansuhkalit, ruveta soutamaansuhkkát, lähettää soutamaansuhkalahttit, lähettää kuljettamaan soutamallasuhkalahttit, lähettää ajamaan takaa soutamallasuhkalahttit, kuljettaa soutamallasugahit, lähteä kuljettamaan soutamallasugaldahttit, tulla soudetuksisuhkkot
soutajasuhkki
soutusuhkan, sugus
soutukelpoinen(veneestä, säästä) sugahahtti
soutuvenesuhkanfanas
soveliaisuus, soveltuvuus soahppilvuohta
soveliasvuogas, heivvolaš, soahpavaš, soahppevaš, soahppil (-is), soamálaš
sovellusheivehus, applikašuvdna
soveltaa(käyttöön)heivehit, muddehit; (esim. lakia)gustohit, guoskadit
soveltamisalaheivehanviidodat, muddehanviidodot
soveltuaheivet, soahpat
soveltumatonvuogeh/eapme (-is), heivemeahttun, soahpameahttun, soameh/eapme (-is); tulla soveltumattomaksivuogehuvvat
soveltuvaheivvolaš, soahppil (-is)
soveltuvuusheivvolašvuohta, soahppilvuohta
sovinnainenkonventionála, dábálaš, virolaš
sovinnollinensoabalaš
sovinnollisuussoabalašvuohta
sovintosoabat; tehdä sovintosoabadit, seanadit
sovitella(yhteen)heivehallat; (riita tms.)soabahallat
sovittaa(yhteen)heivehit, muddet, soabahit; (riita tms.)soabahit
sovittamatonsoabatmeahttun; sovittamaton riita-asiasoabatmeahttun riidoáš´ši
sovittaminen, sovitussoabaheapmi
sovittava(asia tms.) soahpanvuloš
sovittelijasoabahal´li, soabaheaddji
sovittelusoabahallan
sovitus heiveheapmi, soabaheapmi; heivehus
spektrispektra, girju
spekulaatiospekulašuvdna
spekuloidaspekuleret
spesialistispesialista, áš´šedovdi
spiritismispiritisma
spiritistispiritista
spiritistinenspiritisttalaš
spitaalispitáladávda, roašmevihki
spitaalinenspihtálaš
spontaanispontána
spriispriita, sriita
staalostállu; leikkiä staaloastálostallat
staattinenstatihkalaš, stáhtalaš
stadionstadiovdna
standardistandárda
standardisoida(vakioida) standardiseret
statistinenstatistihkalaš
statusárvodássi, stáhtus
steariinisteariidna
stereotyyppistereotiipa
stereotyyppinen, kaavamainenstereotiippalaš
steriilisteriila
steriloidasteriliseret
sterilointisteriliseren
stetoskooppistetoskohppa ~ stetoskohpa; lääkäri kuunteli stetoskoopilla sydämen sykintää doavttir guladii stetoskohpain váibmoravkima
stigmatisoidastigmatiseret
stimuloidastimuleret
stipendistipeanda
stipendiaattistipendiáhtta
strategiastrategiija
strateginenstrategalaš
stressaantuastreas´saluvvat
stressatastres´set
stressistreas´sa
striimatarávdnjet
strukturalismistrukturalisma
strukturalististruktrulalista
strukturalistinenstrukturalisttalaš
strukturoidastruktureret
struktuuristruktuvra, ráhkadus
strutsistruhcca
studiostudio
stuerttistuerta
subjekti(kiel.) subjeakta
subjektiivinensubjektiivvalaš
substantiivi(kiel.) substantiiva
substantiivinen (kiel.) substantiivvalaš
substantiivitauti(substantiivimuotojen liiallinen käyttö saamessa) substantiivadávda
sudenkorentoskážas
sudenmarjadierbmámuorji, gumppemuorji
sudenraudat(pl.) gumpperuovddit (pl.)
suhahtaašuvihit, šuvggihit, šuvgalit
suhdanne(taloudellinen) konjunktuvra
suhde gaskavuohta, gorri, veardi; siinä suhteessadan dáfus
suhdelukugorrelohku
suhina(tuulen) šuvva, šoavva, skuvva
suhista(tuulesta) šuvvat, šuvaidit, šoavvat, šoavaidit, skuvvat, skuvaidit
suhtautua doaladuvvat
suhteellinengorálaš, relatiivvalaš
suhteellisuusgorálašvuohta, relativiteahtta ~ relativitehta
suhteellisuusteoria(fys.) relativiteahttateoriija
suhteen, kannalta(postp.) dáfus, ektui, suktii
suhteetongoreh/eapme (-is)
suhteettomuusgorehisvuohta
suihkiacirgut, cirgguhit
suihkuriššu
suihkukonejeahttagirdi
suihkulähdecirggasgáivvo
suihkutacirgut
suihkuttaacirgguhit
suikalestielas
suikaloida(kala kuivattavaksi) rágget
suikeasuhkkolhámat
suikeropajučuolbmasieđga
suin päinsahtedohko, šlumpa, smiehtakeahttá
suinkaan, suinkinsuige; ei suinkaanii heađisge
suipistella suutaancurbmát, curpmohallat, smuhčohallat
suippobuic/cas (-e-), čohkal (-is); suippo esinebuici
suippolakkisággegahpir
suistonjálmmádat
suistua(johonkin, esim. porosta) jor´rot
suitset(pl.) suittehat (pl.)
suitsuttaasoiccuhit
suitsutussoiccuheapmi
suittaa(olla varaa johonkin) minulla ei ole varaa lainata sinulle noin paljonin suitte lonet dutnje nie ollu
suivaantuasuivvastuvvat
suivakko (harmaa poro) čuoivvat
sujauttaanahkehit, bidjalit, coggalit, sibildit
sujuanjuovžat
sujut (pl.) guita, dássálagaid, luohttalagaid, luohtta; olemme nyt sujutmoai letne dál guita
sujuvanjuovžil (-is)
sujuvastinjuovžilit
sukassaračáreslukti
sukellellabuokčaladdat, buokčat
sukellusvenečáhcevuolfanas
sukeltaabuokčalit
sukeltajabuokči, buokčaleaddji
sukiačohkut
sukkasuohkku
sukkahousut(pl.) suohkkobuvssat (pl.)
sukkajalka(valkosäärinen poro) sukkájuolgi
sukkanauhasuohkkodoalan, suohkkobáddi
sukkapuikkofáhccasággi
sukkasillaan(adv.) suohkkojuolggis, suohkkogerddiid
sukkela snáhpis, lášm/at (-es), háhppil (-is)
sukkelastisnáhppásit, háhppilit
sukkulasuhkkol
sukkulaeläinsuhkkoleal´li
sukkulaliikennesuhkkoljohtolat
sukkulamatosuhkkolmáhtu
suklaašuhkoláda ~šukkoláde
suklaakakkušuhkoládagáhkku
suklaalevyšuhkoládapláhta
suklaarasiašuhkoládaskáhppu
suksisabet
suksisauvasabetsoabbi
suksisidesabetčanas, sabetlohkka
suksivoidesabetvuoiddas
sukusohka
sukukielisohkagiella
sukukuntasohkagoddi
sukukypsälassánannávccalaš
sukulainenfuolki; (kauempaa) sogalaš; sukulaiset keskenäänfulkkežat (pl.), kohdella jotakuta sukulaisenaanfuolkkástallat soapmásiin
sukulaiskansafuolkeálbmot
sukulaiskielifuolkegiella
sukulaisuusfuolkevuohta, sogalašvuohta, sohkavuohta
sukulaisuussuhdefuolkegaskavuohta
sukunimigoargu, sohkanamma
sukuperäsohkaduogáš
sukupolvenvaihdosbuolvadatmolsun
sukupolvibuolva, buolvadat
sukupuolisohkabealli
sukupuolielimet(pl.) sohkabealleorgánat (pl.), vulogeahči; naisen sukupuolielimet(ks. häpy; emätin)
sukupuolinenseksuálalaš, sohkabealle-
sukupuolisuusseksualiteahtta ~ seksualitehta
sukupuolitautisohkabealledávda, vuolosdávda, veneralaš dávda, nuoskkes dávda
sukupuoliyhteyssohkabealleoktavuohta, anašeapmi; olla sukupuoliyhteydessäatnit, nargit, neavzut, dahkat, hoiggadit; (keskenään)anašit, narggašit, nevzzodit, barggadit, dagadit, spar´rudit ovttas
sukupuusohkamuorra
sukupuuttosohkajápmu; kuolla sukupuuttoonsogahuvvat, jábmot, luottahuvvat, jápmit sogaheapmen ~ ovttaheapmen
sukurakasfuolká/i (-s), fuolkegiro/t (-gis)
sukurauhanen(anat.) sohkaráksá
sukurutsainseasta, varraheahpat
sukusolusohkaseal´la
sukuvikasogaváddu
sulasutt/is (-es), (maaperästä)sa/ŋas (-kŋa), (kokonaan sula, jäästä)nálggas, (pakasteesta tms.)máiz/zas (-a)
sula(subst.) suddi; jossa on paljon sulia (esim. järven jäässä)suddá/i (-s)
sulaa(jäisestä esineestä)suddat; (jäättömäksi, astiasta)sakŋat, salgat, (jäättömäksi, joesta, järvestä, vuonosta)nálgat, (pakasteesta tms.)máizat, (juoksevaksi)šolgat, (ruoasta, vatsassa)suolbmut, duotkaluvvat, suddat; helposti sulavasuddil (-is)
sulaa(äkkiä) suttihit, (vähin erin)suttadit
sulake (elekt.)sihkkarasti, suttas
sulamispistesuddančuokkis
sulatejuustosuttesvuostá
sulattaa(jäinen esine sulavaksi)suddadit, (jäättömäksi, astiasta)sakŋadit, sagnet, salgadit, salget, (pakastetta tms.)máizadit, máizet; (juoksevaksi)šolget, (ruokaa, vatsassa)suolbmudit, suddadit
sulautuasuddat oktii, suddaluvvat
sulavasuddi
sulfaattisulfáhtta
sulhanenirgi
sulhasehdokasirgesássa
sulka dolgi
sulkapallodolgespábba
sulkapalloiludolgespábbačaskin
sulkasato(linnuilla) lápmi, lápmeáigi
sulkeagiddet, gokčat, steŋget; (tukkia)dahppat, buođđut
sulkeutuagiddanit, mannat gitta; (tukkeutua)dahppasit, dahppot, buđđosit
sulkubuođđu, dahppagas; (kirjoituksessa)ruohtu
sulkumerkki(kirjoituksessa) ruohtu; sulkeissaruođuid siste
sulkupelti(savupiipussa) spel´le
sulloabahkket, norrat, dukset, spuŋget, coggat, páhkket
suloinensulolaš, suopma/t (-dis), neaht/is (-ta)
suloisuus(rel.) njálggisvuohta, njálgodat
sumea(silmistä) seađas (-), se/ađus (-đđo-)
summasubmi, sum´má
summassa (summanmutikassa) summal, guovttegávdnái, šlumpa, sahtedohko
sumu(kesällä)mierká, skoaddu, sopmu; (talvella)murku,tehdä sumu skoddet, tehdä talvinen sumu murkkudit
sumuinenmierká-, skodd/ui (-os)
sumuvalomierkáčuovga
sunnuntaisotnabeaivi
sunnuntaiaamusotnabeaiiđit
sunnuntainasotnabeaivve ~ sotnabeaivvi
suntiogirkoverdde, sundi
suo jeaggi; upottava suovujohatjeaggi (ks. korpisuo; räme; letto; neva)
suodasuovvat, diktit
suodatinfilter
suodattaasil´let
suohorsmajeaggehorbmá
suojasuodji; saada, löytää suojasuojáiduvvat, päästä suojaansuodjásii beassat, joutua suojattomaksisuojehuvvat
suoja (sää) njáhcu; tulla suojasää, suojanjázudit
suoja-ainesuodjeávnnas
suojaaminensuddjen
suojainen(säästä) njázos (attr.)
suojaisasuoj/is (-es), suoddjá/i (-s); tulla suojaisemmaksisuojásmuvvat
suojakatossuodjegáhttu
suojakerroin(aurinkovoiteessa) suddjengerddon
suojakypäräsuodjegahpir, oaivesuodji
suojametsäsuodjevuovdi
suojanpuoli(tuulen) mieđábealli; suojanpuolellamieđábealde, suojanpuolellemieđábeallai, suojanpuoltamieđábeale
suojapukusuodjebivttas
suojasää, suojanjáhcu; tulla, tehdä suojasäänjázudit, joutua suojasään yllättämäksi njázuiduvvat
suojatasuddjet
suojatiesuodjegeaidnu, dorvogeaidnu
suojatonsuojeh/eapme (-is)
suojattisuodjalanvuloš
suojatullisuodjetuol´lu
suojaussuddjen
suojautuasuddjet iežas
suojavärisuodjeivdni
suojelijasuodjaleaddji
suojellasuodjalit, gáhttet, várjalit, gádjalit, bealuštit; suddjet (+ lok.), ráđ´đet (+ lok.)
suojelusuodjalus
suojus(esim. tuulen) bearjjas
suojus, kaihdin, varjostinsuojus
suokortejeaggehoaš´ša
suokukkaolašrássi
suokukkorávgoš
suolasálti; (esim. suolausta varten)sálttit (pl.)
suolaannuttaa(liikaa) sáltudit
suolaantuasáltut; (sopivasti, tarpeeksi)sáltašuvvat
suola-astiasáltelihtti; (seinälle ripustettava)sálkor
suolahapposáltesivra
suolaheinäjuopmu; kerätä suolaheinänlehtiäjubmet
suolainensált/tis (-e-); pitää jotakin liian suolaisenasálttášit, maistua suolaiselta sáltenjaddit, maistua liian suolaiseltasálttiidit; melko suolainensálttisis (attr.)
suolakalasálteguolli
suolakokkaresáltečoaltu
suolakurkkusáltegurka
suolaliemivuorda; kauhean suolainensálttis dego vuorda
suolanjyväsáltečalbmi
suolapitoinensáltedoal´levaš
suolapussisálteseahkka
suolatasáltet; (vähän) sáltestit
suolatonsáltteh/eapme (-is); (ruoasta)veaht/as (-ta), (vedestä)sáiva-; tulla suolattomammaksiveahttat, tehdä suolattomammaksiveahttadit
suolaus, suolaaminensálten
suolausvesi(kalan, lihan suolaukseen) sálteláhka, láhka
suolavesisáltečáhci
suoličoalli
suolia, suolistaa(yksi kala)čol´let, (nopeasti)čol´lestit, (useita kaloja)čoallut, (useita kaloja tarmokkaasti)čoalluladdat, (useita kaloja nopeasti)čoallulit
suolimätä ruodnu; saada suolimätäruodnut
suolinkainenčoallemáhtu, gaidnarakkis
suolisolmučoallebuđđoseapmi, čoallečuolbma, čoallesorri
suolistočoalit (pl.)
suolistosyöpäčoalleboras
suolistotulehdusčoallevuolši
suomalainensuopmelaš, suomaolmmoš; láddelaš, láttán, láddi, lánnot, lánnán
suomalainen(adj.) suopmelaš, suoma-, látte-
suomalaiskenkäláttegáma
suomalaisnainen("lannanriuku") suomarivgu, látterivgu
suomalaispoikaláttebárdni
suomalaistaasuomaiduhttit, láttiiduhttit, láddiluhttit
suomalaistaloláttedállu
suomalaistuasuomaiduvvat, láttiiduvvat, láddiluvvat
suomalais-ugrilainensuomaugralaš
suomalais-volgalainensuomavolgalaš
suomaton, kateellinenutnoh/eapme (-is)
suomenkielinensuomagielat, suomagielalaš, suomagiel (attr.)
suomennossuomagieljorgalus
suomenruotsalainensuomaruoŧŧelaš
suomentaasuomagillii jorgalit
suomentajasuomagillii jorgaleaddji
suomisuomagiella; puhua suomeasuomastit, suomeksisuomagillii
suomu čuomas
suomuinenčuomas-
suomusčuomas
suomustaačuomastit, čuopmat, (nopeasti)čuopmalit
suomuurainluomi, (kypsä)láttat, (raaka)čuru
suoneniskuvarraluoitin
suonenvetosuotnageasáhat
suongeri(alkeellinen ripustusteline) suonjir
suonisuotna; minulla vetää suontamus geassá suona
suonikassuodná/i (-s), sudn/ii (-es)
suonikohjusuotnasnárki, suotnačuolbma
suonikuntura(yhdestä porosta saatavat jänteet, joista punotaan suonilankaa) suotnagottur
suonipalmikko(suonirihmoista palmikoitu) suotnabárggáldat
suonirihmaseakkasuotna
suonisäiekimppusárahat
suonsilmäke (hete) opmu,gieva; silmäkkeinen (suosta)obm/ui (-os)
suontenkalkkeutuminensuotnagálkaluvvan
suo-ohdakejeaggebiššan
suo-orvokkijeaggeviola
suopea, aulisutnolaš, suov´vil (-is)
suopeus, auliusutnolašvuohta, suov´vilvuohta
suopunginheittonjoarosteapmi
suopunginheittäjänjoarosteaddji
suopunginkantamasuohpanbadji;suopunginkantaman päässä suohpanbajis
suopunkisuohpan; heittää suopunkianjoarostit, (useita kertoja)njorostallat
suopursuguohcadaŋas
suoputkijeaggeboska
suopöllöloađgu, bumbbaloddi
suoranju/olgat (-lges), njuolggo-; pitää jotakin liian suorananjuolggašit
suora(mat.) njuolggosáhcu
suora(tiessä) njulgolat
suora kulmaviŋkil; suorassa kulmassaviŋkilis, suoraan kulmaanviŋkilii
suora kulma(geom.) njuolggočiehka
suoraan (suoraa tietä)njuolgga ~ njuolga, hálga (ks. oikopäätä)
suorahkonjulgeslágan
suorakaide(geom.) njuolggočiegahas
suorakulma(työkalu) viŋkil
suorakulmainennjuolggočiegat; suorakulmainen kolmio njuolggočiegat golmmačiegahas
suorakulmio(geom.) njuolggočiegahas
suoraluontoinennjuolggolunddot
suoramainontanjuolggomáinnusteapmi
suoramarkkinointinjuolggovuovdin
suoranainennju/olgat (-lges), njuolggo-, oll/is (-es)
suoraselkäinennjuolggočielggat; suoraselkäisenänjuolggočilggiid
suorastaan, suoranaisestinjulgestaga, vuigestaga, beanta
suorasukainennjuolggočoalat
suorasuunjuolggočoalli
suorasyinen(puuaineksesta) la/tnjat (-dnjes), riekta/t (-dis), rivtto/t (-gis)
suoraviivainennjuolggolinjjat
suorempi(esim. reitistä) njuolggat; sitä kautta on suorempi sinne diekko lea njuolggat dohko
suorianjuolgut, gálgat
suorin(esim. reitistä) njuolggamus; meni suorinta tietä kotiinsamanai njuolggamus geainnu ruktosis
suoristaa njulget
suoristellanjuolgut
suoristuanjuolgat, (äkkiä)njuolggehit
suoritin(tietok.) doaimmár, proses´sor
suorittaačađahit, doaimmahit, bargat, dahkat; (maksaa)máksit
suoritusčađaheapmi, doaimmaheapmi, doaimmahus, bargu, dahku; máksu, máksin
suorituskykyčađahannávccat (pl), doaimmahannávccat (pl.)
suoritustapa (maksun) máksinvuohki
suoriutua(saada jotakin tehdyksi) sealgat, selget, arvat; meinaili lähteä matkaan mutta ei saanut tehdyksigeagai vuolgit mátkái muhto ii sealgan
suoruusnjuolgatvuohta; rehálašvuohta, vuoiggalašvuohta
suosiaoidit, favoriseret
suosikkioiddot, idola, favorihtta
suosiooidojupmi, miellasupmi, oidu, miehtemiella; bivnnutvuohta, populariteahtta ~ popularitehta
suosiollinenoiddolaš
suosionosoitusoidočájáhus
suosirrijeaggeviroš
suositellaráv´vet, neav´vut, oidduhit, rekommenderet
suosittaaráv´vet, neav´vut, rekommenderet
suosittu bivnnu/t (-his), čađačalmmat
suosituimmuusasemaovdaoidinsadji
suositusávžžuhus, ávžžuheapmi, rekommendašuvdna
suostuaguorrasit, miehtat, mieđihit
suostumusguorraseapmi, miehtan
suostutellahálahit, humahit, daguhit, sojahit, jorggiidahttit; (erit. lasta)seđohallat ~ selohallat; (taikakeinoin itselleen)suosttuhit
suostuvainenmieđis
suotavasávahahtti
suottaduššás, duššiid dihte
suotuisaoiddolaš
suovillajeaggeul´lu
superlatiivi(kiel.) superlatiiva
supikoiraneahtebeana
supinasapma
supistasapmat, samaidit
supistaagáržžidit; (pienentää)uhccudit, un´nudit, (ahtaammaksi)baskkidit
supistaa(mat.) oanidit
supistaminen(mat.) oanideapmi
supistuagáržut, uhccut, un´nut, baskut
supistukset(synnytyspoltot) ávttat (pl.)
supistuma(kontraktio) kontrakšuvdna
supistumavartalo(kiel.) geassásanmátta, konráktamátta
supistusgáržžideapmi, uhccudeapmi, un´nudeapmi
suppiloráhtte, skuibi
suppupaarmaválpu
suppusuu(ihmisestä) curbmi, smuhčči
supussa(suusta) (hetkellisesti)smuhččut; (luonnostaan)smuhčil
surahtaašurihit
surettaahäntä suretti, kun ...sutnje lei váivi, go ...
surffata, surffaillasurfet
surijamorašteaddji
surinašurra
suristašurrat
surkastuasotnat
surkastuttaasotnadit
surkeasurga/t (-dis), surgatlaš, vártnuh/eapme (-is), skuor/tnas (-dna), skuor/tnjas (-dnja); liikkua surkennäköisenäskurdnjut, skurtnjuhit, olla jossakin surkean näköisenä skurdnját
surkeussurgatvuohta, vártnuhisvuohta
surkimus skurdnji
surkutellasurggohallat, surgat ~ surgit
surma sorbmi; saada surmansasorbmanit, sorbmašuvvat, heakkahuvvat
surmaajasorbmejeaddji, goddi
surmapaikkasorbmebáiki
surmatasorbmet, goddit
surmauttaasorbmehit, gottihit
surramoraštit, surrat (R)
surumoraš
suruharsomorašsuokka
surullinenmorašlaš, surolaš (R)
surumielinenmorašmielalaš, ahki/t (-dis)
surumielisyysmorašmielalašvuohta, ahkitvuohta, melankoliija
surunvalittelumorašváidaleapmi, kondolánsa (N)
surusanomamorašsáhka
surutonfuolah/eapme (-is), movtte/t (-gis), ilolaš
suruton(maailmallinen) suruh/eapme (-is); tulla suruttomaksisuruhuvvat, toimia suruttomastisuruhuddat
suruttomuusfuolahisvuohta, movttetvuohta, ilolašvuohta
suruttomuus(maailmallisuus) suruhisvuohta
suruvaippa(perhonen) morašgákti
survaistasturgalit
surviaissääskigáddečuoika, guolgačuoika
survoanjuvdit
survosnjuvddus
susigumpe, návdi, stálpi (R), ruomas (R), huhkká; (uros)rávjá, (naaras)ciiku, gákšu; (jossa on paljon susia)gump/ái (-s), gump/ii (-es), stálpá/i (-s)
susilaumagumpevalvi
susipari(vihkimättömänä elävästä parista) goastepárra
suunjálbmi; suullaangopmut, kaatua suulleengopmulit, pieksää suutaandáikit, soittaa suutaan njálmmuštit, suu kiinni!doala njálmmát! oven suussauksanjálmmis
suu- ja sorkkatauti njálbme- ja gazzadávda
suuaukkonjálbmeráigi; suun kautta, suusta alasnjálbmeráigge
suudella cum´mát, cum´met, cum´mástallat
suudelma cum´má
suukkocum´má
suukopunjálbmesoahti, njálmmidoaru
suukotellacummástallat
suulasuvlá
suulasnjálbmá/i (-s), njálbmugas
suullinennjálmmálaš; suullinen kielitaitonjálmmálaš giellamáhttu
suullisestinjálmmálaččat
suumätä(porolla) njálbmemáidni
suunnata kulkunsa(johonkin) dol´let ~ čavget ~ vuolgit (gosa nu)
suunnatonravdameahttun, ravddah/eapme (-is); suunnaton ilo lohkameahttun illu
suunnikas(geom.) skužilčiegahas ~ skuhččečiegat ~ skuhččečiehka, parallellográm´ma (N)
suunnilleen sullii, birrasii, báikkiid, sul-sullii, sulaid; árvvu mielde, gaskamearálaččat
suunnistaa(kulkea eksymättä)dádjadit; hyvä suunnistamaandáddjil (-is), deaivil (-is)
suunnistus(urheilulaji) meahccedádjadeapmi, orienteren
suunnitellaplánet
suunnitelmaplána
suunnitelmallinenplánejuv´von, plánavuloš
suunnitteillaplánejuv´vomin
suunnittelijaplánejeaddji
suunnitteluplánen
suuntaguovlu; (suuntaisuus)hálti, siihen suuntaandohko guvlui, sillä suunnalla, siltä suunnalta doppe guovllos, mihin suuntaan?gosa guvlui, millä suunnalla?, miltä suunnalta?gos guovllos?
suuntamerkkijorgalanmearka, háltemearka
suuntanumeroguovlonummir
suuntavaistodádjadanmáhttu, deaivanmáhttu
suuontelonjálbmeguovdnji
suupalanjálmmebihttá
suupielinjálbmečiehka
suure(mat.) stuorisvuohta
suurehkostuorralágan
suurellinenallamielalaš, goarggastal´li, stuorástahkes
suuremmin(adv.) stuorábut ~ stuoribut
suurempistuorát ~ stuorit
suureneminenstuorrun
suurenmoinenválljugas
suurennusstuorádus
suurennuslasistuoridanlássa ~ stuoridanláse
suurentaastuoridit; (antaa suurentua)stuorrudit
suurentuastuorrut
suuristuor/is (-ra); pitää liian suurenastuorášit
suurikokoinen(ihmisestä) stuoris šattustis
suuriluuloinengáddálas
suurimosurbmi, rievdni
suurinstuorámus ~ stuorimus; suurin osaeanaš ~ eanas
suuriruhtinaskuntastuorrafurstagoddi
suurisilmäinen(kirveestä, neulasta) šalbmá/i (-s)
suurisuinennjálbmá/i (-s), njálbmugas
suurkaupunkistuorragávpot, metropola
suurkäräjät(N) stuorradiggi
suurlakko(hist., S) stuorrastreaika
suurlähettiläsambassadevra
suurlähetystöambassáda
suurmiesmearkaalmmái ~mearkaolmmái
suurpetostuorranávdi
suurporonhoitoealloboazodoallu
suurporvaristuorraborggár
suurpujottelu(urh.) stuorraskirvehallan
suursiivousbirrabassan
suursukeltaja (kovakuoriainen) gobbalákču
suurtekostuorra dahku
suuruinen stuoru, sturrosaš (attr.); sivun suuruinen ilmoitussiiddu sturrosaš almmuhus, nämä ovat samansuuruisiadát leat ovtta stuoru
suurusluokkasturrodatluohkká
suurustaasuohkudit, suvrrustit
suuruudenaikastuorisvuođaáigi
suuruudenhullu(adj.) megalománalaš
suuruudenhullu(subst.) megalomána
suuruudenhulluusmegalomaniija
suuruus sturrodat
suurvaltastuorraváldi
suustaladattava pyssynjálmmisluđenbis´su
suutahtaasuhtihit, eattihit, nivssihit
suutarigámačeahppi, suvddár
suuttua(jollekulle)suhttat, eaddut, bahánit, bahánuvvat, vašáskit, hárbmat; (intr.)moaráskit, moaráhuvvat, áráskit, neavrut, neavrrahuvvat, váimmoskit, viimmáskit, moarrut, moarrulit; (toisilleen)suhtadit, ettodit, riiddáskit, nákkáskit, veartnáskit, veardnašuvvat
suuttumussuhttu, eaddi, eaddemiella, moarri, vearránus, bossi
suutuksissasuhtus, bosis, nevron
suututtaasuhttadit; häntä suututtison lei suhtus
suvaita(jotakuta)gierdat; (suoda)suovvat
suvaitsematonutnoh/eapme (-is), gierdameahttun
suvaitsevainentoleránta, utnolaš
suvaitsevaisuustoleránsa, utnolašvuohta
suvantosavu ~ savvon; (lyhyt)jalvi
suvigeassi
suviyö(merkkipäivä) suvvidja ~ suvidja
suvullinennálálaš, sogalaš; suvullinen lisääntyminensogalaš lassáneapmi
suvutonsogah/eapme (-is); suvuton lisääntyminensogahis lassáneapmi
sveitsiläinenšveicalaš
sydämellinenváimmolaš, liekkus
sydämenasiaváimmoguovdoášši; saamen kieli on hänen sydämenasiansasámegiella lea su váimmoguovdoášši
sydämenkäynnistin(med.) váibmovuolggaheaddji
sydämenmuotoinenváimmohámat
sydämensykeváibmoravkkas
sydämensä pohjasta(adv.) váimmovuođus; kiitti häntä sydämensä pohjastagiittii su váimmovuođus
sydämentahdistin(med.) váibmoarvvosmahtti
sydämentykytysváibmojulkin
sydämetön(kovasydäminen) gar/as (-ra), goav/vi (-es), juvd/ui (-os), juvd/u (-dos), váimmuh/eapme (-is), galbmaváimmot (ks. tyly)
-sydäminen -váimmot
sydämistyäváimmoskit, neavrut
sydänváibmu, cohki (R)
sydän(lampun, kynttilän) veaika
sydänalusváimmovuolli
sydänfilmi(med.) váibmofilbma
sydänkaamosskábmavuođđu; sydänkaamoksen aikaanskábmaguovdil
sydänkohtaus(med.) váibmodohppehallan
sydänkouristusváibmogeasáhat
sydänkuoppaváibmogohpi
sydänlihasváibmodeahkki
sydänläppäváibmouvssot
sydänmaaboaittobealeguovlu, meahcci
sydänoireet(pl.) váibmoovdasat (pl.)
sydänpussiváibmoskoađđi
sydäntalvelladálveguovdil
sydänveritulppa(med.) váibmovarračuolbma
sydänvika(med.) váibmovihki
sydänystäväváibmoustit, heaggaustit
sydänyölosáš; sydänyön aikaan lohi ei juuri nappaalosáža áigge luossa lea dilsi dohppet
syfilisknáhppá, náhppá, fránsos
syke(sydämen, suonen) ravkkas, ravkin, laggan
sykertyä(narusta tms.) snárkut, snárkkagit, snárkanit, snárkašuvvat
sykertää(naru tms.) snárkudit
sykeröpiippočáhppesgiilu
sykkiä(sydämestä, suonesta) ravkit, laggat
sykkyrä(narussa tms.) snárki; mennä sykkyrällesnárkut, snárkašuvvat
sykkyräinen(narusta) snárká/i (-s), snárk/kas (-e-)
sykkyräsuolibirasčoalli, gahperus
syksyčakča; syksylläčakčat, tulla syksyisemmäksičakčaluvvat, čakčut, joutua syksyn yllättämäksičakčaluvvat
sykähtääravkkihit, lakkihit
syleillä sallut, fátmut, fátmmodit; (lyhyesti)salastit, fátmmastit; panna syleilemäänsaluhit
syli salla, fátmi, aski
syli(pituusmitta) salla; ottaa sylimittasalastit, mitata sylimitallasallut
sylikkäin sallalagaid, fátmálagaid, askálagaid
sylikummidoal´liristeadni, doal´liristáhčči
sylillinensala dievva
sylinterisylinddar ~ sylinder
sylipainisallafággi; olla sylipainissafággádallat
syljeskelläčolggadit
sylkeäčolgat
sylkičolga
sylkirauhanen(anat.) čolgaráksá
sylkytellä(lasta) biepmadit
sylys(puita, heiniä tms.) salla
symbioosisymbiosa
symbolisymbola
symboliikkasymbolihkka
symbolinensymbolalaš
symboloidasymboliseret
symmetriasymmetriija
symmetrinensymmetrihkalaš
sympaattinensympáhtalaš
sympaattisuussympáhtalašvuohta
sympatiasympatiija
synagogasynagoga
synkentääsevnnjodahttit, čáhpodahttit; dahkat doaivvuheapmen, losidit miela
synketäsevnnjodit, čáhpodit; doaivvuhuvvat, šaddat lossamielagin
synkkäse/avdnjat (-vdnjes), čáhpp/at (-es)
synkkä(paikasta) ruojus, goalus, gáppus
synkkämielinenlossamielat, doaivvuh/eapme (-is)
synninpäästösuttubeastin, suttuid ándagassii addin
synnintunnustussuttudovddastus
synnintuntosuttudovdu
synnittömyyssuttuhisvuohta
synnitönsuttuh/eapme (-is); tulla synnittömäksisuttuhuvvat
synnyinmaašaddaneana(n)
synnynnäineneami-, mielriegádan, iešaddiluv´von
synnyttääriegádahttit, šaddadit; (aiheuttaa)dagahit, čuoččáldahttit, bohciidahttit
synnytysriegádahttin
synnytyslaitosriegádahttinklinihkka
synnytysosastoriegádahttinossodat
synnytyspoltot(pl.) ávttat (pl.), boalddáhagat (pl.)
synonyymisynonyma
synonyyminensynonymalaš
syntaksi(kiel.) syntáksa, cealkkaoahppa
syntaktinen(kiel.) syntávssalaš
synteesisyntesa
synteettinensyntehtalaš
syntisuddu; tehdä syntiäsuddudit, langeta syntiinsudduduvvat, johdattaa syntiinsudduduhttit
syntiinlankeemussudduijorraleapmi
syntinensuttolaš, suddugas
syntipukkisuddobohkká
syntivelkasuttuvealgi
syntyšaddan
syntyminenriegádeapmi, šaddan
syntymäaikariegádanáigi
syntymälahja(vastasyntyneelle annettava lahja) šiella
syntymämerkkieamidielku
syntymäpaikkariegádanbáiki
syntymäpäiväriegádanbeaivi
syntymävikaeamiváddu, eamivihki
syntyneisyysšaddanlohku
syntyperä šaddanvuolgga, nálli, sohkaduogáš
syntyperäineneami-
syntytapašaddanvuohki
syntyvyysriegádanlohku
syntyäriegádit, šaddat; milloin olet syntynyt?goas leat riegádan?
syntyä, si´etä sahkiidit
sypressisypreas´sa
syreeni(pensas)syrena
syrjintävealaheapmi, vealahus, veallan, olggušteapmi
syrjiävealahit, veallat, olgguštit, nuppástit
syrjähyppydoar´rásnjuikestat
syrjäinenboaigg/us (-os); syrjäisessä paikassa, syrjässäbuigosis, syrjäiseen paikkaan, syrjäänbuigosii
syrjäseutuboaittobealli, doaresbealli; syrjäseudullaboaittobealde, doaresbealde, syrjäseudulleboaittobeallai, doaresbeallai
syrjäsilminčalbmegežiin
syrjäyttääduvdilit eret
syrjäytyminenservodaga olggobeallai ravgan
syrjäytynyt ihminen (pudokas) ravggahas
syrjäytyäravgat servodaga olggobeallai, olgguštuvvat
sysičađđa, čitna
sysimustasmurtačáhpp/at (-es)
sysisaračitnalukti
sysiänordadaddat, norddastaddat
systeemisystema, vuogádat
systemaattinensystemáhtalaš
systematisoidasystematiseret
sysätähoigadastit
sysäysduvdileapmi, nordadastin
syttymispistebuol´lánčuokkis
syttyäbuol´lát, cahkkát, cahkkanit
sytykebuol´lahat, cahkkehat
sytytincahkkeheaddji, buol´lahanbierggas
sytyttääbuol´lahit, bul´lehit, cahkkehit
sytytysbuol´laheapmi, bul´leheapmi, cahkkeheapmi; (autossa)cahkkehus
sytytyslankabuol´láhanárpu
sytytystulppaginttal, cahkkehanginttal
syvennysčiekŋudeapmi; gohpi, roggi
syventyäčiekŋut
syventyä(johonkin asiaan) vuojulduvvat, vuodjut; siihen asiaan kannattaa paremmin syventyädien áš´šái gánneha buorebut vuojulduvvat
syventääčiekŋudit
syvetä čiekŋut
syvyinenčikŋosaš (attr.), čieŋu
syvyysčieŋalvuohta, čikŋodat; syvyyksissäčiekŋalasas, syvyyksiinčiekŋalassii
syväčie/ŋal (-kŋalis); syvälläčiekŋalasas, syvällečiekŋalassii, syvemmälläčiekŋaleappos, syvemmällečiekŋalebbui
syvällinenčiekŋaliiman´ni, vuđolaš
syvällisestičiekŋalit, vuđolaččat
syvänköčiekŋadat
syvänmerenkalaáhpeguolli
syvännečiekŋalas, jorbmi, (pienehkö, joessa tai järvessä)gohpi
syvänteinenjorbmá/i (-s); tässä joessa on paljon syvänteitädát lea hui jorbmás johka
syväväylä(joessa) oalli
syysivva, sudja, sálva; siitä syystädan sivas, mistä syystä?man sivas? manin? manne? jostakin syystämanin nu
syy(puussa, lihassa) sidja
syyhysaŋáš
syyhypulverisaŋášbulvarat (pl.)
syyhypunkkiliikedihkki
syyhytäsakŋidit
syyllinensivalaš, sujalaš, vigálaš;(erit. rikokseen)áššálaš
syyllistyädahkat iežas sivalažžan ~ sujalažžan; (erit. rikokseen)áššálažžan
syyllisyyssivalašvuohta, sujalašvuohta; (erit. rikokseen)áššálašvuohta
syyläspártu
syysks. syksy
syysiltačakčaeahket
syyskesäčakčageassi
syyskuučakčamánnu
syyspuolellačavččabeallai
syyspäiväntasausčakčajorggáldat
syystalvičakčadálvi
syyte(jur.) stevnnet, sivahus; nostaa syyte asiassačuoččáldahttit ášši
syytekirjelmä(jur.) sivahančála
syytelläsivahallat, sujahallat
syytetty(jur.) áššáškuhtton olmmoš, áššálaš
syytinki(hist.) dáluealáhat, sivddet
syytteeseenpano(jur.) áššáskuhttin
syyttelysivahallan, sujahallan
syyttäjä(jur.) alaguoddi, sivaheaddji, áktor (N)
syyttäjäviranomainen(jur.) sivaheaddjieiseváldi
syyttääsivahit, sujahit; áššáškuhttit (jur.)
syyttömyyssivahisvuohta, sujahisvuohta, vigihisvuohta; áššehisvuohta (jur.)
syytönsivah/eapme (-is), sujah/eapme (-is), vigih/eapme (-is); áššeh/eapme (-is) (jur.)
syytössivahallan, sujahallan
syödäborrat; (nopeasti)borastit, borralit, bunžalit, snoabastit, snoabádit, snoabihit, njálbmadit, čuonádit, njieládit, njoaládit, noavkkádit, noavkalit; (rauhallisesti)boradit, suoskkadit, snoabadit, čoppaldit, joppaldit, joppaldahttit; (keittoa)gazzat, goaivuladdat, šluhpat
syödä (ahmien) ks. ahmia
syödä(mässäillen) ks. mässäillä
syöksyhammasčalán
syöksylasku(urh.) gahčahatčierasteapmi
syöminenborran, borramuš
syömishäiriöborranváddu
syömälakkonealgudanstreaika
syömälakkolainennealgudeaddji
syömäpaikka(laidunalueella) guđohat
syömäpuikkoborransággi
syöppöboreš (-is)
syöpyäborraluvvat
syöpä(med.) boras, borasdávda, reakta ~ kreakta
syöpäkasvain (med.)borasšattalmas
syöpäläinen borahas, boradivri, boraboatkkahas
syöpäsolu (med.) borasseal´la
syöttiseakti, sievttas; asettaa syöttejäseaktut, sevttodit, sievttastit
syöttääborahit, (lusikalla)gaccahit; (poroja laitumella)guođohit
syöttöboraheapmi, (lusikalla)gaccaheapmi; (poroja laitumella)guođoheapmi
syötäväborus, borramuš; (syötäväksi kelpaava)borahahtti; tuo ruoka on aivan syötäväksi kelpaavadiet biebmu lea áibbas borahahtti, diet biebmu gal boraha
syövyttää(haposta tms.) borrat
säde(valon, auringon) suonjar
säde(ympyrän) suonjar
sädehtiäsuonjardit, suotnjarastit
säegarga, gurgadas; (nuotti)šuokŋa
säestys(mus.) čuojaldahttin, mieđušteapmi
säestäjä(mus.) čuojaldahtti, mieđušteaddji
säestää(mus.) čuojaldahttit, mieđuštit
sähketelegrám´ma
sähköšleađga (S), elektriska (S), elerávdnji (N)
sähköasentajaelektrihkkár
sähköhellašleađgauvdna, eleuvdna
sähköinenelektrovnnalaš, šleađga-
sähköiskurávdnječaskkástat, šleađgašohkka
sähköistääšleađgadit, bidjat šleađgafámu, bidjat elerávnnji, elektrifiseret (N)
sähköjohtošleađgajođas, elejođas
sähkölaitešleađgabierggas, elebierggas
sähkölaitosšleađgalágádus, elelágádus
sähkölaskurávdnjerehket, šleađgarehket
sähkölevyšleađgaduolbbus
sähköliesišleađgauvdna, eleuvdna
sähköoppielektronihkka
sähkösanomatelegrám´ma
sähköttäjätelegrafista
sähköttäätelegraferet
sähkövalošleađagačuovga, elečuovga
sähkövatkainšleađgafiron, elefiron
sähköverkkošleađgafierbmi, elefierbmi
sähkövirtašleađgarávdnji, elerávdnji
sähkövoimašleađgafápmu, elefápmu
säiesáras
säihkyäšleađgut
säikky(eläimestä) hiras
säikkyäsoaigit, healkkáhallat
säikähdyssuorganeapmi
säikähtääsuorganit, baláskit, bal´lát, (erit. porotokasta)várgašuvvat
säikäyttäminensuorggaheapmi
säikäyttääsuorggahit, surgehit, baldit
säiliölihtti
säiliöaluslihttefanas
säilykeseaillus, konsearva
säilykepurkkiseailluhanboksa
säilyttääseailluhit, seailudit; (pitää säilössä)rájadit, vurkkodit, vuorkut, (panna säilöön) rádjat, vurket
säilytysseailluheapmi, vurken
säilytysaineseailluhanávnnas
säilytyskustannukset(pl.) vurkkodangolut (pl.)
säilytyslavaluovvi
säilytyslupavurkenlohpi
säilytystilaseailluhansadji
säilyvyysseailun, seailunáigi
säilyäseailut; saada säilymäänseailudit
säilörádju, vuorká; panna säilöönvurket, vuorkut, pitää säilössäseailluhit
säilöäseailluhit, konserveret
säkeistö(värssy) vearsa
säkenöidäčuotnamastit
säkkiseahkka
säkkikangas (hursti) horsta
säkkikankainenverkonkivesseahkkagikta
säkkipilli(mus.) seahkkanjurggan, seahkkanjurgganas
säkätuvra, lihkku
säkä(selän korkein kohta joillakin eläimillä) sehpet, sehpedat ~ sehpodat
säle(puusta irtoava)spaiggahas, (tikku)soađis
säleikköridda
sälpä(miner.) laigga
sälyttää(varustaa taakalla) noađuhit
sälö(puusta irtoava)spaiggahas; (luun)sággi
sämpyläjorbbut, jorbbeš, jorbi
sängynalusseaŋggavuolli
sängynpeiteseaŋgagovččas
sänkisuoidnečuohpahat
sänkyseaŋga (ks. vuode)
sännätäčusket, binddastit, bindulit, boalddáldahttit
säntillinenskihkalaš, stánddalaš
säntäilläčuoskut, čuskkodit, čuoskuladdat
säpikäs(miesten) gálssot, (naisten)biddu, (sisnasta neulottu) sisttet
säppismarti; panna säppiinsmartet
säpsähtääsoaiggehit, soasihit, healkkehit, rabihit
särkevä(lihaksista, hartioista tms.) raš/ši (-es)
särkeäcuvket, biđget; cuovkut
särkeä(ruumiinosaa) bávččastit, gihpudit, seargat, váŋkat, vearkat ~ várkat, rašástahttit, atnit (+ lok), anildit (+ lok); hilaštit, buollit, gáskit, spiiddistit, boaldit, botnjat, rohčut, čárvut, luoddut, čuoggut, reaggut, reahtat, vuoisat, vuoissadit, návhllat; čugget, regget, rehttet
särki seargge, murtu, sáhpit
särkkägárggu ~ gárgu
särkybávččas, gihpu, seargan, searggahat, vearka ~ várka
särkyä cuovkanit, bieđganit, hádjosit
särmikäsordá/i (-s), orddálaš
särmiö(geom.) ravddadat
särmäordi
särmä(mat.) ravda
särmällä, särmälle(joltakin kohtaa) orddil
särmätä(varustaa särmällä) ordet
säröytyä(astiasta) searggihit, rágadit
säteilläsuonjardit, suotnjarastit
säteilysuonjardeapmi, suotnjarastin
säteilylämpösuonjardanliekkas
säteilyvaarasuonjardanvárra
sätkiägišvvardit, ginccardit
sätkynukkemarioneahtta
sättiäbealkkehit, cielahit, soaibmat, lerehit, dierdidit (ks. soimata)
sävel(mus.) šuokŋa, melodiija
sävelaskel(mus.) nuohttalávki
sävelasteikko(mus.) šuokŋaráidalas
sävelkorkeus (mus.) šuokŋaallodat
sävelkulku(mus.) nuohttajohtu
sävellaji(mus.) nuohttašládja
sävellys(mus.) komposišuvdna, nuohtta
sävelmä(mus.) šuokŋa, nuohtta
säveltaso(mus.) nuohttadássi
säveltäjä(mus.) komponista, nuohttačeahppi
säveltää(mus.) komponeret, nuhttet, bidjat nuohta
sävelväli(mus.) nuohttagaska
sävyivdni; (värin)suoivva, (äänen)šuokŋa
sävyisästaigil (-is)
sävyttyäbáidnašuvvat; (jostakin)báinnahallat (masa nu)
sävyttääbáidnit
säynävä, säyneseavnnját
sää dálki, ilbmi, šakŋa; huono sää, rajuilmaneavrresdálki; kesäinen sää kesällä tai syksyllägeasádat, tulla, tehdä huono säädálkat, dahkat dálkki
säädellämuddet, reguleret
säädinmuddenculci
säädyllinenšigolaš, virolaš, heivvolaš
säädyllisyysšigolašvuohta
säädytönšieguh/eapme (-is)
säädösnjuolggadus, mearrádus, seađahus
sääennustedálkeeinnostus
sääksičiekčá, guollegoaskin
säälišállu, árkkálmastinvuohta, miehtedovdu
säälimätönárpmuh/eapme (-is)
säälittäväšállošahtti, vártnuh/eapme (-is)
sääliäšállosit, árkkálmastit, dovdat miehtedovddu
säämiskäseamaskas
säänmuutosdálkenuppástus
säännöllinenjeavddalaš, njuolggaduslaš
säännöllisestijeavddalaččat
säännösnjuolggadus
säännöstellämuddet, reguleret
säännöstelymudden
säännöstönjuolggadusat (pl.)
sääntönjuolggadus
sääntömuutos njuolggadusrievdadus
säärivuolleváhkká
sääriluunjiehcahas
säärisuojussuddjenbiddi
sääskičuoika; tulla sääskiaikačuiket
sääskinenčuoiká/i (-s), čuik/ii (-es); nyt on ollut hyvin sääskinen kesädál lea leamaš hui čuikes geassi
sääskisavu, savussuovas
sääskisuojarákkas, miegar
säästeliäsks. säästäväinen
säästyäseastašuvvat
säästäjäseasti, duohčči
säästäminenseastin, duohččan
säästäväinen seastevaš, sesttovaš, sesttolaš, seasttaskas, čorg/at (-es), duoddil (-is)
säästäväisyysseastevašvuohta, sesttovašvuohta
säästääseastit, duohččat
säästöseastu, duohčču, seastoruđat (pl.); säästössäseasttus, duohččagasas, duohččasis, säästöönsestui, duohččagassii, duohččasii
säästölipasseastinskáhppu, seastoskáhppu
säästöpankkiseastinbáŋku, seastobáŋku
säästötiliseastinkontu, seastokontu
säätelymudden, reguleren
säätiedotusdálkedieđáhus
säätiladálkedilli
säätiövuođđudus
säätyseahtu
säätyläinenseđolaš
säätää(laki)ásahit; (laissa)mearridit
säätäämuddet, mer´ret, stel´let
sönköttäämolžat, molžžardit
söpögod/jat (-djes), neaht/is (-ta), čápp/is (-a)
Š
šakkišáhkka; šakki ja mattišáhkka ja máhtta
šamaanišamána, noaidi
šamanismišamanisma
šekkišeahkka; kirjoitti tuhannen euron šekinčálii duhát euro šeahka
T
taajadávj/i (-jes), čoahkke-
taajama čoahkkebáiki
taajassadávjjet~ dávjjit, dávjálagaid, deahtta
taajeta dávjut
taajoa dádjut
taajuusdávjodat, frekveansa
taakankantajanoađđeguoddi
taakkanoađđi; varustaa taakallanoađuhit, liikkua taakan kanssanoađástit, lähteä menemään taakan kanssanoađáskit, tehdä taakka (ihmiselle, porolle)nođ´đet
taakkahihnanoađđebáddi
taakkahärkä noađđeheargi
taakkapororaitonoađđeráidu
taakoittaanoađuhit
taakseduohkai ~ duohkái, duogábeallai
taaksepäinmaŋás ~ maŋos
taamoa(koulia, totuttaa ajokasta) dápmat, dámadit
taannehtivamáhccevaš
taannehtivastimáhccevaččat
taannoinduvle, dádjat
taannoinenduvllá; taannoiset tapahtumatduvllá dáhpáhusat
taantua(ihmisestä) mannat maŋás ~ maŋos
taantumuksellinenreaktioneara, maŋásman´ni ~ maŋosman´ni
taantumusreakšuvdna, maŋásmannan ~ maŋosmannan
taapertaadeamput, loamput, loaggut
taas vuot, vuohten, fas, fastten, fasttain, ohpit
taata dáhkidit, nan´net
taatelidádel, dáttal
tablettitableahtta
tabulaattoritabuláhtor
taedáhkádus, nan´nen, nan´nehus
taemmaksi(peremmäksi)maŋŋelii, maŋŋelebbui, (vähän)maŋŋelažžii
taempana(perempänä)maŋŋelis, maŋŋeleappos, (vähän)maŋŋelaččas
taempi(perempänä oleva)maŋit
tahallaaneaktodáhtos, iešdáhtos, dáhtul, mielaeavttus, iešmielaid, iešmielal, vásedihte, vásedin
tahallineneaktodáhtolaš, iešdáhtolaš
tahallisuusmielaeaktu
tahansa beare, ihkinassii, fal; missä tahansagos beare ~ ihkinassii ~ fal
tahatonáiggokeahtes (attr.), dáhtokeahtes (attr.), siđakeahtes (attr.); tahaton tekodáhtokeahtes dahku
tahdikasdeasttalaš, vuollis (-is)
tahdikkuusdeasttalašvuohta, deasta, vuollisvuohta
tahditondeasttah/eapme (-is), ávvirmeahttun
tahdonvoimaarvu, dáhttofápmu
tahdotondáhtuh/eapme (-is), arvvah/eapme (-is)
tahkošliipa, liippá, dáhkki (S)
tahko(mat.) seaidni
tahkotašliipet, liippát
tahmadáđđi, dággi, durdda
tahmaannuttaadáđđudit, dággudit
tahmaantuadáđđut, dággut
tahmeadáđ/as (-đe-), dággolas, gohpolas
tahnafanus ~ vanus
tahokas(geom.) seainnahas
tahraduolva dielku
tahrainenduolv/vas (-a)
tahranpoistoaineduolvaluv´venávnnas
tahratonduolvameahttun
tahrautuaduolvat, durdašuvvat; tahrautua vereenvarahuvvat
tahriaduolvadit, duolvvidit, durddidit
tahtitákta ~ dákta
tahtijako(mus.) táktajuohku
tahtilaji(mus.) táktašládja
tahtodáhttu
tahtoa dáhttut, sihtat, háliidit
tahtomattaandáhtokeahttá
taidahje, daikke
taidedáidda
taidekokoelmadáiddačoakkáldat
taidekäsityödáiddaduodji
taidemaalarigovvačeahppi, govvadáiddár
taidemuseodáiddamusea
taidenäyttelydáiddačájáhus
taidetapahtumadáiddadáhpáhus
taideteosdáiddaduodji, dáiddabargu, dáiddadagus
taidetoimikuntadáiddadoaibmagoddi
taidokasdáiddolaš, čeahp/pi (-es)
taidollinenmáhttui guoskevaš
taikadiida; tehdä taikojadiiddastallat
taikaadáiga; siitä ei ole taikaadas ii leat dáiga
taikakalunoaidebierggas
taikasanadiidasátni
taikasauvadiidasoabbi
taikatemppudiidagoansta
taikauskodiidaosku; taikauskoinendiidá/i (-s)
taikinadáigi; vaivatataikinaadáiggi duhppet
taikinakaukalodáigegárri
taikinamarjadáigejierit
taikinatiinuláibestámpa
taikkadahje, daikke
taikoadiiddastallat, diiddastit; lapmudit, geaidit, geaidut, geidošit
taikuridiiddastal´li
taimen(purotaimen)dápmot, goamsa; järvitaimenguovžur; meritaimenguvžá, (talvikko) gudjor
taimivesá
taimistoveságárdi
tainakka(ikimaho naarasporo) stáinnat
tainnoksiinmennä tainnoksiinmannat galmmas, meanahuvvat
taipua(vähän)sodjalit, (äkkiä) sojihit
taipuasodjat, gávagit; (eteenpäin)njagagit, (taaksepäin)njavččagit, eteenpäin taipunutnjag/as (-u-), taaksepäin taipunutnja/vččas (-kče-), eteenpäin taipuneenanjagil, (hetkellisesti)njahkut, taaksepäin taipuneenanjavččil, (hetkellisesti)njakčut
taipua(tekemään jotakin) gárrut
taipuillasojadit
taipuisa, kimmoisasoddjil (-is), dávggas (-is), dávga/t (-dis), máški/t (-dis)
taipuisuus, kimmoisuussoddjilvuohta
taipumatonsojuh/eapme (-is), sojah/eapme (-is)
taipumussodju, soddjilvuohta, mieđisvuohta
taipuvainen, myöntyväinensoddjil (-is), sodjavaš
taistella dáistalit, doarrut; (jonkun ~ jonkin puolesta)čuollat soapmása ~ man nu beali
taisteludáistaleapmi, doarru, soahti
taistelunhaluinensoahtalas
taistelutannersoahtešillju
taitaa (mahtaa) dáidit; noin siinä taitaa käydänie dies dáidá geavvat
taitaa(osata) máhttit
taitajačeahppi
taitamatončuorb/i (-bes), máhtuh/eapme (-is), umáhtt/u (-os), dáidduh/eapme (-is), dáidemeahttun; (käsistään)gieđah/eapme (-is)
taitamattomastičurbbet ~ čuorbbit, dáidemeahttumit
taitamattomuusčuorbivuohta, čurbodat, máhtuhisvuohta; (käytännön töissä)gieđahisvuohta
taitava čeahp/pi (-es), máhtolaš, dáiddolaš; (käsistään)gieđalaš, (käsitöissä)duoddjá/i (-s), duojár (-is), duodjár (-is); Siiri on taitava käsitöissäSire lea duoddjás ~ duojáris ~ duodjáris nisu
taitava, tottunutvánt/a (-tas), vánttalaš; tulla taitavammaksivánttáiduvvat, vánttásmuvvat
taitavastičehpet ~ čeahpit
taitavuus čeahppivuohta, čehppodat, máhtolašvuohta
taiteellinendáiddalaš
taiteellisuusdáiddalašvuohta, dáiddačehppodat
taiteenaladáiddasuorgi
taiteentuntijadáiddadovdi
taiteilijadáiddár, artista
taiteilijayhdistysdáiddasearvi
taiteilladáiddáruššat
taitelladoadjalit; (paperia, kangasta)máhccut
taitomáhttu, dáidu, čehppodat
-taitoinen-máhtolaš
taitoluisteludáiddaluisten
taitse duogi ~ duoge, duogábeale
taittaadoadjit, (nopeasti)doadjilit
taittodoadjin; (painotuotteen)doadjin (S), bardin (N), bordin (N)
taittuadoddjot
taittuminendoddjon
taituričeahppi, searra
taivaallinenalmmálaš
taivaankansialmmigoavdi, albmeassi
taivaankappalealmmigáhppálat
taivaanrantaalmmiravda, horisonta
taivaanvaltakuntaalmmiriika
taivaanvuohimeahkástat
taivaaseenastuminen(rel.) albmáimannan
taival mátki; (vesistöjen välillä)muotki
taivaltaajohtit, vádjolit, vánddardit,
taivasalbmi; taivasten valtakuntaalbmi, almmiriika
taivasallaolgun, olggu ovddas, sajusilmmi ovddas
taive gávva
taivuksissa(hetkellisesti)sodjut; (pysyvästi)sojil
taivutellasojahallat; (suostutella)hálahit, hálahallat, humahit, humahallat, seđohallat
taivuttaasojahit; (soveltua taivutettavaksi)sojahit
taivuttaa(nopeasti) sodjalahttit, sojaldahttit
taivutuspääte(kiel.) sojahangeažus
tajufiehttu, ipmárdus, áddejupmi
tajunnanvirtajurddarávdnji
tajuntaipmárdus, áddejupmi; diđolašvuohta
tajuta fihttet, áddet, ipmirdit;fuobmát, fuomášit, hoksát, dáikkihit
tajutondieđuh/eapme (-is)
takaaduogi ~ duoge, duogábeale
takaa-ajajadoarrideaddji
takaa-ajodoarrideapmi
takaaja(esim. vekselin) dáhkideaddji
taka-aladuohki, duogábealli; takanaduohken ~ duohkin, duogábealde, taakseduohkai ~ duohkái, duogábeallai, takaa, taitseduogi ~ duoge, duogábeale
takaaminendáhkideapmi
takaisinruovttoluotta, ruoktut
takajalkamaŋŋejuolgi
takakaihdin(poron sarvessa) alesgahcin ~ alesgahtin
takakansimaŋŋebearbma
takakenossa(hetkellisesti)njakčut, gavžut, skavžut; (pysyvästi)njavččil, gavžžil, skavžžil; mennä takakenoonnjavččagit, gavžžagit, skavžžagit
takalukkoon(adv.) duppallohkkii; sulki oven takalukkoongiddii uvssa duppallohkkii
takalukossa(adv.) duppallohkas
takamaameahcci, meahcceguovlu
takamuksilleen bađalassii; mätkähti takamuksilleendeaškkihii bađalassii
takamus(takapuoli) čurti, bahta; (housujen)hiitta
takanaduohken ~ duohkin, duogábealde
takanapäinmaŋábealde
takaosa maŋŋeoassi
takaovimaŋŋeuksa, boaš´šouksa
takapajuinenovdánmeahttun; takapajuinen seutuovdánmeahttun guovlu
takapenkkimaŋŋebeaŋka
takaperinruovttogežiid ~ ruovttotgežiid, ruovttoládje, ruovttoguvlui
takaperoinenruovtto-
takapohja(karvakengässä) maŋŋemadda
takapuoli(peräpuoli)maŋábealle; takapuolellamaŋábealde, takapuolellemaŋábeallai, takapuoltamaŋábeale; takapuolelleenbađalassii
takapyörä maŋŋejuvla
takapäämaŋŋegeahči; takapäässämaŋŋegeahčen
takaraivomaŋŋeoaivi
takaraivolihasniehkkedeahkki
takaseinämaŋŋeseaidni
takasiestin(veneen viimeinen kaari) maŋŋeskohttarággu
takataskumaŋŋelubma ~ maŋŋelum´ma
takaumaregrešuvdna, máhccan
takaus dáhkádus
takautuamáhccat
takautuvamáhccevaš
takautuvastimáhccevaččat, maŋálgihtii
takavarikkoduogušteapmi
takavarikoidaduoguštit
takavarikointiduogušteapmi
takavokaali(kiel.) maŋŋevokála
takerrellaroahkkasaddat
takertua(johonkin) roahkkasit, darvánit, sor´rot, nirrat
takiadihte ~ dihtii, geažil; sen takiadan dihte, danin, danne, minkä takia?manin, manne?
takiainendarvánahkesrássi
takimmainen(perimmäinen)maŋimuš, maŋimus, takimmaisenamaŋimuččas, maŋimusas, takimmaiseksi, maŋimužžii, maŋimussii
takka uvdna, biise, dáhkki (S); (lapintalossa)sámeuvdna
takkala(keli, jolla lumi tarttuu suksien tms. pohjaan)dobádat, durddádat
takkatuliuvdnadolla
takkigákti, jáhkka
takkuduoggi
takkuinenduoggá/i (-s), duo/kkas (-gge-), hurv/vas (-e-)
takkuunnuttaaduoggudit
takkuuntuaduoggut, hurvut
takkuuntuvaduggolas, duo/kkas (-gge-)
takoadearpat, dáhkut; (jollakin)huškut; soveltua taottavaksidearppahit, dáguhit
taksatáksta, mearremáksu
taksisáhttobiila, tákse ~ dákse, droš´ša (N), birse (S)
taksiasematáksestašuvdna ~ dáksestašuvdna
taksoittaatakseret
taktiikkataktihkka
takuudáhkádus
talasskadjá, (säilytyslava)luovvi
talassuova(heinien talvisäilytystä varten) šaldeluovvi
talidálga, buoidi
talikkogáffalgoaivu, stáiki
talirauhanen(anat.) dálgaráksá
talitiainenfiskesgaccet, buoidecizáš
taljaduollji
talja(erilaisia taljoja) vasant.miessádat, kermikänt. čearpmahat, urakant.varáhat, vaatiment.áldodat, vuonelont.vuonjaldat, runont.rotnodat,hirvaant.sarvádat, sarvváskat, porohäränt. heargádat
talkkidálka
talkkikividálkageađgi
talkoot(pl.) álbmogasbargu
tallata(alleen)duolbmut, duolbmat, njeaššut; (kerran, nopeasti)duolmmastit, duolbmalit; joutua jonkun tallaamaksiduolmmahallat soapmásii
tallata(kovaksi, lumi) šalket
tallauttaa(tietä tms.) duolmmahit
tallautua(kovaksi, lumesta) šalkaluvvat, šalkut
tallennella(tietoja, muistoja, tms.) vuorkut, vurkkodit
tallentaa(tietoja, muistoja, tms.) vurket
tallentajavurkejeaddji
tallessa rájus, rádjosis, sadjosis, áimmuin
talletellavuorkut, vurkkodit
tallettaa(panna talteen) vurket
talletusseastu, duohčču
talletuskorkoseastoreantu, duohččoreantu
tallistál´la, stállja
tallustaaloamput, deamput, steamput, steanžut
talo dállu, (rakennus)visti, (asuinrakennus)viessu, (iso)gárdin; pitää taloadálludit, dálostallat
talollinendálon, dálolaš, dáluolmmoš; talollisen poikadálubárdni, talollisen tyttödálunieida
talonemäntädálueamit
talonisäntädáluisit
talonmiesdálualmmái (S) ~ dáluolmmái (S), viessohoiddár (N)
talonpitodállodoallu, dálostallan, dálludeapmi
talonpitäjädálostal´li
talonpoikadálon, boanda, bondde, dálubuoigi
talonväkidáluveahka, dálu olbmot (pl.)
talostelladálostallat, dálludit
taloudellinenekonomalaš
taloudellisuusekonomalašvuohta
taloudenhoitodállodoallan
talousdállodoallu; ruhtadoallu, ekonomiija
talousalueekonomalaš guovlu
talousarviobušeahttaárvalus
talousjärjestelmäekonomalaš vuogádat
talouskouludállodoalloskuvla
talouspoliittinenekonomiijapolitihkalaš
talouspolitiikkaekonomiijapolitihkka
talouspäällikköekonomiijahoavda
taloustarvikkeet(pl.) dállodoallodárbašat (pl.), gievkkandárbašat (pl.)
taloustiedeálbmotekonomiija
taloustyödállodoallobargu
talousyhteisöekonomalaš searvvuš
taloyhtiödállosearvi
taltataluokčat
talteenrádjui, rádjosii, sadjosii, áimmuide
talttaluovččan
talttualodjut, hilljut, vuollánit
taltuttaalodjudit, hilljudit
taluttaa(kädestä) láidet
taluttaa(poroa) ks. laitistaa
talvehtiadálvádit, dálvvástallat, orrut badjel dálvvi
talvehtimisseutu(lintujen) bárbmu
talvelladálvit ~dálvet
talvemmaksidálvelii, dálvelebbui
talvempanadálvelis, dálveleappos
talvenselkädálvelosáš, dálvečielgi; talvenselkä on taittumaisillaandálvečielgi lea doddjomin
talvenseutudálvečorgi
talventörröttäjä(kasveista) dálveskážir
talvidálvi; tehdä talvidálvat, tänä talvenadán dálvve ~ dán dálvvi
talviaamudálveiđit
talvihorrosdálveadjágas
talvi-iltadálveeahket
talvikaivospaikka(porojen) čiegar
talvikelidálvesiivu
talvikenkädálvegáma
talvikkikasvit(pl.) njuovččalieđagat (pl.)
talvikko(joessa talvehtinut lohi)vuor´ru; (joessa talvehtinut meritaimen) gudjor
talvikylädálvesiida, dálvadas
talvilaidundálveguohtun
talvinendálvvas, dálve-; talvinen säädálvvádat
talvipaikkadálvebáiki, dálveorohat
talvipakkanendálvebuolaš; talvipakkaselladálvebuolašin
talvipuku(linnuilla) dálvefárda
talvipäivänseisausdálvejorggáldat
talvirehudálvefuođar
talvirengasdálveriekkis (S), dálvedeahkka (N)
talvisotadálvesoahti
talvisumu(tunturissa) murku
talvisäilödálvevuorká
talvitakkidálvegákti
talvitiedálveluodda, dálvemáđidja; (umpeen tuiskunnut)ulahat
talviunidálvenagir
talvivaatedálvebivttas, bivvu
tammadám´má
tammenterhoeaikaniehtti
tammieaika
tammihiirigárdesáhpán
tammikuuođđajagemánnu
tammukka (purotaimen)dápmot
tamponitampoŋ´ŋa
tanakkaváŋká/i (-s), gassalágan, rohppá/i (-s)
tangentti(mat.) tangeanta
tanhuálbmotdánsa
tankatadáŋket ~ táŋket
tankkidáŋka ~ táŋka
tankostággu, táŋgu
tanner(tallattu) dulmmohat, duolmmus
tanskadánskkagiella; tanskaksidánskkagilii, puhua tanskaadánskkastit
tanskalainendánmárkulaš, dánskalaš
tanssiadánsut, dánset
tanssiaiset(pl.) dánssat (pl.), dánsumat (pl.)
tanssijadánsu, dánsejeaddji
tanssikurssidánsungursa
tanssiminendánsun
taottaadearppahit, dáguhit
tapadáhpi, láhki, vuohki, vierru; nopeimmalla mahdollisella tavallajohtileamos ~ jođáneamos lági mielde
tapaaminen deaivvadeapmi, gávnnadeapmi, oaidnaleapmi
tapahtuadáhpáhuvvat; (sattua, käydä)geavvat
tapahtuma dáhpáhus
tapahtuma-aikadáhpáhuvvanáigi
tapahtumapaikkadáhpáhuvvanbáiki
tapahtumasarjadáhpáhusráidu
tapaluokka(kiel.) vuohkeluohkká
tapaninpäivänubbi juovlabeaivi
tapattaagottihit, sorbmehit
tapaturma bárti,dáhpedorbmi
tapaturmaeläkebárteealáhat
tapaturmavakuutusbárteoadju
tapausdáhpáhus; (sattumus)fearán
tapelladoarrut; ruveta tappelemaandoar´rát, doaráskit
tapetoidatapiseret, bábirdit seinniid, bidjat seaidnebáhpáriid, bidjat tapeahtaid seinniide
tapettitapeahtta, seaidnebábir
tappaa goddit, sorbmet, heakkahuhttit; (useampia)goddalit; tulla tapetuksigoddot, goddohallat; joutua jonkun tappamaksigottáhallat soapmásii
tappajaolmmošgoddi, sorbmejeaddji
tappaminen, tapposorbmen, goddin
tappavagoddi, goddevaš, goddil (-is); tappava tautigoddi dávda
tappeludoarru; joutua tappeluundoaráskit
tappelunhaluinendorrolas, doron (-is)
tappi bunci, táhppa
tappi(veneessä) náhpol; panna tappi veneeseennáhpolastit
tappiodáhpa, dáhppu; kärsiä tappio (esim. pelissä) dáhpet, dáhppohallat, kärsiä tappio (+ ill.) dáhpehallat (+ ill.), vuoittáhallat ~ vuoittahallat (+ ill.), vuittohallat (+ ill.)
tappiollinendáhpalaš
tappisolu(silmässä) bunceseal´la
tappogoddin, olmmošgoddin, sorbmen
tappoporo(niestaporo) niesteboazu
tapporahaskáhtta; periä tapporahaskáhttet
tapuli(kirkkoon kuuluva) biel´lodoardna
taputtaa(käsiään) doaškut, speažžut
tarhagárdi, áidi; (lasten)mánáidgárdi
tarhakäärmegárdegearpmaš
tarhaporošilljoboazu
tarhata(esim. kettuja, allaskaloja) gárdut
tarhausgárdun
tarhausaikagárdunáigi
tariffitarif´fa
tarina, tarumuitalus, cuvccas ~ suvccas, máinnas
tarinoidamuitaladdat, cuvccastit ~ suvccastit, máinnastit
tarjetabivvat
tarjoilijadárjjodeaddji, dárju, beavdebálvá
tarjoilladárjjodit, dárjut
tarjoiludárjjodeapmi, dárjun
tarjontafálaldat, fállu, fállan
tarjotafállat, dárjut; (ruokaa)guossohit
tarjotin reahtta ~ breahtta
tarjousfálaldat
tarjoutuafállat iežas; tarjoutui työhönfálai iežas bargui
tarkalleendárkket, dárkilit, divdna
tarkastaa dárkkistit, vákšut ~ vákšot
tarkastajadárkkisteaddji
tarkastellageahčadit, guorahallat, dárkkodit; seassat, seasadit
tarkastelugeahčadeapmi, guorahallan
tarkasti dárkilit, dárkket
tarkastus dárkkisteapmi, dárkkástus, vákšun, vákšu
tarkastusoikeusdárkkistanvuoigatvuohta
tarkastuttaadárkkistahttit
tarkeneva biv´vil (-is)
tarkentaadárkkálmuhttit
tarkentuadárkkálmuvvat
tarkimmindárkilepmosit, dárkileamos lági mielde
tarkistaadárkkistit, dárkilastit
tarkistusdárkkisteapmi
tarkkadárkil (-is), dárk/i (-kes), (havaitsemaan)áicil (-is), vitm/at (-es), várveš (-is); (ampumaan)deaivil (-is), deiveš (-is), skuhttár (-is)
tarkka(tavaroistaan) ráddjil (-is)
tarkka-ampujaskuhttár
tarkkaandárkket, dárkilit, (kokonaan)divdna, visožit
tarkkaavainenvárveš (-is), áicil (-is)
tarkkaavaisuusvárvešvuohta, áicilvuohta
tarkkailijadárkojeaddji
tarkkailladárkot, vákšut, vákšot, vákšodit, vávššodit
tarkkailudárkon
tarkkailuluokkadárkonluohkká
tarkkakorvainen bellješ (-is) ~ belljes (-is)
tarkkakuuloinengul´leš (-is) ~ gul´les (-is)
tarkkakätinen(ampumaan) deaivil (-is), skuhttár (-is)
tarkkanenäinenhaksil (-is), njun´neš (-is) ~ njun´nes (-is)
tarkkanäköinenčalbmeš (-is) ~ čalbmes (-is)
tarkkasilmäinenčalbmeš (-is) ~ čalbmes (-is)
tarkkavainuinen(esim. koirasta) njun´neš (-is) ~ njun´nes (-is)
tarkkuusdárkilvuohta
tarkoindárkket, dárkilit; (kokonaan)divdna, visot, visožit
tarkoittaaoaivvildit, dárkkuhit, máksit
tarkoitukselladáhtul, eaktodáhtos, iešdáhtos, vásedihte, vásedin
tarkoituksellineneaktodáhtolaš
tarkoituksenmukainenvuogálaš, vuogas, heivvolaš
tarkoituksenmukaisestivuogálaččat, vuohkkasit
tarkoituksenmukaisuusvuogálašvuohta
tarkoituksetonulmmeh/eapme (-is)
tarkoitusulbmil, ulbmi, dárkkuhus; siinä tarkoituksessadan nammii, dainna ulbmiliin
tarmonávccat (pl.), searat (pl.), dárbmi ~ dárbmu
tarmokassearalaš, arvil (-is), rášen (-is)
tarmonpesästuordoaibma ~ stuordoaimmá, šuvgá
tarpeeksidoarvái, dárbahassii, nohkka, nuogis (R)
tarpeellinendárbbašlaš, anolaš; olla tarpeellinenadnot
tarpeellisuusdárbbašlašvuohta, anolašvuohta
tarpeetondárbbašmeahttun, liiggálaš
tarpeettomastidárbbašmeahttumit, duššiid dihte, uheavás
tarpoaduolmmadit; (sauvoimella tms.)duorbut, skurbat
tarradohpi
tarratadohppet, dol´let, čuoládit, sálvat
tarrautuadarvánit, giddanit
tarttua(intr.) darvánit, darvviidit, giddanit, roahkkasit, vieggasit, faggasit
tarttua(kädellään) dohppet, dol´let
tarttua(taudista) njoammut; tarttuva tautinjoam´mudávda
tarttua koukkuun(muuten kuin suustaan, kalasta) njahppasit; koukkuun tarttuneena (muusta kohdasta kuin suustaan) njahppagasas, njahppasis
tarttua pohjaan(ajoverkosta, nuotasta)vavdat, (uistimesta)vievgŋat
tarttua verkkoon(kalasta) čalbmat
tarttuilla pohjaan(ajoverkosta, nuotasta) vavddadit
tartuntanjoammun; sain tartunnanmunnje njoamui dávda
tartuskella, tarttuilladarvánaddat, roahkkasaddat
tartuttaa tautinjoammudit dávdda
tartuttaa vahingossa pohjaan(ajoverkko, nuotta)vavdadit, (uistin)vievgŋadit
tarvedárbu; (luonnollinen)earán, käydä tarpeillaanearánastit
tarvekaluatnudiŋga
tarvepuuávnnasmuorra
tarvikkeet(pl.) dárbašat (pl.)
tarvitadárbbašit; tarvittaessadárbbu mielde
tarvitsijadárbbašeaddji
tarvittavadárbbašlaš
tasaantuadásáiduvvat, dásásmuvvat
tasa-arvodásseárvu
tasa-arvoinendásseárvosaš
tasainen(ihmisestä) dássi/t (-dis), stáđis, stáđu/t (-his), stánddalaš, duođalaš
tasainen(maanpinnasta) dássi/t (-dis), duolb/bas (-a), du/olbat (-lbes), dielvv/is (-es); (tasainen ja puuton)jalg/at (-es)
tasaisestidássidit, jeavda
tasaisuus(maanpinnan) dássitvuohta, duolbbasvuohta, dulbodat
tasajakoguovdajuohku
tasajalkaabálddalasjulggiid
tasakattoduolba gáhttu
tasakylkinen(mat.) dássejuolggat
tasalämpöinendásselie/kkas (-gga)
tasamaaduolba eana(n); (puuton)jalga, jalgadas, jalggáš
tasandássálagaid, ovtta dási; (kahtia)guovdat, beallái
tasanko duolbadas
tasankoinen(ylämaasta) šleđ´đ/ui (-os)
tasanneduolbadas; (rinteessä)steal´li, (kallionseinämässä)lokta
tasapainodássedeaddu
tasapainoaistidássedeaddoáicu
tasapainoinendássedettolaš
tasapainotondássedeattoh/eapme (-is)
tasapelidássálaš gilvu
tasapuolinenobjektiiva, bealeh/eapme (-is), veajetmeahttun
tasapuolisuusobjektiviteahtta ~objektivitehta, bealehisvuohta
tasasivuinen(mat.) dássesiiddot
tasatadás´set; (jakaa)juohkit; (päät) jevdet
tasatulosdássálas boađus
tasausdás´sen, jevden; (syyspäivän)jorggáldat
tasavaltarepublihkka, dásseváldi
tasavertainenovttaárvosaš, ovttadássásaš
tasavertaisuusovttaárvosašvuohta, ovttadássásašvuohta
tasavirta(elekt.) dásserávdnji
tasaväkinenovttagivrosaš
tasebalánsa, dássedeaddu
taskulubma ~ lum´ma; kädet taskussa lubmalas gieđaid
taskukellolubmadiibmu
taskulamppulubmalámpá ~ lum´malámpá
taskulaskinkalkuláhtor
taskumattiduolbboboahtal
tasodássi, dássu
taso(mat.) duolbadas
tasoittaa(maata) dás´set, dulbet, dilvet; (puuttomaksi)jalget
tasoittaa(reuna, helma leikkamalla) jám´met
tasoittuadásásmuvvat, dássánit, duolbbasmuvvat; (puuttomaksi)jalgat, jalggodit
tasoitusdássen, dulben, dilven; (puuttomaksi)jalgen
tasoristeysdásseruos´sa
tassugeahpil
tassutelladeamput, meafardit
tatarkasvit(pl.) juopmošattut (pl.)
tattigusaguoppar, bohccoguoppar
taudinkantajadávdaguoddi
taudinkohtausšlága
taudinoiredávdamearka
taukoboddu, gaska, boatka
tauladuovli
tauloa(lääkitä polttamalla ihoa) duovlut
tauludávval ~ távval
taulukko tabeal´la
tauotagaskkalduvvat
taustaduogáš
taustalladuogábealde
tautidávda; (kulkutauti) golgodávda, (kuolemantauti)jápmindávda, (perinnöllinen tauti)árbedávda, bearri, sogadávda, (ruttotauti) rohttu, rohttudávda, (tarttuva tauti)njoam´mudávda, logahasdávda (ks. sairaus)
tautinendávdá/i (-s), dávd/ii (-es)
tautivuosidávdajahkodat
tavailla(kirjoitusta) stávedit, stávedaddat
tavallinendábálaš
tavallisesti dábálaččat
tavaragálvu, dávvir, diŋga
tavarajunagálvotoga
tavaramerkkigálvomearka
tavatadeaivat (soapmása), deaividit (soapmása); (+ kom., resipr.)deaivvadit, gávnnadit, oaidnalit; (odottamatta)deaivvahit, vázzit njeaiga, boahtit ovddal
tavata(kirjoitusta) stávet
tavata(olla tapana) lávet
tavičiksa
taviokuurnastálobeibboš
tavoiteulbmil, mearri, mihttu (N), mihttomearri, juksanáigumuš, juksanmearri
tavoitella(itselleen)oččodit, váinnuhit; (hapuillen)háhpohallat; (kurkottaen)faŋuhit
tavoittaa(saavuttaa) juksat; tulla tavoitetuksijuvssahallat
tavustávval
tavujakostávvaljuohku
tavunrajastávvalrádji
tavupaino(kiel.) stávvaldeaddu
tavuttaastávvalastit
tavutusstávvalastin
tavuviivastávvalsáhcu, stávvalsárggis
tedii (din, dis, didjiide, dinguin, dinin)
te (kaksi) doai (dudno, dudnos, dudnuide, dudnuin, dudnon)
teatraalinenteatrálalaš
teatteriteáhter
teatteriesitysteáhterčájáhus
teatteriryhmäteáhterjoavku
teatterityöntekijäteáhterbargi
teeteadja ~ deadja
teekalustoteadjalihtit (pl.), teadjaserviisa
teekannuteadjagievdni, teadjagán´no
teelmäráhkadus, ráhkkanus
teelusikkateadjabaste
teematemá, fáddá
teennäinendahkaluddi
teerihur´ri
teesitesa
teesiiviläteadjasil´li
teeskennellä dahkaluddat
teeskentelevädahkaluddalas
teeskentelijädahkaluddi
teettäädagahit, ráhkadahttit; teettää työtäbarggahit
tehdasfabrihkka
tehdastyöläinenfabrihkkabargi
tehdädahkat, ráhkadit; (työtä)bargat, (jotakin vahingossa)ribahit (+ inf.), (käsitöitä)duddjot, duddjostallat, (tilaa)čáhkket, (tarpeensa)earánastit, (suojasää)njázudit, (talvi)dálvat, (kesä)geassut, (poutasää)firtet, (pyry)borget, (lähtöä)vuolgalit, (itkua)čierostuddat, (kuolemaa)jámadit, jne.
tehovuoibmi, beaktilvuohta, beaktu
tehokas beaktil (-is), mun´ná/i (-s)
tehokkuusbeaktilvuohta
tehostaabeavttálmahttit
tehostuabeavttálmuvvat
tehotaváikkuhit
tehotonvuoimmeh/eapme (-is), beaktilmeahttun
tehtäväbargu, doaibma; (läksy)bihttá, bargobihttá; (tekeminen)dahkamuš, bargamuš
tehtäväksiantobargogohčus
teilatasteavlidit
teini-ikäinennuppelotjahkásaš
teippideaipa
tekaistadahkalit, ráhkadastit
tekeilläráhkaduv´vomin
tekeminendahkan, dahkamuš; oli paljon tekemistälei ollu dahkamuš, olla tekemisissä jonkun kanssaleat dahkamušas soapmásiin
tekeytyä(joksikin) dahkaluddat, dahkat ~ divvut iežas (juonin)
tekijädahkki
tekijänoikeusdahkkivuoigatvuohta
tekijänpalkkiodahkkibálkkašupmi
tekniikkateknihkka
teknikkoteknihkkár
tekninenteknihkalaš, teknalaš
teknokraattiteknokráhtta
teknokraattinenteknokráhtalaš
tekodahku, bargu; (korvamerkissä)sátni
tekohampaat(pl.) dahkubánit (pl.), bátneprotesa
tekohengitysjiellun; antaa tekohengitystäjiellut
tekojalkadahkujuolgi, juolgeprotesa
tekojärvidahkujávri, dulvadanálddis
tekojäsendahkulahttu
tekojäädahkujiekŋa
tekokuitudahkufiiber, dahkusáras
tekokukkadahkulieđđi, dahkurássi
tekokuusatellihtta
tekopyhä bas´sá/i (-s)
tekosyydahkuágga
tekotapadahkanvuohki
tekoälydahkujierbmi
tekstatatekstet
tekstiteaksta
tekstianalyysi(kiel.) teakstaanalysa
tekstiilitekstiila
tekstinkäsittelyteakstagieđahallan
tekstinkäsittelyohjelmateakstagieđahallanprográm´ma
tekstittäätekstet
tekstitysteksten
teladealli
telaketjuboagán, bealta
telakkadohkka, skiipadealádat
telefaksitelefáksa
telepaattinentelepáhtalaš; telepaattiset kyvyttelepáhtalaš attáldagat
telepatiatelepatiija
teleskooppiteleskohppa ~ teleskohpa
televisiotelevišuvdna, TV
televisioantenniTV-antean´na
televisiokanavaTV-kanála
televisiokatsojaTV-geahčči
televisio-ohjelmaTV-prográmma
telinestellet
teljo, tuhto (veneessä) dilljá
telkicaggi
telkkäčoađgi
telmiästoahkat, deallardit, stullat
teloittaaks. mestata
teltantekijäloavddagoar´ru
telttatealtá
telttaillatealttástallat
telttailutealttástallan
temmatarohttet, ravget, gaikkihit, ragihit
tempautuarohttásit, rohtašuvvat
tempotempo
tempoaravgut, gaikut, gaikkodit
temporaalitemporála
temppelitempel
temppugoansta
temppuilla(käyttäytyä hankalasti) gonstošit, verohallat, virggohallat, iešoaivvástallat, gaikut endorii
tenavaunnoraš, dear´ri, čivga
tendenssitendeansa
tenhogeasuhanfápmu
tennistennis
tennismailatennisroadda
TenoDeatnu; tenonrantadeatnogáddi, tenonlaaksodeatnoroggi, deanuleahki, tenoa myötendeatnoráigge, tenonvene, tenolaisvenedeatnofanas, tenonvarren asukasčáhcegáholmmoš
tenoritenora
tenttitente, tentámen
tenttiätentet, tenteret
tenttu(denaturoitu sprii) ten´ná, tento
teollinenindustriijalaš
teollistaaindustrialiseret
teollistuaindustriijaluvvat
teollisuusindustriija
teollisuuslaitosindustriijalágádus
teollisuusyritysindustriijafitnodat
teologiteologa
teologiateologiija
teologinenteologalaš
teoreemateorema
teoreettinenteorehtalaš
teoretisoidateoretiseret
teoriateoriija
teosdagus, duodji, bargu
tepsiäváikkuhit, bastit
tepsuttaanivkkuhit
terapeuttiterapevta
terapiaterapiija
terassiterás´sa; (rinteessä)steal´i, (kallioseinämässä)lokta
terhibealljelieđđi
terhoeaikaniehtti
termitearbma
terminaaliterminála
terminologiaterminologiija
termospullotermosboahtal, lieggaboahtal
termostaattitermostáhtta
ternimaitogás´si, njuoskamielki
teroitin(kynän) čohkanbierggas, čoganas
teroittaa basttálmuhttit;(terää)sadjit, dávžat, (kärkeä)čohkat; terottaa mieleenmuittohallat, muittuhallat
terskanávleoaivi
terttumuorjegihppu, gihppu
tervabihkka, darvi (R); tervaan tahrautuneenabihkkanaga, tahrautua tervaanbihkahuvvat
tervahautabihkkahávdi
tervainenbihkká/i (-s), bihkk/ii (-es)
tervaleppädarveleaibi
tervapääskyleahttospálfu, stohkkespálfu, seakkasoadji
tervasbihkaš, soarvvuš
tervaskantobihkašguottu; heavskkálaš boaran
tervatabihkkadit, darvat (R); tervattubihkka-
tervedearvvas ~ dearvvaš, laššis (-is), healssalaš, frisk/kis (-a); (ikäisekseen)heavskkálaš, krášen (-is)
terve!dearvva!; (käteltäessä)bures!
terveellinendearvvaslaš ~ dearvvašlaš
tervehdysdearvvaheapmi
tervehdyspuhedearvvahansáhka, deavvahansárdni
tervehtiä dearvvahit, buorástahttit, buorástallat, rávkat (soapmásis) buorrebeaivvi; (toisiaan)dearvvahallat, buorástahttalit
tervehtyädearvvasmuvvat ~ dearvvašmuvvat, buorránit, laššásmuvvat, friskkodit, áhtat, áđaiduvvat, stalkat; saada tervehtymäänáđaiduhttit, stalkadit
terveiset! dearvvuođat!
tervetullutvurdojuvvon, buresboahtán
tervetuloaburesboahtin
terveydellinendearvvasvuođalaš ~ dearvvašvuođalaš
terveydenhoitajadearvvasvuođadivššár ~ dearvvašvuođadivššár
terveydenhoitodearvvasvuođadikšun ~ dearvvašvuođadikšun
terveydenhuoltodearvvasvuođafuolahus ~ dearvvašvuođafuolahus
terveydentiladearvvasvuođadilli ~ dearvvašvuođadilli
terveysdearvvasvuohta ~ dearvvašvuohta, healsa, healsu; (menettää terveytensä)healssahuvvat
terveyskeskusdearvvasvuođaguovddáš ~ dearvvašvuođaguovddáš
terveyssidesaniteahttačanas ~ sanitehtačanas
terveyssisardeavvasvuođadivššár ~ dearvvašvuođadivššár, dearvvasvuođadikšu ~ dearvvašvuođadikšu, sester
terveystalodearvvasvuođadállu ~ dearvvašvuođadállu
terädearri, (terotus)ávju
teräase ávjovearju
teräksetönstáleh/eapme (-is)
teräksinenstál´lá/i (-s), stálle-, stális ráhkaduv´von; (kuv.) nan/us (-a) ~ nan/us (-u); teräksinen muorinana áhkku
terälehtilieđđelasta
terässtálli
teräshankiruovdecuoŋu
terävyysbastilvuohta, čogasvuohta; vitmatvuohta, fihtolašvuohta
terävä(ihmisestä) vitm/at (-es), fihtolaš, bastil (-is)
terävä(kärjestä, kulmasta) čo/gas (-hka), čohkal (-is)
terävä(puukosta) bastil (-is), námas (-is)
terävä kulma(mat.) čohkačiehka
teräväkulmainen(mat.) čohkačiegat
tesmahealvasuoidni
testamentatatestamentet
testamenttitestamenta
testatatestet
testiteasta
teurasnjuovvanšibit
teurasporonjuovvanboazu
teurastaa(nylkeä) njuovvat, šláktet (N), rádjat; teurastettavaksinjuovvamassii, saada teurastetuksioažžut njuovahussii, saada teurastettavaksioažžut njuovvamassii; vasta teurastettunanjuovvanviđá
teurastaa(esim. poro) goddit, giehtadit, čugget, ruovdádit, niskádit, gaidnadit, golezastit, gazirdit, gávuhit, njaŋget, njaŋgalit, raŋgalit, spoggalit
teurastaa(paljon, jatkuvasti) njuovadit
teurastajanjuov´vi
teurastaminennjuovvan, šlákten (N)
teurastamonjuovahat, šlakteriija (N)
teurastusnjuovadeapmi, šlákten (N), šlákta (N)
teurastuspaikkanjuovasadji
teurastuttaanjuovahit, šláktehit
tiainengaccet
tiegeaidnu, luodda, raŧŧi (R); tietä myötengeaidnoráigge, luoddaráigge
tiededieđa
tiedekuntadieđagoddi, fakulteahtta ~ fakultehta
tiedemiesdieđaalmmái ~ dieđaolmmái
tiedoksiantajadiehtunaddi
tiedoksiantodiehtunaddin; tiedoksiantotodistusdiehtunaddinduođaštus
tiedoksisaantidiehtunoažžun
tiedonantodieđáhus
tiedonhaluinendiehtoáŋgir (-is), diehtomielalaš
tiedonjakodiehtojuohkin
tiedonkulkudiehtojohtin
tiedonpuutediehtováili
tiedonvälitysdiehtojuohkin
tiedostaa váldit vára, oaidnit, fuobmát
tiedostamatonmielavuloš
tiedosto(tietok.) fiila, vuorká
tiedotedieđihančála
tiedottaadieđihit
tiedottajadiehtojuohkki
tiedottaminendieđiheapmi
tiedotusdieđáhus
tiedotustilaisuusdieđihandilálašvuohta
tiedotusvälinediehtojuohkingaskoapmi; tiedotusvälineetmedia
tiedustelladiđoštit, dihtoštit, gulaskuddat
tiedusteludiđošteapmi, dihtošteapmi, gulaskuddan
tiehytoarri, kanála, suonjahat
tielaitosgeaidnolágádus
tieliikennegeaidnojohtalus
tieliikenneasetusgeaidnojohtolatásahus
tieliikennelakigeaidnojohtolatláhka
tieliittymägeaidnolakta
tiemestarigeaidnomeašttir
tienatadinet, dienidit
tienestidienas, dinestus
tienhaaraluoddaearru
tienmutkageaidnomohkki, mohkkálat
tienooguovlu, duovdda
tienpäällystegeaidnobajildus
tienreunageaidnoravda
tienristeysgeaidnoruos´sa
tienvarsigeaidnoguorra, luoddaguorra; tien varrellageaidnoguoras, luoddaguoras, tien varrellegeaidnogurrii, luoddagurrii
tienviittageaidnogalba
tieteellinendieđalaš
tieteenaladieđasuorgi
tieten tahtoendáhtul, iešdáhtos
tietenkindiehttalas ~ diehttelas, dieđusge, dieđus
tietodiehtu; (yleisessä) tiedossadihtosis, (yleiseen) tietoondihtosii
tietoinendiđolaš
tietoisuusdiđolašvuohta
tietojenkäsittelydiehtogieđahallan
tietokantadiehtovuođđu, dáhtavuođđu
tietokilpailudiehtogilvu
tietokirjadiehtogirji
tietokonedihtor; työskennellä tietokoneelladihtorastit
tietokoneohjelmadihtorprográm´ma
tietolähdediehtogáldu
tietopankkidiehtobáŋku, dáhtabáŋku
tietopuolinenteorehtalaš
tietosanakirjaensyklopediija, diehtosátnegirji
tietosuojaheaggadiehtosuodji
tietotoimistodieđihandoaimmahat
tiettydihto, vissis
tiettävästidieđuid mielde
tiettömyysgeainnohisvuohta
tietynlainendihtolágan
tietystidieđusge, dieđus, diehttalas ~ diehttelas, imašgo (S)
tietäjädiehtti
tietäjäeukko(kansantarustossa) gieddegeašáhkku, gieddegeašgálgu
tietämysoahppa, diehtu
tietämättömyysdiehtemeahttunvuohta
tietämättömyysdiehtemeahttunvuohta; teki tietämättömyyttäändagai diehtemeahttunvuođastis
tietämätöndiehtemeahttun; tekeytyi tietämättömäksidahkaluttai diehtemeahttumin
tietäväinendiehttevaš, diehtti (-s); tietävänsorttinen kaveridiehttis verdde
tietäädiehtit
tietöngeainnoh/eapme (-is)
tieva(kunnas) dievvá
tieverkkogeaidnofierbmi
tiheikkösuovka, rohtu, murdu, suohkadas
tihentyä(sankemmaksi)suohkut; (taajentua)dávjut
tiheysdeahtisvuohta, (metsästä tms.)suohkatvuohta, (esim. asutuksesta)dávjodat
tiheädeaht/is (-ta), (metsästä tms.)suohka/t (-dis), (esim. asutuksesta)dávj/i (-jes)
tiheässä(adv.) suohkadit, deahtta
tihkua(nestettä) suođđat
tihkusadesavda; sataa tihkusadettasavdadit
tihruinen(silmistä) siđv/vas (-e-)
tihrulla, tihrullesiđvut; mennä tihrullesiđvut, siđvvagit
tihrusilmä(ihmisestä) siđvi
tihutyöbahádahku
tihuuttaa(sataa tihuuttaa) arvvašit, savdadit
tiikeritiger
tiilidiila
tiiliseinädiilaseaidni
tiiliskividiilageađgi
tiilitalodiiladállu
tiimalasidiibmolássa ~ diibmoláse
tiine(esim. lehmästä) čoavje-, tiine lehmäčoavjegussa, tiineenäčoavjjis, tiinehtyäčoavjut, tehdä tiineeksičoavjudit
tiinu(vars. puinen) stámpa
tiiračearret
tiiralokkičearretbáiski
tiirikkadirgget, diret
tiistaimaŋŋebárga, disdat ~ disttat; tiistainamaŋŋebárgga, disdaga ~ disttaga
tiiviisti deahtta ~ teahtta,lávga, lávgalagaid
tiivisdeaht/is (-ta) ~ teaht/is (-ta), lávg/at (-es), divttis; (esim. astiasta, veneestä) divttis, jeahkkil (-is), jeahkki, do/ŋas (-kŋa), (esim. lumesta) dašk/at (-es)
tiivislihainen(kalasta) sávr/i (-res); tässä järvessä on hyvin tiivislihaista siikaadán jávrris lea hui sávrres čuovža
tiivistedivttisteapmi, divttástus, deahtisteapmi, deahtástus
tiivistelmäčoahkkáigeassu
tiivistyädivttásmuvvat; (turpoamisen seurauksena)dokŋat;(aineesta)daškkodit, daškanit, deaškanit
tiivistäädivttistit, deahtistit; (aitaa, turvekotaa tms.)čavdet
tikahtuahahpaštuddat
tikapuutráidalas ~ ráidaras
tikaridolka, dággir, guovtteávjjot niibi
tikittää coahkkit
tikkačáihni
tikka(tiemerkki) dihkká
tikkaat(pl.) ráidalas
tikki(korttipelissä) stihkka
tikkusággi; (puusta irtoava)soađis
tikkukaramellisággenjálggis
tikligol´lebeibboš, gol´lecihci
tikoittaa(merkitä tie tikoilla)dihkkádit
tila(jotakin varten)sadji, (olosuhde)dilli, (ympäröivä)biras, (maatila)dállu, (maa-alue)eanasadji; tehdä tilaačáhkket
tilaajadiŋgojeaddji, doal´li; lehdentilaajaaviisadoal´li
tilaavievä(liian isokokoinen) goakŋi/t (-dis) ~ goatnji/t (-dis)
tilaisuus(järjestetty) dilálašvuohta, dáhpáhus
tilaisuus(mahdollisuus) dilálašvuohta
tilaisuus(tehdä jotakin) liiba; (muiden näkemättä)čalbmeliiba, čalmmiliiba, čalmmivealla
tilallasajis
tilallesadjái
tilankäyttösadjegeavaheapmi
tilannedilli
tilannekatsausdilledieđáhus
tilanpuutesajihisvuohta
tilaosuusdálloossodat
tilapäinen gaskaboddosaš
tilastostatistihkka
tilastoidastatistihkket
tilastollinenstatistihkalaš
tilastotiedestatistihkka
tilatadiŋgot, diggot, dilát (S)
tilataidesadjedáidda
tilausdiŋgon, diŋgojupmi, diggon
tilausmaksudiŋgonmáksu; (lehden)doallanmáksu
tilava(tiloista) saddjá/i (-s), luom/us (-os); tulla tilavammaksisajásmuvvat, sajáiduvvat
tilavuussaddjáivuohta, luomusvuohta
tilavuus(mat.) geassu; tilavuusmitta geassomihttu, tilavuusyksikkögeassoovttadat
tilhibealljerásttis, skáhpeloddi
tilikontu
tilikausiruhtadoallobadji, rehketdoallobadji
tilillepanokorttimáksingoarta
tililtäottokorttiloktengoarta
tilinpitoruhtadoallu
tilinpäätösruhtadoalloloahpaheapmi
tilintarkastajaruhtadoallodárkkisteaddji, revisor ~ revisora
tilintarkastusruhtadoallodárkkisteapmi, revišuvdna
tilinumerokontonummir
tilipäiväbálkábeaivi
tilisiirtokontosirdin
tilitoimistorehketdoallodoaimmahat
tilittääčilget ruhtageavaheami
tilitysruhtageavahančilgehus, ruhtačilgehus
tilivuosiruhtadoallojahki
tilkeriivva, sidjá
tilkitä(esim. seinää) dilket, luoitit, riivet, ridjádit; (sammalilla)sámildit, sámmálastit, sepmolastit
tilkkagoaikkanas
tilkkuliidnebihttá
tillidil´la
tiltalttiskilkeskálka
tiluseanaoamastus
timanttidiamánta
timoteitimoteija
timpurisnihkkár, ákšoalmmái
tinadatni
tinajäkäläsmarvejeagil
tinapaperidatnebábir
tinatadadnet, muidet
tingatanákkáhallat
tinkijädiggár
tinkivädiggár (-is)
tinkiädigget
tintti (pikkulohi) diddi
tipahtaagoaikkehit ~ goaikkihit
tipauttaagoaikalit; (pudottaa)gahčahit
tippa goaikkanas
tippuagoaikut, goikkodit; (liristen)njoargut, njuorgut
tippurigonorea, goikkon
tipuvuoncáčivga
tiputtaagoaikkuhit
tirinäšnjirra
tiristä(paistettavasta pannussa) šnjirrat, šnjiraidit
tiristää(paistaa pannussa)šnjirahit; (nopeasti)šnjirralahttit
tirkistelläguovlladit
tirkistääguovlat; (lyhyesti)guovllastit, guovlalit
tirskahdellaskunjáhallat
tirskahtaa(nauramaan) skunjihit
tirskua, kikattaaskutnjat, skunjaidit, skuhčat, skužaidit, duhraidit (ks. nauraa)
tiskatabassat lihtiid
tiskauslihttebassan
tiskidiska
tiskipöytädiskabeavdi
tislatadestilleret
tissičižži
tittelitihttel
tiuhadávj/i (-jes); tiuhaandávjálagaid, dávjjet, dávjjit, deahtta
tiuhentuadávjut
tiuhta(nauhapirta) njuikun
tiukastičavga; tiukasti kiinni olevagidd/at (-es)
tiukata(joltakulta jotakin) vuortnuhit (soapmásis juoidá)
tiukennella(esim. ruuveja, muttereita) čavgut
tiukentaa(esim. ruuvia, mutteria) čavget
tiuketačavgat
tiukkačavg/at (-es); (ahdas)bask/i (-kes), (tiukassa oleva)gidd/at (-es), (kireä)rákk/is (-es), (aineesta)dašk/at (-es), (tiukkaan poljettu, lumesta)šalka, tiukkaan, tiukassačavga, daška, lávga, deahtta
tiukka(vaatteesta) bask/i (-kes); pitää liian tiukkanabaškkášit
tiukkuusčavgatvuohta, baskivuohta, giddatvuohta, rákkisvuohta, daškatvuohta
tiukudivga, gilkkan, gihlár, gilka ~ gilká
tiukuhevonendivgaheasta
tiuskaistadivskkádit, divsket
tivailladigaštallat
tms.(= tai muuta sellaista) ded. (= dahje eará dakkár)
todella duođaid, vuoiga
todellinenduođalaš, duohta, albma
todellisuudentajuduođalašvuođadovdu
todellisuusduođalašvuohta
todenmukaisemminvuoiggabut
todenmukaisestivuoiga, duohtavuođa mielde
todennäköinenjáhkehahtti, vuorddehahtti
todennäköisyys(mat.) duođaláhki, duođavuohki, vuordu
todentaaduođaštit
todetagávnnahit
todistaaduođaštit; vihtanuššat (jur.), vihtanastit (jur.)
todistajaduođašteaddji; vihtan (jur.)
todisteduođaštus
todistettavastidego sáhttá duođaštuv´vot
todistus duođaštus
tohelo duipi, čuorbá, čuorbban
toheloida duipet, duippildit, čurboašit
toheloiva duippas, duipe-
tohina hušša
tohtiaduostat
tohtoridoavttir
tohtorintutkinto doavtterdutkkus, doavttergráđđa (N)
tohveli(tossu) loabát, loabátgáma, stohpogáma, tof´fel
toimeenpanijalágideaddji, čađaheaddji, doaimmaheaddji, doibmiibiddji
toimeenpannalágidit, čađahit, doaimmahit
toimeenpanolágideapmi, čađaheapmi, doaimmaheapmi
toimeentuloáigáiboahtin, áigáiboahtu, eallámuš, birgenláhki, birgemuš, birgejupmi, birgenvuohki
toimeentuloturvaáigáiboahtindorvu
toimeksiantobargogohčus
toimeliasdoaimmalaš, ealjár (-is), rášen (-is)
toimenhaltijadoaibmadoal´li
toimenpidedoaibmabidju, bidju
toimetondoaimmah/eapme (-is), bargguh/eapme (-is), ealjoh/eapme (-is)
toimettomuusdoaimmahisvuohta
toimi doaibma
toimiadoaibmat
toimialadoaibmasuorgi
toimialuedoaibmaguovlu
toimielindoaibmaorgána
toimihenkilödoaibmaolmmoš, virggehas
toimikausidoaibmabadji
toimikuntadoaibmagoddi, kommišuvdna
toimilupadoaibmanlohpi, konsešuvdna
toimimatondoaibmameahttun
toimimattomuusdoaibmameahttunvuohta
toiminimidoaibmanamma, firbmá
toiminnallinendoaibma-, doibmamii guoskevaš, funktionála
toiminnanjohtajadoaibmajođiheaddji
toimintadoaibma, doaimmat (pl.)
toimintakertomusdoaibmačilgehus
toimintakustannukset(pl.) doaibmagolut (pl.)
toimintakykydoaibmanávccat (pl.)
toimintamahdollisuusdoaibmavejolašvuohta
toimintasuunnitelmadoaibmaplána
toimintatapadoaibmavuohki
toimintavuosidoaibmajahki
toimipaikkadoaibmabáiki
toimistodoaimmahat, kantuvra
toimistonhoitajadoaimmahatdikšu
toimistopäällikködoaimmahathoavda
toimistotyöntekijädoaimmahatbargi
toimitalodoaibmadállu
toimitilat(pl.) doaibmalanjat (pl.)
toimitsijadoaibmaolmmoš, doibmejeaddji
toimittaa(esim. lehteä) doaimmahit
toimittaa(jotakin johonkin) doaimmahit, lágidit, leveret (N)
toimittajadoaimmaheaddji, journalista
toimittaminendoaimmaheapmi, doaimmahus
toimitusdoaimmahus
toimitusjohtajabeaivválaš jođiheaddji, fitnodatjođiheaddji
toimituskirjadoaimmahusgirji
toimituskuntadoaimmaheaddjit (pl.)
toimitusmaksudoaimmahanmáksu
toimitusmiesdoaimmahusalmmái ~doaimmahusolmmái
toimituspalkkiodoaimmahanmáksu
toimituspäivädoaimmahanbeaivi
toimitustapadoaimmahanvuohki
toinennubbi
toinen ihminenearis; jutteli toisen kanssaháleštii earrásiin, toiset ihmiset, muutearrásat (pl.)
toinen kieli(kakkoskieli) nubbi giella
toipilasveaddjájeaddji, veajuiduv´vi olmmoš
toipua áhtat, áđaiduvvat, stalkat, doaibat, váhkkasit, veajuiduvvat, veaddját, vuoimmáiduvvat, návccaiduvvat, fámosmuvvat, healssaiduvvat, searaiduvvat, áhpáiduvvat, áhpásmuvvat; saada toipumaanáđaiduhttit, stalkadit
toisaallanuppe guovllos
toisaallenuppos, nuppe guvlui
toisaaltanuppe dáfus
toisarvoinennuppeárvosaš, sekundára, vuolitárvosaš
toisekseennuppe dáfus; nuppádassii
toiseksinubbin; nuppádassii
toisen kerrannuppe geardde, nuppes
toisenlainennuppelágan
toisenvarainennuppissorjavaš; toisenvarainen eliönuppissorjavaš ealán
toisinnuppeláhkai, nuppeládje; earaláhkai, earaládje, iežaláhkai, iežaládje
toisinaangaskkohagaid, gaskkaid, muhtumin ~muhtimin, duollet dálle, duolluid dálluid
toisintogearddahus, geardun
toiskielinenvierrogielat
toisluokkalainennuppiluohkkálaš
toispuolinenbealát-
toissa päivänäovddet beaivve
toissa vuonnaovddet jage; toissavuotinenovddetjagáš
toissijainensekundára, nubbesadjásaš
toistaageardduhit, geardut; (perässä toisen sanomaa)jievžat
toistaiseksidoaisttážii
toistakymmentänuppelohkái; pitkälti toistakymmentämáŋganuppelohkái, toistakymmentä ihmistänuppelogis
toistamiseennuppe háve, ođđasis
toistedoiste, nuppes
toistellabáibmat, hoahkat, bádjálastit, gerddodit; (toisen sanomaa)jievžžadit
toistogeardun, geardduheapmi
toistuageardduhuv´vot, nuppesdáhpáhuvvat
toistuvastidávjjet, jám´ma
toitottaa, töräytellä(vars. hanhesta) roaŋgit
toivedoaivva, vuordda
toiveikasdoaivvalaš
toivodoaivu; menettää toivonsadoaivvuhuvvat
toivoasávvat, doaivut; (toisilleen)sávadit, (nopeasti)sávvalit
toivomussávaldat, doaivumuš, vuordámuš
toivoskelladoaivvuhit
toivotellasávadit
toivotondoaivvuh/eapme (-is)
toivottaasávvat, doaivvuhit; (nopeasti)sávvalit
toivottavasávahahtti, doaivvohahtti
toivottavastidoaivvu mielde, doaivumis, sávvamis
toivottomuusdoaivvuhisvuohta
toivotussávaldat
tokaistaláhttestit, beaggalit
tokanajajavuodjeleaddji, vuojeheaddji
tokialmma, almmatge, áinnas; dieđusge
tokkaeallu; lähteä ajamaan tokkaavuodjelit
tokkakunta(yhden tai useamman omistajan yhdessä paimennettavat porot) siida
tokkamies(pitää huolen porotokasta) siidadoal´li
toleranssitoleránsa
toleranttitoleránta
tolkkugursa; tuossa ei ole tolkkuadies ii leat gursa
tolkutonoaivveh/eapme (-is); tolkuton teko oaivvehis dahku
tolkuttomastioaivveheamet
tolkuttomuusoaivvehisvuohta
tolpittaastolpet
tolppastoalpu
tomaattitomáhtta
tomppelicol´li, col´la, col´lor, cohppi, eaibmi, toska
tomppelimainen, itsepäinenstoaljas (-is); tomppelimainen, itsepäinen ihminenstoallju
tomugavja
tomuinengavjá/i (-s), gavj/ii (-es)
tomusokeribulvvarsohkkarat (pl.)
tonkiaboltut, borvet, moivet, skurbat, skuorgat
tonkkaspán´nja, duŋka
tonniton´na
tonnikaladutnaguolli, ton´naguolli
tonttiviessosadji, duktásadji, donte (S), tomta (N)
tonttuháldi, stállu, donto (S)
topakkasearalaš
topakka nainengába, gáhpagaš, gákšu
toppasokeridohppasohkar
torabealku
torahammasčalán
toraisariid/ui (-os), bealkálas
torakkakakkerláhkká
toritoarga, šillju
torjua dustet, hehttet, caggat, eastadit
torjuntadusten, dustehus, hehtten, caggan
torjunta-ainedustenávnnas
torkahdella oađestuddat
torkahtaasnahpastit, nohkastit, ajihit
torkkuasnahppot ~ snahpput, adjágastit
torkuntaadjágas
torkuskellasnahpadit
tornidoardna ~ toardna
torppabarta; (hist., S)toarpa, láigodáloš
torppari(hist., S) torpár, láigodálolaš
torstaiduorastat; torstainaduorastaga
torttutortá, gohttá
toru, toruminenskuldohus
toruaskuldot, moaitit, ráŋgut; joutua jonkun torumaksi, saada joltakulta toruja skuldohallat (soapmásii)
toruskellamoaittašit, skuldostallat, duđđut; šikkodit
torvensoittajadorvečuojaheaddji
torvidorve
torvijäkäläbohccejeagil
tosi duohta
tosiaanduođaid
tosiasiaduohtaáš´ši
tosiasiallinenduođalaš
tosiasiallisestiduohtaáššis
tosinlea duohta ahte ...; hän oli tosin köyhä mutta... lea duohta ahte son lei geafi muhto ...
tosissaan duođas, duhtosii, duođabearis
tositapausduohta dáhpáhus
tositarinaduohta muitalus
tositeduođus
tossuloabát, loabátgáma
toteamusgávnnaheapmi, gávnnahus, konstateren
totellajeagadit, doahttalit
toteuttaaollašuhttit, dahkat duohtan
toteuttaminenollašuhttin, duohtandahkan
toteutuaollašuvvat, šaddat duohtan
toteutuminenollašupmi, duohtanšaddan
totinenduođalaš
tottelematondoahttalmeahttun, jeagatmeahttun, jeagoh/eapme (-is), huvddah/eapme (-is), eahpegulolaš; (lapsista)nággár (-is), ufiddin (-is)
tottelevainenjegolaš, gulolaš, huvddalaš
tottelevaisuusjegolašvuohta, gulolašvuohta, huvddalašvuohta
tottua (johonkin)hárjánit, doahttat, dagalduvvat, siektat, vuogáiduvvat, vuohkáduvvat, vuohkádit; (ikävään asiaan) análduvvat, (outoon asiaan)doahppádit, (ihmisiin, eläimestä)seatnat
tottumatonhárjánmeahttun, oahppameahttun, vánttah/eapme (-is), umáht/tu (-os)
tottuminenhárjáneapmi
tottumushárjánupmi, vierru, doahppádeapmi
totunnainenvirolaš
totutellaoahpahallat
totuttaa(johonkin) hárjehit, oahpahit, siektadit; (ihmisiin, eläimestä)seatnadit
totuttautuahárjehit iežas, oahpahallat
totuudenmukainenrealisttalaš
totuusduohtavuohta, duhtodat
touhottaa huššat
touhottavahuš´šá/i (-s)
touhudoapma, hušša, rassa
touhukas doabmil (-is), barggán (-is)
touhutadoapmat, rassat, rasildit, barggadit, áŋgiruššat, gimbbaldit
toukkasuoksa, giksa, máhtu
toukkainen(liha, kala, sieni) suoksá/i (-s), suks/ii (-es); tulla toukkaiseksisuoksat, päästää tulemaan (liha) toukkaiseksisuoksadit
toukkavaihe(biol.) suoksamuddu
toukokuumiessemánnu, máimánnu (N, R)
touvi(punottu paksu köysi) toavva ~ doavva
toveriskihpár ~skibir, guoibmi, verdde, olmmái
toverukset(pl.) skihpáraččat (pl.), guimmežat (pl.), verddežat (pl.), olbmážat (pl.)
toveruusskihpárvuohta, verddevuohta
tovibodda; lyhyen tovinoanehassii, oanehaš, pitkän tovináigebotta
traaginentragihkalaš
traditiotradišuvdna, árbevierru
tragediatragediija
tragiikkatragihkka
traktoritraktor, tráktor
transformaatiotransformašuvdna
transistoritransistor
transitiivinen(kiel.) transitiiva
transkriboidatranskriberet
transkriptiotranskripšuvdna
translatiivi(kiel.) translatiiva
transsi, hurmostránsa
treenatahárjehallat, trenet
trenditreanda
trendikästreanddalaš
trimmatatrim´met
trio(mus.) trio
triviaalitriviála
trollatatrul´lošit
trollitruol´la
troolifeastonuohtti
trooppinentropihkalaš
tropiikkitropihkka
trumpettitrumpeahtta, trompehta ~ trumpehta
tsaaricára, ruoššageaisár
tšuudi(vainolainen)čuhti
tuberkuloosituberkulosa (ks. keuhkotauti)
tuhahdellacuskit
tuhannesduháhat
tuhannesosaduháhatoassi
tuhansittainduháhiid mielde
tuhatduhát
tuhatjalkainenduhátjuolggat
tuhatvuotinenduhátjahkásaš
tuhertaaruccistit, roancut, roancat; tuhertaa itkuačierostuddat
tuhkagutna; muuttua tuhkaksigutnaluvvat
tuhkakuppigutnalihtti, gutnagohppu
tuhkalaatikko(uuninluukun edessä) ommanaski
tuhkarokkobárkodávda, bárku, reavdu
tuhkata(ottaa tuhkat tulisijasta) gudnet
tuhkata(vainaja) gutnadit, gudnet
tuhkimogutnabáđoš
tuhlaajapoika(Raamatun) skievttardeaddji bárdni
tuhlailevaskievttár (-is), skihtar (-is), skiđar (-is), duvhllár (-is), háskkár (-is), eavddár (-is); oastálas, oastil (-is), háhkalas, háhkkil (-is)
tuhlariskievttár, duvhllár, eavddár
tuhlataskievttidit, skievttardit, skievttáruššat, skihtardit, skiđardit, duvhllidit, háskkidit, háskkirdit, hásket, eavddáruššat; heavahit ~ stajidit ~ duš´šadit (opmodagas), bálkut ~ suohpput ~ hoigat (ruđaidis)
tuhma(lapsista) nággár (-is), ufiddin (-is), hilb/at (-es); olla tuhmanággáruššat, ufiddinuššat, hilbošit
tuhmuusnággárvuohta, hilbatvuohta; tehdä tuhmuuksiahilbošit
tuho(eläinten)jápmu; (ihmisten)sorbmi
tuhoeläinriktá
tuhohyönteinenbeaiskodivri, beaiskoboatkkahas, billár
tuhoisaduš´šadeaddji, sorpmálaš, vahátlaš, destruktiiva
tuholainen(hyönteisistä, hiiristä tms.) beaisku, billár
tuholainen(ihmisestä, petoeläimistä) speadjár, stajár
tuhopolttajapyromána
tuhopolttocahkkehuv´von buollin
tuhotaduš´šadit, stajidit, heavahit, hearjidit
tuhota, hävittää(poroja) speadjat
tuhoutuaduš´šat, heavvanit
tuhraantuadurdut
tuhriadurddidit, ruccistit, rivccidit
tuhruinenruiv/vas (-e-), duolv/vas (-a)
tuhto, teljo(veneessä) dilljá
tuijottaagaivát, gávkat, váv´vát, stir´rát, dearšát, duoršát, čirsát, jabbut, jabbát, siđvát, sirvát
tuikata(johonkin) nahkehit, bidjalit
tuikata(tuleen) cahkkehit
tuikisakka, čađa; tuiki tarpeellinen sakka dárbbašlaš, tuiki tuttučađa oahpis
tuikkia(tähdistä) bilaidit, ravkit, seavvit
tuima(tuulesta) gar/as (-ra)
tuiskahtaa(nenälleen) snuittet, snuhkormastit, guppirdit, guppistit, guppihit
tuiske, ryöppy(lumen, hiekan) soiccas ~ coiccas; ruveta tupruamaan, ryöppyämään soicát ~ coicát, soiccáskit ~ coiccáskit
tuiskuborga, njeađgga, guoldu
tuiskuttaaborgat, soicit, njeađgat, guolddustit, ruividit; alkaa tuiskuttaaborget, soiccáskit, ruivváskit
tuittuilla(lapsista) luoktudit, gonstošit, suhtadit
tuittupäinen(lapsista) suhtadahkes
tukahduttaa(tuli) hávkadit, čáskadit
tukahtuahávkat
tukalaváiga/t (-dis), unohas; tukala paikkavuor´rádus
tukanleikkuuvuoktačuohppan
tukeadoarjut, doarjalit, dorjjodit, veahkehit; duvdit, caggat
tukehduttaahávkadit
tukehtua(häkään)hávkat; (ruokaan)boakčánit
tukeutua(johonkin) doarjut; (hetkeksi)dorjet; (jatkuvasti)dorjjodit; kävellä johonkin tukeutuendoarjjuhit
tukevastarg/gas (-a), starg/at (-es), nan/us (-a) ~ nan/us (-u)
tukevastistarga
tukevoittaastargadit, starggasmahttit
tukevoituastargat, starggasmuvvat
tukevuusstargatvuohta
tuki(abstr.) doarjja, doarjalus, veahkki
tuki (konkr.) duvdda, caggi, cakkan, doarjja; ottaa tukeadoarjut, dorjet, dorjjodit
tukiasemadoarjjastašuvdna
tukihenkilödoarjjaolmmoš
tukijadoarjaleaddji, guotteheaddji
tukijärjestelmädoarjjaortnet
tukikohtadoarjjabáiki
tukikudos(anat.) duvddagođus
tukiopetusdoarjjaoahpahus
tukiosa(esim. eläkkeen) doarjjaoassi
tukipalkkioruhtadoarjja
tukipilaričuolda
tukirakenneriggi
tukirankaduvddariggi
tukisideduvddačanas ~ duvddačanus
tukistaaduhkuštit, šluvgit busttus ~ vuovttain
tukkavuovttat (pl.)
tukkakoskelovuoktagoalsi
tukkapöllyduhkušteapmi
tukkasotkavuoktafiehta
tukkeutuadahppot, dahppasit, buđđosit, buđđosuvvat, notkašuvvat; (esim. korvasta)jađgot
tukkidimbbar
tukkiadahppat, buođđut, (täyteen)notkat; tulla tukituksidahppot
tukkilauttadimbbarlahtta
tukkimiehentäisálvandivri
tukkisahadimbbarsahá
tukko (esim. heinää, karvoja)duhkku, duggu
tukkoondahppasii, dahppagassii; suu tukkoon!doala njálmmát!
tukkubunta, gihppu, gimpu
tukkukauppagros´sagávpi
tukkukauppiasgros´sagávppálaš, grosista
tukosoppus
tukossadahppasis, dahppagasas
tukuttainbunttaid mielde
tulehdus(med.) vuolši
tulehduttaavuolšudit
tulehtuavuolšut (med.)
tulemaisillaanboađi boađi
tuleminenboahtin, boahtimuš; tänne ei ole tulemistadeike ii leat boahtimuš
tulenarkabuleš (-is)
tulenkestävädollagierdi
tulenliekkidolanjuovčča
tuleskellaboađadit; (useasta)boahtalit
tuleva (vastainen) boahttevaš
tulevaisuusboahtteáigi, boahttevuohta
tuli dolla; pitää tultadolastallat, boaldit dola, dolastit
tuliainendul´lejaš
tulijaboahtti
tulinenbuol´li, háittis (-is), báhk/as (-ka)
tulipalodollabuollin, dollabárti, dolaheahti, dolaváddu; (rakennuksen)vistebuollin
tulipalopakkanenmirkkobuolaš, ruosti buolaš; tulipalopakkasellaráđđa buolašin
tuliperäinenvulkánalaš, dollavulggolaš
tulipesädollabeassi, dollasadji
tulipunainendollaru/oksat (-kses), ro/ađđat (-đ´đes), skárllat, skárllatru/oksat (-kses)
tulirokkodollaboahkku, ruksesfeber, skárllatfeber
tulisija árran ~ ára; (vanha)dollasadji
tulistelladolastallat
tulitikkuriš´šasággi, dihkku (S, R); tulitikutriššat (pl.), dolat (pl.)
tulitikkurasiariš´šadoassa
tulivuorenpurkausdollavárrerussun
tulivuoridollavárri, vulkána
tulkatadulkot
tulkinnanvarainenmáŋggačilggot; tuo on aika tulkinnanvarainen asiadiet lea viehka máŋggačilggot áš´ši
tulkintadulkojupmi
tulkitadulkot
tulkkausdulkon
tulkkauspalveludulkabálvalus
tulkkidulka
tullaboahtit; (toinen toisensa perään)boahtalit, t.(joksikin)šaddat (+ ess.), boahtit (+ ess.), tulemaisillaanboađi boađi, t. perillejoavdat, t. perässäčuovvut, t.johunkuhunrohtašuvvat, boahtit, šaddat, t. toimeenbirget, t. toimeen jonkun kanssabirgehallat, t. pilvetön sääjalahastit, jal´let, t. aurinkoinen sääbeaivvádahttit, t. poutasääfirtet, t. hankikelicuoŋudit, t. tasaiseksiduolbat, duolbbasmuvvat, t. sileäksiliktut, t. talvidálvat, t. kesägeassut, t. sääskiaikačuiket, t. syödyksiborahallat, bor´rot; t. tuntemaandovddiidit, t. tuomituksidubmehallat, t. hienommaksifiidnut, t. hyvänmakuiseksinjálgut, t. kantavaksičoavjut, t. tapetuksigoddot, t. ammutuksibáhččot, t. hakatuksihuškkohallat, cápmahallat, t. petetyksibeahtahallat, t. saavutetuksijuvssahallat, t. luottavaiseksioadjut, t. valkoiseksivilggodit, t. lumivalkoiseksičeskkodit, t. keltaiseksifiskkodit, t. punaiseksiruvssodit, t. ruskeaksiruškkodit, t. mustaksičáhpodit, t. köyryselkäiseksiguvrragit, t. kevyemmäksigeahpput, t. painavammaksilossut, t. heikkonäköiseksičalmmehuvvat, t. huonokuuloiseksibealjehuvvat, t. huonohampaiseksibánehuvvat, t. voimattomaksifámohuvvat, t. taitavammaksičeahpput, t. taitamattomaksičuorbut, t. hullummaksijal´lut, t. kitsaaksihátnut, t. matkapahoinvoivaksirapmaluvvat, rapmaduvvat, t. tännemmäksidábbánit, jne.
tulla tupsahtaa ks. ilmestyä
tullatatul´let
tullituol´lu; joutua maksamaan tulliatul´lehallat
tullihallitustuol´loráđđehus
tullimiestuol´lár
tullitontuolloh/eapme (-is)
tullivirkailijatuol´lár
tulo(mat.) buvtta
tulo(rahallinen) sisaboahtu; tulot(pl.) sisaboađut (pl.)
tulo- ja menoarviobušeahtta
tuloillaanboađi boađi, gahča gahča; hän on tuloillaanson lea boađi boađi
tulokasođđa olmmoš, easkkaálgi
tuloksetonboađuskeahtes (attr.)
tulomaaboahtinriika
tulomatkaboahtinmátki; tulomatkalla boađedettiin
tulon tekijä(mat.) buvttadahkki
tulosboađus
tulosluetteloboađuslistu
tulostaa(tietok.) čálihit
tuloste (tietok.) čáláhus
tulostin(tietok.) čálán
tulosuuntaboahtinguovlu, lahkonanguovlu
tulosvastuuboađusvástu
tulotasodienasdássi
tuloverodienasvearru
tulppabunci
tulppaanitulipána ~ tulpána
tulukset(pl.) dolat (pl.)
tulvadulvi, dulvvádat; joutua tulvan alle dulvot, joen tulva korkeimmillaanmiel´ledulvi
tulvainendulv/vis (-e-); tulvainen jokidulvejohka
tulvavesidulvečáhci
tulvia dulvat; dulvvastit, dulvalit, njal´let joga
tumaseal´laváimmus
tumankelmuseal´laváimmoscuozza
tummačo/ahkkat (-hkkes), čáhppeslágan, gámis
tummaihoinen(ei mustista) gámis
tummalahnaruohodevkesnjuovvi
tummanpunainenčohkkesru/oksat (-kses)
tummanruskeaporomuzet
tummansininenčohkkesalit
tummanvihreäčohkkesruoná
tummatukkainenčáhppesvuovttat
tummentaačohkodahttit, gámodahttit, čáhpodahttit
tummentuačohkodit, gámodit, čáhpodit
tunaričuorbá, čuorbban, duipi
tunaroidačurbošit, duipet
tunarointičurbošeapmi
tunaroivaduipá/i (-s), duip/pas (-e-)
tundra duottar
tundramainenduottaraddjá/i (-s); muuttua tundramaiseksiduottarduvvat
tundranatadavveruksessinut
tundraurpiainenvilgesummolčizáš
tungeksiabahkkehallat
tungosbahkkehallan, bahkadas, bahkku
tunkea(johonkin)bahkket, dukset; (täyteen)spuŋget, spugget, spagget
tunkeilija bahkkejeaddji
tunkeillabahkkehallat
tunkeutuabahkket
tunkeutujabahkkejeaddji
tunkioduvdni, duŋgá
tunkkainen haju (ummehtuneen haju)mukkahádja, huvllahádja, luvnnjahádja, moskkuhádja; haista tunkkaiselta ~ummehtuneeltamukkiidit, huvlliidit, luvnnjiidit
tunkkifápmovinte; (autotunkki)biilaloktenbumpa, biilalovtton
tunnedovdamuš, dovdu, dovdda
tunneittaindiibmosaččat, diimmuid mielde
tunnelituneal´la, tun´nel
tunnelmamieladilli, atmosfeara, dovddut (pl.), dovdamušat (pl.)
tunnettudovddus
tunnilleen(adv.) diimmuhala
tunnistaaidentifiseret, dovdát
tunnistaminenidentifiseren, dovdán
tunnistináiccanas
tunnistusidentifiseren
tunnollinendovddolaš
tunnonvaivaoamedovdováivi
tunnoton olmmošmeahttun
tunnus dovddaldat
tunnusmerkkidovdomearka
tunnusomainenmihtilmas
tunnussanačoavddasátni, beassansátni
tunnustaadovddastit
tunnustellaiskkadit, guoskkahallat
tunnustusdovddasteapmi, dovddastus; saada tunnustustagiitaluv´vot
tunteadovdat; (toisensa)dovddadit, (tunnistaa)dovdát, opettaa tuntemaandovdáhit, tulla tuntemaan dovddiidit
tunteellinensentimentála, heark/i (-kes)
tunteetondovdduh/eapme (-is)
tunteettomastidovdduheamet
tunteettomuusdovdduhisvuohta
tuntematondovdameahttun, amas
tuntematon(mat.) dovdameahttun
tuntemusdovdamuš, dovdu
tuntidiibmu ~ tiibmu; puoli tuntiadiibmobealli
tuntikaupalla diibmoviissaid
tuntinopeusdiibmoleaktu
tuntiopettajadiibmooahpaheaddji
tuntiosoitindiibmoviissár
tuntipalkkadiibmobálká
tunto dovdu
tuntoaistidovdoáicu
tuntohermodovdosuotna, dovdonearva
tuntomerkkidovdomearka
tuntosarvidovdočoarvi, seassočoarvi
tuntudovdu
tuntuadovdot; (olla havaittavissa)vuhttot, (kehossa)gul´lot; (joltakin)orrut; nyt tuntuu olevan aika kova pakkanendál orru leamen viehka buolaš
tuntuma lagasvuohta ~ lagašvuohta
tunturi duottar; (yksittäinen)duottarčohkka, várri, (laaja tasainen tunturialue)čearru, (karu, someroinen)ráš´ša
tunturialue(tundra) duottar
tunturihaukkarievssatfál´li
tunturihorsmaduottarhorbmá
tunturihärkkialášsáhpánrássi
tunturikasvillisuusduottaršattolašvuohta
tunturikatkeromuohtacivzza
tunturikeulankärkialášgožot
tunturikihuháskil
tunturikissankäpäläduottarbusságeahpil
tunturikiururuoššaállat
tunturikoivikkomaras, marastat
tunturikoivulageš
tunturikurjenherneduottarsáhpal
tunturilainenbajon; hoam´má
tunturilauhavárresitnu
tunturiliekovárrebáinna, várregieldá
tunturilitukkaalášsuorbagoahti
tunturimaarianheinäalášháisuoidni
tunturimittarilagešmihttár
tunturinataalášsinut
tunturinlakiduottaraláš
tunturinuppisarabohccolukti
tunturinurmikkavárresuoidni
tunturipajuvárresieđga
tunturipoimulehtialášbađverássi
tunturiporoduottarboazu
tunturipöllöjievjaskuolfi
tunturisaame(pohjoissaame) davvisápmi, davvisámegiella
tunturisaamelainenduottarsápmi
tunturisopuligoddesáhpán
tunturitupaduottarstohpu
tuntuvamearkkašahtti, fuopmášahtti; tuntuvastidovdomassii, mealgat, arvat
tuoduot; tuota kauttaduokko, tuota puoltaduobbil
tuodabuktit; (mukanaan)mielddisbuktit; (tännemmäksi)dáppidit
tuohenkiskontapaikkalokkohat
tuohibeas´si; kiskoa tuohtaloggut, (vähän)lokkastit, (vähin erin)lokkodit
tuohikonttibeas´selávka
tuohonduosa
tuohustaaduohoštit, duhastit
tuokiobodda, oatnelanbodda; tuokionoatnelanbotta
tuoksahtaahaksostit, leavggehit
tuoksuhádja
tuoksuahaksot, leavgit
tuoksualvejuurihádjagáiski
tuoksuhernehádjahearta
tuolistuollu, stole
tuolladuoppe; noilla seuduinduokko, tuolta suunnaltaduoppil, tuolta (ohi)duokko, tuolla kaukana doppe, tuolla puolelladon bealde, tuolle puolelledon beallai, tuota puoltaduoppil, tuolla tavalladuon láhkai, nuo; juuri tuolladuoppánaga
tuollainen duokkár, duokkáraš
tuolloindalle, duon áigge
tuoltaduoppil
tuomariduopmár
tuomaristoduopmárat (pl.) duopmárgoddi, jury
tuomiduopma
tuomioduopmu
tuomioistuinduopmostuollu
tuomiokapituliduopmokapihttal
tuomiokirkkoduopmogirku
tuomiokuntaduopmogoddi
tuomiopäiväduopmobeaivi
tuomitadubmet; tulla tuomituksidubmehallat
tuommoinenduokkár, duokkáraš
tuonelajábmiidáibmu, gol´levárri
tuonneduohko; (kauas)dohko
tuonnemmaksiduobbelii, duobbelebbui, (vähän)duobbelažžii; siirtää tuonnemmaksiduoppidit, mennä tuonnemmaksiduobbánit
tuonnempaaduobbil, (vähän)duobbelačča
tuonnempanaduobbelis, duobbeleappos, (vähän)duobbelaččas
tuonnempiduoppit, doppit
tuonnimmainenduoppimus, doppimus; tuonnimmaisenaduoppimusas, doppimusas, tuonnimmaiseksiduoppimussii, doppimusas
tuonnottainduvle
tuontigálvobuktin, buktu, importa, importeren
tuontitavarabuktingálvu
tuoppivuollalássa ~vuollaláse
tuore, veresvaras; tuore kangasmetsälákta guolbbavuovdi
tuoreeltaan, verekseltäänvarasnaga
tuoremehuluonddusáhppi, luonddusákta, varassáhppi
tuossaduo; (lähellä)duosttán
tuota kauttaduokko
tuota pikaafarggamusat
tuota puolta don beale; on kuljettava tuota puoltagalgá johtit don beale
tuotannollinenbuvttadus-, buvttadeapmái ~ buvttadussii guoskevaš
tuotantobuvttadeapmi, buvttadus
tuotantokustannusbuvttadangollu
tuotantolaitosbuvttadanlágádus
tuotantotoimintabuvttadandoaibma
tuotebuvtta, produkta
tuottaabuvttihit; (tavaroita)buvttadit
tuottajabuvttadeaddji
tuottamatonávkkeh/eapme (-is); (maasta, vedestä)guorb/bas (-a), šattoh/eapme (-is)
tuottamusbuvttiheapmi
tuottavuusproduktiviteahtta ~ produktivatehta
tuotteistaabuktagahttit
tuotteliasproduktiivvalaš
tuottobuvttus, vuoitu
tupastohpu, barta; tuvassa viihtyvä ihminenstobuhas
tupaantuliaisetfár´renfeasta
tupakansavuduhpátsuovva
tupakantumppiduhpátstumpu, duhpátnalta, stubbu
tupakatonduhpátkeahtes (attr.)
tupakkaduhpát
tupakkamassiduhpátguhkkár
tupakoidaborgguhit, duhpáhastit
tupakointiborgguheapmi, duhpáhastin
tupakoitsijaborgguheaddji, duhpátolmmoš, duhpátboaldi
tupasluikkamiektaruoš´ši
tupasvillamiektaul´lu
tuppautua (seuraan)bahkket, njoammasit
tuppidohppa
tuppisuinen(ihmisestä) uld/das (-a), skuŋk/kas (-a-)
tuppisuu(ihmisestä) jávsku, ulda, skuŋka, skuŋkadiŋga
tuppivyöniibeboagán
tuppo(heinää, karvoja) duhkku, duggu
tuprahtaaborggihit, bohrihit
tuprautellaborgguhit, soiccuhit
tuprutaborgit, soicit, borggistit, soiccistit
tupruttaaborgguhit, bohraidahttit
tupsahtaaks. ilmestyä
tupsudiehppi; varustaa tupsuilladihppet, diehppat
tupsulakkidiehppegahpir
tupsumainendiehpas (-)
tupsuuntuadiehppiluvvat
tuputtaa fáluhit, návdut, návdduhit, geaigguhit
turha duš´ši,duššálaš; pitää turhanaduššášit
turhaanduššás, duššiid dihte
turhamainenduššálaš
turhamaisuusduššálašvuohta, goargu
turhanpäiväinenduššálaš
turhantarkka(k)ránt/ui (-os), (k)ránt/o (-tos), dárk/i (-kes); (johonkin ruokaan) nirvvas (-), golp/pas (-e-)
turhauttaaduššástuhttit
turhautuaduššástuvvat
turhuusduš´ši, duššit (pl.)
turinašurra
turismiturisma, mátkeealáhus
turistašurrat, šoarrat, huleštit, humeštit
turistiturista; (länsimurteissa)myydä matkamuistoja turisteilleturistet, (itämurteissa) kuljeskella jossakin turistinaturistet
turjanpoimulehtidavvevuolpu
turjansaamedarjjesámegiella
turkisfuođ´đonáhkki
turkiseläin návdi; jossa on paljon turkiseläimiänávdá/i (-s); sillä alueella on paljon turkiseläimiädiet lea návdás guovlu
turkistarhanáhkkefuođ´đogárdi
turkkidorka; (poronahkainen)beaska
turkkiturkkagiella
turkkilainenturkalaš
turkkilohávdádangobbá
turkkurináhkkegoar´ru
turmaroassu
turmellabilidit, billistit
turmeltuabillašuvvat
turmelus(moraalin, tapojen) billašupmi
turmioheavvu
turmiollinensorbmá/i (-s), hev´v/ui (-os)
turnajaiset(pl.) stoahkamat (pl.)
turnipsiturnipsa, fuođarnávrraš
turpa(poron, hevosen tms.) njunni
turpeennostopaikkalokkohat
turskadorski
turskanpyyntidorskebivdu
turskanpyytäjädorskebivdi
turtagál/nnas (-dna)
turturikyyhkyturtilduv´vá
turvadorvu
turvaistuindorvobeaŋka
turvakotidorvoruoktu
turvallinendorvvolaš, oadjebas
turvallisuusdorvvolašvuohta
turvallisuusneuvostodorvvolašvuođaráđđi
turvapaikkadorvobáiki
turvapaikkaoikeusdorvobáikevuoigatvuohta
turvata dorvvastit
turvatondorvvuh/eapme (-is)
turvattomuusdorvvuhisvuohta
turvautua(johonkuhun, johonkin) dorvvastit ~ dorvádit (soapmásii, masa nu)
turvavyödorvoboagán; (autossa)biilaboagán
turvelavdnji, darfi, muttar; nostaa turvettaloggut, (vähän)lokkastit, (vähin erin)lokkodit
turvehtia(kota) lavdnjet, muttardit
turvekammigám´me, buvri
turvekotalavdnjegoahti, darfegoahti; (yöpymissuojana)gám´me
turvoksissabohtanan
turvota bohtanit; (tiiviiksi, puuesineestä)dokŋat
turvottaabohttehit; (vedenpitäväksi)dokŋadit
turvotusbohtaneapmi, bohtti; (nivelessä)lađasvuolši
tusinadusen, dusiidna, duoltu
tusinoittainduseniid mielde; hyllyssä oli tusinoittain sanakirjojahildus ledje duseniid mielde sátnegirjjit
tuskaduski
tuskailladuskidit, duikudit
tuskainenduská/i (-s)
tuskallinenbávččas, gihpp/ui (-os)
tuskastuaduskkástuvvat
tuskatonduskkeh/eapme (-is); tuskaton leikkausduskkehis čuohpadus
tuskin il´lá
tussituš´ša
tutista doarggistit; (esim. päästä) naiggistit, (vanhuuttaan)livzzistit
tutkarádár
tutkain(Raamatun) seahčagas; potkia tutkainta vastaan (tehdä turhaa vastarintaa)čiekčat seahčagasa vuostá
tutkiadutkat; tulla tutkituksidutkot
tutkielmadutkkadeapmi, essea
tutkijadutki
tutkimatondutkameahttun, dutkkakeahtes (attr.), suokkardallameahttun; tutkimattomat ovat Herran tietdutkameahttumat leat Hearrá geainnut
tutkiminendutkan
tutkimusdutkamuš, dutkan
tutkimusaineistodutkanmateriála
tutkimusaladutkansuorgi
tutkimusaluedutkanguovlu
tutkimuskeskusdutkanguovddáš
tutkimuskohdedutkanfáddá
tutkimuslaitosdutkanlágádus
tutkimusmatkadutkanmátki
tutkimusmatkailijadutkanmátkkálaš
tutkimuspaikkadutkanbáiki
tutkimustoimintadutkandoaibma
tutkimustulosdutkanboađus
tutkimustyödutkanbargu
tutkintadutkan, dutkkadeapmi
tutkinto dutkkus, eksámen
tutkintovankeusháldogiddagas
tutkintovankiháldofáŋga
tutkiskellaguorahallat, suokkarit, dutkkadit, stuđeret
tutkittavadutkamuš; tutkittavana olevadutkanvuloš
tutkituttaadutkkahit; kävi lääkärillä itseään tutkituttamassafinai doaktára luhtte iežas dutkkaheamen
tuttava oahpis, oahpes olmmoš
tuttavallinenguoimmuheaddji, guoimmuhan-
tuttavapiirioahpes olbmot (pl), oahppásat (pl.); hänen tuttapiirissäänsu oahppásiid siste
tuttidoahttu, nár´radoahttu
tuttipullodoahttoboahtal
tuttuoahp/is (-es); (tunnettu)dovddus
tutustua(+ ill.) oahpásmuvvat, oahppašuvvat
tutustuttaa(+ ill.) oahpásmuhttit
tuuditellavuhtodit
tuudittaavuohttut
tuuheabolf/fas (-e-), barf/fas (-e-), bierf/fas (-e-); tulla tuuheammaksibolffagit, barffagit, bierffagit, olla jossakin tuuheanabolfát, barfát, bierfát, kulkea tuuheanabolffuhit, barffuhit, bierffuhit
tuulahdusjiella
tuulastaaduhastit ~ duhaštit ~ duohoštit
tuulenhenkijiella, hieibma, spiella
tuulenkalasivla
tuulenpesästálu lávžegihppu, ris´sečuolbma
tuulenpuuskaspál´li, roassa, roassu
tuulensuojabieggasuodji; (kangas tms.)bearjjas
tuulenvirejiella, hieibma, spiella, nirbbet
tuuleskellabiekkadit
tuuletinbosan, boson
tuulettaa(vaatteita)biggohit, (huonetta)biekkahit
tuulettuabiggot
tuuletusbiggohus
tuuletusaukkoheaggaráigi
tuulibiegga (ks. tuulenhenki, tuulenpuuska, myrsky)
tuuli(mieliala) miellaláhki, miella, latnja, gopma, giira; olla huonolla tuulellaleat heajos mielas ~ lanjas ~ gomas ~ giirras; tulla huonolle tuulellešaddat heajos millii ~ latnjii ~ gopmii ~ giirii
tuulihaukkabieggafál´li
tuulilasiovdalássa ~ovdaláse
tuulimyllybieggamil´lu
tuulinenbieggá/i (-s), bigg/ii (-es), biekkus (-is), biekkas (attr.)
tuuliviiribieggajor´ri
tuullabieggat; (heikosti)jiellat, jieluštit, hieibmat, spiellat; (kovasti)riđđudit; (talvella)ruvaštit, guolddustit; alkaa tuullabiekkastit, bigget, hieimmastit
tuuma(ajatus) jurdda; yksissä tuuminoktii ráđiid
tuuma(mitta) dumá
tuumailla(tuumia) jurddašaddat, smiehtadit, árvaladdat
tuupatahoigadastit
tuupertua(suulleen, vatsalleen) gopmulit
tuurasáiti, gáldosáiti; käyttää tuuraasáittástallat
tuurituvra, lihkku
tyhjentyä, tyhjetä guorranit; (esim. reestä käyttöä varten)sálkat
tyhjentäägur´ret; (esim. reki käyttöä varten)sálket
tyhjiöguoru, guorosadji, vakuma
tyhjiöpakkausvakumapáhkken
tyhjyysguorusvuohta
tyhjäguor/us (-os); tyhjänä, tyhjilläänguorosnaga, guorusin
tyhjäntoimittaja joavdelasti, duššiiddoaimmaheaddji
tyhmentyädoavkut, duihmut
tyhmentää doavkudit, duihmudit
tyhmyysdoavkivuohta, dovkodat, duihmivuohta, duihmodat; tehdä tyhmyyksiädovkošit, čurbošit
tyhmädoavk/i (-kes), duihm/i (-mes), áddemeahttun, dáidemeahttun, umáht/tu (-os), oktageardán, jorb/bas (-a), gáiccas (-); pitää jotakuta tyhmänädoavkkášit ~ duihmmášit soapmása
tykistö(mil.) artilleriija
tykkikanovdna, háhkka
tykkimies(mil.) artillerista
tykkylumiritni; tykkylumisääritnálat
tykkyynnyttää(peittää tykkylumeen) ritnudit
tykkyyntyä(peittyä tykkylumeen) ritnut
tykkänäändivdna, jalga, visožit
tyllibuvvedat
tylpistyädulppagit, dulput, nurddagit, nurssagit, durssagit, noarssagit, nuorssagit, nuorsuluvvat, nursašuvvat, buldut, bulddagit, diehppiluvvat, diehpagit
tylppädulp/pas (-e-) dulpá/i (-s), dulp/ui (-os), nurd/das (-e-) durs/sas (-e-), noarssas (-); tylppänädulppil
tylppä esine dulpi, dulpu, nurdi, nursu
tylppä kulma(mat.) leappočiehka
tylppälehtivitaculcevihti
tylsyttää(terää) basttehuhttit, ávjjohuhttit, dielladit, nuorrat, nearrat (R), nearohuhttit (R)
tylsyä(kärjestä) dulppagit, nurddagit, nurssagit, nuorsuluvvat, noarssagit, diehppiluvvat, diehpadit
tylsyä(terästä) basttehuvvat, basttohuvvat, ávjjohuvvat, nuorrat, nuorrašuvvat, norkkagit, diellat, jollašuvvat, jol´lot, buldut, bulddagit, nearranit (R)
tylsä(kärjestä) dulpá/i (-s), dulp/pas (-e-), nurd/das (-e-), nurs/sas (-e-), njuneh/eapme (-is)
tylsä (terästä) bastteh/eapme (-is), basttoh/eapme (-is), ávjjoh/eapme (-is), dielas, nearas (R), nearoh/eapme (-is) (R)
tylygoav/vi (-es), juvd/u (-dos), juvdu/i (-os), goađu/t (-his), garraváimmot, láđismeahttun
tylyysgoavvivuohta, juvduivuohta
tympäiseväsuiva/t (-dis), dolkadahtti
tympäännyttääks. kyllästyttää; pitkästyttää
tympääntyäks. kyllästyä; pitkästyä
tynkänalta, navka
tynnyrifárppal, dudnar, dudnu
typertyädoavkut, jorbbodit
typerysgáigá ~ gáigi, col´li, cohcci, colpi, jorbá, guorosoaivi, muorraoaivi, darfeboallu, sámeloaivi, sávza, gáica
typeryysdoavkivuohta, dovkodat, gáigávuohta ~ gáigivuohta
typerädoavk/i (-kes), duihm/i (-mes), gáiggas (-is), collas (-is), colppas (-is); pitää jotakuta liian typeränädoavkkášit ~ duihmmášit ~ gáiggášit soapmása
typpinitrogena, hávkka, dahpa
typpihappo(kem.) nitrogenasivra, dahpasivra
tyrannityrán´na
tyrannisoidatyranniseret
tyrehtyänohkat, bisánit, hávkat
tyrkkiähoigat, hoiggadit
tyrkyttää fáluhit, návdut, návdduhit, geaigguhit
tyrkätähoigadastit, duvdilit, norddastit
tyrmistyttäähirpmástuhttit, goavddustuhttit
tyrmistyähirpmástuvvat, goavddustuvvat, cohcagit
tyrniduordna
tyroksiinityroksiidna
tyrskymárahat
tyrskytämárrat, báffat, boršut
tyräguskkádávda, guskkáváddu, guskkiidanváddu; saada tyräguskkiidit
tyttönieida; hakkailla tyttöjä (pojista)niidet
tyttöaikanieidavuohta
tyttölapsinieidamánná
tyttönen nieiddaš
tyttörukkanieiddahuoš, nieidasohti
tyttöys nieidavuohta
tytär nieida
tytärpuolinieidabealle
tytönhupakkonieidalimški, nieidalihtor, nieidasahpal
tyvengoalk/i (-es); (subst.) goalki
tyven, tyyni (myrskyn jälkeen) váhčči
tyvi mátta
tyviluumáttadákti
tyydytettygal´lehuv´von; tyydytetty rasvagal´lehuv´von buoidi
tyydyttämätöngal´letkeahtes (attr.); tyydyttämätön rasvagal´letkeahtes buoidi
tyydyttäväduhtadahtti, duđahahtti
tyydyttäägal´lehit, duhtadit; (nälkä, jano)čáskadit
tyydytysgal´leheapmi, gal´lehus, duhtadeapmi
tyylistiila
tyylikausistiilaáigodat
tyylikässtiillalaš, vuogálaš; (vaatetukseltaan)hámálaš, geamp/a (-pas)
tyylillinenstilistihkalaš
tyyliopillinenstilistihkalaš
tyylioppistilistihkka
tyylipiirrestiilasárggus
tyyliryhmästiilasuorgi
tyylitönhámeh/eapme (-is)
tyynehkö ilma loažži
tyyni goalk/i (-kes); tyyni ilmagoalki
tyyni(vedenpinnasta) snár/ri (-es)
tyyni vesisnárri
tyynni(kaikki tyynni) divdna, gaitdivnnat, gaitdin
tyynnytelläoadjudallat, odjodahttalit
tyynnyttelyoadjudeapmi
tyynnyttääráfohit, oadjudit, oahcudit, staigadit, soažžudit, doažžudit
tyyntyä(ihmisestä) ráfot, oadjut, oahcut, staigat, soažžut, doažžut; ruveta tyyntymäänstaiggiidit
tyyntyä(säästä, tuulesta) golket, goalkkidit, váhččet, staigat, soažžut, doažžut; golkestit, loahkehit
tyyny(itämurteissa)guoddá; (länsimurteissa) bolsttar
tyynyliina(itämurteissa)guoddolggoš; (länsimurteissa)bolsttarolggoš
tyypillinenmihtilmas, typihkalaš
tyyppitiipa
-tyyppinen-tiipasaš
tyyrpuuri(laivassa) olgešbordi, seahpebordi
tyyssijasiida; rauhan tyyssija ráfi siida
tyystindivdna, jalga, visožit
tyytymättömyysduhtameahttunvuohta
tyytymätön(+ ill.) duhtameahttun (+ ill.), duđah/eapme (-is) (+ ill.)
tyytyväinen(+ ill.) duhtavaš (+ ill.), duđavaš (+ ill.)
tyytyä(+ ill.) duhtat (+ ill.; tyytyi siihen, mitä oli saanutduđai dasa, maid lei ožžon
työbargu, doaibma, virgi; duodji
työaikabargoáigi
työehtosopimusbargoeaktosoahpamuš
työeläkebargoealáhat
työelämäbargoeallin
työhalubarganmiella, bargomiella
työhuonebargolatnja
työintobargomokta
työkaluduodjebierggas, bargobierggas, bargoneav´vu
työkirjabargogirji
työkokemusbargohárjánupmi
työkykybargonávccat (pl.)
työkykyinenbargonávccalaš
työkyvyttömyysbargonávccahisvuohta
työkyvytönbargonávccah/eapme (-is)
työllistääaddit barggu
työllisyysbarggolašvuohta
työlupabargolohpi
työläinenbargi
työläsks. vaivalloinen, hankala
työmaabargoeana(n)
työmarkkinat(pl.) bargomárkanat (pl.)
työmatkabargomátki
työmenetelmäbargovuohki
työmiesbargoalmmái, bargoolmmái, bargi
työnantajabargoaddi, barggaheaddji
työnhakijabargoohcci
työnjakobargojuohku
työnjohtajabargohoavda
työnnellähoiggadit, hoigat
työnohjaajabargobagadal´li
työnseisausbargobis´seheapmi
työntekijä bargi
työntekobargan
työntyähoigasit; (tunkeutua)bahkket, cáhkit
työntää hoigat; (jatkuvasti)hoiggadit, joutua jonkun työntämäksihoiggahallat
työntää jotakin toisen tehtäväksidodjit; yrittää työntää jotakin toisen tehtäväksidodjalit; yritti työntää sen hankalan lomakkeen minun täytettäväksidodjalii munnje dan moalkás skovi deavdinláhkai
työntö hoigadeapmi
työnvälitys bargogaskkusteapmi
työolosuhteet(pl.) bargodilálašvuođat (pl.)
työpaikkabargosadji
työpajabádji
työpanosbargomearri
työpäiväbargobeaivi
työpöytäbargobeavdi
työryhmäbargojoavku
työskennelläbargat, barggadit, barggildit, buđaldit, rasildit, hom´mástallat
työskentelybargan, bargu
työsopimusbargošiehtadus, bargosoahpamuš
työstää ávnnastit, ávdnet
työsuhdebargogaskavuohta
työtapabargovuohki
työtapaturmabargobárti
työteliäsbarggán (-is), barggolaš
työtilannebargodilli
työtodistusbargoduođaštus
työtoveribargoskihpár
työttömyysbargguhisvuohta
työttömyyseläkebargguhisvuođaealáhat
työtulobargodienas
työturvallisuusbargodorvvolašvuohta
työtönbargguh/eapme (-is)
työvaatebargobivttas
työviikkobargovahkku
työvoimabargofápmu
työvoimatoimistobargofápmodoaimmahat
työvuorobargovuorru
työväenliikebargiidlihkadus
työväenluokka(pol.) bargiidluohkká, proletariáhtta
työväenpuoluebargiidbellodat
työväkibargit (pl.)
työvälinebargoneav´vu
työympäristöbargobiras
täditellä, kutsua tädikseen (isän siskoa)siesástallat, (äidin vanhempaa siskoa) goaskkástallat, (äidin nuorempaa siskoa)muoŧástallat
tähdebázahus
tähdendihte ~ dihtii, geažil; sen tähdendan dihte, danin, danne, minkä tähden?manin, manne?
tähdenlentonástelužas, meteora
tähdentäädeattuhit
tähdätä, sihdatasiktet ~ sivttet
tähkägordnegihppu, gordneoaivi
tähtinásti
tähtijoukkonástečoahkki
tähtirikkonástenarti
tähtitiedenástedieđa, astronomiija
tähtitorninástedoardna, observatoria
tähtäin, sihtisikta ~ sivtta
tähtönennásttáš
tähyillä (tähystellä) várdát, várdahit, vákšát
tähystysleikkaus(med.) guovlančuohpadus
tähändása
tähänastinendássáš, dássá-; hänen tähänastiset tienestinsä eivät ole kovin kummoisiasu dálá dietnasat eai leat rámi veara
täidihkki
täinendihkká/i (-s)
täinmunat(pl.) čivrrus, njivdnja
täkyseakti
täkäläinendáppeolmmoš; täkäläiset eivät käyttäydy tuolla tavalladáppeolbmot eai láhtte nie
täkäläinen porodáppeboazu; tuo kyllä tuntuisi olevan täkäläinen porodiet gal orošii leamen dáppeboazu
tällainendákkár, dákkáraš
tällöindalle; silloin tällöinduollet dálle
tämmöinendákkár, dakkáraš
tämädát; tämä näindá-dát, tässä näindá-dás, tähän näindá-dása
tämä puolidát bealli; tällä puolelladán bealde, tälle puolelledán beallai, tätä puoltadán beale
tämä päivä otnáš; täksi päiväksi, tähän päivään mennessäotnážii, tästä päivästä lähtien otnážis
tämänkaltainendánsullasaš
tämänkertainendánháváš
tämänpäiväinenotná(š); tämänpäiväiset asiatotnážat
tämänvuotinendánjagáš
tännedeike
tännemmäksidábbelii, dábbelebbui; vähän tännemmäksidábbelažžii; siirtyä tännemmäksidábbánit, siirtää tännemmäksidáppidit
tännempidáppit
tännempänädábbelis, dábbeleappos; vähän tännempänädábbelaččas
tännempäädábbil; (vähän)dábbelačča
tännimmäinendáppimus ~ dáppimuš; tännimmäisenädáppimusas, tännimmäiseksidáppimussii
tänäänotne; heti tänäänotnánaga
täplädielku; (eläimen karvoituksessa)dávli, girji, muorji
täpläjalka(porosta) dielkojuolgi
täpläkylki(porosta) dielkosiidu
täplänaama(porosta) dielkomuohtu
täplänilkka(porosta) dielkoboaski
täpläotsa(porosta) dielkogál´lu
täpläperä(porosta) dielkobahta
täplärapudielkoreabbá
täpläsuivakko(porosta) dielkočuoivvat
täpläturpa(porosta) dielkonjunni
täplävalkko(porosta) dielkojievja
täpärällä, täpärästi ks. nipin napin
täpötäynnä bahkka, bahkkadievva, nágga
tärinäsparggas ~ sparkkas
täristädoarggistit, spargit ~ sparkit, spahčat, spažaidit, sparrat, sparaidit, vabaidit
tärkeysdehálašvuohta, mávssolašvuohta
tärkeysjärjestysdehálasvuođaortnet
tärkeädehálaš, mávssolaš, guovddáš-
tärkkelys stearkalas, stirdu
tärkätä(vaate, liina) stiivet
tärppiä (kaloista) doahput
tärpättidearppát, terpetiidna
tärpätä(kalasta) dohppet, šnjagget
tärvelläbilidit, billistit
tärveltyäbillašuvvat
tärykalvobealljecuozza, spahčacuozza
tärähtääsparggehit ~ sparggihit ~ sparkkehit ~ sparkkihit; (höynähtää)dájáskit
täräyttääspargalit ~ sparkalit
täsmentyädárkkálmuvvat
täsmentäädárkkálmuhttit, presiseret
täsmälleen aiddo, justa, áhkkorat
täsmällinendárk/i (-kes), aiddolaš
täsmällisestidárkket, aiddolaččat
täsmällisyysdárkivuohta, aiddolašvuohta
täsmätä, pitää paikkansadoallat deaivása, stem´met (N, R)
tässädás, dákko; tässä näindá, juuri tässädásttánaga, tässä lähellädásttán, jossain tässä, näillä maindáiggo
tästedesdás duohko
tätenná
täti(isän sisko)siessá, (äidin vanhempi sisko)goaski, (äidin nuorempi sisko)muoŧŧá; rakas tätini!, (isän siskolle sanottuna)siesážan!, (äidin vanhemmalle siskolle sanottuna) goaskkážan!, (äidin nuoremmalle siskolle sanottuna)muoŧážan!
täydellinendievaslaš, ollis
täydellisestidievaslaččat, ol´lásit
täydellisyysdievaslašvuohta
täydennysdievadas
täydennyskorkodievadasreantu
täydennyskoulutusdievadasskuvlen
täydentäädievasmahttit, ollistit
täynnädievva; tupa oli täynnä ihmisiäolbmot ledje dievva stobu, tupaten täynnäbahkka, bagga, spagga, liian täynnä nágga
täysi dievas, oll/is (-es); täysi lehtiolles lasta, täydessä karvassaolles guolggas, täydessä kasvussaolles šattus
täysihoitolapensionáhtta, guos´seruoktu
täysi-ikäinenhän on täysi-ikäinenson lea dievas agis
täysikasvuinen(ihmisestä) ráv/is (-es), ollešattot; täysikasvuinen ihminenrávesolmmoš, ollesolmmoš
täysikulma(mat.) birračiehka
täysikuuláđas mánnu
täysilukuinendievaslohkosaš
täysin(kokonaan) oalát, ol´lásit, inta; (+ adv.) áibbas, ihána, jergo
täysinäinendievva (attr.), täysinäisenä, täysinäiseksiobban
täysistuntodievasčoahkkin, plenum
täysivaltainendievasválddálaš, dievasválddat
täysiverinenollesvarat
täysjärkinenollesjearggat, ollesmielat
täyskäsi(korttipelissä) dievasgiehta
täyskäännösollesjorggáhat
täysmaitoollesmielki
täystyöllisyysdievas barggolašvuohta
täysvalmisteválmmasbuvtta
täytedeavdda
täyteen(adv.) dievva
täytekakkulákcagáhkku, deavddagáhkku
täytekynädeavddapean´na
täytellädeavddašit, deavdalit
täyteysdievasvuohta
täyttymysdevdojupmi; ollašupmi
täyttymätöndeavdemeahttun
täyttyä dievvat; (toteutua)ollašuvvat; täyttyä vedestä ja upota(veneestä)devdot; (määräajasta)dievvat
täyttäädeavdit; (nopeasti)deavdilit
täytyäfertet, ber´ret, galgat, seahtit; minun täytyy lähteämun ferten vuolgit; (joutua tekemään jotakin)šaddat, gártat, suhččot, bággehallat, gáržot, gáržžohallat
täytäntöönpanoollašuhttin, čađaheapmi
täällädáppe;täältä päindáppil, juuri täällädáppánaga, siellä täälläduoppet dáppe, duoppil dáppil, duokkot dákko
töhertää, tuhertaa ruccistit, roancut, roancat, runcet
töhriintyädurdut, duolvat, dohpat
töhriädurddidit, báđđit
tökkiä(jollakin) skáhčut
töksäyttää(sanoa lyhyesti) beaškalit, beavkkádit, beavkalit, muoládit, luoitilit
tökätä(jollakin) skážastit, skážádit, skážihit
tölkinavaajaburkerahppi
tölkkiburke, stobe, doassa
töllöttäägávkat, gaivát
tölväistänorddastit
töminädeapma, boŋkkas
tömistellä(jalkojaan) dánccadit
tömistädeapmat, boŋkit
tömistääboŋkkuhit; (jalkojaan)dáncat
tömäyttää boŋkalit
töniä nordat, cadjit ~ cadjat; (toisiaan)hoiggadit, caddjodit, naddjodit
tönäistänordadit, norddastit, nordadastit, náigalit
töpätäčurbošit, duipet, bártidit
töpöhäntäseaibelahkki, seaibenalta, bieža
törkeäroav/is (-a); törkeä tekoroava dahku
törkyinen(ihmisestä) suort/tas (-e-), ru/ttas (-dde-); tulla törkyiseksisuovrut, ruttagit
törkyinen ihminensuovri
törmä dearbmi, miel´li
törmänreunamiel´leravda
törmäpääskymiel´lespálfu, derpmoš
törmätäbeaškkehit (+ njeaiga), (toisiinsa)beaškkehit (oktii)
törröllään, törrössäskihčil
törröttäväskihč/as (-čče-)
törröttävä esineskihčči
törröttääskihččát, skihčahit, stávrát
törsätä(rahojaan) skievttardit, skievttidit
tötterögiesus, skuibi
töyhtöčoarvi
töyhtöhyyppävuoktaláfol
töyhtökiuruvuoktaleivvoš
töyhtötiainenvuoktagaccet
töykeäjuvd/u (-dos), eahpeustitlaš
töyrydearbmi
töyräsgáddesteal´li, dearbmi
töytäistänordadit; joutua jonkin töytäisemäksinordašuvvat, nordasit
U
udellajearahit
ugrilainenugralaš
uhanalainenáitatvuloš, áitojuv´von
uhataáitit, uhkidit, nihttit; vuohkadit, vuohkadallat, vuohttut čorpma
uhkaáitta, áitalus, uhkki, uhkádus, nihta
uhkaajauhkideaddji
uhkaavauhkideaddji; uhkaava tilanneuhkideaddji dilli
uhkaavastiuhkidanláhkai, áittašanláhkai
uhkaillaáittašit, uhkádallat, nihttit; (esim. nyrkillä, puukolla)vuohkadallat
uhkapelihasárdaspeallu
uhkarohkearáigeoaivi
uhkasakkoáittasáhkku, áitinsáhkku
uhkausáitta, áittus, nihta, uhkádas; esittää uhkauksiaáitit
uhkauskirjeáitinreive
uhkea (naistesta)ebm/ui (-os); (miehestä)dohkas (-is)
uhkeusebmuivuohta; dohkasvuohta
uhku(sohjo lumen alla joen tai järven jäällä) rovusčáhci
uhmaikävuostálastinahki
uhmakasvuosttaldahkes
uhmatavuostálastit, nágget vuostá
uhrataoaffaruššat, uvhridit
uhrausoaffaruššan
uhrioaffar
uidavuodjat; (olla uimassa)vuojadit, gálašit, lähteä uimaanvuodjalit; taitava uimaanvuoddji (-s)
uikkubuokčá
uikuttaaluoibmat, njimmat, njihkut
uima-allasvuojadanálddis
uimahallivuojadansále
uimahousut(pl.) vuojadanbuvssat (pl.), vuodjanbuvssat (pl.)
uimakouluvuodjanskuvla
uimapaikkavuojadanbáiki, gálašanbáiki
uimapukuvuojadanbivttas, vuodjanbivttas
uimarakko(kalalla) bieggaseahkka
uimarantavuodjadangáddi, gálašangáddi
uimarengasgovddodanriekkis
uimarivuoddji
uimataitovuodjanmáhttu
uiminenvuodjan, vuojadeapmi
uinahtaanohkihit
uintivuodjan
uintikilpailuvuodjangilvu
uinua oađašit
uiskennellavuojadit
uistellaoaggut, uštit
uistinvuogga
uistinsiima (uistimineen) uštta
uistinvitacuopporássi
uittaavuojahit
uittaa(puutavaraa joessa) golgadit
uitto(puiden) golgadeapmi
uittosalkoválga
uivelogárggogoalsi
ujou/dju (-jos), ui/dni (-nnes), njáiggas (-is), njáig/u (-ggos)
ujoksua (pitää jotakuta liian ujona) ujošit ~ njáiggošit soapmása
ujostellaujostallat, udjosaddat, jiebbadit ~ jieppadit
ujostuaujosmuvvat, uidnut
ujostuttaahäntä ujostuttison ujostalai
ujousudjuvuohta, uidnivuohta
ukki(isoisä) áddjá
ukko(vanhahko mieshenkilö, äijä) áddjá, fáre, uhkku
ukkometsočukčá
ukkomiesnáitalan olmmoš
ukkonen baján; ukkonen jyrisibaján čearggui
ukkosenjumala, ukkodierpmis
ukkoskuurobajánoakti
ukkospilvibajánbalva
ukkovarvasjuolgebealgi
ukonilma bajándálki
ukonkelloádjábiel´lu
ukontatarádjábealbi
uksiuksa
ulappafávli, fávlečáhci; ulapallefávlái, ulapallafávllis
ulinaholvvas
ulistaholvut
uljas(vars. naisesta) čoalč/čas (-e-), ebm/ui (-os)
uljuus(länsimurteissa) vuovdna; toimia uljaastivuovnnastallat
ulkoa(ulkomuistista) olggul, bajil; äitini osasi veisata ulkoa useita virsiäeadnán máhtii lávlut olggul moanaid sálmmaid
ulkoapäinolggul, olggobealde; (ohi)olgul, olggobeale
ulkoasuolgguldas hápmi, bajiloaidnu
ulkoeteinen(kuisti) olgofeaskkir
ulkofilee(ruoka) savodeahkki
ulkoillaolggostallat, olgodaddat
ulkoilmaolgoáibmu, olgu, sajušilbmi; ulkoilmassa olggu ovddas
ulkoiluolggostallan, olgodaddan
ulkoiluttaafinahit olgun
ulkoinenolgguldas; ulkoinen muistiolgguldas muitu
ulkoisesti(päällisin puolin) olgguldasat
ulkokultainenolgogollát, bas´sá/i (-s)
ulkokuoriolggoš
ulkoläksyolgoleaksu
ulkomaaolgoriika, olgoeana(n)
ulkomaailmaolgomáilbmi
ulkomaalainenolgoriikalaš, olgoeatnanlaš
ulkomaankauppaolgoriikkagávpi
ulkomaanliikenneolgoriikkajohtolat
ulkomaanmatkaolgoriikkamátki
ulkomeriáhpi
ulkoministeriolgoriikkaministtar
ulkoministeriöolgoriikkaministeriija
ulkomuististaolggul, bajil
ulkomuotoolgguldas hápmi
ulkomuseoolgomusea
ulkonaolgun
ulkonainen olgguldas
ulkonaliikkumiskieltoolgogielddus
ulkonäköbajiloaidnu, gárvi, neahku; (miellyttävä)lađđi
ulko-oviolgouksa
ulkopaikkakuntalainenolgobáikegoddelaš
ulkoparlamentaarinenolgoparlamentáralaš
ulkopintaolggoš, olgogiera
ulkopoliittinenolgoriikkapolitihkalaš
ulkopolitiikkaolgoriikkapolitihkka
ulkopuoliolggobealli; ulkopuolellaolggobealde, ulkopuolelleolggobeallai,ulkopuoltaolggobeale, ulkopuoleltaolggul
ulkopuolinenvier/is (-es), olggobeale; olggobealeolmmoš, vierroolmmoš
ulkorakennusolgovisti
ulkoreunaolgoravda
ulkosaaristoolgosul´lot (pl.)
ulkosallaolggu ovddas
ulkosatamaolgohámman
ulkoseinäolgoseaidni
ulkotilat (pl.) olgolanjat (pl.), olgu
ulkotyöolgobargu
ulkovaateolgobivttas
ulkovaloolgočuovga
ulkuholga
ullakkolokta, badjegeardi
ullakkohuoneloktalatnja
uloinolggumuš ~ olggumus; uloimpanaolggumusas, uloimmaksiolggumussii
ulommaksiolgolii, olgolebbui, olggubui; (vähän)olgolažžii
ulompanaolgolis, olgoleappos, olggubus; (vähän)olgolaččas
ulompiolggut
ulosolggos; (ovesta)olgoráigge
uloskäytävä olggosmannan
ulosmitataolggosmihtidit
ulosmittausolggosmihtideapmi
ulosottaabággobearrat
ulosottobággobearran
ulospäinolggosguvlui
ulostaabaikit; ulostaa ripuliulostettaluhččet, (usein) luhčut
uloste baika; ulosteen tahrimanabaikanaga
ulostusbaikin
ulottaaolahit (+ akk.)
ulottuaollit
ulottumatonolatmeahttun; ulottumattomissaolatmeahttumis, ulottumattomiinolatmeahttumii
ulottuvillaolámuttus
ulottuvilleolámuddui
ulottuvuusolli
ulpukkafiskesloppan
ultraviolettisäteilyultravioleahttasuonjardeapmi
ulvahtaaholvvádit, holvet
ulvoa holvut
ulvonta holvvas
ulvoskellaholvvodit
ummehtuamukkagit
ummehtunutmoskk/us (-u-)
ummehtunut ilma jápmaáibmu
ummessagitta; silmät ummessagitta čalmmiid, čalmmit gitta
ummettua obbot, čidnot
ummetus(ummetustauti) obbon, obbondávda, čidnohat, čidnodávda, dahpahat, dahppondávda; saada ummetus obbot, čidnot, dahppot
ummikkogielaheapme
ummistaagiddet
umpeutua (haavasta, polusta) sav´vot
umpihumalassabihkkan, hálva juhkan, badjeloivviid juhkan
umpikujamoski; joutua umpikujaanmoskkohallat, ajautua elämässään umpikujaanmoskkohallat
umpikuja(kadusta) moskkugáhtta
umpilumi oppas; hän kahlaili umpilumessason gálašii obbasis
umpimielinenskuŋk/kas (-a-); tulla umpimieliseksiskuŋkkagit, olla jossakin umpimielisenäskuŋkát, käyttäytyä umpimielisellä tavallaskuŋkkastallat
umpimielinen ihminenskuŋka, skuŋkadiŋga
umpimähkään(adv.) guovtte gávdnái, šlumpa, summal, sahtedohko
umpinaineno/ppas (-bba)
umpinen(umpilumi) oppas
umpirauhanen(anat.) obbaráksá
umpiskeli(paksu koskematon lumi) oppahat
umpisolmuobbačuolbma
umpisuoliobbalággá; umpisuolentulehdusobbalággávuolši
umpiäänne(kiel.) obbajietnadat
undulaattiunduláhtta
uneksia(nähdä unta)niegadit; (haaveilla)niehkudit
uneliasoađestuhkes, ođeš (-is)
unelmaniehku, niegadus
unelmoidaniehkudit
unetonnagirkeahtes (attr.), nagirh/eapme (-is), oađeh/eapme (-is)
unettomuusnagirkeahttáivuohta, oađehisvuohta
uni(unennäkö)niehku, (unitila)nagir; unten mailla nagirváris, unten maillenagirvárrái unikekonagirseahkka
unikeonpäiväčieža oađ´đi beaivi
unikkoajerássi
unilääkenagirdálkkas
uninentulla uniseksioađestuvvat, olla uninenoađestuddat, liikkua unisenašliettildit, šliettuhit
uninen, raukeašlie/ttas (-dda)
unissakävelijänagirdájet
unissakävelynahkáriidsisvázzin
unisuus, raukeusšliettasvuohta
univormuunifoarbma
unkari, unkarin kieliungáragiella
unkarilainenungáralaš
unohdusvajáldupmi
unohtaa(jotakin johonkin) vajálduhttit ~ vajáldahttit, vadjáluhttit, eaippárgahttit; unohti kirjan kouluunvajálduhtii girjji skuvlii, unohti tuoda kirjan kouluunvajálduhtii buktit girjji skuvlii
unohtelevavajáldahkes, vadjáluhkes
unohtua(tekemään jotakin)vajálduvvat (+ inf.), vadjáluvvat (+ inf.); (johonkin)vajálduvvat, healbat, eaippárguvvat, helposti unohtuvavajálduvvalas
unohtumatonvajálduvakeahtes (attr.); unohtumattomat muistot vajálduvakeahtes muittut
unohtuminenhealban
unssi(painomitta) unsa
untuvauvja; kerätä untuvia uvjet, ryvettyä untuviinuvjjahuvvat
untuvainenuvjá/i (-s), uvj/ii (-es), uvja-
untuvakerrosuvjageardi
untuvakylki(porosta) uvjasiidu
untuvapeiteuvjagovččas
untuvatonuvjjah/eapme (-is)
uomaroggi
upoksissačáze vuolde
uposkasvičázevuolšaddu
upotavuodjut; saada uppoamaanvuodjudit
upottaavuojuhit
upottaminen, upotusvuojuheapmi
upottava (lumesta) luotkk/us (-os) ~ luotkk/us (-o-), luotkko-, luotkke-; tulla upottavaksi lutkkosmuvvat
upottava lumi, luotkkomuohta
upottava paikka(suossa) vujohat
upouusispildarođ/as (-đa); upouusi esineođut
uppiniskainenceaggá/i (-s)
uppoamatonvuojuh/eapme (-is)
upseeri(mil.) offiseara
uragurra
ura(karrieeri) karriera
uraaniurána
urahdella(koirasta) noskit, noskkašit
urahtaanoskkihit
urakka(työssä) agoarta
urakka(urosporo 2. talvenaan) varit
urakkatarjousagoartafálaldat
urakkatyöagoartabargu
urakoitsijaagoartaváldi
uralilainenurálalaš
uranuurtajabálggesčuol´li, álgojalgejeaddji
urheajál/lu (-os), oaván (-is)
urheilijafalástal´li ~ faláštal´li; valástal´li ~ valáštal´li
urheillafalástallat ~ faláštallat; valástallat ~ valáštallat
urheilufalástallan ~ faláštallan; valástallan ~ valáštallan
urheilukalastajalustabivdi
urheilukalastuslustabivdu
urheilukenttäfalástallangieddi, falástallanšillju ~ faláštallangieddi, faláštallanšillju; valástallangieddi, valástallanšillju ~ valáštallangieddi, valáštallanšillju
urheilukilpailufalástallangilvvohallan ~ faláštallangilvvohallan; valástallangilvvohallan, valáštallangilvvohallan
urheilukisat(pl.) falástallamat (pl.) ~ faláštallamat (pl.); valástallamat (pl.), valáštallamat (pl.)
urheilulajifalástallansuorgi ~ valáštallansuorgi
urhooavár
urhoollinenduostil (-is), roahkka/t (-dis), oaván (-is), váibm/ui (-os)
urkkiasnuoggat, skulket, sokčat
urkkijasnuoggá, skulkejeaddji
urkuriorgelčuojaheaddji
urosvarris ~ varis; (vars. sudesta, koirasta, kissasta)rávjá
uroshirviealgasarvvis
uroslohigoadjin
urosporova(r)risboazu; täysikasvuinen urosporo sarvvis; (edellisenä vuonna kuohittu)spáillit
urotyöoavánbargu
urpiainenummolcizáš, urbil
urpo, Urpon päiväurbán
uru(vaaran laella oleva kiviladelma)urra
urut(pl.) orgel, urgot (pl.)
useamáŋga; usea ihminenmáŋggas
useammateanebut; yhä useammateanebut ja eanebut
useammindávjjit, dávjjibut; yhä useammin dávjjit ja dávjjit
useampieanet (+ pl.); useammateanebut
useat(pl.) moanat (pl.)
useimmateatnašat ~ eatnasat
useimmin dávjjimus, dávjjimusat
useimmiteneanaš, dávjjimustá
useindávjá, máŋgii, máŋgga háve; hyvin useindávjjet dávjá
uskalias duostil (-is), roastil (-is)
uskaltaa duostat, roahkadit, arvat, ovet, ovehit, rostet
uskaltautuaarvat, oskkildit
uskojáhkku; osku (rel.)
uskoa(jotakin jonkun tehtäväksi) oskkildit (juoidá soapmásii)
uskoa(jotakin) jáhkkit
uskoa(rel.) oskut; tulla uskoonoskugoahtit, olla uskovinaanoskkostallat
uskollinen oskkáldas
uskollisestioskkáldasat
uskollisuusoskkáldasvuohta
uskollisuusvalaoskkáldasvuođaválli
uskomatonjáhkkemeahttun
uskomusjáhkku, oskumuš
uskonkappaleoskkugáhppálat
uskonkiihkooskkugiivvisvuohta
uskonlahkosierrasearvi
uskonnollinenoskkolaš, risttahas
uskonnollisuusoskkolašvuohta, risttahasvuohta
uskonnonopetusoskkoldatoahpahus (S), oskooahpahus (N)
uskonnonvapausoskkufriddjavuohta
uskonpuhdistusoskkubuhtisteapmi, oskkubuhtástus
uskontoosku, oskkoldat
uskontokuntaoskusearvi, oskkoldatgoddi
uskontotuntioskkoldatdiibmu (S)
uskontunnustusoskkudovddastus
uskotella jáhkihit
uskoton oskkáldasmeahttun
uskottavajáhkehahtti
uskottavastijáhkehahttiláhkai
uskottavuusjáhkehahttivuohta
uskottomuusoskkáldasmeahttunvuohta
uskottu mies(jur.) oskojuvvon almmái ~ olmmái
uskovainenoskkolaš, oskuvaš, osku; kristtalaš, risttalaš, risttahas
usutellahuhcuhit
usuttaahuhccalit
usvamierká, skoaddu; (kesällä veden päällä)suoldni
usvainenmierká-, skodd/ui (-os); suoldná/i (-s)
utareruoksi
uteliaisuussáhkkáivuohta, sáhkkiivuohta, diehtoáŋgirvuohta, sáhkaváibmilvuohta, sáhkagoiku
uteliassáhkká/i (-s), sáhkk/ii (-es), diehtoáŋgir (-is), sáhkaváibmil (-is)
utu muođđa, suvvol; muodostua utua suvvolastit
uudelleenođđasit ~ ođđasis
uudenaikainenođđaáigásaš
uudenlainenođđalágan
uudennosinnovašuvdna
uudenvuodenpäiväođđabeaivi; uudenvuodenaattoođđabeairuohtta
uudestaanođđasit ~ ođđasis, vuot
uudestisyntyminen(rel.) ođđasisriegádeapmi
uudestisyntynyt(rel.) ođđasisriegádan
uudisasukasođđaás´si
uudisasutusođđaássan
uudissanaođđasátni
uudistaa ođasmahttit, ođastuhttit, ođastit, ođadit
uudistajaođasteaddji
uudistilaođđadállu
uudistua ođasmuvvat, ođastuvvat
uudistusođastus, reforbma
uudistushaluinenođastanhálolaš
uuhisávza; uuhenmaitosávzzamielki
uuma seakkáš,boagansadji
uumajansaameubmisámegiella
uumoilla vávjit, noahkut, ávaštallat
uuniuvdna, oapman, omman, oama
uunilinturohtovižar, rievssatcizáš
uuninrengasriŋga
uuninvieriuvdnagátti; siinä on klapeja uunin vierellädie leat hálggut uvdnagáttis
uunipaistiuvdnasteaika
uunirieskaommangáhkku
uupua gievdat, nuonddahallat, nuondat, dáhkat, reaggánit; helposti uupuvagievdil (-is), váibil (-is)
uupua, siiltyä(erit. ajokkaasta) sil´lot
uupumatonváibameahttun
uupunutčađa váiban, čađa váibbas
uurasealjár (-is), barggán (-is)
uurastaaealjáruššat, ealjuhit, barggadit, áŋgiruššat, vuoiddadit, gimbbaldit (ks. rehkiä)
uurastusealjáruššan, áŋgiruššan, šleaipi
uurnaurdna
uurreurdi, gurra, sálahat
uurtaaurdit, urddistit, sállat
uurteisvalaat(pl.) rihkkofál´lát (pl.)
uurto(puuraja) orda
uurtoraja(metsänraja tunturissa) ordarádji
uushopeaođđasilba
uusiođ/as (-đa); aivan uutenaođasnaga, aivan uusi esineođut ~ ođat, pitää jotakin liian uutenaođašit
uusiaođasmahttit
uusikuumánogaska; uudenkuun aika mánnogaska
uusinta(esim. ohjelman) repriisa
uusiutuaođasmuvvat
uusiutumatonođasmuvakeahtes (attr.); uusiutumaton luonnonvaraođasmuvakeahtes luondduriggodat
uusiutuvaođasmuv´vi; uusiutuva luonnonvaraođasmuv´vi luondduriggodat
uusivuosiođđajahki
uutecohkodat
uutinenođas, sáhka; tämänpäiväiset uutiset(pl.) otná ođđasat (pl.), otná ságat
uutislähetysođassátta, ođđasat (pl.)
uutistoimistoođasdoaimmahat
uutistoimitusođasdoaimmahus
uutteragil´lil (-is), viššal (-is), áŋgir (-is)
uutteruusgil´lilvuohta, viššalvuohta, áŋgirvuohta
uuttukyyhkyvuovdaduv´vá
uutuusođasvuohta
uuvanalieđđedaŋas
uuvuttaaváibadit, gievdadit, fámohuhttit, dearidit, dáhkadit
V
vaadin (naarasporo)áldu; kantava vaadinčoavjjet
vaadintokka(ennen vasomista) čoavjjeteallu
vaahdotaboršut, duoldat soktan ~ soarpin ~ soarpan ~ skoarpan
vaahdottaasoktudit
vaahteraváđir
vaahtosokta, soarpi ~ soarpa, skoarpa; kuoria vaahto (esim. keitosta)skorpet
vaahtoinen, vaahtoisa, vaahtoavasoktá/i (-s), sokt/ii (-es), soarpá/i (-s), soarp/pas (-e-)
vaahtomuovisoktaplásta
vaahtoutuasoktut, soktaluvvat, soarput
Vaaka(eläinradan merkki) Viehkat
vaakaveakta, viehkat
vaakakuppiveaktagohppa
vaakariviláskkogurgadas
vaakasuoraláskku-, duolbbo-, vealu-; vaakasuoraan, vaakasuorassaláskut, duolbut, veallut
vaakatasovealudássi
vaaksagoartil, vuoksi; mitata vaaksallagoartilastit
vaaksiainenčuoikkaeadni, bealljerokkan, bealljeskuhran
vaakunavearjogovva
vaaleaču/ovgat (-vges)
vaaleakultarintačuvgesjievžžan
vaalealahnaruohočuvgesnjuovvi
vaaleankeltainenčuvgesfisk/at (-es)
vaaleanpunainenčuvgesru/oksat (-kses)
vaaleansininenčuvgesalit
vaaleasaračuvgeslukti
vaaleatukkainenčuvgesvuovttat
vaaleaverinenvilgesvarat
vaalentaa, valkaistavilggodahttit
vaalentuavilggodit, čuvggodit
vaaliválga, válljejupmi; vaalit(pl.)válga, válggat (pl.)
vaalia gáhttet
vaalihuoneistoválgalanjat (pl.)
vaalikelpoinenválgadohkálaš
vaalilautakuntaválgalávdegoddi, válgastivra (N)
vaaliliittoválgalihttu
vaaliluetteloválgalogahallan
vaalipiiriválgabire
vaalisalaisuusválgačiegusvuohta
vaalitaisteluválgagižži
vaalitoimistoválgakantuvra
vaalitulosválgaboađus
vaalityöválgabargu; tehdä vaalityötäválget
vaalivilppiválgaverrošeapmi
vaalivoittoválgavuoitu
vaanmuhto
vaaniavuođgŋit, sokčat
vaappuajuorbut, šlimput
vaaravárra
vaaravárri; lähempänä vaaraavárrelis, várreleappos, váribus, (vähän lähempänä)várrelaččas; lähemmäksi vaaraavárrelii, várrelebbui, váribui, (vähän lähemmäksi)várrelažžii; lähempää vaaraavárril, (vähän lähempää)várrelaš; (lähimpänä vaaraa oleva)várimus
vaara(maankohouma) várri; (koivua kasvava)marastat, maras, (laaja, tasainen)čearru, (somerikkoinen) ráš´ša
vaarainen(vuoristoinen) vár´rá/i (-s)
vaarallinenváralaš
vaaranalusvárevuolli; vaaran allavárevuolde ~ vári vuolde
vaaranhuippuvárrečohkka
vaaranlakivárrealáš
vaaranpäävárregeahči
vaaranrinnevárrevielti, várregilga, (ruohikkoinen)riidi
vaarantaariskeret ~risikeret, bidjat vára vuollái
vaarantaminenriskeren ~ risikeren, vára vuollái bidjan
vaarantausváreduohki; vaaran takanaváreduohken ~ vári duohken
vaarantuavára vuollái šaddat
vaaratiedotevárradieđáhus
vaaratilanneváralaš dilli
vaaratonvárah/eapme (-is), riskkah/eapme (-is)
vaari(isoisä) áddjá
vaari(vanhahko mieshenkilö) vuoras, fáre
vaarinottaa vaarin (jostakin)váldit vára (mas nu)
vaasiváse, rásselihtti
vaatebivttas, gárvu, suodji, (kylmissä oloissa tarpeellinen)bivvu; käyttövaatteetatnubiktasat, nukkua vaatteet päälläobban oađđit, vähissä vaatteissageahppagerddiid
vaateharjabivttashárji, bivttasgusta
vaatekaappibivttasskáhppe
vaatekappalebivttasbihttá
vaateliasgáibideaddji, gáibidahkes
vaatenaulakkobivttasheaŋggastat
vaatepuubivttasheŋggon
vaatettaabivttastit, gárvvuhit
vaatetusbivttasteapmi, gárvvuheapmi
vaatia gáibidit
vaatimatonvuolleg/aš (-is), gáibitmeahttun
vaatimusgáibádus
vaatimustasogáibádusdássi
vaativa(esim. työ) gáibideaddji
vaativainen(ihmisestä) sihtavaš
vaatturibivttasgoar´ru
vadelmagáiccamuorji, váran (R)
vaellellajohtalit, jođasit
vaellusvánddardeapmi, vádjoleapmi, vádjolus, johtin
vaelluskalagoargŋunguolli
vaelluslintujohttiloddi
vaeltaavádjolit, vájaldit ~ vájuldit, vánddardit, johtit (ks. retkeillä)
vaeltajavádjoleaddji, vánddardeaddji, johtti
vahaváksa, gás´si
vahakabinettigás´sekabineahtta
vahatavákset, gás´set
vahingoittaavahágahttit, soardit, skáđ´đet, skáđistit
vahingoittavavahágahtti
vahingoittuavaháguvvat, vigáiduvvat, soardašuvvat, soardásit, rihkkašuvvat, skáđđašuvvat
vahingoittumatonrihkkasmeahttun
vahingollinenvahátlaš
vahingonilovahátillu
vahingoniloinenvahátilolaš
vahingonkorvausvahátbuhtadus
vahingonlaukausvahátskuohtta, bárteskuohtta
vahingontekobahádahku
vahingossavahágis, dáhpedorpmis, mista, vil´lavákkus
vahinkovahát, bárti, skáđđá ~ skáđđa
vahinkoeläinvaháteal´li
vahtifákta, geahčči; (erit. lapsenvahti)oaidni
vahtiafáktet, fáktestallat, geahččat, geahčadit; (lapsia)oaidnit
vahtikoirafáktabeana
vahtimestarifáktameašttir
vahva(ihmisestä) gievr/a (-ras), fámolaš, váf/i (-es), vuoimmálaš, vuoibmá/i (-s), návccalaš, áhpálaš, bihttil (-is), bihtálas; giehtaráhpa/t (-dis)
vahva-asteinen(kiel.) gievrrasdásat
vahvakätinengiehtaráhpa/t (-dis)
vahventaagievrudit, nanosmahttit
vahventuagievrut, fámosmuvvat, vuoimmáiduvvat, návccaiduvvat
vahvikenanadas
vahvistaa(konkr.) gievrudit, váfistit, vuoimmáiduhttit; (abstr.)nan´net, nanosmahttit, nanudit, duođaldit, duođaštit (duohtan)
vahvistamatonnan´nemeahttun
vahvistettavanan´nehahtti
vahvistingievrudeaddji
vahvistuagievrut, váfut, nannut, nanosmuvvat, vuoimmáiduvvat
vahvistusnan´nen, nan´nehus, nan´nejupmi, nanustus
vahvuinengievrru, givrosaš (attr.)
vahvuusgievravuohta, givrodat, nanusvuohta
vaivai; onko tuo lohi vai meritaimen?leago diet luossa vai guvžá?
vai niinvai nu, já ("jää")
vaientaajaskkodahttit, jávohuhttit, váidudit, jienahuhttit, sánehuhttit; dahppat ~ notkat ~ buođđut (soapmásis) njálmmi
vaientaa(torumalla) šiggut; (napakasti)šikkastit, šigget, (useamman kerran)šikkodit
vaieta jaskkodit, jávohuvvat, váidut, jienahuvvat, sánehuvvat, njálmmehuvvat
vaihdantalaki(mat.) molsunláhka
vaihde(auton) molssa, gira (N)
vaihdelaatikkomolssakás´sa, girakás´sa (N)
vaihdellamolsašuddat, rievddadit, varieret
vaihdetankomolssastággu, girastággu (N)
vaihdevuodet(pl.) jorggáldatjagit (pl.)
vaihdosmolsun
vaihemuddu, áigodat; elämän vaiheeteallima áigodagat; kahden vaiheillaguoktil guovtti, olla kahden vaiheillaguovttádastit
vaihtaa(toiseen, uuteen)molsut, (nopeasti)molssastit, (monta kertaa tai useita esineitä)molssodit; (jonkun kanssa)lonuhit, (keskenään)lonohallat
vaihtelevamolsašuddi
vaihtelumolsašuddan
vaihtolonuheapmi, lonuhus; vaihto-molssa-
vaihtoehtomolssaeaktu
vaihtoehtoinenmolssaevttolaš, molssaektosaš
vaihtokauppalotnolasgávpi
vaihtolämpöinenrievdilie/kkas (-gga)
vaihtorahasmávvaruhta
vaihtotavaralonuhangálvu
vaihtovaate(matkalle mukaan otettavaksi) molssastat
vaihtovaatteet(pl.) molssabiktasat (pl.)
vaihtovirta(elekt.) molssarávdnji
vaihtuamolsašuvvat, lotnašuvvat
vaihtuminenmolsašuvvan, molsašupmi, lotnašuvvan
vaijeriváijer
vaikea(asiasta) vátt/is (-es), váiga/t (-dis), mohkká/i (-s), bodnjá/i (-s), sor´rá/i (-s), problemáhtalaš, soancár (-is), váivválaš, váivá/i (-s), skárp/pis (-a); pitää liian vaikeanaváttášit
vaikeakulkuinen(maastosta) rámš/šas (-o-), rámš/ui (-os), rámšk/kas (-o-), rámšk/ui (-os)
vaikeavammainenlossaváttot
vaikeneminenjaskkodeapmi; (vaitiolo)jávohisvuohta
vaikeroidavuobaidit, luoibmat, luodjat, luojaidit
vaikeusváttisvuohta, váigatvuohta
vaikeuttaaváttásmahttit, váddudit, dahkat váddáseabbon
vaikeutuaváttásmuvvat, váddut, šaddat váddáseabbon
vaikkavaikko
vaikkakinvaikko vel
vaikkapavaikkoba
vaikuteváikkuhus, báinna
vaikutelmamiellagovva, govva, áddejupmi, ipmárdus
vaikutinmotiiva, sivva
vaikuttaa(johonkin)váikkuhit (masa nu), (mielipiteeseen, käsitykseen)báidnit; (joltakin)orrut; hän vaikuttaa varakkaaltason orru leamen jábálaš
vaikuttaa huonosti(johonkin) čuohcit (masa nu); liiallinen sokerinkäyttö vaikuttaa huonosti hampaisiinliiggálaš sohkargeavaheapmi čuohcá bániide
vaikutusváikkuheapmi, váikkuhus; joutua jonkin vaikutuksen alaiseksibáinnahallat masa nu
vaikutusalueváikkuhansuorgi
vaikutuspiiriváikkuhanolli
vaikutusvaltaváikkuhanváldi
vaikutusvaltainenváikkuhanválddálaš
vaillahaga
vailleváile ~váili, vádjit; viittä vaille kuusi (kellosta)vihtta váile guhtta
vaillinainenváilevaš, vádjitlaš
vaimea(äänestä)jask/at (-es), (mielipiteestä tms.)láiv/i (-ves)
vaimentaa, vaientaa váidudit
vaimentuaváidut; (vähin erin) váiddodit
vaimoeamit, guoibmi, beallelaš; áhkká, gálgu
vaimoihmineneamitolmmoš
vaimoineen(adv.) eamidaš; Matti vaimoineen myös oli sielläMáhtte eamidaš maid leigga doppe
vaindušše, duššefal, aivve, beare
vainajaváidni; vainajien hautoja on runsaasti tällä alueella váinniid hávddit leat valjis dán guovllus
vainaja(edesmennyt) váidni, rohkki, oamehas; -vainaja -váidni-rohkki, -oamehas; mummovainajani on haudattu tähän kirkkomaahanáhkkorohkkán lea hávdáduvvon dán girkoeatnamii
vainodoarrádallan, váidnu
vainolainen (tšuudi)čuhti; vainolaisia kulki muinoin täälläpäinčuđit johtaledje dolin dáppe
vainotadoarrádallat, oaguhallat
vainutanjun´net; alkaa vainuta (koirasta)guorastit
vaipanvaihtohuonemolsunlatnja
vaippa(lapsen) lihpar, raksa
vaippa(mat.) loavdda
vaipua(esim. polvilleen)luovdit, luovdádit; (esim. aaltoihin)vuodjut
vaistogapmu, instinkta
vaistomainengamolaš, instinktiiva
vaistotavuohttit, guopmat, ávaštallat, dovdat gamustis
vaistotoimintagapmodoaibma
vaisuláiv/i (-ves), já/mas (-pma)
vaiteliasjávoh/eapme (-is), jaskeslunddot
vaitijaska, jávohaga, jienajávohaga
vaitiolojávohisvuohta
vaitiolovelvollisuusjávohisvuođageatnegasvuohta
vaitonainen jávoh/eapme (-is), jaskatlaš, jienah/eapme (-is), njálmmeh/eapme (-is)
vaivaváivi, giksi; vaivan arvoistaváivvi veara, vaivan tunne (ikävä olo)váivi
vaivaantuaváivašuvvat, váivvástuvvat, giksašuvvat
vaivainen(ruumiillisesti)lám/is (-es); (köyhä)váivváš
vaivaishiiridor´resáhpán
vaivaiskoivikkoskieras
vaivaiskoivuskier´ri; vaivaiskoivua kasvavaskieraskas, tiheästi vaivaiskoivua kasvavaskier´rá/i (-s)
vaivaispajugironlasta
vaivaispäästäinendor´revánddis
vaivalloinen(työstä, matkasta) loss/at (-a) ~ lo/ssat (-s´ses), skárp/pis (-a), cábmálas
vaivalloinen, hankalaváiv/i (-ves), váivá/i (-s), váivválaš, vátteslágan, váiga/t (-dis); pitää liian vaivalloisenaváivvášit
vaivan arvoinen(adv.; attr.) váivveveara ~ váivveara; ei ole vaivan arvoista sinne lähteäii leat váivveara dohko vuolgit
vaivata(jotakuta) váivvidit, vuorjat
vaivata(taikinaa) duhppet; (rieskataikinaa)čárvut, (nopeasti)čárvulit
vaivatonge/ahpas (-hppes), healp/u (-pos), álki (-s)
vaivattomastigeahppadit, geahppasit, álkit
vaivautuaváivašuvvat
vaiverodaŋaslieđđi
vaivoinil´lá, il´lálahkai, il´láládje, baháláhkai, básládje, birzziid bárzziid, aiddo dal de
vajaskadjá
vajaavádji/t (-dis)
vajaa, vajaatvádjit, váile; tästä on sinne vajaat kilometri dás lea dohko váile kilomehter, tässä taajamassa asuu vajaat tuhat ihmistädán čoahkkebáikkis ásset váile duhát olbmo
vajaakykyinenvátnanávccalaš
vajaamielinenmiellaváillat, vátnamielat, vátnamielalaš
vajaavaltainenvádjitválddálaš, váldeváillat
vajaaälyinenvátnemielat
vajanainenváilevaš
vajaus, vajeváili
vajavainenváilevaš
vajavuusváili, vádjitvuohta
vajentaaváiludit
vajoamaeanaluoitádat
vajota(jäihin)doddjot, (jonkin läpi)čalgat, (äkkiä)čalggihit
vajotavuodjut; helposti vajoavavuoddjul (-is)
vakaa(pysyvä)bis´sul (-is), dássi/t (-dis), stáđis (-is); (tukeva)starg/gas (-a), starg/at (-es)
vakaa ihminenstáđut
vakaastidássidit, stáđđásit
vakaumusnana ~nanu jáhkku, vuođđooaidnu
vakauttaastáđásmahttit
vakavaduođalaš; vakavissaanduođas
vakavastiduođalaččat, duođas
vakavoitua(ihmisestä) duođasmuvvat
vakavuusduođalašvuohta
vakiinnuttaastáđásmahttit
vakiintua(tilanteesta) stáđásmuvvat
vakiintumatonstáđismeahttun
vakinainen bis´sovaš, fásta (attr.)
vakinaisestibis´sovaččat, fásta
vakiobis´sovaš
vakio(mat.) konstánta
vakioautostandárdabiila
vakioidastandardiseret
vakiomallistandárdamál´le, standárdamodeal´la
vakituinenbis´sovaš, fásta (attr.); vakituinen virkafásta virgi
vakituisestibis´sovaččat, fásta
vakkagiisá
vakka(tilavuusmittana, 17,4 litraa) skeahppu; vakan vetävä astiaskehpposaš lihtti
vako (esim. perunapellossa) sálahat; tehdä vakosállat, tehdä vakojasáladit
vakoilijaspiovdna
vakoillaspioneret
vakoiluspioneren
vakuussihkkarvuohta
vakuutettuoadjuduv´von olmmoš
vakuuttaanan´net, dáhkidit; (ottaa vakuutus)oadjudit, oajuhit, váldit dáhkádusa
vakuutusdáhkádus, oadju
vakuutuskilpidáhkádusgalba
vakuutuskirjadáhkádusgirji, oadjogirji
vakuutuslaitosdáhkáduslágádus, oadjolágádus
vakuutuslomakedáhkádusskovvi
vakuutusmaksudáhkádusmáksu, oadjomáksu
vakuutusyhtiödáhkádussearvi, oadjosearvi
valaválli, vuortnis; vannoa valavuordnut váli ~ vuordnása
valaa(rakennuksen perusta) leiket
valaanpyyntifálesbivdu
valahtaa(nesteestä)golggihit, leaikásit; (housuista)nallasit
valaiseva(selventävä) čuvgejeaddji; valaiseva esimerkkičuvgejeaddji ovdamearka
valaisinčuovganeav´vu, čuovgganas, čuovggas, lámpá
valaista(antaa valoa)čuovgat, (jatkuvasti)čuovggadit; (jotakin)čuvget
valaistusčuovggat (pl.), čuovga, čuovggahus
valamiehistöjury, lávdealbmát ~ lávdeolbmát
valantehnytválidahkan (attr.), vuordnásadahkan (attr.)
valas(hammasvalas)fális, (hetulavalas)bos´su; hammasvalaatfál´lát, hetulavalaatbossut
valeks. valhe
valehdellagielistit, gielástallat, fil´let, muitalit giellásiid
valehtelevainen gielistahkes, gielástallalas
valehtelijagielisteaddji, gielástal´li
valehtelugielisvuohta
valellavuoidat, leaikut (+ ala)
valepukkirahán; tuon valepukin juttuja ei kannata ottaa todestadien rahána ságaid ii gánnet váldit duođas
valepukuvearregárvvut (pl.)
valhe gielis; emävalhečáhppes gielis; levittää valheitagiellásiiguin johtit, giellásiid gilvit
valheellinengiel/is (-es)
valheellisuusgielisvuohta
valikko(tietok.) fállu
valikoidaválljet, čuolddašit, rátkit, erohallat
valikoida(parhaat palat) skoldet
valikoima, valinnanvaraválljenmunni, válljenvárri
valikoituminenválljašupmi
valikoivačuoldálas
valimoleikkohat
valinnanmahdollisuusválljenvejolašvuohta
valintaválljen
valiovállju
valiokoira(ahkera, tottelevainen porokoira) šuvon; (ironisessa käytössäšuvon = laiska, saamaton ihminen)
valiokuntaváljagoddi
valioyksilövállju
valistaa čuvget, bajásčuvget
valistuačuvggodit
valistusčuvgejupmi
valistusaikačuvgehusáigi
valitaválljet
valitella(vaivojaan, kipujaan) váidalit, biehkut, bihkoladdat, fuoikut, fuikkodit, nuvvat, nuvzat, nurridit, vuoigit, áŋket, luoilut, luoillistit, nimmorit, nimmardit
valitettavaváidalahtti, šallošahtti
valitettavastidađibahábut, bahálihkus
valitsijaválljejeaddji
valitsijamies(presidentinvaalissa, aikaisemmin) válljejeaddji
valittaa(jur.) váidit, váidalit, guoddalit; tulla valitetuksiváidot, taipuvainen valittamaanváidálas
valittaja (jur.) váidaleaddji, váidi
valitus(jur.) váidin, váidda, guoddalus
valitusaikaváidalanáigi, váidináigi
valituskirja(jur.) váidingirji, váiddagirji, váidalangirji
valitusmenettely(jur.) váidalusmeannudeapmi
valitusosoite(jur.) váidalančujuhus
valjaat(hevosella, porolla)leaŋggat (pl.), leŋgget (pl.), geas´sát (pl), (porolla)suomut (pl.), (hevosella)ráđit (pl.), silát (pl.), biergasat (pl.)
valjakkogeasus, leaŋgu
valjastaaleŋget, geas´sastit; (nopeasti)leŋgestit
valjastellaleŋgedaddat
valjeta(aamusta) čuvggodit
valjeta(asiasta) čielgat, válganit
valkaistavilggodahttit, českkodahttit
valkaistuavilggodit, českkodit
valkamasátku, stáf´fu, láttasadji, válgga
valkea(lumivalkea)če/askat (-skes), (valkoinen)vi/elgat (-lges); näkyä valkeanačeaskát, vielgát; tulla valkeaksičeskkodit, vilggodit
valkeneminenčuvggodeapmi; (asian)válganeapmi
valkeusčeaskatvuohta, vielgatvuohta, čuovgatvuohta; (valoisuus)čuovgatvuohta, čuovga
valkko(valkoturkkinen poro) jievja
valkkokenkä(puhtaanvalkoisesta poronnahasta ommeltu nutukas) gabbagáma
valkkopeski(puhtaanvalkoisesta poronnahasta ommeltu peski) gabbabeaska
valkoapilavilgesluovvar
valkohorsmavilgeshorbmá
valkohäntäpeuravilgesbiežagoddi
valkoihoinenvilgesvarat, vilgesliikkat
valkoinen(adj.) vi/elgat (-lges); näkyä valkoisenavielgát
valkoinen(subst.) vielgat
valkokangasvilgesloavdda
valkokarvainen(porosta) ga/ppas (-bba)
valkokuonodelfiinigálbbenjunčuohppi
valkokylkidelfiiniluostečuohppi
valkolokkiáhperievssat
valkoposkihanhivilgesnierčuonjá
valkopäätiainenčuovjegaccet
valkoselkätikkavilgessealčáihni
valkosipulivilgeslávki
valkosoluvilgesseal´la
valkoturkkinen(porosta) jievj/jas (-a), (puhtaan valkoinen)ga/ppas (-bba); valkoturkkinen eläinjievja, puhtaan valkoinengabba
valkoturpainen poro(kalppinokka) gálbbenjunni
valkoturskavilgesdorski
valkoviinivilgesviidni
valkoviklostuorračoavžžu
valkovuokkovilgesnásti
valkoyökönlehtivilgesvuodjalasta
valkuainen(kananmunan) vielgadas
valkuaisaineproteiidna, vielgadasávnnas
vallanáibbas, ol´lásit, mihá; oli vallan toisinlei áibbas nuppeláhkai
vallanhimováldehipmu, ráđ´đenhállu; (itämurteissa myös)vuovdna, vuovdnáivuohta, vuovnnalašvuohta
vallanhimoinentulla vallanhimoiseksičoarvváiduvvat, tulla vähemmän vallanhimoiseksičoarvvehuvvat
vallanhimoinenváldá/i (-s), ráđ´đenhimolaš; (itämurteissa myös) vuovdná/i (-s), vuovnnalaš
vallankaappausválderihpan
vallankináinnas, eandalii, erenoamážit
vallankumouksellinenrevolutionára
vallankumousrevolušuvdna, váldegomiheapmi
vallataváldit, oamastit
vallaton hilb/at (-es), dáje/t (-gis), dádjolas, vildd/as (-a), vilddus (-is); tulla vallattomaksihilbbodit
vallattomuushilbatvuohta, vilddasvuohta; tehdä vallattomuuksiahilbošit, dádjut, dáisut, vildudit, vil´laluddat
valliriuttagárggooahci
vallitaráđ´đet
vallitsevaráđ´đejeaddji; vallitseva ominaisuusráđ´đejeaddji iešvuohta
valloittaavuolástit, vuoluštit, váldit, ráđđegoahtit
valloittajavuolásteaddji, vuolušteaddji, váldi; Vilhelm ValloittajaVilhelm Vuolásteaddji
valloitusvuolušteapmi
valmennushárjehus
valmentaahárjehit
valmentajahárjeheaddji
valmentautuahárjehallat
valmiiksi(adv.) gárvásii, válbmasii ~ válbmašii
valmisválmmas ~ válmmaš, gárvv/is (-es); (tekemään jotakin)geargg/us (-os), gearga/t (-dis), fargat
valmistaaráhkadit, dahkat, gárvvistit, gárvet, válmmastit ~ válmmaštit, válbmet, gerget, geargadit, gearggahit
valmistajaráhkadeaddji, válmmasteaddji ~ válmmašteaddji
valmistautua(matkaan) rustát ~ rustet
valmistautua(tekemään jotakin)ráhkkanit; (vähin erin) ráhkkanaddat, ráhkkanišgoahtit
valmistebuvtta
valmistellaválmmastallat ~válmmaštallat, válbmet, gárvet
valmistelugárven, ráhkkaneapmi
valmisteverobuvttavearru
valmistuagárvvásmuvvat, gárvánit, válbmanit, geargat; (esim. rakennuksesta)ceagganit, badjánit
valmistusráhkadeapmi, válmmasteapmi ~ válmmašteapmi
valmistusvuosiráhkadanjahki
valmius(tehdä jotakin) gearggusvuohta, máhttu, dáidu
valočuovga; čuovggas, čuovgganas
valoaaltočuovgabárru
valoheitinčuovgabálku
valoisaču/ovgat (-vges), čuovgil (-is), še/arrat (-r´res), báitil (-is)
valoisaan paikkaančuvgosii
valoisassa paikassačuvgosis
valoisuus čuovgatvuohta, čuovgilvuohta
valokasvičuovgašaddu
valokatkaisinčuovgabotkkon
valokopiočuovgakopiija
valokopioidačuovgakopieret
valokuvačuovgagovva (S), fotogovva (N), fotografiija
valokuvaajagov´vejeaddji, fotográfa, govvaváldi (S)
valokuvatagov´vet, fotograferet, váldit gova (S)
valokuvausgov´ven, fotograferen
valomittaričuovgamihttár
valonheitinčuovgabálku
valonkajo, kajoskuotnja
valonlähdečuovggas, čuovgganas
valonsädečuovgasuonjar
valotončuovggah/eapme (-is)
valottaačuvget; čuvget, eksponeret; čielggasmahttit (juoga ášši)
valotusčuvgen; čuvgen, eksponeren
valovirtačuovgarávdnji
valovoimainenše/arrat (-r´res)
valpasvárveš (-is), gohccevaš
valppausvárvešvuohta, gohccevašvuohta, gozusvuohta
valssataválset
valssiválsa
valtaváldi; menettää valtansa válddehuvvat
valtaistuinváldestuollu, truvdna ~ truvdnu
valtakirjaváldegirji
valtakunnallinenváldegottálaš, riikkalaš, riikkaviidosaš, riikka-
valtakunnallinen tasoriikkadássi; valtakunnallisella tasollariikkadásis
valtakunnanpolitiikkariikkapolitihkka
valtakunnanrajariikkarádji ~ riikkarádjá
valtakunnanverkko(elekt.) riikkafierbmi
valtakuntaváldegoddi, riika
valtameriváldomearra, áhpi, oseána
valtaosaváldooassi, eanaš oassi
valtatieriikkageaidnu
valtausváldin, vuolušteapmi, oamasteapmi
valtavahirbmat, hirbmat stuoris
valtiasváldu, hear´rá
valtimováibmosuotna
valtio(maa)riika; (valtiovalta)stáhta ~ stáhtta ~ stáda
valtioidenvälinenriikkaidgaskasaš, gaskariikkalaš (N)
valtiollinenstáhtalaš
valtiollistaanationaliseret
valtiomiesstáhtaalmmái ~ stáhtaolmmái
valtiomuotostáhtahápmi
valtionapustáhtadoarjja, stáhtaveahkki
valtioneuvostostáhtaráđđi; valtioneuvoston kansliastáhtaráđi kansliija
valtionkirkkostáhtagirku
valtionosuusstáhtaossodat
valtionpäämiesstáhtaoaivámuš
valtiontalousstáhtaekonomiija
valtionverotusstáhtavearuhus
valtiopäivä-(S, R) riikkabeai-
valtiopäiväjärjestys(S, R) riikkabeaiortnet
valtiopäivät(pl.) (S, R) riikkabeaivvit (pl.)
valtiosihteeristáhtačál´li
valtiosääntövuođđoláhka
valtiotiedestáhtadieđa
valtiovaltastáhtaváldi, ruvdna
valtiovarainministeriruhtaministtar (S), finánsaminsttar (N)
valtiovarainministeriöruhtaministeriija (S), finánsadepartemeanta (N)
valtiovierailustáhtagal´ledeapmi
valtti(korttipelissä) vealta, romfa; pistää valtillaromfet
valtuusfápmudus, váldegirji
valtuuskuntasáttagoddi
valtuutettuáirras, váljaolmmoš; fápmuduv´von olmmoš
valtuuttaafápmudit, addit váldegirjji, addit vuoigatvuođa
valtuutusfápmudus, váldegirji
valu(rakennuksen perustan) leiken
valuagolgat
valurautaleikejuv´von ruovdi
valuuttavaluhtta
valuuttakurssivaluhttagursa
valvattijeađjá
valveillagozuid alde, gohcimin
valvoagohcit, gozašit, leat gozuid alde
valvoa(jotakin) gohcit, gozihit, bearráigeahččat, badjeliigeahččat, kohkket, pás´set
valvojagohcci; (asioiden)gohcci, goziheaddji, bearráigeahčči, badjeliigeahčči, kohkkejeaddji, pás´sejeaddji
valvominengohcin, gohcu
valvontagoziheapmi, bearráigeahččan, bearráigeahčču, geahčču, kohkken, pás´sen
valvontapiirigozihanbire
valvontatehtävägozihanbargu
valvontatiedot(pl.) gozihandieđut (pl.)
valvontavaltagozihanváldi
vammaváddu, vihki, liitu, veaidni
vammainen(liikuntavammainen)lám/is (-es), rádjerihkot, rádjelihkot, doaibmavádjit, váttolaš, rámbe-, skierbma-; (kehitysvammainen)sivavuloš, doaibmaváttot, doaibmahehttejuv´von (N), bázahallan
vammaispalvelulakilápmásiidbálvalanláhka
vammautuaroasmmohuvvat, lápmašuvvat
vanamovándádivga
vanavesi(veneen kulkujälki) lođas
vanerivanera ~ vaneara, fáner
vanginvartijafáŋgafákta
vangitafáŋget, váldit fáŋgan, bidjat giddagassii
vangitseminenfáŋgen
vangitsemisvaatimusfáŋgengáibádus
vanhaboar/is (-es); pitää jotakuta liian vanhanaboarášit soapmása
vanha(kulunut) oa/mis (-pme-); pitää jotakin liian kuluneenaoamášit juoidá
vanhahko(ihmisestä) vuoras;pitää jotakuta melko vanhanavuorašit soapmása
vanhainkotiboarrásiidsiida
vanhanaikainenboaresáigásaš
vanhapiikaboaresnieida, nieidaolmmoš, nieidalaš
vanhapoikaboaresbárdni
vanhastaandoložis, oapmet ~ oapmit
vanhemmatvánhemat ~ váhnemat, eaiggádat (R); molemmat vanhemmatvánhenguovttos ~váhnenguovttos
vanhemmitenboarásmanbeaivái
vanhemmuusvánhenvuohta ~ váhnenvuohta
vanhempainrahavánhemiidruhta ~ váhnemiidruhta
vanhempivánhen ~ váhnen
vanhentuaboarásmuvvat
vanhentua(esineestä) oapmut, oamásmuvvat
vanhinboarráseamos
vanhurskasvánhurskkis
vanhurskausvánhurskkisvuohta
vanhusboaran, boares olmmoš, vuoras
vanhustentaloboarrásiiddállu
vanhuudenheikkogeahnoh/eapme (-is)
vanhuusboarisvuohta
vanhuuseläkeboarrásiidruhta, boarisvuođaealáhat
vaniljavanilljá
vankentaananosmahttit
vankentuananosmuvvat
vankeusfáŋgavuohta, giddagas
vankeusrangaistusfáŋgavuođaráŋggáštus, giddagasráŋggáštus
vankeustuomiogiddagasduopmu, čohkkánduopmu, čáhci ja láibi
vankifáŋga
vankilafáŋgal, giddagas; ladni, duktahuse
vankkaváŋká/i (-s), rohppá/i (-s), váf/i (-es)
vannas(veneessä) stávdni
vannegierdu; varustaa vanteellagierdudit
vannoa vuordnut, váli ~vuordnása dahkat
vannottaa(vala)vuortnuhit; (painostaa jotakuta)vuortnohit
vantterahárd/ui (-os), smo/kkas (-gge-); kulkea vantteranasmoggut, olla jossakin vantteranasmoggát
vanua dumssagit
vanukaspuddiŋ´ŋa
vanuttua(kankaasta) duohpašuvvat
vanuttuvadums/ui (-os), dums/sas (-o-)
vapastággu
vapaafriddja ~ friija; luom/us (-os), luđolaš, bođu-
vapaa-aika astoáigi, bođuáigi; vapaa-ajan toimintaastoáiggedoaibma
vapaaehtoineneaktodáhtolaš
vapaaehtoisestieaktodáhtos
vapaaehtoisuuseaktodáhtolašvuohta, eaktodáhttu
vapaamielinenliberála
vapaamuotoinenfriddjahápmásaš, miellahápmásaš
vapaanafriddja
vapaapotku(jalkapallossa) friddjačievččasteapmi
vapaapäiväfriddjabeaivi
vapaastilupmosit
vapahdus(rel.) bestojupmi
vapahtaa(rel.) beastit
VapahtajaBeasti
vapausfriddjavuohta, luomusvuohta, luđolašvuohta
vapaussotafriddjavuođasoahti
vapauttaafriddjet, friddjandahkat; beastit, luoitit
VapauttajaBeasti
vapautua(jostakin) beassat, luomusmuvvat
vapautus (vapauttaminen) beastin, luoitin
vapistanaiggistit, náiggistit, livzzistit; (tunnekuohusta)darrat, dahrat, daraidit, dahraidit; alkaa vapistadorggiidit
vappuválbor
vappupäiväválborbeaivi
vappuviikkoválborvahkku
vapunaattoválborruohtta
vara(johonkin)várri, ráđđi; olla varaa (tehdä jotakin)suitit (+ inf., akk.), minulla ei ole varaa lähteä sinnein suitte vuolgit dohko; vara-várre-, liige-; (varat, varallisuus)várit
vara-(varalla oleva) várre; varapuheenjohtajavárreságadoal´li
varaan (postp.)vehkii, ala, oskálii
varainhoitovuosibušeahttajahki
varajäsenvárrelahttu
varakasjábálaš, várálaš, boandá/i (-s), buresbirgejeaddji, buorredilálaš, heađeh/eapme (-is)
varallisuusvárri, ráđđi, várit (pl.), oamastusat (pl.), opmodat
varamiesvárreolmmoš
varankilainenvárjjagaš
varaosavárreoassi
varapresidenttivárrepresideanta
varapuheenjohtajavárreságadoal´li
vararahastoresearvaruđat (pl.)
vararikkoreastaluvvan, konkursa, goŋkáneapmi ~ goŋgáneapmi; mennä vararikkoonreastaluvvat, goŋkánit ~ goŋgánit, mannat konkursii, nallasit, buksaluvvat, (saattaa vararikkoon)reastaluhttit, goŋkehit ~goŋgehit
varassuola, suoladiŋga, suolagazza, guhkesgiehta, snuohtar, skealbma; (näpistelijä)boimmon, doahpánas, skuolká, liŋká; menettää varkaallesuoládahttit, syyttää varkaaksisuollagahttit (ks. porovaras)
varassa(postp.) veagas; pöytä huojuu kolmen jalan varassabeavdi juovzu golmma juolggi veagas, elää korkotulojensa varassaeallit reantoboađuidis veagas
varastaasuoládit, jávkadit, snuohtardit; tulla varastetuksisuoláduvvat; (poroja) speadjat (ks. näpistellä; vohkia; kähveltää)
varastaminensuoládeapmi
varastelevainensuoládahkes, suola-; váldálas, boibmolas, doahpánas, dohpolas
varastellasuoládaddat
varasteluhalusuolavuohta
varastettusuoláduv´von, suola-; varastettu porosuolaboazu
varastovuorká, rádju
varastoidavurket, vuorkut, vurkkodit, rájadit
varastointivuorkun
varastoituaduksanit
varatavár´ret, váraštit ~váreštit
varatonváreh/eapme (-is); tulla varattomaksivárehuvvat
varatuomarivárreduopmár
varauksetonvár´rekeahtes (attr.)
varauksettavár´rekeahttá
varausvár´rehus
varautua(johonkin) ráhkkanit; (vähin erin)ráhkkanaddat
varavaatemolssa; varavaatteet (pl.)molssabiktasat (pl.)
varhainárrat
varhainenárr/at (-a)
varhaiseläke árraealáhat (S), árrapenšuvdna (N, R)
varhaisempiárat
varhaisimmináramusat
varhaisináramus
varhaisintaanáramustá
varhaislapsuusuhccivuohta, un´nivuohta; varhaislapsuudesta lähtienuhccivuođa ~ un´nivuođa rájes
varhaissyksyárračakča, álgočakča
varhaisvaiheárramuddu
varhemminárat, árabut; (vähän)árabuš
varhempiárat; siirtää varhemmaksiáradit
varhentaa áradit
varhentuaárranit
variaabelivariábel, molsašuddi
variaatiovariašuvdna, molsašuddan
variaattorivariáhtor
variksenmarja čáhppesmuorji, vuoražasmuorji, vuorčámuorji
varioidamolssodit, varieret
varisvuoražas, vuorččis, gáranas, mearragarjá (R)
varistabotkkistit; alkaa varistabotkkiidit
varistaabotkalit, gávgalit
varistaa(lehti puista, tuulesta) seallat
varjellavárjalit, gáhttet, gádjalit, bealuštit
varjelusvárjalus
varjosuoivva ~ suoivvan
varjoisaitkkus, itku-, suoivva-
varjokasviitkošaddu
varjokatogeamádat
varjopaikkaitku, itkkus
varjostaasuoivanastit, suivet
varjostinšearbma, suojus
varkainsuoli
varkaussuolavuohta
varmasihkkar (-is), vissis
varma, vakaa(kädestä, aseesta) virtt/is (-es); tulla varmemmaksi, vakaammaksivirttásmuvvat
varmaan (varmaankin) várra, vis´sa, vis´sásit ~ vis´sásii; ammahal
varmastisihkkarit, vis´sásit ~ vis´sásii
varmentaanan´net
varmistaasihkkarastit, sihkkaruššat, nan´net, nanudit
varmistautuaoažžut sihkkarvuođa
varmistuasihkkarmuvvat
varmuussihkkarvuohta
varmuuskopiosihkkarastinkopiija
varoaváruhit
varoen, varovastiváraid
varoittaa(jostakin) váruhit (+ lok.), vár´ret (+ lok.), váraštit (+ lok.); varoitti tulemastaváruhii ~ vár´rii boahtimis
varoitusváruhus, vár´rehus
varoke(elekt.)sihkkarasti, suttas
varomatonvárutmeahttun, váruh/eapme (-is), fuollameahttun
varomattomuusvárutmeahttunvuohta, fuollameahttunvuohta
varovainenvárrugas; tulla varovaisemmaksiváraiduvvat
varovaisuusvárrugasvuohta
varovastivárrugasat, váraid, sivvadit
varpaanpääsuorbmageahči
varpaidenvälisuorbmasárri
varpaisillaanjuolgegevrriid alde
varpudaŋas
varpunenšilljocihci, ránescihci
varpushaukkadihtti, cihcefál´li
varpuslinnut(pl.) cihcelottit (pl.)
varpuspöllöcihceskuolfi
varretonnađah/eapme (-is); varreton viikatenađahis liš´šá
varsavársá
varsi nađđa; (perunan tms.)gálla, (piipun tms.)veardi, (sukan, vanttuun)readdi, (polun, tien)guorra; varteen, varrellegurrii, varressa, varrellaguoras
varsinoalle, viehka, oppa, mihá
varsinainenaitosaš, duohta, albma, ieš dat; varsinainen vaalipäivä pidetään ...ieš dat válgabeaivi dollojuvvo ...
varsinaisestiaittonassii
varsinkináinnas, eandalii
varsoa(tammasta) guoddit
varta vasteneaktodáhtos, vásedin
vartalo gorut, rumaš, hápmi; (sanan)mátta
varteenotettavadehálaš, mávssolaš
varten(postp.) várás, várte (S)
vartijafákta
vartioidafáktet, gozihit
vartiointifákten, bearráigeahčču, goziheapmi, gozáhus
varttaa nađđadit; pitäisi varttaa tuo viikategalggašii nađđadit dien liššá; varrettunanađđagasas, varretuksinađđagassii
varttikvárta, njealjádasdiibmu
varttua bajásšaddat, čálgat; (täyteen ikään)rávásmuvvat
varuillaanváraid alde
varuskuntagarnisovdna
varusmiesbálvalangeatnegas
varustaa(matkalle)ráhkkanahttit; (varusteilla)rustet
varustamoskiipafitnodat, rederiija
varustautuaráhkkanit, rustát ~rustet; varustautua matkaanrustát ~ rustet mátkái
varustebierggas, rusttet, reaidu, lassebierggas
varustelu(mil.) vearjorusten, soahterusten
varvasjuolgesuorbma
varvasastuja(esim. kissaeläimet) suorbmavázzi
varvasluusuorbmadákti
vasa(poron, peuran, hirven)miessi; vastasyntynyt vasanjuoratmiessi, vastasyntynyt, punaruskeankarvainen vasaruksesmiessi
vasakasks. runsasvasainen
vasannahkamiesenáhkki, miessadat ~ miessádat
vasaraveahčir
vasarakirveskulttuuriveahčerákšokultuvra
vasaransilmäveahčeršalbmi
vasatonmieseh/eapme (-is)
vasavaadinmiesseáldu
vaseliinivaseliidna
vasemmanpuoleinengurutbeallásaš; vasemmanpuoleinen liikennegurutbeallásaš johtalus
vasemmistogurut bealli
vasemmistolainengurut beale olmmoš
vasemmistopuoluegurutbellodat
vasengurut
vasen puoli gurutbealli; vasemmalla puolellagurutbealde, vasemmalle puolellegurutbeallai, vasenta puoltagurutbeale
vasenkätinengurutgieđat
vasikkagálbi
vasikoidaguoddit gálbbi; (halventavasti) guoddalit, váidit bolesii
vaskiveaiki
vaskipuhallinveaikeboson
vaskitsaveaikegearpmaš
vasoa(yhdestä porovaatimesta)guoddit; (useista)guottadit
vasomisalueguotteteana(n)
vasomispaikkaguottetsadji, guottetbáiki
vasonta(vasominen) guottet; vasonnan päävaiheváldoguottet
vasottaa(porovaatimia) guottehit
vasotusguotteheapmi
vastaeaskka ~ easka, easkkabáliid, easkka ládje, varrasis
vasta(vihta) sávdnerissit (pl.)
vasta-ainevuosteávnnas
vastaajavástideaddji; (jur.) áššáskuhtton
vasta-alkajaeaskkaálgi, álggahal´li
vastaanvuostá ~ vuostái; väittää vastaannágget vuostái, ottaa vastaanváldit vuostái, vuostáiváldit, panna vastaanvuosttaldit, vuostálastit; (tulemisesta)ovddal, tuli häntä vastaanbođii su ovddal
vastaanotin vuostáiváldi
vastaanottaavuostáiváldit
vastaanottajavuostáiváldi
vastaanottovuostáiváldin
vastaanotto(esim. hotellin) vuostáiválddáhat
vastaanottotodistusvuostáiváldinduođaštus
vastaantulijaovddalboahtti
vastaavavástideaddji
vastaavanlainenvástideaddji, seammasullasaš
vastaehdokasvuostteevttohas
vastahakoinenvuostehágolaš, gážžár (-is), háluh/eapme (-is), dáhtuh/eapme (-is)
vastahakoisestiil´lámielain, il´lámielas, dáhtuheamet
vastahakoisuusvuosteháhku, vuostemiella, háluhisvuohta, dáhtuhisvuohta
vastahyökkäysvuostefal´leheapmi
vastainenvuostásaš, Venäjän vastainen rajaRuošša vuostásaš rádji, yhteiskuntavastainen servodatvuostásaš; (tuleva)boahttevaš; torstain vastaisena yönäduorastat čuovganeapmai
vastakaikudávástus
vastakarvaanvuostegulgii
vastakkainvuostálagaid
vastakkainenvuostálas (attr.)
vastakkaiskulmat(pl.) vuostálasčiegat (pl.)
vastakkaissivut(pl.) vuostálassiiddut
vastakkaisuusvuostálasvuohta
vastakohtavuostegeahči
vastakohtaisuusvuostálasvuohta
vastalauseproteasta, vuostecealkámuš
vastaluku(mat.) vuostelohku
vastamaavuosteeana(n)
vastamyrkkyvuostemirko
vastamäkiks. ylämäki
vastanainuteaskkanáitalan
vastanäyttelijäneavttárguoibmi
vastaotevuostečárvva
vastapainevuostedeatta
vastapainovuostedeaddu, veaja, veajanas
vastapelurivuostespeal´li
vastapuolivuostebealli, opposišuvdna
vastapäiväänvuostebeaivái
vastapäätäbuohta; (toisiaan)buohtalagaid
vastarintavuostálastin
vastasyntynyt njuorat-, easkkariegádan
vastasyntynyt lapsi njuoratmánná
vastasyntynyt vasanjuoratmiessi
vastasyyhyn, vastasukaanvuostejohtimii
vastatavástidit, dávistit
vastatustenvuostálagaid, oktii njuniid
vastatuulivuostebiegga; vastatuuleenvuosttás, vuostebiggii
vastausvástádus, dávástus
vastavaikutusvuosteváikkuhus, reakšuvdna
vastavakoiluvuostespioneren, cagganbargu
vastavierailuvuorrogal´ledeapmi
vastavirtavuosterávdnji; vastavirtaanvuosterávdnjái, vuosttás, vuostečáhcái
vastavuoroinenlotnolas (attr.); vastavuoroisestilotnolassii
vastavuoroisuusvuostevurolašvuohta
vastaväitevuostenákkus, vuosteárvalus
vastaväittäjä(väitöstilaisuudessa) opponeanta; toimia vastaväittäjänäopponeret
vastedesdás duohko
vastennjeaigga ~njeaiga, vuostá ~ vuostái
vastenmielinen (ihmisestä)antipáhtalaš; (erit. ruoasta)lusttuh/eapme (-is)
vastikebuhtadus, máksu
vastikäänaiddo, aiddobáliid, ovdalaš, easkkabáliid, easkka ládje, varrasis
vastinevástta
vastoinvuostá ~ vuostái; vastoin lakialága vuostá
vastoinkäyminenvuostegieđageavat, vuostegieđageavvan, vásttus
vastusárru, hehttehus; (elekt.)cakkus
vastustaavuostálastit, vuosttaldit; vuostehágostit, vuostáčuožžut, caggat, cakkastallat, duostut, vásttostit (S), protesteret
vastustajavuostálasti, vuosttaldeaddji
vastustamatoncaggameahttun
vastustelevavuosttaldahkes
vastustusvuostálastin
vastustuskykyvuostálastinnávccat (pl.)
vastuuovddasvástádus, vástu
vastuuhenkilöovddasvástideaddji
vastuullinenovddasvástáduslaš, vásttolaš
vastuuntuntoovddasvástádusdovdu, vásttudovdu
vastuuntuntoinenluohtehahtti
vastuutonvásttuh/eapme (-is)
vatifáhtta
vatkainfiron, vispil
vatkata fierrut, vispet, vispilastit
vatsa čoavji
vatsaevävuolleveaksi, čoavjeveaksi
vatsahaavačoavjehávvi
vatsahappočoavjesuvri
vatsakalvočoavjecuozza
vatsakas čoavjá/i (-s)
vatsakatarričoavjevuolši
vatsakipučoavjebávččas
vatsalaukkučoavjeseahkka
vatsalihasčoavjedeahkki
vatsanahkačoavjevuolli
vatsanväännečoavjebonjahat, čoavječárvvohat, rožohat
vatsaonteločoavjevuovda
vatsaontelo(teuraalla) maŋŋevuovda
vatsasyöpäčoavjeboras
vatsatanssičoavjedánsa
vauhko(eläimestä) hiras
vauhkoontuahirasmuvvat
vauhti leaktu, leahttu, fárta, sáhttu; vauhdillaleavttuid, fárttas, olles fártta
vaunut(pl.) vávdna ~ vávdno, vovnnat (pl.)
vaurasjábálaš, várálaš, vár´rá/i (-s), rikk/is (-es), boandá/i (-s), ruhtt/ii (-es); buresbirgejeaddji, buorredilálaš, heađeh/eapme (-is)
vaurastuajábálduvvat, jábáiduvvat, váráiduvvat, riggut, boanddaiduvvat, boandut
vaurausjábálašvuohta, vallji
vauriovaháguvvan
vaurioittaavahágahttit, soardit
vaurioituavaháguvvat, soardašuvvat, soardásit
vauvanjuoratmánná, uhcamánáš, unnamánáš
vavahtaadorggiidit, soasihit
vavankärkistággogiera
vavantuki(veneen reunassa) stággocaggi
vedellägeasašit
vedenalainenčázevuloš, čázevuoláš
vedenhaltijačáhceháldi
vedenjakajačáhcejuoga, juoga, másealgi
vedenkorkeusčáhceallodat
vedenpainečáhcedeaddu
vedenpaisumus(Raamatun) suttoul´li
vedenpeikko čáhcerávga
vedenpintačáhcegiera, čázeoaivi
vedenpitäväjeahkkil (-is), jeahkki
vedin(utareissa) njižži
vedonlyöntiveahtaleapmi, hiistaleapmi, hiistu
vedonlyöntiyritysveahtalanfitnodat
vedota(hakea tukea joltakin) doarjalit (+ ill.); vetosin asiassa häneenbidjen ášši su ovdii, vetosin häneendoarjalin sutnje
vedättäägeasihit, gaikkuhit, runddihit
vegaanivegána
vegetaristivegetarista
vehjerusttet, áhta
vehkeilläjutnošit, juonastit
vehmasruonas, ruonas ja šattolaš
vehnänisu, guoita
vehnäjauhot(pl.) nisojáffut (pl.)
vehnänennisoláibi
veijari, veitikka, vekkuliskealbma, skeijár
veikataárvalit, einnostit; tihppet
veikeähearvá/i (-s), herv/ii (-es)
veikkausárvalus, einnostus; tihppen
veisataveaisidit
veistomuorraduddjon
veistokirvesfearranákšu
veistosgovvabázzi, bázzi, govvačuolus
veistää(kirveellä)fearrat; (hirsi)belket; (kuvaa)čuollat
veitallaan(paimentamattomana, esim. porosta) veaiddalassii ~ veaittalassii
veitikkaskealbma, skálka, hearvadahkki, kliissár
veitsenpistoniibečuggestat
veitsenteräniibeávju
veitsiniibi; buvku, sámeniibi, beavdeniibi, láibeniibi, lađasniibi (liŋkoniibi, máhcastanniibi); (huonoja veitsiä)gulkkan, gulca, gulpu, niibebalča, n.nálku, n.gálku, n.gohči, n.skohči, n.norki, n.dulpi
veivari(kaira) veivár
veivataveivet
veiviveaiva, veive
vekkuliskealbma, skálka, hearvadahkki
vekotináhta, rusttet, vearki
vekseliveksel, veaksil
velaari(kiel.) velára
velaksivealggás
velallinenvelggolaš, vealgugas, vealggivuloš
velanantajavealgeaddi
velanhoitovealgedikšun
velatonvealggeh/eapme (-is)
velhonoaidi
veliviellja; isän nuorempi veličeahci, isän vanhempi velieahki, äidin velieanu
velipuolivielljabealle
veljeillävieljastallat, verddestallat, guoibmádaddat
veljeksetvieljažat
veljellinenvieljalaš
veljenpoikavieljabárdni
veljentytärvieljanieida
veljeskansavielljaálbmot
veljesmaavielljariika
veljesmurhavielljagoddin
veljeysvielljavuohta
velkavealgi
velkaantuavealgáduvvat, vealggáiduvvat, šaddat velggiid vuollai
velkakirjavealgegirji
velkoavealgut, velgohit
velkojavealgu, velgoheaddji
velkominenvelgoheapmi
vellimálli
veloittaabearrat
veltostuašlieddat, loatnut
veltto(ihmisestä) goid/das (-a), loik/kas (-a), šlie/ttas (-dda), sealggah/eapme (-is), arvvah/eapme (-is)
veltto(vetelä) njie/zas (-hca)
velvoitegeatnegahttin, geatnegahtti áš´ši
velvoittaageatnegahttit
velvoitusgeatnegahttin, geatnegasvuohta
velvollinengeatnegas
velvollisuus geatnegasvuohta
venakkoruoššanisu
vene fanas ~ vanas, fanca (R) ~ vanca (R); erilaisia veneitäjohkafanas, deatnof., jávref., mearraf., gárbbis, báska, gehpot; (huonoja)gárcu, gurci, gurca, geavzi, gumšu, rohči, ruhmut, njággu, šlihtá, luoská, luosku, háska, lissa, liski, fanasdáhpi
veneen keula(sisäpuolelta) ovdakohtas
veneen perä(sisäpuolelta) maŋŋeskohtas
veneenveistämöfanasduddjohat, fanasverstá
veneliikennefanasjohtalus ~ fanasjohtolat
venesolmugarccastančuolbma
venevajafanasvisti, návstu
venevalkamasátku
vennepaikka(lieassapitopaikka) veattahat, veattasadji, veaddinsadji
venttiiliventiila
venytelläfanahallat ~ vanahallat; (itseään)njulggohallat
venyttyäfadnot ~ vadnot
venyttää fanahit ~ vanahit
venytykseen(adv.) fatnagassii ~ vatnagasii
venytyksessä(adv.) fatnagasas ~ vatnagasas
venyväfadni, fadnil (-is) ~ vadni, vadnil (-is)
venyä fatnat ~ vatnat
venähdyttääfatnalahttit ~ vatnalahttit
venähtääfatnalit ~ vatnalit
venähtää(jänteestä) vietnat, vienihit
venäjäruoššagiella; venäjäksiruoššagillii, puhua venäjääruoššastit
venäläinenruoš´ša, ruoš´šalaš
vepsäläinenvepselaš
verantaveránda
verbaalinenverbálalaš
verbi(kiel.) vearba
verbinmuotovearbahápmi
verbityyppivearbatiipa
verekseltäänvarasnaga, varrasis
verenhimovarrahipmu, varragoiku
verenhimoinenvarrahimolaš
verenkiertovarrajohtin, varrajohtu
verenluovuttajavarraaddi
verenluovutusvarraaddin
verenmyrkytysvarramirkkohus
verenpaine(med.) varradeaddu
verenpainemittarivarradeaddomihttár
verenpurkausvarrasupmi; tulla verenpurkausvarrasuvvat
verensiirtovarrasirdin
verensokerivarrasohkar; veren sokeriarvotvara sohkarárvvut
verensyöksyvarrašoalla
verenvuodatusvarragolggahus
verenvuotovardin
verenvähyysvarrasonahat, anemiija
veresvaras
veressä, verisenävarranaga
verestää(silmistä) ruoksát
veretönvarah/eapme (-is); veretön vallankaappausvarahis válderihpan
verevä (kasvoiltaan nuorekas) ođđavarat
verevöityä(kasvoiltaan) ivnnáiduvvat, muođuiduvvat
verholássaliidni ~ láseliidni, gardiidna
verholehti(bot.) govččaslasta
verhotagokčat
verivarra; ryvettyä vereenvarahuvvat, tahriutua vereen (lihasta, teurastettaessa) varsut, vuotaa vertavardit, mennä (jollekulle) veriincieggat (soapmásii) varrii
veriheravarraserum, varramis´su
verikakku(veri- ja jauhotaikinasta paistettu) varragáhkku
verikoevarraiskkus, varračájánas
verikoiravarrabeana
verilöylyvarragolggahus
verinahkavarranáhkki
verinenvar´rá/i (-s), var´r/ii (-es), varra-, varraváldi; verinen vääryysvarraváldi vearrivuohta
-verinen -varat
verinestevarragolggus
veripalttu gumppus, guhppár, gámsu (R)
verirakkojápma varra; tuli verirakkovarra jámii
verirakkulavarraskoavhli, varraskoavhllahas
veriryhmävarrajoavku
verisarvi(kasvava sarvi) varračoarvi
verisoluvarraseal´la
verisuonivarrasuotna
verisyöpä(med.) varraboras
veritulppa(med.) varračuolbma
verkaláđ´đi; varustaa verallaláđ´đet
verkatakki(lapintakki) láđ´đegákti
verkkaangulul, hiljit, suolggaid
verkkainen(liikkeissään) hiđis, hil/lji (-jes), hillján (-is), njoa/hci (-zes)
verkkaisestihilljánit, gulul
verkkofierbmi, neahtta, sáibma; (erilaisia lohiverkkoja)patoverkkojoddu, seisova verkkonjáŋggofierbmi, isosilmäinen verkko galjot, pienisilmäinen verkkobaskkot, isosilmäinen patoverkkoluosat, pienisilmäisin sallittu verkkopatopyynnissäguvčalbmi; pyytää verkollafierpmástallat, fierbmut, sáimmastallat
verkko(tietok.) neahtta
verkko(verkosto) fierpmádat
verkkokalvofierbmecuozza
verkkolehtipajufierbmegironlasta
verkkomahačalmmas
verkkopatojoddoobuođđu
verkkopyyntifierbmebivdu, (pienisilmäisellä verkolla)sáibmabivdu
verkkopyytäjä, verkostelijafierpmástal´li, (pienisilmäisellä verkolla)sáimmastal´li
verkkoresusátnja
verkkosilmä(esim. kärpäsellä) suokkačalbmi
verkonkohogovddohat, guppás, goarvvet
verkonkuivaustelinefierbmeholga
verkonkäpygeahpa
verkonlaudusfierbmeluovdi
verkonpaulareašmi
verkostella fierpmástallat, fierbmut, sáimmastallat
verkostofierbmi, fierpmádat
verovearru
veroasteikkovearroskálá
verohelpotusvearrogeahppudeapmi
veroilmoitusvearroalmmuhus (S), vearrodieđáhus (S), iešdieđáhus (N), selván (N)
verojohtajavearrohoavda
verokantavearrovuođđu
verokorttivearrogoarta
verolakivearroláhka
verolautakuntavearrolávdegoddi
veronalainenvearuvuloš
veronkantajavearroguoddi, vearrováldi
veronkantovearroguoddin, litnet (N)
veronmaksajavearromáksi
veronmaksuvearromáksin
veronpalautusvearromáhcahus
veronpidätysvearrogeassin
verotettavavearuvuloš; verotettavat ansiotvearuvuloš dietnasat
verotoimistovearrodoaimmahat
verotonvearoh/eapme (-is); verottomat tulotvearohis boađut
verottaavearuhit
verottajavearuheaddji
verotusvearuheapmi, vearuhus, vearrolitnet (N), litnet (N)
verotusarvovearuhanárvu
verotuskuntavearuhangielda
verovalitusvearrováidalus
verovelvollinenvearrogeatnegas
verovuosivearrojahki, vearuhanjahki
verovähennysvearrogeahpádus
veroäyrivearroevre; kunnan nykyinen veroäyrigieldda dálá vearroevre
verran (postp.) veardde, mađe; sen verran kyllä on rahaadan mađe gal lea ruhta
verrannollinen(mat.) veardduslaš
verranto(mat.) vearddus
verrataveardidit, buohtastahttit
verratonvearditmeahttun, áidnalunddot
verrattainoalle, viehka, oppa
verrattuna(johonkuhun, johonkin) ektui; minuun verrattuna hän on varakasmu ektui son lea jábálaš, Ruotsiin verrattuna Belgia on pinta-alaltaan pieni maaRuoŧa ektui Belgia lea viidodaga dáfus smávva riika
verrytellälásmmodahttalit
verryttelypukuhárjehallanbivttas
versaali(suuraakkonen) versála
versioveršuvdna
versoođju
versoabohciidit, ihtit, urbbiidit
versojuuriođjoruohtas
verstasduodjevisti, verstá ~ vearstá
vertaaminenveardideapmi
vertaillaveardádallat, buohtastatahttalit
vertailuveardádallan
vertailuasteveardidanceahkki
vertailukelpoinenveardidangelbbolaš
vertailukohtaveardidancoakci
vertailuryhmäveardidanjoavku
vertainen(veroinen) veardásaš
vertaistukiveardásašdoarjja, guoibmedoarjja
vertausveardádus, veardideapmi
vertauskuvaveardidangovva, veardádusgovva
vertyälášmmodit
verukeágga, dahkusivva
veräjäverrát, vearret, áideuksa
vesabártnáš, bán´ne, gánddaš
vesa(bot.) vesá
vesakkovesábohttu, vesát (pl.)
vesičáhci
vesiallasčáhceálddis
vesialuečáhceguovlu
vesiastiačáhcelihtti
vesihanačáhceluoitta, čáhcehátna
vesihernečáhcebađvi
vesihierakkagáddejuopmu
vesihilpičáhcehealva
vesihöyryčáhcelievla
vesijakočáhcejuohku
vesijohtočáhcejođas, čáhcebohcci
vesikasvičáhcešaddu
vesikattočáhcegáhttu
vesikauhuvuorahat
vesikelkkačáhcebulkor
vesikenkä čázet
vesikirppušir´rá
vesikkojohkabuoidda
vesikummitus(näkki) rávga, čáhcerávga
vesikuusičáhceguossa, heasttaseaibi
vesiliikennečáhcejohtalus, čáhcejohtolat
vesilintučáhceloddi
vesiliuosčáhceluvus
vesimaksučáhcemáksu
vesimeloničáhcemelovdna
vesimyyräčáhcesáhpán
vesimääräčáhcehivvodat
vesioikeusčáhcevuoigatvuohta
vesipallo(pelinä) čáhcespábba
vesipalloillačáhcespáppastallat
vesipisaračáhcegoaikkanas
vesipuhveličáhcebuffel
vesipumppučáhcebumpa
vesiputousgorži
vesipääskybávgoš, spáhppal
vesipäästäinenčáhcegoašku
vesirajagáddeguorra; vesirajaa ~ rantaa myötengáddeguora
vesirakkula, rakko (ihossa) skoavhli, skoavhllahas, goavhli, goavhllahas, skohpalas, gohpalas; mennä rakoille (ihosta)skoavhlut, skoavhllagit, skoavhllahastit, goavhlut, goavhllagit, goavhllahastit, skohpalastit, gohpalastit
vesirokkočáhceboahkku
vesisadearvi
vesisammalsatmi; koota vesisammaltasatmet
vesisaraájalukti
vesistöčázádat
vesistönsäännöstelyčázádatmudden
vesistöreittičáhcejohtolat
vesisuksičáhcesabet
vesisuoničáhcesuotna
vesisäiliöčáhcelihtti
vesitasogovddohatgirdi
vesitatarčáhcebealbi, čáhcenjuolas
vesitiivisdivttis, jeahkkil (-is), jeahkki, do/ŋas (-kŋa)
vesitorničáhcedoardna
vesitsečázi mielde
vesivaakaváhtter ~ váhttar
vesivoimačáhcefápmu
vesiväričáhceivdni
vesivärimaalausakvareal´la
vesoittuavesáluvvat, vesáiduvvat; (nuorta koivua kasvavaksi)látnjut
vessahivsset
vessanpönttöhivssetlihtti
vetelehtiäjoavdelastit, ájahallat, goidošit, goiddildit, goidárastit, goigárastit, goiggardit, vanadit
veteläšlinc/cas (-e-), njuo/zas (-hca), njie/zas (-hca)
veteraaniveterána
veteraanitunnusveteránadovddaldat
vetinenčáhccá/i (-s), čá/zas (-hce-); tulla vetiseksičáhcut
veto(vedonlyönti) veahtaleapmi, hiistu; voittaa vetohiisttu vuoitit, hävitä vetohiisttu nisttihit, lyödä vetoaveahtalit, veahtit, hiistalit
vetohihna(ahkion) vuohtaráipi
vetoisa(astiasta) geas´sil (-is)
vetoketjurohttenlohkka, lohkkabáddi, sávdnjelohkka
vetokoukkugoallosfaggi
vetoköysi(veneen, nuotan) gáidnu
vetolaatikkolođá, leađbma ~ leabma, skuf´fa, skoahppa
vetonaula(houkutin) sievttadas, sievttas
vetoomusappellašuvdna, ávžžuhus
vetoporogeasehanheargi
vetosolmusnurtu, rohttenčuolbma; varustaa vetosolmullasnurtet, vetosolmussa(adv.) snurttul
vetovoimageassinfápmu; (viehätys)geasuhanfápmu, geasuhus
vetreä (ikäisekseen) heavskkálaš, heavská/i (-s)
vettyä čáhcut, luohcat; (polttopuusta tms.)šalluluvvat, šaluiduvvat, šilljáluvvat; (kostua, veltostua, aineesta)njiehcat
veturilokomotiiva, geasán
veturinkuljettajalokomotiivavuoddji
vetyhydrogena, čáza
vetäistägaikkihit, ravget, rohttet, rohttestit, raŋustit, raŋistit, ragihit; (kevyesti)nivkalit, nivkkádit, nivkkihit, (pois, irti)gavistit, navistit; (ilmaa keuhkoihin)hahppalit
vetämätön(ihmisestä) goid/das (-a), višuh/eapme (-is), šlárv/vas (-a)
vetäytyägeassádit; joutua vetäytymään geassáduvvat
vetäytyä(kokoon) geassásit
vetäärohttet; tulla vedetyksirohtašuvvat
vetää(perässään) geassit, rundit, feastit, njaldit, veašidit, givzat
viallinenvigálaš, váillálaš, vádjit
viatonvigih/eapme (-is)
viattomastivigiheamet
viattomuusvigihisvuohta
videovideo
videolaitteistovideobiergasat
videopelivideospeallu
viedädoalvut
viehevuogga; erilaisia lohivieheitädolgevuogga (dolgi), basteoaivi (baste, bastevuogga), muorraguolli, silkeguolli ~ silhguolli, devon
viehättyä(johonkuhun) ges´sot (soapmásii)
viehättävägeasuheaddji
viehättäägeasuhit
viehätysgeasuheapmi, geasuhus
viekasviehk/is (-es), gávvil (-is)
viekastellaviehkástallat, gávváluššat
viekkausviehkisvuohta, gávvilvuohta
vieko(vanha painomitta, 18 kg) viehku; viekoinen(18 kg:n painoinen)vihkosaš
viekoitelladájuhit, fil´let, jorbet, jorget, jorggiidahttit, hálahit; joutua (jonkun) viekoittelemaksi fil´lehallat (soapmásii)
vielävel ~ velá; ei vieläii vel, ii vuos, yhä vieläain, ainge
vieläkinvelge ~ veláge, ain, ainge
vieläkäänvelge ~ veláge
vieläpävelába, dieđusge, juohan
viemärinjor´rehat, duolvačáhcebohcci, kloáhka (N)
vientigálvodoalvun, doalvun, eksporta, eksporteren
vientitavaradoalvungálvu
vieraannuttaaeaidadit
vieraantua eaidat, vierrut
vieraantumineneaidan, vierrun
vieraanvarainenárvvas, valljá/i (-s)
vierailijagal´ledeaddji, guos´si
vieraillagal´lestallat; (jonkun luona)gal´ledit soapmása
vierailla(vars. vanhuksen, vuodepotilaan luona)oahppaladdat; kävi vanhainkodissa mummoaan tapaamassafinai boarrásiidsiiddas áhkus oahppaladdamin
vierailugal´ledeapmi
vierailunäytösguos´sečájáhus
vieraisilla(jonkun luona) soapmása guossis
vieraisille(jonkun luo) soapmása guos´sái
vieras(outo, tuntematon)amas; (ulkopuolinen)vier/is (-es), vierro-
vierasguos´si
vieras kielivierrogiella, amasgiella (N)
vieras maavierroriika
vierashuoneguos´selatnja
vieraskielinenvierrogielat, vierrogiel (attr.), amasgielat (N); vieraskielisille tarjotaan mahdollisuus oppia saameavierrogielagiidda fállojuvvo vejolašvuohta oahppat sámegiela
vierasmaalainenvierroriikka olmmoš, olgoriikalaš
vierasperäinenvierrovulggolaš; vierasperäinen sanavierrosátni
vierastaaamašit, vierášit
viereenbáldii, gurrii
vierekkäinbálddalagaid
vierekkäinenbálddalas
vieressäbálddas, guoras; vieri vieressäbál-bálddalagaid
vieri, vierusguorra
vieritse, viertäbáldda, guora
vierittää fierahit
vieriä fierrat
vieroaolgguštit, hilggodit, vealahit
vieroittaa(lapsi, vasa; henkilö esim. huumeista) botkehit
vieroittuaeaidat, vierrut
vieroitushoitobotkehandikšu
vieroporo(toisen paliskunnan poro) vierroboazu; tuo on vieroporo, ei ole tämän paliskunnan porodiet lea vierroboazu, ii leat dáppeboazu
vieruskulma(mat.) bálddalasčiehka
vierähtää fierralit, jorihit
vieräyttääfierralahttit
viestisáttasátni, dieđáhus
viestihiihtosáttačuoigan, vuorročuoigan. stafeahtta
viestijuoksusáttaviehkan, vuorroviehkan, stafeahtta
viestikapula(viestijuoksussa) sáttasoabbi
viestintäkommunikašuvdna
viestintävälinegulahallangaskaoapmi
vietellä(esim. huonoille tavoille) fil´let, dájuhit, hohkahit, giktalit, viehttalit
vieteridávgi
viettisodju
viettää (juhlapäivää tms.)doallat, ávvudit
viha vašši, suhttu, moarri; vihoissaansuhtus, bosis, vihoissa (toisilleen)baholagaid
vihainenvašán (-is), vaš´šá/i (-s), bahá (-s), suhtas (-), neavrras (-)
vihaisesti(adv.) vaš´šájit, suhtuin
vihaisuusbahávuohta, suhttu
vihamielinenbahámielat, bahá (-s)
vihamiesvašálaš; vihamiehet keskenäänbahážat
vihannesrahtádat, ruonas, šaddu
vihannespunkkirahtádatšir´rá
vihannoidaruodnát; alkaa vihannoidaruniidit, runodit
vihanpitovaššivuohta; heidän välillään on ollut jo kauan vihanpitoasoai leaba leamaš juo guhká baholagaid
vihanta(adj.) ruonas, rahttá/i (-s)
vihanta(keväällä kasvava ruoho) rahttá
vihantarehuruonasfuođar
vihapuhevaššiságat (pl.)
vihastuasuhttat, moaráskit
vihatavašuhit
vihdoin viimmat; (lopulta)maŋážassii
viheliäinenskuor/tnas (-dna)
vihellellänjurggodit, njurggohallat
vihellysnjurggas; (lyhyt) njurggastat
viheltelijänjurggon
viheltäänjurgut; (kerran, lyhyesti) njurget, njurggádit
viherhiukkanen(bot.) ruonasčalbmi
viheriöidä(esim. niitystä) ruodnát
viheriöityä(esim. niitystä) runiidit, runodit
viherleväruonasdeappu
viherpeipporuonábeibboš
vihertikkaruonáčáihni
vihertyäruniidit
vihertäväruonálagan; (luonnossa)ruonaslágan
vihertääruodnát; alkaa vihertääruniidit
vihervarpunenruonácizáš ~ ruonácihci
vihi(aavistus, haju) oatna; saada vihiäoana oažžut
vihjaistageažidastit, guoigalit, guoiggadit, beaggalit, cavgilit
vihjata(vihjailla) geažidit, geažuhit, mahkkit, dovddahit
vihjegeažideapmi, guoiggus, geahči
vihkikuvavihagovva
vihkiminen(hääparin) vihaheapmi
vihkimisaikavihahanáigi
vihkimispäivävihahanbeaivi
vihkisormusvihahansuorpmas, gollen
vihkiä(hääpari, rakennus tms. käyttöönsä)vihahit, (avioliittoon)náitosii vihahit, náitit, (erit. hautausmaa käyttöönsä)vitkat, (haudan lepoon)vitkat
vihkiäiset(esim. rakennuksen) vihaheapmi, vihahus
vihkogihpa; (kukkia, ruohoa)vitku
vihloa(korvaa) návhlat (bealji)
vihollinenvašálaš; olivat vihollisia keskenäänleigga baholagaid
vihollisuusvašálašvuohta
vihreäruoná
vihreä(vehreä) ruonas
vihtasávdnerissit (pl.)
vihuribieggaroassa, bieggaspál´li
vihurirokkoruksesboahkut (pl.), rivihisboahkut (pl.)
vihviläkasvit(pl.) giilošattut (pl.)
viidakkojuŋgel
viidenneksi(lueteltaessa) viđádassii
viidennen kerranviđádas
viidennesviđádas
viidesviđát
viidestivihttii
viidettäkymmentäviđátlohkái; viidettäkymmentä käyvä henkilöviđátlohjahkásaš olmmoš
viihdehávskkuheapmi; viihdemusiikkihávskkuhanmusihkka, viihdekirjallisuustriviálagirjjálašvuohta
viihdyttäminenhávskkuheapmi
viihdyttäähávskkuhit
viihteellinenlovttolaš
viihtyisähávsk/i (-kes), guoibmá/i (-s)
viihtyvyysloaktin, ádjáneapmi
viihtyäloaktit, ádjánit; hyvä viihtymään loaktil (-is)
viikateliš´šá, roanda
viikatteenvarsiliš´šánađđa
viikinkivikiŋga
viikinkiaikavikiŋgaáigi
viikkovahkku; puoli viikkoavahkkolahkki, viikon vanhavahkkosaš
-viikkoinen-vahkkosaš
viikkokauden(adv.) vahkkobotta
viikkokausia(adv.) vahkkoviissaid, máŋggaid vahkuid
viikkolehtivahkkobláđđi
viikoittain(adv.) vahkkosaččat
viikoittainenvahkkosaš; viikkottainen tapahtumavahkkosaš dáhpáhus
viikonloppuvahkkoloahppa
viikonpäivävahkubeaivi
viikonvaihdevahkumolsun, vahkumolsašupmi
viikset(pl.) sepmonat (pl.)
viikunafihkon ~ fiikon
viilafiilu
viilapenkkisruvabeaŋka
viilatafiilet
viilentyäčoaskut, čoskkiidit, gáludit
viilentyä jääkylmäksi(järven tai joen vedestä) ráddat
viilentääčoaskudit
viileysgállu
viileä(ilmasta) čoask/kis (-a), čoasus, goalš/šas (-a), gálš/šas (-a), gálus, sávr/i (-res)
viileä(sisätiloista) čoasus, soaččas (-is), soadjas (-is), soajus (-is)
viililákcamielki
viilipyttygoal´lá
viillellä nájadit
viiltosárggastat, nájastat
viiltosararuovdeguodja
viiltää(haava)nádjat, (pieni haava)skáidnet, (palanen nahasta, kankaasta)vadjat, (vahingossa itseään)čuohpadit, nájadit
viiltääsárget, sárggastit, nádjat
viimavaššu, ruvaš, (itämurteissa)guoldu; puhaltaa (viimasta)ruvaštit
viimainensäävaššolat
viimemaŋimuš; viime hetkessämaŋimuš bottus; (edeltävä)mannan, viime vuonnadiibmá, viime vuodesta lähtien, viime vuoteen verrattunadiimmážis, viime vuoteen astidiimmážii, viime kesänämannan gease, diimmá gease, viime yönämannan ija, viime viikollamannan vahkus, viime aikoinamaŋimuš áiggiid, dáid guhtaliid
viimeinviimmat, maŋážassii
viimeinenmaŋimuš; viimeisessämaŋimuččas, viimeiseenmaŋimužžii
viimeistellä(esim. suunnitelma) gerget loahpalaš hápmái
viimeistellä(käsityö) vátnat; (nopeasti)vátnalit
viimeistäänmaŋimustá
viimekertainenmannanháváš
viimekesäinendiimmágeasáš, mannangeasáš; viimekesäiset muistotdiimmágeasáš muittut
viimeksimaŋimus ~ maŋimuš
viimetalvinendiimmádálvváš, mannandálvváš
viimevuotinendiimmáš ~diimmá, mannanjagáš; viimevuotiseen verrattunadiimmážis, tilanne on viimevuotiseen verrattuna melkoisesti kohentunutdilli lea diimmážis mealgat buorránan
viimeöinenmannanidjasaš
viinaviidni, buollánviidni, buol´leviidni, viidna (S), birogužža, biroliepma
viiniviidni, njálggaviidni
viinimarja(erit. punainen)jierit, (musta)čáhppes jierit
viinimarjapensasjieritmuorra
viinirypäle viidnemuorji
viinitarhaviidnegárdi
viipalevajahas, časkkis, čálastat, sneaida, šiiva
viipaloidavajahastit
viipymälumi (tunturissa) jassa; jossa on paljon viipymäluntajas´sá/i (-s)
viipyäádjánit, jávkat, vihpat, viibat
viiričohkaleavga
viiriäinenváktil, váktilloddi, goaktil
viirusárggis
viirupöllögovusskuolfi
viisaastiviisásit; tuo oli sinulta viisaasti tehtydiet lei dus viisásit dahkkojuvvon
viisariviissár, giehta
viisasviiss/is (-es); pitää viisaanaviissášit
viisastellaviissástallat; ei kannata viisastellaii gánnet viissástallat
viisastuaviisut, jierbmat
viisastuttaaviisudit
viisaudenhampaatmaŋimuš máttabánit
viisausviissisvuohta, viisodat
viisivihtta; viiden numeroviđeš, viisi ihmistä, viiden joukkoviđas
viisikerroksinenviđagearddat
viisikkoviđas
viisikulmioviđačiegahas
viisikymmentävihttalogi
viisinkertainenviđageardásaš
viisitoistavihttanuppelohkái
viisivuotiasviđajahkásaš
viistenjavki
viistoskiv/nnjas (-dnje-); viiston leikattunaskivnnjil, njavkkil, snáittil
viistäenskavát; viistäen ohiskavát meattá, viistäen yliskavát badjel
viistää(leikata viistoon, poromerkkiä tehdessä) skivdnjet, njavket
viisumivisum
viitasuhkkes rohtu
viitata(johonkin asiaan) čujuhit
viitata(kädellä) seavvit; (nopeasti)seavvilit
viitatiainenrohtogaccet
viitečujuheapmi
viitekehysrefereansarápma
viitenumeročujuhannummir
viitoittaa(tie tikoilla) dihkkádit
viitonenviđeš
viitseliäsgil´lil (-is), viššal (-is)
viitsiäviššat, gil´let
viitta(tien) geaidnogalba
viitta(vaatekappale) hárdobivttas, oalgebivttas, luhkka
viittaus(johonkin) čujuheapmi, čujuhus
viittoaseavvit
viittoillaseavašit
viittoma seava, láhtta
viittomakieliseavagiella, láhttagiella
viivasárggis, sáhcu, cáhcu, sáhcu, linnjá
viivainsáhcodahkki, lin´jála, viivvut (S)
viivakoodisáhcokoda
viivata, viivoittaa (piirtää viivoja) sáhcut
viivytelläájahallat, ádjánuššat, sievgat, soinnirdit, soidnárastit; (työn teossa)bussat, bus´set, busidit, busildit
viivyttääájihit, vihpadit, viibadit
viivytyshehttehus, ájiheapmi
viivähtää(jossakin) orustit ~ bisánastit ~ doallánit (gos nu)
viivästymiskorkomaŋŋonanreantu
viivästyttääájihit, skebmet; joutua jonkun tai jonkin viivästyttämäksiskebmehallat (+ ill.)
vikavihki, sivva; jossa on paljon vikojavihkká/i (-s)
vikinänjimma, njigas
vikisijänjiman, njigan
vikistä njimmat, njimaidit, njihkut, njigaidit; (hiirestä)cihrrat, cihraidit
vikkeläháhppil (-is), snáhpis, lášm/at (-es), sákčil (-is); vikkelä ihminensnáhput
vikkelästiháhppilit, snáhppásit
vikločoavžžu
vilahdella givdnjut, livkit
vilahdusgivnnjiheapmi, livkkiheapmi
vilahtaa givnnjihit, livkkihit
vilauttaačájehastit
vilinä livkkas
vilistä livkit, vileštit
viljagordni
vilja-aittagordneáiti
viljakasvigordnešaddu
viljalajigordnešládja
viljankorjuugordnerádjan
viljanviljelijägordnešaddadeaddji
viljanviljelygordnešaddadeapmi
viljapeltogordnebealdu
viljatatarrievdneguoita
viljavašattolaš; viljava vuosišattolaš jahki
viljavalmistegordnebuvtta
viljavarastogordnevuorká
viljelijäeanabargi, eanadoal´li
viljelläšaddadit ~ gilvit ~ bargat eatnama
viljelmäšaddadansadji, plantáša
viljelyšaddadeapmi, gilvin, eanabargu
vilkaistavilppastit, vilppádit, vilppihit, vilššastit, vilššádit, liđggastit
vilkaisuliđggastat
vilkasealas (-is), ealaskas
vilkastuaealáskit
vilkastuttaaealáskahttit
vilkku(auton) seava
vilkkuvaloravkičuovga
vilkuilevavilppas (-is), vilš/šas (-a)
vilkuillavilput, vilšut, liđgut, čalbmebealástallat; jatkuvasti vilkuillenvilppu vilppu
vilkuttaaseavvit, seavašit; (vähän) seavestit, (nopeasti)seavvilit
villaul´lu
villahousut(pl.) ul´lobuvssat (pl.)
villainen(jossa on runsaasti villaa) ul´l/ui (-os)
villainen(villasta kudottu) ullus gođ´đojuv´von, ul´lo-
villakoiraul´lobeana
villakuorešákša, loddu
villalankaláigi, ul´loláigi
villapaitaul´lobáidi
villapajuvilgessieđga
villasukkaul´losuohkku
villatakkiul´lobusir
villivild/das (-a), vi/llas (-l´la)
villieläinluonddueal´li, luođueal´li, spire, vil´labeahtu
villiintyävilddáskit, vilddálgit, vil´laluvvat
villikko(ihmisestä) vildon; käyttäytyä villikon tavoinvildudit
villilohieamiluossa
villisikameahccespiidni
villiytyä(poroista, lampaista) goddiluvvat, gottáiduvvat
vilpillinenvearálaš, eahperehálaš, vuoigatmeahttun
vilpistelläverrošit
vilpitönrehálaš, vuoiggalaš, nju/olgat (-lges), eahpeguoktilaš; tulla vilpittömämmäksi vuoiggaiduvvat
vilpoinen(säästä kesällä) jálddos (attr.); tulla vilpoinensääjálddosmuvvat, jálddudit, pitää (esim. huonetta) liian vilpoisenajálddošit
vilpoinen sää(kesällä) jáldu
vilpolaveránda
vilppivearrivuohta; tehdä vilppiäverrošit
vilskelivkkas, guđđa
vilugalmmas; hänellä oli vilusus lei galmmas, son goalui
viluinenks. palelevainen
vilukissa gáneš, goadni, oardnji, gorremaš, galbmagáhkkor
vilukkovilgesbeaivečalbmi
vilustuagalbmot
viluttaaminua viluttaamus lea galmmas, mun goalun
vimmaviibmi, vuohkku
vinovinju-; vinossavitnjut, vinjil, vitnjalassii
vinoneliö(geom.) skužilnjealjehas
vinosarvi(porosta) vinjoaivi
vinottainvitnjalassii, vitnjut
vinoutuavinjagit
vinssatavinšet
vinssi(väkipyörä) vinša
vintata(vettä kaivosta) vintet
vintiöjuŋká
vinttilokta, badjegeardi
vintti(kaivon) vinte
vinttikaivovintegáivo
vioittaavahágahttit
vioittuavihkáduvvat, vaháguvvat, rihkkašuvvat
violettivioleahtta
vipinälivkkas
vipistälivkit
vipugákkan
virallinenvirggálaš
viranhaltijavirgehálddašeaddji, virgedoal´li
viranomainenvirgeoapmahaš; viranomaiset (pl.)eiseválddit (pl.)
viransijainen virgesadjásaš, vikára (N, R)
viransijaisuusvirgesadjásašvuohta, vikariáhtta (N, R)
virastovirgebáiki, virgedoaimmahat
virastotalovirgedoaimmahatdállu
virastotyöntekijävirgebáikebargi
viratonvirggeh/eapme (-is); joutua virattomaksivirggehuvvat
viregealdagas; vireessägealdagasas, giellagasas, giellasis, vireeseengealdagassii, giellagassii, giellasii
vireillä(asiasta) doaimmahuv´vomin, jođus, dutkojuv´vomin
vireäsearalaš
virhemeattáhus, meaddádus, feaila
virheellinenboastto-, feaillalaš
virheellisyysboasttuvuohta
virheetönfeaillah/eapme (-is), dievaslaš
virheilmoitusmeaddinalmmuhus
virikeimpulsa, gealddáhat, jurddafáddá
virittää(jousi, pyssy) gealdit
virkavirgi; nimittää virkaannammadit virgái, virgádit
virka-aikavirgeáigi
virka-apuvirgeveahkki
virka-asemavirgesadji
virka-asiavirgeáš´ši
virka-asuntovirgevisti
virkaatekevävirggisdoaibmi
virkaehtosopimus(S) virgeeaktosoahpmuš
virkahuonevirgelatnja
virkakuntavirgegoddi
virkamiesvirgeolmmoš
virkanimitysvirgenammadeapmi, virgenamahus
virkapukuvirgegárvvut
virkasuhdevirgegaskavuohta
virkataheahkkalastit
virkatehtävävirgedoaibma, virgebargu
virkatodistusvirgeduođaštus
virkavaltavirgeváldi, byrokratiija; virkavallan edustajabyrokráhtta
virkavaltainenbyrokráhtalaš
virkavaltaisuusbyroktáhtalašvuohta
virkavapaus, virkavapaa virgelohpi; olla virkavapaallaleat virgelobis
virkavelikollega
virkavelvollisuusvirgegeatnegasvuohta
virkavirhevirgemeattáhus
virke(kiel.) dajaldat
virkeävirk/ui (-os), arvvo/t (-his), searalaš
virkistysarvvosmahttojupmi, arvvosmuhttin, áhpásmahttojupmi, áhpásmuhttin
virkistyävirkkosmuvvat, virkkodit, arvvosmuvvat, áhpásmuvvat
virkistävävirkkosmahtti, áhpásmahtti
virkistäävirkkosmahttit, áhpásmahttit
virkkaabuovvalit, beaggalit, láhttestit, beaškalit
virkkuvirk/ui (-os)
virkkuukoukkuheahkkalastinnállu
virnat (pl.) sáhpalat (pl.)
virneessä(hetkellisesti)nirvut; (pysyvästi) nirvvil
virnistellänirvut, nirvvohallat, nirvvonárvvohallat
virnistäänirvet, nirvvádit
viro esttegiella
virolainenesttelaš, estlándalaš
virota(henkiin) eal´lát
virrata golgat; lähteä virtaamaangolggiidit, tyynesti virtaavadoačč/is (-es), virrata hiljemmindoažžut
virratonrávnnjeh/eapme (-is); tulla virrattomaksirávnnjehuvvat
virrenveisuusálbmalávlun
virsisálbma, virsa (R)
virsikirjasálbmagirji
virtarávdnji, virdi
virta(huomattava joki seudulla) eatnu, deatnu
virtaamagolganmearri
virta-avainrávdnječoavdda
virtahepoeatnoheasta
virtaillagolggadit
virtakytkincahkkehat
virtalähderávdnjegáldu
virtapiiri(elekt.) rávdnjebire
virtausrávdnji, rávnnjádat
virtaus(aate-, muoti-) rávnnjáldat; nykyinen vihreä aatevirtausdálá ruonárávnnjáldat
virtsa (miehen)gužža, (naisen, lapsen)cis´sa; haista virtsallekunniidit
virtsaamistarvegužžahoahppu, gužžaheahti; cis´sahoahppu, cis´saheahti
virtsajohdingužžajođas
virtsanhajukuonnahádja
virtsanhajuinenkuonna; tulla virtsanhajuiseksi (erit. vaatteista)kuonnagit
virtsaputkigužžaoarri
virtsarakkogužžaráhkku
virtsata(miehestä)gužžat, (naisesta, lapsesta)cis´sat; tuntea virtsaamisen tarvettaguččastuvvat, guččahit, cissastuvvat, cissahit
virttyä(kauhtua) guvggodit, gilggodit
virtuaalimuisti(tietok.) virtuálamuitu
virusvirus
virustautivirusdávda
virveli šlivgunvuogga; virvelöidäbivdit šlivggu, šlivgut
virvoitusjuomalimonáda, bruvsa (N)
visa(puusta) vissir
visakoivuvissirsoahki
visertäävižardit ~ vizardit, civkit
viskatabálkestit, bállahastit, suhppet (ks. heittää)
viskoaks. heitellä
vispatavispet, vispilastit, fierrut
vispilävispil, firon
vissiinvis´sa, várra
vistofast/i (-tes)
vistousfastivuohta
visuks. kitsas
visuaalinenvisuálalaš
visualisoidavisualiseret
visustidárkket, dárkilit, divdna
visva, märkä, mätä(haavassa) siedja
visvainen(haavasta) sieddjá/i (-s), siddj/ii (-es)
vitahávggarássi
vita(korvamerkki) skivdnji, njavki; vidalla (poromerkistä)skivnnjil, njavkkil
vitamiinivitamiidna
viti(kevyt, uusi lumi) vahca; jossa on paljon vitiävahccá/i (-s)
vitikelivazadat
vitivalkoinen(adj.) če/askat (-skes); näkyä vitivalkoisena čeaskát
vitivalkoinen(subst.) čeaskat
vitjaviđji
vitkaangulul, njozet
vitkallinenáddjá/i (-s)
vitkutella joavdelastit, ájahallat, goidošit, goiddildit, goidárastit, goigárastit, goiggardit, vanadit, soidnáruššat
vitkuttelijanjoazan, njoazar, duđan, buimman, busan, soidnár; njávežaneatni (fem.), njávežangálgu (fem.)
vitsaspihčá, spižá, roaiská, roaisku, roaiskkan, skárba
vitsailla, pilaillaspivkošit, spivket, skálkošit, skálkaruššat, leikošit
vitsasbessodat ~ besdat
vitsausroassu, heavvu, stuorra goarádus, lossa váivi
vitsispivka, hearvamuitalus, skálkasáhka, vitsa
vittu(vulg.) ks. emätin
vittuilla (vulg.)birostit, cihppošit, vittudit (N), vittuilit (S)
viuhka(leyhytin) jielan
viuluvijuvla
vivahdenyánsa, suoivva; (äänen)šuokŋa
vohkiajávkadit, livkalit, njávkkastit, luogirdit
vohlagihcci
vohveliváf´felgáhkku
vohvelirautaváf´felruovdi
voivuodja, gusavuodja; tahrautua voihinvuojahuvvat, voihin tahraantuneenavuodjanaga
voi!vuoi!
voida(saattaa)sáhttit (+ inf.), voin lähteä sinnesáhtán vuolgit dohko; (olla mahdollista)veadjit, sáhttit, saattaisi tullakinsáhtášii vaikko boahtitge, (voida, jaksaa)veadjit, miten voit?mo veaját?
voidevuoiddas, sálva; voiteessa, voiteen tahraama vuoiddasnaga
voidellavuoidat; (pitkään)vuoiddadit, (nopeasti)vuoiddastit; voidella leipävuodjaláibbi njuvdit; tulla voidelluksivuoidašuvvat
voihkiafuoikut, fuoikit, luoibmat
voikukkavuodjarássi
voileipävuodjaláibi, tehdä voileipänjuvdit vuodjaláibbi; heittää voileipiästeažžalit ~ deaššastit (čázeoaivvi mielde)
voimafápmu, vuoibmi, givrodat, nákca, veadju, áhppi; tulla voimaanboahtit fápmui, olla voimassaleat fámus, voimassa oleva (esim. määräyksestä)fámolaš, gustojeaddji; kaikin voiminvehkosii, vehkui
voimaannuttaafámuiduhttit
voimaantuafámuiduvvat
voimaantulofápmuiboahtin
voimaillafámostallat
voimakas(ihmisestä) gievr/a (-ras), fámolaš, váf/i (-es), vuoimmálaš, vuoibmá/i (-s), návccalaš, áhpálaš, bihttil (-is), bihtálas; giehtaráhpa/t (-dis)
voimakasks. vahva
voimakas, tehokas (aseesta) spáitil (-is), spáittas (-)
voimakkaastifámolaččat
voimakkuusgievravuohta, givrodat, fámolašvuohta
voimalafápmorusttet, fápmolágádus
voimalaitosfápmorusttet, fápmolágádus
voimallinenvuoimmálaš
voimassaolevagustojeaddji, čuožžovaš
voimassaolofápmu, čuožžun
voimassaoloaikafápmoáigi, dohkkenáigi
voimatoimifápmodoaibma
voimaton fámoh/eapme (-is), vuoimmeh/eapme (-is), návccah/eapme (-is); tulla voimattomaksifámohuvvat, vuoimmehuvvat, návccahuvvat
voimaton, tehoton(aseesta) spáitteheapmi
voimattomuusfámohisvuohta, vuoimmehisvuohta, návccahisvuohta
voimistaa gievrudit
voimistelijalášmmohal´li
voimistellalášmmohallat
voimistelulášmmohallan, gymnastihkka
voimistua gievrut, návccaiduvvat
vointiveadju, veadjin
voipaperivuodjabábir
voipitoisuusvuodjadoallu
voipuanávccahuvvat, veajuhuvvat, nuonddahallat, nuondat, luonddahallat, luonddahuvvat, luondat, nuossat
voipunutveajuh/eapme (-is)
voirasiavuodjaskáhppu
voissa, voihin tahriintuneenavuodjanaga
voisulasuddaduv´von vuodja
voiteleminenvuoidan
voiteluöljyvuoiddasol´ju
voitokas, voittoisavuoitil (-is), vuittolaš, vuiteš (-is) ~ vuites (-is)
voitonhimovuoitinmiella
voittaavuoitit; (usein)vuoitalit, (äkkiä)vuoittestit, vuoitit
voittajavuoiti
voittamatonvuoitemeahttun, birgetmeahttun
voittovuoitu
voittoisavuoiti (-s), vuoitil (-is), vuiteš (-is)
voivotellavuoigit, surggohallat, surgat, surgit
vokaali(kiel.) vokála
vokaaliyhtymä(kiel.) vokálačoahkki
vokalistivokalista
vollottaa(pikkulapsista) bárgut, veanzut, veanzzuhit, ružžut
voltti(elekt.) volta
voltti(voimisteluliike) volta
volttimittarivoltamihttár
vorosuola
vouti(hist.) fáldi ~ váldi
vulkaaninenvulkánalaš, dollavulggolaš
vuodattaagolggahit
vuodatusgolggahus; verenvuodatusvarragolggahus; sanallinen vuodatussátnedulvi
vuodeseaŋga, oađđensadji; sijata vuodeláhčit saji, nousta vuoteestalihkkat bajás, vuoteen omanaseaŋgga buorrin
vuodeleposeaŋgaveal´lán
vuodenaikajagiáigi
vuodenvaihdejahkemolsun, jahkemolsašupmi
vuodepotilasseaŋgabuohcci
vuodesohvaoađđensof´fá
vuodevaatteet(pl.)oađđádagat (pl.), gávnnit (pl.)
vuohigáica
vuohinen(hevosella) vuohes; vuohisvikavuohesváddu
vuokafuorbma
vuokkonásti
vuokraláigu
vuokra-asuntoláigovisti
vuokrahuoneláigolatnja
vuokraillaláigohallat
vuokralainenláigolaš
vuokranantajaláigoaddi
vuokrasopimusláigosoahpamuš
vuokrasäännöstelyláigomudden
vuokrataláigohit, láigudit (R)
vuokratuloláigodienas
vuoksidihte ~ dihtii; teki sen minun vuoksenidagai dan mu dihte, sen vuoksidanin ~ danne, minkä vuoksi?manin? ~ manne?
vuoksi(nousuvesi) ul´li; vuoksi ja luodeul´li ja fiervá
vuolas(virrasta) rávdnjá/i (-s), rávnnjas (-), vahka/t (-dis), virdá/i (-s), vilddus (-is); tässä on näköjään aika kova virtadákko lea gusto viehka rávnnjas
vuolastua(virrasta) rávdnjut, rávnnjáiduvvat, vahkat
vuoleskellavuoladit
vuollavuollat
vuolukivisáibogeađgi
vuolupaikkavuolahat
vuoma(metsäinen, laaja jokilaakso) vuopmi; jossa on paljon jokilaaksojavuobmá/i (-s), lähempänä jokilaaksoavuopmelis, lähemmäksi jokilaaksoavuopmelii
vuonelo (naarasporo 2. talvenaan) vuonjal; vuonelon taljavuonjaldat
vuonelovaadin(naarasporo 3. talvenaan) vuonjaláldu
vuonovuotna; lähempänä vuonoa olevavuonat, lähempänä vuonoavuotnalis, vuotnaleappos, vuonabus, (vähän lähempänä)vuotnalaččas, lähemmäksi vuonoavuotnalii, vuotnalebbui, vuonabui, (vähän lähemmäksi)vuotnalažžii; lähimpänä vuonoa oleva vuonamus
vuonoinenvuodná/i (-s), vudn/ii (-es)
vuononperävuotnabahta
vuononsuuvuotnanjálbmi
vuopajavuohppi
vuorata(esim. vaatekappale, seinä) skoađastit, skoađđut
vuorausskoađas
vuorenhuippuvárrečohkka
vuorivárri; (lumihuippuinen korkea tunturi)gáisá ~ gáisi
vuori(vaatteessa) skoađas
vuorihemppodálveruoivil
vuorijonovárreráidu
vuorikiipeilijävárregavccodeaddji
vuorikiipeilyvárregavccodeapmi
vuorilautaskoađasfiel´lu
vuorinenvárrá/i (-s), várre-
vuorisaarna(Raamatussa) várresárdni
vuoristovárrečoahkki, várreguovlu, várit (pl.)
vuoristoinenvár´rá/i (-s); on hyvin vuoristoinenmaalea hui vár´rás riika
vuorivästäräkkiránesbeštor
vuorovuorru
vuorokaudenaikajándoráigi
vuorokausijándor, birrabeaivi; puoli vuorokauttajándorbealli
vuorokausikaupallajándorviissaid
vuorolauluvuorrolávlla
vuoropuhelu vuorrohálešteapmi
vuorosanavuorrosátni, replihkka
vuorostaanvuorustis, fas, -ges
vuorotella(esim. töiden tekemisessä) bargat vurrolagaid, lonohallat
vuorotellenvurrolagaid, vurohagaid, vuoruid
vuorottainenvurrolas (attr.), lotnolas (attr.); kierrätyskäytössä olevat elinkeinot(pl.) lotnolas ealáhusat (pl.)
vuorotteluvapaa lonohallanfriddjavuohta
vuorotyövuorrobargu
vuorovaikutusvuorrováikkuhus
vuorovesiul´li ja fiervá
vuorso (urosporo 3. talvenaan) vuobirs
vuosijahki; puoli vuottajahkebealli, viime vuonnadiibmá, viime vuodesta lähtiendiimmážis, viime vuoteen astidiimmážii, vuoden vanhajahkásaš; (vuoden periodi)jahkodat
vuosi vuodeltajahkejagis
vuosikasvain(oksan, latvan) jahkeođju
vuosikasvujahkešaddu
vuosikausiajahkeviissaid
vuosikertajahkodat, jahkegeardi
vuosikertomusjahkedieđáhus, jahkemuitalus, doaibmačilgehus
vuosikirjajahkegirji
vuosikokousjahkečoahkkin
vuosikurssijahkegursa
vuosikymmenlogijahki
vuosilomajahkeluopmu
vuosilukuvuođđalohku; mikähän vuosiluku silloin mahtoi olla?mii vuođđaloguidson dalle lei?
vuosilustojahkelatnja
vuosineljännesjahkenjealjádas
vuosirengasjahkeriekkis
vuosisatačuohtejahki, jahkečuohti
vuosittainjahkásaččat
vuosittainenjahkásaš
vuosituhatduhátjahki, jahkeduhát
vuositulojahkedienas
vuota(vuotanahka) riehtti, leaira; gusanáhkki, vuovssánáhkki, sávzzanáhkki
vuotaa(nestettä)golgat, (ilmaa)suođđat, (salaiseksi tarkoitettuja tietoja)suođđat
vuotaa vertavardit, (hiljalleen)varddašit; josta vuotaa helposti vertavardil (-is), vardálas; alkaa vuotaa vertavardát
vuotakenkäriehttegáma, bieksu
vuotavajeageh/eapme (-is); tulla vuotavaksijeagehuvvat
-vuotias -jahkásaš
-vuotinen-jagáš
vuoto(nesteen)golgan, (kaasun)suođđan, (tietojen) suođđan
vuottaajäljittää jäljet
vuottoraippa(ahkion vetohihna) vuohtaráipi
vuottua(olla havaittavissa, eläimen jäljistä) vuhttot
vuotuinenjahkásaš
vuotuismuutto(paimentolaisporonhoidossa) jahkodatjohtin, jahkodatfár´ren
vyyhdelle(kehityksi, suopungista) njámmagassii, njámmasii
vyyhdellä(kehittynä, suopungista) njámmagasas, njámmasis
vyyhdetä(esim. villalankaa)vikšadit; (suopunkia)njámmat
vyyhtivikša
vyöboagán
vyöhykeavádat
vyönsolkiboaganoaivi
vyöryuđas, rihtu
vyörymäfierran, njirran, njirahat
vyöryttääfierahit
vyöryä(maasta, kivistä) fierrat, njirrat
vyötärö seakkáš, boagansadji
väestöveahkadat, veagadat, populašuvdna, álbmot, olbmot (pl.)
väestökirjoitusveahkadatčáliheapmi
väestönlaskentaolmmošlohkan
väestönsuoja álbmotsuodji
väestönsuojelusiviilasuodjalus
väestöntiheysássandávjodat
väestörekisteri álbmotregisttar
väheksyäbadjelgeahččat, fuotnut, fuonášit
vähemmistöuhcitlohku, unnitlohku, vehádat, minoriteahtta ~ minoritehta
vähemmäksigeahpebun; kyttyrälohi on kovasti runsastunut Tenossa, pitäisi pyytää vähemmäksiruoššaluossa lea sakka laskan Deanus, galggašii bivdit geahpebun
vähemmän, vähäisemmässä määrinuhcibut, unnibut
vähenevänohkki; meidän vähenevät luonnonvarammemin nohkki luondduriggodagat
vähennettävä(mat.) geahpedahtti, uhcidahtti
vähennysgeahpedeapmi, geahpádus
vähennyskelpoinengeahpedangelbbolaš; vähennyskelpoiset tulotgeahpedangelbbolaš boađut
vähennyslasku(mat.) geahpedeapmi, geahpedanrehket, geahpedanluoitu
vähentyägeahppánit, uhccut, un´nut, uhcánit, unnánit
vähentäjä(mat.) geahpedeaddji, uhcideaddji
vähentäägeahpedit, uhcidit, unnidit
vähentää(mat.) geahpedit
vähimminuhcimus, unnimus, uhcimusat, unnimusat
vähintäänuhcimustá, unnimustá
vähintäänkinuhcimusat, unnimusat
vähitellenvehážiid, uhcánaččaid, unnánaččaid, maŋistaga, dađistaga, mieđaid mieđaid
vähiten, vähäisimmässä määrin uhcimusat, unnimusat
vähittäishintabođuhaddi
vähittäiskauppabođugávpi
vähittäismaksuvehážiidmáksin
vähittäismyyntibođuidvuovdin
vähyys, vähäisyysuhccivuohta, un´nivuohta, uhccodat, un´nodat
vähäarvoinenmearkkašmeahttun, árvvuh/eapme (-is)
vähähillainenluomeh/eapme (-is); vähähillainen vuosiluomehis jahki
vähäinenuhc/ci (-a), u/n´ni (-nna); vähäinen palkkauhca, unna bálkkáš
vähäisinuhcimus, unnimus; vähäisimmässä määrinuhcimusat, unnimusat
vähäisyysuhccivuohta, un´nivuohta, vánisvuohta
vähäjäkälinenjeagelh/eapme (-is); tulla vähäjäkäliseksijeagelhuvvat
vähäjärkinenoanehisjierpmat
vähäjärvinenjávrreh/eapme (-is)
vähäkalainenguoleh/eapme (-is); tulla vähäkalaiseksiguolehuvvat
vähäkalaisuusguolehisvuohta
vähäkarvainenguolggah/eapme (-is)
vähäkermainenlávccah/eapme (-is)
vähälajisuusšládjavátni
vähällä, vähästä, hevin(adv.) uhcánii, unnánii, buoril; ei hevin anna periksiii buoril vuollán
vähäluminenmuohtah/eapme (-is); vähäluminen talvi muohtahis dálvi
vähäluminen(kelistä) ruogŋá/i (-s), rugŋ/ii (-es), rodd/ii (-es)
vähäluminen keli ruokŋa, rodda
vähäluminen maaskoalda; tulla vähälumiseksiskoaldat
vähälumisuusmuohtahisvuohta
vähämaitoinenmielkkeh/eapme (-is); vähämaitoinen lehmämielkkehis gussa
vähämielinenvátnemielat
vähänuhcán, unnán, vehá(š), uhcánaš, unnánaš, binná, binnánaš, binnoš (R)
vähän pienempiuhcibuš, unnibuš
vähän suurempistuorábuš ~ stuoribuš
vähän yli badjelaš
vähäoksainenoavsseh/eapme (-is)
vähäpuheinenhálah/eapme (-is), humuh/eapme (-is), jávoh/eapme (-is), ságah/eapme (-is)
vähäpuinenmuorah/eapme (-is);tulla vähäpuiseksimuorahuvvat
vähärahainenruđah/eapme (-is); vähärahaisuusruđahisvuohta
vähäriekkoinenrievssath/eapme (-is); oli tosi vähäriekkoinen vuosilei duođaid rievssathis jahki
vähäruokainen(visu ruoan suhteen) sneavvar (-is)
vähäruotoinendávtteh/eapme (-is); siika on melko vähäruotoinen kalačuovža lea oalle dávttehis guolli
vähäsanainensáneh/eapme (-is)
vähäsuolainenveaht/as (-ta)
vähäteräksinenstáleh/eapme (-is)
vähätietoinenuhcándiđot
vähäuntuvainenuvjjah/eapme (-is)
vähävarainenruđah/eapme (-is)
vähävasainen(jossa tai jolla tai jolloin on vähän vasoja) mieseh/eapme (-is); tämä on ollut vähävasainen vuosidát lea leamaš miesehis jahki
vähäverinenvarah/eapme (-is); vátnavarat, anemiijalaš
vähävetinen(kuivuuden takia) ruobbecoag/is (-es)
vähävirtainenrávnnjeh/eapme (-is);tulla vähävirtaiseksirávnnjehuvvat
vähä-älyinen uhcánfihtot
väijyävuođgŋit, sokčat
väinönputkiolbmoborranrássi, rássi, boska; kerätä väinönputkiarás´set
väistellägarvvašit, ladnjedit, ladnjedallat
väistyäčáhkket
väistämätöngarvemeahttun, eastatmeahttun
väistää garvit; (nopeasti)garvvestit, garvilit
väitečuoččuhus, nákkus, nákka
väitelause(kiel.) muitalancealkka
väitellä nákkáhallat, digaštallat, digaštit, oaivváldallat, sátnádallat; ruveta väittelemäännákkáskit, dikkáskit
väitellä(tohtoriksi) nákkáhallat doavttirin
väittelynákkáhallan, digaštallan
väittämäteorema; čuoččuhus, nákkus
väittäänágget, čuoččuhit
väitöskirjanákkosgirji, dissertašuvdna
väkevyys(ruoan) álbmáivuohta, beaktilvuohta, veahkatvuohta
väkevä(ihmisestä) fámolaš, gievr/a (-ras), vuoibmá/i (-s)
väkevänmakuinen(ruoasta) álbmá/i (-s), beaktil (-is), ve/ahkat (-hkkes), vehkk/ii (-es), veagalaš
väkiveahka
väkijoukkoolmmošeatnatvuohta, olmmošálbmot
väkijuomaalkoholajuhkamuš
väkilannoitedahkuveahka, veahkadukta, veahkamuhkki
väkilukuolmmošlohku
väkirehufuođar, veahkafuođar
väkisinveagal, veahkaválddil, veahkaválddi, veahkájo, rivvosii, rivašilljá, bákkuin; ottaa väkisinrihpat, riv´vet, yrittää ottaa väkisinribadit, tulla tai mennä väkisinbahkket
väkivaltainenveahkaválddálaš
väkivaltaisuusveahkaválddálašvuohta
väkänenávnnaldat ~ ávnnjaldat
väligaska; välillä, välissägaskkas, väliin, välillegaskii, väliä, välitsegaskka, gaskal; (kahden esineen välissä)latnja; (hirsien ja lautojen välissä)sálvu; (toiseen ihmiseen)gaska, gaskavuohta
väliaikagaskaboddu
väliaikainen gaskaboddosaš
väliainegaskaávnnas
väliaivot(pl.) gaskavuoigŋašat (pl.)
väliintulo(pol.) gaskiiboahtin
välikappale gaskaoapmi
välikattorohpi
välikohtausgaskafearán
välikysymysgaskajearaldat, interpellašuvdna
välilasku(lentokoneen) gaskaseaivun
välilevy(selkärangassa) gaskanjuorggis, (selkärangan ylin)jor´rilađaš
välillinengaskkalaš, eahpenju/olgat (-lges)
välillägaskkohagaid, gaskkaid, duollet dálle, duolluid dálluid, duo dá
välimatkagaska
välimerkkigaskamearka
välinsillä välindan botta
välinegaskaoapmi, bierggas, neav´vu, ráđđi
-välinen-gaskasaš
välinpitämättömyysberošmeahttunvuohta, hárehisvuohta, skiluhisvuohta, sahtedohkovuohta
välinpitämätön berošmeahttun, háreh/eapme (-is), skiluh/eapme (-is), sahtedohko (-); tulla välinpitämättömäksihárehuvvat, skiluhuvvat
välipalanealgádat, gaskasálga; syödä välipalaanealgádit
välirahabajálaš
välirauhagaskaráfi
välirikkoriiddáskeapmi
väliseinägaskaseaidni
välissä gaskkas
välistägaskkaid, gaskkohagaid
välitse gaskka, gaskal
välittäjä(riidan)soabahal´li, soabaheaddji
välittää(jostakin)beroštit, fuollat, velehit; (esim. riidassa)soabahit
välittää(henkilöltä toiseen, paikasta toiseen)gaskkustit, sirdit
välittömästidalán, dalánaga, dakkaviđe, seammás; gaskkahaga, gaskkaheamet
välituntidiibmogaska
välitysgaskkusteapmi, sirdin
välitönnju/olgat (-lges), njuolggo-
välivaihegaskamuddu, gaskadilli
väliverhogaskaloavdda
välivokaali(kiel.) gaskavokála
väljentyägalljut, galljánit
väljentäägaljidit, galljudit
väljyys galljodat
väljä(esim. vaatteesta) gal/lji (-jes), oavlá/i (-s)
väljähtynyt(esim. ruoasta) álmmeh/eapme (-is), veagah/eapme (-is), gov/nnas (-dna)
väljähtyä(esim. ruoasta) álmmehuvvat, veagahuvvat, govdnat; antaa ruoan väljähtyägovdnadit
välke(miner.) šleađgga
välkkyminenšealgun, šleađgun
välkkyä šealgut, šealggáhallat, šleađgut, čuovggáhallat
välkähdysšealggiheapmi, šleađggiheapmi, šleađgganas
välkähtää šealggihit, šealggádit, šleađggihit, šleađggádit, čuovggihit, šlienjihit
vältellä(esim. vaikeuksia) vealtit, garvvašit; välttelevävealtadahkes
välttyä(jostakin) vealtat (+ lok.), beassat (+ lok.)
välttämättävealttakeahttá, eandalii, áinnas
välttämättömyysvealtameahttunvuohta
välttämätönvealtameahttun, vealttakeahtes (attr.)
välttävädohkkehahtti; välttävä arvosanadohkkehahtti árvosátni
välttäävealtit
välähdellä šealgut, šealggáhallat, šleađgut, čuovggáhallat
välähdysšealggiheapmi, šleađggiheapmi, šleađgganas
välähtääšealggihit, šealggádit, šleađggihit, šleađggádit, čuovggihit, šlienjihit
väläytelläšleađgguhit
väläyttääšleađgalit
vängätä(johonkin) bahkket (gosa nu)
vänrikki(mil.) feanrihkka
väreillä, väpättääspahrrat, sparrat, sparaidit, spahčat, spažaidit, vabaidit, libardit, libaidit
väriivdni, fearga
värikalvo(filmin) ivdnecuozza
värikkyysivdnáivuohta, girjáivuohta
värikuvaivdnegovva
värikynäivdnepean´na
värikäs(monivivahteinen) girjá/i (-s)
värillinenivdná/i (-s)
-värinen-ivdnásaš, -ivnnat
värinä, tutinaspahča
värisokeusivdnečuovggahisvuohta
väristälibardit, libaidit, spargit, sparrat, sparaidit, spahčat
värisyttääspargguhit, spažahit, sparaidahttit, sparahit
värittääivdnet, ferget
väritönivnneh/eapme (-is), fearggah/eapme (-is); muuttua värittömäksiivnnehuvvat, fearggahuvvat
värjätäbáidnit; soveltua värjättäväksibáinnihit, värjääväbáinna-, (verkkoa)cihcat
värjäysainebáinna, báidnu
värjäyttääbáinnihit
värjäytyäbáidnašuvvat
värjöttää (kylmissään) goadnát, goadnahit
värttinäsnáldu
värttinäluuolgodieigu
värttinänkehräsnáldooaivi
värttinävaltimogiehtaváibmosuotna
värvätä(esim. sotilaaksi, merimieheksi) bestet, vervet, bálkáhit
värähdelläspažaidit
värähdysspažáhus
värähtelytaajuus spažaidandávjodat
värähtääspažihit
västäräkkibeštor
väsymysváibasat (pl.), váibbasvuohta
väsymätönváibameahttun, sávr/i (-res), gil´lil (-is), giv/vi (-es)
väsynytváiban, váibbas
väsyttääváibadit, dolkadit; häntä väsyttisus ledje váibasat
väsyttää(kalaa) gur´rehallat
väsyä váibat, gievdat, viessat, nuossat, rassašuvvat; helposti väsyväváibi (-s), váibil (-is), váibalas, viessalas, vies´si (-s), vies´sil (-is) (ks. voipua)
väsähtääváibbihit, viesihit
vätysks. laiskuri
vätystelläks. laiskotella
vävyvivva, suohker (R); tuleva vävyvivvasássa; kutsua jotakuta vävykseenvivastallat
vävyineen(adv.) vivaš
väylä fávli; väylempänäfávlelis, fávleleappos, (vähän)fávlelaččas; väylemmäksi fávlelii, fávlelebbui, (vähän)fávlelažžii; väylän puolellafávllabealde, väylän puolellefávllabeallai, väylän puoltafávllabeale
vääjäämättäveagal
väänne(erit. vatsanväänne)bonjahat
väännelläbonjadit
väännyksissäbotnjut, bonjil
väännähyttääbonjastit
vääntelehtiäbotnjasaddat
vääntyillä(esineestä) skuhčasaddat
vääntynyt, vino (esineestä) skuhči; väännyksissä, vinossa skuhčut, olla jossakin vääntyneenä, vinonaskuhččát
vääntyäbotnjasit, bonjagit
vääntyä, vinoutua (esineistä) skužagit
vääntääbotnjat; (kerran, nopeasti)bonjastit, soveltua väännettäväksibotnjasit, vääntää irti (ruuvi)nuollat; (kammeta)gággat, gákkadit, (kerran)gákkastit
vääntömomentti(tekn.) botnjanmomeanta
vääpeli(mil.) veabel
väärennösvearisteapmi, fálsken
väärentäävearistit, fálsket
väärinboastut, vearrut, botnjut, endorii
väärinkäsitysboasttoipmárdus, boasttoáddejupmi
väärinkäyttäjäboastutgeavaheaddji
väärinkäyttöboastutgeavaheapmi
väärinpäinboasttogežiid
väärintekijävearredahkki
vääristelläbotnjat ~bonjadit áššiid
väärtiverdde, kaveri, ystävä
vääryysvearrivuohta, verrodat, boasttuvuohta; verinen vääryysvarraváldi vearrivuohta
väärä boastto-, vearre-; väärä valintaboasttoválljen, tehdä jotakin väärääverrošit, olin väärässäledjen vearis, mus lei vearri, mus lei boastut, saada ruokaa väärään kurkkuunboakčánit
väärä puoliboasttobealli; väärällä puolellaboasttobealde, väärälle puolelleboasttobeallai, väärää puoltaboasttobeale
väärä valavearreválli
väärämielinenvearálaš
vääräoppinenvearreoahpalaš
vääräsääriboaggi, boaggejuolgi
vääräsäärinenbo/akkas (-gge-); kävellä vääräsäärisenäboaggut
Y
ydinađa; (puun, atomin tms.)váimmus
ydinaseváimmusvearju
ydinenergiaváimmusenergiija
ydinjätteet(pl.) váimmusfápmobázahusat (pl.)
ydinkohtaváimmusáš´ši
ydinluuađadákti, ađa (ks. konttiluu)
ydinonnettomuusváimmusfápmobárti
ydinreaktiováimmureakšuvdna
ydinreaktoriváimmusreáktor
ydinräjähdysváimmusbávkkanas
ydinsaasteváimmusfápmonuoski
ydinvoimaváimmusfápmu
ydinvoimalaváimmusfápmorusttet
yhdeksikkö ovcceš
yhdeksänovcci; yhdeksän ihmistä, yhdeksän joukkoovccis, yhdeksän kertaaokcii
yhdeksänkymmentäovccilogi ~okcilogi
yhdeksäntoistaovccinuppelohkái
yhdeksäsovccát; yhdeksännen kerranovccádassii
yhdeksäsosaovccádas
yhdeksättäkymmentäovccátlohkai; yhdeksättäkymmentä käyvä henkilöovccátlohjahkásaš olmmoš
yhdenjaksoinenoktilaš
yhdenmukainenovttalágan
yhdenmukaistaaovttaiduhttit
yhdenmukaisuusovttaláganvuohta
yhdensuuntainenovttaguvllot
yhdentyäovttaiduvvat
yhdenvertainen ovttadássásaš, ovttaveardásaš
yhdessä(tehdä jotakin)ovttas, ovttasráđiid, veahkkálagaid, guoibmálagaid, álbmogassii; (kulkea)fárrolagaid, ovtta fáru, searválagaid
yhdessäoloovttasorrun, ovttastallan
yhdestioktii
yhdestoistaoktanuppelogát
yhdiste(kemiallinen) ovttastat
yhdistelmäoktiibidju, kombinašuvdna
yhdistelmätalouslotnolasdoallu
yhdistysovttastus, searvi
yhdistysrekisteriovttastusregisttar
yhdistystoimintasearvedoaibma
yhdistyäovttastuvvat; Yhdistyneet kansakunnatOvttastuvvan našuvnnat
yhdistääovttastahttit
yhdyntäanašeapmi
yhdyshenkilökontáktaolmmoš
yhdyskuntaovttastupmi, báikkálaš servodat
yhdysluokkaovttastahtton luohkká
yhdysmerkki(sanassa) goallosmearka
yhdyssanagoallossátni
yhdysside(abstr.) oktavuođačanus
yhdysviivagoallossáhcu
yhtaikaaoktanaga, oktanis
yhteenkuuluvaoktiigul´levaš
yhteenkuuluvuusoktiigul´levašvuohta; yhteenkuuluvuudentunneoktiigul´levašvuođadovdu
yhteenlaskettava(mat.) lasihahtti
yhteenlasku(mat.) lasiheapmi, oktiirehket, oktiiluoitu
yhteenliittymäoktiisearvan, koališuvdna
yhteenottoriidu, nággu, riiddáskeapmi, konflikta, váldaleapmi
yhteensattumaoktiisoaitin
yhteensopivaoktiiheivvolaš
yhteensovittamatonsoabatmeahttun
yhteensulautuminenoktiisuddan
yhteensäoktiibuot
yhteentörmäysoktiibeaškkeheapmi
yhteenvetooktiigeassu
yhteinen oktasaš
yhteiselämäovttaseallin
yhteisestioktasaččat
yhteishenkioktavuođadovdu
yhteiskouluoktasašskuvla
yhteiskunnallinenservodatlaš, servodahkii gul´levaš, servodat-
yhteiskuntaservodat
yhteiskunta-aktivistiservodatberošteaddji
yhteiskuntaelämäservodateallin
yhteiskuntajärjestysservodatortnet
yhteiskuntaluokkaservodatluohkká
yhteiskuntaoppi(kouluaine) servodatmáhttu
yhteiskuntapolitiikkaservodatpolitihkka
yhteiskuntaryhmäservodatoassi
yhteiskuntatiedeservodatdieđa
yhteiskuntatietoservodatdiehtu
yhteiskuntavastainenservodatvuostásaš
yhteislauluovttaslávlun
yhteismaaoktasašeana(n)
yhteismarkkinat(pl.) oktasaš márkanat (pl.)
yhteispyyntisearvebivdu
yhteistoimintaovttasdoaibman
yhteistuuminovttas ráđiid, ovttas, searválagaid, guoibmálagaid, veahkkálagaid
yhteistyöovttasbargu
yhteisvastuuoktasaš ovddasvástádus, oktasaš vástu
yhteisvoiminovttas, veahkkálagaid, searválagaid, álbmogassii
yhteisymmärrysovttasipmárdus
yhteisösearvvuš
yhtenevyys(mat.) ovttaláganvuohta
yhtenevä(mat.) ovttalágan
yhtenäinenoktilaš, ovttalaš
yhtenäisestioktilit
yhtenäistäädahkat oktilažžan
yhtenäisyysoktilašvuohta
yhtenäänjám´ma, čađat, ohpihii, ovttanassii, álo
yhteysoktavuohta; (suhde)gaskavuohta
yhteyshenkilögulahallanolmmoš
yhteystiedot(pl.) oktavuođadieđut (pl.)
yhteyttäminen(biol.) okten
yhteyttää(biol.) oktet
yhtiöfitnodatsearvi
yhtyemusihkkajoavku, čuojahanjoavku
yhtymäovttastupmi
yhtymäkohtaguoskkahansadji, guoskkahančuokkis
yhtyäovttastuvvat; (erit. porotokista)mastat; (joukkoon, seuraan)searvat
yhtyä(jonkun mielipiteeseen) ks. myöntyä
yhtä(+ adj.; + adv.) seamma, liikka
yhtäjaksoinenboatkkah/eapme (-is), boatkanmeahttun
yhtäkkiäfáhkka, báifáhkka, fáhkkestaga
yhtäläinenovttaláhkásaš
yhtäläisyysovttaláhkásašvuohta
yhtäläisyysmerkki(mat.) ovttamađumearka
yhtälö(mat.) ovttamahtodat
yhtäsuuruusmerkki(mat.) ovttamađumearka
yhä ain
ykkönenovtteš, ovttatál´la (N)
ykköskieli(ensiksi opittu kieli) vuosttasgiella ~ vuosttašgiella
ykseysovttaláhki
yksiokta
yksiavioinenovttanáittot, ovttanáittuslaš, monogámalaš
yksiavioisuusovttanáittotvuohta, ovttanáittuslašvuohta, monogamiija
yksihuoneinenovttalanjat
yksikerroksinenovttageardásaš, ovttageardde-
yksikesäinengeassásaš
yksikielinenovttagielat, ovttagielalaš
yksikkö(esim. mittayksikkö) ovttadat
yksikkö(kiel.) ovttaidlohku, singurála
yksikköhintaovttadathaddi
yksikseen oktonassii; oleili yksikseen asunnossaanorodii oktonassii viesustis
yksikäänoktage
yksilöoktagas, indiviida
yksilöidäspesifiseret; yksilöityspesifiserejuv´von
yksilöintispesifiseren
yksilöllinenoktagaslaš, individuála
yksilöllisyysoktagaslašvuohta, individualiteahtta ~ individualitehta
yksimielinenovttamielalaš; (päätöksestä)ovttajienalaš
yksimielisestiovttamielalaččat
yksimielisyysovttamielalašvuohta; (päätöksestä)ovttajienalašvuohta
yksinokto
yksinajaja(erillisellä ajoporolla) luovosvuoddji; erillisellä ajoporolla ajaenluovovuoji
yksineläjäoktoealit, oktoorut
yksineuvoinen(biol.) ovttanevvot
yksinhuoltajaoktofuolaheaddji
yksinkertainenoktageardán ~ ovttageardán, oktageardásaš ~ ovttageardásaš, eaŋkil (N), simpal (-is) (N)
yksinkertaistaaovttageardánahttit
yksinkertaistuašaddat ovttageardáneabbon
yksinkertaisuusovttageardánvuohta
yksinlauluoktolávlun, sololávlun
yksinoikeusoktovuoigatvuohta
yksinomaanbeare, aivve
yksinpuheluoktosárdnun, monologa
yksinvaltaoktováldi
yksinvaltainenoktoráđálaš
yksinvaltaisestioktoráđálaččat
yksinvaltiasoktoráđ´đejeaddji
yksinäinenoktonas
yksinäisyysoktovuohta
yksipuolinenovttabealat, ovttabealálaš
yksipuolisuusovttabealatvuohta, ovttabealálašvuohta
yksiraiteinenovttaluotta-, ovttaluoddasaš
yksiselitteinenovttačilggolaš
yksisilmäinenovttačalmmat; (subst.) čalbmetbealle
yksisirkkainenovttaiđot
yksisoluinenovttaseallat
yksisuuntainenovttaguvllot, ovttahálttat
yksitavuinenovttastávval-
yksitellenovttaid ovttaid, ovttaid mielde
yksitoikkoinensuiva/t (-dis), dolkadahtti, váibadahtti
yksitoikkoisuussuivatvuohta
yksitoistaoktanuppelohkái
yksittäinovttaid ovttaid, ovttaid mielde
yksittäinenovttaskas, oktonas, eaŋkil (N); yksittäinen ihminenovttaskas olmmoš, eaŋkilolmmoš (N)
yksittäistapausovttaskasdáhpáhus
yksituumainenovttaráđálaš
yksityinenpriváhta
yksityiselämäpriváhtaeallin
yksityishenkilöpriváhtaolmmoš, ovttaskas olmmoš, oktahatolmmoš
yksityiskohtadetállja, bietna, ovttaskasčuokkis
yksityiskohtainendetáljalaš, bienalaš, dárkil (-is)
yksityiskohtaisestidetáljalaččat, bienasta bitnii, dárkilit
yksityisluontoinenovttaskaslundosaš
yksityisoikeudellinensiviilavuoigatvuođalaš
yksityistiepriváhtageaidnu
yksityisyrittäjäiešdoaibmi
yksivuotinenovttajahkásaš
yksivärinenovttaivdnásaš, ovttaivnnat
yksiääninenovttarattat
yksiöovttalanjat; yritän löytää sopivaa yksiötägeahččalan gávdnat vuogas ovttalanjaga
yleensädábálaččat
yleinen(tavallinen)dábálaš, (yhteinen)oktasaš, (julkinen)almmolaš, (kokonainen)oppalaš
yleipätevästioppalaččat
yleiseurooppalainenoppaeurohpálaš
yleishyödyllinenoktasaččat ávkkálaš
yleisindábáleamos
yleiskaavaoppalašlávva, oppalašplána (N)
yleiskatsausoppalašgeahčastat
yleiskeskusteluoktasaš ságastallan
yleiskielistandárdagiella
yleiskokousváldočoahkkin, oktasaščoahkkin
yleiskonegievkkanmašiidna
yleiskunto(ihmisen)rumašdilli, (esim. talon)oppalaš ortnet
yleiskurssioktasaš gursa
yleiskuvaoppalaš govva
yleislakkooktasaš streaika, oktasaš bargoheaitta
yleislääkäridábálaš doavttir, vuođđodoavttir
yleismaailmallinenoppamáilmmálaš
yleisnimidábálaš namma, appellatiiva
yleisopinnot(pl.) oktasaš lohkamat (pl.)
yleispätevä(yleinen, kokonais-) oppalaš
yleisradioriikkaradio
yleissivistysdábálaš čuvgehus
yleissopimusoktasašsoahpamuš
yleistajuinenpopulára, álkit áddehahtti
yleistehtäväoktasaš bargu
yleistysgeneraliseren, generaliserejupmi
yleistyälassánit, šaddat dábálažžan; (kovasti)laskat
yleistäägeneraliseret; ei kannata yleistääii gánnet generaliseret
yleisurheilubođuvalástallan ~ bođuvaláštallan
yleisvaikutelmaoktasaš govva, oktasaš dovdu
yleisöpublihkka; geahččit (pl.), guldaleaddjit (pl.)
yleisötilaisuusálbmotdilálašvuohta
ylellinenluksus-
ylemmäksiallelii, allelebbui, alibui, (vähän)allelažžii, alibužžii; (erit. maastossa)badjelii, badjelebbui; (vähän)badjelažžii, bajibužžii
ylempialit, (vähän)alibuš; (erit. maastossa)bajit, (vähän)bajibuš
ylempänäallelis, alleleappos, alibus, (vähän)allelaččas, alibuččas, (erit. maastossa)badjelis, badjeleappos, (vähän)badjelaččas, bajibuččas
ylempää allil, (vähän)allelačča, (erit. maastossa)bajil, (vähän)badjelačča
ylenhui, badjelmeare; (ylen määrin)bearehaga, sakka, ilá
ylenkatsebadjelgeahččan
ylenkatseellinenbadjelgeahččalas
ylenkatsoabadjelgeahččat
ylennysalideapmi, bajideapmi, bajádus
ylenpalttinenvaljálaš, valljái; pitää jotakin liian ylipalttisenavaljášit
ylensyöminenvuovddušteapmi, runzen
ylentää alidit, bajidit; joka itsensä ylentää, se alennetaandat guhte iežas alida, dat vuoliduvvo
ylettyä(johonkin) olahit (+ ill.)
ylettömästibadjelmeare
yletönbadjelmearálaš; ylettömän paljonmearihis ollu, ylettömän hyvähirbmat buorre
yleväa/llat (-lla)
ylhäällä allin; (erit. maastossa, joella)badjin; ylhäältä päinbajil
yli badjel; (enemmän kuin) badjel, (vähän enemmän kuin)badjelaš
yliajajabadjelvuoddji
yliajobadjelvuodjin; joutua yliajon uhriksivuojáhallat
yliarvioidabadjelárvvoštallat
yliherkkäliigeheark/i (-kes)
ylihoitaja(sairaanhoitajasta) njunušbuohccedivššár
ylihuomennadon beaivve
ylijäämäbadjebáza
ylikansallinenbadjelriikkalaš
ylikersantti(mil.) badjeseršánta
ylikorkealiigea/llat (-lla)
ylikorkeusliigeallodat
ylikuormaliigeguorbmi
ylikäytäväbadjelmanahat, rastehat
ylilaita(veneessä) ása ~ ásat
ylileveysliigegovdodat
ylileveäliigego/vdat (-vda)
yliluonnollinenbadjellunddolaš
ylilääkärinjunušdoavttir
ylimalkaanoppanassii, oppalohkái; sullii, dohko guvlui
ylimalkainensulalaš
ylimeneväbadjelman´ni
ylimielinenallamielalaš, goarga/t (-dis), futnolas
ylimielisyysallamielalašvuohta
yliminäsuperego
ylimmäinenbajimus ~bajimuš
ylimmäksialimussii; (erit. maastossa)bajimussii
ylimpänäalimusas; (erit. maastossa)bajimusas
ylimysaristokráhtta
ylimääräinen badjelmearálaš, liige-
ylin alimus, bajimus
ylinopeusliigeleaktu
yliolkainenberošmeahttun
yliopistouniversiteahtta ~ universitehta, allaoahpahat
yliopistokoulutusallaskuvlaoahppu
ylioppilasstuđeanta
ylioppilaskirjoitukset(pl.) stuđeantačállimat (pl.)
ylioppilaskokelasstuđeantakandidáhtta, abiturienta (S), rukses ruoš´ša (N)
ylioppilastodistusstuđeantaduođaštus
ylioppilastutkintostuđeantadutkkus
ylipainebadjeldeatta
ylipainoliigedeaddu
ylipainoinenliigelo/ssat (-ssa)
ylipappibajimus báhppa
ylipitkäliigeguhk/ki (-es)
ylipituusliigeguhkkodat
ylipäällikkönjunušoaivámuš
ylipääsemätönbadjelbeassameahttun
ylipäätään oppanassii, oppalohkái
ylirasittuarassašuvvat
ylistysrámádus, rápmi, giitalus
ylistäärámidit, máidnut, giitalit
ylitarkastajaallagohcci
ylitsebadjel; (kadun, tien tms.)rastá
ylittää (katu, tie tms.)rasttildit, rastet
ylituotanto liigebuvttadeapmi
ylitys(kadun, tien tms.)badjelmannan, rasttildeapmi
ylityöbadjeláiggebargu
ylityökorvausbadjeláiggebuhtadus
ylivalotusbadjeleksponeren
ylivertainenguođilmas; ylivertaisen taitavaguođilmas čeahppi
ylivoimabadjelfápmu, badjelvuoibmi
ylivoimainenbirgetmeahttun, badjelfámolaš, badjelvuoimmálaš
ylivuotinenbadjeljagáš; harakka noukki ylivuotisia puolukoita pellonpientareeltaskire boaimmui badjeljagáš joŋaid bealdoravddas
ylivääpeli(mil.) badjeveabel
ylkäirgi
ylle(vaatteesta) badjelii
yllin kyllinildi gal´le, valjis, valjit, valljugasat
yllykegiktalus, impulsa
yllytellä(ajokasta) giššuhit
yllyttäägiktalit, giktit, hohkahit, oalgguhit, oasuhit, bođ´đet, oldet, vildadit
yllytysgiktalus, hohkahus, oalgguhus, oldehat
ylläbajil, bajábealde; (vaatteesta)badjelis
ylläpitobajásdoallan, bajásdoallu
ylläpitääbajásdoallat, doalahit
yllättyäheahkastuvvat, hirpmástuvvat
yllättäenfáhkka, heahkka, njamažahkká(t)
yllättäähirpmástuhttit; (positiivisesti)heahkastuhttit
yllätyshirpmástuvvan, hirpmástupmi; (posiviinen)heahkastuvvan, heahkastupmi
ylpeillä(jostakin) čevllohallat ~ čeavlástallat ~ rábmot ~ rámohallat ~ rámpot ~ rámppastallat ~ govddástallat ~ vuolludit ~ miháštallat (mainna nu)
ylpeysčeavli, čeavláivuohta
ylpeäčeavlá/i (-s) rábmá/i (-s), rámppas, stuorástahkes, gáddálas, allamielalaš, miháš (R)
ylpistyäčeavlut
yltäkylläinenvalljá/i (-s), valjálaš, valljugas
yltäkylläisyysvallji, valljáivuohta, valljugasvuohta, ildigal´levuohta
yltää(jonnekin)ollit (+ ill.), (ottamaan)olahit (+ akk.), (tekemään jotakin)olahit (+ inf.), (pohjaan asti, esim. verkosta)vuoksut
ylväsebm/ui (-os), hámálaš, čoalč/čas (-e-)
ylvästelevärábmá/i (-s), rámppas
ylvästelijärámpa
ylvästellärámohallat, čevllohallat, rámppastallat
ylä-badje-
yläastebadjedássi
ylähuone(parlamentin) badjeviessu
ylähuulibadjebavssa
yläindeksibadjeindeaksa
yläjuoksulla(joen) badjin
yläjuoksulle(joen) bajás
yläkerta(talossa) lokta, badjegeardi
yläkuušaddimánnu
ylälehtibadjelasta
yläleukabadjeoalul
yläluokkabajit luohkká; yläluokilla (koulussa)bajit luohkáin
yläluomabadjeluopma
ylämaabadjeeana(n)
ylämäkivuostálat, vuosteeana(n), vustolat, vuosttu, raddeeana(n), raddálat
ylänkö badjeeana(n), badjosat (pl.)
yläonttolaskimobajit váibmomorči
yläosabadjeoassi, bajáš
yläpaula badjebealli, badjereašmi
yläpintabajáš
yläpuolibajábealli; yläpuolellabajábealde, yläpuolellebajábeallai, yläpuolitse, yläpuoltabajábeale
yläpääbajágeahči; yläpäässäbajágeahčen, yläpäähänbajágeahčai, yläpäätä, yläpään kauttabajágeaže
yläraajabadjelahttu
ylärajabadjerádji
yläreunabadjeravda
yläruumisbadjegorut
ylävirralla(joen) badjin
ylävirtaan(joen) bajás
ylösalás; (erit. maastossa, joella)bajás
ylösalaisinduoid beliid
ylösnousemusbajásčuožžileapmi
ylösnousu (vuoteesta) lihkkan; ylösnousun aikalihkkanáigi
ylöspäinbajásguvlui
ylössuingávvut; ylössuin olevagávu-, asettaa ylössuingávuhit
ymmärrettäväáddehahtti, ipmirdahtti
ymmärrysáddejupmi, ádden, ipmárdus
ymmärtäminenádden, ipmirdeapmi; (keskinäinen)gulahallan
ymmärtämättömyysáddemeahttunvuohta, ipmirmeahttunvuohta
ymmärtämätönáddemeahttun, ipmirmeahttun
ymmärtäväinenáddejeaddji, ipmirdeaddji
ymmärtääáddet, ipmirdit, árvidit; ymmärtää toisiaangulahallat, áddehallat, tulla ymmärretyksiáddehallat
ympyräjorbadas, jorbalas, jorbolat
ympyrä(mat.) gierdu
ympyrän kehä(mat.) gierdosáhcu
ympäri birra; ympäri maatamiehtá riikka, pyöriä ympärijorrat birra
ympäriinsäbirrat birra
ympärileikatabirračuohppat
ympärileikkausbirračuohppan
ympäripuhuajorbet, jorbbodahttit, jorggiidahttit, suosttuhit
ympäripäissäänbihkkan, hálva juhkan, badjeloivviid juhkan
ympäristöbiras; lähiympäristöbirrasat (pl.), lahkosat (pl.)
ympäristöaktivistibirasaktivista
ympäristöministeribirasministtar
ympäristöministeriöbirasministeriija (S), birasdepartemeanta (N)
ympäristönkäyttöluonddugeavaheapmi
ympäristönsuojelubirasgáhtten, birassuodjaleapmi
ympäristöoppi(kouluaine) birasoahppa
ympäristötietoinenbirasdiđolaš
ympäristövahinkobirasvahát
ympärivuotinenbirrajagaš
ympärysbiras
ympärysmittabirramihttu
ympäröidäbirastahttit, riekkistit
ynnäplus
ynseysgoavvivuohta, juvduivuohta
ynseägoav/vi (-es), juvd/u (-dos), juvdu/i (-os), goađu/t (-his), garraváimmot, ráhkismeahttun
ypöyksináibbas okto
yritteliäisyysealjárvuohta, elljuivuohta; fitnodatmokta
yritteliäsealjár (-is), ellj/ui (-os)
yrittäjäfitnodatolmmoš, fitnodatbargi, fitnodatdoaibmi
yrittäägeahččalit, iskat; yrittää saadaoččodit, yrittää ostaaoastalit, yrittää myydävuovdalit, yrittää tehdä jotakinvikkahit
yritys geahččaleapmi; (liike)fitnodat
yritystoimintafitnodatdoaibman, fitnodatdoaibma, fitnodatbargu
yritystulofitnodatboahtu
yrjönpäiväirján
yrjönviikko(huhtikuun lopulla) irjánvahkku
yrttiurta; dálkkasšaddu, njattašaddu
yskittäägosahit; minua yskittimu gosahii
yskiägossat, gosadit; kova yskimäängossalas
yskägosahat
yskäistägosádit, gosihit, gossalit
yskäisygosanas
yskänlääkegosahatdálkkas
ystävyksetustibaččat, skihpáraččat, verddežat, lávežat, olbmážat, gierrásaččat; olemme ystävyksiäletne ustibaččat
ystävyysustitvuohta, skihpárvuohta, verddevuohta
ystäväustit, skihpár, verdde, olmmái, rádná (R), guoibmi, lávvi; rakas ystäväni, ystäväiseni! ustibažžan!
ystävällinenustitlaš, fávdná/t (-dis), fávdná/i (-s), lieggaváimmot, buorremielalaš, buorredáhtolaš, guoibmá/i (-s), olmmošaddjá/i (-s)
ystävällisyysustitlašvuohta
ystävätärnissonustit
ytimekäsađ´đá/i (-s); (osuva, sattuva, napakka)deaivil (-is), napakasti sanottudeaivilit daddjojuvvon
ytimetönađah/eapme (-is)
yöidja; ensi yönäihttá ija, boahtte ija, viime yönäievttá ija, mannan ija, yötä päivääijatbeaivái, keskellä yötäidjaguovdil, puoli yötäidjalahkki, joutua yön yllättämäksiidjaduvvat, idjaluvvat, ijahallat
yöastiabohttu
yöhämärät(loppukesästä) idjagerbmosat (pl.)
yökerhoidjaklubba
yökkönenseavdnjadasbeaiveloddi
yökylmät(syksyllä) idjagálut (pl.)
yökyöpeli(yöihminen) idjagozán, idjastállu, idjarávga, idjagáranas
yökönlehtivuodjalasta
yököttäähäntä yököttisus váimmu gákkahii
yöllinenmannanidjasaš
yölläihkku
yömajaidjadanviessu
yömyöhälläijatihkku
yönpuoli(esim. rakennuksen) ijabealli, itkobealli
yönseutuidjačorgi
yönseutu(syyskesällä) idjačorggáš
yöpaitaidjabáidi
yöpakkanenidjabuolaš
yöpukuidjabivttas
yöpuumenimme yöpuullebijaimet nohkkat, he olivat jo yöpuullasii ledje juo oađđimin
yöpymiskustannuksetidjadangolut
yöpymisrahaidjadanruhta
yöpyäidjadit, ijastallat
yöpäivystysidjagohcin
yösijaidjasadji
yösydän(sydänyö) idjalosáš
yötyöidjabargu
yötä päivääijatbeaivái
yöuniidjanahkárat (pl.)
yövartijaidjafákta
yövuoroidjavuorru
Ä
äeshárva
äestäähárvet
ähkiäcáhkkat
ähäkutti!aiddo muttát!, aiddo luoittát!
äidillineneatnálaš
äidillisyyseadnivuohta
äidinkielieatnigiella
äidinkielineneatnigielat
äidinmaidonvastikemielkevástta
äidinmaitoeatnimielki, njamus
äidinrakkauseatniráhkisvuohta
äiditöneatneh/eapme (-is)
äijäáddjá
äimistyähirpmástuvvat
äimäáibmi
äimäruohoáibmesuoidni
äimäsaraáibmelukti
äitieadni
äiti kulta!eatnážan!
äitienpäiväetniidbeaivi
äitimuorieadnemuore
äitinsä kanssaetneš (adv.)
äitipuolieadnebealle
äitiyseadnivuohta
äitiyslomaetniidluopmu
äitiysneuvolaetniidráv´vehat
äitiysrahaetniidruhta, mánnáoažžunruhta
äkillinenfáhkk/at (-es), fáhkkatlaš, fáhkka (attr.)
äkkiarvaamattabáifáhkka
äkkimutkafáhkkamohkki
äkkipikainenboark/a (-kas), moar´rá/i (-s), suhteš (-is), suhttes (-is), bigán (-is), hohpposlunddot, nársitnet (N), strav/nnjas (-dnje-); äkkipikainen ihminenstravdnji
äkkirikas, nousukasriggulan olmmoš
äkkisyväfáhkkačieŋal, márbáhkka
äkkiäfáhkka, fáhkkestaga, báifáhkka, ruv´va (R)
äkäinen(miehestä)boark/a (-kas); (naisesta)buoš/ši (-es)
äkätäfuobmát, hoksát, dáikkihit
ällöttäväeartnjehas, váibmogákkaheaddji
älyfiehttu, jierbmi, jearga
älykkyysfihtolašvuohta, vitmatvuohta, intelligeansa, čehppodat
älykköintellektuel´la
älykäs fihtolaš, vitm/at (-es), oaivválaš, intelligeanta, čeahp/pi (-es), bastil (-is), láhjálaš
älyllinenintellektuálalaš
älypuhelinfiehttofovdna
älyttömyysjal´lavuohta
älytäfihttet, hoddet
älytönjearggah/eapme (-is)
ämmiáhkku, eam´mi
ämmägeret
ämpärispán´nja, eappir, skállu
ängetä(johonkin)bahkket (gosa nu), (mukaan)hoavridit (fárrui), hoavrrestit (fárrui)
änkyrimatogišvarasmáhtu
änkyräceaggá/i (-s), nággár (-is), gaikár (-is), oaivá/i (-s)
änkyrä(subst.) gaikár, moalki, vierca, bázzi, gassaniski, botnji, burli
änkyttäävavddadit, gahkkat ~ gahkkit
äpäräluovosmánná; eahpáraš
äreähárpma, erd/ui (-os)
äristäharrat
ärjyäčeargut, rohkut
ärjäistäčerget, rogádit
ärsykestimulus, arvadus
ärsyttävägivssálaš
ärsyttääeardudit
ärsyttää(esim. kurkkua) moalaidahttit
ärsyyntyä eardut, eardašuvvat, heardduhuvvat
ärtyisäerd/ui (-os), hárpma, hárbmalas, heardduh/eapme (-is)
ärtyähárbmat, hárbmaluvvat, hárpmaiduvvat
ärähtäägarihit
äskeineneaskkáš ~ easkká, gieskadaš
äskeneske
äskettäingieskat, gieskabále, easkkabáliid, aiddobáliid, varrasis
äskettäinengieskadaš, duolá (attr.)
ässä(pelikorteissa) eas´sa
äveriäsruhtarikk/is (-es)
äyrievre
äyriäinenreabbáeal´li
äyskärihávskár, diškkán
ääliöstoallju
ääneenjitnosii ~ jitnosit
äänekkäästijidnejit
äänekäsjiedná/i (-s), jidn/ii (-es)
äänenkannattaja(esim. sanomalehti) jietnaguotteheaddji
äänenkantamačurvehat
äänenmurrosjietnadoajáhat
äänenpainodeattuhus, jietnadeaddu
äänensävysuopman
äänestysjienasteapmi, jienastus
äänestyslippujienastanlihppu
äänestyspaikkajienastanbáiki
äänestäjäjienasteaddji
äänestäminenjienasteapmi
äänestääjienastit, stem´met
ääneti jaska, jávohaga, jienajávohaga
äänettömyysjienahisvuohta, jaskatvuohta; (vaitonaisuus)jávohisvuohta
äänetönjienah/eapme (-is), jask/at (-es); (vaitonainen)jávoh/eapme (-is)
äänijietna; yhteen ääneenovtta jitnii, alla jienainkovalla äänellä, hiljaisella äänellä vuollegis jienain, menettää äänensäjienahuvvat
ääni(äänestyksessä) jietna, steam´ma (N)
ääniaaltojietnabárru
äänihuulijietnabavssa
äänikuvajietnagovva
äänilevyskear´ru
äänimerkkijietnamearka
ääninauhajietnabáddi
äänioikeutettujietnavuoigadahtton (attr.)
äänirautašuokŋagáffal
äänittääjidnet, jienahit; (nauhalle)báddet
äänivallijietnaseaidni
äänivaltainenjietnaválddálaš
äännejietnadat
äänneoppijietnadatoahppa
äännähtääjienádit, jienihit
ääntymispaikkajietnadansadji
ääntymistapajietnadanvuohki
ääntäminenjietnadeapmi
ääntääjietnadit
ääretönravdameahttun, ravddah/eapme (-is)
äärimmäinenravddamus ~ ravddamuš
äärioikeistolainenolgešekstremista
äärioikeistolaisuusolgešektremisma
ääriviivaravdasáhcu
Ö
öisinihkku
öljyol´ju
öljyinenol´ju/i (-os), ol´jo-
öljylamppuol´jolámpá
öljypuuol´jomuorra
öljytäol´jet
öljyväriol´joivdni