Jouni A. Vest

Nettisanakirja

Suomi – Saame

ALKUUN

Tämän nettisanakirjan päälähteinä ovat olleet Konrad Nielsenin sekä Pekka Sammallahden sanakirjat – mukaan lukien hänen hiljattain ilmestynyt laaja POHJOISSAAME – SUOMI-

sanakirjansa. Kolmantena lähteenä on ollut oma saamen kielen sanastotuntemukseni sekä takavuosina kokoamani synonyymisanakirja.

Substantiivien ja verbien taivutukseen liittyvä astevaihtelu on jätetty merkitsemättä, jottei sanakirja paisuisi ulkoasultaan kovin painavaksi. Niinpä epävarmoissa tilanteissa kannattaa tarkistaa sanan oikea taivutus varsinaisista sanakirjoista. On aina merkitty merkinnällä (pl.), mikäli sana on monikossa. Saamessa on runsaasti t-päätteisiä sanoja, jotka eivät ole monikkomuotoja, esim. jiellat (lemmikki), állat (pulmunen), hoavkkát (houkka). Niinpä jos t-päätteisen sanan lopussa ei ole mitään merkintää, silloin kyseinen sana on yksikössä.

Adjektiiveista on tarvittaessa annettu sekä predikatiivi- että attribuuttimuoto. Esimerkiksi: LAISKA (láik/i (-kes), SEURALLINEN (guoibmá/i (-s), HUONOMUISTINEN (muittoh/eapme (-is). Jos adjektiivista on käytössä vain attribuuttimuoto, silloin on merkitty seuraavasti: KIRJOITTAMATON čálekeahtes (attr.), AVOPÄINEN gahperahtes (attr.), KYPSYMÄTÖN láttakeahtes (attr.). Mikäli adjektiivista on käytössä vain predikatiivimuoto, silloin on merkitty näin: KÄRTTYISÄ duskkas (-), SAMEA seađas (-), HUOLIMATON šluđas (-). Ja jos adjetiivissa on samanlainen predikatiivi- ja attribuuttimuoto, silloin ei ole mitään merkintää.

Saamen kielessä verbeistä on usein käytössä useita rinnakkaismuotoja, joiden kaikkien mukaanotto olisi paisuttanut huomattavasti kirjan kokoa. Niinpä noita muotoja on jouduttu karsimaan, ja perusmuodoksi on valittu mielestäni se kattavin vaihtoehto. Tällaisia muotoja löytyy esimerkiksi verbeistä PURRA (gáskit), OTTAA (váldit), VOITTAA (vuoitit). Niinpä "tulla jonkin puremaksi" voisi olla gáskkáhallat, gáskkáhaddat, gáskkahallat, gáskkahaddat, ja "tulla jonkun ottamaksi" voisi olla válddáhallat, válddáhaddat, válddahallat, válddahaddat, ja "tulla jonkun voittamaksi" taas olisi vuoittáhallat, vuoittáhaddat, vuoittahallat, vuoittahaddat. Tällaisista -it-päätteisistä verbeistä perusmuodoksi on valittu se ensimmäiseksi mainittu vaihtoehto.

Saamen kielessä on lisäksi koko joukko -allat, -addat-päätteisiä verbejä, esimerkiksi LASKETELLA (čierastallat ~ čierastaddat), LUETELLA (logahallat ~ logahaddat), HAUKOTELLA (gávastallat ~ gávastaddat). Näistä perusmuodoksi on valittu se edellinen vaihtoehto. Huomattavasti vähemmän on pelkästään -addat-päätteisiä verbejä. Tällaisia verbejä on esimerkiksi "muitaladdat" (kertoilla), "heahpanaddat" (häpeillä), "roahkkasaddat" (tarttuilla) ja "suoládaddat" (varastella). Viimeisenä normittamista vaativana verbiryhmänä ovat -muvvat, -mit-, -nuvvat-päätteiset verbit. Tällaisia ovat esimerkiksi TUTUSTUA (oahpásmuvvat, oahpásmit, oahpásnuvvat), ILAHTUA (ilosmuvvat, ilosmit, ilosnuvvat), VARTTUA (rávásmuvvat, rávásmit, rávásnuvvat). Perusmuodoksi olen valinnut sen ensimmäisen vaihtoehdon, mutta kaikki muodot ovat toki kielellisesti oikeita.

Merkinnät (S), (N) ja (R) tarkoittavat, että sana on etupäässä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa käytössä.

POHJOISSAAME – SUOMI-sanakirjasta on otettu nettisanakirjaan huomattava määrä perinteisiä sanoja, joita ei ole ollut aikaisemmissa sanakirjoissa. Lisäksi tuosta kirjasta on saatu runsaasti uudissanastoa tähän nettisanakirjaan. Voikin sanoa, että nyt ilmestyvästä nettisanakirjasta löytyy sekä uutta että vanhaa – ne vanhimmat sanat ovat jo vaipumaisillaan unhoon mutta monet uudissanat ovat vasta tuloillaan käyttöön. Saamen sanojen käyttöä ovat valottamassa puhesaamesta otetut lukuisat esimerkit. Nettisanakirja on laadittu siten, että se soveltuu samalla synonyymisanakirjaksi. Lähiaikoina ilmestyy myös Saame – Suomi-nettisanakirja.

Pariisissa 03.07.24

Jouni A. Vest

Lyhenteet

abstr. abstraktinen

adj. adjektiivi

adv. adverbi

akk. akkusatiivi

anat. anatomiaan liittyvä

attr. attribuutti

biol. biologiaan liittyvä

bot. kasvitieteeseen liittyvä

elekt. sähköön liittyvä

erit. erityisesti

esim. esimerkiksi

fem. naispuolisesta henkilöstä

fys. fysiikkaan liittyvä

geogr. maatieteeseen liittyvä

geol. geologiaan liittyvä

geom. geometriaan liittyvä

hist. historiaan kuuluva sana, ei enää käytössä

ill. illatiivi

intr. intransitiivinen

jne. ja niin edelleen

jur. juridinen

kem. kemiaan liittyvä

kiel. kieleen, kielioppiin liittyvä

kom. komitatiivi

konkr. konkreettinen

ks. katso

kuv. kuvaannollisessa käytössä

lok. lokatiivi

mask. miespuolisesta henkilöstä

mat. matematiikkaan liittyvä

med. lääketieteeseen liittyvä

mil. sotilassanastoa

miner. mineraali

mus. musiikkisanastoa

pl. monikko

pol. politiikkaan liittyvä

postp. postpositio

psyk. psykologiaan liittyvä

rel. uskontoon liittyvä

rspr. resiprookkinen

subst. substantiivi

superl. superlatiivi

tekn. tekniikkaan liittyvä

tietok. tietokoneeseen liittyvä

trad. perinteinen

trans. transitiivinen

urh. urheilusanastoa

vars. varsinkin

vrt. vertaa

vulg. vulgaari

---

OVDASÁTNI

Dán neahttasátnegirjji váldogáldun leat leamaš Konrad Nielsena ja Pekka Sammallahti sátnegirjjit – maiddái su moadde jagi dassái almmustuvvan stuorra SÁMI SUOMA SÁTNEGIRJI. Goalmmát gáldun leat leamaš iežan sámegiel sátnedovdamuš ja mus 2005:s almmustuvvan synonymasátnegirji.

Substantiivvaid ja vearbbaid sojaheapmái guoskevaš dássemolsašupmi lea guđđojuvvon merkekeahttá, amas dát sátnegirji šaddat olgguldas hámi dáfus menddo lossadin. Nuba sáni rivttes sojaheami gánneha eahpesihkkaris dilis dárkkistit sátnegirjjiin. Lea álo merkestuvvon merkejumiin (pl.), jos sátni lea máŋggaidlogus. Sámegielas lea valjis t-loahppasaš sánit, mat eai leat máŋggaidloguhámit, omd. jiellat (lemmikki), állat (pulmunen), hoavkkát (houkka). Nuba jos t-loahppasaš sáni maŋis ii leat makkárge merkejupmi, de sátni lea ovttaidlogus.

Adjektiivvain leat dárbbu mielde addojuvvon sihke predikatiiva- ja attribuhttahápmi. Ovdamearkka dihte: LAISKA (láik/i (-kes), SEURALLINEN) guoibmá/i (-s), HUONOMUISTINEN (muittoh/eapme (-is). Jos adjektiivvas lea anus dušše attribuhttahápmi, de dalle lea merkestuvvon ná: KIRJOITTAMATON čálekeahtes (attr.), AVOPÄINEN gahperahtes (attr.), KYPSYMÄTÖN láttakeahtes (attr.). Jos adjektiivvas lea anus dušše predikatiivahápmi, de lea merkejuvvon ná: KÄRTTYISÄ duskkas (-), SAMEA seađas (-), HUOLIMATON šluđas (-). Ja jos adjektiivvas lea seammalágan predikatiiva- ja attribuhttahápmi, de dalle ii leat makkárge merkejupmi.

Sámegielas vearbbain leat dávjá anus moanat bálddalashámit, maid buot lea váttis čáhkadit dán girjái. Nuba dieid hámiid lea šaddan geahpedit, ja vuođđohápmin lean válljen iežan mielas dan vuohkkaseamos hámi. Dákkár hámit gávdnojit omd. vearbbain PURRA (gáskit), OTTAA (váldit), VOITTAA (vuoitit). Nuba "tulla jonkin puremaksi" sáhtášii leat gáskkáhallat, gáskkáhaddat, gáskkahallat, gáskkahaddat ja "tulla jonkun ottamaksi" sáhtášii leat válddáhallat, válddáhaddat, válddahallat, válddahaddatja "tulla jonkun voittamaksi" fas livččii vuoittáhallat, vuoittáhaddat, vuoittahallat, vuoittahaddat. Dákkár -it -loahppasaš vearbbain vuođđohápmin lea válljejuvvon dat vuosttasin namuhuvvon molssaeaktu.

Sámegielas leat dasa lassin dievva -allat, -áddat-loahppasaš vearbbat, omd. LASKETELLA (čierastallat ~ čierastaddat), LUETELLA (logahallat ~ logahaddat), HAUKOTELLA (gávastallat ~ gávastaddat). Dain vuođđohápmin lea válljejuvvon dat ovddit hápmi. Mealgat uhcit leat -addat-loahppasaš vearbbat. Dákkár vearbbat leat ee. "muitaladdat" (kertoilla), "heahpanaddat" (häpeillä), "roahkkasaddat" (tarttuilla). Maŋimuš vearbajoavkun, maid šaddá normeret, leat -muvvat, -mit, -nuvvat-loahppasaš vearbbat. Dákkárat leat omd. TUTUSTUA (oahpásmuvvat, oahpásmit, oahpásnuvvat), ILAHTUA (ilosmuvvat, ilosmit, ilosnuvvat), VARTTUA (rávásmuvvat, rávásmit, rávásnuvvat). Vuođđohápmin lean válljen dan vuosttas molssaeavttu, muhto buot hámit leat dieđusge giellaoahpalaččat riekta.

MERKEJUMIT (S), (N), (R) oaivvildit dan, ahte sátni lea eanaš Suomas, Norggas ja Ruoŧas anus.

SÁMI – SUOMA SÁTNEGIRJJIS leat váldojuvvon dán neahttasátnegirjái mealgat árbevirolaš sánit, mat eai leat leamaš ovddit sátnegirjjiin. Dasa lassin dien girjjis leat fidnejuvvon valjis ođđasánit dán neahttasátnegirjái. Sáhttáge dadjat ahte dál almmustuvvi sátnegirjjis gávdnojit sihke boares ja ođđa sánit – dat boarrásepmosat leat juo báhcimin eret anus ja máŋggat ođđasánit leat easkka boađi boađi sámegillii. Sámegiel sániid geavaheami leat čielggasmahttimin beaivválaš sámegielas váldojuvvon ovdamearkkat. Neahttasátnegirji lea dahkkojuvvon nu, ahte dat heive maiddái synonymasátnegirjin. Fargga almmustuvvá maiddái Sámi – Suoma-neahttasátnegirji.

Parisis 03.07.24

Jouni A. Vest

Oanádusat

abstr. abstráktalaš

adj. adjektiiva

adv. advearba

akk. akkusatiiva

anat. anatomiijai guoskevaš

attr. attribuhtta

biol. biologiijai guoskevaš

bot. botanihkkii guoskevaš

elekt. šleađgarávdnjái, elerávdnjái guoskevaš

erit. erenoamážit

esim. ovdamearkka dihte

fem. nissonolbmui guoskevaš

kuv. govvideaddji sátni

fys. fysihkkii guoskevaš

geogr. geografiijai guoskevaš

geol. geologiijai guoskevaš

geom. geometriijai guoskevaš

hist. historjái guoskevaš, ii leat šat anus

ill. illatiiva

intr. intransitiiva

jne. ja nu ain

jur. juridihkalaš

kem. kemiijai guoskevaš

kiel. gillii, giellaohppii guoskevaš

kom. komitatiiva

konkr. konkrehtalaš

ks. geahča

lok. lokatiiva

mask. divdui guoskevaš

mat. matematihkkii guoskevaš

med. medisiidnii guoskevaš

mil. soalddátsátni

miner. minerála

mus. musihkkii guoskevaš

pl. máŋggaidlohku

pol. politihkkii guoskevaš

postp. postposišuvdna

psyk. psykologiijai guoskevaš

rel. oskui guoskevaš

rspr. resiprohkalaš

subst. substantiiva

superl. superlatiiva

tekn. teknihkii guoskevaš

tietok. dihtorsátni

trad. árbevirolaš

trans. transitiiva

urh. falástallansátni

vars. erenoamážit

vrt. veardit

vulg. vulgára

---

A

aakkosjärjestys alfabehtalaš ortnet

aallokko bárut (pl.), bárusteapmi, gearra

aallonmurtaja bárrodoaddji

aallonpituus bárroguhkkodat

aallonpohja bárrogaska

aalto bárru, skávval

aaltoilla bárustit, gearrat, gearadit

aaltosulku bárroruohtu

aamen ámen ~ ámmen

aamiainen iđitborramuš, iđitbiebmu

aamu iđit

aamuhartaus iđitrohkos

aamuhetki iđitboddu

aamuhämärä iđitveaigi

aamuinen iđidaš

aamukausi iđitbodda; aamukauden, koko aamuniđitbotta

aamuksi (aamuun mennessä) iđidassii

aamulla iđidis ~ iđedis ~ iđ´đes

aamumakaus (poroilla) iđitlivat (pl.)

aamunkoi iđitguovssu, guovssu

aamunvirkku mor´rá/i (-s), morris (-is), mor´reš (-is)

aamupala iđitnealgádat, iđitbihttá (S)

aamupuoleen iđitbeallai

aamupäivä iđitbeaivi; aamupäivälläiđitbeaivve

aamurukous iđitrohkos

aamurusko iđitguovssu

aamu-uutiset (pl.) iđitođđasat (pl.)

aamuvarhain árr´iđit, árrat iđidis ~ iđedis

aamuyö iđitidja; aamuyölläiđitija

aapa  (laaja suo) áhpi, jeaggi

aapinen áppes

aari ára

aaria (mus.) ária

aarniometsä álgovuovdi

aarre árdna, riggodat, divrras dávvir

aarrehauta  árdnahávdi

aasi ásen

aasialainen ásialaš

aatami áttán; vanha aatami, paholainenboares áttán, vuoras

aataminomena guoggomasčohkka

aate idea, jurdda

aateli ádel

aatelinen ádellaš, ádelii gul´levaš

aatelisarvo ádelárvu

aatelisnainen ádelnisu

aatelissääty ádelseahtu

aatelisuus ádelvuohta

aateloida ádelastit

aateluus ádelvuohta

aatonaatto ruohtaruohtta

aatteellinen idealisttalaš, jurddalaš

aatto ruohtta; aattonaruohttan, uudenvuoden aattonaođđabeairuohta

aattoilta ruohttaeahket

aava (avomeri) áhpi; aavalla merelläábis

aave gobmi

aavikko sáttoáhpi, sáttomeahcci

aavistaa  ávaštit, oadjut, guopmat, vihkut, gamustis dovdat

aavistella ávaštallat, noahkut, gapmudit

aavistus ávaštus

abessiivi  (kiel.) abessiiva

abiturientti abiturienta (S), rukses ruoš´ša (N)

ablatiivi (kiel.) ablatiiva

aborigini (vars. Australian alkuasukas) aborigiinna

abortti aborta

absoluuttinen absoluhtalaš

abstrakti abstrákta

absurdi absurda

adessiivi (kiel.) adessiiva

adjektiivi (kiel.) adjektiiva

adoptio adopšuvdna

adoptoida adopteret

adrenaliini adrenaliidna

adventti adveanta

adverbi (kiel.) advearba

aforismi aforisma

afrikkalainen afrihkálaš

agentti ageanta

aggressiivinen agressiivvalaš

agronomi agronoma

ahavoitunut  áfáiduvvan, gámis

ahdas (tiloista)gárž/i (-žes), sajih/eapme (-is), nákkis; (vaatteesta, putkesta, polusta tms.)bask/i (-kes), tulla ahtaammaksigáržut, baskut, sajihuvvat, tehdä ahtaammaksigáržžidit, baskkidit; pitää jotakin liian ahtaanagáržžášit, baskkášit; ahtaallagáržásis, ahtaallegáržásii

ahdasmielinen  gáržžesmielat, gáržžesmielalaš, áhtesmielalaš

ahdinko vuor´rádus ~ vuorrádus, váttes dilli, váttisvuođat (pl.); ojasta allikkoonheađis vuor´rádussii

ahdistaa áhtestit

ahdistava áhtesteaddji

ahdistella  doaruhit; (saalista, esim. sudesta)oaguhit, ogohallat, (koira poroa)stoaluhit

ahdistella (jotakuta jollakin asialla) vuortnuhit

ahdistua áhtestuvvat

ahdistus áhtestus

aherrus barggildeapmi, buđaldeapmi

ahkera viššal (-is), barggán (-is), áŋgir (-is)

ahkera (käsitöissä) duoddjá/i (-s), duodjár (-is), duojár (-is)

ahkeroida áŋgiruššat

ahkeruus viššalvuohta, viššu

ahkio geres; erilaisiaahkioitavuodjeng., ráidog., liigeg., lohkkeg., gálvog., gávdneg., goahteg., girkog., veđor, vehtor, bulki, bulkor; (huonoja)gárcu, gurci, gumšu, šnjuoggu, njággu, geavzi, steanži, lissa, liski, háska, geresdáhpi

ahkionkaari geresfierra

ahma geatki

ahmatti vuovdásdiŋga, vuhpon, runzi, šleambá

ahmia vuovdduštit, vuvdošit, vuohpput, vuhpodit, njieladit, healsut, hoalkut, šleambit, šleambut, šloahkkut, njiellaladdat, suohppuladdat

ahmimishäiriö (bulimia) vuovdduštanváddu

ahne (abstr.) gutneh/eapme (-is), borastuhkes, nealggár (-is), áberávkkas

ahne (konkr.) vuovdá/i (-s), borastuhkes, boreš (-is), nealggár (-is), runzá/i (-s), vuhppolas; pitää jotakuta liian ahneenavuovdášit soapmása

ahnehtia vuovdduštit, vuvdošit, runzet, vuohpput, vuhpodit

aho gieddi, spáitu

ahomansikka gieddemuorji

ahomatara gieddemáđir, vilgesmáđir

aho-orvokki beatnatviola

ahopaju gieddesieđga

ahosuolaheinä guolbbajuopmu

ahtaa coggat, bahkket, dukset, páhkket, norrat

ahtaasti gáržžet ~ gáržžit; asuu hyvin ahtaastiássá hui gáržžet

ahtaus gárživuohta

ahtautua bahkašuvvat

ahtojäinen (vesi) sáissas (-is) ~ sáis/sas (-e-)

ahtojää sáissa, norranjiekŋa, norahagat (pl.); tuoda ahtojäätä rannallesáiset, norrat

ahven vuoskku, vuskkon

ahvenenmaalainen ålándalaš

ahvenvita vuoskkovihti

aidanseiväs áideseaibbis

aidanvieri áideguorra

aidas áiddis

aidata áidut

aie áigga, áigumuš, ulbmil

aihe fáddá

aiheellinen dárbbašlaš, áššálaš, áš´šáigullevaš, árttalaš

aiheeton dárbbašmeahttun, áššeh/eapme (-is), árttah/eapme (-is)

aiheuttaa dagahit, mielddisbuktit, čuoččáldahttit, bohciidahttit

aiheutua šaddat, čuožžilit

aihkimänty háika

aika  áigi; sinä aikanadan áigge, entisinä aikoinaovdalaš áiggiid, hyvissä ajoináiggil, koko ajanoppa áigge, ajan mittaanáiggi mielde, lyhyeksi aikaaoanehassii, lyhyen ajan, vähän aikaaoatnelanbotta, yhtä aikaaoktanaga, ajoissaáiggi bále, aikoja sittendolin, áigá, ennen aikojaan ovdal áiggiid, viime aikoinadáid guhtaliid

aika (adv.) viehka, oalle, mealgat, oppa

aikaansaada oažžut áigái, dagahit

aikaansaannos duodji, ráhkadus

aikaansaapa ábas, ealjár (-is), sealgil (-is)

aikaaviepä áddjá/i (-s)

aikaero áigeerohus

aikaihminen ollesolmmoš

aikailla ájahallat, ádjánuššat, áiggirdit, áiggárdallat, bussat, busildit, láppezastit

-aikainen -áigásaš

aikainen  árrat, árra-

aikaisemmin ovdal; vähän aikaisemminovdalaš

aikaisin árrat; kuinka aikaisin?árratgo?

aikaisin (superl.) áramus

aikaisintaan  áramustá, ovddimustá

aikaistua árranit

aikajärjestys áigeortnet

aikakausi  áigodat, áigebadji

aikakausjulkaisu áigečála

aikakirja áigegirji, kronihkka

aikalainen áigeguoibmi

aikamerkki áigemearka

aikamoinen oallelágan

aikamuoto (kiel.) tempus, áigehápmi (S)

aikapalkka áigebálká

aikataulu áigedávval

aikavyöhyke áigeavádat

aikaväli áigegaska

aikayksikkö áigeovttadat

aikoa áigut, meinnet; geahkat

aikomus  áigumuš, áigga, jurdda

aikuinen rávesolmmoš, ollesolmmoš

aikuiskoulutus rávesolbmuidskuvlen

aikuistua rávásmuvvat, šaddat ollesolmmožin

aina  álo, álelassii, ovtto, čađat, jám´ma; ohpihii, duojásii, duojážassii hän on aina niitä samoja kyselemässäson lea ohpihii daid seammáid jearahallamin

ainainen álolaš, agálaš

ainakaan goittotge, goitge

ainakin goittot, ainjuo

ainavihanta áloruonas; ainavihanta lehtipuuáloruonas lastamuorra

aine  ávnnas

aine  (kirjoitelma koulussa) ávnnas, stiila (N)

aineellinen ávnnaslaš

aineenopettaja ávnnasoahpaheaddi, fágaoahpaheaddji (N)

aineenvaihdunta ávnnasmolsun, ávnnasmolsašupmi

aineisto ávdnasat (pl.), materiála

ainekirjoitus stiilačállin

aineopinnot (pl.) ávnnaslohkamat (pl.)

ainoa áidna, áidnu

ainoastaan dušše, duššefal, beare, aivve; oli ainoastaan vaatimialedje aivve álddut

ainokainen áidna mánná

ainut áidna, áidnu

ainutkertainen áidnageardásaš

ainutlaatuinen áidnalunddot, erenoamáš

airo áiru

aisa áisá

aisata (yksi puu)ol´let; (useita puita) oallut

aisti áicu

aistia áiccuiguin áicat

aistiharha hallunisašuvdna

aistikas smáhkalaš

aistinelin áicanorgána

aita  áidi

aitajuoksu áideviehkan

aitatyö áidebargu, áidun

aitaus  áidi, gárdi

aitio loše ~ lošša

aito eakti

aitous eaktivuohta

aitta áiti

aivan  áibbas

aivastaa gastit

aivastuttaa gasttihit; häntä aivastuttisu gasttihii

aivokalvo vuoiŋŋašcuozza

aivokalvontulehdus vuoiŋŋašcuozzavuolši

aivokoppa vuoiŋŋašgoahti

aivokuori vuoiŋŋašgarra

aivokurkiainen vuoiŋŋašhárji

aivolisäke hypofysa

aivopesu vuoiŋŋašbassan

aivot (pl.) vuoigŋašat (pl.), vuoiŋŋamaččat (pl.), vuoigŋamat (pl.); aivo-vuoiŋŋaš-, vuoiŋŋamaš-

aivotärähdys vuoiŋŋašsparggiheapmi

aivoverenvuoto vuoiŋŋašvardin

ajaa vuodjit; (vähän)vuojestit, (nopeasti)vuodjilit, (lähteä ajamaan)vuoddját, čavget, dol´let; tulla ajetuksivuddjot

ajaa (kovalla vauhdilla) vuodjáladdat, girddihit, seaivvuhit, hurgguhit, boalddihit, luoittašit, šuvgguhit; (johonkin)hurgalit, seaivalit, cirgalit

ajaa (pois, tiehensä) vuojehit, ádjit, jáget, kevret

ajaa (tokkaa edellään) vuojehit

ajaa partansa ráhket, ráhkedaddat

ajaa takaa (petoeläimistä)doarridit, oaguhit; (autolla ajaen)vuojihit, (juosten)viegahit, (hiihtäen)čuoiggahit

ajaja  vuoddji

ajallinen áiggálaš, áigái guoskevaš

ajanjakso áigodat, badji

ajankohta áigemuddu, muddu, áigečuokkis

ajankohtainen áigeguovdil (-is)

ajankulu  áiggegollu, áiggeájánas

ajanlasku áigelohku; ennen ajanlaskun alkuaovdal áigelogu álggu

ajanmukainen áigáiheivvolaš, áigesoahppil (-is)

ajanviete áiggeájánas, ájánas, áiggeájáhus, áiggegollu

ajatella jurddašit, jurddahit, jurddašaddat, ájahallat (R)

ajatella (nopeasti) jurdilit, smiehtastit

ajatelma jurddus, aforisma

ajaton áiggeh/eapme (-is)

ajattelematon (esim. teosta) jurddašmeahttun, jurddaškeahtes (attr.)

ajattelematon (ihmisestä) jurdilmeahttun

ajatteleva jurddašeaddji

ajattelija jurddašeaddji

ajattelu jurddašeapmi

ajattelutapa jurddašanvuohki

ajatuksellinen jurddalaš

ajatus  jurdda

ajatustenvaihto jurddalonohallan

ajatusviiva jurddasáhcu

ajelehtia (virran mukana) rievdat, suohčat

ajella vuojašit, vuojástallat

ajettua bohtanit

ajettuma  bohtaneapmi, bohtti

ajo vuodju, sáhttu; no onko ollut tarpeeksi ajoja?na leatgo leamaš doarvái vuojut?, na galego leat leamaš vuojut?

ajoahkio vuodjengeres

ajohihna vuodjenlávži

ajoissa áiggi bále

ajoittain gaskkohagaid, gaskkaid, duollet dálle

ajojälki vuojáhat

ajojää rievdijiekŋa

ajokaista vuodjingurggástat, vuodjingeainnus

ajokas  vuoján

ajokielto vuodjingielddus

ajokki vuoján

ajokoe (insinööriajo) vuodjiniskkus

ajokortti vuodjingoarta

ajolupa vuodjinlohpi

ajoneuvo fievru; ajoneuvon haltijafivrrolaš; jolla on paljon ajoneuvojafivr/ui (-os)

ajoneuvoton fievrroh/eapme (-is)

ajonopeus vuodjinleaktu

ajo-oikeus vuodjinvuoigatvuohta

ajoporo heargi; vuoján

ajopuu rievddahas, riehkki

ajorata vuojáhat

ajoreki vuodjenreahka

ajos bohtaneapmi, bohtti, buogu

ajosauva vuodjensoabbi

ajosuunta vuodjinguovlu, vuodjinhálti

ajovalo vuodjinčuovga

ajoverkko golgadat; pyytää ajoverkollagolgadit

ajoverkkopyynti golgadeapmi

ajuri, ajomies  sáhttolaš

ajuruoho honnetrássi

akana sáđđu, skabus

akanainen sáđ´đ/ui (-os)

akanvirta jor´regoatnil, ruovttogoatnil

akateemikko akademihkkár

akateeminen akademalaš

akatemia akademiija

akillesjänne šušmesuotna

akka áhkká, geret, áhkku

akkilansaame áhkkilsámegiella

akku akkumaláhtor, báhtter, (auton)biilabáhtter

akkusatiivi (kiel.) akkusatiiva

akrobaatti akrobáhtta

akrobaattinen akrobáhtalaš; akrobaattinen esitys akrobáhtalaš loaiddasteapmi

akseli áksil

akselipaino áksildeaddu

akseliväli áksilgaska

aksentti akseanta

aktiivi (kiel.) aktiiva

aktiivinen aktiivvalaš

aktiivisesti aktiivvalaččat, áŋgirit, viššalit

aktivisti aktivista

aktiviteetti aktiviteahtta ~ aktivitehta

aktivoida aktiveret

akustiikka akustihkka

akustinen akustihkalaš

akuutti akuhtta

akvaario akvária

akvarelli akvareal´la

ala-arvoinen vuolleárvosaš, dohkketmeahttun, fuo/tni (-nes)

ala-aste (koulussa) vuolledássi, mánáidskuvla (N)

alahampaat (pl.) vuollebánit (pl.)

alahuone (parlamentin) vuolleviessu

alahuuli vuollebavssa

alaikäinen agivuloš, vuolleahkásaš, uminddet (N)

alaikäisyys agivulošvuohta

alaindeksi vuolleindeaksa

-alainen -vuloš, -vuoláš

alajuoksulla  (joen) vuollin

alajuoksulle  (joen) vulos

alakerta vuollegeardi; vanhemmat nukkuivat alakerrassa ja lapset yläkerrassavánhemat ođiiga vuollegearddis ja mánát fas ođđe badjegearddis

alakoulu smávvaskuvla, mánáidskuvla, vuolledássi (S)

alakulo melankoliija, šlundivuohta

alakuloinen (adj.) šlund/i (-des), šlunddas (-), šluŋggas (-), skurv/vas (-a), skurvváhis (attr.), skur/tnjas (-dnje-), skurdnjá/i (-s), snolk/kas (-e-), hurv/i (-ves), hurv/vas (-e-), njolv/vas (-e-); olla alakuloinenšlundát, šlundahit, šlundádit, šluŋgát, skurvát, skurdnját, tulla alakuloiseksišlundut, šlunddagit, tehdä alakuloiseksišlundudit (ks. apea)

alakuloinen (subst.) šluŋgi, skurvvát, skurvván, skurdnji, njolvi

alakuu nohkki mánnu, nuos´si mánnu

alaleuanluu oaloldákti

alaleuka ollolat (pl.)

alaluomi vuolleluopma, vuolleramas

alamaa vuolleeana(n)

alamainen vuolibuš

alamäki mihtolat, miehtálat, mieđu, miehteeana(n)

alanko vuolládat, vuolleeana(n)

alaonttolaskimo vuolit váibmomorči

alaosa vuolábealli ~ vulobealli, vuoláldas, vuolus; alapuolellavuolábealde, alapuolellevuolábeallai, alapuolitsevuolábeale

alaotsikko vuollerubrihkka

alapaula vuollebealli, vuollereašmi

alapuolelta  (alhaalta) vuolil

alapuoli (tuulen) mieđábealli; alapuolellamieđábealde, alapuolellemieđábeallai, alapuoleltamieđil

alapuolitse (adv.) vuollil

alapää vuolágeahči ~ vulogeahči; alapäässävuolágeahčen, alapäähänvuolágeahčai, alapäästä, alapään kauttavuolágeaže

alaraja (minimi) vuollerádji

alaryhmä vuollejoavku

alas vulos, vuolás

alaselkä čielggevuolli

alasin stáđ´đi

alassuin gopmut, gopmolassii, gomolassii ~ gomalassii

alasti  álás

alaston álás

alati duojásii, duojážassii, duojetduodjin

alava vuolleg/aš (-is)

alavatsa čoavjjevuolli

alaviite  vuollečujuhus

alavirralla vuollin

alavirtaan vulos

albatrossi albatros´sa

alemmaksi vuollelii, vuollelebbui, vuolibui; vähän alemmaksivuollelažžii, vuolleleppožii, vuolibužžii

alemmuudentunne vuolitvuođadovdu

alemmuus vuolitvuohta

alemmuuskompleksi vuolitvuođakompleaksa

alempana vuollelis, vuolleleappos, vuolibus; vähän alempanavuollelaččas, vuolleleppožis, vuolibuččas

alempi vuolit; vähän alempivuolibuš

alennus (hinnan) vuolideapmi, vuoládus, rabáhtta

alennusmerkki (mus.) vuolidanmearka

alennusmyynti vuoládusvuovdin, hálbáivuovdin

alennustila vuolidupmi

alentaa vuolidit

alentua (rinteestä) vuollánit, vuollut

algoritmi algoritma

alhaalla vuollin; botnis

alhaalta vuolil

alhaiso vuolitgeardi

ali vuoli ~ vuole

aliarvioida vuolleárvvoštallat; fuonášit, hejošit

alibi alibiija

alihinta vuollehaddi; alihintaan(adv.)menddo hálbái

alijäähtynyt sade čođđi; saada jääkuori alijäähtyneestä sateestačođđut

alijäämä vuollebáza ~ vuolláibáza

alijäämäinen vuollebázalaš

alikersantti (mil.) vuolleseršánta

alikulku vuolliljohtin

alikäytävä vuollemanahat

alimmainen vuolimus; alimmaisenavuolimusas, alimmaiseksivuolimussii

alioikeus vuolleriekti

alipaino vuolledeaddu

aliravitsemus biebmovátni

aliravittu hejot bibmojuv´von

alistaa vuollánahttit

alistua vuollánit

alistuskonjunktio (kiel.) siskálasti konjunkšuvdna

alitajuinen mielavuloš

alitajunta miellavuolli, mielavuloš; alitajunnassamiela vuolde

alitse vuoli ~ vuole

alittaa mannat vuoli

alituinen agálaš, álolaš

alituiseen ovtto, čađat, duojásii, duojážassii

aliupseeri (mil.) vuolleoffiseara

alivuokralainen vuolleláigolaš

alkaa álgit, riepmat, -goahtit; alkaa houratahovrriidit, alkaa täristädorggiidit, alkaa itkeäčir´rot, alkaa kasvaa (marjasta, sikiöstä)čuolbmaduvvat, alkaa kuulla, havahtua, herätägul´lát, alkaa sataa luntamuohttát, alkaa sataa vettäarvát, alkaa tuullabiekkastit

alkeellinen álggolaš, primitiiva

alkeet (pl.) álgooahppu

alkeisjuuri (biol.) álgonađđa

alkeiskurssi álgogursa

alkeislehti  (biol.) álgolasta

alkeisopetus  álgooahpahus

alkeisrakkula álgoráhkku

alkeissilmu (biol.) álgourbi

alkeisvarsi (biol.) álgonađđa

alkio álgu; ihmisalkio, sikiön varhaisasteohkečuolbma, mánnáčuolbma; alkio linnunmunassačalbmespar´ru

alkoholi alkohola

alkoholiongelmat (pl.) jugešvuođaváttisvuođat (pl.)

alkoholismi alkoholisma, jugešvuohta

alkoholisti alkoholista, juhkki

alku álgu; saada alkunsariegádit

alkuaan álgoálggus

alkuaikoina álgoáiggiid

alkuaine (kemiallinen) álgoávnnas

alkuasukas álgoás´si, eamior´ru

alkueläin álgoeal´li

alkukesä álgogeassi; alkukesästäálgogeasis

alkukirjain álgobustávva

alkukuu álgománnu

alkulima álgošliivi

alkuluku (mat.) álgolohku

alkumatka álgomátki

alkuperä boahtimuš, álgovuolgga, álgovuođđu, álgu

alkuperäinen álgoálgosaš, originála, álgo-

alkuperäinen luonto álgoluondu

alkuperäisasukas eamiás´si

alkuperäiskansa álgoálbmot, eamiálbmot

alkuperämaa álgoriika

alkupää álggogeahči; alkupäässäálggogeahčen, alkupäähänálggogeahčai

alkusanat (pl.) álgosátni

alkusyksy álgočakča

alkutekijä (mat.) álgolohkodahkki

alkutuotanto vuođđobuvttadus

alkuunkaan  álggage

alkuvaihe álgomuddu, álgu

alkuviikko álgovahkku; alkuviikostaálgovahkus

alkuvuosi álgojahki; alkuvuodestaálgojagis

alkuyö álgoidja

alla vuolde; joulun allaovdalaš juovllaid

allapäin gomuoivviid

allas álddis

allatiivi (kiel.) allatiiva

alle vuollai ~ vuollái; pöydän allebeavdde vuollai ~ beavddi vuollái

alle (lukumäärästä) vuollel; alle kolmekymmentävuollel golbmalogi, vähän allevuollelaš, vähän alle kolmekymmentävuollelaš golbmalogi

allegromuoto (kiel.) geahppa hápmi, allegrohápmi

allekirjoittaa vuolláičállit

allekirjoittaja vuolláičál´li

allekirjoitus vuolláičálus

allekkain vuollálagaid; merkitä luvut allekkainmerket loguid vuollálagaid

allekkainen vuollálas

allergeeni (med.) allergena

allergia  (med.) allergiija

allergikko allergihkkár

allerginen allergiijalaš

alleviivata vuolláisárget, vuolláisázastit, vuolláisárggastit

alli haŋ´ŋá

alligaattori alligáhtor

allihaahka sávjahávda

almanakka almmenáhkki

almu attus, álmmas, váivvášattáldat

aloite  árvalus, evttohus, álgga, proposišuvdna

aloitekyky dárbmi ~ dárbmu, eallju

aloittaa  álggahit; aloittaa seurusteluálgalit

aloittelija álggahal´li

aloitus álggahus

alokas (mil.) rekruhtta, álggohas (S), soalddátálgu (S)

altis (taipuvainen) soddjil (-is), mieđis, gearga/t (-dis)

altistaa (jollekin) hearkudit

altistua (jollekin) hearkut

alttari áltár

alttaritaulu áltárdávval

altto (mus.) álto

alue  guovlu, viidodat, eana(n)

alueellinen guovlluguovdasaš, guvllolaš, guovllu-, regionálaš, areálalaš, areála-

aluetoimitus guovlludoaimmahus

aluevesi territoriálačáhci

aluksi  álggos, vuos

alullepanija, alkuunpanija álguibiddji, álggaheaddji, johtuibiddji

alumiini  alumiidna

alunen, alusta vuloš, vuoláš

alus fanas, dámpa

alushousut (pl.) vuolbuvssat (pl.), vuolosbuvssat (pl.), sisbuvssat (pl.)

aluskasvillisuus (erit. tiheä) rahkadas

aluslasi vulošlássa

aluspaita vuolbáidi, liikebáidi

alusta vuoláš

alustaa (taikinaa)duhppet; (levyke tms.)formateret

alustava preliminára, álgo-; alustavat toimenpiteetálgodoaimmat

alustus (esim. tapaamisen) vuođđosáhka

alusvaatteet  (pl.) vuolildusbiktasat (pl.), vuolosbiktasat (pl.)

amanuenssi amanuensa

ambulanssi ambulánsa, buohccebiila

amerikkalainen amerihkálaš

amfetamiini amfetamiidna

aminohappo aminosivra

amiraali (mil.) admirála

amiraaliperhonen amirálabeaiveloddi

ammatillinen ámmátlaš, fitnolaš, fágalaš

ammatinharjoittaja ámmáhisbargi, ámmátbargi, fidnobargi

ammatinharjoitus ámmáhisbargan

ammatinvalinta ámmátválljen

ammatti  ámmát, fidnu, fága

ammattiala ámmátsuorgi, fidnosuorgi, fága

ammattikalastus ámmátbivdu, ámmátguolástus

ammattikirjallisuus ámmátgirjjálašvuohta

ammattikokemus ámmáthárjánupmi, fidnohárjánupmi

ammattikoulu ámmátskuvla, fidnoskuvla

ammattikoulutus ámmátskuvlen, fidnoskuvlen

ammattikurssi ámmátgursa

ammattikäsityöläinen ámmátduojár

ammattilainen ámmátolmmoš, fágaolmmoš, fidnoolmmoš

ammattiliitto ámmátlihttu

ammattimetsästys ámmátbivdu

ammattimies ámmátalmmái ~ ámmátolmmái

ammattitaito ámmátdáidu, ámmátmáhttu, fidnomáhttu

ammattitaitoinen ámmátmáhtolaš, fidnomáhtolaš

ammattitauti ámmátdávda

ammattitutkinto ámmátdutkkus

ammattiyhdistys ámmátovttastus, ámmátsearvi, fágasearvi

amme lávgolihtti

ammentaa goaivut, goistet; (kerran)goivet, rokkastit

ammollaan  caggut, caggasis; ammollaan olevacakkas, suu ammollaancakkasnjálmmiid, pitää ammollaancaggat

ammolleen caggut, caggasii

ammoniakki ammoniáhkka

ammottaa (olla ammollaan) caggát

ammottava (haavasta, reiästä) sku/rras (-r´re-)

ammua muhkut, bállit, bárgut; (jatkuvasti) mugodit

ammunta (elukoiden) muhkun, bárgun

ammus báža

ammuskella báhčalit

ammuskelu báhčaleapmi

ampaista njuolastit

ampeeri (elekt.) ampera

ampiainen vievssis

ampiaispesä vieksábeassi, viekságoahti

ampua báhčit, vuohčit (R)

ampuhaukka deaggafál´li

ampuja báhčči

ampulli ampul´la

ampuma-ase báhčinvearju, bis´su

ampumahiihto báhčinčuoigan

ampumamatka báhčádat

ampumaseura báhčinsearvi

amputoida amputeret

amputointi amputeren

amuletti amuleahtta

analogia analogiija

analoginen analogalaš

analysoida analyseret

analyysi analysa

analyyttinen analyhtalaš

ananas anánas

anarkia anarkiija

anastaa suoládit

anatomia anatomiija

anatominen anatomalaš

ane (rel.) ánoldat; anekauppaánoldatgávpi

aneeminen anemalaš

anemia anemiija

angervo miehtaskážir

angiina anginá

anglosaksinen anglosáksilaš

ani harvoin hui hárve

animaatio animašuvdna

animaatiofilmi animašuvdnafilbma, sárgojuv´von filbma

anisruoho anisrássi

ankara (olosuhteista) goavis (-is), goav/vi (-es), gar/as (-ra); muuttua ankarammaksi (olosuhteista)goavásmuvvat; pitää olosuhteita ankarinagoavášit

ankerias ákkaras

ankka suorsá, vuojaš

ankkuri áŋkor

ankkuroida (vene) áŋkorastit, tregget (N); (kivellä)buddet

annella addalit, attašit

annettava addámuš

anniskella addalit, attašit

anniskeluoikeus addalanvuoigatvuohta

annos doarvi, attus, poršuvdna

annostella juohkit, juogadit

anoa átnut; (kovasti)ánuhit

anomus ohcan, ohcamuš

anonymiteetti namahisvuohta

anonymiteettisuoja namahisvuođasuodji

anonyymi anonyma, namah/eapme (-is)

anoppi vuoni, vuonáhkku; tuleva anoppivuonesássa, kutsua jotakuta anopikseenvuotnámastalit soapmásiin

anoppineen (anoppinsa kanssa) vuotnámaš

anorakki anoráhkka

anoreksia anoreksiija

anorektikko anorektihkkár

ansa  giella; asettaa, virittää ansagiellat, pyytää ansalla (erit. riekkoja)gárdut, jäädä ansaančákŋat

ansa-aukko (ansakaarteessa) gárdeuksa

ansaita ánssášit; (rahaa)dinet

ansaitsematon ánssášmeahttun

ansakaarre gárdi

ansapyynti  gárdun

ansapyytäjä gárdu

ansio ánsu; se oli hänen ansiotaandat lei su ánsu, uurastuksensa ansiosta hänelle ojennettiin mitalirahčamusaidis ovddas sutnje geigejuvvui medállja

ansio (rahan) dienas; ansiotdietnasat, boađut

ansiokas ánssolaš

ansioluettelo (CV) ánsologahallan, merihttalistu

ansiomerkki ánsomearka

ansiomitali ánsomedállja

ansionmenetys dienasmas´sin

ansiotyö dienasbargu

ansoa (riekkoja) gárdut, gárddodit

antaa addit; (nopeasti)addilit, (vähän)attestit, anniskella addalit, attašit, antaa toisilleenaddalit, antaa jotakin omastaan liigudit, kyetä antamaan suitit

antaa  (sallia) diktit, suovvat

antaminen addin, addámuš, addojupmi

antamispäivä (luvan tms.) addinbeaivi

antarktinen (georgr.) antárktalaš

antautua vuollánit, addit vuollái

anteeksi  ándagassii; anteeksi antaminenándagassii addojupmi, anteeksi saaminenándagassii oažžun, pyytää anteeksi toisiltaan (erit. syntejä)ánodit

anteeksianto ándagassiiaddojupmi

anteeksipyyntö ándagassiiátnun, ándagassiibivdin

antelias addálas, árvvas, leappogieđat

antenni antean´na

anti addámuš

antibiootti antibiohtta

antihistamiini antihistamiidna

antiikki antihkka

antiikkiesine antihkkagálvu

antiikkinen antihkalaš

antikvariaatti antikvariáhtta

antilooppi antilohppa

antipaattinen antipáhtalaš

antipatia antipatiija, vuostemiella

antologia antologiija

antropologi antropologa

antura gámavuođđu

aortta váldováibmosuotna

apaattinen apáhtalaš

apajapaikka  fárpi, njuobahat

apea šlund/i (-des); olla apealla mielelläšlundát, tehdä apeaksišlundudit, lähteä liikkeelle apeanašlundánit (ks. alakuloinen)

apila luovvar

apina áhppa, áhpen, ábegáhttu

apinoida (toisen sanomaa) jievžat, jievžžadit

apolloperhonen apollobeaiveloddi

apostoli apostal

apostolinen apostolalaš

apotti abohtta

appelsiini appelsiidna

appi vuohppa; tuleva appivuohppasássa; kutsua jotakuta apekseenvuohpastallat soapmásiin

appineen (appensa kanssa) vuohpaš

appivanhemmat (pl.) vuohppa ja vuoni

aprikoosi aprikosa

apteekkari  apotehkár

apteekki  apotehka

apu veahkki, áhpu

apuhoitaja veahkkedivššár

apukoulu veahkkeskuvla

apulainen veahkki, bálvá; biigá, reaŋga

apulaisjohtaja veahkkehoavda

apulaisprofessori veahkkeprofessor

apulanta gilvagat (pl.)

apuluokka veahkkeluohkká

apumuisti (tietok.) veahkkemuitu

apuneuvo  veahkkeneav´vu

apuohjelma (tietok.) veahkkeprográmma

apuraha veahkkeruhta

apuri gieđaguhkit

apusana (kiel.) partihkal

apuviiva (mus.) veahkkesárggis

apuväline veahkkeáhta

arabi arába

areena arena

argumentoida ákkastallat, argumenteret

argumentti ágga, argumeanta

arina (tulisija) árran, ára

arinakivi árageađgi

aristella (jäsentään) rašášit, vihkut

aristokraatti aristokráhtta

aristokraattinen aristokráhtalaš, allaseđolaš

aristokratia aristokratiija, allaseahtu, bajit luohkká

aristua (jäsenistä) raššut

arka  árg/i (-ges), ballalas, baleš (-is), bal´levaš, duosttah/eapme (-is); tulla araksiárgut

arka (kosketukselle) riiska; arastella koskettamistariiskkastallat

arka  (subst.) árggan, árggar, árggesdiŋga, njoammelhiita

arkaluontoinen (esim. asia) heark/i (-kes), raš/ši (-es)

arkeologi arkeologa

arkeologia arkeologiija

arkeologinen arkeologalaš

arki árga; arkenaárgan, arkisinárggaid, arki-árga-

arkinen árga-, árgabeai-

arkipäivä árgabeaivi

arkipäiväinen beaivválaš

arkisin árgabeivviid

arkisto arkiiva

arkistoida arkiveret

arkistointi arkiveren

arkistonhoitaja arkiivadoal´li

arkivaatteet  (pl.) atnubiktasat (pl.)

arkki árka, báberárkka

arkkipiispa árkabisma

arkkitehti arkiteakta

arkkitehtuuri arkitektuvra

arkkityyppi árkatiipa

arkku (ruumisarkku) gistu

arkku (säilytykseen) bumbá

arktinen (geogr.) árktalaš

arkuus árgivuohta, árgodat, balešvuohta

armahdus árpmiheapmi

armahtaa árpmihit

armas  gieris, ráhkislaš

armeija armea, soahteveahka

armeliaisuus árbmugasvuohta

armelias  árbmugas, árpmolaš

armo árbmu

armollinen  árbmugas, árpmolaš

armoton  árpmuh/eapme (-is), árpmitmeahttun

arnikki arnihkka

aro ádju, ádjoeana(n), sitnuáhpi, steahppa

arokana ádjoduv´vá

arokiuru ádjoleivvoš

aromi (ruoan) álbmi

aromikas álbmá/i (-s), bibm/ui (-os)

arosuohaukka ádjohávut

arpa vuorbi

arpajaiset (pl.) vuorbádeapmi

arpakuutio ks. noppa

arpeutua (haavasta) sav´vot

arpi árpa ~ árba, hávvesadji, uddu

arpinaama rumšomuohtu

arpinen udd/ui (-os)

arpoa vuorbádit

artikkeli aviisačálus

artikkeli (kiel.) artihkal

artikuloida artikuleret

artisokka artišohkká

arvaamaton árvitmeahttun

arvaamattomuus árvitmeahttunvuohta

arvailla  árvádallat

arvata  árvidit; hyvä arvaamaanárveš (-is) ~ árves (-is)

arvattavasti árvideames

arvaus árvu, árvádus, árvideapmi

arvella  árvalit; (ohimennen, nopeasti)árvalastit

arvelu árvalus

arveluttava eahpidahtti, vávjjehahtti

arvio árvu, sulla; arvioltaárvvu mielde, sullii

arvioida árvvoštallat, vurderet, meroštallat; (määrä suunnilleen)sulastit

arviointitapa árvvoštallanvuohki

arvo  árvu; pitää arvossaatnit árvvus

arvoesine árvodávvir

arvoinen  árvosaš, veara, vearta; sen arvoinen asiadan árvosaš áš´ši, näkemisen arvoinenoaidnin veara, ei ole sen arvoinenii leat dan veara

arvoituksellinen árváduslaš

arvoitus árvádus

arvokas  árvvolaš, divrras

arvokkuus árvvolašvuohta

arvonanto  árvvusatnin, gudnejahttin

arvonimi árvonamma, tihttel

arvonta vuorbádeapmi

arvopaperi árvobábir

arvoposti árvoreive

arvosana árvosátni

arvostaa atnit árvvus, árvvuštit (S)

arvostelija árvvoštal´li, kritihkkár

arvostella  árvvoštallat, kritiseret

arvostelu  árvvoštallan, kritihkka

arvostelukyky árvvoštallannávccat (pl.)

arvostettu árvvus adnojuvvon

arvostus árvvusatnin

arvoton árvvuh/eapme (-is)

arvovalta árvováldi, autoriteahtta ~ autoritehta

arvuutella árvádahttalit

arvuuttaa árvádahttit

asbesti asbeasta

ase vearju; ampuma-asebis´su, givvir

aseellinen vearjo-, verjejuv´von

aseeton vearjjoh/eapme (-is)

aseidenriisunta vearjjohuhttin, vearjonuolaheapmi

aseistaa vearjudit, verjet; aseistautuavearjudit iežas

aseistakieltäytyjä vearjobiehttaleaddji

aseistettu verjejuv´von

asekuntoinen vearjogelbbolaš

aselaji vearjošládja

aselepo vearjoluoitin, vearjoluoitta

asema stašuvdna

asema (yhteiskunnallinen) árvodássi, arvosadji, stáhtus

asemakaava sajádatlávva

asemasota orutsoahti

asemesta (adv.) sadjái, sajis; meni minun asemestani sinnemanai mu ovddas dohko

asenne doaladupmi, guoddu, vuođđodovdu, jurddašanvuohki, vuoigŋa

asennoitua doaladuvvat

asentaa bidjat sadjái, monteret; (ohjelma tms.)installeret

asentaja monterejeaddji

asento stel´lelmas; (ihmisen)rumašguoddu

asentopaikka orohat

asepalvelus vearjobálvalus, soahtebálvalus

asetelma stel´ledeapmi

asettaa ásahit, bidjat, stel´let

asettua  (asumaan) ásaiduvvat

asettua (paikoilleen) sajáiduvvat

asetus  ásahus

asetuskokoelma ásahusčoakkáldat

asevelvollinen vearjogeatnegas

asevelvollisuus vearjogeatnegasvuohta

asfaltti asfálta

asia  áš´ši; (toimitettava)earán

asiaankuuluva áš´šáigul´levaš

asiainhoitaja áš´šedikšu

asiakas áššehas; gávpeverdde, kunddar, oasti

asiakirja áš´šegirji

asialista áš´šelistu

asiallinen áššálaš

asiallisesti áššálaččat

asiallisuus áššálašvuohta

asiamies áš´šealmmái ~ áš´šeolmmái

asian esittelijä  áš´šemeannudeaddji

asianajaja  áš´ševuoddji, advokáhtta

asianajotoimisto advokáhttadoaimmahat

asianmukainen áš´šálaš

asianomainen áš´šáigul´levaš, guskkolaš, geasa áš´ši guoská

asianomistaja  áš´šeoamasteaddji

asianosainen  áš´šáiosolaš

asiantuntemus áš´šedovdamuš

asiantuntija áš´šedovdi, spesialista, ekspearta

asiapaperi áš´šebábir

asiaton áššeh/eapme (-is)

asioida áššiid dikšut

asiointi áššiid dikšun

askare  barggildeapmi, buđaldus, doaibma

askaroida ks. puuhailla

askeettinen askehtalaš

askel lávki

askelma (tikkaissa, portaissa) bátni

aspekti aspeakta

assimiloida assimileret

assistentti assisteanta

assosioida assosieret

aste ceahkki, gráđđa

asteikko ceahkkálas, skálá

astella lávkut, lávkkodit, loaiddadit

asteri áster

asteroidi asteroida

astevaihtelu dássemolsašuddan, dássemolsašupmi

astevaihtelumerkki deattamearka

asti (johonkin, jonnekin) astirádjai, (jostakin, jossakin) astirájes, jostakin asti (jotakin myöten)ráje

astia  lihtti

astiakaappi lihtteskáhppe

astianpesukone lihttebassanmašiidna

astiapyyhe lihttesihkaldat

astiasto serviisa, lihtit (pl.)

astma (med.) ástmá

astmaatikko ástmátihkkár

astrologi astrologa

astronautti astronávta

astronomi astronoma

astronomia astronomiija, nástedieđa

astua  lávket

astua (sonnista tms.) njuikehit

astuttaa (lehmä) gimahit

asu biktasat (pl.), gárvodeapmi

asua ássat, orrut

asuinalue ássanguovlu, orrunguovlu

asuinkenttä (muinainen) giettádat; muuttua asuinkentäksigiettáiduvvat

asuinkunta ássangielda, orrungielda

asuinmaa ássanriika, orrunriika

asuinpaikka ássanbáiki, orrunbáiki, orohat

asuintalo ássanviessu, orrunviessu

asukas ás´si, or´ru

asukasluku olmmošlohku

asuma-alue ássanguovlu

asumaton  ássameahttun; asumaton seutumeahcci

asuminen  ássan, orrun

asumiskelpoinen oruhahtti

asumiskustannukset (pl.) ássangolut (pl.), orrungolut (pl.)

asumisoikeus ássanvuoigatvuohta

asumistiheys ássandávjodat

asumistuki ássandoarjja

asumus viessu, visti

asumusero visteearru

asunnoton vistteh/eapme (-is)

asunnottomuus visttehisvuohta

asunto  visti, viessu, orohat, ásodat

asuntoalue visteguovlu

asuntoauto campingbiila

asuntola ásodat (S), internáhtta (N)

asuntolaina visteloatna

asuntolanhoitaja ásodathoavda (S)

asunto-olot (pl.) ássandilálašvuođat (pl.)

asunto-osakeyhtiö visteoasussearvi

asunto-osoite orrunčujuhus

asuntopula vistevátni

asuntovaunu campingvovdna

asuntoyhtiö viessosearvi

asuskella orostallat, ásadit

asustaa dálludit, orodit, siidadit

asustella orostallat, ásadit, orodaddat

asuttaa ásaiduhttit

asuttava  oruhahtti

asutuskeskus čoahkkebáiki

asutustoiminta ássandoaibma

ateismi ateisma

ateisti ateista

ateljee ateljea, govvadáiddára bargobádji

ateria mállásat (pl.)

aterioida boradit

atlasnikama biehtarašdilljá

atomi atoma

atomipommi atomabomba

atomisota atomasoahti

atomivoimala atomafápmorusttet

atrain hárset

attentaatti attentáhtta

attribuutti attribuhtta

attribuuttimuoto attribuhttahápmi

audiovisuaalinen audiovisuálalaš

auditiivinen auditiivvalaš

auditorio auditoria

aueta  rahpasit, leahkkasit

aukaista  rahpat, rabastit, leahkastit

aukea (adj.) rabas, jalg/at (-es), oainnus, báru/t (-his)

aukea (näköalaltaan) várddus; tällä kohtaa on hyvin aukea, näkee kauas Norjan puolelledákko lea hui várddus, oaidná guhkás Norgga beallai

aukea (subst.) jalgadas, jalggáš, vađđa

aukeama rabastat, leahkastat

auki  rabas; apposen auki (esim. ovesta)caggut; suu aukicakkasnjálmmiid, pitää auki (esim. ovea)caggat

aukile (päälakiaukile vauvalla) suddi

aukio (metsässä, laajahko) vađđa

aukioloaika rabasáigi

aukko ráigi

aukoa  leahkkut, rabadit

auktorisoida autoriseret

auktoritatiivinen autoritatiiva

auktoriteetti autoriteahtta ~ autoritehta, árvováldi

aulis dáhtolaš, gearga/t (-dis), fargat, suov´vil (-is)

aura ploga, vealta, veltá

aura-auto plogabiila (S), muohtaboltunbiila (N)

aurata ploget, boltut luotta ~ geainnu

auringonkukka beaivvášlieđđi

auringonlasku  beaiveluoitin

auringonnousu beaivebadjáneapmi

auringonpaahde beaivebáitta, beaivegoardda, beaiveboalddáhat

auringonpaiste beaivvádat; tulla auringonpaistebeaivvádahttit

auringonpimennys beaivvášsevnnjodeapmi

auringonpistos beaivečuggestat

auringonsäde beaivvášsuonjar

aurinko beaivváš, beaivi

aurinkoinen sää  beaivvádat, tulla aurinkoinen sääbeaivvádahttit

aurinkokenno beaivvášseal´la

aurinkokunta beaivvášgoddi, beaivvášvuogádat

aurinkolasit (pl.) beaivvášlásat (pl.) ~ beaivvášláset (pl.)

aurinkopaikka (vars. rinteessä) beaiveratta

aurinkopaneeli beaivvášpánel

aurinkovoide beaivvášvuoiddas

auskultoida auskulteret

australialainen austrálialaš

autella veahkahallat ~ veahkehallat

autenttinen auteanttalaš

autereinen (talvisäästä) geamus

autio  ávdin

autioitua (talosta) olbmohuvvat

autiomaa sáttomeahcci

autiotupa ávdinstohpu

auto biila

autoilija biilavuoddji

autokatsastus biilageahčaheapmi, biiladárkkisteapmi

autokorjaamo biiladivohat

autokoulu biilaskuvla

autokuljetus biilasáhttu

autolautta biilafearga

autoliikenne biilajohtalus, biilajohtolat

automaatti automáhtta

automaattinen automáhtalaš

automatisoida automatiseret

autonasentaja biilamekanihkkár

autonkeula biilanjunni

autonkuljettaja biilavuoddji

autonomia autonomiija

autonominen autonomalaš

autonrengas riekkis, teahkka (N)

autonrunko biilavuođđu

auto-onnettomuus biilalihkohisvuohta, biilabárti

autorekisteri biilaregisttar

autotalli biilastál´la ~ biilastállja, garáša

autotie geaidnu, biilaluodda

autovero biilavearru

autsi (rotko) ávži

auttaa  veahkehit, ábuhit, helpet; ei auta (tehdä jotakin)ii ábut (+ inf.), ii ávtte (+ inf.)

auttaja veahkeheaddji, veahkki

auttamaton doaivvuh/eapme (-is)

autuas ávdugas

autuus ávdugasvuohta

avaaja rahppi; pullonavaajaboahtalrahppi

avaamaton čoavdemeahttun

avaaminen rahpan, leahkkun; (solmun)čoavdin

availla rabadit

avain čoavdda

avainasema čoavddasadji

avainnippu čoavddaháŋka

avainsana čoavddasátni

avajaiset (pl.) rahpandoalut (pl.)

avanto gáldu, rudni

avara  (tiloista) luom/us (-os), saddjá/i (-s)

avarasti lupmosit

avartua (tiloista) luomusmuvvat

avaruus gomuvuohta, máilmmiávus

avaruusluotain almmiseasan

avata rahpat, leahkastit; (solmu) čoavdit

avautua rahpasit, leahkkasit

avioehto náittoseaktu

avioero  náittosearru

avioitua náitalit

aviokumppani náittosguoibmi

avioliitto náittosdilli; (instituutiona) náittusvuohta, náittoslihttu

aviollinen náittos-, náitosii guoskevaš

aviomies  isit, boadnji ~ boadnjá, gállis

aviopuoliso beallelaš ~ beallalaš, náittosguoibmi

aviorikos náittosrihkus

avioton lapsi luovosmánná

aviovaimo eamit, áhkká

avohakkuu jalgačuohppan

avohoito rabasdikšu

avoimesti rahpasit

avoin rabas

avoinna  rabas

avojalkainen gápmagahtes (attr.)

avojaloin gápmagahttá, rihcojulggiid

avokado avokádo

avokaulainen (takin tai peskin povesta) reals/sas (-e-); olla jossakin avokaulaisenarealsát, kulkea avokaulaisenarealssistit

avokaulainen henkilö realsi

avokela rabas rul´la

avokätinen árvvas

avoliitto ovttasorrun

avomaa jalgadas, jalga, jalggáš, jalga eana(n)

avomeri áhpi

avomerikalastus áhpebivdu

avomielinen rabasmielat, rabasmielalaš

avonainen rabas

avopuoliso  ovttasor´ru, orrunguoibmi; avopuolisot(keskenään)orrunguimmežat

avopäin gahperahttá

avopäinen gahperahtes (attr.)

avorauhanen rabasráksá

avosetti avoseahtta

avuliaisuus veahkkáivuohta

avulias veahkká/i (-s), veahkálaš, vuollis (-is)

avulla vehkiin; jonkun avullasoapmása vehkiin, jonkin avullamainna nu

avunhuuto veahkkečuorvvas

avuntarve veahkkedárbu

avustaa veahkehit, doarjut

avustaja veahkki, veahkkebargi, mielbargi (N)

avustettava veahkkeoažžu

avustus doarjja, veahkki

avuton veahkeh/eapme (-is), ábuh/eapme (-is), geahnoh/eapme (-is), ráđeh/eapme (-is)

avuttomuus veahkehisvuohta, ábuhisvuohta, geahnohisvuohta, ráđehisvuohta

avuttomuuslisä geahnohisvuođalassi

B

baari bára

baaripöytä bárabeavdi

baaritiski báradiska

bakteeri baktera

baletti baleahtta

balettitanssija baleahttadánsu

balladi balláda

balleriina balleriidna

balttilainen báltalaš, bálta

bambu bámbu

banaani banána

barbaari barbára

barokki barohkka

barokkimusiikki barohkkamusihkka

basso bás´sa

bensiini bensiidna, bensiini-, bensen-

betoni betoŋga

biisoni bison

bilateraali (kiel.) bilaterála

binaari binára

binomi (mat.) binoma

biografia biografiija, eallingeardi

biokemia biokemiija

biologi biologa

biologia biologiija

biologinen biologalaš

biotooppi biotohppa ~ biotohpa

bitti bihtta

blogata blogget

blogi blogga

blokki (pol.) blohkka; entiset itäblokin maat ovddeš nuortablohka riikkat

blondi blonda

bordelli bordeal´la

britannialainen británnialaš

britti brihtta

brittiläinen brihttalaš

bromi broma

bronkiitti bronkihtta

brutaali brutála

brutto brutto

bruttoansio bruttodienas

bruttohinta obbahaddi

bruttokansatuote bruttoálbmotbuvttadus

bruttotulo bruttoboahtu

buddhalainen buddhista

buddhalaisuus buddhisma

budjetti bušeahtta, budjeahtta

bufetti buffeahtta

bussi bus´se

bussikuski bus´sevuoddji

bussipysäkki bus´sebis´sehat

byrokraatti byrokráhtta

byrokraattinen byrokráhtalaš

byrokratia byrokratiija

bysanttilainen bysántalaš

C

chileläinen chilelaš

D

data dáhta

dekkari detektiivaromána

delfiini delfiidna, čuohppi

dementia dementiija (S), demeansa (N), muittohuvvandávda; dementoituamuittohuvvat, massit muittu

deminutiivi deminutiiva

demokraatti demokráhtta

demokraattinen demokráhtalaš

demokratia demokratiija

demonstratiivipronomini čujuheaddji pronomen

dentaalinen (kiel.) dentála

desigramma desigrám´ma

desilitra desilihtter

desimaaliluku desimálalohku

desimetri desimehter

desinfioida desinfiseret

devalvaatio devalvašuvdna

devoni (uistin) devon

diaarinumero diáranummir

diabeetikko diabetihkkár

diabetes sohkardávda, diabetes

diagnoosi diagnosa

diagrammi diagrám´ma

dialogi dialoga

diaprojektori diaprojektor

didaktiikka didaktihkka

didaktinen didaktihkalaš

diftongi (kiel.) diftoŋga

digitaalinen digitála

diktaattori diktáhtor

diktatuuri diktatuvra

dioksidi (kem.) dioksiida

diplomaatti diplomáhtta

diplomaattinen diplomáhtalaš

diplomaattipassi diplomáhttapás´sa

diplomatia diplomatiija

diskurssi diskursa

dispositio disposišuvdna

divisioona (mil.) divišuvdna

dokumentoida dokumenteret

dokumentti dokumeanta

dokumenttifilmi dokumentárafilbma

dollari dollár

dosentti doseanta

draama drámá

draamasarja drámáráidu

draamateatteri drámáteáhter

dramaattinen dramatihkalaš, dramáhtalaš

dubata dubbet

duuri (mus.) dura, duvra

dynaaminen dynámalaš

dynamiikka dynamihkka

dynamiitti dynamihtta

dyyni dyna, sáttočasttas, goikefierran

E

edelle ovdii, ovddabeallai

edelleen ain, viidáseappot

edellinen  ovddit

edellyttää  gáibidit, eaktudit, ovdehit

edellytys gáibádus, eaktu, ovdehus

edellä ovddabealde, ovdalis

edelläkävijä ovdanvázzi (vrt. uranuurtaja)

edeltä ovddal

edeltäjä ovddasman´ni

edeltäkäsin ovddalgihtii ~ ovdalgihtii

edemmäksi  ovdalii, ovdalebbui; vähän edemmäksiovdalažžii, ovdaleppožii

edempänä  ovdalis, ovdaleappos; vähän edempänäovdalaččas, ovdaleppožis

edes oppa ~ oba; ei edes aikonut tullaii oppa áigonge boahtit; juoba ~ juobe, anna edes yksi karkki!atte juoba ovtta njálgá!

edesmennyt oamehas, oamehasrohkki, rohkki, váidni

edessä ovddas, ovddabealde, ovdalis

edestakaisin ovddos maŋás, ovdan ruoktot

edestä (tähden, puolesta) ovddas; meni minun edestänisinnemanai mu ovddas dohko

edetä ovdánit

edistyksellinen ovdánanmielalaš, progressiivvalaš

edistys  ovdánupmi, ovdáneapmi

edistysaskel ovdánanlávki

edistyä ovdánit, ahtanuššat

edistää  ovddidit, ovdánahttit (N); (kellosta)ovddidit, tuo kello taitaa edistääduot diibmu dáidá ovddidit

editse ovddabeale

edullinen ovddolaš, vuittolaš, ávkkálaš, gánnehahtti

edunjättäjä ávkeguođ´đi

edunvalvoja ávkegoziheaddji (S), váldeguoddi (N)

edunvalvonta ávkegoziheapmi (S), váldeguoddin (N)

eduskunta- riikkabeai-

eduskunta riikkabeaivvit (pl.), ovddasgoddi

eduskuntaryhmä riikkabeaijoavku

eduskuntavaalit (pl.) riikkabeaiválggat (pl.)

edusta ovda, ovdabealli

edustaa ovddastit

edustaja ovddasteaddji, áirras, ovddasolmmái

edustalla ovddas, ovddabealde

edustalle ovdii, ovddabeallai

edustava čájehan veara, fiinnis oaidnit

edustus ovddasteapmi, ovddastus

edustusto ovddastanorgána

eepos epos

eeppinen epihkalaš

eettinen etihkalaš, ehtalaš

efekti (tehokeino) effeakta

egyptiläinen egyptalaš

ehdokas evttohas, kandidáhtta

ehdokkuus evttohasvuohta, kanditatuvra

ehdollinen evttolaš, eavttuvuloš; ehdollinen vankeustuomioevttolaš giddagasduopmu

ehdoton eavttuh/eapme (-is), absoluhtta; ehdoton vankeustuomioeavttohis giddagasduopmu

ehdottaa evttohit, árvalit

ehdottomasti eandalii ~ eandalit, inta

ehdotus evttohus, árvalus

ehdyttää (esim. lehmä) saddjehit; (yrittää ehdyttää)saddjehallat

eheytyä  čavdut, čavddásmuvvat, laššásmuvvat

ehjä  čavd/dis (-e-), laššis (-is), lašši/t (-dis)

ehkä várra, ammal, giidiehtá, kánske; ehkä tuleesoaitá ~ sáhttá ~ dáidá boahtit

ehkäistä  eastadit, dustet, caggat

ehkäisy  eastadeapmi, dusten, caggan, prevenšuvdna

ehkäisymenetelmä  eastinvuohki

ehkäisytoimenpide  caggandoaibma

ehtiä  astat; (keritä)geargat, en ehtinyt vielä siitä kertomaanin geargan vel das muitalit (ks. keritä; ennättää)

ehto  eaktu; ehdoittaeavttoheamet

ehtoo eahket

ehtoollinen (Herran ehtoollinen) rihpat (pl.), bassimállásat (pl.)

ehtoolliskirkko rihppagirku

ehtoollisleipä rihppaláibi

ehtoollisvieras rihppaguos´si

ehtoollisviini rihppaviidni

ehtymätön guorranmeahttun

ehtyä (esim. lehmästä) sadjanit, mielkkehuvvat

ehtyä (esim. luonnovaroista) vátnut; jäkäliköt ovat ehtyneetjeageleatnamat leat vátnon

ehättää  háhppehit

eiköhän ammahal

eilen ikte

eilinen ievttáš, ievttá-; eiliseksiievttážii, eilisestä lähtienievttážis

eilisaamu ievttá iđit; eilisaamunaievt´iđit

eilisilta ievttá eahket; eilisiltanaievt´eahket

eilispäivä ievttáš, ievttá beaivi

einesruoka válmmašbiebmu

eittämättä šiittekeahttá, gielddekeahttá

ekologi  ekologa

ekologia ekologiija

ekologinen ekologalaš; ekologinen lokeroekologalaš lođá

ekologisti ekologista

ekonomi ekonoma

ekonomia ekonomiija

ekonominen ekonomalaš

ekosysteemi ekovuogádat

eksoottinen eksohtalaš

ekspertti ekspearta, áš´šedovdi

eksponentti (mat.) eksponeanta

ekspressionismi ekspressionisma

ekspressionisti ekspressionista

eksyksissä láhpposis, njálaid guossis

eksyä láhppot, čádjidit; jorbbiidit, jorbbodit, jorggiidit, mannat endorii, šaddat njáláid guos´sin

ekumeeninen ekumenalaš

elanto áigáiboahtu, birgenláhki, birgejupmi, birgemuš, eallámuš

elanto (esim. poron) ealát, guohtun

elastinen elastihkalaš

elatiivi (kiel.) elatiiva

elatus ealiheapmi, ealáhus

elatusapu ealihanveahkki

elatussopimus ealihansoahpamuš

elatustuki ealihandoarjja

elatusvelvollinen ealihangeatnegas

elatusvelvollisuus ealihangeatnegasvuohta

ele  láhtta

elegia elegiija

elehtiä láhttadit, láhttet

elekieli láhttagiella

elektroni (fys.) elektrovdna

elektroninen (elekt.) elektrovnnalaš

elellä ealašit

eli, elikkä  dahjege, nuppiiguin sániiguin

elikko heakkalaš

elimellinen orgánalaš

eliminoida elimineret, sihkkut eret

elimistö organisma, ealačoahkki, eallagat (pl.)

elin orgána, eala

elinikä  eallinahki

elinikäinen agibeai-, eallinagi bistevaš

eliniäksi agibeaivái, eallinahkái

elinkautinen (jur.) agibeaiduopmu; sai elinkautisenoaččui agibeaiduomu

elinkeino ealáhus

elinkeinoelämä ealáhuseallin

elinkeinohaara ealáhussuorgi

elinkeinoharjoittaja ealáhusbargi

elinkeinorakenne ealáhusráhkadus

elinkeinotuki ealáhusdoarjja

elinkeinotulo ealáhusdienas

elinkorko eallinreantu

elinolot (pl.) eallindilálašvuođat (pl.)

elintapa eallinvuohki

elintarvike borramušgálvu, eallindárbbaš

elintaso eallindássi

elintärkeä heakkadehálaš

elinvoima eallinfápmu

elinvoimainen eallinfámolaš, ealas (-is), ealaskas

elinympäristö eallinbiras

eliö ealán

eliöyhteisö (biol.) ealánservodat

elo  (poroelo) eallu, elon luona tunturissaealu luhtte, siiddas

elohopea eal´lisilba

eloisa  ealaskas

elokuu borgemánnu

elokuva eal´ligovva, filbma

elokuvateatteri eal´ligovvateáhter (S), kino (N), činu (N)

elollinen eal´levaš, eal´li; elollinen luontoeal´levaš luondu

elollinen olento heakkalaš

eloperäinen orgánalaš, eallinvulggolaš

elostelija nuskošeaddji, nuoská

elostella nuskošit

eloton já/mas (-pma); eloton luontojápma luondu

elpyä ealáskit, eal´lát

eltaannuttaa (liha, kala) goastudit

eltaantua  (lihasta, kalasta) goastut, geassáduvvat, geasáiduvvat

eltaantunut (lihasta, kalasta) goast/tis (-e-)

elukka (lehmistä, lampaista tms.) ealit, šibit

elvyttää (abstr.) ealáskahttit

elvyttää  (konkr.) jiellut, heakka bivdit, eal´láhit

elvytys jiellun

eläin eal´li

eläinkunta eal´liidriika ~ el´liidriika, eal´lit (pl.)

eläinlääkäri veterinára; (perinteinen nimitys)šibitdoavttir

eläintarha eal´liidgárdi ~ el´liidgárdi

eläintensuojelu eal´liidsuodjaleapmi, el´liidsuodjaleapmi

eläintiede zoologiija

eläke ealáhat (S), penšuvdna (N, R)

eläkehakemus ealáhatohcan

eläkeikä ealáhatahki

eläkelaitos ealáhatlágádus

eläkelaki ealáhatláhka

eläkeläinen ealáhatolmmoš, penšunista (N, R)

eläkepäätös ealáhatmearrádus

eläkesäätiö ealáhatfoanda

eläkevakuutus ealáhatoadju

eläkkeensaaja ealáhatoažžu

eläminen eallin

elämys eallámus, stuorra vásáhus, elloseapmi

elämä eallin

elämäkerta  biografiija, eallingeardi

elämänhalu eallinmokta

elämänkaari eallingeardi

elämänkatsomus eallinoaidnu

elämänkohtalo eallinvuorbi

elämäntapa eallinvuohki

elämäntoveri (eallin)guoibmi

elämäntyö eallinbargu

elämänviisaus eallinviisodat

elämöidä meiskidit, meannudit

elämöinti eallin, meannu

elätellä  ealáhallat

elättäminen ealiheapmi

elättää ealihit

elävä eal´li; elävältä, elävänäeal´linaga

elävöittää  ealáskahttit

elävöityä  ealáskit

eläytyä eallásit, ellosit

elää eallit

emakko eadnespiidni, njiŋŋálas ~ njiŋŋelas spiidni

emali emállja

emi (bot.) eapmi

emikukinto (bot.) eapmelieđus

emilehti (bot.) eapmelasta

eminorkko (bot.) eapmeurbi

emivartalo (bot.) eapmeguovddáš

emo eadni

emokasvi eadnešaddu

emolintu eadneloddi

emootio emošuvdna

emotionaalinen emotionála

emoyhtiö eamifitnodat

empaattinen empáhtalaš

empatia empatiija

empiirinen empiralaš

empiä guovttádastit, mahkaluššat

emä eadni

emäksinen básalaš

emämaa eadneeana(n)

emännyys eamitvuohta

emännätön nissonahtes; emännätön talo nissonahtes dállu

emännöidä eamidastit, eamidastalit, eamiduššat

emäntineen (adv.) eamidaš; tuli sinne emäntineenbođii dohko eamidaš

emäntä eamit

emäntäkoulu eamitskuvla

emäpuu (ahkion, veneen) mielggas

emäs bássa, alkaliija

emätin vagina; cin´ná, cincu, cáhcu, cuohpi, gurra, gudnju, kuon´ná, bierggas, bil´lu, vihttu (ks. häpy)

endorfiini endorfiidna

enemmistö eanetlohku, eanádat, majoriteahtta ~ majoritehta

enemmistökieli váldogiella

enemmän eanet, eambbo; vähän enemmäneanebuš

energia energiija

enetä eatnánit, lassánit

englanti eaŋgalsgiella

englantilainen englándalaš, eaŋgalslaš

enimmillään buoremus muttus

enimmäismitta eanemusmihttu

enimmäkseen eanaš ~ eanas

enintään eanemustá, eanemusat; (ajasta)guhkimustá

eniten eanemus

enkeli eŋgel

ennakko ovdamáksu

ennakkoaavistus ovdaoatna

ennakkoesitys ovdačájáhus

ennakkoluulo ovdagáddu

ennakkoluuloinen ovdagáttolaš

ennakkomaksu ovdamaksu

ennakkopäätös ovdamearrádus

ennakkoratkaisu ovdačoavddus

ennakkotarkastus ovdadárkkisteapmi

ennakkotiedotus ovdadieđáhus

ennakkotieto ovdadiehtu

ennakkovero ovdavearru

ennakkoverolippu ovdavearrogoarta

ennakkoäänestys  ovdajienastus

ennakoida ovdadit, noahkut

ennakolta ovddalgihtii, ovdalgihtii (N)

ennakonpidätys ovdalgeassin

ennallaan ovddežis, ovddešláhkai, ovddeš ládje, dego ovdal

ennalleen ovddežii, ovddešláhkai, ovddeš ládje, dego ovdal

ennalta ovddalgihtii ~ ovdalgihtii

ennaltaehkäisy eastadanbargu

enne ovdohat, mearka; jonkin enteenäman nu ovdasii, nuo revontulet ovat pakkasten enteenädiet guovssahasat leat buollašiid ovdasii

ennemmin  ovdal

ennen  ovdal; vähän ennenovdalaš

ennen kuin ovdalgo

ennen vanhaan dolin, dolátdovle, ovdalaš áiggiid, boares áiggis

ennestään ovddežis

ennustaa  einnostit

ennustus einnostus

ennättää (tehdä jotakin) geargat, háhppehit, eannehit, munahit, spáitet; (johonkin)ol´let, buvttehit, joavdat, noddet

ennätys oláhus, juvssus, rekorda

eno (suuri joki, virta) eatnu, deatnu

eno (äidin veli) eanu

ensi boahtt/i (-e-); ensi vuonnaboahtte jagi ~ jage

ensiapu álgoveahkki, vuosttasveahkki ~ vuosttašveahkki

ensiarvoinen ensiarvoisen tärkeäerenoamáš dehálaš

ensiesitys (esim. elokuvan) premiára, vuosttasčájáhus ~ vuosttaščájáhus

ensi-ilta (esim. elokuvan) premiára, vuosttaseahket ~ vuosttašeahket

ensiksi, ensin vuos, vuohččan

ensiluokkalainen vuosttasluohkkálaš

ensimmäinen vuosttas ~ vuosttaš, vuosttamus ~ vuosttamuš, ovddimus ~ ovddimuš; ensimmäisen asteen yhtälövuosttas vuoimmi ovttamahtodat

ensin álggos, vuohččan, vuos

ensinkään eisege

ensinnä vuosttamustá, vuosttažettiin

ensisijainen primára

ensisijaisesti vuosttažettiin

enteellinen symptomáhtalaš

enteillä (jotakin) leat man nu ovdasii

entinen ovddeš, ovdalaš, oapmedaš; entiset asiatovddežat

entiseen tapaan ovddešláhkai ~ ovddeš ládje

entisestään ovddežis

entistää restaureret, ovddeštit

entsyymi entsyma

entä naba; entä mitä sitten tapahtui?naba mii dasto dáhpáhuvai?

entäpä nabason; Sinä olet sinne lähdössä. Entäpä sinun vaimosi?Don leat dohko vuolgimin. Nabason du eamit?

enää šat; ei enää asu täälläii šat ása dáppe

epidemia epidemiija

epiikka epihkka

epilepsia ks. kaatumatauti

episodi episoda

epistola episttal

epä- eahpe-

epäasiallinen eahpeáššálaš

epäedullinen ávkkeh/eapme (-is), gánnetmeahttun, dáhpalaš

epäilemättä eahpitkeahttá

epäilevä vávjálas, gáddálas

epäillä  eahpidit, navdit, gáddit

epäillä  (jotakuta jostakin) vávjit (soapmása mas nu); (jatkuvasti)vávjjašit; (syylliseksi)vihkut

epäilys eahpádus, gáddu

epäilyttävä eahpidahtti, vávjjehahtti

epäinhimillinen olmmošmeahttun

epäjohdonmukainen inkonsekveanta

epäjohdonmukaisuus inkonsekveansa

epäjumala eahpeipmil

epäjärjestys moivi; saattaa epäjärjestykseenmoivet, joutua epäjärjestykseenmoivašuvvat

epäkelpo dohkkemeahttun

epäkohta vihki, sivva, dohkkemeahttun dilli

epäkäslihas čoamohasdeahkki

epäkäytännöllinen (käsistään) gieđah/eapme (-is)

epäluonnollinen eahpelunddolaš

epäluotettava eahpeluohtehahtti, oskkáldasmeahttun

epäluotettavuus eahpeluohtehahttivuohta, oskkáldasmeahttunvuohta

epäluottamus eahpeluohttámuš; epäluottamuslauseeahpeluohttámušárvalus

epäluulo navdu; joutua jonkun epäluulon kohteeksi vávjjahallat ~ vávjot soapmásii

epäluuloinen (epäileväinen) vávjálas, vávjjaskas, vihkolas

epämiellyttävä unohas

epämukava unohas, soameh/eapme (-is)

epämukavasti unohasat, soameheamet

epämusikaalinen nuohtah/eapme (-is)

epämääräinen mearritmeahttun, mearritkeahtes (attr.)

epänormaali eahpenormála

epäoikeudenmukainen eahpevuoiggalaš, vuoigatmeahttun

epäoikeudenmukaisuus vuoigatmeahttunvuohta

epäolennainen eahpemávssolaš

epäonni heajos lihkku, bárti, oasehisvuohta

epäonninen oaseh/eapme (-is), vuotnah/eapme (-is), bártá/i (-s); tulla epäonniseksioasehuvvat

epäonnistua eahpelihkostuvvat

epäpuhdas buhtismeahttun

epäpyhä eahpebassi

epäpätevä dohkkemeahttun, eahpedohkálaš, eahpegelbbolaš

epärehellinen eahperehálaš

epäröidä eahpidit, guovttádastit

epäröinti eahpádus

epäselvyys eahpečielggasvuohta

epäselvä eahpečielg/gas (-a), eahpesealv/i (-ves)

epäsiisti skihkah/eapme (-is), čorgatmeahttun, nuosk/i (-kes)

epäsopu soahpameahttunvuohta, sierramielalašvuohta, vea(r)dni, nár´rodat

epäsuoraan eahpenjuolgga

epäsuotuisa oidduh/eapme (-is)

epäsäännöllinen jeavddah/eapme (-is)

epäsäännöllisesti jeavddaheamet

epätarkka eahpedárkil (-is)

epätasainen eahpedássi/t (-dis), dássitmeahttun

epätavallinen eahpedábálaš

epäterveellinen eahpedearvvaslaš ~ eahpedearvvašlaš, dearvvasmeahttun ~ dearvvašmeahttun

epätodellinen eahpeduođalaš

epätodennäköinen eahpejáhkehahtti

epätoivo eahpedoaivu

epätosi (mat.) eahpeduohta

epätyydyttävä eahpeduhtadahtti

epätäsmällinen eahpeaiddolaš, dárkilmeahttun

epätäydellinen eahpedievaslaš, dievasmeahttun

epäusko eahpeosku

epäuskoinen eahpeoskkolaš

epävakaa  stáđismeahttun

epävarma eahpesihkkar (-is), vissismeahttun

epävarmuus eahpesihkkarvuohta

epävirallinen eahpevirggálaš

epäyhtenäinen juohkásan

epäystävällinen eahpeustitlaš

epääminen biehttaleapmi

erakko oktoorut, sierraorut

erehdys  meaddádus, meattáhus, feaila

erehtyminen meaddin, feilen

erehtyväinen meaddálas, meaddevaš, meaddugas, mettolaš

erehtyä meaddit, meaddádit, meaddáduvvat, meattihit, feilet

erheellinen boastto-; erheellinen käsitysboasttoipmárdus

eri eará, iežá

eri lailla earáláhkai, earáládje, iežáláhkai

eriarvoisuus sierraárvu

erikielinen earágielat

erikoinen mearkkalaš, erenoamáš

erikoisajoneuvo sierravuoján

erikoisasema sierrasadji

erikoiskurssi sierragursa

erikoislaatu earáliiggášvuohta

erikoislääkäri sierradoavttir, spesiáladoavttir, spesialista

erikoispiirre sierrasárggus, mihtilmasvuohta

erikoistapaus sierranasdáhpáhus

erikoistua  sierraluvvat, spesialiseret, váldit sierraoahpu

erikoistumisopinnot (pl.) sierraoahppu

erikoistuote sierrabuvtta

erilainen earálágan ~ earálágaš, iežálágan ~ iežálágaš; sierralágan ~ sierralágaš

erilleen sierra, sierranassii

erillinen sierra, sierranas

erillishakemus sierraohcan

erillään sierra, bođuid, oktonassii

erimielinen sierramielalaš; erimielisyyssierramielalašvuohta

eriniminen (mat.) sierranammasaš

erinomainen erenoamáš

erinomaisesti erenoamážit

erioikeus sierravuoigatvuohta

eripainos sierrapreanttus, sierradeattus

eripura soabatmeahttunvuohta

eripurainen riidu/i (-os), snarralas, diggojahkes

eriskummallinen ártet

erisnimi iešnamma

eriste sir´rejeaddji

eristin sir´rehat

eristys sir´rehus

eristys sir´ren, isolašuvdna, isoleren

eristäminen sir´ren

eristäytyä sierranit, sierastallagoahtit

eristää (muista) sir´ret, er´ret, earistit

erisuuntainen earáguvllot

erisuuruinen sierrasturrosaš

erite vuoža, vuožus

eritellä čuolddašit

erittyä vuohčut, golgat

erittäin erenoamáš; erittäin hyvinerenoamáš bures

erittäinkin eandalii

erittää vuohčudit

erityinen erenoamáš, sierranas, earáliiggáš

erityisala spesiálasuorgi

erityisalue sierraguovlu

erityiselin spesiálaorgána

erityisesti erenoamážit, earáliiggážit, namalassii; (erikseen)sierranassii, sierra

erityishoito sierradikšu

erityiskulkuneuvo sierrafievru, sierravuoján

erityislisä sierralasáhus

erityisopettaja sierraoahpaheaddji

erityisopetus sierraoahpahus

erityisperusteinen sierravuđot

erityispiirre sierraiešvuohta

erityisruokavalio sierraborramušat (pl.)

eritys vuohčun

eritä sierranit

erivapaus sierralohpi, dispeansa (N), dispa (N)

erivärinen earáivnnat, earáivdnásaš

eriyttää sierranahttit

eriävä mielipide sierraoaivil

ero earru

eroaminen  earráneapmi

eroamisilmoitus earránanalmmuhus

eroanomus earroohcamuš

eroavuus erohus

eroosio erošuvdna, loaktinbargu, eanavuođu gollan

eroottinen erotihkalaš, erohtalaš

erota (olla erilainen) earránit (+ lok.); (erilleen) earránit, he ovat eronneetsoai leaba earránan

erota (toisistaan) earránaddat; Inarissa me erosimme toisistammeAnáris moai earránattaime

erotella (poroja) rátkit, rátkkašit, bigálastit, gárddástallat

erotiikka erotihkka

erottaa (kyetä näkemään ero)earuhit; (panna erilleen) earuhit; (erottaa erilleen muista)čuoldit

erottaa (työstään, antaa potkut) bidjat eret barggus, lihccut; tulla erotetuksi työstään, saada potkutlihcohallat

erottamaton earutkeahtes (attr.)

erottelu erohallan; rotuerottelunállevealaheapmi, nállevealahus

erottua earuhuvvat

erotus (ero) erohus

erotus (mat.) erohus

erotus (poroerotus) rátkka, rátkin, bigálastin, gárddástallan

erä (maitoa, tms.)earri; (pelissä)vuorru

erämaa meahcci

erämaa-alue  meahcceguovlu

erämaalintu meahcceloddi

eränkävijä meahcceman´ni, meahccevázzi, meahcisjohtti

eräpäivä máksinbeaivi

eräs muhtun ~ muhtin, soam/is (-es), okta

erävalvoja meahccebearráigeahčči

erävalvonta meahccebearráigeahčču

eräänlainen muhtunlágan ~ muhtinlágan, juogalágan

esihistoria ovdahistorjá

esihistoriallinen ovdahistorjjálaš

esi-ihminen álgoolmmoš

esiintyminen (esim. näyttämöllä) ovdanloaiddastus, loaiddasteapmi

esiintyä (löytyä, olla olemassa) gávdnot

esiintyä (näyttämöllä) ovdanloaiddastit, loaiddastit

esi-isä máttar; esi-isät(pl.) máttut (pl.)

esikaupunki ovdagávpot

esikko giđđačalbmi

esikoinen vuosttasriegádeaddji ~ vuosttašriegádeaddji, bearraša boarráseamos mánná

esikoulu ovdaskuvla

esikunta (mil.) njunušgoddi, stába (N)

esikurssi ovdagursa

esikuva ovdagovva

esiliina firkkal

esim.  omd.

esimaku ovdasmáhkka, eisemáhku

esimerkiksi ovdamearkka dihte, degomat, nugomat

esimerkillinen  ovdamearkkalaš

esimerkki ovdamearkka

esimies  ovdaolmmoš, ovddačuožžu, hoavda

esinahka ovdanáhkki

esine oapmi, gálvu, diŋga ~ tiŋga, bierggas

esipuhe ovdasátni; (näytelmän tms.)prologa

esirippu ovdaloavdda

esirukoilija ovddasrohkadal´li

esirukous ovddasrohkos

esitaistelija ovdačuol´li

esite dieđihančálus, dieđihangihpa

esitellä ovdanbuktit

esitelmä ovdasáhka, sáhka

esitelmöidä doallat ovdasága

esittelijä ovdanbukti

esittelijä (asian) áš´šemeannudeaddji

esittely ovdanbuktojupmi, áš´šemeannudeapmi

esittää (tehdä esitys)ovddidit, ovdanbuktit; (ehdottaa)árvalit

esittää ovdanbuktit

esitutkinta ovdadutkamat (pl.)

esitutkintalaki ovdadutkanláhka

esitys ovdanbuktojupmi

esityslista áš´šelistu

esitystapa ovdanbuktinvuohki

esivalta eiseváldi

esivanhempi máttar; esivanhemmat(pl.) máttut (pl.)

eskimo  inuihtta, inuhkka

espanjalainen espánnjalaš, spánskalaš

espanjantauti spánskkadávda

essee essea, esseija

essiivi (kiel.) essiiva

este eastta, árru, hehttehus

esteaita cagganáidi, ruohtu

esteellinen (jur.) easttalaš, inhabiila

esteellisyys (jur.) easttalašvuohta, bealatvuohta

esteettinen estetihkalaš, estehtalaš

esteettömyystodistus easttahisvuođaduođaštus

esteetön easttah/eapme (-is)

estejuoksu árroviehkan

estellä easttadit, eastalit, eastaladdat, goahcat

estetiikka estetihkka

esto (psyk.) caggaseapmi, caggasupmi

estoinen (psyk.) caggasan

estoton caggasmeahttun, njuolggočoalat

estyä eastašuvvat, eastat

estää eastit, eastadit, hehttet, caggat

etana riipu; etanan kotilo riipogoahti

etappi etáhppa

eteen ovdii

eteenpäin ovddos, ovddosguvlui

eteinen  (rakennuksessa, sydämessä) feaskkir

etelä lulli, máddi; etelä-lulá-, mátta-, etelässälullin, lulde, máddin, eteläänlulás, luksa, máttás, etelästä päinlulil, máttil; siirtyä etelämmäksilullánit, máddánit

eteläisempi lulit, máttit; vähän eteläisempilulibuš, máttibuš

eteläisin lulimus, máttimus; eteläisimpänälulimusas, máttimusas, eteläisimmäksilulimussii, máttimussii

etelämanner lullinannán

etelämmäksi lullelii, lullelebbui, máddelii, máddelebbui; vähän etelämmäksilullelažžii, máddelažžii

etelämpänä lullelis, lulleleappos, máddelis, máddeleappos; vähän etelämpänälullelaččas, máddelaččas

etelänapa lullipovla

etelänkiisla guhkesnjunčielkkis

eteläpuoli lulábealli, máttabealli; eteläpuolellalulábealde, máttabealde; eteläpuolellelulábeallai, máttabeallai; eteläpuolitselulábeale, máttabeale

eteläpää lulágeahči, máttageahči; eteläpäässälulágeahčen, máttageahčen; eteläpäähänlulágeahčai, máttageahčai; eteläpään kauttalulágeaže, máttageaže

eteläsaame lullisámegiella, máttasámegiella

eteläsaamelainen lullisápmi, máttasápmelaš

etelästä päin lulil, máttil

etelätuuli luládat, lullebiegga, máttabiegga; tuuli etelästäbiekkai lulil ~ máttil

eteneminen ovdáneapmi

etenkin áinnas, erenoamážit

etevä vitm/at (-es), oahpalaš, oaivválaš, oahppavaš

etiikka etihkka

etiketti  etikeahtta

etikka ettet

etiäinen ovdasaš

etninen čearddalaš, etnihkalaš, etnalaš

etoa ks. oksettaa 

etsijä  ohcci

etsintä ohcan, ohcu

etsintäkuulutus ohcangulahus; etsintäkuulutettuohcangulahuv´von

etsiskellä ozadit

etsiä ohcat; (nopeasti)ohcalit

että ahte

etu  beroštupmi, ávki, ovdu, ovdamunni

etuaivot (pl.) ovdavuoigŋašat (pl.)

etuajo-oikeus (liikenteessä) vuodjinvuoigatvuohta, ovdavuodjin

etuala ovda, ovdabealli

etuhammas ovdabátni

etuilla viggat ovddabeallai, bahkket ovdii

etuistuin ovdabeaŋka

etujalka ovdajuolgi

etujoukko (esim. porotokassa) njunuš

etujärjestö intreas´saorganisašuvdna

etukaihdin (poron sarvissa) ovdagiehta

etukansi ovdabearbma

etukenossa oleva njagas, njagu-; etukenossanjahkut, muggarassii, muggut, mennä etukenoonnjagagit

etukenossa oleva (poron sarvista) snogas; etukenossa (poron sarvista)snogil, snogástahkii

etukoipi (etujalan nahka) ovdeš

etukumarainen goaŋk/kas (-e-); etukumaraan kasvaneenagoaŋkkil

etukäteen ovddalgihtii, ovdalgihtii (N)

etuliite (kiel.) prefiksa

etumerkki (mat.) ovddabealmearka

etummainen ovddimus

etunimi ovdanamma

etunojapunnerrus njoaskutlovttahus

etuoikeus ovdavuoigatvuohta

etuosa ovdageahči; etuosassaovdageahčen

etuosto-oikeus ovdaoastinvuoigatvuohta

etupaino ovdadeaddu

etupaju (reessä) ovdačahca

etupohja (karvakengässä) ovdamadda

etupuoli  ovddabealli; etupuolellaovddabealde, etupuolelleovddabeallai, etupuolitseovddabeale

etupää ovddageahči; etupäässäovddageahčen, etupäähänovddageahčai, etupään kauttaovddageaže

eturauhanen (anat.) ovdaráksá; eturauhassyöpäovdaráksáboras

eturuoka ovdaborramuš, álgoborramuš

etuselkä (poron, lehmän, hevosen) seahpi, ovdačielgi; jolla on iso etuselkäseahppá/i (-s)

etusija ovdasadji; panna etusijallevuoruhit, prioriseret

etusormi čuvdi

etuteljo (veneen pohjalla) ovdadilljá; etuteljokaariovdadilljárággu

etuus ovdu (S), ovdamunni (N)

etuvalo ovdačuovga

etuvokaali (kiel.) ovdavokála

etymologia etymologiija

etymologinen etymologalaš

etäinen gáiddus

etäpesäke (med.) metastása, leavvanšattalmas, sáttašattalmas

etäisyys gaska; viiden metrin etäisyydellä toisistaanviđa mehtera gaskkaid, kilometrin etäisyydellekilomehtera duohkai, kilometrin etäisyydelläkilomehtera duohken

etäopetus gáiddusoahpahus

etäsukukieli gáidan fuolkegiella

etäälle guhkás, gáidosii, gáidagassii, menddo

etäällä guhkkin, gáidosis, gáidagasas, menddo

etäämmäksi dobbelii, guhkkelii, vähän etäämmäksidobbelažžii, guhkkelažžii

etäämpänä dobbelis, guhkkelis, vähän etäämpänädobbelaččas, guhkkelaččas

etääntyä gáidat, dobbánit, guhkkánit; (vieraantua)eaidat

eukko  eam´mi, áhkká, gálgu, geret

eurooppalainen eurohpálaš

evakko evakueren, eváhkko (S)

evakuoida evakueret, gur´ret

evankelinen evangelalaš

evankeliumi evangelium

eversti (mil.) evearsta

everstiluutnantti (mil.) evearstalutnánta

evoluutio evolušuvdna

evä veaksi, vitta

eväkalvo veaksenjárčá

eväs  niesti; jäädä ilman evästäniesttehuvvat, saada tarpeeksi evästä matkaa vartenniesttáiduvvat

eväslaukku niesteseahkka

eväste (tietok.) diehtočoahkku

evästää (muonittaa) nistet

evätä (joltakulta jotakin) gieldit, biehttalit soapmásis juoidá, soapmása juoidá dahkamis

eväätön niestteh/eapme (-is)

F

faabeli fábel

faarao fárao

faksi fáksa; lähettää faksillafákset

fakta fákta, duohtaášši

fanaatikko fanatihkkár

fanaattinen fanatihkalaš, fanáhtalaš

fanatismi fanatisma

fantasia fantasiija

fantastinen fantastihkalaš, fantásttalaš

farisealainen (Raamatun) farisealaš

farmarit (pl.) doŋgárbuvssat (pl.)

farmaseutti farmasevta

farmasia farmasiija

farssi fársa

fasaani fasána

fasismi fašisma

fasisti fašista

fasistinen fašisttalaš

feminismi feminisma

feministi feminista

feministinen feministtalaš

fennougristi fennougrista

festivaali festivála

figuuri figuvra

fiksu fihtolaš, vitm/at (-es)

fiktiivinen fiktiivvalaš

fiktio fikšuvdna

filatelia (postimerkkeily) filateliija, poastamearkkaid čoaggin

filatelisti (postimerkkeilijä) filatelista, poastamearkkaid čoaggi

filmata filbmet

filmi filbma

filmitähti filbmanásti

filologi filologa

filologia filologiija

filologinen filologalaš

filosofi filosofa

filosofia filosofiija

filosofinen filosofalaš

finaali finála

finni čihkalas, čivhli, rušmmas; saada finnejä kasvoihinrušmmastuvvat

firma firbmá

flaami flámagiella

flamingo flamiŋgo

flanelli flánel

flunssa nuorvvofeber, influensá, lenco

folkloristi (kansanrunoudentutkija) folklorista

folkloristiikka (kansanrunoudentutkimus) folkloristihkka

foneettinen fonehtalaš, fonetihkalaš

fonetiikka fonetihkka

fonologi fonologa

fonologia fonologiija

fonologinen fonologalaš

fontti fonta

foorumi forum

forelli dápmot

formalismi formalisma

fossiili fossiila

fraasi frása

frotee frottea

funktio funkšuvna, doaibma

funktio (mat.) funkšuvdna

fysiikka fysihkka

fysikaalinen fysikálalaš

fysioterapeutti fysioterapevta

fysioterapia fysioterapiija

fyysikko fysihkkár

fyysinen fysihkalaš, fysalaš

fääri fearagiella

fäärsaarelainen fearsuolohas

G

galaksi galáksa

galleria galleriija

galvanoida galvaniseret

geeni gena

geminaatta (kiel.) gemináhtta

geneettinen genehtalaš, genetihkalaš, árbbálaš

generaattori generáhtor

genetiikka genetihkka

genetiivi (kiel.) genetiiva

geologi geologa

geologia geologiija

geologinen geologalaš

geometria geometriija

geometrinen geometralaš, geometrihkalaš

geoterminen geotermihkalaš

germaani germána

germaaninen germánalaš

gerundi (kiel.) gerunda

globaali globála

gluteeni glutena

gluteeniton glutenakeahtes (attr.)

gneissi gneaisa

golf golfa; pelata golfiagolfet

goottilainen gotihkalaš, gohtalaš

graafikko grafihkkár

graafinen grafihkalaš, gráfalaš

grafiikka grafihkka

gramma grám´ma; gramman painoinengrámmasaš

greippi greaipa, greaipašaddu

grillata gril´let

grilli gril´la

grillikioski geaidnogievkkan

grönlanninhylje ruoššanjuorjju ~ ruoššanjuorju, suvjadealljá

grönlanninlokki vilgessoadjeskávli

grönlanninvalas ruonáeatnanbos´su

grönlantilainen ruonáeatnanlaš

gynekologi gynekologa

gynekologia gynekologiija

H

haahka hávda

haahkanuntuvat (pl.) hávddauvjjat (pl.)

haaksirikko mearaheahti, skiipaheavvu

haalarit (pl.) obbabivttas

haalea  loik/kas (-a); pitää jotakin liian haaleanaloikkašit

haalentua loikat; (äkkiä) loikkihit, (tuntua haalealta)loikkiidit

haalia (kokoon) ráhput, rabbat, rusket

haalistua guvggodit, gilggodit; (auringossa)báitot

haalistua (muistoista) šovkkodit

haalistunut gu/ovgat (-vges), gilg/at (-es); (auringossa)báiton

haamu  gobmi, veaiga, jámeš, jámet ~jámit, jámeškuoš

haapa suhpi;jossa kasvaa paljon haapojasuhppá/i (-s)

haapana snárttal

haapaperhonen suhpebeaiveloddi

haara suorri, suorgi; (jalkojen)hárči, háhcci, (tien, polun)earru

haarahaukka suorrehávut

haarahyppy háhccenjuiken

haarakas suorgá/i (-s), suor´rá/i (-s)

haarakeppi suorit

haaralla (adv.) suoril

haarallaan (jaloista) hárččil, hárčut, háhccut

haarapääsky suorrespálfu

haarauma suorgi, suorri

haarautua suorranit, surggiidit

haarniska hártnáska

haaroa suorranaddat

haaroittaa  (halkaista kärki) sur´ret

haaroittua suorranit

haarukka gáffal

haasio háse ~ háše

haasioida háset ~ hášet

haaska rábbi, ráhtu, háska

haaskaaja (esim. rahan) stajár

haaskapyynti rábbebivdin, ráhtobivdin

haaskata (rahaa) háskkidit, háskkirdit, hásket, stajidit

haaskaus stajádus

haastaa (mukaan) hástit, hástalit

haastaa (oikeuteen) stevdnet; (usein, useita henkilöitä)steavdnut

haastatella (jotakuta jostakin) jearahallat (soapmása mas nu)

haastattelija jearahal´li

haastattelu jearahallan

haaste hástalus; tämä on haasteiden aikaadát lea hástalusaid áigi

haaste (jur.) stevnnet; saada haaste oikeuteenstevdnehallat

haasteellinen hástaleaddji

haastehakemus stevdnenohcamuš

haastella (mukaan) hásttašit, hásttuhit

haastemies stevnnetalmmái ~ stevnnetolmmái

haava hávvi; (pieni)sárji, sáiri, nájas; saada haavaskáidnašuvvat, skáidnehallat, viiltää haavaskáidnet, skáidnedit

haavauma uddu

haave niehku, niegadus

haaveilla niegadit, niehkudit

haavi hoavva; nostaa kala haavillahoavastit

haavoittaa hávvádit, hávvádahttit ~ hávváduhttit

haavoittua hávváduvvat

haavoittuminen hávváduvvan

haeskella ozadit

hahlakoukku riggefaggi

hahlat (pl.) skerttet

hahmo figuvra

-hahmoinen -hámat, -hápmásaš

hahmotella hámuhit, sulladallat

hahmotelma hámus, árvalus, evttohus

hahmottaa hámuhit

hahmottua hápmánit

hai áhkalakkis ~ áhkolakkis

haihdunta hevrriideapmi

haihtua hevrriidit, lievllistit

haikara háigir

haikea ahki/t (-dis), morašmielat, morašlaš

hailakka  gilg/at (-es), ču/ovjat (-vjes)

haima  čoavječolgaráksá

hairahdus meaddádus, meattáhus

hairahtaa meaddit, meattihit, feilet

hairahtua meaddit, meaddádit, feilet

haiseva háissas (-is), háddjá/i (-s) ~ háddj/ii (-es)

haiskahtaa haksostit, leavggihit

haista haksot, havssiidit, háisut, háissiidit, leavgit, leavggistit; (pahalta)bahčiidit, bahčisit, (mädäntyneeltä)guhciidit, guohcistit, guohcanjaddit, (karvaalta) civzziidit, (pistävältä)čivrriidit, (kärventyneeltä)civnniidit, civnnistit, buvnniijit, (tunkkaiselta)mukkiidit, luvnnjiidit, huvlliidit, (virtsalta)gunniidit

haistaa haksit, háistit; (nopeasti)haksilit

haistattaa havssihit

haistella havssašit, susttašit

haitallinen hehttejeaddji, unohas

haitari harmonihkká, geasanas

haitata hehttet; (vars. neg.)háitit, skáđet; tuo ei haittaa mitäändiet ii háitte ~ skáđe maidige

haitta hehttehus, hehttejupmi, árru, maŋŋu, skáđđá ~ skáđđa

haitta (avaimen)skávžá, meaddja, meaidna

hajaannus bieđganeapmi, biđggiideapmi, hádjoseapmi, hádjáneapmi

hajaantua bieđganit, hádjosit, hádjánit

haja-asutus bieđggoássan

hajallaan bieđgguid, biđgosis, hájilassii

hajamielinen vajáldahkes, vadjáluhkes, bieđggomielat, hájumielat

hajanainen  bieđgg/us (-os), bieđggo-, háju-

hajasarvi (porosta) ruotkočoarvi

hajasäärin háhccut

hajauttaa biđggiidahttit

hajoamistuote (biol.) háddjenbuvtta

hajonta biđggiideapmi

hajottaa biđget, háddjet; (särkeä)biđget, cuvket

hajottaja (biol.) háddjejeaddji

haju  hádja; (erilaisia hajuja)hyvä h.njálggahádja, paha h.bahčahádja, guohcahádja, njattashádja, kirvelevä h.gárkkahádja, happaman h.suvrrahádja, kitkerä h. rihčahádja, homeinen h.goastehádja, hávrrahádja, löyhkäčuvddahádja, seavddahádja, tunkkainen h.mukkahádja, luvnnjahádja, huvllahádja, ummehtuneen h.moskkuhádja, lossahádja, virtsan h.guonnahádja

hajuaisti haksu, haksin

hajuheinä njálggaháisuoidni

hajurauhanen (anat.) hádjaráksá

hajuton hájah/eapme (-is)

hajuvesi parfyma, njálggaháičáhci, hádjavuoiddas

haka roahkki

haka (aitaus) hága

hakaista viežžalit

hakanen roahkki

hakaneula sihkkarisnállu, lohkkanállu

hakaristi roahkkeruos´sa

hakasulku roahkkeruohtu

hakata (metsää, puita)čuohppat, njeaidit, čuollat; (polttopuita)mur´ret

hakata dearpat; (nopeasti)dearpalit, (kerran)dearppastit

hakata (toista) cábmit, huškut, sealgádit, čorbmat, čiekčat; joutua jonkun hakkaamaksicápmáhallat (+ ill.), huškkohallat (+ ill.), čorpmahallat (+ill.), čievččahallat (+ ill.)

hakea (noutaa)viežžat; (löytääkseen)ohcat; (virkaa tms.)ohcat

hakemisto ohcu, registtar

hakemus ohcamuš, ohcan; hakemus liitteineenohcamuš oktan čuvvosiiguin

hakemuspäivämäärä ohcanbeaivemearri

hakija ohcci

hakkailla (jotakuta) irgidit (+ ill.), irggástallat (+ ill.)

hakkuu (metsän)čuohppan; (halkojen)čuollan, mur´ren

hakkuualue muorračuohpahat, vuovdečuohpahat

hakkuupölkky (vinoon tuettu)smáhkkomuorra; (pystyyn asetettu)luddenbelko

hakoteille endorii

hakoteillä endoris

haku ohcan, ohcu

hakuaika ohcanáigi

hakulomake ohcanskovvi

hakuohje ohcanráva

hakusana ohcansátni

hakuteos ohcangirji

halailla sallut, salodit, fátmut

halata salastit, fátmmastit; panna halaamaansaluhit

halava fiskessieđga

haljeta luoddanit

halkaisija (mat.) diamehter, čađamihttu

halkaista luddet; (nopeasti)luddestit

halkaisukirves lutton

halkeama luoddaneapmi

halkeilla luoddanaddat, ráhkat, rágadit

halki guovdat

halko hálgu; hakata halkojahálget

halkoa (puita)luoddut; (konttiluita ytimen syömiseksi) čieskat

halkovaja muorravisti, liider (S)

halla  idjabuolaš, suoldni, hál´lá ~ hál´li

hallainen suoldná/i (-s); hallainen puronvarsisuoldnás ájaguorra

hallamittari goalšomihttár

hallanvaara idjabuolašvárra

hallava  gu/ovgat (-vges), gilg/at (-es), ču/orgat (-rges); näkyä hallavan värisenäguovgát, čuorgát

hallayö galmmaidja

halli (hylje) áidni, deavut

hallinnassa  hálddus, ráđis

hallinnollinen hálddahuslaš, administratiivvalaš

hallinnon alainen stivrravuloš

hallinta ráđ´đejupmi

hallintaan  háldui, ráđđái

hallinto hálddahus, administrašuvdna

hallintoalue hálddašanguovlu

hallintoelin hálddahusorgána

hallintopiiri hálddahusbire

hallita  hálddašit; (maata, valtiota)ráđ´đet

hallitseva ráđ´đejeaddji

hallitsija ráđ´đejeaddji

hallitus ráđ´đehus; (johtokunta)stivra, hallituksen jäsenstivralahttu

hallitusmuoto ráđ´đehushápmi, hálddahushápmi

hallituspuolue ráđđehusbellodat

hallussa (huostassa) hálddus, duohken

hallussapitolupa hálddusdoallanlohpi

hallussapitotodistus hálddusdoallanduođaštus

halonhakkuu mur´ren

halonhakkuupaikka mur´rensadji, rántet, rándat

halpa  hálb/i (-bes); halvalla hálbái, pitää jotakin liian halpanahálbbášit

halpamainen guoktilaš

halpamaisuus guoktilašvuohta

haltija hálddašeaddji, eaiggát

haltija (taruolento) háldi, háldejaš

haltioitua (riemastua suunniltaan) gieváskit, sakka movttiidit; saada haltioitumaangieváskahttit

haltuun (huostaan) háldui, duohkai

haltuunotto hálduiváldin

halu hállu, hálo, miella, háliidus, lustu; tuntea halua johonkinháliiduvvat (+ ill.)

halukas  dáhtolaš, mielalaš, mieđis

halukkuus dáhtolašvuohta, mielalašvuohta

haluta háliidit, dáhttut, áigut, sihtat; (syödä tai juoda jotakin)lusttiidit

haluton  dáhtuh/eapme (-is), lusttuh/eapme (-is), dils/i (-ses), dol/bmi (-mmes); oli niin haluton sinne lähtemäänlei nu il´lá dohko vuolgit

haluttomasti dilsset, il´láviša, vátneviša

haluttomuus  dáhtuhisvuohta, lusttuhisvuohta, dilsivuohta, dolbmivuohta

halvaantua gáldnat

halvaantunut gál/nnas (-dna)

halvaus gáldnan

halveksia badjelgeahččat, fuotnut, fuonášit, hálbbášit

halventaa (hintaa) hálbbidit, hálbudit

halventua hálbut

hamara (kirveen) šimir

hamarapuoli (kirveen, puukonterän) šipmárbealli

hame  vuolpu, čuvla, hámet (S)

hammas bátni

hammasharja bátnekusta ~ bátnegusta

hammasjuuri bátnemátta

hammaskiille bátnegarra, gearradas

hammaslääkäri bátnedoavttir

hammasmätä bátnemieskan

hammassärky bátnevearka

hammastahna bátnegealas, bátnevanus

hammastikku bátnerokkan, soallun, solon

hampaaton  báneh/eapme (-is)

hampaidenväli bátnegaska, bátnehálsi

hamppu ruoivvis

hamuta (näykkiä) hámsut

hanakka (tekemään) gearggus (+ inf.), geargat (+ inf.)

hangas (peuranpyydys) ákkis; hangaspyyntiákkesbivdu

hangata  (hiertää) skuhppet

hangoitella vuostehágostit

hangoitteleva vuostehágolaš

hangoittelu vuosteháhku

hangota háŋgut

hanhentatar bealdonjuolas

hanhi čuonji ~ čuonjá

hanhikit  (pl.)  suorbmarásit (pl.)

hanhikorppikotka čuotnjátrábbegoaskin

hanka (korvamerkissä); (alla)hoaŋka, (päällä)gieška, njavki

hankain  (veneessä) ákŋu, dollja; hankainnaruákŋobáddi, hankaintappiákŋobealgi

hankala (ihmisestä) vátt/is (-es), vearrá/i (-s), veard(n)á/i (-s), bierggasmeahttun, birgetmeahttun; tulla hankalaksivearáskit, hankala ihminenrándolaš

hankala (matkasta, työstä) lo/ssat (-ssa), áddjá/i (-s), váibadahtti, vátt/is (-es), cábmálas

hankala (vaikeakäyttöinen) virgá/i (-s)

hankautua  (hiertyä) skuhppašuvvat, hierdašuvvat

hanke fidnu, prošeakta, projeakta

hanki cuoŋu, ceavvi, geardni, skávvi, skáva, moarri, moarádat, čalggadat, doajádat, čuohpahat; tehdä hankikelicuoŋudit, ceavvut, skávvut, geardnut, dahkat cugŋo

hankikeli (reen kantava) reahkaguottádat

hankkia (aineksia luonnosta) omardit, ávnnastit, fuođardit

hankkia  (hommata) háhkat, háŋket, skáhppot, skáf´fot, hom´mát, náššat; (vaivalloisesti) rabbat, rábidit, soađistit, muohkkat; innokas hankkimaanháhkalas

hanko háŋgu

hansikas gistta

hanuri geasanas

hapahko suvrralágan

hapan suvrr/is (-a); maistua happamaltasuvrriidit

hapan (maidosta) jies/as (-sa-), jisson

hapanhera suvri

hapankaali suvrragálla

hapankerma suvrralákca

hapantua suvrut, suvrrásmuvvat; (vähän)suvrrostit, (nopeasti)suvrulit

hapantua  (maidosta) jiessut, jiessat; antaa maidon hapantuajiessudit, jiessadit, jiessagahttit

hapattaa suvrudit

hapattamaton suvrutkeahtes (attr.); hapattamaton leipäsuvrutkeahtes láibi

hapettaa suvrragahttit, oksyderet; (kuparista)giibmudit

hapettua suvrragit, oksyderet; (kuparista)giibmut

happamoitua suvrut

happamuus suvrodat

happi oksygena, suvrra

happikato oksygenajávku

happo sivra

hapro eavru

hapsi (hius) vuokta; harmaat hapset (pl.)čurges vuovttat (pl.)

hapsisara vuoktaguodja

hapsu (huivissa) riesa, riesaldat, riessan

hapsuttaa (huivia) riessat, riessut, riessamastit

hapuilla  háhpohallat

harakankello skirebiel´lu

harakka skire

harallaan (hetkellisesti)hár´rut, hir´rut; (pysyvästi)hárril, hirril

harava hárát, riifu

haravanlapa hárátoaivi, hárátláhpi

haravanpiikki hárátbátni

haravanvarsi hárátnađđa

haravoida ráhput

harhaanjohtava čádjidahtti

harha-askel boasttolávki

harhailla čádjádallat

harhaluulo gáddoosku

harhaoppi boasttooahppa, vearreoahppa

harhaoppinen boasttooahpalaš, vearreoahpalaš

harhauma meaddádus, meattáhus

harhauttaa čádjidahttit

harhautua (kulkiessa) čádjidit

haristua (vuotavaksi, astiasta) juokŋat; saada astia haristumaanjuokŋadit, helposti haristuvajuokŋalas

harittaa (silmistä) skielgát

harja gusta ~ kusta

harja (rakennuksen, eläimen) hárji

harjaannuttaa (johonkin) oahpahit

harjaantua  hárjánit; harjaantunutvánt/a (-tas)

harjaantuminen  hárjánupmi

harjalintu roavgogonagas

harjanne  čorru, ruvža

harjaorsi (hirsitalossa) suomuorra

harjata (lattia)gustet ~ kustet, njámmat; (hampaat)bassat, geallat

harjoitella hárjehallat

harjoittaa hárjehit, triivet; harjoittaa poronhoitoabargat bohccuiguin, harjoittaa noituuttanoaiddástallat, noidošit

harjoittelu hárjehallan

harjoitustehtävä hárjehusbargu

harju buolža, čorru; (pitkittäisharju)ruvža

harjuinen (paljon harjuja) buolžá/i (-s), bulž/ii (-es)

harjus hár´ri, soavvil

harkinnanvarainen guorahallanvuloš

harkinta guorahallan, árvvoštallan

harkinta-aika guorahallanáigi

harkita guorahallat, suokkardit, árvvoštallat, vihkkedallat

harkitsematon (esim. teosta) jurddašmeahttun, jurddaškeahtes (attr.)

harmaa rán/is (-es); näkyä harmaanarádnát

harmaa (hiuksista, karvoista) ču/orgat (-rges)

harmaahaikara ránesháigir

harmaahiiri ránessáhpán

harmaahylje áidni, deavut

harmaakaihi smáiti; saada harmaakaihismáitut, smáitiluvvat

harmaakettu ránesrieban

harmaakuvemyyrä luostesáhpán

harmaaleppä dábálaš leaibi

harmaalokki ránesskávli

harmaanruskea ránesrušk/at (-es)

harmaantua ránodit, rátnut; (hiuksista) čurggodit

harmaasara ráneslukti

harmaasieppo ráneslivkkár

harmaasirkku gordnecihci

harmaasorsa ránessnárttal

harmi  (kiusa) váivvádus

harmillinen unohas, váiv/i (-ves)

harmistua  hedjosit, hárbmat, hárbmaluvvat

harmoni hárpmon

harmonia harmoniija

harmonikka harmonihkká

harmoninen harmonalaš

haroa háhpohallat, ráhput

harottaa hár´rát, hir´rát

harottava há/rras (-r´re-), hi/rras (-r´re-)

harottua hir´ranit

harpata lávket (guhkes lávkki)

harppi gierdodahkki, pás´sár

harppoa lávkut, lávkkodit; (jalat haarallaan)háhccut, hárčut

harppu hárpa

harppunoida (paltaita, kampeloita) skohtalastit

harppuuna skohtal

harras oskkolaš, kristtalaš, risttahas

harrastus  áiggeádji, buđaldus, buđaldeapmi, hobbi

harri  hár´ri, soavvil

harrilauta uhter; harrilaudalla pyynti on nykyään kielletty Tenossa uhterbivdu lea dán áigge gildojuvvon Deanus

harriperho hár´revuogga, soavvelvuogga

harriverkko hár´resáibma, soavvelsáibma

harsia (paikka johonkin) stágget, sorrat, roandit

harso  (harsokangas) suokka

hartaus rohkosboddu

hartauskokous (seurat) čoakkálmasat (pl.)

harteikas hárd/ui (-os)

hartia hárdu

hartiahuivi hárdoliidni, hárdosilki

hartiakappale (vaatteessa) oalgebihttá, oalgeluoitta

hartialihas hárdodeahkki

hartiaviitta luhkka

harva (metsästä) hárv/i (-ves), njárb/at (-es), vuorj/i (-jes), cikkin

harvaan (harvakseen) hárvvet ~ hárvvit

harvakseltaan (esim. puita metsässä) vuorjjit, njárbadit

harvalukuinen vuorj/i (-jes), hárvelohkosaš

harvassa hárvvet, vuorjjil, vurjjet, cikkil, cikkit, cikkilmasat

harvemmin hárvvebut ~ hárvvibut

harventaa (kasveja) hárvvidit ~ hárvvedit, hárvet

harventua hárvut, vuorjut

harveta  (metsästä, karvoituksesta) hárvut, njárbut, njárbbodit

harvimmin hárvvimusat

harvinainen hárvenaš

harvoin hárve, hárvvuid

hasis hás´sa

hassahtanut gáiggiidan

hassu somá (-s), hearvá/i (-s)

hassutella (houkata, hullutella) jal´lošit, mielahuddat, seahkidit, gáiggistit, eaibmidit, eaimmaskuddat, dovkošit, dádjut, dáisut, asehuddat, bieggasaddat, bierfasaddat, beas´sasaddat

hassutella (jonkun kanssa) hervošit ~ hilbošit ~ skindošit ~ skálžžárussat soapmásiin

hattu háhtta; hattupäinen henkilöháhtahas

haudankaivaja hávdegoaivu

haudata hávdádit

haude hávdda

haude (karjalle valmistettu suurus) liemas; keittää haudetta liemastit

haudepata liemasruitu, liemasbáhti

hauislihas oalgenorasváhkká

haukahtaa cieládit, cielihit, sáikkihit ~ šáiggidit, lieškkihit

haukata (koirasta) gáskkestit, snelket

hauki hávga

haukka fál´li

haukkailla (koirasta) snealkut

haukkoa henkeään hahpaštuddat, lahpastuddat, lahppasaddat

haukkua  (ihmisestä) cielahit, soaibmat, lerehit, šluččuhit, attástallat, attašit (ks. sättiä)

haukkua  (koirasta) ciellat, hávkut; šáikit, sáigit, roavvat, lieškit, loavkkistit

haukkumasana cielus

haukotella gávastit, gávastallat

haukotus gávvasat (pl.), gávas

haukotuttaa gávastahttit; oli väsynyt ja häntä haukotuttilei váiban ja su gávastahtii

haukunta (koiran) ciellan, hávkun; (luskutus)šáikkas ~ šáiggas, lieškkas

haukuttaa (koiraa) cielahit; (porojen perään) višahit

hauli hávla

haulikko hávlár, hávlabis´su

hauras raš/ši (-es); pitää jotakin liian hauraanarašášit

haurastua raššut

haurastuttaa raššudit

hauraus raššivuohta

haureus fuorrávuohta, furrodat; harjoittaa haureuttafurrošit

hauska  (asiasta) suohtas, hávsk/i (-kes), somá (-s), heahkas (-is) ~heahk/as (-ka); hauskoja uutisiaheahkka ságat, pitää hauskanahávskkášit, tulla hauskemmaksihávskut

hauskasti suohttasit, somát, hearvájit

hauskutella hávskkohallat, suohtastallat

hauskuus hávskivuohta, hávskodat

hauskuuttaa hávskkuhit, suohtastahttit

hauskuuttaminen hávskkuheapmi

hauta hávdi

hautaaminen hávdádeapmi

hautajaiset (pl.) hávdádeapmi, hávdádus, ráv´vejaččat (pl.)

hautakivi hávdegeađgi

hautakumpu hávdeboldni

hautaristi ristamuorra

hautausmaa hávdeeana(n), girkoeana(n)

hautaustoimisto hávdádandoaimmahat

hautautua (hiekkaan)čávdot ~ šávdot, (hiekkaan, lumeen)jáv´vot, jávvásit, (lumeen) borgot, jovgot, njeđgot

hautavajoama eanaluoitádat

hautoa (hauteella) hávdut; (pitkään)hávddodit

hautoa (linnuista) lállit, lálašit

hautua hávdašuvvat; (teestä, kahvista)rávdat, časkit

hautua (munista) lállašuvvat

havahtua  morihit, gohccát, gul´lát; (monesti, toisinaan)moráhallat

havainnollinen áiccalmas

havainnollistaa áiccalmahttit

havainto áicu, áiccastat, fuopmášupmi; havaintojeni mukaandađe mielde go ieš lean fuobmán

havaita  áicat, fuobmát, fuomášit; olla havaittavissavuhttot, olla havaitsevinaan jotakinvuohttit

havas (verkonliina) vuoksa

havitella (itselleen) oččodit, váinnuhit

havumetsä goahccevuovdi

havupuu goahccemuorra; havupuut(pl.) goahccemuorat (pl.), nállomuorat (pl.)

he sii (sin, sis, sidjiide, singuin, sinin)

he  (kaksi) soai (sudno, sudnos, sudnuide, sudnuin, sudnon)

hede (bot.) sahku

hedekukinto (bot.) sahkolieđus

hedelehti  (bot.) sahkolasta

hedelmä šaddu, eatnanšaddu, šattus, heđen

hedelmällinen (naisesta, naaraseläimestä, suvusta) sahkk/ui (-os)

hedelmällinen ks. hyväkasvuinen

hedelmällisyys (maaperän)šattolašvuohta; (naisen, naaraseläimen, suvun)sahkkuivuohta

hedelmäpuu šaddomuorra

hedelmättömyys ks. huonokasvuisuus 

hedelmätön ks. huonokasvuinen 

hedelmöittää sagahit, sahkanahttit

hedelmöityminen sahkaneapmi

hedelmöitys sagahus

hedelmöityä sahkanit; (porovaatimesta)sahkkehit

hedenorkko (bot.) sahkourbi

hehku áhcagastin

hehkua áhcagastit

hehkuvan kuuma  (esim. uunin levystä) ráđ/as (-đa)

hehkuvan paahtava (esim. auringosta) ráđ/as (-đa); auringonpaahteellaráđđa beaivvádahkan

hehtaari hektára

hehtogramma hektográmma, hekto; sata grammaa painavahektosaš

heijastaa speadjalastit; dávistit (ääntä tms.)

heijastin (jalankulkijalla) šelggon, šleđggon

heijastua speadjaluvvat

heikentyä (ihmisestä) hedjonit, fuotnánit, heittohuvvat, geahnohuvvat, mannat maŋás, nuossat, nuollut, healssahuvvat, sotnat, nohkat (ks. voipua)

heikentyä (tilasta) headjut, hedjonit, hejosmit, fuotnánit, fuotnut, bahánit, vearránit, mannat maŋás

heikentää  heajosmahttit, heajudit, headjuluhttit, fuonidit

heikko hea/dju (-jos), heitto/t (-gis), fuo/tni (-nes)

heikkoasteinen (kiel.) geahnohisdásat

heikkokuntoinen (ihmisestä) hea/dju (-jos), heitto/t (-gis), návccah/eapme (-is) geahnoh/eapme (-is), nuommir (-is), nuom/mi (-es), nuol/li (-es)

heikkokuntoinen (lihasta) sil/li (-is), ha/bas (-hpa), ađđamahtes (attr.)

heikkokuntoinen (porosta) ruoi/nnas (-dna), ađah/eapme (-is), aseh/aš (-is), ađđamahtes (attr.), jolih/eapme (-is; rávž/žas (-a), ro/jas (-dja), skirč/čas (-a)

heikkolahjainen njuolv/vas (-e-), njuolvves (attr.); tulla heikkolahjaiseksinjuolvat, njuolvvagit

heikkonäköinen čalmmeh/eapme (-is), čuovggah/eapme (-is), skuo/njas (-tnja)

heikkous headjuvuohta, hedjodat, geahnohisvuohta

heikosti hejot ~ heajut, funet ~ fuonit

heila, sydänkäpy suopmu

heilahdella heillodit, sugadit; (jostakin roikkuvasta)šlimppardit, šlimppistit

heilahdus šlimppastat

heilahtaa heaillehit

heilauttaa heailalahttit

heilua heailut

heiluntarata šlimpungeainnus

heiluri šlimpá

heilutella  šlivggodit

heiluttaa (häntäänsä, koirasta) likšut, likšat, livššodit, livššadit, gerjjodit; (innokas heiluttamaan häntäänsä) likšalas

heimo  čearda, heaibmu

heimopäällikkö čeardaoaivámuš

heinittyä suoidnut; tämä piha on kovasti heinittynytdát šillju lea sakka suidnon

heinittää (kenkä) suidnet, dállastit, liehppadit, lihppet

heinä suoidni

heinähanko háŋgu

heinähäkki suoidnehehkke

heinäinen suoidná/i (-s)

heinäkasvit (pl.) suoidnešattut (pl.)

heinäkupo lágot ~ lágut

heinäkurppa sáhcomeahkástat

heinäkuu suoidnemánnu

heinälato láhtu

heinämaat (pl.) lájut (pl.)

heinänkorjuu suoidnerádjan

heinänkorsi suoidnečalbmi

heinänteko ládju, lájostallan; tehdä heinääládjudit, lájostallat

heinänuha suoidnenuorvvu ~ suoidnenuorvu

heinäratamo čáhppesskážir

heinäsaura stávrá, suovvi, soahttu

heinäsirkka rásselohkku

heinäsorsa suoidnesuorsá

heinäsuova stávrá, suovvi, soahttu

heinäsäkki  (säkillinen heinää) suoidneseahkka

heinätavi suoidnečiksa

heinätukko vitku, duggu

heinätähtimö gieddehilsku

heinävita suoidnevihti

heisimato duolbamáhtu

heitellä bálkut, bálkkodit, bállahastalit, suohpput, suhpodit, šlivgut, šleaŋgut

heitellä suopunkia njorostallat

heitellä viehettä šlivgut

heitteille golgosii

heitteillä golgosis

heittelehtiä (esim. ahkiosta) skirvanaddat

heittelehtiä (sairaasta, vuoteessa) máladit, mállaguššat, fieradit, jorggáhallat

heittiö suohpáhas, bigohas, skáláhas

heittomerkki suhppenmearka

heittovapa šlivgunstággu

heittyä (tulla hylätyksi) healbat, bálkásit

heittäytyä bálkestahttit

heittää bálkestit, bállahastit, suhppet, gurastit (R); (pois tieltä)rihpastit; (sinkauttaa menemään)šlivggastit, šlivget, seaivalit, šleaŋggastit, šleaŋgalit, šleŋget, liŋgalit, liŋggostit; (jymäyttää maahan)boŋkalit, boggalit, jalkalit, njáŋgalit, gášvalit, deaškalit, steanžalit; (pärskäyttää veteen)boršalit, boršalahttit, borgalit, soicalit, bunčalit, duškalit; (heittää litteä kivi pitkin vedenpintaa)steažžalit, steahčalahttit, deaššastit, deš´šet; vahva heittämään (esim. suopunkia) olgeš (-is)

heittää kuperkeikka gubbarastit

heittää noppaa bircut

heittää suopunkia njoarostit; suopunginheittoetäisyydellänjoarostanmuttus, suopunginheittoetäisyydellenjoarostanmuddui

heittää viehettä šlivget; heitellä viehettäšlivgut, šlivggodit

heiveröinen smáit/i (-es), ur/bmi (-rpmes), ur/dnji (-tnjes), veaik/i (-kes); tulla heiveröiseksismáitut, urbmut, urdnjut

hekuma oaččálaš illu

hekumoida oaččástallat

hela (puukon) hoalka

helatorstai helloduorastat

heleys (äänen)čuodjalvuohta; (äänteen)čuovgatvuohta

heleä (äänestä)čuodjal (-is); (äänteestä)ču/ovgat (-vges)

helinä  šuokŋa, skilla

helistin skilanas

helistä šuokŋat

helkkyä skillat, skilaidit

hella oapman, omman, oama, uvdna

helle  báhkka, soađgu; paahtava hellegoarddáhat, boaldi báhkka

hellitellä roahcat

hellittämätön nággár (-is), ceaggá/i (-s)

helliä jiellahastit, jiellahastalit, jiellahallat, veahcat

helluntai hellodagat (pl.)

hellyttävä njuorradeaddji

hellyttää njuorradit, njuorasmahttit

hellyys gierisvuohta, njuorasvuohta, ráhkislašvuohta; osoittaa hellyyttägierástallat

hellä (jotakuta kohtaan) gieris, njuoras, ráhkislaš; tulla hellemmäksigierásmuvvat

hellä (jäsenistä) raš/ši (-es)

hellävarainen várrugas

helma healbmi

helmava healbmá/i (-s)

helmi bearal, helbmo

helmikana bearalvuonccis

helmikuu guovvamánnu

helmipöllö bearalskuolfi

helmisimpukka skálžu

helmiäispilvi silkebalva

helottaa (auringosta) báitit, goardit

helpehtiä (koipinahka) vuolahastit

helpommin álkibut

helpompi álkit

helposti álkit

helpottaa álkidahttit, geahppudit, helpet

helppo álki (-s), healp/u (-pos), ge/ahppat (-hppes)

helppohoitoinen álkit divššohahtti

helppolypsyinen loažža/t (-dis), luovaskas

helppotajuinen álkit ipmirdahtti

helppous álkivuohta

helsinkiläinen helssetlaš

helteinen báhk/as (-ka)

heltta lihpi

helttasieni lihpeguoppar

heltyä (jotakuta kohtaan) njuorrat (+ guovdu), njuorranit (+ guovdu); sydämeni heltyimus njuorai váibmu

helvetti helvet

helähtää čuodjalit, čuojihit, skilihit

helähtää šuoŋihit

hemmotella  jiellahallat, jiellahit, jiellahastit, lilluhit, lillut; seđohallat ~ selohallat

hemoglobiini hemoglobiidna

hempeä (lapsesta) njuor/as (-ra)

hemppo ruoivil

hengellinen vuoiŋŋalaš

hengenhätä heakkaheahti

hengenkipinä (kuolemaisillaan olevalla) sisheagga

hengenlahja vuoiŋŋašaddu

hengenpelastus heaggagádjun

hengentuote vuoigŋaduodji

hengenvaara heakkavárra, sorbmi, sorbmananvárra

hengenvaarallinen heakkaváralaš, heaggaváldi, sorpmálaš

hengenveto vuoiŋŋanas, vuoiŋŋahat; samaan hengenvetoonseamma vuoigŋamii

hengetön  heakkah/eapme (-is)

hengittäminen, hengitys vuoigŋan

hengittää vuoigŋat; (pitkään)vuoiŋŋadit, (vähän)vuoiŋŋihit, (syvään)bossut

hengitys, henki  vuoiŋŋahat

hengityselimet (pl.) vuoiŋŋahagat (pl.)

hengitysjuuri vuoigŋanruohtas

hengityskeskus vuoigŋanguovddáš

hengityssairaus vuoiŋŋahatbuohcuvuohta

hengityssuojain vuoiŋŋahatsuodji

hengitystulehdus vuoiŋŋahatvuolši

hengähtää vuoiŋŋastit

hengästyä šieđđaluvvat, lahpastuvvat, lahppasuvvat, lahppasit

henki heagga, vuoigŋa; Pyhä HenkiBassi Vuoigŋa

henkihieverissä bealleheakkas

henkikirjoitus heaggačáliheapmi

henkilö olmmoš, persovdna, heakkalaš

henkilöauto smávvabiila

henkilökohtainen persovnnalaš

henkilökohtaisesti persovnnalaččat

henkilökortti persovdnagoarta

henkilökuljetus olmmošsáhttu

henkilökunta bargoveahka

henkilöllisyys identiteahtta ~ identitehta

henkilöllisyystodistus identiteahttaduođaštus ~ identitehtaduođaštus

henkilörekisteri olmmošregisttar

henkilötiedot (pl.) heaggadieđut (pl.)

henkilötunnus persovdnanummir, riegádannummir (N)

henkinen vuoiŋŋalaš, silolaš, mielalaš

henkiolento vuoigŋa

henkirikos heaggarihkus

henkitorvi giegir

henkivakuutus heaggaoadju, eallindáhkádus

henkivartija heaggafákta

henkiystävä heaggaustit

henkiä šohkut

henkselit (pl.) sealat (pl.)

henkäistä bosádit, šogádit, vuoiŋŋadit

henkäys ( hengähdys) vuoiŋŋanas

henkäys (pakkasella) šoganas

henkäys (tuulen) jiella, hieibma, spiella

hennoa rásket, girtát; (vaivoin) ráskestuvvat

hento šierv/i (-ves), šierv/vas (-a); tulla hennomaksišiervut

hento (kasvista) njuor/as (-ra)

hentokatkero várrecivzza

hentokorte álássuoidni, seakkagorddet

hentoluinen dávtteh/eapme (-is)

hentosätkin seakkasuovvi

hepatiitti vuoivvasvuolši, hepatihtta

heprea hebreagiella

hera mis´su

hereillä gozuid alde

herhiläinen stuorravievssis

herjata  hiddjidit

herjaus hiddjádus

herjetä heaitit; (vähin erin)heaitalit

herkistyä hearkut

herkistyä (mieleltään) njuorrat

herkku hersko ~ hearskku

herkkusieni herskoguoppar, geađgeguoppar

herkkutatti geađgegassaguoppar

herkkä heark/i (-kes), raš/ši (-es)

herkkäuninen gul´leš (-is) ~ gul´les (-is); (erit. lapsista)reavas

herkkäuskoinen jáhkkálas, jáhkkil (-is), jáhkkeš (-is) ~ jáhkkes (-is), jáhkkevaš, jáhkaskas, jáhkkarámas

herkullinen njálgg/is (-a) ~ njálgg/at (-a); maistua herkulliseltanjálggiidit, njávkkistit, njávkkiidit

herkutella herskostallat

herkuttelija herskostal´li, herskobahta, njálgganjuovčča

herkuttelunhaluinen hersku/i (-os)

herkästi herkket ~ hearkkit, njuorrasit

hermo nearva

hermoileva skievis, skievaskas, skiev´vái (-s)

hermoilla skievvidit, skievvasaddat; heađástuddat

hermokimppu (ihmisestä) skiev´vi; tuon hermokimpun kanssa ei kannata ruveta tinkaamaandieinna skievviin ii gánnet nákkáhallagoahtit

hermosolu nearvaseal´la

hermosto nearvafierbmi, nearvvat (pl.)

hermostua  ráttástuvvat, jierásmuvvat, jierástuvvat, dilihuvvat

herne hearta

hernekeitto heartamálli

hernekerttu heartavizar

hernerokkasumu  (sakea sumu) seahkkamierká

heroiini heroiidna

herpes dearbmun; saada herpesdearbmut

herra hear´rá

herraskainen hearráslágan

herrasmies hearrásalmmái ~ hearrásolmmái

herrastella hearrástallat

herraus (rel.) hear´ráivuohta

herruus hear´ráivuohta

hertta (pelikorteissa) šiertá

herttainen liekkus, váimmolaš

herttamainen váimmohámat; herttamainen kuviováimmohámat figuvra

herttua herttot

herukka  jierit ~ jieret ~ jeret ~ jerret

herukkapensas jieritmuorra

hervoton esine šloanci

hervoton, veltto šloanc/cas (-e-)

hervoton, veltto (roikkuvasta esineestä) šlimp/pas (-e-)

hervoton, vetelä šleanc/cas (-e-)

heräte (psyk.) impulsa

herätellä (työläästi) rávkkahit, boktalit, boktaladdat

heräteosto impulsaoastin

herättää rávkat, boktit, moriidahttit; (kesken unien)reavvat, (nopeasti)rávkalit, boktilit

herättää (rel.) bajásboktit, bajásboktalit

herättää kuolleista (rel.) bajásčuoččaldahttit

herätys boktin, rávkan

herätys (rel.) morráneapmi, moriidus, moriidahttin

herätyskello boktindiibmu, veahkkár

herätä morihit, moriidit, morránit, gohccát, gul´lát, covdnašuvvat, reavvašuvvat; ravgat nahkárat (+ lok.); nousta sängystälihkkat (bajás), čuožžilit, njuiket

herätä henkiin eal´lát

herätä kuolleista  (rel.) bajásčuožžilit

heräys (rel.) morráneapmi

hete (suonsilmäke) opmu, gieva

hetehorsma ájahorbmá

hetekaali  opmorásáš

heterogeeninen heterogenalaš

heti dakkaviđe, dalánaga, dalán, seammás, rábášnaga, rábášbále, hede (R); heti huomennaihttánaga, ihttenaš, heti tänäänotnánaga

hetki boddu, bodda

hetkinen bottoš; oli siellä hetkisenlei doppe bottoža ~ oatnelanbotta ~ oanehassii ~ oanehaš, pysähtyi sinne hetkiseksiorustii dohko bottožii ~ oatnelanboddii ~ oanehassii ~ oanehaš

hetteinen (suosta) obm/ui (-os)

hetula skuogga

hetulavalas bos´su, skuoggafális

hevillä buoril, leaikkal, gánssal; tuollainen haava ei hevillä umpeududiekkár hávvi ii buoril sav´vo

hevonen heasta, heabuš; (huono)gone, gákke, gohrat, suohpáhas, šlárva, šloaŋgu, šlurvi, váibbat

hevonhierakka  šilljojuopmu

hevosenkavio heasttagazza

hevosenkenkä heasttaskuovva, heasttagáma

hevosmies heasttahas, heastalaš, heast´almmái ~ heast´olmmái

hevospaarma lávžá ~ lávžžu

hevosreki heasttareahka

hevostalli stál´la ~ stállja

hevosvoima heastafápmu; viiden hevosvoiman perämoottoriviđa heastta fanasmohtor

hidas njoa/hci (-zes), hiđ/is (-es); pitää jotakuta liian hitaananjoazášit soapmása

hidas (työssä) njoa/hci (-zes), hiđ/is (-es), hillján (-is), áddjá/i (-s), ádjánahkes, ájahallalas, gearggah/eapme (-is), njávval (-is), njálv/vas (-e-)

hidastaa njoahcudit, hihtudit, hiđásmuhttit; (vauhtia) hilljudit,fiidnudit

hidastella ájahallat, busildit, busidit, láppezastit

hidastua njoahcut, hihtut, hiđásmuvvat; (vauhdista)hilljut, fiidnut

hieho guigu

hiekanjyvänen sáttočalbmi

hiekka sáttu ~sáddu; hiekan tahraamana sáttonaga

hiekkaantua sáttohuvvat

hiekkahaude (hoitokeinona) sáttohávdda

hiekkainen sátto-; hiekkaisenasáttonaga

hiekkajyvänen sáttočalbmi

hiekkakasa sáttolátna

hiekkakuoppa sáttoroggi

hiekkalaatikko sáttokás´sa

hiekkapaperi  sáttobábir

hiekkapohja sáttobodni

hiekkaranta sáttogáddi

hiekkaryöppy sáttoborga

hiekkatörmä miel´li

hiekoittaa sádduid gilvit

hieman uhcán, unnán, vehá(š), uhcánaš, unnánaš, binná, binnánaš, binnoš (R)

hieno fiinn/is (-a); tulla hienommaksifiidnut

hienohelmainen (tytöistä) moarsá/i (-s), moarssaskas

hienoin fiidnáseamos

hienojakoinen (aineesta) liđbma/t (-dis) ~ liđbm/at (-es); tulla hienojakoiseksiliđmmagit

hienompi fiidnáseabbo ~ fiidnáset ~ fiidnásut

hienontaa mol´let, njuvdit fiinnisin

hienosokeri fiinnasohkkarat (pl.), fariinnat (pl.)

hienostella fiinnohallat, fiinnuhit; (vaatteilla)geampasaddat, (ei-saamelaisnaisen tavoin)rivgostallat

hienosti fiidnát

hienotunteinen fiinnadovddolaš, fiinn/is (-a)

hienous fiinnisvuohta, fiidnodat

hieroa ruv´vet

hieroja ruv´vejeaddji

hieronta ruv´ven

hieroskella ruv´vedit

hierottaa ruv´vehit

hiertymä (ihossa) gohpalas, skohpalas, skoavhli, gil´lásupmi

hiertyä (ihosta) skoavhlut, gohpalastit, skohpalastit

hiertää  fierdit

hieskoivu sieivasoahki

hiestyä bivastuvvat

hiesu hui fiinna sáttu

hieta fiinna sáttu

hietakampela njuvvat, sánddat

hietamato máhkka

hietaorvokki guolbbaviola

hievahtaa lihkkasit

hiha soadji ~ soadjá; varustaa hihallasoadjádit

-hihainen -soajat

hihakas soaddjá/i (-s)

hihansuu soadjegeahči ~ soadjageahči

hihhuli (hurmahenki) gievvulaš, vil´laheagga

hihittää nihlistit, nihlaidit

hihitys nihlisteapmi

hihkaista háikkádit, háikkihit

hihkua háikit

hihna lávži; opettaa poro hihnaanlávžádit, panna poroja hihnaanlávžádit

hihnaapelkäävä (porosta) lávžeballalas

hihnakkain (poroista) lávžálagaid

hiidenkirnu noaidegievdni

hiihdellä  čuoiggadit

hiihdättäjä čuoiggaheaddji

hiihdättää  (panna hiihtämään)čuoiggahit; (ajaa takaa hiihtämällä)čuoiggahit

hiihto čuoigan

hiihtohissi čuoiganhis´sa ~ čuoiganheaisa

hiihtokeli sabetsiivu; (riittävästi lunta)sabetdoavdnji

hiihtokenkä čuoigangáma

hiihtokilpailu čuoigangilvu

hiihtoloma čuoiganluopmu

hiihtoretki čuoiganmohkki

hiihtäjä čuoigi

hiihtää čuoigat; (lyhyen matkaa)čuoiggastit, (nopeasti lyhyen matkaa)čuoigalit, (lähteä hiihtämään) čuoigalit, čuoigát, käväistä hiihtämällä(jossakin) čuoiggadit, ajaa takaa hiihtämälläčuoiggahit

hiili (hehkuva)hilla, ráddi; (puuhiili, sysi)čađđa, čitna; (poltettava)koalla

hiilidioksidi (kem.)čitnadioksiida

hiilihydraatti čitnahydráhtta

hiilijalanjälki čitnaluodda

hiilitabletti čitnatableahtta

hiillos  áššu

hiillostua áššuluvvat, ášuiduvvat

hiiltyä čitnaluvvat, hillaluvvat, hilaiduvvat; (pinnaltaan)ráddiluvvat

hiipiä njáhkat; (nopeasti)njáhkalit, (lähteä hiipimään)njáhkalít, (perässä)njágahit, (tavoittaa hiipimällä)njálgaldahttit

hiippakunta bismagoddi

hiipua, huonosti palaa  (tulesta) skuotnjat, skuonjaidit

hiipuva, huonosti palava (tulesta) skuo/njas (-tnja)

hiirenloukku gil´lár

hiirenvirna sáhpalrássi, sáhpal

hiiri sáhpán, šnjierrá (R), njierrá (R)

hiirihaukka sáhpánboaimmáš, sáhpánhávut

hiiripöllö sáhpánskuolfi

hiisi hiida

hiiskahtaa jienádit, jienihit, savkalit

hiiva jeara, jeasta

hiivasieni jeastaguoppar

hiivatti hiivvat; hiivatin hyväoalle buorre

hiiviskelijä njágan

hiiviskellä njágadit

hiki bivastat

hikinen bivastuvvan, bivastat-

hikipäissään (hiki hatussa) bivastatgállus; touhusi siellä hiki hatussadoamai doppe bivastatgállus

hikirauhanen (anat.) bivastatráksá

hikoilla  bivastuvvat, bivastuddat

hikoilu bivastuvvan, bivastuddan

hiljaa (ääneti) jaska

hiljaa virtaava doažža/t (-dis), doa/žži (-ččes)

hiljainen  hillján (-is) jask/at (-es), jávoh/eapme (-is); pitää jotakuta liian hiljaisenahiljášit soapmása

hiljaisuus jaskatvuohta

hiljalleen (hiljakseen) hiljážii, hiljážit, hiljit, gulul, suolggaid

hiljattain ks. äskettäin

hiljentyä jaskkodit, jávohuvvat

hiljentää  jaskkodahttit

hilkka (päähine) liidnegahpir

hilla  (suomuurain) luomi; (kypsä)láttat, (raakile)čurot, čuru, garat

hillajänkä  luomejeaggi

hillankukka luomelasta

hillastaa lubmet, luopmániid čoaggit

hilleri hil´ler, čáhppesbuoidda

hillittömyys viivvuhisvuohta

hillittömästi viivvuheamet

hillitä doalahallat, caggat

hillitön viivvuh/eapme (-is), viivvurh/eapme (-is); tulla hillittömäksiviivvuhuvvat

hillo silta

hilse gatna

hilseillä (päänahasta) ganistit

hilseilytauti (psoriasis) gáittát (pl.); saada hilseilytautigáitáluvvat, gáitut

himmennin devkkodahtti

himmentää devkkodahttit

himmetä devkkodit

himmeä de/avkat (-vkes), čuovggah/eapme (-is); (valosta, lampusta)skuo/njas (-tnja)

himo (sukupuolinen)hipmu, anistupmi; (kova halu johonkin)miella, goiku, nealgi; (johonkin ruokaan)hapmu, uŋggar

himoita hipmošit, hipmudit, anistuddat

himokas himolaš, anistuhkes

himoton himuh/eapme (-is)

hinaaja geasehanfanas, rundinfanas

hinata  (vedättää) geasehit, rundit, feastit

hinaus  (vedätys) geaseheapmi, rundin, feastin

hinauttaa geasehahttit, runddihit

hindulaisuus hindulašvuohta, hinduisma

hinkata (itseään, ihoaan) skubbet; (kiiltäväksi)geallat

hinkuyskä sainnahat

hinnanalennus haddevuolideapmi, hálbudeapmi

hinnankorotus haddebajideapmi, divrudeapmi

hinnasto haddelistu, haddelogahallan

hinta haddi;puoleen hintaanbeallehaddái

hintasäännöstely haddemudden

hintataso haddedássi

hintava haddá/i (-s), divrras

hintelä šierv/i (-ves), šierv/vas (-a); tulla hintelemmäksišiervut

hioa (terottaa hiomalla) sadjit, heidnet, dávžat

hiomakivi sadjingeađgi, sadjin, heaidna, dávžžan

hionta sadjin

hiostua bivastuvvat, báhkkanit, (kovasti)čáhcut

hipaista skav´vehit; hipaisten (ohi, yli)skavát (meaddil, badjel)

hipoa skav´vehit; hipoen (ohi, yli)skavát (meaddil, badjel), maata hipoeneatnan labi

hippiäinen loddegonagas

hiprakassa gárremaččain, oaivvesnaga, smávva oaivvis, viidnanaga, naga

hirmu hirbma

hirmuinen hirpmus

hirmumyrsky hirpmusdálki, orkána

hirmutyö hirbmadahku

hirmuvalta hirbmaváldi, tyranniija

hirmuvaltias tyrán´na

hirnahtaa šnjirggádit

hirnua šnjirgut

hirsi hirsa

hirsimökki hirsastohpu

hirsirakennus hirsavisti

hirssi hirsagordni

hirttoköysi harcabáddi

hirttyä harcasit

hirttää harcet

hirvaantalja sarvádat, sarvvaduollji

hirvas sarvvis

hirvenjäkälä guopparjeagil; iso hirvenjäkäläránesjeagil

hirvenmetsästys ealgabivdu, sarvvabivdu

hirvenvasa ealggamiessi

hirvetä duoddut (+ inf.); ei hirvennyt sinne lähteäii duddon dohko vuolgit

hirveä hirbmat, hirpmus, issoras

hirveän (+ adj., + adv.) hirveän hyvähirbmat buorre, hirveän kaukanahirbmat guhkkin

hirveästi hirbmadit, hirbmosit, issorassat

hirvi ealga, sarvva

hirvikärpänen sarvvačuru

hirvittävä hirpmus

hirviö boragas

hissi his´sa (S), heaisa (N)

historia historjá

historiallinen historjjálaš

historioitsija historihkkár

hitaasti njozet ~ njoazit, hihtásit, gulul, hiljážii, hiljážit

hitaus njoahcivuohta, hiđisvuohta

hitsata sveiset

hiukan uhcán, unnán, vehá(š), uhcánaš, unnánaš, binná, binnánaš, binnoš (R)

hiukkanen čalbmi, ávnnasčalbmi, partihkal

hiukkasen uhccánaš, un´nánaš, binná, binnánaš

-hiuksinen -vuovttat; vaaleahiuksinenčuvgesvuovttat

hius vuokta, vuoktačalbmi; hiukset (pl.) vuovttat (pl.)

hiuskarvan varaan gazzagassii

hiuskarvan varassa gazzagasas

hiusneula vuoktanállu

hiusnuttura vuoktabunta

hiuspinne vuoktaspean´na

hiusputki vuoktabohcci

hiussuoni vuoktasuotna

hiustenkuivaaja vuoktagoikkár

hiustenleikkuu vuoktačuohppan

hiusverkko vuoktafierbmi

hivellä njávkat, njávkkadit

hivenaine vátneávnnas

hivenen ks. hiukkasen

hoeskella  hoahkidit, hoagašit

hohde šlienja

hohde (miner.) šlienja

hohkakivi govdugeađgi

hohkata (lämpöä)liekkistit, báhkistit; (kylmää)galmmistit

hohtaa šlietnjat ~ šlietnjut; hohtavan valkoinenče/askat (-skes)

hohtimet (pl.) liippetáŋggat (pl.)

hoidattaa divššuhit

hoidella divššodit; (lapsia, asioita, poroja) kohkket ~ gohkket

hoidokki divššohas

hoikentaa seakkidit, seaggudit

hoikentua seaggut

hoikka  (pyöreistä esineistä) sea/ggi (-kka)

hoikkakatkero gieddecivzza

hoikkanurmikka seakkasuoidni

hoilata huiggirdit

hoiperrella skivžasaddat

hoippua  (horjua) steavžut

hoippua  (huojua) skivžut

hoippua (kulkiessa) suoibut, suibbodit

hoippuva  (horjuva) steavž/žas (-e-); tulla hoippuvaksi, horjuvaksisteavžžagit, hoippuva, horjuva esinesteavži

hoippuva  (huojuva) skivž/žas (-e-); tulla hoippuvaksi, huojuvaksiskivžžagit, hoippuva, huojuva esineskivži

hoitaa dikšut, hoaidit (R), hoitát (N);ottaa hoitaakseenváldit badjelasas

hoitaja  divššár, dikšár, dikšu

hoitamaton divššokeahtes (attr.)

hoitelu divššodeapmi

hoito dikšu, dikšun, hoaidu (R), hoitu (N)

hoitola (hoitokoti) divššohat

hoitomaksu dikšunmáksu

hoitomeno dikšungollu

hoitopaikka dikšunbáiki, dikšobáiki

hoitotoimenpide dikšundoaibma

hoitotuki dikšundoarjja

hoitua  ordnašuvvat; asia on hoitumassaáš´ši lea ordnašuvvamin

hokaista hoahkalit, hoagihit, hoahkalastit

hokea hoahkat, dáguhit, dáhkut; (niitä samoja)báibmat

hoksata  hoksát, fuobmát, dáikkihit

holhooja  hoavda, hovdejeaddji, fuolaheaddji, forminddar (N)

holhota hovdet, fuolahit

holhottava hovdenvuloš

holhous hovden, hovdejupmi, fuolaheapmi, fuolahus

holkki hoalka; varustaa holkillahoalkadit, holket

hollantilainen hollándalaš

holtiton  huvddah/eapme (-is)

holvi holve, gávdi, geavli

home guohpa; maistua homeeltaguohpanjaddit

homehduttaa guohppudit

homehtua guohpput

homehtuvainen guhppolas, guohppul (-is)

homeinen guohpa-

homejuusto guohpavuostá

homma hom´má, hommet

hommailla hom´mástallat, rasildit, guovzat

hommata hom´mát; háhkat, skáhppot, háŋket

homofiili homofiila

homogeeninen homogenalaš

homonyymi homonyma

homoseksuaalinen homoseksuálalaš

honka soarvi; päin honkiaendorii, endoris, jorgut

honottaa njunevuolástit

hopea silba; hopea-, hopeinensilba-; hyvin hopeapitoinensilbá/i (-s), silb/ii (-es)

hopeakettu silbarieban, čuorrerieban

hopeakylki (porosta) silbasiidu

hopealusikka silbabaste

hopeamitali silbamedállja

hopeapaperi (alumiinifolio) silbabábir

hopearaha silbaruhta

hopeavyö silbaboagán

hopeinen silbasaš, silba-

hopeoida silbet

hoppu hoahppu; hopun hoppuahoahpohoahpus, doama doama

hoppuileva  hohpp/ui (-os), heahttá/i (-s)

hoppuilla hohpohallat, huššat, doapmat

hoppuilu hušša, doapma

hopummin hoahpubut

hopusti hoahpus

hoputtaa hoahpuhit, hobehit, gáhčahit, rássat

horisontti almmiravda, horisonta

horjahdella suibbodit, suoibbádallat

horjahtaa suoibbádit, suoibbihit; (pöydästä tms.)juovzzádit, juovzzihit

horjua  suoibut; (pöydästä tms.)juovzut, juvzzodit

horjuttaa suoibbuhit; (pöytää tms.) juovzudit

horjuva ihminen suoibi

horkka (vilutustauti) gánasdávda

hormoni hormona

horoskooppi horoskohppa ~ horoskohpa; tuon horoskoopin mukaan olisit ihmisenä aika änkyrädien horoskohpa mielde don livččet olmmožin viehka ceaggái

horros adjágas

horsma horbmá

hosua huššat, duđđat

hotelli hoteal´la

hotkaista  borralit, njálbmádit, vuohpádit, hoalkulit, noavkalit, noavkkádit, njiellalit

hotkia šleambut, vuohpput, njiellaladdat, hoalkut, njieladit, suohppuladdat

hotkija šleambá

houkata  dádjut, mielahuddat, seahkidit, jal´lošit, eaibmidit

houkka hoavkkát, hoavki, hoavri, gáigá ~ gáigi

houkutella hohkahit, giktalit, giktit, givttastallat, giktaladdat, geasuhallat, mieldduhit, oalgguhit, oasuhit, niktit, niktalit

houkutin sievttadas

houkuttaa hohkahit, giktalit

houre (sairaan) mealtin, hoavrideapmi

houria (sairaasta)mealtit, hoavridit

housunkannattimet (pl.) sealat (pl.), buksadoalanat (pl.)

housunlahje buksaleagga

housunsepalus buksacuohpi

housuntasku buksalubma ~buksalum´ma

housut (pl.) buvssat (pl.)

hovi hoavva

hovioikeuden tuomari (N) lágamán´ni

hovioikeus hoavvariekti, lágamán´neriekti (N)

huhtikuu cuoŋománnu; gáranasmánnu (hist.)

huhu solža, golgosáhka, mátkesáhka, márkansáhka, šláttar, juorru, beakkohus, šurra, šurru

huhuilla huikkašit

huhuta (kertoa huhuna) beakkohit

huidella fáiput; (esim. narulla) fáškut (+ kom.), fađđut(+ kom.)

huijari skealbma, dájuheaddji, buijár, fálskkár

huijata  skelbmošit, dájuhit, dátnjat, lumpet, lum´met, buiját, jukset, geassit njunis; joutua (jonkun) huijaamaksilumpehallat, lum´mehallat, fálskehallat, fil´lehallat (ks. petkuttaa)

huilu flöita

huimapäinen ráigeoaivvat, čoaskačoalat, rohko/t (-his)

huimapää ráigeoaivi, čoaskačoalli, rohkot

huimaus oaivejorggis, oaivejoran; häntä huimasison lei oaivejorgásis, häntä rupesi huimaamanson šattai oaivejorgásii

huimaustauti (esim. porolla) vuorri, vuorahat

huippu (vuoressa) čohkka

huippukokous allačoahkkin

huiskia fađđut, ráivut

huitaista fáippastit, fađustit, fađastit

huitaisu fáippastat, fađastat

huitoa fáiput, fáippodit, fađđut, huidut; ráivut, rávjut

huivi  liidni

hujan hajan  hiluid háluid ~ hiđuid háđuid

hujoppi (pitkä, hoikka mies) guhkat, gurgu, njášku, stávru

hukata  láhppit

hukkakaura girdihávvar

hukkua (kadota) láhppot

hukkua (veteen) heavvanit, duš´šat, hohkkanit (R), hohkkat (R)

huligaani huligána

hulina hušša, guđđa, šuvggas, livkkas

huljuttaa (nestettä) skulljet

huljuttua (nesteistä) skulljašuvvat

hullu (adj.) ja/l´la (-llas), mielah/eapme (-is), gáiggas (-is), seahke-; tulla hullummaksijal´lut, tehdä joku hullummaksijal´ludit, pitää jotakuta liian hulluna jallašit soapmása

hullu (terveestä ihmisestä) jal´la, jalleš, jallasoaivi, gáigá ~ gáigi, seahkediŋga, eaimmaskas, eaibmi

hullutella  (koheltaa, vouhottaa, hölmöillä) jal´lošit, mielahuddat, seahkidit, gáiggistit, eaibmidit, eaimmaskuddat, dovkošit, dádjut, dáisut, asehuddat, bieggasaddat, bierfasaddat, beas´sasaddat (vrt. hassutella)

hulluus jal´lavuohta, jal´lodat

hulmahtaa šlivggihit

hulmuta libardit, libaidit

hulpio holbi; varustaa lapinpuku hulpiollaholbádit

hulpiokangas holbbis

humaani humána

humahtaa šuvihit, šoavihit

humala gárrendilli, juhkanvuohta, oaivvesvuohta

humala (kasvi) humbil, hopmil

humalainen gárrenolmmoš, oaivvesolmmoš

humalajuominen  (humalahakuinen juominen) juhkaluvvanjuhkan

humalassa gárremiin, gárrenoaivvis, juhkan, juhkanvuođas, oaivvis; (lievässä)gárremaččain, oaivvesnaga, smávva oaivvis, viidnanaga, naga; (kovassa) badjeloivviid juhkan, hálva juhkan, bihkkan, bihkkanaga (ks. hiprakassa; kännissä)

humalatila gárrendilli, oaivvesvuohta

humalluttava juhkaluhtti; humalluttava juomajuhkaluhtti jugus

humaltua  gárihuvvat, juhkaluvvat, oaivvahuvvat, oaiváiduvvat, oaivváiduvvat, suovvaluvvat, viinnahuvvat, nagahuvvat, šaddat gárremiidda

humanismi humanisma

humanisti humanista

humanistinen humanisttalaš

humanitaarinen humanitára

humina (tuulen) šuvva, šoavva, skoavva

humista  (tuulesta) šuvvat, šuvaidit, šoavvat, šoavaidit, skuvvat, skuvaidit

hummeri hum´mer

humoristinen humoristtalaš

hunaja honnet

huntu suokka

huoahtaa šuohkikit; (levähtää)bosihit

huohottaa  sáđđat, sahkat, šieđđat; (jatkuvasti)sáđagit, sagadit; panna huohottamaansáđahit, sagahit

huojahdella suibbodit

huojahtaa suoibbádit, suoibbihit

huojennus (kivun) vuogiheapmi

huojentua (kivusta) vuogihit

huojua suoibut; (pöydästä tms.) juovzut

huojua (kulkiessaan) juorbut, juorbasaddat, jollardit, máisut

huokailla šuohkkit, šuohkáhallat, šuohkašit

huokailu šuohkas

huokaista šuohkihit

huokaus šuohkanas, šuohkáhus

huokea govttolaš, hálb/i (-bes), fuo/đ´đi (-đđes)

huokoinen (sarvesta) suos/as (-sa)

huokua šohkut

huolehtia (jostakin) fuolahit (+ lok.), atnit fuola ~ávvira (+ lok), váldit vára (+ lok), áittardit (+ akk.), áimmahuššat (+ akk.)

huolehtiminen fuolaheapmi

huolellinen fuolalaš, skihkalaš, doaimmalaš

huolellisesti fuolalaččat, skihkalaččat, ortnetmielde, čorgadit, čorga

huolellisuus fuolalašvuohta, skihkalašvuohta, skillu

huolenpito sihkka

huoleton fuolah/eapme (-is), berošmeahttun, gehppesmielalaš

huoli fuolla

huolia fuollat

huolimaton fuollameahttun, fuolah/eapme (-is), čorgatmeahttun, sahtedohko (attr.), skihkah/eapme (-is), háđir (-is), háreh/eapme (-is), ávvirmeahttun, šli/htu (-đos), šlihtt/ui (-os), šliđas (-), šlu/htu (-dos), šluhtt/ui (-os), šluđas (-)

huolimaton (työssään) ruš/šu (-os), ruš´š/ui (-os), rušas (-), riš´š/ui (-os), riđvá/i (-s), rufanas

huolimatta fuolakeahttá, beroškeahttá

huolimattomasti fuollameahttumit, háreheamet, šliđot

huolimattomuus fuollameahttunvuohta, fuolahisvuohta, čorgatmeahttunvuohta, sahtedohkovuohta, skihkahisvuohta, hárehisvuohta

huoltaa fuolahit, dikšut, hovdet

huoltaja  hoavda, hovdejeaddji, fuolaheaddji, áittardeaddji, bearráigeahčči, ovddasmorašteaddji

huolto fuolahus

huoltoapu fuolahandoarjja

huoltoasema bensiidnastašuvdna ~ bensenstašuvdna

huoltoeläke fuolahanealáhat

huoltovelvollisuus fuolahangeatnegasvuohta

huomaavainen fuomášahkes, vuollis (-is)

huomata áicat, fuomášit, fuopmášit, fuobmát, fuomihit, huomihit (R); (yhtäkkiä)jurdilit, dáikkihit, hoksát, áicát, muitát

huomattava mearkkašahtti, fuopmášahtti

huomattavasti sakka; huomattavasti suurempisakka stuorát, huomattavasti kauempanasakka guhkkelis

huomautella cuoigut, cuiggodit; ei kannata aina huomautella pikkuasioistaii gánnet álo cuoigut buot duššiin

huomauttaa fuomášahttit, mearkkašit; (ojentavasti)cuiget

huomautus fuomášahttin, mearkkašupmi; (ojentava)cuigehus

huomenna ihttin; heti huomenna ihttánaga, ihttenaš

huominen ihttáš, ihttá-; huomiseksiihttážii, huomisesta lähtienihttážis

huomio fuomášupmi ~fuopmášupmi; ottaa huomioon (+ akk.), váldit vuhtii ~ fuopmášupmái ~ lohkui

huomionarvoinen fuomášánveara

huomiotaherättävä čalbmáičuohcci

huomisaamuna ihttin iđidis, ihttá iđit ~ ihtt´iđit

huomisiltana ihttin eahkedis, ihttá eahket ~ ihtt´eahket

huomispäivä ihttáš, ihttábeaivi

huone latnja

huoneenhaltija (taruolento) visttiháldi

huoneenlämpö latnjaliekkas; säilytettävä huoneenlämmössägalgá seailluhuvvot latnjalieggasis

huoneenvuokra visteláigu

huoneisto lanjadat

huonekalu stohpogálvu, viessogálvu

huonekasvi stohporássi, viessorássi

huonekärpänen gáskkát

huonetoveri latnjaguoibmi

huono hea/dju (-jos), fuo/tni (-nes), heitto/t (-gis); huono onniguoržžu, huonolla tuulellabahángomás, heajoslanjas, pitää huononahejošit, fuonášit, saattaa huonoon valoonbostit, bostalit, tulla huonolle tuulellehedjosit

huonohampainen báneh/eapme (-is); tulla huonohampaiseksibánehuvvat

huonohko heajoslágan

huonojalkainen juolggeh/eapme (-is); tulla huonojalkaiseksijuolggehuvvat

huonokasvuinen šattoh/eapme (-is)

huonokasvuisuus šattohisvuohta

huonokuntoinen  (ihmisestä) sil/li (-is); pitää jotakuta liian huonokuntoisenasilášit soapmása, tulla huonokuntoiseskisillut, tehdä joku huonokuntoiseksisilludit

huonokuuloinen bealjeh/eapme (-is), guluh/eapme (-is), lossagulot; tulla huonokuuloiseksibealjehuvvat

huonokuuloisuus bealljevátnivuohta, bealjehisvuohta

huonokäytöksinen stoaid/das (-a), heajosmenolaš; käyttäytyä huonostistoaidasaddat, stoaidudit

huonommuus fuonitvuohta, heajutvuohta

huonomuistinen muittoh/eapme (-is); tulla huonomuistiseksimuittohuvvat

huonontaa heajosmahttit, heajudit, headjuluhttit, fuonidit

huonontua heajosmuvvat, hedjonit, headjuluvvat, fuotnánit; (erit. säästä)neavrut, (väleistä)ránodit

huono-onninen oaseh/eapme (-is), vuotnah/eapme (-is), bártá/i (-s); tulla huono-onniseksioasehuvvat

huono-onnisuus oasehisvuohta

huonosilmäinen čalmmeh/eapme (-is), vátnečalmmat, čuovggah/eapme (-is); tulla huonosilmäiseksičalmmehuvvat

huonosointinen čuojoh/eapme (-is)

huonosti hejot ~ heajut, funet ~ fuonit

huonota hedjonit, fuotnánit

huonoteräinen (veitsestä) heajosávjjot

huonotuulinen heajosmielalaš

huonous headjuvuohta, hedjodat, fuotnivuohta, futnodat

huonovointinen veajuh/eapme (-is)

huonovointisena il´láveaje ~ il´lávejiid

huonovointisuus il´láveadju, veajuhisvuohta

huopa filta ~ filte, duohpi, duobus

huopahattu filtaháhtta

huopakenkä duohpegáma

huopakynä filtapean´na

huopanahkajäkälä beatnatjeagil

huopaohdake biššanrássi

huora (adj.) fuor/rá (-s)

huora (subst.) fuorrá

huoruus fuorrávuohta

huovata vuohppát, huohpat

hupaisa hearv/ái (-s), herv/ii (-es), somá (-s)

hupeneva  hohppil (-is), ho/hpi (-bis), hobas (-)

huppu skuohppu, seahkka

hurahtaa šuvggihit

hurautella šuvgguhit

hurauttaa  (johonkin) hurgalit, šuvgalit, sihkastit, girddihit

hurina hurra, šurra

hurista hurrat, šurrat

huristella hurgguhit

hurja vild/das (-a), ráigeoaivvat

hurjapää ráigeoaivi, vildon

hurjastelu (ajoneuvolla) vil´lavuodjin

hurjistua viimmáskit

hurmaava  rohttejeaddji, šarmerejeaddji

hurmahenki (hihhuli) gievvulaš, vil´laheagga

hurmata šarmeret

hurmio ekstása, gievvundilli

hurmostila ekstása

hurskas hurskkis

hurskasteleva bas´sá/i (-s), iešráhkis, iešbuorre

hurskastella hurskkástallat

hursti (säkkikangas) horsta

hurstisäkki horstaseahkka

hurtta horti

hutiloida (työssään) šliđardit, ruššat, ruššudit, riššudit, šliđardit, šluđurdit

hutiloiden ruš´šojit, fuollameahttumit

hutiloiva (työssään) šli/htu (-đus), šlihtt/ui (-os), šluhtt/ui (-os), ruš´š/ui (-os), ruš´šái (-s), ruš/šu (-os)

hutilus šluhtu, rušan, riššu, ruš´šos olmmoš

huudahdus huikkádeapmi, čurvestat

huudahdussana (kiel.) čuorvvassátni, interjekšuvna

huudahtaa huikkádit, huikkihit, čurvet, čerget, rogádit, rágádit, háikkádit, háikkihit, giljádit, biškkádit, bárggádit, spinjádit

huudahtella huikkáhallat

huudattaa huikkihit

huudella huikkašit, čurvvodit

huuhdella doidit; (vähin erin)doiddašit, (nopeasti)doidilit

huuhkaja lidnu, bumbbástat, bealljeskuolfi, stuorraskuolfi

huuhtoa (vedessä) skulljet

huuhtoutua (vedessä) skulljašuvvat

huuli bavssa

huulihalkein gurranjálbmi

huuliharppu fidjol

huuliparta seamu

huumausaine narkotihkka

huume narkotihkka

huumenuori narkotihkkanuorra

huumetyöntekijä narkotihkkabargi

huumori humor

huumorintajuinen leaikadovdi

huurre (puissa) ritni, šuhči

huurremetso ritneloddi

huurtua (lasista) njoađvut, njoađvvagit

huurtua (puista) ritnut, šuhčut

huuruinen (lasista) njoađv/vas (-e-)

huutaa huikit, čuorvut; čeargut, rohkut, ráhkut, háikit, šáikit, gilljut, biškut, spitnjut, bitnjut, reahkut, riehčut

huuto čuorvvas, huikkas, huikkanas

huutoetäisyys čurvehat

huutokauppa čuorvvasgávpi, bidjet, bikket

huutomerkki čuorvvasmearka

huutoäänestys čuorvvasjienasteapmi, čuorvvasjienastus

huventaa, niukentaa skol´let

huveta, niuketa skollat, skollanuvvat, skollanuššat

huvi  hávskodat, hearva, lusta; huvin vuoksi, huvikseenhearvva dihte

huvila vil´lá

huvinäytelmä komediija, hearvačájálmas

huvitella  hávskkohallat, hervvoštallat, suohtastallat

huvitella suohtastallat

huvitilaisuus suohtastallandilálašvuohta

huvittava hearvá/i (-s), herv/ii (-es), herveja (attr.), somá (-s)

huvittelu hávskkohallan, hervvoštallan, suohtastallan

huvittelu suohtastallan

hyeena hyena

hyhmä šoavli ~ soavli, sievlla; tulla hyhmäiseksišoavlut ~soavlut

hylje njuorjju ~ njuorju

hyljekenkä njuorjjot, njuorjjočázet

hyljeksiä hilggodit, fuotnut, badjealgeahččat

hylkeennahka njuorjjonáhkki

hylkiö  hilggohas, silddáhas ~ silddáhus

hylly hildu

hylätä hilgut, bálkestit, healbadit

hymni hymna

hymy modji; pidätellä hymyäänmojiid goddalit, hymyssä suinmojunjálmmiid

hymyilevä moddjá/i (-s)

hymyillä moddját, moddjádit, mojohallat; (lyhyesti)moddjet, moddjestit, (ruveta hymyilemään) modjosit, moji geassit

hymähdellä himáhallat

hymähtää himihit

hypellä njuikut, njuikkodit, haskkadit (R)

hypnoosi hypnosa

hypnotisoida hypnotiseret

hyppijä njuikkon

hyppiä njuikut, njuikkodit, haskkadit (R)

hyppyhäntäinen njuikenseaibbat

hyppyri njuikehat; hyppyrimäkinjuikenluohkká

hyppääjä njuikejeaddji

hyppääminen njuiken

hypähdys njuikestat

hypähtää njuikestit

hypätä njuiket, čel´let, čealádit, haskat (R)

hyrinä hurra

hyristä hurrat

hyrrä hum´mu; leikkiä hyrrällähummostallat

hyräillä huraidit, hurrat

hyräily hurra

hysteerinen hysteralaš

hysteria hysteriija

hytkyä dilddistit

hytti hyhtta

hyttipaikka seaŋgasadji

hyttynen čuoika; tulla hyttysaikačuiket

hyttysöljy čuoikavuoiddas

hyve šiehku

hyveellinen šigolaš

hyveellisyys šigolašvuohta

hyvillään buorremielas

hyvin bures, buoragit (R)

hyvin (+ adj., + adv.) hui, erenoamáš; hirbmat, hirpmus, issoras, iskor, gáfat, mearihis, mielahis

hyvinkehittynyt čálg/gas (-a), čálgalan, čálgan

hyvinvointi buorredilli, buresbirgejupmi, buresbirgen, vallji

hyvinvointivaltio buresbirgenriika

hyvinvointiyhteiskunta buresbirgenservodat

hyvinvoipa buresbirgejeaddji, buorredilálaš, heađeh/eapme (-is)

hyvyys buorrevuohta, burrodat

hyvä buorre, buorat (R)

hyvä mieli  buorre miella; hyvällä mielelläbuorremielas, movtta

hyväillä buorranaddat, njávkkadit, njávkat, veahcat

hyväily buorranaddan, njávkan

hyväjalkainen juolgá/i (-s)

hyväkasvuinen šattolaš; hyväkasvuinen maašattolaš eana, hyväkasvuinen vuosišattolaš jahki

hyväksikäyttö ávkkástallan, ávkin atnin

hyväksyminen dohkkeheapmi

hyväksyttävä dohkálaš

hyväksyä  dohkkehit

hyväkuntoinen (ajoporosta) rávnnuhis (attr.); kuntoutua (ajoporosta)rávnnuiduvvat

hyväkuntoinen  (kestävä, väsymätön) sávr/i (-res), gil´lil (-is), gil´leš (-is); tulla kestäväksisávrut, saada kestäväksisávrudit

hyväkuntoinen ajoporo rávnnut

hyväkäs (ihmisestä) čábbe, fávre, lieksi, lágáš, hiv´ván, hivvi

hyväluontoinen buorrelunddot, šiega

hyvämaineinen láitemeahttun, moaitemeahttun

hyvämuistinen muitil (-is), muiteš (-is) ~ muites (-is)

hyvänhajuinen njálggahájat, njálggahái-

hyvänlaatuinen buorrešlájat

hyvänmakuinen njálgg/is (-a) ~ njálgg/at (-a)

hyväntahtoinen buorredáhtolaš

hyväntekeväisyys buorredagolašvuohta

hyväntekijä buorredahkki

hyväonninen  ks. onnekas

hyväosainen buorredilálaš

hyvästellä  dahkat dearvvuođaid, hivástahttit (R)

hyväsydäminen váibmoláđis

hyvätapainen buorremenolaš

hyväuskoinen jáhkkil (-is), jáhkkálas, jáhkkevaš, jáhkaskas

hyydyke galmmus

hyysikkä  hivsset

hyysä (turskakala) diksu, juksu

hyytelö dildu, šelea, šliedda ~ šlieddá

hyytymä (veren) gielu

hyytyä (verestä) giellut, gil´lot, gieluluvvat, gieluiluvvat, giluiduvvat

hyödyke ávkegálvu

hyödyllinen  ávkkálaš, anolaš

hyödyntää  (+ akk.) ávkkástallat (+ kom.), atnit ávkin (+ akk.)

hyödyttää  ávkkuhit, ábuhit

hyödytön ávkkeh/eapme (-is), guttah/eapme (-is) gávnneh/eapme (-is); tulla hyödyttömäksiguttahuvvat

hyökkäys fal´leheapmi, rohkkáheapmi

hyökkääjä fal´leheaddji, rohkkáheaddji; (jalkapallossa)njunuščiekči

hyökyaalto dulvebárru, tsunami

hyökyä (merestä) márrat

hyökätä (+akk.) fal´lehit, várgehit, rohkkáhit, sorbmet, máddat (ala), meahttat (ala), stuŋgehit (ala); joutua hyökkäyksen kohteeksivárgehallat

hyönteinen divri, boatkadivri, boatkkahas

hyönteissyöjä divrebor´ri

hyöriskellä livžžodit

hyöriä  livžut, huššat, šuvgit, šlivggáhallat

hyöty  ávki; (neg.) gávdni, gudda; siitä ei ole hyötyädies ii leat gávdni ~ gudda

hyötykasvi ávkešaddu

hyötymänty sáđgin, sákkinbeahci

hyötyä  ávkašuvvat, ávkkáiduvvat

hädin tuskin il´lá, aiddo dal de

hädänalainen heađálaš, dárbbolaš

häijy  olmmošmeahttun

häikäilemättömästi skuniheamet, dovdduheamet

häikäilemätön skunih/eapme (-is), dovdduh/eapme (-is)

häikäistyä geđ´đot; aurinko paistoi suoraan silmiin ja häikäistyinbeaivi báittii njuolgga čalmmiide ja geđ´đojin

häikäistä aurinko häikäisibeaivi báittii njuolgga čalmmiide

häilähdellä  (häivähdellä) suoivvahallat

häilähdys  (häivähdys) suoivvanas

häilähtää  (häivähtää) suoivvihit

häipyä  jávkat; (nopeasti)jávkkihit, (vähin erin)jávkkodit; (mennä tiehensä)mannat geidnosis, čáhpodit

häiriintyä heahtašuvvat, hádjašuvvat, muosehuvvat

häirikkö moivvár

häiritä heađuštit, heahtit; (rauhaa)muosehuhttit, ráfehuhttit

häiriö hehttehus, heađuštus, seaguhus

häivyttää  jávkadit

häkeltyä dárpmehuvvat, ráttástuvvat, jorbbodit, ráđehuvvat, geainnohuvvat

häkilä (riivinrauta kenkäheinän pehmittämistä varten) heahkel

häkilöidä heahkelastit

häkki hehkke

häkä heahki

häkävaroitin heahkenjurggon

hälinä  gášša, šuddi, šuđđa

hälistä  gáššat, šuddidit, šuđđat; (mekastaa)šlápmat, stoahkat

hälvetä šearasmuvvat, govdet

häly šlápma

hälyttää alarmeret

hälytys alárbma

hälytysajoneuvo heahtevuoján

hämmentyä (kuv.) dárpmehuvvat, ráttástuvvat, jorbbodit

hämmentyä  (sameaksi) moivašuvvat, stulljašuvvat

hämmentää (sameaksi) stulljet

hämminki moivi; aiheuttaa hämminkiämoivet, joutua hämminkiinmoivašuvvat, moivváskit

hämmästellä imaštallat, vuovgit

hämmästys heammástupmi, hirpmástupmi

hämmästyttää  imaštuhttit; (kovasti) hirpmástuhttit, goavddustuhttit

hämmästyä heammástuvvat, imaštuvvat; (kovasti)hirpmástuvvat, goavddustuvvat, cohcagit

hämy veaigi; (talvella)geamádat

hämähäkinseitti heavnnefierbmi

hämähäkki heavdni

hämärtyä veaigut, veiggodit

hämärtää veiggodit, gemodit, gerpmodit, ránodit

hämärtää (asiaa) geađđudit, seađđudit

hämärä veaigi, seađđi, gearpmus, skápmu; hämärä säägeamádat, ránádat

hämärä (asiasta, muistikuvista) geađđi, seađđi; muistaa hämärästigeađi ~ seađi čađa muitit

hämäräperäinen eahpidahtti, vávjjehahtti

hämätä dájuhit

hän son (su, sus, sutnje, suinna, sunin)

hänen kaltaisensa ihminen sonnagaš; hänen kaltaisensa ihminen ei ole kovin valmis muuttamaan muuallesonnagaš ii leat nu gearggus fárret eará sadjái

hännillä (jälkipäässä) maŋŋošis

hännätön seaibbeh/eapme (-is)

häntä seaibi; (lyhyt)bieža

häntäluu golnneš

häntävyö (hevosen valjaissa) seaibebáddi

häpeillä heahpanaddat, skámaskuddat, skámastallat

häpeä heahpat; saattaa häpeäänbolget, boalggahit, boalggahuhttit

häpeällinen heahpatlaš

häpeämätön  heahpatmeahttun, skámuh/eapme (-is)

häpeänurkkaus heahpatčiehka

häpeäpilkku (ihmisestä) boalga

häpy  vulogeahči, vuolledábit (pl.), heahpadat (pl.), heahpu (ks. emätin)

häpyhuulet (pl.) vaginabaksamat (pl.)

häpykarva siehppa; (erillinen) siehppačalbmi

häpykieli bun´nu

häpäistä heahppášuhttit, hehppet, gutnehuhttit, bolget, boalggahit

härkin herkken

härkä (ajoporo) heargi, vuoján

härkä (sonni) vuoksá

härkälintu ránesbuokčá

härmäsieni reakci; peittyä härmäsieneen reakcut

härnätä  hárdit, hárddildit, háhttet, hahcuhit, áccuhit, nár´ret, nár´redit, čuoggut, skuhččet, skuožurdit, skurbat, skudnet, nálset (vrt. kiusata)

härnääntyä hárdašuvvat

härski (esim. voista) hávrra, hávr/ras (-a)

härskiintyä (esim. voista) hávrragit, hávrut, ruovrat

hätistellä šiggut, šikkodit; (hätistää) šikkastit

hätkähtää  healkkehit, soaiggehit, soasihit

hätä heahti; (vähäteltynä)heađáš, ei ollut mitään hätääii lean ii heađášge; joutua hätäänheađáhuvvat, heađáskit

hätäilevä heahttá/i (-s)

hätäillä heađástuddat, heahtáduddat, heahtádallat

hätäjarru heahtegoazan

hätäkaste heahtegásta

hätämerkki heahtemearka

hätäpuhelin heahtetelefovdna

hätätilanne heahtedilli

hätävara (pahan päivän vara) heađebeaivárri

hätääntyä heađástuvvat, heahtáduvvat

häveliäisyys heahpu

häveliäs heahpanahkes, skámaskas

hävettää heahpanahttit

hävetä heahpanit

hävittää duš´šadit, stajidit, hearjidit, heavahit

hävittää (poroja) speadjat

hävitä (peli, rahaa tms.)dáhpet ~ táhpet; (jollekulle)vuoittáhallat, vuittohallat, dáhpehallat ~ táhpehallat

hävitä (kadota) jávkat, láhppot

häviämätön (esim. luonnonvara) jávkameahttun

häviö dáhpa ~ táhpa, dáhpehallan ~ táhpehallan

hävyttömästi heabuheamet

hävytön heabuh/eapme (-is); käyttäytyä hävyttömästi heabuhuššat

häväistys heahppášuhttin, hehppen

häväistä heahppášuhttit, hehppet

hääasu vihabiktasat (pl.)

hääkulkue headjamieđuš, mielvázzit (pl.), ovddasvázzin

hääkuva vihagovva

häälahja headjaskeaŋka, headjaattáldat

häämatka headjamátki

häämöttää hápmárastit, sabmát, guostát, cahppát, geađ´đát

hääpuku vihagákti

hääpäivä headjabeaivi

hääriä livžut

häärätä  hearidit, hereštit

häät (pl.) heajat (pl.); viettää häitäheajastallat

häätupa headjestohpu

häätää (pois) vuodjelit, ádjit, gevret, jáget; joutua häädetyksigevrehallat, jágehallat

häävieras headjaguos´si

hääväki headjaolbmot (pl.), heajastal´lit (pl.)

hökkeli luoggu

hökötys ráhkkanus

hölistä šluppardit, šoambbistit, šloambbistit

hölkkä njolgi

hölkätä njolggástit, šoŋkkuhit

hölmistyä dárpmehuvvat, jorbbodit

hölmö (adj.) doavk/i (-kes), duihm/i (-mes), gáiggas (-is), duip/pas (-e-), collas (-is)

hölmö (subst.) doavkkan, gáigi, eaibmi, duipi, col´li, colpi, sávza, gáica

hölmöillä čurbošit, duipet

hölskyttää stulččuhit

hölskyä stulčit

hölskähtää stulččihit

höltyä loažžat

hölynpöly duššit (pl.), joavdelasat (pl.), duhátduššit (pl.); kertoili hölynpölyämuitalattai daid duhátduššiid

höläyttää beavkalit

hölösuinen beavká/i (-s), sátnedirbbot

hölösuu beavki, šávan, sátnedirbbot

hölöttää beavkit, beavkkuhit

hömötiainen vuovdegaccet

höpistä dáikit, dálset, šloambbistit, šluppardit

höppänä, höpsö tulján ~ tuljár ~ tulját

höpsiä tulljet

höpsötys, pötypuhe tullja

höpöillä, hupailla jozzidit

höpöttää šloabardit, šloapmat, šluppardit

höpötys šloabar, šloahpar

höristä (hevosesta, lehmästä) runaidit

hörppiä šlaggat, reavžut, cuhpat, šluhpat, ruhpat, struhpat

hörpätä šlaggalit, cubistit, šlubistit, rubistit, strubistit

hörökorva bilcebeallji

hössöttävä šuđ´đá/i (-s), šuđas (-is), šuđđilaš

hössöttää duđđat, šuđđat

hössötys duđđa, šuđđa

höyhen uvja

höyhenpeite dolgefárda

höylä heavval; rohkkil, lohkkir

höylänterä heavvalbátni

höyläntukki heavvalstohkka

höyläpenkki heavvalbeaŋka

höylätä heavvalastit, vuollat

höyläämätön vuolakeahtes (attr.); höyläämätön lautavuolakeahtes fiel´lu

höynähtää hovkkiidit, hovkkehuvvat, hoavkat, hoavkkáiduvvat, homahuvvat, gáiggiidit

höyry lievla, hevro

höyrykone lievlamašiidna

höyrylaiva dámpa

höyrystyä hevrriidit

höyryttää (esim. ruoan valmistuksessa) lievladit; höyryttää vihanneksia lievladit ruotnasiid

höyrytä lievllistit, soiccistit

höyste, höystö suvli

höysteinen suvlá/i (-s)

höystää suvlet

I

iankaikkinen agálaš

idea idea

idealismi idealisma

idealisti idealista

idealistinen idealisttalaš

idemmäksi nuortalii, nuortelii, ovstalii; vähän idemmäksinuortalažžii, nuortelažžii, ovstalažžii

idempänä nuortalis, nuortelis, ovstalis; vähän idempänänuortalaččas, nuortelaččas, ovstalaččas

identifioida identifiseret

identiteetti identiteahtta ~ identitehta

identiteettikriisi identiteahttakriisa

identtinen ideanttalaš; identtiset kaksosetideanttalaš jumežat

ideologia ideologiija

ideologinen ideologalaš

idiootti idiohtta

idoli idola; hän on nuorten idolison lea nuoraid idola

idänhiirihaukka ruoššaboaimmáš

idänimarre nuortagáiskkit

idänkirveli ruoššagearvil

idättää (perunoita) iđihit, ihtidit

ien algŋa, aldna, bátneoažži

ihailla hervvošit, ovddošit

ihan (+ adj.) áibbas, ihán(a) (+adj.)

ihana hearvás (attr.), ovddolaš

ihanteellinen ideála, optimála

ihanuus hearvásvuohta, ovddolašvuohta

ihastua  (johonkin, johonkuhun) liikostit (+ ill.), ges´sot (+ ill.), mielasmuvvat (+ ill.)

ihme imaš, oavdu

ihmeellinen imašlaš, ovddolaš; ihmeellisen kaunisimaš čáppis ~ čáppat

ihmeitätekevä ipmašiiddahkki; sillä on ihmeitätekevä vaikutusdas lea ipmašiiddahkki váikkuhus

ihmelapsi imašmánná; Mozart oli ihmelapsiMozart lei imašmánná

ihmeteko oavdudahku

ihmetellä imaštallat, imaštit, ovddošit

ihmettely imašteapmi, imaštallan

ihmetyttää imaštahttit

ihminen olmmoš

ihmisapina olmmošáhppa

ihmisarka olmmošárg/i (-es)

ihmisarvo olmmošárvu

ihmiselämä olbmo eallin

ihmisikä olbmoahki

ihmiskauppa olmmošgávpi

ihmiskirppu lahpis

ihmiskunta olmmošsohka

ihmiskuvaus olmmošgovvideapmi

ihmislapsi olbmo mánná

ihmisoikeus olmmošvuoigatvuohta, olmmošriekti; ihmisoikeudet(pl.) olmmošvuoigatvuođat (pl.), olmmošrievttit (pl.)

ihmisoikeussopimus olmmošvuoigatvuođasoahpamuš

ihmispaljous olmmošeatnatvuohta, olmmošálbmot

ihmisparka olmmošlissa

ihmisryhmä olmmošjoavku

ihmissuhde olmmošgaskavuohta

ihmissyöjä olmmošbor´ri

ihmistuntemus olmmošdovdamuš

ihmisyys olmmošvuohta

iho liiki

ihonalaiskudos assi

ihonväri liikeivdni

ihosyöpä liikeboras

ihotauti liikedávda

ihottuma ihtaluvvan, ihtalupmi, ihtalanvihki, ihtamas, ihtamat (pl.), ihttomat (pl.); saada ihottumaihtaluvvat, ihttot, bosttahallat

ihovoide liikevuoiddas

ihra buoidi

iilimato njaman

iiri irlánddagiella, iirragiella

ikimaho (vaatimesta) stáinnat

ikinä agibeaivvisge, goas´sige; kuka ikinä tuleekingii ihkinassii bođešge

ikipetäjä háika

ikirouta agibeaiduollu

ikivanha áigahaš (attr.), dološ (attr.); nuo ovat ikivanhoja asioitadiet leat dološ áššit

ikivihanta ks. ainavihanta

ikivihreä (vars. viihdesävelmästä) álobivnnu/t (-his)

ikkuna lássa ~ láse

ikkuna (tietok.) ihkkon

ikkunalauta lássalávdi ~ láselávdi

ikkunaluukku lássaluŋka ~ láseluŋka

ikkunapuite lássagárbma ~ lásegárbma

ikkunaruutu lássaruvtto ~ láseruvtto

ikkunasta (adv.) lássaráigge ~ láseráigge

ikkunaverho lássaliidni ~ láseliidni, gardiidna

ikoni ikona

ikonostaasi ikonostása

ikuinen agálaš

ikuisesti agálaččat

ikuisuus agálašvuohta

ikä ahki

ikäero ahkeerohus

ikäihminen vuoras olmmoš

-ikäinen -agat, -ahkásaš

ikälisä ahkelassi

ikäluokka ahkeluohkká

ikäraja ahkerádji

ikärakenne ahkeráhkadus

ikäryhmä ahkejoavku

ikävystyttävä  (esim. elokuvasta) suiva/t (-dis), láittas (-is), dolkadahtti

ikävystyä láittastuvvat, suivvastuvvat

ikävyys ahkitvuohta, láittasvuohta

ikävä  (esim. asiasta) ahki/t (-dis), váiv/i (-ves)

ikävästi ahkidit

ikävöidä (johonkin) ahkiduššat, vielladit, jievladit

ikään kuin dego

ikääntyä agáiduvvat, vuorasmuvvat

ilahduttaa illudahttit

ilahduttava illudahtti

ilahtua ilosmuvvat, ilostuvvat, illosit

iljanne gálja, gálljin, lavki, njuohppi, njuohpa, vuožži; tulla iljanteellegálljut, tehdä iljannegálljudit

iljettävyys  fastivuohta, fastodat

iljettävä  fast/i (-tes), ilga/t (-dis), eartnjehas

iljetä (tehdä jotakin vastenmielistä) stor´ret ~ stor´rát

ilkeillä  árvvohuššat, suohpáhuddat, birostit, cihppošit

ilkeä  árvvoh/eapme (-is), suohpáh/eapme (-is), birolaš

ilkikurinen hilb/at (-es); olla ilkikurinen (jollekulle)hilbošit (soapmásiin)

ilkityö  bahádahku, vearredahku

ilkkua bilkidit, mánnat

illalla eahkedis

illallinen eahketbiebmu, eahkedaš, eahkedaččat (pl.), eahketmállásat (pl.)

illansuussa eahketbeallai

illanvietto eahketdoalut (pl.), eahketvásut (pl.)

illastaa eahketmállása borrat

illatiivi (kiel.) illatiiva

ilma áibmu; raitis ilmadearvvas ~ dearvvaš áibmu

ilma (sää) dálki; kaunis ilmačáppa dálki

ilmaan (adv.) áibmui, loktosii

ilmaantua  ihtit, almmaiduvvat, almmustuvvat, ilbmanit; (nopeasti) iđistit, (tämän tästä)iđáhallat

ilmailu áibmojohtalus, áibmojohtolat

ilmainen nuvttá, mávssoh/eapme (-is); ilmaiseksinuvttá, ilbmán

ilmaista olggosbuktit

ilmaisu olggosbuktin, olggosbuktojupmi

ilmakehä áibmogeardi

ilmakivääri áibmogivvir

ilmakuva áibmogovva

ilman haga, hahttá, almmá; ilman sitädan haga, ilman muutadieđusge; joutua kokonaan ilman (jotakin)nohkkot oalát (mas nu)

ilman likaantuminen áibmonuoskkideapmi

ilmankos (ei ihme että) oavdu; voitti lotossa rutkasti rahaa, ilmankos hankki komean menopelinvuittii lottos ruhtalána, oavdu dat gal gákkastii diekkár fiinna fievrru

ilmankostutin áibmoláktajeaddji

ilmanpaine áibmodeaddu

ilmansuojelu áibmosuodjaleapmi

ilmansuunta almmiguovlu; mihin ilmansuuntaan?guđe almmiguvlui? gosa guvlui?, millä ilmansuunnalla?guđe almmiguovllus? gos guovllos?

ilmanvaihto áibmomolsun, biggoheapmi, ventilašuvdna

ilmapallo bieggaspábba, (áibmo)balloŋ´ŋa

ilmapiiri atmosfeara, dilli

ilmapumppu áibmobumpa

ilmapuntari baromehter

ilmarako áibmolatnja

ilmareikä (savukodassa) áibmoráigi

ilmassa (adv.) áimmus, loktosis

ilmasto dálkkádat, klimáhtta

ilmastonmuutos dálkkádatnuppástus

ilmastovyöhyke dálkkádatavádat

ilmatiede meteorologiija, áibmodieđa

ilmatieteellinen meteorologalaš, áibmodieđalaš

ilmaus dajaldat, dajahus

ilmava (kuohkea) luotkk/us (-o-)

ilmavarsi áibmonađđa

ilmavirta (veto sisätiloissa) jiella, jiellu

ilmavirta áibmorávdnji

ilmavoimat (pl.) áibmofámut (pl.)

ilme ilbmi, geahčastat

ilmeinen čalmmus

ilmeisesti várra

ilmelihakset (pl.) ilbmedeahkit (pl.)

ilmentää albmanahttit

ilmestys  almmustus

Ilmestyskirja (Raamatun) Almmustusaid girji

ilmestyä (johonkin) almmustuvvat, albmaduvvat, almmaiduvvat, ihtit; (yllättäen, tulla tupsahtaa)iđistit, gahččat, guivásit, goaikkihit, navššihit, nušihit, nakšalit, njullihit, dalkkihit, guoikkihit, nurššihit, dearahit, čoarihit, čuolihit, naffidit, roamssihit

ilmestyä (kirjasta) almmustuvvat, ilbmat, ilmmestuvvat, boahtit olggos

ilmetä albmanit, boahtit ovdan; dihttot, dovdot, vuhttot

ilmi albma, albmosii, julga

ilmiantaa  guoddalit, váidit

ilmianto guoddalus, váidda

ilmiasu (biol.) oppalaš bajiloaidnu

ilmiselvä  čalmmus

ilmiö fenomena, albmoneapmi, iđa

ilmiömäinen fenomenála

ilmoittaa almmuhit, dieđihit

ilmoittaminen almmuheapmi

ilmoittautua almmuhit iežas, dieđihit iežas

ilmoittautuminen almmuheapmi, čáliheapmi

ilmoittautumiskaavake dieđihanskovvi

ilmoitus almmuhus, dieđáhus

ilmoitusasia dieđihanáš´ši

ilmoitustaulu almmuhandávval

ilo illu, ávvu

iloinen ilolaš, il´lui (-os)

iloisuus ilolašvuohta

iloita illudit, ávvudit, ilus leat

ilokaasu illugássa

ilomielin illumielain, millosit, mielas

ilonpito illudeapmi, riepmu

ilonpäivä illubeaivi, riepmobeaivi

ilosanoma illusáhka

ilostua illosit, ilosmuvvat

iloton iluh/eapme (-is); tulla ilottomaksiiluhuvvat

ilotulitus riepmodolat (pl.)

ilta eahket; illallaeahkedis

iltahämärä eahketveaigi

iltakausi eahketbodda; oli siellä iltakaudenlei doppe eahketbotta

iltamyöhällä maŋŋit eahkedis ~ maŋŋiteahket

iltapuoleen eahketbeallai

iltapäivä eahketbeaivi ~ eahkedisbeaivi, veaigi, maŋŋelgaskabeaivi (N)

iltapäivämakaus (poroilla) eahketlivat (pl.)

iltarukous eahketrohkos; lukea iltarukoussivdnidit nohkkat

iltarusko eahketguovssu, eahketroađđi

iltayö eahketidja

iltti (kengässä) alddas

ilveilijä hearvadahkki, jal´lošeaddji

ilveillä jal´lošit

ilves albbas

imaginaariluku (mat.) imagináralohku

imaista njamistit

imarrella njálgganjuokčamastit, njálggástallat, gerjjodit, bálvalit, (vulg.)bađa njoallut

imartelija njálgganjuokčamasti, njálggástal´li, gerjjodeaddji, (vulg.)bahtanjoal´lu

imeskellä njamadit

imettää (lasta) njamahit

imettää (panna imemään) njamahit

imevä njam´mi

imeytyä  (kiinni) njammasit

imeä njammat

immenkalvo luondducuozza

immuniteetti immuniteahtta ~ immunitehta

imperatiivi (kiel.) imperatiiva

imperfekti (kiel.) imperfeakta

impi eadneviđá nisu

implisiittinen implisihtalaš

impressionismi impressionisma

impressionisti impressionista

impulssi impulsa, cavggástat, báhcahat

imu njamman

imujuuri njammanruohtas

imukärsä njammangearsi

imuneste lymfa

imupaperi njam´mibábir

imupilli juhkanbohcci

imurauhanen (anat.) lymfaráksá

imusolmuke lymfačuolbma

imusuoni lymfasuotna

inahtaa (lehmästä) inádit, inihit

inarilainen (Inarin kunnan, Inarin kirkonkylän asukas) anárlaš

inarinsaame anárašgiella

inarinsaamelainen  anáraš

inarinsaamenkielinen anárašgielat

indefiniittipronomini (kiel.) indefinihttapronomen

indeksi indeaksa

indeksitarkistus indeaksadárkkisteapmi

indikatiivi (kiel.) indikatiivi

individualismi individualisma

individualisti individualista

inessiivi (kiel.) inessiiva

infinitiivi (kiel.) infinitiiva

inflaatio inflašuvdna

informaatio informašuvdna

informoida informeret

infrastruktuuri infrastruktuvra

inhimillinen  olmmošlaš

inhimillisyys  olmmošvuohta

inhota fasttášit, ilgadin atnit; inhoan häntämus lea garra vuostemiella sutnje

inhottava eartnjehas, ilga/t (-dis), fast/i (-tes), stukkis (-is)

inistä (piipittää) njivkit; (lyhyesti)njivkkádit, njivkkihit

inkivääri ingefeara

innoissaan movtta, mihus, váimmobáhkasnaga; oli niin innoissaan, kun hänet valittiin saamelaisparlamenttiinlei nu movtta, go su válljejedje Sámediggái

innoittaa inspireret, movttiidahttit

innoitus inspirašuvdna

innokas movtte/t (-gis), áŋgir (-is), jiellis

innokkuus mokta, áŋgirvuohta, movttetvuohta

innostaa movttiidahttit, motiveret

innostua movttiidit, movttaiduvvat, movttiiduvvat, movttáskit

innostus mokta; häneltä lopahti innostussus ravggai bunci

innostuva jieris

innoton loik/kas (-a), goid/das (-a); innottomastiloikasit, goidasit

innovaatio (uudistus) innovašuvdna

insesti inseasta

insinööri inšenevra

inspiraatio inspirašuvdna

inspiroida inspireret

installaatio (tilateos) installašuvdna

instanssi instánsa

institutionaalistua institušuvdnaluvvat

instituutio institušuvdna

instituutti instituhtta

instrumentti instrumeanta, apparáhtta; čuojanas

insuliini insuliidna

integroida integreret

integroitua (+ ill.) šaddat oassin (mas nu), vuogáiduvvat (masa nu)

intellektuaalinen intellektuálalaš

intensiivinen intensiivvalaš

interjektio (kiel.) čuorvvassátni, interjekšuvdna; voi kuinka hauskaa!vuoi man somá!

internetti (tietok.) interneahtta, neahtta

interrogatiivipronomini (kiel.) interrogatiivapronomen

intertekstuaalinen  (kiel.) intertekstuálalaš

intervalli (väliaika) intervál´la, boatka

intiaani indiána

intiaaniheimo indiánačearda

intialainen indialaš

into mokta, indu; olla innoissaanleat movtta

intohimo áŋggaštus

intoilla áŋgiruššat

intonaatio (kiel.) intonašuvdna, nuohtta

intoutua movttiidit, movttáskit, vilddáskit, viibmat

intransitiivinen (kiel.) intransitiiva

intressi beroštupmi, intreas´sa

inttää  nágget

inua (lehmästä) itnut, rudnet

inuiitti inuihtta, inuhkka

invalidi lámes olmmoš, invaliida

invalidisoitua lápmašuvvat, roasmmohuvvat

invaliditeetti invaliditeahtta ~ invaliditehta, lámisvuođadássi

inventaario inventeren, gálvolohkan

inventoida inventeret

investoida investeret

investointi investeren

irlanti irlánddagiella, iirragiella

irlantilainen irlándalaš, iiralaš

ironia ironiija

ironinen ironalaš

irrallaan bođuid, luovus

irrallinen bođu-, luovos-

irrationaalinen irrationála; irrationaalilukuirrationálalohku

irrota beassat, luovvanit, bođđanit; (useasta esineestä)beasadit, (siteistä tms.)čoavdásit, (varresta, kiinnikkeestään)čalgat

irrota (esim. tuohesta) loggasit

irrotella (siteet, köydet) čoavdalit

irrottaa luv´vet, bođ´đet, gálgat; (esim. sukset jalasta)čalgadit, (pala)laiget

irrottautua luv´vet iežas

irstailija roahcu, rohcošeaddji

irstailla oaččástallat, oaččástit, rohcošit, nuskošit

irstas oaččástal´li, rohcc/ui (-os)

irstaus roahcuvuohta

irtaantua luovvanit, bođđanit, beassat;(jatkuvasti)luovvanaddat, beasadit

irtaimisto luovos opmodat, bođuopmodat, luvvodat

irti luovus, bođuid; sanoa irticealkit eret

irtisanominen eretcealkin

irtolainen golgolaš, golgoolmmoš

irtonainen  luov/us (-os), bođu-

irtonaisuus luovusvuohta

irtonumero (sanomalehden) bođunummir

irvessä (pysyvästi)njeaccil; (hetkellisesti) njeazzut

irvistelijä njeccon

irvistellä njeazzut, njeazzát; (silloin tällöin)njeccodit

irvistys njeaccanas

irvistää njezzet

irvokas groteaska

iskelmä šláger

iskeä (jollakin) časkit; (nopeasti)časkilit, (vähän)časkkestit, (vähin erin) časkkašit

iskeä (kirveellä) čuolastit

iskeä silmää časkit čalmmi, (toisilleen)časkkašit čalmmi

iskostua  cieggat

isku časkkástat, huškkastat

iskunvaimennin časkinváiddon

islamilainen islámalaš, islamihtalaš

islanti islánddagiella; islanniksiislánddagillii

islantilainen islándalaš

iso stuor/is (-ra); pitää liian isonastuorášit

iso ja lihava (naisesta) sturc/cas (-e-)

iso rintalihas raddedeahkki

isoauringonkukka beaiveruvsu

isohaarahaukka suorrefál´li

isoin stuorámus ~ stuorimus

isoisä  áddjá, váre (R); tulla isoisäksiáddjáluvvat

isojako (hist., S) stuorrajuohku

isokahvainen nađ´đá/i (-s), nađ´đ/ii (-es)

isokaliberinen (aseesta) luođ´đá/i (-s), luđ´đ/ii (-es)

isokarpalo veattet

isokihu stuorraskáiti

isokokoinen (tilaa vievä) goakŋi/t (-dis),goatnji/t (-dis)

isokorvainen bealljá/i (-s)

isokoskelo gussagoalsi

isokourainen rábmá/i (-s)

isokuovi stuorraguškkástat

isokämmeninen rábmá/i (-s)

isokäpylintu beahcebáhcatloddi

isolaukku suoidneruhtarássi

isolepinkäinen  skirri

isolokki stuorraskávli

isoluinen dáktá/i (-s)

isompi stuorát ~ stuorit

isonenäinen njun´ná/i (-s)

isontaa stuoridit

isontua stuorrut

isoraajainen (eläimestä) ruovjá/i (-s)

isorintainen  čižžá/i (-s)

isorokko boahkkodávda

isosarvinen čoarvá/i (-s)

isosilmäinen stuorračalmmat; (verkosta)gal/lji (-jes)

isosimppu áhkabiddu

isosirri riddoviroš

isosisko stuorraoabbá

isotaivot  (pl.) stuorravuoigŋašat (pl.)

isotrappi stuorratráhppi

isovanhemman isä máttaráddjá

isovanhemman äiti máttaráhkku

isovanhemmat áddjá ja áhkku

isovarvas juolgebealgi

isoveli stuorraviellja

isoviha (hist., S) stuorravašši

isoympyrä (geom.) stuorragierdu

isoäiti áhkku; tulla isoäidiksiáhkkuluvvat

istahtaa  čohkánastit, čohkkedastit

istua čohkkát

istuallaan čohkut

istuinteljo (veneen perässä) uhcadiljáš

istukka vuossamátta

istumapaikka čohkkánsadji

istumatyö čohkkánbargu

istunto čoahkkin, čoakkán, sešuvdna

istuntokausi čohkkánbadji

istuntosali čoahkkinlatnja

istuskella čohkohallat, čohkkádit; (nojaillen)mievžžadit, mievžat

istuttaa  (pitää istumassa) čohkkáhit; (kasvi)bidjat šaddat, gilvit

istutusmetsä  gilvvavuovdi

istuutua čohkánit, čohkkedit

isyys áhččivuohta

isä áhčči

isällinen áhčálaš

isällisyys áhčálašvuohta

isänmaa áhčieana(n), vánheneana(n) (N)

isännyys isitvuohta

isännöidä isidastit, isiduššat, hovdet

isännöitsijä hovdejeaddji

isänpäivä áhčiidbeaivi

isäntä isit; (talonisäntä)dálusit

isäpuoli áhččebealle

isätön áhčeh/eapme (-is)

isävainaja áhččerohkki

italia itáliagiella; italialainenitálialaš

itara hán/is (-es); tulla itaraksihátnut

itaruus hánisvuohta

itikka divri, čuoika

itiö iđus

itiöemä iđuseadni

itiökasvi iđusšaddu

itiölehti iđuslasta

itiöpesäke iđusgoahti

itkeskellä čierostuddat, snuđđut, snuđđat, hahkkit, hihkkit, haŋkit, hiŋkit, hiŋkkašit

itkeä čierrut, bárgut, holvut, veanzut, veanzát, veanzzistit, ružžut, ruččistit, ganjaldit, ganjaldallat

itku čierrun, čierrát (pl.); puhjeta itkuunčir´rot

itkunherkkä čirrolas, čir´r/ui (-os), eavas (-is), sieidá/i (-s), sieddas (-is), (pikkulapsista)bárgolaš, venzolaš

itkupilli (lapsista) čier´rá, čiron, sieidá, eavvabahta, eváseahkka

itse ieš

itsehallinto iešstivrejupmi, iešhálddahus, autonomiija

itsehillintä máššu, viivu, viivvur

itseisarvo (mat.) iešárvu

itsekkyys iešluddan, egoisma; (itämurteissa myös)vuovdna, vuovnnalašvuohta, vuovdnáivuohta

itsekritiikki ieškritihkka

itsekseen  iehčanassii, ihcalassii, ihcalis

itsekukin iešguhtege

itsekunnioitus iešgudnejahttin

itsekäs egoisttalaš; (itämurteissa myös) vuovdná/i (-s), vuovnnalaš, (käyttäytyä itsekkäästi) iešluddat, vuovnnastallat (itämurteissa)

itseluottamus iešluohttámuš

itsemurha iešsorbmen, iešsoardin; tehdä itsemurhasorbmet ~ soardit iežas

itsemääräämisoikeus iešmearridanvuoigatvuohta, autonomiija

itsenäinen iehčanas, iešlágálaš, iešmearrideaddji

itsenäistyä šaddat iehčanassan

itsenäisyys iehčanasvuohta

itsenäisyysjulistus iehčanasvuođajulggaštus

itsenäisyyspäivä iehčanasvuođabeaivi

itseoppinut iešoahppan

itsepalvelu iešbálvaleapmi

itsepetos iežas beahttin, iešbeahtus

itsepintainen hoavrras, hoavrá/i (-s), nággár (-is), iešbeaivválaš

itsepäinen ks. änkyrä

itsepäisyys ceaggáivuohta, nággu, nággárvuohta

itsepölytys (biol.) iešgavjehus

itserakas iešráhkis

itserakkaus iešráhkisvuohta, oamiráhkisvuohta

itsestään iešalddes

itsestäänselvä diehttelas ~ diehttalas

itsesääli iešsállu, iešsállošeapmi

itsetietoinen iešdiđolaš

itsetunto iešdovdu

itsetyydytys iešduhtadeapmi, onaniija

itsevarma iešsihkkar (-is)

itu (oras) ihtu

itusilmu ihtuurbi

itä nuorta, nuorti, ovsta; idässänuortan, nuortin, ovstan, itäännuorttas, ovsttas, idästä päinnuorttal, nuorttil, ovsttal

itäinen nuorta-, nuorti-, ovsta-; itäisempinuorttat, nuorttit, ovsttat (ks. idemmäksi, idempänä)

itäisin nuorttamus, nuorttimus, ovsttamus; itäisimpänänuorttamusas, nuorttimusas, ovsttamusas; itäisimmäksinuorttamussii, nuorttimussii, ovsttamussii

itämaa nuortaeana(n)

itämaat nuortariikkat

itämainen nuortaeatnanlaš

itämerensuomalainen nuortamearasuopmelaš

itämerensuomi nuortamearasuopma

Itämeri Nuortamearra

itämisaika (perunoiden) ihtináigi

itäpuoli nuorttabealli, ovsttabealli; itäpuolellanuorttabealde, ovsttabealde, itäpuolellenuorttabeallai, ovsttabeallai, itäpuoltanuorttabeale, ovsttabeale

itäpää nuorttageahči, ovsttageahči; itäpäässänuorttageahčen, ovsttageahčen, itäpäähännuorttageahčai, ovsttageahčai, itäpään kauttanuorttageaže, ovsttageaže

itäraja nuortarádji

itätuuli nuorttadat, nuortebiegga, ovsttán; tuuli idästäbiekkai nuorttil ~ ovsttal

itävaltalainen nuortariikalaš

itää ihtit; hyvä itämään (perunasta) ihtalas

iva bilkideapmi, bilku

ivallinen bilkár (-is)

ivata mánnat, bilkidit

iäinen agálaš

iäkkyys vuorasvuohta

iäksi agibeaivái, agás, ahkásii, guođát

iäkäs (ihminen) eallilan olmmoš

J

jaakonpäivä jágát

jaakonviikko jágátvahkku

jaardi járda

jaaritella  dálset, dáikit, huleštit, hoamssistit, vealsut

jaarittelija dálssár, dáikkán, máinnasseahkka, sáhkaseahkka

jae (Raamatun) vearsa

jaella  juogadit

jaettava (mat.) juogihahtti

jahkaileva buibmalas, buibmá/i (-s)

jahkailija buimman

jahkailla sealggahuddat

jahti bivdu, meahccebivdu, jákta (N, R)

jahti (pikkulaiva) jákta

jahtikoira bivdobeana, jáktabeana

jakaa juohkit; (keskenään)juogadit

jakaa (mat.) juohkit, divideret (N)

jakaantua  juohkásit, juohkašuvvat, juohkádit

jakaja (mat.) juohkki

jakaminen juohkin

jakauma  (jakautuma) juohkáseapmi, juohkašupmi

jakaus (hiuksissa) vuoktajuohku

jakautua juohkásit, juohkašuvvat; jakautua neljään osaannjealljánit

jakautumaton juohkásmeahttun

jakelija juogadeaddji

jakelu juogadeapmi

jakeluosoite juohkinčujuhus

jakkara reŋko, beaŋka

jako juohku; (keskinäinen)juogadeapmi

jakoavain muddenčoavdda

jakokulma (mat.) juohkinsáhcu

jakolasku (mat.) juohkin, juohkinrehket, juohkinluoitu

jaksaa veadjit, nagodit ~ nagadit, nahkat; jaksaa nostaabihtit loktet, jaksaa kulkea perillegoastat, jaksaa kuljettaa kantaen perillegoastadit

jakso (jono, sarja)ráidu; (oppikirjan tms.)oassi; (ajan)boddu, áigodat

jalanjälki  luodda; jättää jalanjälkiäluottastallat

jalankulkija vázzi, vázzinolmmoš

jalankulku vázzin

jalansija juolgesadji; (suksen)beađŋŋis, (pitävä) coakci; kuv.saada jalansijaacoavcci oažžut

jalantyvi juolgemátta

jalas (reen)jálás, mielggas; (moottorikelkan)sabet

jalava jálvi

jalka juolgi; jalat yhdessäoktii julggiid, kuivin jaloingoikejulggiid, jalat haarallaanháhccut; jäädä jalkoihinduolbmašuvvat, joutua jonkun jalkoihinduolmmahallat soapmásii

jalka (pituusmitta)juolgi

jalka-aitta juolgeáiti

-jalkainen -juolggat

jalkaisin vácci

jalkaisin vácci, juolgásiid

jalkajarru juolgegoazan

jalkajousi juolgedávgi

jalkakopelolla (jalalla tunnustellen) juolgesesiid, juolgesesiiguin

jalkakuntura (yhden poron koivet, joista nyljetään koipinahat) juolgottur

jalkakäytävä váccáhat, vázzingeainnus

jalkapallo (pelinä)spábbačiekčan; (pallo)čiekčanspábba

jalkapalloilija spábbačiekči

jalkapallojoukkue spábbačiekčanjoavku

jalkapohja juolgevuođđu

jalkapuoli juolgebealli

jalkapöydänluu (porolla) njiehcahas

jalkapöytä juolgeramas

jalkaterä juolgeláhpi; (yläpuoli)juolgeramas

jalkavaimo liigeáhkká

jalkavammainen juolgelámis

jalkaväki (mil.) juolgeveahka, infanteriija

jalkeilla julggiid alde, juolgásiid

jalkine juolgeváhttu, juolgegárvu, gáma

jalkojenväli háhccegaska, juolgesuorri

jalkopää (vuoteessa) juolgeluš, julggiidgeahči

jalo (kallisarvoinen) divrras; jalo lehtipuudivrras lastamuorra, jalot ajatuksetdivrras jurdagat

jalohaukka fál´li

jalokivi hearvageađgi, divrras geađgi, gás´segeađgi

jalometalli divrras metál´la

jalomielinen stuorramielat

jalopeura (leijona) jálobeavri, ledjon

jalostaa (tuotteita)ovddosdikšut, ovdduštit, ovddidit, raffineret; (eläimiä, kasveja)náláštuhttit, nállašuhttit

jaloste ovddosdikšunbuvtta, ovdduštanbuvtta

jalostus ovddosdikšun

jalustin juolgefárfu

jamoa (liittää verkkoja peräkkäin) geatnit, geanašit

jamssi jámsa

jana (mat.) sáhcobihttá, geažehas

jankuttaa  dáguhit, dáhkut, bádjálastit

jano goiku

janottaa goikkahit; mikähän minua niin janottaa?miison mu nu goikkaha?

janottaa minua janottaamus lea goiku, mun jugastuvan

jaollinen (mat.) jugolaš, juogehahtti

jaosto juogus, ossodat

jaotella juogadit

jaoton (mat.) juogoh/eapme (-is)

jaottelu juogadeapmi, juogustus

japanilainen japánalaš

jarru goazan, (reessä, ahkiossa)vávlu

jarrupoljin goazanduolmman

jarruttaa goahcat, goazahit, caggat; (vähän)cakkastit, (äkkiä)goazastit

jarruttaa (rekeä, ahkiota) vávlet, vávllustit

jarrutus goahcan

jarruvalot (pl.) goazančuovggat (pl.)

jatkaa (jatkeella)joatkit; (pidemmäksi)guhkidit

jatkaa joatkit, joatkkašit

jatkaja joatki

jatke  joatkka

jatkokertomus joatkkamuitalus

jatkokoulutus joatkkaoahppu, joatkkaskuvlen

jatkokäsittely joatkkagieđahallan

jatkosota (Suomen) joatkkasoahti

jatkoyhteys joatkkaoktavuohta

jatkua joatkašuvvat

jatkumaton joatkkoh/eapme (-is)

jatkuva bis´sovaš, bistevaš, jotkkolaš

jatkuvasti  jám´ma, čađat, ohpihii, ovttanassii, duojážassii, álo

jatkuvuus jotkkolašvuohta

jauhaa (kahvia tms.) mil´let, málet, ferdnet

jauhaantua jáf´fuluvvat

jauhe bulvvar, bulvarat (pl.)

jauheliha biergodáigi, ferdnejuv´von biergu

jauho jáf´fu; jauhot (pl.) jáffut (pl.)

jauhohiukkanen jáf´fočalbmi

jauhoinen jáf´fu/i (-os)

jauhosavikka spiinnelasta

jauhossa (jauhojen tahrimana) jáffonaga

jauhosäkki jáf´foseahkka

jauhottaa jáffohuhttit

jauhottua (likaantua jauhoihin) jáffohuvvat

jelpata helpet

jesuiitta jesuihtta

jiekiö (näskäin, kaavinrauta) jiehkku

jne. (ja niin edelleen) jna. (ja nu ain)

jo juo; joko olet käynyt siellä?juogo leat fitnan doppe?

jodi jode

joenniska  oaivvuš, lusmi ~ luspi

joenpohja jogabodni

joenranta johkagáddi ~ johgáddi

joensuu (jokisuu) joganjálbmi

jogurtti jogurta

johdanto láidehus, álggahus

johdattaa (johonkin asiaan) láidet, láidestit

johde jođas; (lohipadon johde)čuollu; (patoverkon johde)vuojahat

johdeaita (porokaarteessa) vuopman, vuoma(n)

johdin (kiel.) suorggis

johdinaita (kaarteen) sivlá ~ sivli, seaibbuš, soadji ~ soadjá

johdonmukainen logalaš, konsekveanta

johdonmukaisuus logalašvuohta, konsekveansa

johdos (kiel.) suorggus, suorggádus

johdosta geažil, dihte

johon masa

johonkin, jonnekin  juosat, gosa nu

johtaa (kiel.) suorggidit, surggiidahttit

johtaa (sähköä) jođihit, sirdit

johtaa  (toimintaa) jođihit, hovdet

johtaja jođiheaddji, hoavda, direktevra, njunušolmmoš, njunuš

johtava lääkäri hoavdadoavttir

johto (kunnan, valtion tms.) njunnošat; valtionjohto on tästä asiasta näin päättänyt stáhtanjunnošat leat dán áššis ná mearridan

johto (sähköjohto tms.) jođas

johtoasema njunušsadji

johtoelin stivrenorgána

johtohenkilöt (pl.) njunnošat (pl.)

johtokunta stivra; johtokunnan kokousstivrračoahkkin

johtolause (kiel.) gáldocealkka

johtopäätös jurddaboađus, konklušuvdna; tehdä johtopäätösárvvoštallat, konkluderet (N)

johtosolukko jođasseallat (pl.)

johtua (jostakin) boahtit (+ lok.), čuovvut (+ lok.), johttut (+ lok.) (R)

johtua (lämmöstä, sähköstä) johtit, sirdásit

joikaavainen juoigalas

joikailla juoiggadit, livddadit, livdet

joikata juoigat; (vähän)juoiggastit, (vaivattomasti)rohttet, rohttestit, juoiggadit, geasašit; ruveta joikaamaanjuoigagoahtit, juoiggastit

joikauttaa (panna joikumaan) juoiggahit

joiku (joikuminen)juoigan, (tietyn ihmisen, paikan jne.)luohti, livda, (tietty melodia sanoineen)juoiggus

joka mii; (ihmisestä) gii

joka  (jokainen) juohke

jokainen (joka ikinen) juohkehaš, juohkeokta; juohke (attr.)

jokamiehenoikeus juohkeolbmovuoigatvuohta, buohkaidriekti

jokapäiväinen beaivválaš

joki johka; (pienehkö)jogaš, (suuri tai seudun suurin)eatnu, deatnu

jokilaakso leahki, roggi

jokilaakso (metsäinen) vuopmi, vuomádat, vuomuš; muuttua metsäiseksi jokilaaksoksivuomáiduvvat, ruveta muistuttamaan metsäistä jokilaaksoavuomástahttit

jokilatva johkagiera ~ johgiera

jokin juoga, muhtun ~ muhtin

jokiranta johkagáddi ~johgáddi

jokiuoma johkaroggi

jokseenkin oalle, viehka, joksege (R)

joksikin, jonakin juonin, manin nu

joku muhtun ~ muhtin, soam/is (-es)

jokunen (ei kovin monta) soames; oli vain muutama porolei dušše soames boazu

jolkuttaa (esim. sudesta) ruohttat, gaŋgguhit, njaŋgguhit, njaŋggardit, šoalvvuhit, guohcat (R)

jolla jol´la, jolá

jollainen makkár, makkáraš

jollakulla soapmásis, geas nu

jollekulle soapmásii, geasa nu

jolloin  goas, go

jomottaa várkat, vearkat

jompikumpi juobbágoabbá, goabbá nu

jonakin, joksikin juonin, manin nu

jonkinlainen (jonkunlainen) juogalágan

jonnekin, johonkin juosat, gosa nu

jono  gurgadas, ráidu, ruvgadas, goallus

jonossa (poroista) ruvgalassii ~ ruvgolassii; lähteä laukkomaan jonossaruvgalit

jopa juoba ~ juobe

jorina šurra, šoambbisteapmi, šluppardeapmi

jorista šurrat, šoambbistit, šluppardit

jos jos ~jus ~ juos

joskin jos juo gal

joskus muhtumin ~ muhtimin, goas nu, oktii, gearddi; (toisinaan)gaskkohagaid, gaskkaid, duollet dálle, duolluid dálluid, duo dá

jospa vare, beare, vare dal juo; jospa olisin nyt siellä!vare livččen dál doppe!

jossa mas

jossakin, jostakin juostá, gos nu

jossitella joshallat; sinä olet taas siinä jossittelemassadon leat vuot das joshallamin

jotakin juoidá, maid nu

jotakuta soapmása, gean nu

jotenkin juogaláhkai, juoga ládje, mo nu

jotkut muhtumat ~ muhtimat, soapmásat

jott/en,-et, -ei (jne.) ama/n, -t, s- (jna.)

jotta vai, ahte

jouduttaa (nopeuttaa) jođálmahttit; (hoputtaa)hoahpuhit, gáhčahit

jouhi juovka

jouhilevä birralávži

jouhimato juovkamáhtu

jouhisara juovkalukti

jouhisorsa vuojaš

jouhivita čáresvihti

joukko joavku

joukkoharha joavkogáddu

joukkokuolema (eläinten) jápmu

joukkoliikenne joavkojohtolat

joukkoon, sekaan, mukaan jovkui, searvái, seahkái

joukko-osasto (mil.) joavkoossodat

joukkotiedotusväline joavkodieđihangaskaoapmi

joukkoviestin joavkomedia

joukkue joavku, lága

joukoittain dohkiid dohkiid

joukolla  (porukalla, yhdessä) álbmogassii, searválagaid

joukolla ks. yhteistuumin

joukossa  (seassa, mukana) joavkkus, searvvis, seagis

joulu  juovllat (pl.), joulu-juovla-

jouluaamu juovlaiđit

jouluaatto juovlaruohtta

jouluilta juovlaeahket

joulujuhla juovlafeasta

joulukirkko juovlabgirku

joulukuu juovlamánnu

joulukuusi juovlaguossa

joululahja juovlaskeaŋka

joululaulu juovlalávlla

joululoma juovlaluopmu

joulumänty juovlabeahci

joulunaluspäivät (pl.) ruohttabeaivvit (pl.)

joulunpyhät  (pl.) juovllat (pl.), juovlabasit (pl.)

joulupukki juovlastállu, juovlaáddjá, juovlagállis, juovlabuhkke (S), juovlanigá (N)

joulupuu juovlamuorra

joulupuuro juovlasuohkat, juovlabuvru

joulupäivä juovlabeaivi

joulupöytä juovlabeavdi

jouluruoka juovlaborramuš

joulutähti juovlanásti

jouluvirsi juovlasálbma

jouluyö juovlaidja

journalisti journalista, aviisaolmmoš

jousi dávgi

jousi (hist.) juoksa

jousipyssy dávgebis´su

jousisoitin dávgečuojanas

joustaa dávggastit, mieđihit, sodjat

joustamaton gágga/t (-dis), dávggasmeahttun

joustava  dávggas (-is), soddjil (-is); tulla joustavaksidávggasmuvvat

joutaa (olla aikaa tehdä jotakin) astat; joudatko käymään luonani?asttatgo fitnat mu luhtte?

joutaa (vähät välittää toisen tekemisistä) juollut, joavdit; hän kyllä joutaa odottaason gal juollu ~ joavdá vuordit

joutava  joavdelas

joutavuus (tyhjänpäiväisyys) joavdelasvuohta

joutilaisuus joavdelasvuohta

joutilas joavdelas; olla joutilaanajoavdelastit

joutoaika astu, astoáigi, joavdu

joutomaa joavdelas eana(n)

joutsen njukča

Joutsenen tähtikuvio Ruos´sanásttit (pl.)

joutua (johonkin)šaddat (gosa nu), gártat (gosa nu); (tekemään jotakin)šaddat ~ gártat ~ suhččot ~ gáržžohallat ~ gáržot ~ bággehallat (dahkat juoidá)

joutuisa (työnteossa) joavdil (-is), doabmil (-is), geargil (-is) gearga/t (-dis), gergeš (-is), ábas

jugoslaavi jugossláva

jugoslavialainen jugoslavialaš

juhannus mihcamárat (pl), jonssot; juhannus-mihcamar-, jonssot-

juhannuskokko mihcamardolla, jonssotdolla, mihcamarsuovvasat (pl.)

juhannusviikko mihcamarvahkku

juhla ávvudeapmi, riemut (pl.), heajat (pl.), meassut (pl.), feasta; juhla-ávvudan-, riepmo-, headja-, feasta-

juhla-ateria ávvudanmállásat (pl.), riepmomállásat (pl.)

juhlahuoneisto riepmolanjat (pl.)

juhlakirja riepmočála

juhlakokous ávvudančoahkkin

juhlakulkue prosešuvdna

juhlallinen allaáiggálaš

juhlamenot (pl.) ávvudanmeanut (pl.)

juhlapyhä allabassi

juhlapäivä illubeaivi, riepmobeaivi

juhlasali feastasále, riepmosále

juhlava allaáiggálaš

juhlavuosi ávvudanjahki

juhlia ávvudit, messostallat, heajastallat; (juopotellen)festet

juhta geasán

jukko (vetohihnan päässä oleva silmukka) juhkku

jukkohihna  juhkkolávži

jukkoreikä (ahkiossa) juhkkoráigi

julistaa almmuhit, gulahit, julggaštit, cealkit

juliste plakáhtta, afiš´ša

julistus julggaštus, almmuhus, celkojupmi, gulahus

juljeta  jolggadit, jolget

julkaisija olggosaddi

julkaista  almmustuhttit, olggosaddit, ilbmadit

julkaisu publikašuvdna, preanttus

julkaisutoiminta olggosaddindoaibma

julkea  jolg/at (-es), sniel/is (-es), heabuh/eapme (-is);tulla julkeammaksisnielásmuvvat

julkeasti jolga

julki albmosii; tuoda julkialmmustuhttit

julkilausuma (ponsi) resolušuvdna, loahppaárvalus

julkinen  almmolaš, almmus, jolggalaš

julkisesti albmosit, albmosii, jolga

julkisivu fasáda, julggabealli

julkistaa almmustuhttit, almmuhit

julkisuus almmusvuohta, almmolašvuohta

julma jul/bmi (-mmes), goav/vi (-es)

julmuus julbmivuohta, goavvivuohta

jumala ipmil; rakas JumalaniIpmilažžan; vastaus hyvän päivän toivotukseenipmelatti

jumalaapelkääväinen  ipmilbalolaš

jumalainen ipmillaš

jumalankieltäjä ipmilbiehttaleaddji

jumalanpalvelus ipmilbálvalus

jumalanpelko ipmilballu

jumalanpilkka ipmilbilkádus

jumalansana ipmilsátni

jumalaton ipmilmeahttun

jumalinen ipmilbalolaš

jumaloida bálvalit, bálvvuštit

jumaluus ipmilvuohta

jumaluusoppi teologiija

jumaluusoppinut teologa

jumittua  (esim. sahasta) háhkásit, gáskásit, cikcasit; (tämän tästä)háhkásaddat, gáskásaddat, cikcasaddat

jumputus boŋkkas

juna toga, gárga, juná (S)

juntata (paalu) juntet

juoda juhkat, šlaggat, reavžut, cuhpat, šluhpat, ruhpat, struhpat; (nopeasti) jugistit, hahppalit, čuonádit, cubistit, šlubistit, rubistit, strubistit

juoda alkoholia  ks. juopotella

juoheva  njuovžil (-is)

juohevasti njuovžilit, liktásit

juoksennella viegadit, čuskkodit, attildit, (reippaasti) viehkaladdat

juoksennella (eläimestä) ruohtadit

juoksetin (viilin valmistukseen) lohppehat, lohppehus

juoksettua lohppet

juoksevainen viehkalas

juoksija viehkki

juoksuhauta (mil.) viehkanhávdi, viehkaroggi

juoksujalkaa viega, viehkanlávkái

juoksupoika gohčostat

juoksurata viehkangeainnus

juoksuttaa viegahit; lähteä juoksuttamaan viegaldahttit

juoksutusmaha doggi

juolahtaa mieleen govddiidit millii

juolavehnä vilgesruohtas

juolukka ehtemas, juogut ~ juolut, heasttasarrit

juoma  juhkamuš, jugus

juomakelpoinen jugahahtti; olla juomakelpoinenjugahit; tämän järven vesi on juomakelpoistadán jávrri čáhci jugaha

juomalasi juhkanlássa ~ juhkanláse

juomari juhkki

juomavesi juhkančáhci

juominen juhkan

juomingit (pl.) jugalmasat (pl.)

juomus  (jääverkko) juoŋas

juomustella  (pyytää jääverkoilla) juoŋastit, juoŋastallat

juoni juotna; (kertomuksen)juotna

juonia juonastit, jutnosit, juotnidit, gávváluššat, viehkástallat

juonikas juonalaš, bahájuonalaš, juodná/i (-s), judn/ii (-es); gávvil (-is), viehk/is (-es), šluohk/is (-es)

juonitella juonastit, jutnošit, intrigeret

juonittelu jutnoseapmi, intrigeren

juopotella jugástallat, jugadit, máisttašit, válddašit, válddástallat, váldáladdat, njam´medit, drám´mestallat, viinnastallat; kova juopottelemaanjuhkalas

juopottelu (juominen) juhkan; pitkällinen juopotteluguhkálaš juhkan

juoppo  juhkki, alkoholista

juoppo (viinaanmenevä) jugeš (-is)

juoppous jugešvuohta

juopua juhkaluvvat, gárihuvvat, oaivvahuvvat, oaiváduvvat, viinnahuvvat, šaddat gárremiidda

juopumus juhkanvuohta, oaivvesvuohta, gárrendilli

juoru šláttar, solža, golgosáhka, mátkesáhka, juorru, beakkohus, šurra, šurru

juoruileva  juorrudeaddji, šláttardahkes, hállalas

juoruta šláttardit, solžat, juorrudit, šurrat, šlárvet

juoruämmä šláttaris áhkku, šlárvaáhkku

juosta viehkat, čuoskut, njaccuhit, njaldit, gazzut, boalddihit, attihit, attildit, guoikkuhit; (lähteä juoksemaan)viehkalit, čusket, binddastit, bindulit, njalddestit, boalddáldahttit, deattáldahttit, njuolastit, njivžulit, vuoidalit

juosta (esim. sudesta) ks. jolkuttaa

juotava (juomakelpoinen) jugahahtti; olla juotavaajugahit; tämän järven vesi on juotavaa dán jávrri čáhci jugaha

juotikas njaman

juotos (metallin) jugahus

juottaa (jotakuta)jugahit; (metallia)jugahit

juottokauha skoret

juottovasikka njuoratgálbi

juova  stáhpi, čarggis, sárggis, njuolas

juovuksiin gárremiidda, juhkamassii

juovuksissa juhkan, juhkanoaivvis, gárremiin, gárrenoaivvis, oaivvis

jupakka riidu, moivi, gižžu

juridiikka juridihkka, láhkaoahppa

juridinen juridihkalaš

juristi jurista

juro hálah/eapme (-is), humuh/eapme (-is),

juroa (johonkin) náđđut

jurottaa náđ´đát

jurruttaa (ajaa) jurahit

justeeri (tukkisaha) vearvasahá

justiin justa ~ juste ~ jur

jutaa (kulkea porojen kanssa) johtit; lähteä jutaamaanjohttát

jutaja johtti

jutamaanlähtö johttán

jutamareitti geinnodat

jutamatie johtolat

jutaminen johtin

jutava johtti

jutella háleštit, háladit, humadit, sártnodit, práhtet

juttu (tarina) máinnas, cukca, cuvccas

juttukaveri háleštanskihpár

jututtaa (jotakuta) hálahit (soapmása), ságaškuššat (soapmásiin)

juurakko ruotku, ruotkkuš

juures ruohtasšaddu

juureton ruohtaskeahtes (attr.), ruohttasiid haga

juuri (adv.) justa ~ juste ~ jur ~ jura; aivve, aiddo; báljo (ei juuri kukaanii báljo oktage)

juuri (mat.) ruohtas

juuri (puun) ruohtas, ruohcas (R); (juurisäie)veaddi

juurikaan olus, báljo, jur; ei juurikaan lisäännyii olus lassán, ii báljo lassán, ii jur lassán

juurinystyrä ruohtasbullji

juurisävel ruohtasnuohtta

juuriverso ruohtasvesá

juurruttaa ruohtastuhttit

juurtua ruohtasmuvvat; cieggat (kuv.)

juusto vuostá; valmistaa juustoavustet

juustohöylä vuostáheavval, vuostániibi

juustokahvi vuostákáffe

juustola vustehat

juustomuotti vuostálohkki

juutalainen juvddálaš

juutalaisuus juvddálašvuohta

juuttua (tarttua)darvánit, roahkkasit, giddanit; (johonkin kiinni)gáskásit, háhkásit, cikcasit; (puristuksiin)bahkašuvvat

jykevä (esineistä) šumppas (-)

jykevä esine šumpu

jylhä (kalliosta, vuoresta tms.) rámš/šas (-o-), rámš/ui (-os)

jylinä  julla, jupma

jylistä  jullat, jallat, jupmat, julaidit, jalaidit, jumaidit

jyly julla, jupma

jyminä  jupma, boŋkkas

jymistä  jupmat, boŋkit, gupmat, julkit, joahcat

jymistää julkkuhit, boŋkkuhit

jymy  gupma, jupma, joahca

jymähtää jumihit, boŋkkihit

jymäyttää julkalit, boŋkalit

jyrinä jurra, gupma, japma; (ukkosen) čeargun

jyristä jurrat, gupmat, japmat; (ukkosesta)čeargut

jyrketä ceagganit, ceakkagit

jyrkkä ceakkus, ceakko-, gomu-, ráđ/us (-os)

jyrkkä vaara heaŋggovárri

jyrkänne heaŋggu, ceakkobákti, ceakkus, gomu

jyrsijä (esim. hiiri) cieban, jurssán

jyrsiä  jursit ~ jursat, jahlidit; innokas jyrsimäänjursálas

jyrsiä (esim. hiirestä) ciehpat

jyrähtää jurihit, gumihit; (ukkosesta)čerget

jyrätä (tasaiseksi) dilvet, dulbet

jyske boŋkkas, julkkas

jyskyttää  (intr.) boŋkit, julkit; (trans.) boŋkkuhit, julkkuhit, juskkuhit

jyskytys boŋkkas, julkkas

jyskyä boŋkit, julkit, juskit

jystää justit, jaggit, jahtat, jukkildit

jysähtää juskkihit

jysäyttää  boŋkalit, julkalit, juskalit, juđgalit; (ampuen)joavvalit, joahcalit, jalbmalit

jytinä juhca, boŋkkas

jytistä juhcat, boŋkit

jyvä gordnečalbmi; päästä jyvällegeahčái beassat

jyvänen čalbmi, čalmmáš

jähmettyä stirdut

jähmeä sahpi/t (-dis), stird/dus (-o-)

jäidenlähtö jiekŋajohtin, jiekŋadoadjin, jiekŋavuolgin

jäinen jiegŋá/i (-s), jigŋ/ii (-es)

jäinen jiekŋagal/mmas (-bma)

jäkälä jeagil; nostaa jäkälääjeagildit, jeahkáliid bardit ~ bordit

jäkäläinen (runsasjäkälinen) jeageleaddjá/i (-s), jeahkáleaddjá/i (-s)

jäkälälimppu jeagellimpu

jäkäläluova jeagelluovvi

jäkälätön jeagelh/eapme (-is), jeahkálahtes (attr.); tulla jäkälättömäksijeagelhuvvat

jäkälöityä jeagelduvvat ~jeagilduvvat

jäljennyttää mielddustahttit

jäljennös  kopiija, mielddus

jäljentää kopijastit, mielddustit, mielddustahttit

jäljessä  maŋis, maŋábealde; jäljestä päinmaŋil

jäljetä guorrat luottaid

jäljetön luottah/eapme (-is); kadota jäljettömiinluottahuvvat

jäljiltä viđá ~ viđi; teurastamisen jäljiltänjuovvanviđá

jäljitellä  plagieret

jäljitelmä plagiáhtta

jäljittely plagieren

jäljittää (seurata jälkiä)guorrat, alkaa jäljittääguorastit; hyvä jäljittämäänvuohttil (-is)

jälkeen maŋŋá, maŋŋil ~ maŋŋel; (perään)maŋŋái

jälkeenjäänyt (erit. henkisesti) bázahallan

jälkeenpäin  maŋálgihtii, maŋŋel ~ maŋŋil

jälkeiset (pl.) vuosat (pl.), maŋibut (pl.)

jälkeläinen maŋisboahtti; jälkeläiset (pl.)maŋisboahttit (pl.), nálli

jälki  (jalanjälki) luodda; jäljet(pl.) luottat (pl.), sudenjäljet(pl.) gumppeluottat (pl.)

jälkihoito maŋŋedikšu

jälkijoukko  (esim. porotokassa) maŋuš

jälkikasvu maŋisboahttit (pl.)

jälkikirjoitus maŋŋečálus

jälkikoira guorranbeana

jälkikäteen maŋálgihtii

jälkimmäinen maŋit

jälkipainos maŋŋepreanttus

jälkipuoli maŋábealli; jälkipuolellamaŋábealde, jälkipuolellemaŋábeallai, jälkipuolelta, jälkipuoltamaŋábeale

jälkipää maŋágeahči; jälkipäässämaŋágeahčen, jälkipäähänmaŋágeahčai, jälkipään kauttamaŋágeaže

jälkiruoka maŋŋeborramuš, deattáldat, bajálaš

jälkitavu (kiel.) maŋŋestávval

jälkivaatimus maŋŋegáibádus

jälkiä guorrat luottaid

jälleen vuot, fas, dás

jälleennäkeminen oaidnaleapmi; jälleennäkemisiin, näkemiinoaidnaleapmai

jälleenrakentaminen ođđasishuksen; heti sodan päätyttyä alkoi jälleenrakentamisen aikadalá maŋŋá soađi álggii ođđasishuksema áigi

jälsi  álus

jämerä starg/gas (-a), stáđis

jämäkkä starg/gas (-a), stáđis

jämäkästi starga

jämäköittää starggasmahttit

jämäköityä starggasmuvvat

jäniksenpoika njoammelčivga

jänis njoammil

jänishousu njoammelhiitta

jänisrutto njoammelrohttu, njoammeldávda

jänkä jeaggi; (kapea, vetinen)vuohčču, (jänkää muistuttava) jeakkádat

jänkäkurppa uhcameahkástat, jeaggemeahkástat

jänkäsirri suotnjoviroš

jänne deahkkesuotna, suotna; (lihassa oleva)njárčá

jänne (jousessa) suotna

jänne (mat.) dávgesuonjar

jännesaha suotnasahá

jännetulehdus vietnan

jännite  (elekt.) gealdda, gealdu

jännitin (viritin) gealddáhat

jännittyä gealdašuvvat, šaddat gealdagassii ~ gealdagii; jännittynytgealdagasas, gealdagis

jännittävä gelddolaš, geld/ui (-os), čearggus

jännittää (jousi, pyssy) gealdit

jännittää (psyk.) jierástuddat, gealdagasas leat; häntä jännittison jierástuttai, son lei gealdagasas

jännitys gealdagas

jännityskirja (jännäri) gealddagirji

jännitystila gealdagasdilli

jännä gelddolaš

jäntevä dávggas (-is)

jänö (jänöjussi) njoammelaš, njoammelčivga

järistys doarggástus

järistä doarggistit; alkaa järistädorggiidit

järjellinen jierpmálaš

järjestellä ordnet, ordnestallat

järjestelmä vuogádat, systema

järjestelmällinen vuogádatlaš, systemáhtalaš

järjestely ordnedeapmi, organiseren, ortnet

järjestys  ortnet; (esim. huoneessa) skihkka; (kuri)stivra

järjestysluku ortnetlohku

järjestysmies ortnetdoal´li; (ovella) uksafákta

järjestyssääntö ortnetnjuolggadus

järjestyä  ordnašuvvat, ortniidit

järjestäjä  (tapahtuman) lágideaddji, ordnejeaddji

järjestäytyä ortniiduvvat, organiseret iežas

järjestää (tapahtuma) lágidit, ordnet

järjestö organisašuvdna

järjettömyys jierpmehisvuohta

järjettömästi jierpmeheamet

järjetön jierpmeh/eapme (-is)

järkeillä jierpmástallat, resonneret, filosoferet

järkeistää rationaliseret

järkevyys jierbmivuohta

järkevä jierbmá/i (-s), jearggalaš; (ikäisekseen) jierpmaskas

järki jierbmi, jearga; täysissä järjissäänolles jirpmiid alde; olla järjiltäänbieđđat, mielahuddat

järkiintyä jierbmat; saada järkiintymäänjierbmadit

järkiperäinen rationálalaš, jierpmálaš

järkyttävä suorggatlaš, guoskkaheaddji

järkyttää guoskkahit ~ lihkastahttit sakka

järkytys hirbma, šohkka

järkähtää sparggihit ~ sparggehit

järkäle bákti

järripeippo vintán

järvenranta jávregáddi

järvetön jávrreh/eapme (-is)

järvi jávri; järvinen jávrá/i (-s)

järviheinä šleancasuoidni

järvikaisla jávrerávra

järvikala jávreguolli

järvikorte čáhcehoaš´ša

järviruoko  ruoš´ši

järvisätkin ráiski

järvitaimen guovžur

jäsen (raaja) lahttu

jäsen (seuran tms.) lahttu, miellahttu (N)

jäsenmaksu lahttomáksu, miellahttomáksu (N)

jäsenmäärä lahttolohku, mielláhttolohku (N)

jäsennellä analyseret

jäsentely analyseren

jäsenyys lahttuvuohta, miellahttuvuohta (N)

jäte bázahus, ruska

jätehuolto bázahusfuolahus

jätellä guođđalit

jätevesi bázahusčáhci, luoittačáhci

jätkä jeatká; hyvä jätkägarra bojá, oalle lunta, kova jätkäruovdi; (korteissa)kneakta, soalddát

jättiläinen jiehtanas

jättiläishai šuorja

jättäjä guođ´đi

jättäytyä geassádit; (syrjään) geassádit olggobeallai

jättää guođđit; (vähin erin)guođildit

jättö guođđin

jättöpaikka guođđinsadji

jättöpäivä guođđinbeaivi, doaimmahanbeaivi

jätättää guođihit; (kellosta)maŋidit

jäykentyä starggasmuvvat, stiivut

jäykentää starggasmahttit

jäykistyä  stirdut, doaŋgut, gáŋggeštuvvat; starggasmuvvat, garrat

jäykistää stirdudit, doaŋgudit; stargadit, starggasmahttit, garradit

jäykkä stird/dus (-o-); (jäsenistä)doaŋggas (-is), gágga/t (-dis)

jäykkäkouristus doaŋgegeasáhat, tetánus

jäykkänata garrasinut

jäykästi starga, doaŋgasit, doŋgget

jäytää borrat, ciehpat

jää jiekŋa

jäädyke galbmádat

jäädyttämö galmmáhat

jäädyttää galbmit, galmmihit; (jääksi tai jäiseksi)jiekŋudit; (joki, rannasta rantaan)čatnat

jäädä báhcit

jäähalli jiekŋahál´la

jäähdytin čoaskudanbierggas; (autossa)radiáhtor

jäähdyttää čoaskudit

jäähtyä čoaskut; (kylmäksi) galbmot

jäähyväiset (pl.) earrodearvvuođat (pl.)

jääkaappi jiekŋaskáhppe

jääkaira jiekŋanábár

jääkarhu jiekŋaguovža

jääkausi jiekŋaáigi

jääkerros jiekŋageardi

jääkiekko jiekŋaskear´ru, hockey; jääkiekkoillajiekŋaskearrostallat

jääkuikka áhpedovtta

jääkuori jiekŋagarra, bulži ~ spulži; saada jääkuoribulžut~spulžut,muodostaa jääkuoribulžudit~spulžudit

jääkylmä rá/ttas (-dda), jiekŋagal/mmas (-bma)

jääkyyhky hálkagonagas

jääkäri jeagár ~ jágár

jäälautta baldu

jääleinikki noarsa

jäälokki ábirievssat

jäämistö báhcán opmodat, báhcu; (kuolinpesä)jápminbeassi, árbebeassi

jäänmurtaja jiekŋadoajár

jäänne  bázahus

jäännös reasta

jääpaakku (karvoituksessa) skilži; paakkuuntua (karvoitus)skilžut, paakkuiseksi jäätynyt (karvoituksesta)skilž/žas (-a)

jääpala jiekŋabihttá

jääpallo jiekŋaspábba

jääpeite jiekŋagovččas

jääpuikko jiekŋabuiku

jääräpäinen ceaggá/i (-s), oaivá/i (-s)

jääsade čođđu

jääsohjo jiekŋasoavli ~ jiekŋašoavli; (merijäällä)surpá

jäätelö lákcajiekŋa, iisa (N)

jäätie jieŋas, jiekŋageaidnu

jäätiedotus jiekŋadieđáhus

jäätikkö jiehkki; jäätikköinenjiehkká/i (-s)

jäätiköityä jiehkkiluvvat

jäätuura gáldosáiti

jäätyminen jiekŋun

jäätymispiste jiekŋunčuokkis

jäätyä  jiekŋut, galbmot 

jäätää  galbmit, galmmašit; (esim. joki rannasta rantaan)čatnat

jääverkko (juomus) juoŋasfierbmi, juoŋas; pyytää jääverkoillajuoŋastit, juoŋastallat

jäävesi jiekŋačáhci

jäävi easttalaš, inhabiila

jäävuori jiekŋavárri

jököttää ceaggát, ceakkildit, stoalpát, soabbát, stáipát, stávrát, doardnát; näkyi siellä kauempana jököttävänoidnui doppe dobbelis stoalpámin

jörö humuh/eapme (-is), hálah/eapme (-is)

K

kaadattaa (esim. kahvia kuppeihin) leaikkuhit, njoarahit

kaadattaa (puita) njeaiddihit, čuohpahit

kaadella (esim. kahvia kuppeihin) leaikut, leikkodit, njoaradit

kaadella (esim. puita) njeaidalit, čuohpadit

kaadella (jotakin astiasta) šávgut, šávgguhit

kaadella (kumoon) gomohallat ~ gomáhallat

kaahata  girddihit, luoittihit, šávahit, šuvgguhit

kaakao kakáo

kaakattaa gahkkat ~ gahkkit, haŋkit; (riekosta)beavkit, beavkut, skeaikit

kaakeli káhkal

kaakeliuuni káhkaluvdna

kaakeloida káhkalastit

kaakko nuortalulli; kaakkoonnuorttaslulás, kaakossanuortanlullin

kaakkoistuuli nuortaluládat

kaakkuri gáhkkor

kaali gálla

kaalikääryle gállagiesaldat

kaaliperhonen gállabeaiveloddi

kaalivalvatti gállajeađjá

kaamea gáppus, issoras; tulla kaameaksigápposmit

kaamos skábma; tulla kaamosskábmaluvvat, joutua kaamoksen yllättämäksiskábmaluvvat

kaaos káos, moivi

kaapata váldit, riv´vet; (mukaansa)faskkastit, rábádit

kaapeli kábel

kaapia faskut

kaappi skáhppe ~ skábe ~skáhppa

kaapu gákti

kaara (puinen kaukalo) gárri

kaarella (adv.) geavllil, geavrril, gával

kaareutua sodjat, gávvat, geavllagit

kaareva gávvar (-is), geavl/las (-e-)

kaari geavli; (veneen)rággu, (ahkion)fierra

kaari (mat.) dávgi

kaarikäytävä (korvassa) geavleoarri

kaaripuu  (veneen) rággu; kaaripuun aines rákkus

kaarisaha dávgesahá

kaaristaa (sitoa ahkion, reen kuorma) gárrat, gáradit, gárastit; kaaristettunagárragis, gárrasis, gárragasas, kaaristetuksigárragii, gárrasii, gárragassii

kaariste (kuormaside) gárastat ~gárostat

kaarisulku dávgeruohtu, dávgi

kaarlenvaltikka gonagasčoalči

kaarna bárku

kaarnikka čáhppesmuorji

kaarre (porojen erotteluun tarkoitettu aitaus) gárdi, áidi, jorri

kaarre, loiva mutka  (esim. joessa) gávva

kaarrella (joesta, polusta tms.) mohkohallat, molkkohallat, mohkkasaddat, moalkkardallat

kaarrella (lentävästä linnusta) geavlut, skirvehallat, skav´vehit, skav´vehallat

kaartaa (esim. juostessa) gevlet, mohkastit

kaartilainen gardista

kaartua (esim. joesta, tiestä)gávvat, gávvasit, giessat, sodjat, sodjasit, mohkkasit, moalkasit

kaasu gássa

kaasuase gássavearju

kaasukehä gássageardi

kaasumainen gásalágan

kaasupoljin gássaduolmman

kaasurauhanen (anat.) gássaráksá

kaasutin gássár

kaataa (astia kumolleen) gomihit; (vahingossa)heavahit

kaataa (esim. hallitus) gomihit

kaataa (esim. kahvia) njoarrat, leiket; (nopeasti)njor´ret, njor´restit, leiket, leikestit

kaataa (jotakin astiasta, kerran) šávgalit; (jotakin astiasta, kerran, runsaasti)šávget

kaataa (puita) njeaidit, čuohppat; (nopeasti)njeaidilit, čuohpastit

kaataa roiskauttaa dišket, diškkastit, diškalit

kaatopaikka ruskabáiki, doapparbáiki, duvdnebáiki

kaatosade ráššoarvi

kaatua (astiasta, autosta tms.) gopmánit; (astian sisällöstä)heavvanit

kaatua ravgat; (yllättäen)ravggihit; (suulleen, vatsalleen)gopmulit; (nenälleen, rähmälleen)snuittet, snuhkormastit; (kompastuen)guossat, ruossat (ks. kompastua)

kaatua (sodassa)gahččat

kaatuilla ravggadit

kaatumatauti jámálgaddanváddu, gahčadanváddu, epilepsiija; olla kaatumatautinen jámálgaddat

kaatumatautinen jámálgaddi, epileptihkkár

kaava minsttar, skovvi, lávva

kaava (kaavoituksessa) lávva (S), plána (N)

kaava (mat.) čoavdda

kaavake skovvi

kaavamainen skemáhtalaš, stereotiippalaš

kaavin faskkon, faskkan; (nahan)jiehkku

kaavio skovvi, skovádat, lávadat, minsttar

kaavoittaa lávvaplánet

kaavoitus lávvaplánen

kadehdittava gáđaštan veara

kadehtia gáđaštit

kadetti (mil.) kadeahtta

kadettikoulu kadeahttaskuvla

kadoksiin láhppasii, láhppagassii

kadoksissa láhppasis, láhppagasas

kadonnut poro láhpas; kadonneet porot (hukkaporot)láhppasat

kadota  láhppot; (yksi toisensa jälkeen) láhppodit, (jäljettömiin)luottahuvvat

kadota (häipyä) jávkat; (nopeasti)jávkkihit

kadottaa láhppit; (näkyvistään)láhpehit; (toinen toisensa tai yhteys toisiinsa)láhpáhallat, láhpadit; (usea esine tai usein)láhpadit; (taipuvainen kadottamaan esineitään)láhppálas

kadotus (rel.) gáđohus

kadunkulma gáhttačiehka

kaduttaa häntä kaduttison gađai

kahahtaa goasihit

kahakka stuibmi, gižži, gižžu

kahdeksan gávcci; kahdeksan ihmistä, kahdeksan joukkogávccis; kahdeksan kertaagákcii

kahdeksankymmentä gávccilogi ~gákcilogi

kahdeksanneksi (lueteltaessa) gávccádassii

kahdeksannes gávccádas

kahdeksantoista gávccenuppelohkái

kahdeksas gávccát

kahdeksasosa gávccádas

kahdeksastoista gávccenuppelogát

kahdeksattakymmentä gávccátlohkái; kahdeksatta kymmentä käyvä henkilögávccátlohjahkásaš olmmoš

kahdeksikko  gávcceš

kahden  guovttá; kahden keskenguovttá gaskan

kahdenkeskinen guovttágaskasaš

kahdenlainen guovttelágan

kahdentua duppalduvvat

kahdestaan guovttá

kahdesti  guktii, guovtte geardde, guovtte háve

kahdestoista guoktenuppelogát

kaheli  ks.typerys

kahina skoahpa, skoahča, goassa

kahista skoahpat, skoahčat, goassat

kahisuttaa skoahpalahttit

kahlaajalintu gálašeaddjiloddi, gálán

kahlaamo (joen ylityspaikka) gála, suohpa, gáláhat (R)

kahlailla gálašit

kahlata gállit; (erit. lumessa)muovlat; kuljettaa kahlaamallagálihit

kahlausjälki gáláhat

kahleet (pl.) ruovddit (pl.), láhkkit (pl.)

kahlehtia bidjat láhkkiide, gehtegiidda, ruvddiide

kahluukeli gáládat

kahmaista  govádit, čogádit, rábádit, rábastit, goapmirastit

kahnaus stuibmi

kahtaalla, kahtaalta guovttil, guoktil

kahtia guovdat, beallái; jakaa kahtiajuohkit guovdat ~ beallái

kahtiajako guoktejuohku ~ guovttejuohku

kahva geavja; varustaa kahvallageavjadit; kahvoitettunanađđagasas, kahvoitetuksinađđagassii

kahvaton nađah/eapme (-is)

kahvi (juotava)káffe, (papuina, jauhettuna)káfet; (kahvissa, kahvin tahrimana)káffenaga

kahvi káffe ~ gáffe

kahvikuppi káffegohppa ~ káffegohppu

kahvila kafea, káffestohpu

kahvinporot (pl.) rukkat (pl.), rugat (pl.), botnit (pl.), sumpu

kahvipannu  káffegievdni

kahvipussi káffeseahkka

kahvipöytä káffebeavdi

kahvistella káfestallat

kahvitauko káffeboddu

kahvitella káfestallat

kai  almma ~ amma ~ ama; (kyllä kai)várra, vis´sa

kaide  (portaiden) doarjjamuorra, dorjjohat

kaihdin suojus, šearbma

kaihi smáiti; saada kaihismáitut

kaihtaa garvit, garvvašit, viggat vealtat

kaikenlainen buotlágan, juohkelágan

kaiketi ammal

kaikinpuolinen buotbeallásaš

kaikkein (+ superl.) buot (+ superl.); kaikkein parasbuot buoremus, kaikkein huonoimminbuot fuonimusat

kaikkeus buotvuohta

kaikki buot, visot; kaikki ihmisetbuohkat; kaikki yhdessäálbmogassii

kaikki (kokonaan) buot, visot, visožit, jalga; kaikki tyynnidivdna, gait, gaitdivnnat, gaitdin, visovisot, buotrat

kaikkiaan buohkanassii, oktiibuot; kaiken kaikkiaanbuot buohkanassii

kaikkialla juohke sajis, miehtá

kaikkinainen juohkelágan

kaikkiruokainen buotbor´ri

kaikkitietävä buotdiehtti

kaikkivaltias buotveagalaš

kaikota gáidat

kaiku skádja, gádja, skáiggas

kaikua skádjat, gádjat, skáigit

kaikuluotain skádjaseasan, gádjaseasan

kaikuva skáddjil (-is), gáddjil (-is), skáigil (-is)

kailottaa gáššat, šeapmat

kailottaja gášan, šeaman

kailotus gášša, šeapma

kaima gáibmi; kutsua (jotakuta) kaimakseengáimmástallat (soapmásiin)

kaimakset (keskenään) gáimmežat; olemme kaimaksialetne gáimmežat

kainalo gieđavuolli; kainalossagieđavuolde, kainaloongieđavuollai

kainalosauva gieđavuolsoabbi

kaino u/dju (-jus), ui/dni (-nnes), njáiggas (-is), njáig/u (-gos); tulla kainommaksi uidnut

kainostella ujostallat, udjosaddat, njáiggostallat, jieppadit ~ jiebbadit

kainous udjuvuohta, uidnivuohta

kaipa almma, ama, ammal

kaipaus (kaipuu) ohcaleapmi, váillaheapmi, áibbašeapmi, háliidus

kaira (jokihaarojen välinen maa) skáidi

kaira ks. pora

kaisa (lumihuippuinen korkea tunturi) gáisá~gáisi

kaisla rávra

kaista (ajoradan) gurggástat

kaistale stielas

kaitapalpakko seakkahávggarássi

kaitasarvi (porosta) rožoaivi

kaitavirna seakkasáhpal

kaitsea  (poroja)guođohit, geahččat; (lapsia)geahččat, oaidnit

kaitselmus (rel.) sál´lemuš

kaiutin, kovaääninen skájanas, skájan

kaivaa goaivut, roggat; (kerran, nopeasti)goaivvastit, rokkastit; tulla kaivetuksi roggašuvvat

kaivannainen (miner.) rokkanas

kaivanto  goivvohat, rokkahat

kaivata  áibbašit, ohcalit, váillahit, huovidit

kaivella goivvodit, rokkadit

kaiverrus graveren, gobadeapmi

kaivertaa graveret, gobadit (niibegežiin)

kaivin goaivvan

kaivinkone rogganmašiidna

kaivo gáivo ~ gáivvo

kaivonvintti vinte ~ vinta

kaivos ruvke, kruv´vá ~ gruv´vá

kaivos (josta poro voi kaivaa jäkälää) goaivvis

kaivuri goivvon

kaivuukuoppa (poron lumessa) suovdnji

kajahdella skájaidit, gájaidit

kajahtaa skájihit, gájihit

kajastaa (valosta) skuotnjat, šlietnjut, guojihit, vuollasit

kajava gádjit

kajo skuotnja, šlietnjun; čuvggodeapmi, vuosttas čuovga

kajota  (johonkin) duohtadit (+ akk.)

kajuutta gájot

kakaista govlládit; (erit. pikkulapsesta)čol´let, (useamman kerran)čollut

kakara čivga, dihkki, divri, buoska

kakata baikit; (pikkulapsesta)buhkkat

kakka baika; (pikkulapsen)buhkka

kakkonen guvtteš, guovttáš, guovttetál´la (N)

kakkosnelonen (sahatavarasta) guovttegearnjelješ

kakku gáhkku

kaksi guokte

kaksihaarainen  guovttesuorat

kaksihuoneinen guovttelanjat

kaksijalkainen guovttejuolggat

kaksikerroksinen guovttegearddáš

kaksikielinen guovttegielat

kaksikielisyys guovttegielatvuohta

kaksikko (kaksi ihmistä) guovttis, guovttos

kaksikko (kiel.) guvttiidlohku, duála

kaksikymmentä guoktelogi

kaksin  guovttá

kaksinen (kaseva, hääppönen) fávdná/t (-dis), ráhpat; ei ollut kovin kaksinenii lean nu ráhpat ~ áktánas, hän ei voi kovin kaksisestison ii veaje nu ráhpadit

kaksineuvoinen (kasveista) guovttenevvot

kaksinkertainen guovttegeardán, guovttegeardásaš, duppal-; kaksinkertaistaadahkat guovttegeardásažžan, duppalastit; kaksinkertaistuašaddat guovttegeardásažžan, duppalduvvat

kaksio guovttelanjat visti

kaksiraiteinen guovtteluottat

kaksiselitteinen guovttečilggolaš

kaksisirkkainen (kasveista) guovtteiđot

kaksisuuntainen guovtteguvllot

kaksitahtinen (moottori) guovttetávttat

kaksitavuinen guovttestávval-

kaksiteräinen guovtteávjjot

kaksitoista guoktenuppelohkái

kaksittain (ihmisistä) guoktásiid guoktásiid; (esineistä)guvttiid guvttiid

kaksitulkintainen duppaldulkohahtti

kaksiulotteinen guovtteolat

kaksoiskantalihas váhkkádeahkki

kaksoiskappale duppalstuhkka, dubleahtta

kaksoisolento hápma, veaiga

kaksoispassi duppalpás´sa

kaksoispiste duppalčuokkis

kaksoistutkinto duppaldutkkus

kaksonen jumeš, jumešbealli; kaksosetjumežat, curregat, currežat, kaksos-jumeš-, čurreš-

kala guolli; kalaisaguol´lá/i (-s), tulla kalaisaksiguoláiduvvat

kalahdella skálaidit

kalahtaa  skoalkkehit, goalkkehit, skoalihit

kalakatos (kuivatun kalan säilyttämistä varten) guolleluokti

kalakeitto guollemálli

kalakoukku roahkan; koukata kalakoukullaroahkastit

kalalokki báiski

kalamies (hyvä saamaan kalaa) guollegoddi, fiskár; hän on aikamoinen kalamiesson lea oalle fiskár

kalankasvattamo guollebiepmahat

kalankuivausteline jiel´li

kalanliemi guoleliepma

kalanliha cuohppa

kalanlima njuovvu ~ njuovu;tahrautua kalanlimaannjuovohuvvat ~ njuovuhuvvat; kalanlimassanjuovunaga

kalanmaksaöljy guolevuodja

kalannahka čuopma, guolenáhkki

kalanpoikanen veajet

kalanpyynti guollebivdu

kalansaalis guollesálaš

kalanviljely guollešaddadeapmi

kalapaikka (josta yleensä saa kalaa) guollesadji

kalaparvi oaivádat, spier´ru

kalapato buođđu

kalapulla guolleguhppár

kalaseita guolleipmil

kalastaa guolástit, bivdit guoli, fisket; (soutamalla)suhkat, (ajoverkolla)golgadit, (verkolla)fierpmástallat, fierbmut, sáimmastallat, (nuotalla)nuohttut, (merralla)mearddástallat, (pitkälläsiimalla)liinnastallat

kalastaja guollebivdi, guolásteaddji, fiskár

kalastella guolástallat, guoli bivddašit

kalastus guollebivdu, guolástus, guolásteapmi, fisku

kalastuskortti guolástangoarta

kalastuskunta guolástangoddi

kalastuslaki guolástanláhka

kalastuslupa guolástanlohpi, bivdolohpi

kalastuspiiri guolástanbire

kalasääski  čiekčá, guollegoaskin

kalatalous guolledoallu

kalatehdas guollefabrihkka

kalatiira guollečearret

kalaton  guoleh/eapme (-is); tulla kalattomaksiguolehuvvat

kalauttaa spáigalit

kalaviipale časkkis

kalenteri kaleanddar

kalenterivuosi kaleanddarjahki

kalikka muorrabihttá

kalina, kolina skálla, skoalkkas, goalkkas, ráhta, šloaŋkkas

kalista (hampaista) cielkkistit, skielkkistit, snoalkkistit

kalista, kolista  skállat, skoalkit, goalkit, ráhtat

kalistaa, kolistaa skálahit, skoalahit, šloaŋkkuhit, ráđahit

kalistin, rämistin, räikkä  skoaran

kalja  ruovttuvuolla ~ ruovttuvuola

kaljama  gálja, lavki, njuohppi, vuožži; tulla kaljamallegálljut, tehdä kaljamagálljudit

kalju bálj/is (-es)

kaljupäinen henkilö báljesoaivi

kalkita gálket

kalkkeutua gálkaluvvat; (ihmisestä)soarviluvvat

kalkki gálka

kalkkikivi gálkageađgi

kalkkuna gálkon

kallellaan ál´lut; (sivullepäin)gárgŋut, (eteenpäin)njahkut, (taaksepäin)njakčut

kallellaan (maaston kohdasta) smilččil

kallio  bákti, gál´li, (sileä)lásis

kallioimarre  báktegáiskkit

kallioinen báktá/i (-s)

kalliojyrkänne  heaŋggobákti

kallioperä  báktevuođđu

kallioseinämä  bákti, stiika

kallis  divrras; kalliilla, kalliiseen hintaandivrasii

kallisarvoinen mávssolaš, divrras

kallistaa ál´let; (nopeasti)ál´lestit

kallistaa hintaa divrudit

kallistaa korvaansa  bealji bivdit

kallistella állohallat, ál´lestallat

kallistua  ál´lanit; (eteenpäin) njahkat

kallistua (hinnaltaan) divrut

kallo  oaivedákti, oaiveskálžu

kallokas (poron kallonahasta ommeltu kenkä) gállot

kallonahka (porolla) gállu

kallonpohja oaivemátta

kalmanhaju gálbmahádja, g áldnahádja

kalotti kalohtta

kalottiuutiset (pl.) kalohttaođđasat (pl.)

kalpea šo/avkat (-vkes)

kalpeanaama šoavkkut

kaltainen láhkásaš, -lágan, -lágaš

kaltaisuus láhkásašvuohta, sulla

kalteva álu-

kalteva  (maaston kohdasta) smilč/čas (-e-); muuttua kaltevaksismilčut

kalteva paikka (maastossa) smilči

kalu bierggas, gálvu, ráđđi, oapmi

kaluste stohpogálvu, viessogálvu

kaluta (lihanjäämät luusta, ihmisestä) sohpat

kalvakka šovkesvarat, goavššas (-is), go/akšat (-kšes); käydä kalvakkaaksi goavššastuvvat, govššodit

kalveta šovkkodit, govššodit, goavššastuvvat, (kuolonkalpeaksi)liikkastuvvat

kalvo  cuozza

kalvosin manšeahtta

kamala issoras, soaiggus

kamara maan kamaraeatnangiera, maan kamarallaeatnama alde

kamari  gámmir

kamari (parlamentin) viessu; yksikamarinen parlamenttiovttavisot parlameanta, kaksikamarinen parlamenttiguovttevisot parlameanta; Englannissa on kaksikamarinen parlamentti, on sekä alahuone että ylähuoneEngláddas leat guovttevisot parlameanta, leat sihke vuolleviessu ja badjeviessu

kamarioppinut gámmeroahppavaš

kameli kamela

kamera gov´venapparáhtta, kamera

kamiina kamiidna

kammata čohkut

kammi gám´me, buvri, lavdnjebuvri

kammio  (sydämen) gámmir

kammo  hirbma

kammoksua soaigit

kammottava gáppus, issoras

kamomillasaunio kamomil´lá

kampa čohkun, čogu, gálgan

kampaaja vuoktačuohppi, vuoktadikšu

kampaamo vuoktasaloŋ´ŋa, vuoktadivššohat

kampasimpukka heasttaskálžu

kampata (tehdä kamppi) guossalahttit, guosahit, ruosahit

kampaus vuoktačogus, vuoktamál´le

kampe doappar, šlámbbar, (š)lámbor

kampela finddar; (Tenoon nouseva)guorpmat

kampeutua gággasit, boltasit, boahnárastit

kamppailla dáistalit, dorodit, gámpádallat, gámput, fággádallat

kamppailu dáistaleapmi, doarru, gámpádallan

kamppi guosaheapmi, ruosaheapmi

kampurainen roaŋk/kkas (-e-)

kampurajalka roaŋkejuolgi, šlubbojuolgi

kana vuonccis

kanahaukka goahppilfál´li, vuoncáfál´li, vuonccesfál´li

kanala vuoncáidvisti, vuoncáidviessu

kanalintu eanaloddi, vuonccesloddi

kananmuna vuoncámanni ~ vuoncámonni

kananpoika vuoncáčivga

kanarialintu kanarialoddi

kanava kanála

kanavoida kanaliseret

kandidaatti kandidáhtta

kaneli kánel; (käytettävä aines, jauhot)kánelat (pl.)

kanerva  livdnju, guolbbadaŋas

kanervakasvit (pl.) daŋasšattut (pl.)

kangas gákkis, liidni, diŋga, bivttasdiŋga, stof´fa (N), töija (N)

kangas  (kuolpuna) guolbba ~ guolban

kangaskiuru meahcceleivvoš

kangaskorte guolbbagorddet

kangasmaitikka guolbbamielkerássi

kangasmetsä guolbbavuovdi

kangaspaju ordesieđga

kangaspuut (pl.) gákkesmuorat (pl.), gákkesstuolut (pl.)

kangassieni ruksesguoppar

kangassirri guolbbaviroš

kangastukki (kangaspuissa) uhcabummeš, unnabummeš

kangastus áibmospeadjalastin, áittar

kangasvuokko guolbbanarti

kangeta  gággat

kangistaa stirdudit

kangistua  stirdut, doaŋgut, gáŋggeštuvvat; (kylmästä)gantteštuvvat; (lihaksista) boatkuluvvat ~ boatkuduvvat

kaniini kaniidna

kankea  doaŋggas (-is), doaŋg/i (-ges) gágga/t (-dis)

kankeapuheinen sáneh/eapme (-is)

kanki gákkan, gágga, gáŋga (S)

kankuri gákkesgođ´đi

kannalta  dáfus, beales

kannanotto cealkamuš, oaidnu, beali váldin

kannanvaihtelu nálirievddadeapmi

kannas guotkku ~ guotku, (vesistöjen välillä)muotki

kannattaa (jäästä, hangesta, rakenteesta)guoddit; (jotakuta)guottihit, guottehit, doarjut, doarjalit; (olla kannattavaa)gánnáhit ~ gánnehit ~ gánnihit; (antaa kantaa, pitää kantamassa) guottihit

kannattajajäsen doarjjalahttu

kannattava gánnáhahtti ~ gánnehahtti ~ gánnihahtti

kannattavuus gánnáheapmi, gánnáhanvuohta, gánnáhahttivuohta

kannatus (jonkin, jonkun) guottáhus, guotteheapmi, doarjja, doarjun

kannatusyhdistys doarjjasearvi

kanne váidda

kannella guoddalit, váidalit

kannettava guoddin-; kannettava laiteguoddinbierggas

kanniskella guottašit, guottildit

kannu lihtti, gán´no

kannu (vanha vetomitta, kaksi litraa) gádnu; kannun (kaksi litraa) vetävägádnosaš

kannus (koiralla) siekkis

kannusruoho čur´rorássi

kannustaa  arvvosmahttit, roahkasmahttit, movttiidahttit, motiveret, oaivadit, oldet

kannustus arvvosmahttin, roahkasmahttin, movtiidahttin, motiveren, oaivadus, oldehat

kanootti kanohtta

kansa  álbmot, gánsá (R)

kansainvaellus álbmogiidvádjolus

kansainvälinen  álbmogiidgaskasaš, riikkaidgaskasaš, gaskariikkalaš (N)

kansakoulu  álbmotskuvla

kansakunta našuvdna

kansalainen álbmotlahttu, stáhtalahttu, riikkavuloš (S), stáhtaborgár (N)

kansalaisjärjestö álbmotorganisašuvdna

kansalaisoikeus siviilavuoigatvuohta

kansalaisopisto rávesolbmuidskuvla (S), oahppolihttu (N)

kansalaispalkka borgárbálká (N)

kansalaisuus álbmotlahttuvuohta, riikkavulošvuohta (S), stáhtaborgárvuohta (N), borgárvuohta (N)

kansallinen čearddalaš, álbmotlaš, našuvnnalaš

kansalliskieli riikkagiella

kansallislaulu nationálalávlla, našunálalávlla

kansallismielinen nationalisttalaš

kansallismielinen (subst.) nationalista

kansallismielisyys nationalisma

kansallispuisto álbmotmeahcci

kansallispuku čeardabivttas, bunáda (N)

kansallispäivä álbmotbeaivi

kansallistaa nationaliseret

kansallisuus čearddalašvuohta

kansallisuustodistus čearddalašvuođadovddastus

kansallisuustunnus  riikadovddaldat

kansallisvaltio álbmotstáhta

kansanedustaja riikkabeaiáirras (S), stuorradiggeolmmái (N)

kansaneläke álbmotealáhat

kansaneläkelaitos álbmotealáhatlágádus

kansanheimo  čearda, álbmotčearda

kansanjoukko  olmmošálbmot

kansanjuhla álbmotfeasta

kansankieli álbmotgiella

kansankulttuuri álbmotkultuvra

kansankäräjät stuorradiggi (N)

kansanlaulu álbmotlávlla

kansanliike álbmotlihkadus

kansanmurha álbmotgoddin

kansanmusiikki álbmotmusihkka

kansanomainen populára

kansanopisto  nuoraidskuvla, álbmotallaskuvla (S)

kansanpuolue álbmotbellodat

kansanruno álbmotdikta

kansanrunous álbmotdikten

kansanryhmä olmmoščearda

kansansatu álbmotmáinnas

kansansivistys álbmotčuvgehus

kansantajuinen populára

kansantajuistaa (esim. tieteellinen teos) populariseret, vulgariseret

kansantaloudellinen álbmotekonomalaš

kansantalous álbmotekonomiija

kansantanssi álbmotdánsa

kansantarina álbmotmuitalus

kansantasavalta álbmotrepublihkka

kansanterveys álbmotdearvvasvuohta ~álbmotdearvvašvuohta

kansantulo álbmotboahtu

kansantuote álbmotbuvttadus

kansanvalta demokratiija, álbmotváldi

kansanvaltainen demokráhtalaš, álbmotválddálaš

kansanäänestys álbmotjienasteapmi

kansi lohkki; varustaa astia kannellalohkkádit

kansi (kirjan) bearbma, olggoš

kansi (laivan) deahkka ~ teahkka

kansi (taivaan) almmigoavdi

kansikuva olggošgovva

kansio bearbma

kansleri kánsler

kanslia kansliija

kanslisti kanslista

kansoittaa veahkadit, veaguhit

kanssa Matin kanssaMáhtiin, minun kanssanimuinna, muiden kanssaearáiguin

kanssaihminen nubbi, nubbi olmmoš, lagamuš

kanta (eläinkanta) nálli, máddodat, populašuvdna

kanta (kengän) šušmi; kantakappalejocca

kanta (kolmion) vuođđu

kanta (näkemys) oaidnu, oaivil

kantaa  (käsivarsillaan)guoddit, (selässään, olkapäällään)gurput

kantaa retuuttaa šuibmat

kanta-asiakas fásta guos´si

kanta-asukas eamiás´si

kantaisä máddu

kantaja (jur.) guoddaleaddji

kantajänne šušmesuotna

kantakappale (kengän) jocca

kantakieli vuođđogiella

kantaluku (mat.) ruohtaslohku

kantaluu šušmi, šušmedákti

kantamuoto (eläinlajin) máddu

kantamus  gurpi, gurppas, noađđi; ilman kantamustaguorosnaga

kantapää šušmi

kantasana ruohtassátni

kantasolu eamiseal´la

kantatie máttageaidnu

kantava (jäästä, hangesta) nan/us (-a) ~nan/us (-u)

kantava (lehmästä, vaatimesta) čoavje-; kantavanačoavjjis, kantava lehmäčoavjegussa, kantava vaadinčoavjjet, tulla kantavaksičoavjut

kantava (veneestä, aluksesta) suvdil (-is), suvdi (-s)

kantavuus (veneen, aluksen) suvdilvuohta

kantaväestö álgoveahkadat

kantele  gándil

kantelu (jur.) váidda, guoddaleapmi

kanto guottu, jalŋŋis

kantokyky guoddinnávccat (pl.)

kantolupa (esim. aseen) guoddinlohpi

kantoporo noađđeheargi

kantosatula spagat (pl.) ~ spagát (pl.)

kanttiini kantiidna

kanttori kántor, girkolávlu

kanuuna  kanovdna

kapakala goikeguolli; suikaleina kuivatturákkoguolli

kapakka viidnestohpu

kapakoitsija viidnestobueaiggát

kapaloida giesadit; (komsioon) gietkat

kapalot (pl.) giesaldagat (pl.)

kapasiika roatnet

kapasiteetti kapasiteahtta ~ kapasitehta

kapea (kadusta, kujasta tms.)bask/i (-kes), (nauhasta tms.)sea/ggi (-kka), gea/zzi (-cces); pitää jotakin liian kapeanabaskkášit, seakkášit

kapeaharteinen hárdoh/eapme (-is)

kapeahelmainen healmmeh/eapme (-is)

kapearaiteinen (radasta) seakkaluottat

kapeikko (maastossa) rohči, ruovddáš

kapellimestari kapeal´lameašttir

kapeus baskivuohta, seaggivuohta

kapi (hilsetystauti karvoituksessa) gáittát (pl.); saada kapigáitáluvvat, gáitut

kapina stuibmi

kapinallinen stuibmideaddji, stuimmálaš

kapinoida stuibmidit; alkaa kapinoidastuimmáskit

kapitalismi kapitalisma

kapitalisti kapitalista

kapitalistinen kapitalisttalaš

kappa  (puhtaan valkoinen poro) gabba, hillagabba

kappalainen kapellána, gáhppil

kappale stuhkka, bihttá, gáhppálat

kappaletavara stuhkkagálvu

kappeli kapeal´la

kapseli kápsel

kapteeni (laivuri) kapteaidna, heavsmán´ni

kapteeni (mil.) kapteaidna

kapula soabbi, čoska, gáhpol

kapustarinta bižus

karahtaa skoarihit; vene karahti rantaanfanas skoarihii gáddái

karahvi karáf´fa

karaista buoššudit

karaistua ruovddástuvvat, buoššut

karamelli  njálggis, njálggus, karamel´la

karata gárgidit, gárgát, lovpet

karauttaa šuvgalit, hurgalit, girddihit

karavaani karavána, ráidu

kardemumma kardemum´ma

kardinaali kardinála

karhea roav/is (-a), roa/kkas (-gga)

karheanurmikka roavasuoidni

karheapillike biipogárremas

karhentaa, karkeuttaa roavvudit

karhi hárát

karhu guovža, bierdna (R), bien´na (R), libba (R); (peitenimiä)meahciáddjá, meahcigonagas, muoddááddjá, (naaraasta)muorjegálgu

karhuleikki guovžžastallan

karhunnahka guovžžanáhkki

karhunpesä guovžžabiedju

karhunputki stáloboska, guovžžaboska

karhunruoho guovžžaleagga

karhunsammal diehppedarfi

karhunvatukka čáhppesváđot

kari  (vedessä) gárggu ~ gárgu, boađđu, njuorra

karike mieskkahasat (pl.)

karikko (rannalla) gárggu ~gárgu

karikukko geađgejorgu

karimetso vuoktaskárfa

karista  botkkistit, gávggistit; unet karisivat silmistänimus nahkárat ravge

karistaa botkalit, gávgalit; karistaa (joku) kannoiltaanguođđit (soapmása) maŋábeallai

karitsa  láppis

kariutua cohkkot

karja  (poroista)eallu; (erit. lehmistä)oamit (pl.), šibihat (pl.), gárji

karjaista  čerget, rogádit, rágádit, giljádit

karjakko šibitidikšu

karjalainen gárjillaš

karjanhoitaja šibitdoal´li

karjanhoito šibitdoallu

karjapaimen oapmegeahčči; (lehmipaimen)gussageahčči

karjatalous šibitdoallu

karjatila šibitdállu, oapmedállu

karju va(r)rispiidni

karjua  čeargut, rohkut, ráhkut; (karhusta) gilljut

karkaaminen gárgideapmi, gárgádus, lovpen

karkausvuosi gárgádusjahki

karkea roav/is (-a), roaffa/t (-dis), ruoht/is (-es)

karkeus roavisvuohta

karkottaa vuodjelit, ádjit, kevret, jáget

karkuri gárgolaš, lovppár

karkuun báhtui, báhtarussii; päästä karkuun báhtarit, päästää karkuunbáhtarahttit

karmi gárbma

karpalo giegajokŋa, báddemuorji, jeaggemuorji

karrieeri karriera

karsastaa (silmistä) skielgát

karsastava (adj.) skielg/gas (-a)

karsastava (subst.) skielgá

karsia njáskat, gársat

karsia (jotakin varten) rátkit; karsinnat (pl.), karsintakilpailut (pl.)rátkimat (pl.)

karsina (navetassa) hiŋggal

karsintaottelut (jalkapallossa) rátkkačiekčamat

karski garralunddot, čoaskačoalat, baluh/eapme (-is)

karsta skárta, ruohtti; poistaa karstaaskártet

karsta (lampunsydämessä) soaggi

karstainen skárt/tas (-a)

karstata (villaa) káret

karstoittua skártut, ruohttut

kartano  gárdin

kartasto kártagirji

kartio (geom.) geailu

kartiomainen esine buici

kartoittaa kártet ~ gártet

kartta kárta ~ gárta

karttaa garvit, garvvašit, beasadit (+ lok.); ruveta karttamaan (jotakin)báltut (+ lok.), spárkat (+ lok.)

karttapallo kártaspábba, globus

karttu roadda

karttua gártat, čoggot

kartuttaa gártadit, lasihit, stuorrudit, čoaggit

karu guorb/bas (-a), šattoh/eapme (-is); pitää jotakin liian karunaguorbbašit

karva (karvapeite) guolga; myötäkarvaanmiehtegulgii, vastakarvaanvuostegulgii

karva (yksittäinen) guolgačalbmi

karvainen guolgá/i (-s), gulg/ii (-es)

karvakenkä  ks.nutukas

karvakulu guorb/bas (-a), snuord/das (-o-), snurdon; tulla karvakuluksisnuordut, kuluttaa karvakuluksisnuordudit, pitää jotakin liian karvakuluna guorbbašit, kulkea karvakuluissa vaatteissasnuorddildit, olla jossakin karvakuluissavaatteissasnuordát

karvakulu (esim. peskistä) skoa/rras (-r´re-); kulua karvakuluksiskoarragit

karvakulu peski  skoar´remuoddá, snuordomuoddá

karvalakki guolgagahpir, nábot

karvamerkki (poron karvoituksessa) guolgamearka; merkitä poro karvamerkilläguolgamerket

karvanluonti  (poron) borgi

karvapeite guolgageardi, guolga

karvapuoli (taljassa) guolggabealle

karvarousku riesaraski

karvas rihča

karvaton guolggah/eapme (-is); kulua karvattomaksiguolggahuvvat

karvayökönlehti deaggavuodjalasta

karviainen roamšejierit, rihčamuorji

karvoittaa (liata karvoilla) guolggidit

karvoittua (peittyä karvoihin) guolggahuvvat

kasa látna, leadji, guhpa

kasaantua čoggot, čopmaluvvat, guhpanit

kasata lánet, láhtut, guhppet, guhpádit, čobmet, bardit ~ bordit

kasetti kaseahtta

kaseva fávdná/i (-s), fávdná/t (-dis)

kaskas gáskkis

kaskelotti šlubboaifális

kaski meahcceboaldin

kaskimaa boldojuv´von čuohpahat

kasku vitsa

kassa kás´sa

kassakaappi kás´saskáhppe

kassi seahkka

kastaa (lapsi) gásttašit, risttašit

kastajaiset gásttašeapmi, gástadilálašvuohta, risttašeapmi

kastattaa (lapsi) gásttašahttit, risttašahttit, risttahit

kaste (lapsen) gásta

kaste (luonnossa) laksi, suoldni

kasteinen suoldná/i (-s); tulla kasteiseksi suoldnut, tehdä kasteiseksisuoldnudit

kastella njuoskadit, láktadit, gástadit, čáhcudit; (läpimäräksi) arvohit, laskadit, lasket, laskaluhttit, spalcadit, spalccidit, njartadit; (kukkia)njuoskadit, čáhccet; (jossakin)buotnjut, bunjodit

kastella (vahingossa) njuoskadahttit; (sateessa)arvohit

kastelu njuoskadeapmi, čáhccen

kastelukannu čáhccengievdni

kastemalja gástalihtti

kastemato laksemáhtu

kastepisara suoldnečalbmi

kastepäivä ristabeaivi

kastetodistus gásttašanduođaštus

kastetoimitus gástameanut (pl.)

kasti (Intiassa) kásta

kastijako kástajuohku

kastike buonjus

kastikka oalgasuoidni

kastiton kásttaheapme; kastittomat ovat alkaneet vaatia itselleen kuuluvia oikeuksiagásttaheamet leat gáibidišgoahtán alcceseaset gul´levaš vuoigatvuođaid

kastua njuoskat, láktat, gástat, čáhcut; (läpimäräksi sateessa)arvot, laskat, laskaluvvat, spalcat, njartat, njartot, njarvat, njarvvagit; helposti kastuva njuoskil (-is)

kastua (vähin erin) njuoskkadit

kasvaa šaddat; (pituutta) guhkkut, (suuremmaksi)stuorrut, (varttua)bajásšaddat, (aikuiseksi)rávásmuvvat

kasvaa (nopeasti, lapsesta) šaddalit; tuo poika on parissa vuodessa kovasti kasvanutdiet bártnáš lea moatte jagis sakka šaddalan

kasvain (med.) šattalmas ~ šattolmas, guorti

kasvannainen liigi

kasvattaa (kasveja ) šaddadit

kasvattaa (lasta) bajásgeassit; ottaa kasvatettavakseenbibmui váldit

kasvattaja (lapsen) bajásgeas´si

kasvattaminen (kasvien) šaddadeapmi

kasvattilapsi  biebmománná

kasvattipoika  biebmobárdni

kasvattitytär  biebmonieida

kasvatus (kasvien) šaddadeapmi

kasvatus (kettujen, allaskalojen tms.) gárdun

kasvatus (lapsen) bajásgeassin

kasvatusisä biebmoáhčči

kasvatuslaitos bajásgeassinásahus

kasvatusopillinen pedagogalaš

kasvatusoppi pedagogihkka

kasvatustapa bajásgeassinvuohki

kasvatusvanhemmat biebmovánhemat ~ biebmováhnemat

kasvatusäiti biebmoeadni

kasvava šaddi; kasvava kuu, yläkuušaddi mánnu

kasvi šaddu

kasvihuone šaddovisti, šaddoviessu, šaddadanviessu; kasvihuoneilmiöšaddevisteiđa, kasvihuonekaasušaddovistegássa

kasvillisuus šattolašvuohta, vegetašuvdna

kasvillisuusvyöhyke šattolašvuođaavádat

kasvimaa šaddoeana(n)

kasvinsuojeluaine šaddosuodjalanávnnas

kasvis šattus, ruonas

kasvisrasva šaddovuodja

kasvisruoka šaddoborramuš

kasvissyöjä šaddobor´ri

kasvisto šaddočoakkáldat

kasvitarha šaddogárdi

kasvitiede šaddodieđa, botanihkka

kasvitieteellinen šaddodieđalaš, botanihkalaš

kasvitieteilijä botanihkkár

kasviöljy šaddool´ju

kasvokkain (kasvotusten) muođus muhtui, oktii čalmmiid, njunnálagaid

kasvopyyhe čalbmesihkaldat

kasvot (pl.) muođut (pl.), ámadadju, ansikta

kasvu šaddan, šaddu

-kasvuinen  -šattot

kasvukausi šaddanáigodat, šaddanbadji

kasvunvara šaddanmunni

kasvupaikka šaddansadji, šaddanbáiki

kasvupiste šaddančuokkis

kasvusolukko šaddanseallat (pl)

kasvusto šattodat, vegetašuvdna

kasvuviiru (suomussa) šaddansárggis

kataja reatká, gaskkas; savuttaa katajasavulla retket, kattaa katajanoksillaretket

katajapensas reatkamiestta

katajavesi reatkačáhci; katajavesihaudereatkahávdda

katala šluohk/is (-es), vearálaš,; tulla katalammaksišluohkásmuvvat, pitää katalanašluohkášit

katastrofi katastrofa, roassu

kateellinen gáđaš, riidálas

kateenkorva thymusráksá

kateetti kateahtta ~ katehta

katekeetta (kiertokoulunopettaja) katekeahtta ~ katekehta

katekismus kátkkesmus

kateus gáđašvuohta

katinkulta riebangol´li, riebansilba

katinlieko idni, dihkkerássi, beatnatgieldá

katiska guollehehkke

katkaisin botkkon

katkaista (leikkaamalla)botket, (taittamalla)doadjit; (nopeasti)botkestit, doadjilit

katkarapu reahkka

katkeilla boatkanaddat

katkelma fragmeanta

katkera  (mausta) bahča; tulla katkeraksibahččut, maistua katkeraltabahčiidit

katkeroittaa bahčagahttit

katkeroitua bahčagit

katkerokasvit (pl.) civzzašattut (pl.)

katkeruus bahčamiella, bahčavuohta

katketa  boatkanit; (taittumisen seurauksena)doddjot

katkoa boatkut; (taittamalla)doadjalit

katkonainen  boatkkalaš, botkkoduv´von

katkos boatka, gaska

katkosarvi (poro, jolta sarven päähaarat ovat poikki) norki; tulla katkosarveksinorkkagit, norkut

katkoviiva boatkasáhcu, boatkasárggis

katku civnnahádja

katoamaton jávkameahttun, agálaš

katoavainen  nohkavaš, nohkkivaš

katoavaisuus nohkavašvuohta; elämän katoavaisuuseallima nohkavašvuohta

katolinen katolalaš, katolihkalaš

katos goavdi, gáhtus, luokti

katovuosi (poronhoidossa)goavvejahki, jápmojahki; (maanviljelyssä)šattohis jahki

katsahtaa geahčastit (ks. vilkaista)

katsastaa (auto tms.) geahččat, váksot; katsastamatongeahčatkeahtes (attr.)

katsastus (auton tms.) geahčaheapmi, geahčahus, vákšon, kontrol´la

katsastuttaa (auto tms.) geahčahit, vákšohit

katsaus oppalašgeahčastat

katse geahčastat

katselija geahčči

katsella geahčadit (ks. vilkuilla)

katselmus dárkkisteapmi

katsoa (joksikin)geahččat (+ ess.), oaidnit (+ ess.); katsoa lapsiamánáid oaidnit, katsoa hyväksi ~ pahaksi oaidnit buorrin ~ bahán, hyväksi ~ pahaksi katsottubuorrin ~ bahán oidnojuvvon, katsoa peräänbadjelii ~ bearrái geahččat

katsoa geahččat (ks. kurkkia, vilkuilla, tuijottaa, mulkoilla, tarkkailla, tähyillä)

katsoja geahčči

katsomo geahčahat, ge(a)hččiidbáikkit (pl.)

katsomus oaidnu

kattaa  (peittää jollakin)gokčat, gákčat; (kota louteella, turpeilla)loavdit, (kodan tms. lattia varvuilla) durget; kattaa pöytälágidit borramuša beavdái, beavddi stel´let

kattava (abstr.) gokčevaš, gokči, vuđolaš; kattava selvittelytyögokčevas čielggadanbargu

katteeton (esim. lupauksesta) vuođuh/eapme (-is), duš´ši

kattila gievdni ~gieđbmi, kástarul´la, skállu

katto gáhttu, dáhkki; sisäkattorohpi

kattohaikara vilgesháigir, stohpoháigir

kattoruode (kodassa) gáhttomuorra

katu gáhtta

katua gáhtat, sáŋardit; dahkat gáhtamuša (rel.)

katumaton gáhtameahttun

katumus gáhtamuš, gáhtu

katuvainen gáhtavaš

katuvalo geaidnočuovga

kauan guhká; melko kauanguhkáláhkai, viehka guhká; kauan sittenáigá, dolin, don dolin

kauas guhkás; menddo, guhkiide, gáidosii, gáidagassii; (melko kauas)mealgadii, mealgadažžii

kauemmaksi  guhkkelii, guhkkelebbui, guhkibui; (vähän)guhkkelažžii, guhkibužžii

kauemmaksi (tuonnemmaksi) dobbelii, dobbelebbui; (vähän)dobbelažžii

kauemmin guhkit; vähän kauemminguhkebuš

kauempana guhkkelis, guhkkeleappos, guhkibus; (vähän)guhkkelaččas, guhkibuččas

kauempana (tuonnempana) dobbelis, dobbeleappos; (vähän) dobbelaččas

kauha  guksi; gáibbeš, váskkir

kauhaista goivet, goistet

kauhallinen guvssi dievva; joi kauhallisen vettäjugai guvssi dievva čázi

kauhea gáfat, issoras; kauhean isogáfat stuoris

kauheasti gáfadit, issorasat, hirbmadit

kauhistua soasihit, gáfestuvvat

kauhistus gáfestus, hirbma

kauhistuttaa gáfestuhttit

kauhistuttava gáfatlaš

kauhoa (nestettä) goaivut, álbmut

kauhtua guvggodit, gilggodit; kauhtunutgu/ovgat (-vges)

kauhu garra ballu, hirbma

kauhuelokuva hirbmafilbma

kauhuntunne hirbma

kauimmainen guhkimus; kauimpanaguhkimusas, kauimmaksiguhkimussii

kauimmin guhkimusat

kaukaa  guhkkin

kaukainen gáiddus

kaukalo  gárri, gávgil

kaukana guhkkin, menddo, guhkiin, gáidosis, gáidagasas; melko kaukanamealgadis, mealgadaččas

kaukana (toisistaan) guhkkálagaid

kaukolämpö gáiddusliekkas

kaukoputki teleskohppa ~ teleskohpa; kaukoputkella katsellä tähtiäteleskohpain geahčadit násttiid

kaula čeabet ~ čeabi

kaula pitkänä (adv.) faŋkut ~ vaŋkut

kaula-aukko ohca

kaulakkain birračeahpálagaid

kaulakoru čeabetčikŋa

kaulalaskimo čeabetmorčesuotna

kaulaliina čeabetliidni; šearfa, guššát, gáhtonliidni

kaulanikama jor´ridákti

kaulanikamat (pl.) čeabetdávttit (pl.)

kaularasva (porolla) válká ~ válkábuoidi

kaulavaltimo čeabetváibmosuotna

kaulin njuozzun, gealva

kaulita njuozzut ~ njuozzit, gelvet

kauluri ohcabivus

kaulus čeabet ~ čeabi

kaulushaikara hoaš´šaháigir

kauna vašši; kantaa kaunaavaši guoddit

kauneus čábbodat, čáppisvuohta; (ihmisestä)fávruvuohta

kaunis  (ihmisestä) čápp/is (-a) ~ čápp/at (-a), fávr/u (-ros), suopma/t (-dis), neagus, negolaš; hámálaš, fárddalaš, ebm/ui (-os)

kaunistaa čábbudit

kaunistua čábbut; (ulkomuodoltaan)hámáiduvvat

kaunokainen čáppat, čáppon, fávru, geallu

kaunokirjallinen čáppagirjjálaš

kaunokirjallisuus čáppagirjjálašvuohta

kaunokirjoitus čáppačállin

kaupallinen gávppálaš

kaupattavuus johtilvuohta

kaupitella gávpalit, gávppašit, gávppildit, gávppuhit

kauppa  (kaupankäynti) gávpi; käydä kaupaksijohtit, saada kaupaksijođihit, kaupaksi käyväjohtil (-is), kaupaksi käymätönjođuh/eapme (-is), tehdä kauppaahánddaldit, kaupan päällisiksigávppi ala

kauppa (kauppaliike) gávpi, buvda, hánddal, rámbuvri, krambuvda; pitää kauppaliikettä doallat ~ jorahit gávppi

kauppa-apulainen gávpeveahkki, gávpebálvá, unddar; gávpereaŋga, gávpebiigá

kauppahinta gávpehaddi

kauppakamari gávpegámmir

kauppakirja gávpegirji

kauppakorkeakoulu gávpeallaskuvla

kauppakoulu gávpeskuvla

kauppala (hist.) gávpegielda

kauppalaiva gávpeskiipa

kauppaopisto gávpeoahpahat

kauppaoppilaitos gávpeoahppolágádus

kauppapaikka gávpebáiki

kauppatori gávpetoarga, gávpešillju

kauppias gávpealmmái ~ gávpeolmmái, gávpejas, gávppálaš, giehmán´ni, boalvár

kaupunginjohtaja gávpothoavda

kaupunginosa gávpotoassi

kaupungintalo gávpotdállu

kaupunginteatteri gávpotteáhter

kaupunginvaltuusto gávpotstivra

kaupunki gávpot

kaupunkilainen gávpotolmmoš

kaupunkiympäristö gávpotbiras

kaupustella gávpalit

kaura hávvar

kaurahiutale lastarievdni

kaurapuuro lastarievdnesuohkat

kaurasuurimo hávvarsurbmi

kauravelli lastarievdnemálli

kauris ruoigu

kausi  áigodat, badji

kauto  (kengässä) alddas

kautta bokte, -ráigge, -rái, čađa; sitä kauttadakko, tuota kauttaduokko, tätä kauttadákko, jotakin kauttagokko nu, mitä kautta?gokko? kertoi, kuka mitäkin kautta tulimuitalii, gii gokko bođii

kauttaaltaan miehtá, visot

kauttakulku čađajohtin

kauttakulkulupa čađajohtinlohpi

kauttakulkuoikeus čađajohtinvuoigatvuohta

kauttaviiva njagusáhcu

kavahtaa váruhit, garvit

kavala  gávvil (-is), guoktilaš, bahájuonalaš, juonalaš, viehkis

kavallus gávildeapmi

kavaltaa (rahaa) gávildit (ruđa)

kavaltaja gávildeaddji

kavaluus gávvilvuohta, guoktilašvuohta

kaveerata (+ kom.) verddestallat, skihpáruššat, guoibmádallat, olbmástallat

kaventaa  seakkidit, baskkidit, geaccidit

kaventua seaggut, baskut, geazzut

kaveri skihpár ~ skibir, verdde, olmmái, rádná (R), ustit, guoibmi; tulla kaveriksiverddeluvvat

kaverukset skihpáraččat, verddežat, olbmážat, lávežat, ustibaččat

kavio guobir

kavioeläin guobereal´li

kavuta ks. kiivetä 

kehdata jolggadit, jolget, geaktidit

kehikko riggi

kehitellä ovddidit

kehittely ovddideapmi

kehittynyt (lapsesta) čálg/gas (-a), veađar (-is)

kehittynyt maa ovdánanriika

kehittyä gárggiidit; (edistyä)ovdánit, ahtanuššat; (fyysisesti)čálgat; (tulla, kehkeytyä)šaddat, bohciidit; kehittyi pitkä keskustelušattai guhkes ságastallan

kehittää gárggiidahttit, gárget, gárgehit, gárgedit; (edistää)ovddidit; (filmi tms.)iđihit

kehitys gárggiideapmi; (edistys)ovdánupmi, ovdáneapmi; (filmin)iđiheapmi

kehitysalue ovddidanguovlu

kehitysapu ovddidanveahkki

kehitysmaa ovdáneaddjiriika, ovddidanriika

kehitysrahasto ovddidanfoanda

kehitystaso ovdánandássi

kehitysvaihe ovdánanmuddu, gárggiidanmuddu

kehitysvammainen doaibmaváillat

kehiä (suopunkia) njámmat

kehkeytyä šaddat, bohciidit; kehkeytyi pitkä keskustelušattai guhkes ságastallan

kehno heitto/t (-gis), hea/dju (-jos), fuo/tni (-nes); pitää kehnonahejošit, fuonášit

kehnosti hejot ~ heajut, funet ~ fuonit, heittogit

kehnous headjuvuohta, hedjodat, heittotvuohta

keho rumaš, gorut

kehottaa  ávžžuhit

kehotus  ávžžuhus

kehruuttaa banihit ~ bonihit

kehrätä batnit ~ botnit; (hiljalleen)banašit ~ bonašit; soveltua kehrättäväksibanihit ~ bonihit

kehrätä (kissasta) batnit ~ botnit, már´ret

kehrääjä (lintu) idjaskeaiki

kehto geahttu

kehu rápmi, máidnu; oma kehu haisee iežas rápmi hakso

kehua  rábmot, rámpot, rámidit, máidnut, giitalit

kehuskella rámohallat, rámádaddat

kehys rápma, rám´ma

kehyskertomus rápmamuitalus

kehystyttää rábmehit, rám´mehit, bijahit rámaid

kehystää rápmadit, rábmet, rám´met, bidjat rámaid

kehä biras; (rakennuksen)gehá; (nauhapirran)čielgi, (kuun, auringon ympärillä)geavli, riekkis; (ympyrän)gierdosáhcu

kehäkukka gierdolieđđi, riekkesrássi

kehäkulma (mat.) gierdočiehka

keidas oása, sáttomeahcceguovda

keihäs sáiti

keihäsmäinen sáittilágan

keihästellä (käyttää keihästä) sáittástallat

keihäänheitto sáitesuhppen

keiju háldáš

keijusto plankton, oahtta ~ oahttu, sagit (pl.)

keikari geamppastal´li, snobba

keikaroida geamppastallat, snobbet

keikkua (pöydästä tms.)juovzut, juvzzodit; (veneestä)juorbut, jurbbodit

keikutella (pöytää tms.)juovzzuhit; (venettä)juorbbuhit

keila geailu

keila (turskakala) loahkka

keilaaja geilejeaddji

keilailu geilen

keilamainen geaillulágan

keilata  geilet

keimailla  (keikistellä) gieibmasaddat, šlivgasaddat, heallat, healaidit, hearcasaddat, himpasaddat, himppistit

keinahdella heillodit, sugadit

keinomunuainen dahku/manimuš ~-monimuš

keinonahka dahkunáhkki

keinosilkki dahkusilki

keinotekoinen dahku-, dahkkojuv´von

keinotella spekuleret, jobbet

keinottelija spekulánta, jobbár

keinottelu spekuleren, jobben

keinu suhkan, sukká

keinua heailut, sugadit; (keinussa)suhkat, sukkát; (aalloilla)suoilut, suilut

keinuttaa sugahit

keinutuoli suhkanstuollu, sugadanstuollu, sukkástuollu

keisari geaisár

keisarikunta geaisárriika

keisarileikkaus geaisárčuohpahus

keisarillinen geaisárlaš

keitin vuoššanas, vuoššan

keitinselkä (nuotiolla) goaŋku, geiddestággu; keitinselän tukipuugoaŋkocaggi

keitos vuoššus

keittiö gievkkan ~ kievkkan

keittiöapulainen gievkkanveahkki

keitto málli, mális

keittoainekset (pl.) málesráđit (pl.)

keittokirja málestangirji, vuoššangirji

keittokomero vuoššanskurbmu

keittokoukku (kodassa) vuoššanfaggi

keittotila vuoš´šansadji

keittäjä vuoš´ši; koahkka ~ goahkka

keittää vuoš´šat; (kiehuttaa) duolddahit,(kiehauttaa)duldehit; keittää ruokaamálestit

keko guhpa; (polttopuita)soahttu

kekseliäisyys hutkáivuohta

kekseliäs  hutkalas, hutká/i (-s), hutkkálaš

keksi (syötävä) keaksa, čeaksa (N, R)

keksi (uittosalko) čuolggu

keksijä hutki

keksintö hutkkus

keksiä hutkat, gekset (S)

kekäle ráddi

kela (onkiessa)rul´la; (nuotanvedossa)gealli

kelata (nuottaa) geallit

kelata (siimaa) rul´let, duohpat

keli siivu, šakŋa; (hyvä keli)jođádat, guottádat, govddáhat, linádat; (huono keli)jearga, jođuhisvuohta, dimádat, njáhcu, sievlladat, dobádat, durddádat, losádat, sabádat, girrat, moarádat, čuohpahat, rodda, ruokŋasiivu, seakkádat, skoarádat, skoabádat

keliaakikko keliakihkkár

keliakia keliakiija

kelirikko siivvuhisvuohta, maŋešsiivvut (pl.)

kelju árvvoh/eapme (-is), suohpáh/eapme (-is), birolaš

keljuilla árvvohuššat, suohpáhuddat, guohccut, guohcistit, birostit, cihppošit

kelkka gielká; kelkkaa vetäengielkágeasi

kelkkailla gielkkástallat; kelkkailijagielkkástal´li

kellahtaa ravggihit

kellari geallir ~ keallir

kellarinluukku (lattiassa) geallerlohkki

kellastua fiskkodit

kellastuttaa fiskkodahttit

kellertävä fiskeslágan

kellertää fiskát

kellistyä (esim. porosta) gaidnat

kellistää (esim. poro) gaidnadit, golezastit, virradit

kello diibmu ~ tiibmu; (soiva)biel´lu, divga, čuojan, gilka, skilka, skiŋgá, gilkkan, gihlar, golka, roahpi, roŋge

kellokas (porosta) biellohas

kellonaika diibmoáigi, diibmomearri

kelloseppä diibmočeahppi, urmáhkár (N, R)

kellua govdut

kelluskella govddodit

kelluslehti  čázeoailasta

kelmeä šo/avkat (-vkes), go/akšat (-kšes), goavššas (-is)

kelmi skealbma; kelmeillä, kälmeilläskelbmošit

kelmu cuozza

kelo soarvi

keloa (sarvia) čallat

kelohongaton soarvveh/eapme (-is)

kelohonka soarvi; kelohonkainen (metsästä, jossa on runsaasti honkia)soarvá/i (-s)

kelosarvi (porosta) čalačoarvi

keloutua (hongasta) soarvut, soarviluvvat

kelpo albma

kelpoisuus gelbbolašvuohta, gealbu

kelpuuttaa dohkkehit

keltainen (adj.) fisk/at (-es); näkyä keltaisenafiskát

keltainen (subst.) fiskat

keltalieko fiskesgieldá

keltamaksaruoho bulljelasta

keltamatara fiskesmáđir

keltanarsissi fiskesnarsis´sa

keltano ádjáfivllit

keltaperhonen suoidnebeaiveloddi

keltasara suoidnelukti

keltasinappi fiskessennet

keltasirkku fiskescihci

keltatauti fiskesdávda

keltatikka fiskesčáihni

keltavuokko fiskesnásti

keltavästäräkki fiskesbeštor

keltuainen (kananmunan) fiskadas

kelvata dohkket, gealbidit (R)

kelvata (pidettäväksi) anihit

kelvollinen gelbbolaš, dohkálaš

kelvollisuus gelbbolašvuohta, dohkálašvuohta

kelvoton gealbboh/eapme (-is), guttah/eapme (-is), gávnneh/eapme (-is), dohkkemeahttun; tulla kelvottomaksigealbbohuvvat, guttahuvvat, gávnnehuvvat

kelvottomuus gealbbohisvuohta, guttahisvuohta, gávnnehišvuohta

kemia kemiija

kemiallinen kemiijalaš

kemikaali kemikála

kemisti kemista

kenelläkään  geastige ~ geastege ~ geasge

kengittää gámahit; (hevosta)skuv´vet, gámahit

kengänkanta jocca

kengännauha gámabáddi

kengänpaula vuotta

kengänpohja gámavuođđu

kenkku árvvoh/eapme (-is), suohpáh/eapme (-is), birolaš

kenkkuilla árvvohuššat, suohpáhuddat, guohccut, guohcistit, birostit, cihppošit

kenkä gáma; pikkukenkäskuovva, (iso, ruma kenkä)šlohtor (karvakenkä ks. nutukas)

kenkäheinä gámasuoidni

kenkäheinäkerä suoidnefierra

kenkäheinäkimppu bonjaldat

kenkälusikka gámabaste

kenno seal´la

kenosarvi (porosta, sarvet takakenossa) njavččoaivi, njáide

kenottaa (taaksepäin)njakčát; (eteenpäin)njahkkát

kenottava (taaksepäin)njakče-, (eteenpäin)njagas, njagu-

kenoviiva njakčesáhcu

kenraali (mil.) generála; kenraalimajurigenerálamájor, kenraaliluutnanttigenerálalutnánta

kenraalikuvernööri generálaguvernevra

kenties várra, kánske, ammal, giidiehtá; kenties tuleesoaitá ~ sáhttá ~ dáidá boahtit

kenttä  gieddi, giettádat, šillju, jalga

kenttäkerros (biol.) gieddegeardi

kenttäturve gieddelavdnji

kenttätyö gieddebargu

kepakko muorra, soabbi

kepeä geahp/as (-pa), ge/ahppat (-hppes)

kepeästi geahppasit

keppi soabbi; kulkea kepin avullasoabbut

kepponen hilbošeapmi, vilpa

kera kavereiden keraskihpáriiguin, voin keravuojain

kerake (kiel.) konsonánta

kerho riekkis, searvi

keripukki skurbbet, caggi

keritsimet (pl.) skár´rit (pl.), skierat (pl.)

keritä (tehdä jotakin)geargat, háhppehit, eannehit, munahit, spáitet, noddet; (jostakin)geargat, gearggehit

keritä beaskidit

keriä (kerälle tai ympärille)giessat, (vyyhdelle)vikšadit, (vetää)duohpat

kerjuu gearjideapmi, gearjádus, ánuheapmi

kerjäläinen gearjideaddji, gearjahaš, ánuheaddji, vuorjjildeaddji, vuorji

kerjätä gearjidit, ánuhit, vuorjat (ks. ruinata)

kerkeä gearga/t (-dis), fargat

kerma lákca; pintakermagahpa

kermainen lákcá/i (-s), lákc/ii (-es); gahppá/i (-s), gahpp/ii (-es)

kermaton lávccah/eapme (-is)

kermavaahto lákcasokta

kermaviili loahppelákca

kermikkä  (poro vuoden vanhasta seuraavaan syksyyn) čearpmat

kermoittua lákcut, gahput

kernaasti millosit, mielas

kerralla  hávil, hávális, háválassii

kerralla (saman tien, oitis) ovttatmano; tekaisi sen kerralla valmiiksigergestii dan ovttatmano

kerrallaan hávil, hávális, háválassii

kerran oktii; kerran minulle sattui sitenoktii munnje geavai nie

kerran (koska kerran) gearddi ~ geardde

kerrassaan njulgestaga, beanta

kerrata  geardduhit, gearddahit

kerroin (mat.) gerddon, koeffisienta

kerroksellinen gearddalaš

kerronta muitaleapmi

kerros geardi; (rakennuksessa)geardi, etáša

kerrossammal geardesámil

kerrostalo geardedállu

kerrostuma geardi, gearddádat

kerrottava sáhka, muitaleamoš

kerrottava (mat.) geardudahtti

kersantti (mil.) seršánta

kerskailla rámohallat, rámádallat, rámppastallat, čevllohallat

kerskakulutus skievttardangolahus

kerskata valjástallat

kerskua rábmot, rámohallat, rámádallat, rámpot

kerskuri rámpa, rámohal´li

kerta geardi, hávvi; monta kertaaollu gerddiid, máŋgga geardde, máŋgga háve, máŋgii, pari kertaa moatte geardde, moatte háve, moddii, toisen kerrannuppe geardde, nuppe háve, nuppádis, nuppes, tällä kertaadán háve, dán geardde, kerta kaikkiaanoppalohkái

kertailla geardut, gerddodit

kertaluonteinen geardelunddot

kertaus geardduheapmi, geardda, gearddahus

kertoa muitalit, máinnastit;(ohimennen)muitalastit; kova kertomaanmáinnasseahkka; jäädä ilman kerrottavaaságahuvvat, nohkkot ságainis

kertoa (mat.) geardut

kertoilla  muitaladdat, máinnastallat

kertoja muitaleaddji

kertoja (mat.) geardudeaddji

kertokyky gierdannávccat (pl.)

kertolasku (mat.) geardun, geardunrehket, geardunluoitu

kertomakirjallisuus muitalangirjjálašvuohta, prosá

kertomus muitalus

kertotaulu gearduntabeal´la

kerttunen, kerttu vizar

kertyä  čoggot, gártat, duksanit

keruu čoaggin

kerä nođđu, oaivvahat; kerällänođđosis, kerällenođđosii

keräilijä čoaggi

keräkaali nođđogálla

keräkurmitsa láfol

kerätä čoaggit, čoakkildit, čoakkašit, doahput, boaibmut

keräys čoaggin

kerääntyä  čoahkkanit, čohkiidit, čoagganit; (kertyä)čoggot, gártat

kesakko  čáđbmi, čáihni, čáihmi

kesanto pelto on kesantonabealdu lea gilvvekeahttá

kesemmäksi geasibui, geasselii, geasselebbui

kesempänä geasibus, geasselis, geasseleappos

kesi assi

keskeinen guovddášlaš, guovddáš-

keskelle guovdu, (puoleenväliin)gasku; keskelle järveäguovdu jávrri, keskelle venettägasku fatnasa

keskellä guovdu, (puolessavälissä)gasku; keskellä järveä guovdu jávrri,keskellä venettä gasku fatnasa

keskemmäksi guovdelii, guovdelebbui, guovdolii, guovdolebbui; vähän keskemmäksiguovdeleppožii, guovdoleppožii

keskempänä guovdelis, guovdeleappos, guovdolis, guovdoleappos; vähän kesempänäguovdeloppožis, guovdoleppožis

kesken gaskan; kesken työngaskan barggu, kesken syönningaskan bora, työ jäi keskenbargu bázii gaskan, kahden keskenguovttá gaskan

keskenkasvuinen keskenkasvuisenagaskanšatta, beallešattus

keskenmeno (eläimistä) saada keskenmenoreitot

keskenmeno (naisesta) saada keskenmenocuovkanit

keskentekoinen keskentekoisenagaskandaga, bealledagus

keskeyttää gaskkalduhttit, gaskaluhttit, guođđit gaskan

keskeytys gaskkaldupmi, gaskaluhttin; keskeytyksettägaskkalduvakeahttá

keskeytyä gaskkalduvvat, gaskaluvvat, báhcit gaskan

keski- gaska-

keskiaika gaskaáigi

keskiaikainen gaskaáigásaš

keskiaivot  (pl.) guovdavuoigŋašat (pl.)

keskiarvo gaskaárvu

keski-ikä gaskaahki

keski-ikäinen gaskaahkásaš

keskikaari (veneessä) gaskarággu

keskikaupunki guovdagávpot

keskikenttä (jalkapallossa) gaskašillju

keskikesä gaskageassi; keskellä kesäägeasseguovdil, guovdalas geasi

keskikokoinen gaskamahtosaš

keskikoulu gaskaskuvla

keskilaita (veneessä) ropmu

keskiluokka gaskaluohkká

keskilämpö gaskaliekkas

keskimmäinen gaskkamus ~ gaskkamuš, gaskaleamos

keskimäärin gaskamearálaččat

keskimääräinen gaskamearálaš

keskinkertainen gaskageardán

keskinopeus gaskaleaktu

keskinormaali (mat.) guovdanormála

keskiolut gaskavuolla ~ gaskavuola

keskipakoisvoima (fys.) guovdabáhtofápmu, sentrifugálafápmu

keskipiste guovddáš, guovdačuokkis

keskipäivä gaskabeaivi; keskipäivän aikaangaskabeaiáigge, suunnilleen keskipäivän aikaangaskabeaisulaid, keskellä päivääbeaiveguovdil

keskisormi gaskasuorbma

keskitalvi gaskadálvi; keskellä talveadálveguovdil, guovdalas dálvvi

keskitaso gaskadássi

keskitie gaskageaidnu

keskittyä guovduluvvat, čoahkkanit

keskittyä (johonkin asiaan) vuojulduvvat, vuodjut

keskittää čohkket, sentraliseret, guovdilastit, guovdduštit

keskitysleiri čohkkenleaira

keskivaihe gaskkamuddu; keskivaiheillagaskkamuttus

keskiviikko gaskavahkku; keskiviikkonagaskavahku ~gaskavahko

keskiviiva guovdasárggis

keskivälissä gasku

keskiyö gaskaidja; keskiyöllägaskaijaáigge, keskellä yötä idjaguovdil

keskiyönmakaus (porolla) gaskijalivat (pl.)

keskonen ovdaláiggiriegádan mánná

keskoskaappi dikšoskáhppe

keskus guovddáš

keskushallinto guovddášhálddahus

keskushermosto guovddášnearvavuogádat

keskushyökkääjä (jalkapallossa) guovddášnjunuščiekči

keskusjärjestö guovddášorganisašuvdna, riikkasearvi

keskuskonsonantti (kiel.) guovddáškonsonanta

keskuskulma (mat.) guovddáščiehka

keskusliitto guovddášlihttu

keskuslämmitys guovddášliggen

keskusmuisti (tietok.) guovddášmuitu

keskusrikospoliisi guovddáškriminálaboles

keskussairaala guovddášbuohcceviessu

keskussuoritin (tietok.) guovddášdoaimmár

keskusta  guovddáš

keskustapuolue guovddášbellodat

keskustella ságastallat, sártnodit, árvaladdat, háleštit, háladit, humadit, hoaladit

keskustelu ságastallan, sárdnun, sárnodeapmi, háladeapmi, árvaladdan; keskustelussa keskenään sáhkalagaid

keskustelufoorumi digaštallanlávdi

keskustelunaihe ságastallanfáddá

keskustuki (jalkapallossa) luovosčiekči

keskuudessa ihmisten keskuudessa; olbmuid gaskkas ~ siste ~ páras ~ seagis (R)

keskuuteen ihmisten keskuuteen;olbmuid gaskii ~ sisa ~ párrii

kestikievari geastegiivvár

kestit (pl.) guos´semállásat (pl.)

kestitsijä guossoheaddji

kestitys guossoheapmi

kestitä  guossohit; olla kestitettävänäguos´sut

kestoaika bistináigi

kestokyky gierdannávccat (pl.); luonnon kestokykyluonddu gierdannávccat

kestomuisti (tietok.) bistomuitu

kestävyys (esineen) gierdilvuohta, nanusvuohta

kestävyys (ihmisen) gil´lilvuohta, gierdilvuohta, veaddjilvuohta, sávrivuohta, sávrodat

kestävä (esineestä) gierdil (-is), bistevaš, nan/us (-a) ~nan/us (-u); kestävä kehitysbistevaš ~ gierdilis ~ suvdilis ovdáneapmi

kestävä (ihmisestä) gil´lil (-is), gil´leš (-is), gierdil (-is), sávr/i (-res), sitk/at (-es), váibameahttun, veaddjil (-is), veaddji (-s), veješ (-is)

kestää (riittää)bistit; (sietää)gierdat, gil´lát; (kuumaa)dárjat

kesy lo/dji (-jes); pitää jotakin liian kesynälojášit

kesy (linnuista) vuonjas (-is)

kesykyyhky giehtaduv´vá

kesyttää (tehdä kesymmäksi)lodjudit; (kouluttaa, taamoa)dápmat

kesytön lodjumeahttun

kesyyntyä lodjut

kesyyntyä (kouliintua) dápmašuvvat

kesyyntyä (linnuista) vuonjasmuvvat

kesyys lodjivuohta, lodjodat

kesä geassi; tulla kesägeassut, tänä kesänädán gease ~ dán geasi, ensi kesänäboahtte gease ~ boahtte geasi

kesäaamu geasseiđit

kesäaika geasseáigi

kesähelle geassebáhkka; kesähelteellägeassebáhkkan

kesähuvila geassestohpu

kesäilta geasseeahket; kesäiltanageasseeahkeda, kesäiltoinageasseeahkediid

kesäinen geasselágan, geas´sá/i (-s), geasas (-)

kesäinen sää (keväällä, syksyllä) geasádat

kesäkausi geassebadji, geassebodda; oli poissa kesäkaudenjávkkai geassebotta

kesäkurpitsa geassegurbbet

kesäkuu geassemánnu

kesälaidun geasseguohtun

kesäleiri geasseleaira

kesällä geassit ~ geasset

kesäloma geasseluopmu

kesämaa (sula maa)geasseeana(n); (ei lunta)bievla

kesämökki geassestohpu, geassebarta

kesäpaikka geassesadji, geassebáiki; (perinteisessä poronhoidossa)geasseorohat

kesäpuku (linnulla, eläimellä) geassefárda

kesäpäivä geassebeaivi

kesäpäivänseisaus geassejorggáldat

kesärengas geasseriekkis (S), geassedeahkka (N)

kesätyö geassebargu

kesävihanta geasseruonas

kesäyliopisto geasseuniversiteahtta ~ geasseuniversitehta

kesäyö geasseidja; kesäyönägeasseija, kesäöinägeasseijaid

kesääntyä (hapantua, kalasta) geassáduvvat

ketjunrengas  viđječalbmi

ketjut (pl.) gehtegat (pl.), láhkkit (pl.), viđjjit (pl.)

keto  rássegieddi

ketohanhikki gieddesuorbmarássi

keto-orvokki gieddeviola

ketopiippo vuolahasrássi

ketosilmäruoho ceakkočalmmon

ketteryys fallivuohta, fallodat, lášmatvuohta

ketterä (adj.) fal/li (-es), lášm/at (-es), lášmil (-is), háhppil (-is), geavká/i (-s), gehpeš (-is), snáhpis, geabbil (-is), veali/t (-his); tulla ketterämmäksifallut

ketterä  (subst.) falan, falahas, lášmmut dolahas, snáhput

kettinki láhkki, gehtet

kettu rieban (ks. repo, repolainen)

ketunleipä gieganjuovčča

ketunmyrkky sulimat (pl.)

ketunraudat (pl.) riebanruovddit (pl.)

ketunsyötti riebanseakti

keuhko  geahpis; keuhkot (pl.)geahppát (pl.)

keuhkokuume geahpesboalddáhat

keuhkolaskimo geahpesmorčesuotna

keuhkopussi geahpesseahkka

keuhkoputki geahpesbohcci

keuhkorakkula geahpesbullji

keuhkosyöpä geahpesboras

keuhkotauti geahpesdávda, geahpesvihki, raddedávda, tuberkulosa, teret, tearen

keuhkotautinen raddelám/is (-es)

keuhkovaltimo geahpesváibmosuotna

keula (ahkion, veneen) njunni

keulakaari (ahkion) njunnefierra

keulakuorma (ahkiossa) njunnádas ~ njunnádat

keulamies (perinteiseen tapaan sauvoessa) ovdageašolmmoš

keulapaino (veneessä) ovdadeaddu, njunis; keulapainossaovdadeattus, njunásii, keulapainoonovdadeddui, njunásii

keulapuu  (veneessä) stávdni

kevennys geahpádus

keventyä geahpput, geahpasmuvvat, geahppánit; (äkkiä)geahpehit ~ geahpihit

keventää geahppudit

kevyehkö gehppeslágan

kevyesti geahppasit, geahppadit

kevyt geahp/as (-pa), ge/ahppat (-hppes); kevyempigeahppaset, kevyingeahppaseamos

kevytkenkäinen (naisesta) hállj/ui (-os), hál/jas (-ljo-), háil/ui (-os), háil/las (-o-); käyttäytyä kevytkenkäisestihálljasaddat, hálljudit, háljistit, háilasaddat, háiludit

kevytkenkäinen (subst.) hállju, háilu, háipi, šlivgá

kevytkenkäisyys hálljuivuohta

kevytkulkuinen (veneestä) šuvgil (-is)

kevytmaito gehppesmielki

kevytmielinen gehppesmielalaš, ge/ahppat (-hppes), bea/ssas (-s´se-), dáje/t (-gis), dádjolas, vild/das (-a), vi/llas (-l´la); käyttäytyä kevytmielisestigeahppasaddat, beas´sasaddat, bieggasaddat, bieggaluddat, bierfasaddat, vil´laluddat, vildudit

kevytmielinen (subst.) geahppadiŋga, beas´sebahta, dájon

kevytmielisyys gehppesmielalašvuohta

keväinen giđalágan, giđđa-; tulla keväisemmäksigiđđaluvvat

keväisin giđaid, giđđat

kevät giđđa; tänä keväänädán giđa, tulla kevätgiđaiduvvat, tulla keväisemmäksigiđđaluvvat

kevätaika giđaáigi

kevätesikko giđđačalbmi

kevätkesä giđđageassi, giđasgeassi; kevätkesällägiđđagease, giđasgease

kevätpuoli giđabealle; kevätpuolellagiđabeallai

kevätpäiväntasaus giđđajorggáldat

kevättalvi giđđadálvi, giđasdálvi; kevättalvellagiđđadálvve, giđasdálvve

kevätverso giđđaođju

keväällä giđđat; keväämpänägiđđalis, giđđaleappos, keväämmäksigiđđalii, giđđalebbui

kide kristál´la

kidesokeri fariinnat (pl.)

kidukset (pl.) suovdi

kiduskaari ákkil, veaksedákti

kiduskansi suovdelohkki

kiduslehti suovdelasta

kiduttaa biinnidit

kidutus biinnideapmi; biidnašupmi, biidnašuvvan

kiehahtaa duldet

kiehauttaa duldehit, duldestahttit; (kahvit)dor´rehit

kiehkurakielo botnjedivgarássi

kiehua duoldat, duolddadit; kiehua yligovdat, ábbut

kiehumispiste  duldenčuokkis

kiehuttaa duolddahit

kiehuva duoldi

kiekaista biškkádit

kiekertää (poroista) čiegardit

kiekerö  (porojen talvikaivospaikka) čiegar

kiekko skear´ru

kiekonheitto skear´robálkesteapmi

kiekua biškut

kiela (suopungissa) čoarvegiella

kieleke  goapma, goarvi, guovla, guovlla; tulla kielekkeiseksigoamagit, goapmaluvvat

kielellinen gielalaš

kielenhuolto giellagáhtten, gielladikšun

kielenkärki njuovččageahči

kielenkäyttö giellageavaheapmi

kielenkääntäjä jorgaleaddji

kielenlapa njuovččaláhpi

kielenopetus giellaoahppu

kielenselkä njuovččačielgi

kielentuntemus gielladovdamuš

kielentutkija gielladutki

kielentutkimus gielladutkan

kielentyvi njuovččamátta

kielenvaihto giellamolsun

kieli (kielisoittimessa)suotna, sreaŋga; (puhaltimessa) njuovčča

kieli giella; millä kielelläman gillii, mainna gielain

kieli (suussa) njuovčča

kieli (vyössä) máiddon

kieliasiantuntija giellačeahppi

kielikeskus giellaguovddáš

kielikorva gielladovdu

kielikunta giellabearaš

kielikuva giellagovva, metafora

kieliluu njuovččadákti

-kielinen -gielat, -gielalaš, -giel (attr.)

kieliopillinen giellaoahpalaš, grammatihkalaš

kielioppi giellaoahppa, grammatihkka

kielisoitin suotnačuojanas

kielitaidoton gielah/eapme (-is)

kielitaidottomuus gielahisvuohta

kielitaito giellamáhttu; menettää kielitaitonsagielahuvvat

kielitaitoinen giellamáhtolaš, gielalaš, giel´lá/i (-s)

kielitiede gielladieđa, lingvistihkka

kielitieteellinen gielladieđalaš, lingvistihkalaš

kiellellä gielddašit, gieldduhit, miettaštallat; (tekemästä jotakin)hitnardit

kielo giđđadivgarássi, gieganjuolla

kielteinen gieldi, gilddolaš, biehtadahkes, negatiiva

kielteinen taivutus (kiel.) gieldinsojahus

kielto gielddus, gieldu, gieldda

kieltolaki gielddusláhka

kieltosana gieldinsátni, biehttalansátni

kieltäymys biehtadeapmi, biehttaleapmi

kieltäytyä biehtadit; (jyrkästi)biehttalit, inta bidjat

kieltää gieldit, biehttalit, biehtadit; tulla kielletyksigielddahallat

kiemurainen, koukeroinen roancá/i (-s), roanc/cas (-e-); tulla kiemuraiseksi, koukeroiseksiroanccagit, olla jossakin kiemuraisena, koukeroisenaroancát

kiemurassa, koukerossa (hetkellisesti)roancut; (pysyvästi) roanccil

kiemurrella  gišvvardit, moalkkardit, gavrasaddat, fiškkardit

kiepitä (suopunkia) njámmat

kieppi (eläinten yöpymiskuoppa lumessa) čiehpa ~ čiehppa ~ čiehpas; kiepissäčiehppagasas, kieppiinčiehppagassii

kieppi (poron kaivuukuoppa lumessa) suovdnji

kieriskellä (nukkuva henkilö, sairas)fieradit, jorrat, jorggáhallat, bálkestahttalit, mállaguššat, máladit, sepmošit, spierggadit

kieriä fierrat

kiero (esineestä) geavrá/i (-s), geavr/ras (-e-), bonji/t (-his), bonju-

kiero (ihmisestä) guoktilaš

kieroilla  guoktiluššat

kierous guoktilašvuohta

kierre (esim. ruuvissa) botnji, jeaŋ´ŋa

kierrellä mohkohallat, molkkohallat, garvvašit, gálbbardit

kierreportaat (pl.) botnjeráidalas

kierros jorus

kierrättää (tavaroita) atnit ođđasit

kierrätys (tavaroiden) ođđasitatnu, máhcahanatnu

kierteellä botnjut, bonjil, birrabonjil

kierteinen bonju-, kierteisenäbonjil

kiertoaika birrajohtináigi

kiertoajelu birravuodjin

kiertoilmaisu eufemisma, dihto ášši ovdanbuktin vuohkkaseappot garvvasániiguin

kiertokirje johttičálus

kiertokoulu johttiskuvla, gierdoskuvla (S), katekeahttaskuvla (S) ~ katekehtaskuvla (S)

kiertokulku birrajohtin

kiertolintu  johttiloddi

kiertomatka  riekkesmátki

kiertopalkinto johttibálkkašupmi

kiertorata jorggistangeainnus

kiertotie garvingeaidnu

kiertotähti johttinásti, planeahtta ~ planehta

kiertue gierdomátki, turnea

kiertyä (jonkin ympäri)giessasit; (kieroksi)bonjagit

kiertävä (opettajasta tms.) johtti; kiertävä sairaanhoitajajohtti buohccedivššár

kiertää (jonkin ympäri) johtit birra; kiersi Afrikanjođii Afrihká birra

kiertää (jotakin kautta) mohkastit (man nu bokte)

kiertää (kerälle) giessat

kiertää (korkkia, ruuvia tms.) botnjat

kiertää (tahkoa) jorahit

kiertää karhu birastahttit guovžža

kierukka spirála

kierähtää fierralit; (pyörähtää)jorihit

kietoa giessat; peitteeseengákčat; (nyytiksi)gurpet

kietoutua giessasit

kihara smarvi ~ smarfi

kiharainen smarvá/i (-s) ~ smarfá/i (-s), smarv/vas (-e-) ~ smarf/fas (-e-); kiharaiset hiukset smarvevuovttat

kiharalla (adv.) smarvvil ~ smarffil

kihartaa smarvet ~ smarfet

kihartua smarvvagit ~ smarffagit

kihelmöidä hilaštit

kihinä šuđđa; (esim. toukkien)guđđa

kihistä šuđđat; (esim. toukista)guđđat

kihlajaiset (pl.) gihlájaččat; (perinteiset)soagŋut (pl.), viettää perinteisiä kihlajaisiasogŋostallat

kihlakumppani lohpádallanguoibmi

kihlakunnanoikeus (jur.) gihligotteriekti

kihlakunnantuomari (jur.) gihligotteduopmár, sundi (N)

kihlakunta gihligoddi

kihlasormus gollen

kihlat (pl.) gihlit (pl.)

kihlata gihládit

kihlaus gihládus, gihládeapmi

kihlautua (keskenään)lohpádallat; (jonkun kanssa)lohpádallat (soapmásiin)

kihnuttaa (itseään, ihoaan) skubbet, snađ´đet

kihokki čurolasta

kihti jiekta, dákteluttohat, dákteleasmi

kihu skáiti, háskil

kiidättää girddihit

kiihdyttää jođálmahttit

kiihkeä (raju)ara/t (-his), (innokas)áŋgir (-is), (kiivas)giivvis, fanatihkalaš

kiihko giivvisvuohta, áŋgirvuohta, fanatisma

kiihkoilija giivvástal´li, fanatihkkár

kiihkoilla giivvástallat

kiihoke gealddáhat, giktalus

kiihottaa giktalit, agiteret

kiihottaja giktaleaddji, agitáhtor

kiihottua giktašuvvat

kiikari giikkár, giikan, giikar (R)

kiikaroida giiket, giikkárastit, giikanastit, giikkardit (R), giikkardallat (R)

kiikkerä stohččá/i (-s), sto/žas (-hča); tehdä jostakin kiikkerästohččet, kiikkerä esinestohči

kiikkerä (tuolista, pöydästä) jurbolas, juorbbas (-is)

kiikku suhkan, sukká

kiila lohti; varustaa kiilallalohttet, lohtádit

kiilautua bahkašuvvat

kiillote geallanávnnas, gealas

kiillotella gealadit

kiillotin gealan, gealaldat

kiillottaa geallat, šelget; kiillotettunageallagasas, kiillotetuksigeallagassii

kiilto šealgun, gildin

kiiltokuva deadjogovva

kiiltokärpänen gol´lebahta

kiiltomato čuovgimáhtu

kiiltopaju ruksessieđga

kiiltosara čuovgilukti

kiiltävä še/algat (-lges), ge/arrat (-r´res), šo/avvat (-v´ves)

kiiltäväkarvainen njavg/at (-es), še/algat (-lges)

kiiltää šealgut, šlietnjat, šlietnjut, gildit, šealgát, gear´rát, šoavvut

kiilua šlietnjat, šlietnjut

kiima  (esim. koiralla, kissalla)gieibmi; (lehmällä)gimis, gipmi; (porolla, hirvellä)ragat

kiimainen (porohirvaasta, sonnista) rahkki (-s), rageš (-is)

kiimainen porohirvas rahkki

kiimiä (eri eläimistä) gieibmat, gipmat, rahkat

kiinalainen kiinnálaš

kiinnekohta coakci

kiinni  gitta; silmät kiinnigittačalmmiid

kiinnikkäin gittalagaid

kiinnittyä darvánit

kiinnittäminen gidden

kiinnittää giddet, darvvihit

kiinnittää hakasella roahkuhit

kiinnittää neulalla (yhdestä kohdasta)sákkastit, (useista kohdista) sággat, sákkadit

kiinnitys giddehus

kiinnityshihna ruopma

kiinnostaa se kiinnostaa minuadat geasuha mu, olen siitä kiinnostunutberoštan das

kiinnostava  beroštahtti, miellagiddevaš, geasuheaddji

kiinnostua beroštišgoahtit, beroštuvvat

kiinnostus beroštupmi

kiinteistö giddodat, gittaopmodat

kiinteistönomistaja giddodateaiggát

kiinteä  gidd/at (-es), čavg/at (-es)

kiintiö dihtoearri, dihtomearri, kvohta

kiintoisa beroštahtti, miellagiddevaš, geasuheaddji

kiintojää nanajiekŋa

kiintolevy  (tietok.) garradiska

kiintopyörähdys gittajoriheapmi

kiintotähti or´runásti, giddesnásti

kiintymys gierisvuohta

kiintyä (johonkuhun) ges´sot ~ goasuiduvvat ~ miellasuvvat ~ liikostit ~ suostut (soapmásii)

kiipeillä gorkŋodit, gavccodit, givccodit

kiipeämispaikka gorkŋohat

kiipimäjuuri (bot.) gakcunruohtas

kiirastorstai skileduorastat ~ skilleduorastat

kiirastuli skirasdolla

kiire hoahppu, doapma, gáhčču; kiireen vilkkaadoama doama, hoahpohoahpus

kiireellinen hohpolaš, hoahpos (attr.)

kiireemmin  hoahpubut

kiireesti  hoahpus

kiireetön hoahpuh/eapme (-is), dilálaš

kiirehtiä (intr.) doapmat, rassat, rasildit, barggadit, áŋgiruššat, gimbbaldit

kiirehtiä  (jotakuta) ks.hoputtaa

kiireinen asttuh/eapme (-is), dilih/eapme (-is), hohpp/ui (-os), ovttaskas

kiireisyys asttuhisvuohta, dilihisvuohta

kiiruhtaa  (johonkin) doapmat, gáhččat, gáhčadit, rabbat, riendit ~ riendut, rugáhit (R)

kiiruna giron

kiirunankello gironbiel´lorássi

kiisa (vakka) giisá

kiisseli kompohtta

kiista nággu, diggi, gižži, gižžu, mozzi, váldaleapmi

kiistanalainen riidduvuloš

kiistaton šiitemeahttun; kiistaton tosiasiašiitemeahttun duohtaáš´ši

kiistatta šiittekeahttá, gielddekeahttá

kiistellä nákkáhallat, digaštallat

kiistämätön šiitemeahttun; kiistämätön tosiasiašiitemeahttun duohtaáš´ši

kiistää (jotakin)šiitit; (tehneensä jotakin)biehtadit (iežas dahkan juoidá), (jyrkästi)biehttalit (iežas dahkan juoidá)

kiitellä giitalit, máidnut, máinnodit

kiitettävä giittehahtti; kiitettävät arvosanatgiittehahtti árvosánit

kiitollinen giitevaš, giittolaš

kiitollisuus giitevašvuohta, giittolašvuohta

kiitorata girdigeainnus, vuolggageainnus

kiitos giittus; paljon kiitoksiagiittos eatnat, ollu giitu, kiitos!giitu!, táhkka!

kiitos (rel.) giitalus

kiitosrukous giittosrohkos

kiitosvirsi giittossálbma

kiittäminen giitámuš; ei ole kiittämistäii leat giitámuš

kiittämättömyys giitemeahttunvuohta, giittohisvuohta, gutnehisvuohta

kiittämätön giitemeahttun, giittoh/eapme (-is), gutneh/eapme (-is); kiittämätön lurjus gutnehis gukčá; tuo kiittämätön lurjus ei virkannut sanaakaan, vain otti ja lähtidiet gutnehis gukčá ii jienádan ii sánige, eambbo válddii ja vulggii

kiittää giitit

kiitäjäinen (kovakuoriainen) háhcešeatni, háhtešeatni

kiitää leandit, njuolastit

kiivas giivvis

kiivetä goargŋut, goarbmut, gakcut, gikcut, gizzut; (nopeasti)gorgŋet, gorgŋestit, goargŋulit, gorbmet, goarbmulit, gavccádit, givccádit

kiivi (hedelmä) kiive

kikattaa skužistit, skuhčat

kikkeli cis´sanálku, nálku, nálkor, náhpol, cijá, cis´sá, cis´sanábbá, dir´ri, gurbmá

kilahdus skilkkanas

kilahduttaa skillalahttit

kilahtaa skilihit, cilihit

kildininsaame gielddasápmi, gielddasámegiella

kili gihcci, gáiccačivga

kilinä skilla, cilla

kilistin skilanas, skilan

kilistä skillat, skilaidit, gilkat, cillat

kilistää skilahit, gilkkahit, cilahit

kiljaista giljádit, biškkádit

kilju váso

kiljua gilljut, biškut, šlupmat

kiljuhanhi  giljobaš, gilljá, gilljon

kiljunta giljas, biškkas, šlupma

kilkahdella skilkkáhallat

kilkahduttaa skilkalit

kilkahtaa skilkkihit

kilkattaa skilkit

kilke skilkkas

kilkura (nimilappu) gilkor; varustaa kilkurillagilkorastit

kilkutin skilkkanas

kilkuttaa skilkkuhit

kilkutus skilkkas

killinki skillet

killisilmä skielgá; tulla killisilmäiseksiskielggagit

killissä (silmistä) skielgut

kilo kilo

kilogramma kilográm´ma

kilohaili šealggoreavas

kilometri kilomehter

kilometriraha kilomehterruhta

kilovatti kilováhtta

kilovoltti kilovolta

kilpa gilvu, ridnu; kilvangilvvu, ritnus kilpaagilvvu

kilpa-ajo gilvovuodjin

kilpahiihto gilvočuoigan

kilpailija gilvvohal´li, gilvaleaddji

kilpailla gilvvohallat, gilvalit; (keskenään) ritnohallat

kilpailu  gilvvohallan, gilvaleapmi, gilvu

kilpailukykyinen gilvonávccalaš

kilpailuttaa gilvalahttit; kilpailuttaa tarjouksiagilvalahttit fálaldagaid

kilpajuoksu gilvoviehkan

kilpasilla (keskenään) gilvolagaid

kilpi galba; varustaa kilvellägalbet

kilpikonna galbarihcci

kilpimäinen galbbalágan

kilpirauhanen (anat.) galbaráksá, guoggomasráksá

kilpirauhassyöpä galbaráksáboras, guoggomasráksáboras

kilpirusto guoggomasnjuorggis

kilpisarvi (porolla) galba

kiltti  šiega, siiv/ui (-os)

kilvoitella gilvvohallat, gilvalit

kilvoittelu gilvvohallan

kimakka (äänestä)čo/gas (-hka), biška/t (-dis), spi/njas (-tnja)

kimalainen uvlu ~ uvhlu

kimallella šealgut, šleađgut, gear´rát, (kuten kulta)golluhit, (kuten silkki)šoavvut

kimaltaa  deadjut, šealgát

kimalteleva čuovgil (-is), še/algat (-lges)

kimeä (äänestä) čo/gas (-hka), biška/t (-dis), spi/njas (-tnja)

kimittää  spitnjut, bitnjut, njihkut

kimmahdella galkkadit

kimmeltää deadjut, šealgát

kimmoisa dávggas (-is), soddjil (-is)

kimmoisuus dávggasvuohta, soddjilvuohta

kimmoke impulsa, báhcahat

kimmota galkat

kimpaantua moarahuvvat, neavrut

kimpale gáhppálat, bihttá, stuhkka

kimpassa ks. yhteistuumin

kimppu gihppu, gimpu

kimputtaa gihppet, gimpet, gurpat, gurpet, giemardit

-kin  -ge, -nai; hänkin oli sielläsonge lei doppe, sonnai lei doppe, son maid lei doppe

kina nággu, diggi, riidu, gižži, gižžu

kinastella nákkáhallat, digaštallat, stivát, nárrohallat, sátnádallat

kinkata  čiŋkut; (kerran)čiŋkkádit

kinkerit (pl.) giŋgirat (pl.), girjelohkamat (pl.)

kinkku čoarbbealli

kinnas  gistta, rahpot

kinner  (esim. porolla) čeavži ~ čeavžá

kinoksinen skálvá/i (-s), skálv/vas (-e-)

kinos skálvi, čearga ~ čeargga ~ čeargan, časttas, fáskka, joavggahat

kinostaa skálvat, čeargat, fáskat, joavgat

kinttu, koipi ruoida, gaŋgi

kioski kioska, čoska (N)

kipaista  viehkalit, čusket

kipakka  (naisesta) buoš/ši (-es)

kiperä (esim. tilanteesta) skárp/pis (-a)

kipeytyä  bávččagit; (hartioista, jaloista tms.)raššut, (lihaksista)boatkuduvvat, boatkuluvvat

kipeä bávččas, gihpp/ui (-os)

kipin kapin doama doama, hárvelávkkiid

kipinä čuotnan ~ čuonan

kipinöidä čuotnamastit

kipittää njaccuhit

kippis skool

kippo  bol´lu

kippura gavvar (-is)

kippuranokka  (ihmisestä) cirki

kippuranokka (nenästä) cirkenjunni

kippuranokkainen cirk/kas (-e-)

kipsi gipsa

kipu bávččas, gihpu, váŋka, várka, vearka, searggahat; (erilaisia kipuja)boalddáhat, bonjahat, rožohat, čárvvohat, luttohat, borahat, rehttehat, vuoissahat, návhllahat, cirggohat; tuntea kipujagihpudit

kipunoida gaskat ~gaskit, gaskkistit

kirahvi širáf´fa ~giráf´fa

kireys čavgatvuohta, rákkisvuohta

kireä  čavg/at (-es), rákk/is (-es); pitää jotakin kovin kireänärákkášit

kireä, kova (pakkasesta) ruosti (attr.); kireä pakkanen ruosti buolaš

kireällä  čavga

kireälypsyinen (lehmästä) rávdd/is (-es); tulla kireälypsyiseksirávddásmuvvat

kiristellä čavgut; kiristeli niitä pulttejačavggui daid boalttuid

kiristyttää čavggahit

kiristyä čavgut

kiristää (jotakuta) vuortnohit

kiristää (mutteria, ruuvia) čavget

kirja girji

kirjaamo registrerenkantuvra

kirjahylly girjehildu

kirjailija girječál´li

kirjailla (kirjoa) girjjuhit, girjjohallat

kirjaimisto alfabehta

kirjain bustávva

kirjakauppa girjegávpi

kirjakieli girjegiella

kirjakäärö girjegearru

kirjallinen čálalaš, girjjálaš

kirjallisesti  čálalaččat, girjjálaččat

kirjallisuus girjjálašvuohta

kirjaltaja typográfa

kirjanen girjjáš, gihpa

kirjankustantamo  girjegoasttideaddji, girjegoasttádus

kirjanoppinut (Raamatun) čálaoahppavaš

kirjanpito  ruhtadoallu, rehketdoallu

kirjansitoja girječadni

kirjansitomo girječanahat

kirjapaino prentehat

kirjasto girjerádju (S), girjerájus (N), biblioteahkka ~bibliotehka

kirjastonhoitaja girjerádjodikšu, bibliotehkkár

kirjata girjet, registreret

kirjautua (tietok.) (sisään)logget sisa; (ulos)logget eret

kirjava girjjat; tulla kirjavaksigirjjjodit, tehdä kirjavaksigirjjodahttit

kirjavakarvainen girjeguolggat

kirjavuus (värikkyys) girjáivuohta

kirje reive, girji (S), breava (N); kirjeitsereivve bokte, reivviin

kirjeenvaihtaja reivelonohal´li

kirjeenvaihto reivelonohallan, reivvestallan

kirjekuori konfaluhtta, reivedoavdnji

kirjelmä virggálaš čálus

kirjoa  hervet, girjjuhit, girjjohallat, girjjogárjjohallat

kirjoa (lankavyötä) láhppit

kirjohylje geađgenjuorjju ~geađgenjuorju, geađgán, ákču

kirjoitella čálašit

kirjoitettava čállámuš; on ollut paljon kirjoitettavaalea leamaš ollu čállámuš

kirjoitin (tietok.) čálán

kirjoittaa čállit; čálistit, čállilit

kirjoittaja  čál´li

kirjoittamaton čálekeahtes (attr.); kirjoittamattomat laitčálekeahtes lágat

kirjoittaminen čállin, čállámuš

kirjoittautua čálihit iežas

kirjoitus čálus, čála, čállu

kirjoituskone čállinmašiidna

kirjoituspöytä čállinbeavdi

kirjoitustaidoton čállinmáhtuh/eapme (-is); kirjoitustaidoton henkilöčállinmáhtuhis olmmoš

kirjoitustaito čállinmáhttu

kirjoitustaitoinen čállinmáhtolaš

kirjoitustapa čállinvuohki

kirjoitusvirhe čállinmeattáhus, čállinfeaila

kirjoituttaa čálihit

kirjokerttu fál´levizar

kirjokorte girjegorddet

kirjolohi girjeluossa

kirjonokka (porosta) girjenjunni

kirjonta herven

kirjopää (porosta) girjeoaivi

kirjosieppo girjelivkkár

kirjovantus hearvafáhcca, čikŋafáhcca

kirjuri čál´li

kirkaista biškkádit, biškkihit, riežádit, riežihit

kirkaisu biškkanas, biškkádeapmi

kirkas še/arrat (-r´res) ~ šearra/t (-dis), še/algat (-lges), ču/ovgat (-vges), čuovgil (-is), girkkis, girk/at (-es), báitil (-is), ge/arrat (-r´res), šo/avvat (-v´ves)

kirkas (äänestä, järjestä tms.) šearus (-is); lasten kirkkaat äänetmánáid šearusis jienat, kirkas ajatuksenkulkušearusis jurddajohtin

kirkastaa šearásmahttit, šelggodahttit, šelget, šer´ret; (rel.)hearvásin dahkat, hearvásmahttit

kirkastua (säästä) šearádahttit; (kuuron jälkeen)oktet

kirkastua (valosta, väristä) čuvggodit, šearasmuvvat, šelggodit

kirkastus (rel.) hearvásmahttojupmi

kirkiruoho moarserássi

kirkkaanpunainen šer´resru/oksat (-kses); kirkkaanpunainen värišer´resruoksat

kirkkaus čuovgatvuohta, šearratvuohta; (rel.) čuovgadas, šearratvuohta

kirkko girku ~ kirku

kirkkohallitus girkoráđ´đehus

kirkkoherra girkohear´rá (S), suohkanbáhppa (N), gielddabáhppa (N)

kirkkohistoria girkohistorjá

kirkkolaki girkoláhka

kirkkomaa girkoeana(n), girkogárdi

kirkkoneuvosto girkostivra

kirkkopyhä girkobassi

kirkkovaltuusto girkoráđđi

kirkkoviini girkoviidni

kirkollinen girkolaš

kirkolliskokous girkolaščoahkkin (S), girkočoahkkin

kirkonkello girkobiel´lu

kirkonkirja girkogirji

kirkonkylä márkan, márkanbáiki, girkosiida

kirkonmenot girkomeanut

kirkontorni girkodoardna

kirkossakävijä girkostal´li, girkusman´ni

kirkossakäynti girkostallan

kirkostella girkostallat

kirkua biškut, riehčut

kirkuna biškkas, riehčun

kirkuva rihčolas

kirnu girdnu, girtno

kirnunmäntä girdnomeandi

kirnupiimä girdnomielki, girdnobipmi

kirnuta girdnet, girdnut

kiro (kansantarustossa; noidan asettamat pahathenget jonkun päälle) bijagat (pl.); panna pahoja henkiä jonkun päällebidjat bijagiid soapmása ala

kiroileva (kova kiroilemaan) gar´r/ui (-os)

kiroilevuus gar´ruivuohta

kiroilla garrudit, sáddehit, sáttodit, sáttohallat, sáttuhit, sivnnádaddat, sivnnáhallat, leháhit, luoittašit, vuoladit, riehtudit

kiroilu (äänekäs) garrulárbma

kirosana garrusátni, garru; (kirosanoja, karkeita)biro, beargalat, helvet, sáhtán, (lievähköjä, lieviä)neavri, riehtis, truol´la, vánherke, fánen, fánten, gavri, sáhkel, ságel, birgelat, hálvvát, hiida, boaisán, bánnahaš, čáhppadas, dammalaš, doantá, geahččalus, leappu, leppo, oinnolaš, suddu, sevdnjadas, váivván, váisen, skárba, bahákas, bahálaš, bihálaš, behálaš, bahánihkkán, neavgalat, neavki, neavsku, baška, luhča, gumpe, gurbmá

kirota (jotakuta, jotakin) garuhit

kirous garrudus

kirpeä rihča; (säästä)sávr/i (-res)

kirppu lahpis

kirpputori vuovddálmasat (pl.), adnojuv´von gálvvuid vuovdin, healbbahasgávpi, lahpestoarga

kirsi duollu, girse

kirsikka čirsa

kirskua šnjirgut

kirskunta šnjirggas

kirstu bumbá; (ruumisarkku)gistu

kirurgi kirurga, čuohpadandoavttir

kirva šaddošir´rá

kirveenterä ákšoávju; ákšodearri

kirvellä  hilaštit, gáskit, spiiddistit, spiidet

kirves ákšu

kirveshamara ákšošimir

kirveskalsu meres

kirvesmies snihkkár, ákšoalmmái; tehdä kirvesmiehen töitä snihkkáruššat, snihkket

kirvesvarsi ákšonađđa

kisa gilvvohallan, gilvu

kisa  stoahka

kiskaista ks. vetäistä

kisko reaila

kiskoa  (irti) gaikut, ravgut, rahkut, nivkut, nivkkuhit, njahppit; gavvit, navvit, navildit, gaskit (dolggiid lottis)

kiskoa  (perässään) gaikut, geassit, rundit, feastit, veašidit

kiskoa (tuohta, turvetta tms.) loggut; (vähän) lokkastit, (vähin erin)lokkodit

kiskonta gaikun

kiskuri ruhtagaiku

kissa bus´sá, gáhttu, busegáhttu, gis´si (R)

kissankello alitbiel´lorássi, garjjábiel´lu, jámešbiel´lu

kissankäpälä busságeahpil

kissanpoikanen bussáčivga

kisura (raihnainen poro) gisor

kisälli johttiduojár

kita (erit. koiran, suden) soalvi; isokitainen soalvá/i (-s)

kita (ihmisen) njálbmeráigi, geaktaráigi

kitakieleke spatni

kitalaki guopmi

kitapurje guopmeborjjas

kitara gitárra

kitarisa guopmeráksá, čottaráksá

kitata čihttet ~ gihttet

kiteinen kristál´la-, kristállalaš

kiteyttää (jokin aine) kristalliseret

kiteyttää (jokin asia) konkretiseret

kitinä gihča

kitistä gihčat

kitka goahca ~ goahcu

kitkerä rihča, gárkkis (-is), gárkka; maistua kitkerältärihčiidit, bahčiidit

kitkeä ( rikkaruohoja) hilsket

kitkuttaa poikki (esim. tylsällä puukolla) snadjat

kitsas (adj.) hán/is (-es), coa/zzi (-cces), gáhc/ci (-es), divas (-is), gidda/t (-dis), cuhcálas, gea/zzi (-cces), ga/hci (-zes), sniiggár (-is), snoakkis (-is), visu (-s), knáhpis (-is); pitää jotakuta liian kitsaanahánášit soapmása, tulla kitsaaksihátnut

kitsas (subst.) ks. kitupiikki

kitsastella  hánástallat, hánohallat, coaccástallat, cuhcit, divastallat, sniiggáruššat, giinnahit

kitsaus hánisvuohta, hátnodat

kitti čihtta ~ gihtta

kitua biidnašuvvat

kitulias  (porosta) rávža

kitupiikki hánesdiŋga, hánár, guohpagazza, roaŋkegazza, cuzan, cuozza, sniiggár

kiuas givggis ~ givgás

kiukku suhttu, duski, moarri

kiukkuilla suhtadit, duskidit

kiukkuinen suhteš (-is), suhttes (-is), moar´rá/i (-s), giivvis

kiukustua hárbmat, eardut, eaddut, neavrrahuvvat

kiukutella nárrohallat, suhtadit

kiulu givlo

kiuru leivvoš

kiusa  giksi, givssádus, váivi

kiusaaja givssideaddji

kiusaaminen givssideapmi

kiusaantua giksašuvvat, váivašuvvat

kiusallinen (asiasta) givssálaš, váibadahtti, dolkadahtti, suivvastuhtti

kiusankappale  (ihmisestä) háhtádus, rásehus, vuorjjan, vuorjjat 

kiusata givssidit, bieguhit, bilkidit, stoaluhit, doaruhit, mobbet (N) (vrt. härnätä)

kiusaus geahččalus, geahččaleapmi, givssádus

kiusoitella hárddildit, háhttet, čavggahit, nár´ret, nárridit, nálssuhit, nálset (soapmásiin)

kiva hávsk/i (-kes), somá (-s), suohtas

kivennäinen minerála

kivennäisaine minerálaávnnas

kivennäisvesi minerálačáhci

kiverä gavvar (-is)

kives bál´lu; kivekset (pl.)bállut (pl.), vuolleváimmut (pl.)

kives (verkossa) gikta, buddu, deaddu, lieksa

kivespussi bál´lobursa

kivettyä geađgiluvvat, geađgut

kivetä (esim. katua) geđget

kiveys geđgehat

kivi geađgi, (suuri)bákti

kiviaines geađgeávnnas

kiviaita geađgeáidi

kivihiili geađgekoalla

kivijalka geađgejuolgi

kivikasa geađgelátna

kivikausi geađgeáigi

kivikehä (maaperän) geađgegeardi

kivikko juovva

kivikkoalvejuuri juovvagáiski

kivikkoinen juov´vá/i (-s), juv´v/ii (-es)

kivilaji geađgešládja

kivinen geađgá/i (-s), geađge-

kivinäätä geađgeneahti

kivipyykki (tehty kiviladelma vaaran laella) urra

kivirikko narti

kiviseinä geađgeseaidni

kivistää bávččastit, vearkat

kivitalo geađgedállu

kivitasku geađgerásttis

kivittää  geđget; (rangaistukseksi)geađgádit

kivulias gihpp/ui (-os), bávččas

kivuta ks. kiivetä 

kivuton gibuh/eapme (-is)

kivääri givvir; pienoiskiväärisálon, konekiväärimášengivvir, suustaladattavagobbagivvir, gobbabis´su

klassikko klassihkkár

klassinen klassihkalaš

kliininen klinihkalaš

klinikka klinihkka

klitoris bun´nu

kloonata klonet

klovni kloavdna

klusiili (kiel.) klusiila

-ko,-kö -go, oletko kuullut?leatgo gullan?, kävikö täällä?finaigo dáppe?

kodanemäntä goađeeamit

kodanhaltija (uskomuksissa) goađeháldi

kodanisäntä goađeisit

kodansuu goahtenjálbmi

kodaton goađeh/eapme (-is)

kodikas guoibmá/i (-s), geasuheaddji

kodinhoitaja ruovttudivššár

kodinhoito ruovttudikšun

koditon ruovttuh/eapme (-is)

koe iskkadeapmi, geahččaleapmi, seassu; (koulussa)iskkus

koeaika geahččalanáigi

koeputki iskkusbohcci, čájánasbohcci

koetella  geahččaladdat

koettaa geahččalit, iskat; (kädellä)iskalastit

koettelemus  geahččalus

koetulos iskkusboađus

koevedos iskangeavus

koevuosi iskkadanjahki

kohahtaa šávihit

kohauttaa loktestit

kohdakkain  buohtalagaid

kohdalla  buohta

kohdata (akk.) deaivat, deaividit

kohde juvssus, čuozáhat, objeakta

kohdekieli juvssusgiella

kohdella gieđahallat (+ akk.), láhttet (+ kom.), meannudit (+ kom.)

kohderyhmä juvssusjoavku

kohdin buohta, tässä kohdindákko buohta, jossakin kohdingokko nu, missä kohdin?gokko?

kohdistaa (johonkin) čuozihit (masa nu)

kohdistua (johonkin) čuohcit (masa nu)

kohdunkaula goaŧŧočeabet; kohdunkaulasyöpägoaŧŧočeabetboras

kohdunsuu goaŧŧočotta

kohennella (tulta) gáđ´đedaddat, skuđđut

kohentaa divodit, ordnet, ordnestallat

kohentaa (tulta) gáđ´đet, skuđ´đet; (lyhyesti) gáđ´đestit, skuđ´đestit, skuđustit

kohina šávva, šávvan

kohista šávvat, sávaidit

kohmeinen čoaŋk/kas (-e-)

kohmelo gomát (pl.), gohmelus

kohmettua čoaŋkut

koho govddohat

kohoilla allánaddat

kohokohta alimus, suohttaseamos boddu

kohokuva buncagovva

kohollaan loktosis ~ loktasis

koholleen loktosii ~ loktasii

kohopuu lovttosmuorra

kohota allánit; (vähän)allánastit, (hinnasta)loktanit, divrut; (ilmaan)loktanit

kohota (taikinasta) badjánit, geavvat, vázzit

kohotella loktut

kohottaa  bajidit, loktet; (hintaa)loktet, divrudit

kohottautua loktanit, badjánit

kohta (adv.) fargga ~ farga, farggabáliid; (melkein)measta, masá, goasii, uhtesii

kohta (subst.) báiki, sadji, (asiakirjassa tms.)čuokkis, báiki

kohtaaminen deaivideapmi

kohtaan guovdu; oli ystävällinen minua kohtaan lei ustitlaš mu guovdu

kohtalainen oalle, viehka, govttolaš

kohtalo galgamuš, vuorbi

kohtalokas vuorbá/i (-s), vuorbbálaš

kohtaus (taudin) dohppehallan

kohteliaisuus buorremenolašvuohta, smáđáhkisvuohta, deasttalašvuohta, vuollisvuohta

kohtelias buorremenolaš, smáđáhk/is (-es), deasttalaš, vuollis (-is)

kohtelu gieđahallan, meannudeapmi (+ kom.), láhtten (+ kom.)

kohti guvlui; suoraan kohtinjeaigga ~ njeaiga

kohtisuora viŋkilnju/olgat (-lges)

kohtisuorassa, kohtisuoraan beanta

kohtu goaŧŧu, goahtu, mánágoahti, heagga, eatniheagga

kohtu (poron, kotieläimen) vuossa

kohtuullinen govttolaš, mearálaš, muttolaš, skunálaš

kohtuullisuus  govttolašvuohta, mearálašvuohta, mearri, skutni

kohtuuton  mearih/eapme (-is), govttoh/eapme (-is), seaibbeh/eapme (-is); olla kohtuutonmearihuddat, tulla kohtuuttomaksimearihuvvat; tuo on sinulta kohtuuton vaatimusdiet lea dus seaibbehis gáibádus

kohtuuttomasti  meariheamet, govttoheamet, skuniheamet

kohtuuttomuus mearihisvuohta, govttohisvuohta, skunihisvuohta

kohu šlápma

koi (hyönteinen) muohcu

koikkelehtia (pitkillä koivillaan) stávrruhit, stávrádit, stáippuhit, stáiput, stávžut

koillinen nuortadavvi, novrrán (N); koilliseennuorttasdavás; koillisessanuortandavvin

koillistuuli nuortadavádat, novrrán (N), novrrabiegga (N)

kointähti guovssonásti, Venus

koipi gaŋgi

koipienväli háhcci

koipinahka (nyljettynä) gámas

koipisukka gálssot

koira beana; perinteisiä koiran nimiä karvan mukaanČáhppe, Muste, Guvge, Jievja, Rán´ne, Čuoris, Čierggis, Česke, Českko

koiranheinä beatnatrávda

koiranheisi beatnatmiestta

koiranpentu vielppis

koiranputki beatnatboska, truollaboska

koiranrölli beatnatávji

koiranvehnä beatnatguoita

koirarotu beanarássa

koiras varris ~ varis

koittaa (aamusta) čuvggodit

koitto iđitguovssu, čuvggodeapmi

koivikko soahkevuovdi; (nuorta koivua kasvava)lanjas

koivu soahki; tunturikoivulageš, hieskoivusieivasoahki, rauduskoivulodnjesoahki, sotnjesoahki, vaivaiskoivuskier´ri, nuori koivulátnjá, laho koivustohkki

koivuhiiri soahkesáhpán

koivuinen (maastosta) soahkká/i (-s)

koivunvesa soahkevesá

koivuvaara maras, marastat

kojamo (kookas koiraslohi)goadjin

koje apparáhtta, instrumeanta

kokata  kohkket ~ gohkket

kokea vásihit, muosáhit

kokea (pyydyksiä) oahppat, oahpadit

kokeilla  geahččalit, geahččaladdat, iskkadit

kokeilu geahččaleapmi, iskkadallan

kokeilutoiminta iskkadandoaibma

kokelas kandidáhtta, oahpahal´li

kokematon hárjánmeahttun, oahppameahttun

kokemus vásáhus ~ vásihus, muosáhus, fearán

kokenut oahppan, hárjánan

kokkailla kohkkestallat

kokkare  ks. paakku 

kokki koahkka ~ goahkka

kokko stuorra dolla; juhannuskokkomihcamárdolla, jonssotdolla

koko  sturrodat

koko (+ subst.) oppa, oba, olles, geažos, heailla

kokoelma čoakkáldat

kokoilla  čoakkašit, čohkkestallat

kokoinen  stuoru, sturrosaš (attr.); auton kokoinen kivenjärkälebiilla sturrosaš bákti, nämä ovat samankokoisiadát leat ovtta stuoru

-kokoinen -sturrosaš, -mahtásaš ~ -mahtosaš

kokojyvä obbagordni

kokonaan buot, visot, oalát, ol´lásit, gaitivnnat; oppalohkái, áibbas, álfárot

kokonainen oll/is (-es); kokonaisena, obbanaga, obban

kokonaiskustannukset (pl.) ollislaš golut (pl.)

kokonaiskuva ollislaš govva, oppanasgovva

kokonaisluku (mat.) olleslohku, čavdelohku

kokonaisosa (mat.) ollesoassi

kokonaispaino ollesdeaddu

kokonaissuunnitelma ollislaš plána

kokonaistalous oppanasekonomiija

kokonaisuus ollisvuohta, ollislašvuohta, oppalašvuohta; kokonaisuudessaanollislaččat, oppalohkái, ol´lásit

kokonuotti (mus.) ollesnuohtta

kokoon  čoahkkái

kokoonpano čoakkádus, čoahkku

kokoontua čoahkkanit, čoagganit

kokoontuminen čoahkkaneapmi, čoagganeapmi

kokoontumispaikka čoahkkananbáiki, čoaggananbáiki

kokopäiväinen ollesáigásaš, ollesáiggi-

kokopäivätyö ollesáiggebargu

kokosukeltaja (vesilinnuista) ollesbuokči

kokotauko (mus.) ollesboatka

kokous čoahkkin, čoakkán; pitää kokoustačoahkkimastit ~ čoahkkinastit

kokousilmoitus čoahkkinalmmuhus

kokouskutsu čoahkkinbovdehus

kokouspaikka čoahkkinbáiki, čoakkánbáiki

kokoustila čoahkkanansadji

kolahdella šloaŋkit

kolahtaa goalkkehit, skoalkkehit, šloaŋkkehit

kolari oktiibeaškkeheapmi

kolauttaa goalkalit, skoalkahit, čoalkalit

kolea gálus, goalš/šas (-a), gálš/šas (-a); tehdäkolea säägáludit, goalšut, goalšudit, goalššagit

kolehti kolleakta

kolesteroli kolesterola

koleus gállu, goalšu; (keväinen)guostta, guostagat

kolhia (vahingossa) rekčohit, rokčet, rokčehit

kolhiintua ks. lommoutua

kolikko šlánta, minta

kolja (turskakala) juksu, diksu

kolke skoalkkas, čoalkkas

kolkkalakki čieh´gahpir

kolkko ruojus, goalus; tulla kolkoksiruojusmuvvat

kolkuttaa (ovea) skoalkkuhit, čoalkkuhit

kolkutus skoalkkas, čoalkkas

kollega kollega

kollektiivinen kollektiivvalaš, kollektiiva, oktasaš, joavko-

kollikissa rávjábus´sá

kollos goallus

kolmanneksi (lueteltavista asioista) goalmmádassii

kolmannes goalmmádas

kolmas  goalmmát; kolmanneksi parasgoalmmádin buoremus, kolmannen kerrangoalmmádis, goalmmát geardde

kolmattakymmentä goalmmátlohkái; kolmattakymmentä vuotta käyvä henkilögoalmmátlohjahkásaš olmmoš

kolme golbma; kolme ihmistä, kolmen joukkogolmmas

kolmekymmentä  golbmalogi; kolmenkymmenen joukkogolbmalogis

kolmesataa golbmačuođi; kolmensadan joukkogolbmačuođis

kolmesti golbmii, golmma geardde, golmma háve

kolmetoista golbmanuppelohkái; kolmentoista joukkogolbmanuppelogis

kolmijako golmmajuohku

kolmikerroksinen golmmagearddáš

kolmikko golmmas

kolmiloikka golbmačeallun

kolminainen (rel.) golmmaoktasaš

kolminaisuus (rel.) golmmaoktasašvuohta

kolminkertainen golmmageardásaš, golmmageardán

kolmio (mat.) golmmačiegahas, golmmahas, golmmet

kolmiosainen golmmaoasat

kolmipiikki (kala) ruovdegulmmet

kolmipäinen olkalihas oalgenorasdeahkki

kolmipäiväinen golmmabeaivásaš

kolmisenkymmentä sullii golbmalogi

kolmisin golmmas

kolmittain (ihmisistä)golbmasiid golbmasiid; (muista kuin ihmisistä)golmmaid golmmaid

kolmiulotteinen golmmaolat

kolmivuotinen golmmajahkásaš

kolmiyhteinen (rel.) golmmaoktasaš

kolmiyhteisyys (rel.) golmmaoktasašvuohta

kolmonen golmmeš

kolo (puussa) guovdnji

kolonialismi kolonialisma

kolonialisti kolonialista

kolonialistinen  kolonialisttalaš

kolonisoida koloniseret

kolonna kolon´ná

kolopesijä (linnuista) guovdnjebes´sejeaddji

kolottaa várkat, vearkat, luoddut

kolpakko vuollalássa ~ vuollaláse

koltansaame nuortalašgiella; koltansaameksinuortalašgillii

kolttasaamelainen, koltta nuortalaš, skoalta, skoaltasápmi, skoltalaš, goltá (S)

koluta, nuuskia  (paikkoja) snuoggat ~ snuggat, skulket ~ skulkat ~ skulkit

komea  čápp/is (-a), čáppa/t (-a), fávr/u (-ros), neagus, negolaš, suopma/t (-dis); hámálaš, fárddalaš, ebm/ui (-os)

komedia komediija

komeetta komeahtta ~ komehta

komeilla (vaatteillaan) geampasaddat, geamppastallat, fiinnohallat

komentaa kommanderet

komentaja kommandánta, kommanderejeaddji, stivrrár

komento (armeijan tms.) kommanderen

komero vurkkodansadji

komeus (ihmisestä) hámálašvuohta, čáppisvuohta, čábbodat, ebmuivuohta

komiikka komihkka

komisario komissára

komissio kommišuvdna, doaibmagoddi

komistua hámáiduvvat

komitatiivi (kiel.) komitatiiva

komitea komitea

kommellus hearvás fearán

kommentoida kommenteret

kommunikaatio  kommunikašuvdna

kommunismi kommunisma

kommunisti kommunista

kommunistinen kommunisttalaš

komo, onkalo (esim. lumen, kallion alla) skoavdi, goavdi; mennä komolle skoavdut, tehdä lumeen onkaloskoavdudit

komojää roavku, roavru (R); komolla (jäästä)roavkkul

komollaan oleva, onkaloinen skoavd/das (-e-)

komollaan, kohollaan (alla tyhjä tila) skoavddil, goavddil

komparatiivi (kiel.) komparatiiva

kompassi kompás´sa

kompastella guosadit

kompastua guossat, guossalit, ruossat, jorralit (ks. kaatua)

kompleksi (psyk.) kompleaksa

komponentti komponeanta

komposti komposta

komppania (mil.) kompaniija

kompuroida guokkardit, guosadit, ruosadit

komsio  (kätkyt) gietkka; komsioon kapaloitunagietkagasas, komsioon kapaloiduksigietkagassii

komsioida (pikkulapsi) gietkat, gietkkadit

konditionaali (kiel.) konditionála

kondorikotka kondorgoaskin

konduktööri konduktevra

kone mašiidna, kone-mášen-

koneellinen mašiinnalaš

koneellistaa mekaniseret

koneellistua mašiinnaiduvvat, mašiidnaluvvat

konehuone mašiidnalatnja

koneisto mekanisma

konekirjoittaja mašiidnačál´li

konepelti biilagoavdi, mohtorluŋka

konferenssi konfereansa

konfirmaatio (ripillepääsy) konfirmašuvdna

konfirmoida (päästää ripille) konfirmeret

konflikti konflikta

kongressi kongreas´sa

koni gone, gákke, šlárva, šloaŋgu

konjakki konjáhkka

konjunktio (kiel.) konjunkšuvdna

konkkanokka goampenjunni, skoalbmenjunni

konkreettinen konkrehtalaš

konkurssi konkursa, goŋkáneapmi ~ goŋgáneapmi, reastaluvvan

konna skealbma

konnanulpukka deaggafiskesloppan

konnotaatio konnotašuvdna, siidomearkkašupmi

konnuus skealbmavuohta; tehdä konnuuksiaskelbmošit

konsanaan goasge; kuten kuningas konsanaandego gonagas goasge

konsepti konseapta

konserni konseardna

konsertti konsearta

konservaattori konserváhtor

konservatiivi konservatiiva

konservatiivinen konservatiivvalaš

konservoida (säilöä) konserveret

konsonantti konsonánta

konstaapeli konstáhpel

konstailla gonstošit

konsti  goansta

konsulaatti konsuláhtta

konsulentti konsuleanta, bagadal´li, bagadeaddji

konsultoida konsulteret, ráv´vehallat

kontakti guoskkahus, oktavuohta, kontákta

kontata  beahkit, guokkardit, goanttardit

konteksti konteaksta, cealkkaoktavuohta

kontrolli kontrol´la, goziheapmi, bearráigeahčču

kontrolloida kontrolleret, gozihit, bearráigeahččat

kontti (säiliö) konteaidnár

kontti (tuohireppu) beas´selávka, gonte

konttiluu (etujalan alempi)vuorggu, (takajalan ylempi)čuožžamas

konttori kantuvra

konttori (poroaidassa) gontor

koodi koda

kookas stuor/is (-ra); (ihmisenä huomattavasti muita suurempi)stulk/kas (-a-)

kookas ihminen stuorat

koolla  čoahkis

koolle čoahkkái

koominen komihkalaš

koordinaatio koordinašuvdna

koordinaatisto (mat.) koordináhttavuogádat

koordinaatti (mat.) koordináhtta

koordinoida koordineret, oktiiordnet

koossa čoahkis

koostua čoahkkanit, čohkiidit

koostumus čoakkádus, čoahkádus, čoahkku

koota čohkket, čoaggit; omardit, rabbat, ráhput, gáhtardit

kopara gazza, guobir

kopauttaa skoalkalit, goalkalit, čoalkalit, (napauttaa)spoahkkalit

kopeloida skurbat; taipuvainen kopeloimaanskurbalas

kopeloitsija skurbban

kopina čoalkkas, spoahkas

kopio kopiija, mielddus

kopioida kopieret, kopiijastit, mielddustit

kopiointisuojaus kopierensuodji, mielddustansuodji

kopista čoalkit, spoahkkit

koppa, suojus skurbmu

koppakuoriainen gobbá, goppás

koppava gáddálas, čeavlá/i (-s)

koppelo goahppil

koppi visttáš, luoggu

koppi (pallon kiinniotto ilmasta) liiru; ottaa koppiváldit liirru, heittää koppiliirrustit, kopitella (palloa)liirrostallat

koppisiemeninen skáhpposiepman-

kopsahdella spoahkkit

kopsahtaa spoahkihit, spoahkehit

kopsauttaa spoahkkalit

kopse spoahkas

kopsuttaa spoahkuhit

koputtaa (ovea) skoalkkuhit, čoalkkuhit

koputus (oven) skoalkkuheapmi, čoalkkuheapmi

korahtaa skarkkihit

koralli korál´la

koralliriutta korál´laoahci, korál´larikti

korea go/arrat (-r´res)

koreileva  čigŋá/i (-s), čigŋ/ii (-es)

koreilla čigŋát

koreilunhalu čigŋáivuohta

korento (hyönteinen) skážas

korento (kantamiseen) guoddinmuorra, oalgemuorra

kori kore ~ gore, geavllet, boarti, guoš´ši, mársu (R)

kori (auton) karosseriija

korina skarkkas

koripallo (pallo)korespábba; (pelinä)korespáppastallan

korista skarkit, skahrrat, skahraidit

koristaa  čiŋahit, hervet

koristautua  čiŋadit; koristautuneenačikŋagasas, koristautuneeksičikŋagassii

koriste  čikŋa, hearva

koristeellinen hearvá/i (-s), hervejuv´von, čiŋahuv´von

koriste-esine čikŋadiŋga

koristella hearvvahit

koristella (ylen määrin vaatetta) strebmet

koristenauha hearvabáddi, čuolddabáddi

koristepaula čuolddavuotta

koristevaljaat (pl.) suomut (pl.)

koristus, koriste suopmu

korituoli veaddestuollu

korjaamo divohat

korjaantua divvašuvvat

korjailla divodit

korjailu divodeapmi

korjata divvut, divustit, divvulit; (jotakin asiaa)vuiget, njulget; tulla korjatuksidiv´vot, divvašuvvat

korjata (talteen) rádjat

korjaus divvun, divuhus, divodus; viedä korjaukseendivuhussii doalvut

korjauslaina divodanloatna

korjaustuki divodandoarjja

korjauttaa divuhit

korjuu rádjan

korkata gorket

korkea all/at (-a)

korkea paikka alladas; korkean paikan kammoalladasballu

Korkea veisu (Raamatun) Allalávlla

korkea-arvoinen allaárvosaš, allaárvvot

korkeahko allalágan

korkeajännite (elekt.) allagealdagas

korkeakoulu allaskuvla

korkeakouluopinnot (pl.) allaskuvlaoahppu

korkealaitainen (veneestä) ruvd/ii (-es)

korkealla  allin, badjin, (korkeuksissa)allagasas

korkealle alás, bajás, (korkeuksiin)allagassii

korkeammalla alibus, allelis, alleleappos, badjelis, badjeleappos; (vähän)allelaččas, alibuččas

korkeammalle  alibui, allelii, allelebbui, badjelii, badjelebbui; (vähän)allelažžii, alibužžii

korkeampi  alit

korkeapaine alladeaddu

korkeasti allagit

korkeasuhdanne allakonjunktuvra

korkeatasoinen alladássásaš, alladásat

korkein alimus

korkeintaan eanemustá

korkeus allodat, (abstr.) allatvuohta; korkeudessaallodagas, korkeuteenallodahkii; korkeuksissaallagasas, korkeuksiinallagassii

korkeusero allodaterohus

korkeushyppy allodatnjuiken

korkeuskäyrä allodatsodju

korkki goarka

korkkiruuvi goarkasruva

korko reantu; maksaa korkoarentet

korko (kengän) jocca

korkokanta reantovuođđu, reantojuolgi

korkotappio reantomas´su

korkotulo reantoboahtu

korkuinen alu, allosaš (attr.); kolmen metrin korkuinen huonegolmma mehtera allosaš latnja, huone on kolmen metrin korkuinenlatnja lea golbma mehtera alu

koroke aládas

korostaa  deattuhit, ovdandoallat, vuolláisárggastit; korosti tuota puoltasopimuksestavuolláisárggastii dien beali soahpamušas

korottaa  (korkeammaksi)bajidit; (ylemmäksi)alidit

korotus  bajádus, bajideapmi

korotusmerkki (mus.) alidanmearka

korpi buiga meahcci

korpimetso hur´rečukčá

korpiorvokki rohtoviola

korpipäästäinen guolbbavánddis

korpisuo vuovdejeaggi

korppi garjá, gáranas, biergogáranas, gumppegáranas, ruŋkegáranas, ruŋka, ruŋku, buldán, bulddogas, goarpa

korppikotka rábbegoaskin

korppu smierroláibbáš, kavringa, kávrret, goarpu (S), gorpo (S)

korpraali (mil.) korporála ~ korprála

korrelaatio korrelašuvdna

korrelaatti (kiel.) korreláhtta

korroosio korrošuvdna, borraluvvan

korruptio korrupšuvdna

korsetti korseahtta

korsi suoidnečalbmi, skážir

korskea goarga/t (-dis)

korte hoaš´ša, čuotnjátrássi

kortteeri orrunsadji

kortteli (kaupungissa) gávpotoassi, goartil

kortti goarta ~koarta, gorte; (pelikortti)spealla, lyödä korttiaspeallat

korttipöytä romffabeavdi

kortto guoržžu; korttoontuaguoržžuluvvat

koru  čikŋa

koruton ovttageardán

korva (astian)geavja; (kodan)beallji; (kosken)guorvil

korva beallji; kallistaa korvaansa, ottaa kuuleviin korviinsabealji bivdit, váldit bealljái

korvaamaton buhttemeahttun, buhttekeahtes (attr.)

korvakoru beallječikŋa

korvakäytävä bealljeráigi

korvalehti bealljelasta

korvallinen (lakissa) bealljebiltu

korvamerkki (poron) bealljemearka

korvanalus nierrabealis

korvannipukka bealljebuoidi

korvapuusti doašká

korvapuusti (leivos) kánelgohttá

korvarengas bealljeriekkis

korvasieni buolljeguoppar

korvasärky bealljebávččas, bealljenávhlladat

korvata  buhttet

korvatorvi bealljebohcci, bealljedorve

korvaus  buhtadus

korvausmenettely buhttenmeannudeapmi

korvaussumma buhttensubmi

korvaustapa buhttenvuohki

korvausvaatimus buhttengáibádus

korvausvelvollinen buhttengeatnegas

korvausvelvollisuus buhttengeatnegasvuohta

korvavaha bealljegáhčči, bealljegás´si

korvien soiminen šorda; ruveta soimaan korvistašordot, šordašuvvat, šordohallat, hänen korvansa rupesivat soimaanson šordašuvai

korvike (esim. kahvin) buhttehus, seagut, surrogáhta (N)

korvo stámpa, sáve

kosatus (porohirvas viidentenä talvenaan) goasohas, goaisttas

kosia (perinteisessä kosinnassa) sogŋostallat

kosini (mat.) kosinus

kosinta (perinteinen) soagŋu; puhemies (kosiessa)soagŋoalmmái ~ soagŋoolmmái, puhenainen (kosiessa)soagŋogába

kosintalupa soagŋolohpi

kosiomatka soagŋu, käydä kosiomatkalla (porolla ajaen)soagŋus vuodjit

kosiosaattue, kosiomatkalaiset (pl.) soagŋofárru

kosiskelevainen irgá/i (-s), irggástallalas

kosiskella  (jotakuta) irggástallat (soapmásii)

kosiskelu irggástallan

koska (milloin)goas

koska (sillä) dasgo ~ daningo ~ dannego; koska kerrangearddi, go juo

koskaan  goas´sige ~goas´sege ~ goasge

koskea (jotakin, johonkin) guoskat (+ akk.; + ill.); (asiasta)guoskat, gustot

koskelo  goalsi

koskematon (esim. maaperästä) guoskameahttun, duohtatmeahttun, lihkahallameahttun, ipmilviđá

koskenniska guoikkaoaivi

kosketella guoskkahallat

kosketin čuggenskáhppu

koskettaa guoskkahit

kosketus guoskkahus, kontákta

kosketusherkkä riisk/a (-kas); tuo lehmä on kovin kosketusherkkä, sitä on vaikea lypsää diet gussa lea nu riiska, dan lea váttis bahčit

koskeva guoskevaš, guoski

koski guoika; koskinenguoiká/i (-s), guik/ii (-es)

koskikara guoihgáhrit

koskikorento luossadivri

kostaa mávssahit, goastit (R)

koste  (virraton paikka joessa) goatnil, gosttet (R)

kostea lá/vttas (-kta); (vaatteista, tulitikuista tms.)šláv/as (-va); pitää jotakin liian kosteanalávttašit

kostea sää njuoskkadat, lávttadas, njiezadat

kosteikko láktasadji, guovda

kosteus lávttas, lávttasvuohta

kosto mávssaheapmi, goastu (R)

kostonhaluinen máksoáŋgir (-is)

kostua láktat, šlávvat, šlávvanuššat; (äkkiä) lávttihit

kostua (ilmasta) njiehcat

kostua (kasteen vuoksi) laksut, laksot, laksehallat

kostuke lávttadas, njuoskkadas

kostuttaa láktadit; (vaatteista, tulitikuista tms.)šlávvadit

kota goahti; asustaa kodassagoađástallat, goađástit

kota-asuja (asuu mielellään kodassa) goađehas

kotakorva goahtebeallji

kotakylä (tunturissa) badjesiida

kotangentti (mat.) kotangeanta

kotapuu (ruode) goahtemuorra

kotasija goahtesadji

kotelo skáhppu, skuohppu; (hyönteisen)goahti

koti ruoktu, siida, báiki, goahtu (R)

kotiavustaja ruovttuveahkki

kotieläin šibit, giehtašibit; kotieläimet (pl.) šibihat (pl.), oamit (pl.)

kotietsintä viessodutkan

kotihiiri viessosáhpán, ruksessáhpán

kotihoidontuki ruoktodikšundoarjja

kotihoito ruoktodikšun

koti-ikävä ruovttuahkit

kotiin  ruoktot, siidii, báikái

kotiinpaluu ruktuiboahtin

kotijoukkue ruovttujoavku

kotikaste ruovttugásta

kotikaupunki ruovttugávpot

kotikunta ássangielda

kotikylä ruovttugilli, goahtosiida (R)

kotilo guiski, riipu

kotimaa ruovttueana(n)

kotimatka ruovttumátki

kotimies (kodalla oleileva) goađeluholmmoš

kotipaikka ruovttubáiki

kotipaikkatodistus ruovttubáikeduođaštus

kotipiha ruovttušillju

kotirauha ruovtturáfi

kotiseutu ruovttuguovlu, goahtoeanan (R)

kotitalous ruovttudoallu, dállodoallu

kotitarvepyynti ruovttudárbobivdu

kotitekoinen ruovttus ráhkaduv´von

kotityö ruovttubargu

kotiuttaa ruovttuiduhttit; sáddet ruoktot

kotiutua ruovttuiduvvat

kotka goaskin

kotkansiipi vuogodolgi

kotkottaa gahkkat, gahkkit

kotoinen ruovttulágan

kotona ruovttus, siiddas, báikkis, goahtun (R), goađus (R)

kotona viihtyvä henkilö ruovttohas, dálohas, dálot

kotouttaa (maahanmuuttaja) servodahttit

kotoutua (maahanmuuttajasta) dovdagoahtit ruovtturiikan iežas ođđa ássanriika

kottarainen stárra

kottikärryt (pl.) tril´laborat (pl.); kärrätä kottikärryillätril´let

koukata fakkastit, roahkastit; (kalakoukulla)roahkastit

koukistaa (kättä, vartaloa) roaŋkkuhit, roŋket

koukistella roŋkkohallat

koukistua (ruumiinjäsenestä) roaŋkanit

koukkailla faggut

koukku faggi, roahkki; jäädä koukkuunfaggasit, roahkkasit

koukku (vieheessä) áŋkor

koukkuinen roaŋká/i (-s), roaŋk/kas (-e-), moalká/i (-s), moalk/kas (-e-); tulla koukkuiseksiroaŋkkagit, roaŋkut, moalkkagit

koukkuinen esine  roaŋki

koukkunokka (nenästä, ihmisestä) skuohpponjunni

koukkusarvi (porosta) roahkkečoarvi

koukkuverkko (padossa) mohkkefierbmi

koukussa, käkkyrässä (hetkellisesti)roaŋkut; (pysyvästi)roaŋkkil

koukuta (kala vedestä) roahkastit 

koulia (esim. ajokkia) oahpahit, obehit, skuvlet

kouliintua skuvlašuvvat

koulu skuvla

kouluaika skuvlaáigi

kouluaine skuvlaávnnas, fága (N)

kouluhallitus skuvlaráđ´đehus

kouluhaluttomuus skuvlavuosteháhku

kouluikä skuvlaahki

kouluikäinen skuvllavuloš

koulukaveri skuvlaskihpár

koulukeskus skuvlaguovddáš

koulukoti skuvlaruoktu

koululainen skuvlamánná, skuvllahas, skuvllalaš, skuvlavázzi

koululaitos skuvlalágádus

koululautakunta skuvlalávdegoddi

koululuokka skuvlaluohkká

koulumatka skuvlamátki

koulunjohtaja (johtajaopettaja) skuvlahoavda

koulunkäynti skuvlavázzin, oahppu

kouluosasto skuvlaossodat

koulupäivä skuvlabeaivi

kouluradio skuvlaradio

koulutalo skuvladállu

koulutoimi skuvladoaibma

koulutoimisto skuvlakantuvra (N, R)

koulutoveri skuvlaskihpár

kouluttaa skuvlet, oahpahit, obehit

kouluttaja skuvlejeaddji

koulutulokas skuvlaálggaheaddji

koulutus skuvlejupmi, skuvlen, oahppu

koulutusala skuvlensuorgi

koulutuskeskus skuvlenguovddáš

koulutustarve oahpahusdárbu

koulutustuki oahpahusdoarjja

kouluväsymys skuvlaváibasat

koura rábmá, čárvá, goapmir, čorbma

kourallinen čorpma ~ goapmira dievva, čorbmadoarvi

kouristus deahkkegeasáhat, krámpa

koutokeinolainen guovdageaidnulaš

kova gar/as (-ra), stroaŋg/gis (-a); pitää jotakin liian kovanagarašit

kova (tiukkaan tallattu, lumesta) šalk/kas (-a)

kovakourainen garragieđat

kovakuoriainen gobbá, goppás, ruovdegobbá

kovalevy (tietok.) garradiska

kovaosainen oaseh/eapme (-is), lihkoh/eapme (-is)

kovapäinen oahppameahttun

kovasti sakka, sakkarat, garrasit, (liian kovasti)bearehaga

kovasydäminen goavis (-is), goav/vi (-es), garraváimmot

kovaääninen jiedná/i (-s), jidn/ii (-es), ruoddjá/i (-s), rieddjá/i (-s), ruodjalas, riedjalas, šlábmá/i (-s), gaddjá/i (-s); kovaääninen ihminenčottagarga

kovaääninen  (kaiutin) skájan, skájanas

kovemmin sakkabut, garraseappot

koventaa garradit

kovera go/bas (-hpe-)

kovera kulma (mat.) gohpečiehka

koverana (adv.)gobil

koverrella gobadit

koverrin goban

kovertaa gohpat

koveta  garrat

kovettaa garradit

kovettua garrat; garralashelposti kovettuva

kovettua, kuivettua  (nahkaesineistä) soaldut, soldut

kovettunut, kuivettunut (nahkaesineistä) soald/das (-a)

kovettuva, kuivettuva (nahkaesineistä) soaldul (-is)

kovimmin sakkamusat, garrasepmosit

kovin sakka, menddo, beare

kovistella (jotakuta) garastallat (soapmásiin); kovisteli lastaangarastalai mánáinis

kovisteluun taipuvainen garastallalas

kovuus garasvuohta

kraatteri kráhter

kranaatti granáhtta

kranttu ks. turhantarkka

kreivi  greavva

kriisi kriisa

kriitikko kritihkkár, árvvoštal´li

kriittinen kritihkalaš

kristillinen (k)risttalaš, risttahas

kristillisyys ( k)risttalašvuohta

kristinusko (k)risttalaš osku

kristitty (k)risttalaš

kriteeri kritera

kritiikki  kritihkka

kritisoida  kritiseret, árvvoštallat

krokotiili krokodiila

kromosomi kromosoma

kromosomisto kromosomačoahkki

krooninen kronalaš

kruunata ruvnnidit

kruunu (päässä oleva, valtiovalta) ruvdna

kruunu (rahayksikkö)ruvdnu; -ruunuinen-ruvdnosaš

kruununprinssi ruvnnaprinsa

kruununsonni ruvnnavuoksá

kruununtila ruvnnadállu

kruununtupa ruvnnastohpu

kruununvouti ruvnnasundi

kude gođa

kudelma gođa; (keskeneräinen)gođán

kudinpuikko gođđinsággi, fáhccasággi

kudonta gođđin

kudos (anat.) gođus

kudosneste gođusgolggus

kudottaa (neulottaa puikoilla)gođihit

kuha šuđđi

kuhankeittäjä geassegollet

kuherrella sieradit

kuhina guđđa

kuhista (esim. toukista) guđđat, guđaidit, lađđat, lađaidit, njoavggistit

kuhmu  guvhli, bavhli; saada kuhmuguvhllagit, guvhlut

kuhmuinen guvhl/las (-e-)

kuhnaileva ádjánahkes, ájahallalas, gearggah/eapme (-is), buibmá/i (-s), bus´sá/i (-s), duđđalas, njávval (-is)

kuhnailla ájahallat, ádjánuššat, áiggirdit, buibmat, busildit, láppezastit; (naisista)njávežastit

kuhnuri (koirasmehiläinen) varrismieđašeatni

kuihduttaa goldnadit

kuihtua goldnat

kuihtunut gol/nnas (-dna)

kuikka dovtta

kuin go, dego

kuinka mo ~ movt ~ mot, govt (R) ~ got (R) ~ gokte (R); kuinka pitkä? kuinka usein? jne. man guhkki? man dávjá? jna.

kuinkaan moktige ~ moktege ~ moge ~ movtge

kuiskailla, kuiskutella savkkástallat, savkkuhit, sapmat, samaidit

kuiskata savkalit; kuiskaten savkosii

kuiskaus savkaleapmi, savkkus

kuiske savkkas

kuisti veránda, olgofeaskkir

kuitata guitet, guittidit

kuitenkaan goittotge, goittot, goit

kuitenkin goittotge, goittot, goitge, goit, liikká, aŋkke, almmatge, dattege

kuitti guite

kuitu fiiber, sáras

kuiva goik/kis (-e-), (rutikuiva)ja/ŋas (-kŋa); pitää jotakin liian kuivanagoikkášit

kuiva maa goikkis; kuivalla maallagoikásis,kuivalle maallegoikásii

kuiva sää jakŋi

kuivahorros goikkádatadjágas

kuivahtaa goikalit

kuivakka (ihmisestä, eläimestä) ski/rras (-r´re-); tulla kuivakkaaksiskirragit, olla jossakin kuivakkaanaskir´rát, kulkea kuivakkaanaskirruhit

kuivakka olio skir´ri

kuivaliha goikebiergu; (kesän yli säilytetty)goastebiergu

kuivalihakeitto goastemális

kuivasuolattu kala spihkeguolli

kuivatali (ylivuotinen) goastebuoidi

kuivattaa goikadit

kuivatus goikadeapmi

kuivettua goikat, dáktat, goldnat

kuivike goikadus

kuivin jaloin goikejulggiid

kuivua goikat; helposti kuivuvagoikil (-is)

kuivua (rutikuivaksi) jakŋat; rutikuivaksi kuivuvajagŋi (-s), jagŋil (-is)

kuivuri goikkár, goikadanneav´vu

kuivuus goikkisvuohta

kuivuus (luonnonolosuhteena) goikkádat; pitkällinen kuivuusguhkálaš goikkádat

kuja gudji

kuka gii, guhte; (rajallisesta joukosta)guhtemuš, kuka teidän perheenne lapsista on vanhin guhtemuš din bearraša mánáin lea boarráseamos

kuka (taivutus) kukagii, ketä, kenengean, kenellägeas, kenellegeasa, kenen kanssageainna, kenenä, keneksigeanin

kukaan (taivutus) kukaangiige, ketään,kenenkään, geange, kenelläkäängeasge, kenellekäängeasage, kenenkään kanssageainnage

kukallinen (kukikas) lieđ´đá/i (-s), lieđđe-

kukaton ráseh/eapme (-is); tulla kukattomaksirásehuvvat

kukin guhtege, iešguhtege

kukinta lieđđun

kukinto lieđus

kukistaa vuoitit, njeaidit

kukistua vuoittáhallat, vuollánit, gahččat

kukka rássi, lieđđi, guhkká

kukkajäärä rássegobbá

kukkakaali lieđđegálla, diehppegálla

kukkakauppa rássegávpi

kukkakimppu vitku

kukkamaljakko rásselihtti

kukkanen rásáš

kukkapohjus lieđđevuođđu

kukkaro bursa, guhkkár

kukkaruukku rásselihtti

kukkavarsi lieđđenađđa

kukkia lieđđut

kukkiminen lieđđun

kukko vuoncáva(r)ris

kukkua guhkkat

kukkula  boldni, čopma, dievvá, noahtal

kukkurainen čo/mas (-pme-)

kukkuroillaan (adv.) čomil, čomal

kukoistaa lieđđut, gildát

kuksa guksi

kulho gum´ma

kuljeskeleva vázzálas

kuljeskella jođašit, johtalit, golgat, lahppet (R)

kuljetella fievrrádallat

kuljettaa fievrridit; (autolla)vuojihit, (hevosella tms.)geasehit, (soutamalla)suvdit, suvddihit, sugahit

kuljetus fievrrideapmi

kuljetuspalvelus sáhtostanbálvalus

kulkea johtit, vánddardit, vádjolit

kulkea (edestakaisin, ulos ja sisään) joreštit, jorrat, joradit, jorggistit, liehkkat, bálgat, gihkat

kulkea (porukassa) ks. parveilla

kulkeutua (johonkin, jonkin mukana) fiervrasit, gártat

kulkukauppias golgogávpejas

kulkuneuvo fievru, johtinneav´vu

kulkureitti johtolat, geinnodat

kulkuri golgolaš

kulkutauti golgodávda, njoam´mudávda

kulkuttaa  golgadit

kulkutusverkko golgadat; kulkutusverkon ohjainčoska

kulkuväline  fievru

kullanetsijä gol´leohcci

kullanhuuhtoja gol´ledoidi

kullankaivaja gol´leroggi

kullata gol´let, gol´lehit

kullenuotta goldda; kalastaa kullenuotallagoldit

kullenuottaus goldin

kullero boallorássi, diehpperássi

kulloin goas

kulloinenkin guhtege

kulma čiehka

kulmahammas čiehkabátni

kulmakarva gulbmeguolga

kulmakerroin (mat.) čiehkagerddon

kulmakivi čiehkageađgi

kulmamitta čiehkamihttu

kulman kylki (mat.) čiehkajuolgi

kulman kärki (mat.) čiehkageahči

kulman puolittaja (mat.) beallidansáhcu

kulmapotku (jalkapallossa) čiehkačievččasteapmi

kulmaviivain čiehkadahkki

kuloheinä gullu, gulut (pl.)

kulorastas vuovderásttis

kulottaa (nurmikko) guluid boaldit

kuloutua gulluluvvat

kulta gol´li; hyvin kultapitoinengol´lá/i (-s)

kultahamsteri gol´lehámster

kultahippu gol´leirta

kultainen gol´lásaš, gol´le-, gollis ráhkaduv´von

kultainen leikkaus (mat.) gol´legorri

kultajyvä gol´lečalbmi

kultakaivos gol´lemiidna

kultakimpale gol´lečoaltu

kultamitali gol´lemedállja

kultapiisku beatnatnjuovčča

kultarikko gol´lenarti

kultarinta fiskesjievžžan, fiskesvizar

kultaseppä gol´lečeahppi, gol´lerávdi

kultasirkku gol´lecihci

kultasormus gol´lesuorpmas, (varsinkin kihlasormus)gollen

kultaus gol´lehus, gol´len

kultti kulta

kulttipaikka kultabáiki

kulttuuri kultuvra; kulttuuri-kultur-

kulttuurielämä kultureallin

kulttuurihistoria kulturhistorjá

kulttuurikeskus kulturguovddáš

kulttuurimuisto (muinaismuisto) kulturmuitu

kulttuurinen  kultuvrralaš

kulttuuripolitiikka kulturpolitihkka

kulttuuritoimi kulturdoaibma

kulttuurityöntekijä kulturbargi

kulua (ajasta) vássit, gollat

kulua (esineistä) gollat

kulua ohueksi (kankaasta, vaatteesta) sáiganit, sáiggagit, sivllagit

kuluminen nohkan

kulunki gollu, mannu

kuluttaa (aikaa)vásihit, golahit

kuluttaa (jotakin) golahit, golladit

kuluttaa loppuun (jotakin) loaktit, nogahit, nohkadit; (nopeasti)loaktilit, kulutti hetkessä loppuun perintönsäloaktilii oatnelanbottas iežas árbbi

kuluttaja geavaheaddji, golaheaddji

kuluttua  geažes; viiden vuoden kuluttuaviđa jagi geažes

kulutus geavaheapmi, golaheapmi, golahus

kulutuslaina golahanloatna

kulutustavara geavahangálvu

kuluva nohkavaš; (hupeneva)skolas, hohppil (-is), ho/hpi (-bis)

kumahtaa gumihit, goŋggihit

kumarainen guvr/ras (-e-), njag/as (-u-), guo/kkas (-gge-); (tulla kumaraiseksi)guvrragit, njagagit, guokkagit

kumarassa (hetkellisesti)guvrut, njahkut, guoggut; (pysyvästi)guvrril, njagil, guokkil; olla kumarassa guvrát, njahkkát, guoggát

kumarrella gopmárdallat

kumartaa gopmirdit, gopmirdastit

kumartua njahkalit

kumi gum´me

kumina gupma, gopma, goŋggas

kumina (eräs maustekasvi) gárvenat (pl.), gárven-

kuminauha gum´mebáddi

kumisaapas gum´megáma, gum´mestevvel, gum´mesáppat

kumista  gupmat, gumaidit, goŋgit

kumivene gum´mefanas

kummajainen gummálaš

kummallinen árte/t (-gis), amas, vávas

kummastua imaštuvvat, imaštišgoahtit

kummeksua amašit, vávašit

kummi (naispuolinen) risteadni, (miespuolinen)ristáhčči, kummitrisvánhemat ~ risváhnemat

kummilapsi rismánná

kumminkin dattetge, liikká

kummipoika risbárdni

kummisetä ristáhčči

kummitella gopmahallat, gobmidit, gopmohallat, gummehallat

kummitteleva (jossa on paljon kummituksia)gobmá/i (-s); täällä on paljon kummituksiadát lea gobmás guovlu

kummitus  gobmi, gopman, gummehus

kummityttö risnieida

kummitäti risteadni

kummivanhemmat (pl.) risvánhemat (pl.) ~ risváhnemat (pl.)

kummiäiti doal´liristeadni

kumollaan  gopmut; kumollaan oleva gomu-

kumoon gopmut; mennä kumoongopmánit

kumossa gopmut

kumota gomihit

kumous (pol.) gomiheapmi, gomáhus

kumpaalle goappos

kumpaalta  goappil

kumpare boldni, bunci, dieváš

kumpi goabbá; kummangoappá, kummallagoappás, kummallegoabbái, kumman kanssagoappáin

kumpikin goabbáge, goabbánai

kumppani guoibmi, verdde, skihpár

kumpu  boldni, bunci, dievvá

kumpus (veripalttu) gumppus, guhppár, gámsu; valmistaa kumpuksiagumppostit

kun go

kunhan beare, gohan

kuningas gonagas; (korteissa) goŋge

kuningashuone gonagasviessu

kuningaskalastaja gonagasfiskár, jiekŋaloddi

kuningaskunta gonagasriika

kuningasmielinen gonagasmielalaš, rojalisttalaš

kuningasmielinen (subst.) gonagasmielalaš, rojalista

kuningasrapu gonagasreabbá

kuningatar dronnet;(korteissa)fruv´vá, rov´vá

kuninkaallinen gonagaslaš

kuninkaankartano gonagasgárdin

kuninkaanpoika gonagasbárdni, prinsa

kuninkaantytär gonagasnieida, prinseas´sa

kunnallinen gielddalaš, gieldda-, kommunála

kunnalliskoti gielddaruoktu

kunnallislaki gieldaláhka

kunnallisministeri gieldaministtar (N)

kunnallisministeriö gieldadepartemeanta (N)

kunnallisneuvos gielddaráđđi

kunnallispolitiikka gielddapolitihkka

kunnallisvaali gielddaválga; kunnallisvaalit (pl.) gielddaválggat (pl.)

kunnallisvaltuusto gielddastivra

kunnallisvero gielddavearru

kunnanelätti kás´sabiepmohas

kunnanhallitus gielddaráđ´đehus (S), gielddaovdagoddi (N)

kunnanjohtaja gielddahoavda (S), ráđđe/almmái ~ -olmmái (N)

kunnanlääkäri gielddadoavttir

kunnantalo gielddadállu (S), ráđđeviessu (N)

kunnantoimisto gielddadoaimmahat, gielddakantuvra

kunnanvaltuusto gielddastivra

kunnas dievvá

kunnes das´sáigo, das´sážiigo

kunnia gudni; antaa (jonkun) kuulla kunniansadieđihit (soapmásii), menettää kunniansagutnehuvvat

kunniakirja gudnegirji

kunniallinen  gutnálaš

kunniallisuus gutnálašvuohta

kunniamerkki gudnemearka, medállja

kunnianhimo gudneáŋgirvuohta

kunnianhimoinen gudneáŋgir (-is)

kunnianloukkaus gudnerihkkun, gudnenjeaidin

kunnianosoitus gudnečájáhus

kunniapalkinto gudnebálkkašupmi

kunniaton gutneh/eapme (-is)

kunniattomuus gutnehisvuohta

kunnioittaa gudnejahttit

kunnioittava gudnebalolaš

kunnioitus gudnejahttin

kunnolla albmaláhkai, albmaládje, ortnet mielde, vuđolaččat

kunnollinen (ihmisestä) stánddalaš

kunnollisuus stánddalašvuohta

kunnon albma (attr.), endena (attr.); kunnon ihminenalbmaolmmoš, endena olmmoš

kunnossapito bajásdoallu, bajásdoallan

kunnostaa ordnet, ođadit, ođasmahttit, divodit, remontet (S)

kunpa vare, beare, vare dal juo; kunpa olisin nyt siellä!vare livččen dál doppe!

kunta gielda, suohkan, kommuna

kuntainliitto gielddaidlihttu

kuntainvälinen gielddaidgaskasaš, gaskagielddalaš (N)

kuntalainen gielddaolmmoš, gieldalaš

kunteus (porohirvas neljäntenä talvenaan) gottodas

kunto (esineiden) ortnet

kunto (ruumiillinen) álššat (pl.), vuoimmit (pl.), forbma, gundu (R); kuntosaliálšasále, kuntotestiálšateasta

kuntoilla vuoimmástallat, trim´met (N)

kuntoilu vuoimmástallan, trim´ma (N)

kuntouttaa veajuiduhttit, áhpáiduhttit

kuntoutua veajuiduvvat, vuoimmáiduvvat, návccaiduvvat, áhpáiduvvat, áhtat

kuntoutus veajuiduhttin, áhpáiduhttin

kuntoutusraha veajuiduhttinruhta

kuntura (yhdestä porosta saatavat ainekset) gottur; koipinahkakunturagámasgottur, suonikunturasuotnagottur

kuohita (puukolla)gáldet, (perinteiseen tapaan puremalla)gáskit

kuohkea (esim. leivästä) so/vttas (-kta)

kuohua  boršut, duoldat, šávvat

kuohukerma fierrunlákca

kuokanterä guohkkedearri

kuokka guohkki

kuokkavieras bovdekeahtes guos´si

kuokkia guohkkat; (kuokkia vähän, kuopaista kerran)guohkastit

kuola soalsi, šliivi

kuola (eläimen) sáivi; kuolainen sáivá/i (-s)

kuolaava soalsá/i (-s), soals/sas (-e-)

kuolaimet (pl.) njálbmeruovddit (pl.)

kuolata (eläimestä) sáivvidit

kuolata (intr.) soalsidit, soalssistit

kuolata (trans.) soalssidit

kuolema jápmin; tehdä kuolemaajámadit, leat lahka jámi

kuolemaisillaan lahka jámi, maŋimuččaidis alde; kuolemaisillaan oleva henkilöjámadeaddji

kuolemanpelko jápminballu

kuolemantapaus jápmindáhpáhus

kuolemantauti jápmindávda

kuolemantuomio jápminduopmu

kuolematon jápmemeahttun; kuolematon sielujápmemeahttun siellu

kuoleskella (useista, vähin erin) jámadit

kuoleutua (kuoleentua) jápmásit, jápmašuvvat

kuoleva jábmi

kuolevainen jámolaš, jábmevaš

kuoliaaksi  jámas, jábmejassii, heal´la

kuolinkamppailu jápmindoarru, heakkariidu

kuolinpesä  (jur.) jápminbeassi (S), árbebeassi (N)

kuolinpäivä jápminbeaivi

kuolinsanoma jápmasáhka

kuolinvuode jápminseaŋga

kuolinvuosi jápminjahki

kuolio jámpaoažži

kuolla jápmit, nohkkat, oađ´đát, vádjolit (eret); (äkillisesti)jámistit, nohkastit; (kuolemaa tehden)jámadit

kuolla (teurastettavasta porosta) njuolgat, ravgat, gaidnat, geaiggagit, geaiganit, geaigasit, goaiggagit, goiget, njaŋggagit

kuolleenmullat (kansantarustossa; noidan käyttämä apuväline pahojen henkien päällepanoon jonkun päälle) jámešmuolddit (pl.), jámešsáddot (pl.)

kuolleisuus jámolašvuohta, jápminlohku, jápminvuohta

kuollut jápmán, jápma-

kuomu goahki; varustaa kuomullagoahkádit

kuomu (auton) biilagoahki

kuona-aine bázahusávnnas

kuonokoppa (purevalle koiralle) njunneskuohppu, vuoŋas

kuontalo vuorraset nissonolbmo čurges vuoktabunta

kuontalo (kehrätessä) guonddal

kuopaista goaivvastit, goivet, goistet

kuopalla (adv.) rokkil, gobil, leakkil

kuopia goaivut, goistet

kuoppa roggi, gohpi; rokkádat, gobádat, leaggi, juggi; mennä kuopallerokkagit

kuoppainen roggá/i (-s), ro/kkas (-gge-), gohppá/i (-s)

kuoppaleuka (leuassa vako) suorregáibi

kuopus váhkar; Heikki-poju on meidän kuopuksemmeHeaika-bánneš lea mun´no váhkar

kuore guora

kuori (kirkossa) koarra

kuori (pintakerros) garra; paksukuorinengar´rá/i (-s), gar´r/ii (-es)

kuoria (esim. perunoita) gar´ret, gárvet, gárvvihit

kuorikerros gierageardi

kuorittu maito, kurri skum´mamielki, lavdojuv´von mielki; kuoria maitoaskum´met, lavdit

kuorma guorbmi, lásta, fárbmi

kuorma-auto guorbmebiila, lástabiila

kuormaside gárastat

kuormata lástet, guorpmi ráhkadit

kuormittaa noađuhit

kuoro goarra

kuorolaulu goarralávlun

kuorsailla skuhraidit, snuhraidit

kuorsata skuhrrat, snuhrrat; (hetkisen)skuhrihit, snuhridit

kuorsaus skuhrra, snuhrra

kuosi fárda, hápmi

kuovi guškkástat, guškil, guškken

kuovisirri duottarviroš

kupari veaiki, gubar; jossa on paljon kupariaveaiká/i (-s)

kuparihohde veaikešlienja

kuparikiisu  (miner.) veaikegiisi

kupata guhppet

kupera čo/mas (-pme-)

kupera kulma (mat.) čopmečiehka

kuperana (adv.) čomil

kuperkeikka heittää kuperkeikkaaguhparastit, guppirdit

kupillinen gohpa ~ gohpu dievva

kupla bulljarakkis, bulljaras, bulljar

kuplahylje ávjjur

kuplia buljardit, bulljarastit; (puurokattilasta)šluhpardit, duhrrat, duhraidit

kupoli kupola, kuhppel

kuppa syfilis, knáhppá ~ náhppá ~ nábá, fránsos

kuppari guhppár, guhppejeaddji

kuppaus guhppá, guhppemuš

kuppi gohppa ~ gohppu

kupristua goabagit

kuprulla goabal

kupu (linnulla) buokŋa

kura stánži, loški, ráhpi, rábát, luhča

kurainen stánžžas, stánže-, lošk/kas (-a), ráhppái/s (-s)

kure, kurttu (vaatekappaleessa) snorastat

kureella (vaatekappaleesta) snoril

kurekenkä (tavallisesti nutukas) guretgáma

kurenauha snoraldat, snoraldatbáddi

kuri skihkka, stivra, ortnet, huvda, stánda, goksa (R); pitää kurissagokset (R)

kurikka šluppot

kuristaa buvihit

kuristua buvvánit, buv´vot

kuriton  stivrrah/eapme (-is), huvddah/eapme (-is), iešlágan, baháguren (-is); tulla kurittomaksistivrrahuvvat, huvddahuvvat

kurittaa ráŋgut, ráŋggáštit, bagadit, bagadallat, huvdet, gokset, govset, gurehit, obehit

kurittomuus stivrrahisvuohta, huvddahisvuohta

kurja vártnuh/eapme (-is), geahnoh/eapme (-is), skárb/bas (-a), árk/i (-kes), ussel (-is); tulla kurjaksivártnuhuvvat

kurjenjalka suotnjoruški

kurjenkanerva varravárbu

kurjenmiekka fiskesiris

kurjenpolvi alitrássi

kurjentatar guorggajuopmu

kurjistaa goaridit

kurjuus vártnuhisvuohta

kurki guorga

kurkistaa  guovllastit, guovlalit

kurkistaminen (kurkkaus) guovlaleapmi

kurkkia  guovlat, guovlladit

kurkku čotta; kurkun täydeltä, kurkku suoranačoddat vehkui, kurkusta alas čottaráigge,mennä (ruoasta) väärään kurkkuunmannat boasttočoddagii

kurkku  (vihannes) gurka, águrka

kurkkukipu čottabávččas

kurkkumätä difteriija

kurkkutauti čottadávda

kurkotella  (jotakin tavoittaakseen) faŋuhit ~vaŋuhit, faŋuhaddat ~ vaŋuhaddat

kurkotella (kaulaansa) gaŋkát

kurkottaa fakŋalahttit ~ vakŋalahttit, faŋaldahttit ~ vaŋaldahttit, fatnalahttit ~ vatnalahttit

kurkottaa (kaulaansa) gaŋket

kurkottautua  (kerran)fakŋalit ~vakŋalit, (useaan kertaan)fakŋut ~ vakŋut

kurkunkansi guoggomaslohkki

kurkunpää guoggomas

kurmu gurbmá; poistaa kurmujagurbmet

kurmuinen gurbmá/i (-s); tulla kurmuiseksigurbmut

kurmuinen poro gurpmat, gurbmon

kurmupaarma gurbmáloddi, sealgeboaru

kurnuttaa (sammakosta) ruovgat

kurnuttava (sammakosta) ruovgi

kurnutus (sammakon) ruovggas

kuroa snorrat

kurokaulainen faŋk/kas (-e-) ~ vaŋk/kas (-e-)

kurokaulainen olio faŋki ~ vaŋki

kurouma snorri

kuroutua snorrasit

kurpitsa gurbbet

kursaileva guossástahkes, guossaskas

kursailla guossástallat; ei tarvitse kursailla, ei muuta kuin otat lisää sitä lohikeittoaii dárbbaš guossástallat, eambbo válddát lasi dan luossamáli

kursiivikirjain njagubustávva

kursiiviteksti njaguteaksta

kurssi gursa

kurssilainen gursalaš

kurssitarjonta oahppofálaldat

kurtistaa snor´rehit, snorrasahttit

kurtistua roamššagit

kurtistua (nahkavaatteesta) snorranit, snorragit

kurttu  roamši

kurttuinen sno/rras (-r´re-)

kurttukaali roamšogálla

kurtussa  roamššil

kurtussa (nahkavaatteesta) snoril

kuru  gurra, skurču

kurvata skirvehit, skav´vehit

kusaista guččastit

kuseskella guččadit

kusettaa guččahit

kusi gužža

kusiumpi (porolla) gužžabava

kuski sáhttolaš, kuska (S), šaföra (N)

kusta gužžat

kustannus goasttádus, gollu

kustannusarvio golloárvvoštallan

kustantaa goasttidit

kustantaja  goasttideaddji

kustantamo girjelágádus

kutakuinkin sullii, sulaid

kutea gođđat

kuteminen gođđan

kuten dego, nugo

kutina sakŋideapmi

kutista  sakŋidit

kutista (toisen koskettaessa) čagalduvvat; helposti kutiavačagalduhkes

kutistua játnat; helposti kutistuvajádnil (-is)

kutistunut (nahasta, nahkaisesta vaatekappaleesta) já/nas (-tna)

kutistuttaa játnadit

kutittaa čagalduhttit

kutoa gođđit; (koristevyötä) čuoldit

kutoja gođ´đi

kutomakone gođđinmašiidna

kutomakäpy gođđingeahpa

kutomateollisuus gođđinindustriija

kutominen gođđin

kutomo gođáhat

kutsu bovdehus, bovdejupmi

kutsua (johonkin) bovdet

kutsua (joksikin) gohčodit (manin nu)

kutsumanimi gohčodannamma

kutsumaton (vieraasta) bovdetkeahtes (attr.)

kutsuvieras bovdejuv´von guos´si (ks. kuokkavieras)

kuttu gáicaeadni

kutu gođđu

kutukala gođđoguolli

kutumatalikko gođđonjuorra

kuu mánnu

kuudenneksi (lueteltaessa) guđádassii

kuudennen kerran guđádis

kuudennes guđádas

kuudes guđát

kuudesti  guhttii

kuudestoista guhttanuppelogát

kuudettakymmentä guđátlohkái; kuudettakymmentä käyvä henkilöguđátlohjahkásaš olmmoš

kuukahtaa  (makuulleen)njaŋggihit, njaŋgat, njaŋgasit, njaŋggiidit, njulget, njulgestit

kuukausi  mánotbadji, mánnu;kuukauden ikäinen mánnosaš

kuukausittain mánnosaččat

kuukausittainen mánnosaš

kuukautiset (pl.) mánnosaččat (pl.), mánnomearkkat (pl.), mánodávddat (pl.); kuukautiskiertománnosašjohtu, kuukautiskivutmánnosašbákčasat, kuukautisvuotománnosašgolgan, kuukautissidemánnosašlivsku

kuukkeli guovssat

kuukunen  (maamuna) suovvaguoppar

kuula (urheiluväline) jorbu, ruovdespábba

kuulakärkikynä luođđapean´na, boallonjunpean´na

kuulalaakeri luođđaláger

kuulantyöntö jorbosuhppen, kuvllásuhppen

kuulemma gul, gulama, gul´loma, gul´lo; hän on kuulemma muuttanut muualleson gul lea fárren eará sadjái

kuuliainen  jegolaš, gulolaš, doahttil (-is)

kuuliaisuus  jegolašvuohta, gulolašvuohta

kuulija  gul´li

kuulijakunta guldaleaddjit (pl.)

kuulla gullat; (äkkiä, vähän)gulastit, alkaa kuullagul´lát, kaikkien kuullenbuohkaid gullut, ei ollut kuulevinaan ii dahkan gul´lin

kuulo gullu; kuulo-gullan-

kuuloaisti gullu

kuuloetäisyys gulámuddu; kuuloetäisyydellägulámuttos, kuuloetäisyydellegulámuddui; he olivat kuuloetäisyydellä toisistaansoai leigga gullolagaid

kuulohermo gullunearva, gullusuotna

kuuloke bealjus, jietnabealjus

kuulolaite guldalanbierggas

kuuloluut (pl.) gulludávttit (pl.)

kuulostella beljohallat, bealljebealástallat, bealljeskaddarastit

kuulosuojain bealljesuodji, suodjebealjus

kuulovammainen bealjeh/eapme (-is), guluh/eapme (-is)

kuulua gul´lot

kuulua (johonkin) gullat (masa nu)

kuulua (tapahtuvan) beaggit (+ inf.)

kuuluisa beakkán, beakkálmas, dovddus, gululmas, gerelmas

kuulustelija gažadeaddji, ášši dutki

kuulustella gažadit, dutkat

kuulustelu gažadeapmi, dutkan, dutkkalmas

kuuluttaa almmuhit, gulahit, dieđihit

kuuluttaja gulaheaddji

kuulutus almmuhus, dieđáhus; (avioliittoon)gulahus

kuuluva (+ ill.) gul´levaš, gul´li

kuuluvuus (+ ill.) gul´levašvuohta

kuuluvuusalue gullanviidodat, gul´lonviidodat

kuuma báhk/as (-ka); hehkuvan kuumaháitt/is (-es)

kuume feber, báhkkadávda

kuumentaa báhkadit

kuumentua báhkkanit

kuumuus báhkka, báhkas; báhkasvuohta

kuunnella guldalit

kuunnelma gulddalmas

kuuntelija guldaleaddji

kuunteluoppilas guos´seoahppi

kuunvaihde mánnomolsun

kuura (maassa) bihci; mennä kuuraanbihcut

kuurata (esim. lattioita) skuvret

kuuro  (kuulovammainen) bealjeh/eapme (-s), guluh/eapme (-is)

kuuro (sadekuuro) oakti

kuuroinen (ilmasta) oaktá/i (-s)

kuuroutua  bealjehuvvat, guluhuvvat

kuusi guhtta; kuusi ihmistä, kuuden joukkoguđas

kuusi guossa

kuusikko (kuuden joukko)guđas

kuusikko (metsä)guossavuovdi

kuusikulmainen guđačiegat

kuusikymmentä guhttalogi

kuusio čoalčerássi

kuusipeura luostegoddi

kuusisärmäinen (esim. työkalun kärjestä) guđaborat

kuusitahokas (geom.) guđaseainnahas, heksaedar

kuusitiainen čáhppesgaccet

kuusitoista guhttanuppelohkái

kuutamo mánoheahpi; kuutamollamánoheahpin, kuutamoyömánohatidja

kuutio (geom.) guđahas, kubihkka

kuutiojuuri (mat.) guđahasruohtas

kuutiometri guđahasmehter, kubihkkamehter

kuutonen guđeš

kuutti njurjočivga, jiepma, njákču

kuva govva

kuvaaja (mat.) govvideaddji

kuvaamataito (oppiaine koulussa) govvidandáidu

kuvaava govvideaddji

kuvaelma govvádallan

kuvailla  govvidit, muitalit dárkileappot, bagadallat; (esim. kulkureitti)válddahallat

kuvajainen suoivvagovva

kuvallinen govalaš

kuvanveistos govvačuolus

kuvanveistäjä govvačuol´li

kuvapatsas govvabázzi

kuvaruutu šearbma, suojus

kuvasarja govvaráidu

kuvata govvidit

kuvata ks. valokuvata

kuvataide govvadáidda

kuvataiteilija govvačeahppi

kuvateksti govvateaksta

kuvatus romanas, romat; tuota kuvatusta ei kyllä kannata ripustaa seinäändien romanasa ii gal gánnet heŋget seaidnái

kuvaus govvideapmi, govvádus

kuvauspäivä (valokuvan) gov´venbeaivi

kuve gilga, siidu

kuvernööri guvernevra

kuvio govus, govadat

kuvitella govahallat, fantaseret; kuvitteellinengovahal´lon

kuvittaa illustreret, govaid sárgut

kuvitus illustrašuvdna, govat (pl.)

kuvottaa minua kuvottaamus gákkaha váimmu

kvaliteetti kvaliteahtta ~ kvalitehta, šládja

kvantiteetti kvantiteahtta ~kvantitehta, mearri

kvanttifysiikka (fys.) kvántafysihkka

kvanttiteoria (fys.) kvántateoriija

kvartetti kvarteahtta

kvartsi kvárca

kvartsiitti (miner.) kvárcihtta

kyetä bastit, nákcet, mun´net, stovet; (jaksaa)nagodit, nagadit, nahkat, nahkášit

kyhmy buggi, bavhli, jarri, maršu

kyhmyhaahka bursanjunni

kyhmyinen buggá/i (-s), jar´rá/i (-s)

kyhmyjoutsen boallonjukča

kykenevä sáhtteš (-is) ~ sáhttes (-is)

kykkiä naf´fát, nol´lát, guoppuštit

kyky návccat (pl.), searat (pl.)

kyljittäin gilgalagaid, siidolagaid

kyljys koteleahtta

kylki gilga, siidu; kyljellään, kyljelleengilgut, gilggalis

kylkijuova (karvoituksessa) luosti

kylkiluu erttetdákti; (lihoineen)erttetsárgi

kylkiviiva (kalan) siidosárggis

kylliksi doarvái, nohkka; (syömisestä)gallás

kyllä gal

kyllä, niin (myönnettäessä kysymykseen) ná ("naa")

kyllähän galahan, galahal

kylläiseksi  (kyllin)  gallás

kylläpä galahal

kyllästyttää  dolkadit, dolkkahit, suivvastuhttit

kyllästyä dolkat, dolkkástuvvat, váibat, váivvástuvvat, gievdat, suivvastuvvat, givssástuvvat; gal´lánit, oažžut doarvái, ravgat bunci (+ lok.)

kyllästyä (johonkin ruokaan) golpat (+ ill.); (kovasti)bal´lát (+ lok.); oli lopen kyllästynyt hernekeittoon, jota oli joutunut rintamalla ollessaan päivittäin syömäänlei bal´lán heartamális, maid lei šaddan beaivválaččat borrat soahtešiljus

kyllääntyä (tulla kylläiseksi) gal´lánit

kylmettyä galbmot; päästää kylmettymäängoalludit; päästi itsensä kylmettymään ja sairastuigoalludii iežas ja buohccái

kylmyys galmmasvuohta, čoaskkisvuohta

kylmä gal/mmas (-bma); (ilmasta, tuulesta)čoask/kis (-a), kylmä ilmačoaskin, galmmádat, galbma dálki; pitää (liian) kylmänä galmmašit, (ilmaa, säätä)čoaskkášit; tuntua kylmältä galmmistit

kylmäkiskoinen juvd/u (-dos)

kylmänarka (adj.) gološ (-is), gollolas, bivuh/eapme (-is), galmmeš (-is), gánas (-is), oar/tnjes (-e-)

kylmänarka ks. vilukissa 

kylmänhorros galbmaadjágas

kylmänkankea ganttas (-); kangistua kylmästägantut, gantteštuvvat

kylmänä (kylmiltään) galmmasnaga; sen voi syödä kylmänädien sáhttá borrat galmmasnaga

kylmästi (armotta) galbmasit

kylmätä  galmmistit, čoskkiidit

kylmäverinen čoaskavarat, čoaskačoalat

kylpeä (ottaa kylpy) lávggodit

kylpy lávgu

kylpyamme lávgolihtti

kylpyhuone lávgalatnja

kylpylä lávggohat

kyltti galba, šilta (N), varustaa kyltillägalbet, šiltet (N)

kylvettää (jotakuta) lávgut; kylvetti lastaanlávggui mánás

kylvää  gilvit; kylvää valheitagiellásiiguin johtit, giellásiid gilvit

kylvö gilvin

kylvösiemen gilvva

kylä gilli, siida; jonkun luo kyläänsoapmása guos´sái, jonkun luona kylässä soapmása guossis

kyläillä gal´lestallat, guossástallat

kyläkarhiainen dipmabiššan

kyläkumppani siidaguoibmi

kyläluuta (kova kulkemaan muissa paikossa) golgoseahkka, golgoseaibi, golgodiŋga

kyläläinen gili olmmoš, gillilaš

kylänurmikka sieivasuoidni

kylätoimikunta gilidoaibmagoddi

kymmenen logi; kymmenen ihmistä, kymmenen joukkologis, kymmenen numerologeš, kymmenenneksilogádassii, kymmenennen kerranlogádassii

kymmenes logát

kymmenesosa logádas

kymmenittäin logiid mielde

kymmenjärjestelmä logešvuogádat

kymmenkunta logemađe, logenáre; logemat, logenár

kymppi (numero 10) logeš

kymppi (puhtaan valkoinen poro) gabba, riš´šagabba

kyniä gaskit, gavvit

kynnenjälki gazzasadji

kynnys šielbmá, lasá ~ lassá

kynsi  gazza; kynsin hampain gaccaid bániid,joutua rajuilman kynsiin fáhtehallat garradálkái

kynsiluu gazzadákti

kynsisammal gazzasámil

kynsiä gazzut

kynttilä ginttal

kynttilänjalka ginttaljuolgi

kynttilänpäivä gintalbeaivi

kynttilänsydän ginttalveaika

kyntää (maata, peltoa) veltet, jorgut eatnama, ploget

kynä pean´na

kynäkotelo pean´naskáhppu

kypsentää (ruokaa) giksadit; (leipää, pullaa) goikadit

kypsymätön láttakeahtes (attr.)

kypsyttää (marjoja, hedelmiä, ajatuksia) láddadit

kypsyys (marjan, ajatuksen) láttasvuohta

kypsyä (marjasta, hedelmästä, ajatuksista) láddat; (vähitellen)láttadit

kypsyä (ruoasta) giksat

kypsä (marjasta, hedelmästä) lá/ttas (-dda), látta-

kypsä (ruoasta) gi/vssas (-ksa)

kypärä oaivesuodji, suodjegahpir, jealbma (N)

kyrillinen kyrillalaš

kyrmyniska gubbeniski

kyrpä (vulg.) ks. siitin

kyseinen guoskevaš, máinnašuv´von, gažaldatvuloš, jearaldatvuloš, diet; kyseisestä asiasta ei ole vielä keskusteltu dien áššis ii leat vel ságastallojuv´von

kysellä jearahit, gažahit

kyselylomake jearahallanskovvi

kyssäkaali boallogálla

kysyjä jear´ri

kysymys jearaldat, gažaldat, gažalmas (R)

kysymysmerkki gahčanmearka, gažaldatmearka

kysymyssana gahčansátni

kysyntä jearalmas, jearru; poronlihaan on ollut viime aikoina kova kysyntäbohccobirgui lea leamaš dáid guhtaliid garra jearalmas

kysyä jearrat, gahčat

kysäistä jearralit, gahčalit, gažastit

kyteä cahkat; (palaa huonosti)sitnjat

kytkentä (ajoneuvossa) goallosteapmi

kytkeytyä  laktásit, čatnasit

kytkeä laktit, čatnat; (peräkkäin) goallostit; (yhteen)roahkohit

kytkin lavtta, lakti; (sähkövirran tms.)botkkon

kytkös goallus

kyttyrä buggi, gurpi

kyttyrälohi ruoššaluossa, buggeluossa

kyttyräselkä (ihmisestä) buggi

kyvykäs searalaš, sear/ra (-as), návccalaš; (lahjakas)vitm/at (-es), oahpalaš

kyvyttömyys návccahisvuohta, sealggahisvuohta, arvvahisvuohta, stánddahisvuohta

kyvytön  návccah/eapme (-is), sealggah/eapme (-is), arvvah/eapme (-is)

kyy mirkoguovdi, bosttagearpmaš

kyyditellä sáhtostallat

kyyditä, kyydittää sáhtostit, givttahit, vuojihit

kyyhkynen duv´vá

kyyhöttää  náđ´đát, náđđahit, huhttát, naf´fát, jurbmát, skuvdnját

kyykistellä  čeagŋát, čeagŋádit, čeagŋut, nol´lát

kyykistyä  čegŋet, nollagit, noliidit, naffagit; (äkkiä)nollihit

kyykkyyn, kyykyssä čeagŋut, nol´lut

kyynel ganjal

kyynelehtiä ganjaldit, ganjaldallat

kyynelkäytävä njunneganjaloarri

kyynelrauhanen (anat.) ganjalráksá

kyynelsilmin ganjalčalmmiid, ganjaldala

kyyneltiehyt (anat.) ganjaloarri

kyynärluu olggut dieigu

kyynärnivel gaigŋirlađas ~ gardnjillađas

kyynärpää gaigŋir ~ gardnjil; tyrkätä kyynärpäälläängaigŋirastit ~ gardnjilastit

kyynärtaive giehtagávva

kyynärä  (mitta) állan; mitata kyynärin állanastit

kyyristellä (puuhailla kumarassa) gupmaruššat, gopmaruššat, skupmaruššat, guvdnjut, guvnnjuštit, guoppuštit, guoggaruššat

kyyristyä čegŋet, náđđut

kyyryssä guoggarasas, guoggut, náđđagasas, huhttagasas

kyyryyn guoggarassii, guoggut, náđđagassii, huhttagassii

kyyrötellä guoggarastit, guoggaruššat, guoppuštit

kyyti fárru, sáhttu, gikta; jonkun kyydissäsoapmása fárus, jonkun kyytiinsoapmása fárrui

kyytimies  sáhttolaš, sáhttoolmmái

kyömynenä goampenjunni, skoalbmenjunni

kädenselkä giehtasealgi, giehtaramas

kädensija giehtasadji; kädensija airossahopmir

käenkaali gieganjuovčča

käenkukka giegalieđđi

käenpiika giegabiigá

käetä (meinata aikovansa) geahkat, geagadit; sanoi aikovansa sinne lähteägeagai dohko vuolgit

kähertää smarvet, smarfet

käheyttää seađđudit, siđđudit

käheytyä seađđut, siđđut, siđasmuvvat

käheä seađas (-), siđus (-), si/nas (-tna), siđvvas (-), ruost/tas (-a)

kähveltää snuohtardit, jávkadit, livkalit, njávkkastit, luogirdit

käki giehka

käkkyrä moalki

käkkyräinen roaŋk/kas (-e-), moalk/kas (-e-)

kälmi skealbma

kälmätä skelbmošit

kälvettyä (kovettua, lehtipuusta) gálvat

käly (miehen veljen vaimo)gálojeatni, (vaimon sisko)sivjjot

kämmen  goapmir, rábmá

kämmenpohja giehtaváimmus, čorbmaváimmus

kämmenpuoli (kintaassa) vávssebealli

kämmensyrjä giehtaloahpu

kämppä meahccestohpu, barta, gámpá (S), hyhtta (N)

kännissä badjeloivviid juhkan, hálva juhkan, bihkkan, bihkkanaga

kännykkä mátketelefovdna

känsä spártu

käpristyä (esim. tuohesta) goarvvagit, goarvanit, goarvasit

käpy bihcabáhcat, bihcabáhcahas, báhcat, bihcebáhce

käpy (verkon paikkaamiseen) geahpa

käpylintu bihcebásloddi, ruos´sanjunni

käpylisäke (anat.) báhcatráksá

käpyrauhanen (anat.) báhcatráksá

käpytikka bihcebásčáihni

käpälä geahpil, rábmá

kärhilehti (bot.) fakŋolasta

käristys biđus, steaika ~ steaikka

käristää  biđđit, steiket

kärki  geahči; (puukon, puikon tms.)njunni

kärkihärkä (raidon etummainen vetoporo) njunušheargi

kärkijoukko njunnošat (pl.); kärkijoukossa, kärjessänjunnošis

kärppä buoidda

kärpänen čuru ~ čurrot

kärpässieni čurotguoppar, čuorpmasguoppar

kärryt (pl.) jor´rit (pl.), skearrut (pl.), jikkat (pl.); kottikärryt(pl.) tril´laborat (pl.)

kärrätä skerrostit,tril´let, jor´riiguin fievrridit

kärsimys gil´lámuš

kärsimätön gierdameahttun, gierddoh/eapme (-is)

kärsivällinen gierdavaš, gierdil (-is)

kärsivällisyys gierdavašvuohta

kärsiä gil´lát, biidnašuvvat; kyetä kärsimäängil´lástuvvat

kärsä (norsulla, sialla) njunni, gearsi

kärsäkäs (kuoriaislaji) njunehas

kärttyisä erd/ui (-os), duskkas (-), duská/i (-s)

kärttää vuorjat, vuorjjildit, bivdalit, bivdduhit, ánuhit, fáđašit, fáhtit

kärventynyt (maultaan) skeartnja; ruveta maistumaan kärventyneeltäskeartnjagit

kärventyä (esim. karvoista) guosmut

kärventää (esim. karvoja) guosmudit

kärvistellä (kylmissään)goadnát

käry, katku skeartnjas

käryttää  (palaa huonosti) sinjaidit

kärähtää (esim. karvoista) guosmmehit

kärähtää (pahanteosta) gávnnahallat

käräjät (pl.) gearregat (pl.), diggi (N)

käräjätupa gearretstohpu (S), diggestohpu (N), diggeviessu (N)

käräjöidä  (käydä oikeutta) lágastit, lágastallat, gearregastit (S), gearreguššat (S), diggot (N)

käsi giehta

käsiala giehtačála

käsijarru giehtagoazan

käsikirja giehtagirji

käsikirjoitus giehtačálus, mánus (N)

käsikkäin  giehtalagaid

käsikopelolla gieđaguluin, gieđagulul, giehtasesiin

käsikähmä  moccáskeapmi, mokkáskeapmi, mokkodeapmi; joutua käsikähmäänmoccáskit, mokkáskit, oktii gieđaid šaddat

käsilaukku giehtalávka, veasku

käsine giehtagárvu; fáhcca, suorpmat, suorpmahat, suorbmafáhcca; gistta, rahpot

käsiote (johonkin) sálva; tarrata kädellään (johonkin)sálvat ~ sálvit

käsipallo (pelinä)spábbasuohppun; (pallo)suohppunspábba

käsipuoli (yksikätinen) giehtatbealli

käsiraha giehtaruhta

käsiraudat (pl.) giehtaruovddit (pl)

käsisaha nurkesahá

käsite doaba, fáhtehus

käsitellä gieđahallat, giehtadallat, meannudit (+ kom.); (konkr.)giehtaguššat

käsitteellinen doabalaš, abstrákta

käsittely gieđahallan, giehtadallan, meannudeapmi; giehtaguššan (konkr.)

käsittelytapa gieđahallanvuohki, meannudanvuohki

käsittää áddet, ipmirdit, fihttet; (osapuilleen)guopmat

käsitys áddejupmi, ipmárdus

käsityö giehtaduodji, duodji; tehdä käsitöitä duddjot, (vähin erin)duddjostallat

käsityökonsulentti duodjebagadeaddji

käsityömestari duodjemeašttir

käsityömyymälä duodjegávpi

käsityöntekijä duojár

käsityönäyttely duodječájáhus

käsityöpaja duodjebádji

käsityöperinne duodjeárbi

käsityöyhdistys duodjesearvi

käsivarsi giehtaruohtas, giehtagiera

käskeä gohččut, mearridit, mearrat; bivdit, dáhttut, sihtat, ávžžuhit, ávžut

käsky gohččun, mearrádus, geasku; saada käsky (johonkin tai tekemään jotakin)gohčohallat

käsky (rel.) báhkkon; Jumalan kymmenen käskyäIpmila logi báhkkoma

käskyläinen  gohčostat, giehtagohčostat, gieđaguhkit; bálvá, reaŋga, biigá

käteinen raha reaidaruhta, kontánta; maksaa käteisellämáksit reaida

kätevä anolaš, vuogas; (käsistään) gieđalaš

kätilö jorttamovra, sealgeeadni, čielgeeadni, čalbmeeadni, čalbmeáhkku, giehtaáhkku; toimia kätilönäjorttamovret, jorttet, jovret

kätkeytyä čiehkádit

kätkeä čiehkat

kätkyt gietkka

kätkö čiehká

kätkömuisti (tietok.) čiehkámuitu

kätkössä čihkosis, čiehkagasas

kätköön čihkosii, čiehkagassii

kävelijä vázzi

kävellen, jalkaisin  vácci

kävellä vázzit; (käveleskellä)váccašit, (reippaasti)vázzáladdat; ryhtyä kävelemään váccáskit, lähteä kävelemäänvázzilit, vázzát, käydä jossakin kävellenváccašit gos nu,lähteä viemään kävellenváccáldahttit

kävellä  (joitakin kävelytapoja)  deamput, steamput, loamput, goantut, steanžut, steánžahit, steanžžuhit, meafardit, marššuhit, boalčut, boalččuhit, lávkut, lávkkodit, duolmmadit, loaiddadit, háhccut, háhcuhit, hárčut, hárččuhit, hár´rut, hárruhit, reahccut, loaggut, jarfut, jarffuhit; (lähteä kävelemään) vázzilit, vázzát, deampulit, loampulit, šlimpulit, goantulit, nuorbalit, nuorbbastit, doapmalit, doamihit, gáhččalit, rabbalit, duolmmastit, háhcculit, hárčulit, hárrulit, boaggulit, loaggulit, loarfulit, šloanculit, šloaŋgasit, šloahtalit

kävelykeppi  vázzinsoabbi

kävelytie vázzingeaidnu

kävelyttää váccihit

kävijä gal´ledeaddji

käydä (jossakin) fitnat ~ mannat ~ eallit (gos nu); käväistäfinadit, fitnalit, finihit, finadastit, mannalit, ealašit, guovlladit, čáŋadit, coggalit, nahkehit; váccašit, viegadit, čuskkodit, čuoiggadit, vuojašit

käydä (sattua, tapahtua) geavvat

käydä päinsä  geavvat ládje ~ láji

käymälä hivsset

käynnistää bidjat johtui, stártet

käynti fitnan

käyntikortti gal´ledangoarta

käyntiosoite fitnančujuhus

käyristyä geavrragit, gávrragit, moalkkagit

käyristää molket

käyrä (adj.) gavvar (-is), geavr/ras (-e-), geavrá/i (-s), gávr/ras (-e-)

käyrä (subst.) sodju, sodji, moalki; geavrril (käyrään kasvaneena), geavrut (käyrässä hetkellisesti)

käyräsarvi (porosta) gavrečoarvi

käyskennellä  váccašit

käyttäjä geavaheaddji

käyttäjänimi geavahannamma

käyttäytyminen láhttenvuohki

käyttäytyä láhttet, meannudit, fereguššat, geavahit iežas

käyttää geavahit, atnit, golahit, loaktit (lohppii), geaktit (R)

käyttää (jotakuta jossakin) finahit ~ dolvvodit (soapmása gos nu)

käyttö atnu, geavahus,geavaheapmi

käyttöesine atnubierggas

käyttöjärjestelmä (tietok.) geavahanvuogádat

käyttökelpoinen anihahtti, gávnnálaš

käyttökelpoisuus anihahttivuohta

käyttökelvoton anuh/eapme (-is), atnemeahttun

käyttöliittymä (tietok.) geavahanlakta

käyttömeno geavahangollu

käyttöohje geavahanráva

käyttöoikeus geavahanvuoigatvuohta

käyttötapa geavahanvuohki

käyttötarkoitus geavahanulbmil

käyttövarat geavahanruhta

käyttövoima geavahanfápmu

käyttöönotto atnuiváldin

käytänne vierru

käytännöllinen geavatlaš, praktihkalaš

käytännöllisesti geavatlaččat, praktihkalaččat

käytäntö geavat, praktihkka, práksis, virolašvuohta

käytävä manahat, váccáhat

käytös láhtten, láhttenvuohki

käännekohta  jorggáldat

käännellä jorgaladdat; (nurjin puolin) jorggodit

käännyttää (rel.) jorgalit

käännytystyö (rel.) jorgalahttinbargu

käännähtää šleaŋggehit ~ šleaŋggihit, jorggehit; vene käännähti koskessa poikittainfanas šleaŋggehii guoikkas doar´rás

käännös jorgalus

käännöstyö jorgalanbargu

käänteinen jorggu-

käänteisluku (mat.) jorggucuovka

kääntelehtiä jorggáhallat

kääntymys  (rel.) jorgalus, birrabotnjalus, botnjalus, genddomuš

kääntyä  (suunnasta) jorggihit, jorgalit, mohkkasit; (uskoon)jorgalit, genddot; (nurin päin)jorgasit

kääntää jorgalit; (nopeasti) jorgalastit, (vähin erin)jorgaladdat

kääntää (nurin päin) jorgut; (nopeasti)jorggastit

kääntöpiiri (geogr.) jorggihangierdu; Pohjoinen eliKravun kääntöpiiriDavvi jorggihangierdu, Eteläinen eli Kauriin kääntöpiiri Lulli jorggihangierdu

kääpiö dor´ri, deagga; (saduissa)lottežanolmmoš

kääpiölepakko dor´renáhkkesoadji

kääpiöpaju daŋassieđga

kääpä čátná, spábba, nivssat

kääre giesaldat, doavdnji

käärepaperi giesaldatbábir

kääriytyä  giessasit

kääriä  giessat

käärme gearpmaš

käärmeenlumooja gearpmašgeaidi

käärö gearru, giesaldat, nođđu

köhiä guorsat, guorssadit, gáhkut, gosadit; rágeštit, gálgat čoddaga

köhä guorssahat

köhäistä guorssádit

kököttää huhttát

köli (ahkion, veneen emäpuu) gielas, mielggas

kömmänä (huonokuntoinen asumus) luoggu

kömpelö (liikkeissään)doaŋg/i (-ges), doaŋggas (-), goanz/zas (-e-); (käsistään) gieđah/eapme (-is), čoa/pmas (-bme-), čoaŋk/kas (-e-), boalb/bas (-e-), boalč/čas (-e-)

kömpelö  (subst.) goanzi, gaŋgi, gaŋgu, njaŋgu, šloaggu, šloaipi, goaigi, goalvi; čoabmi, čoabmegazza, njivlegazza, vinjugazza, snuolgagazza, čoaŋki, boalbi, boalči

kömpimisaukko suotjanráigi

kömpiä (sisään) suotnjat, čákŋat; (nopeasti)suotnjalit, čákŋalit

kömpiä (ylös sängystä) gággasit, boahnárastit

köngäs geavŋŋis

köntys goanzi

köntysmäinen goanz/zas (-e-)

köntystää goanzasaddat

köydenveto lávžegeassin

köyhtyä geaffut, gefot, geafahuvvat

köyhyys geaffivuohta ~ geafivuohta, gefodat ~ geffodat

köyhä geaf/fi (-es); pitää jotakuta liian köyhänägeafášit soapmása

köyhäinhoito gefiiddikšun

köyhäinkukkaro (hist.) gefiidguhkkár

köyhälistö (pol.) proletariáhtta

köykäinen ge/ahppat (-hppes)

köynnöskasvi goargŋunšaddu

köyristellä goavrát

köyryselkäinen goavr/ras (-e-), guv/nnjas (-dnje-), gurp/pas (-e-); tulla köyryselkäiseksi goavrragit

köyryssä (pysyvästi)goavrril, guvnnjil, (tilapäisesti)goavrut, guvdnjut; seistä selkä köyryssägoavrát, kulkea selkä köyryssägoavrruhit, lähteä liikkeelle selkä köyryssägoavránit

köysi doavva ~ toavva

köyttää gárrat; köytettynägárragasas, gárragis, gárrasis, köytetyksigárragassii, gárragii gárrasii

L

laadullinen šládjii ~ kvalitehttii guoskevaš, kvalitatiivvalaš

laahata geassit, rundit

laahautua (perässä) ges´sot

laahustaa  šloahtat, nuorbat, njoammut; lähteä laahustamaanšloahtalit, nuorbbastit

laaja viidd/is (-es), áidalas; laajaltiviidát

laajahko viiddisis (attr.)

laajakaista (tietok.) govdafierpmádat

laajakantoinen guhkás váikkuheaddji

laajempi viidáset, viiddit

laajentaa viiddidit, viidudit

laajentua, laajeta viidut, viidánit, leavvat, lávdat, leabbanit

laajuinen viiddu, viidosaš (attr.)

laajuus viiddisvuohta, viidodat

laakea duolb/bas (-a)

laakeri láger

laakerinlehti lágerlasta

laakso leahki; (jokilaakso) roggi, (tunturilaakso)vággi, (esim. kahden tunturin välissä)bohki, (kapea)gurra, skurču, (korkealla tunturissa)riehppi, (soinen) leakšá ~ leakši

laaksoinen leahkká/i (-s)

laantua váidut; (vähin erin)váiddodit

laastari plásttar ~plástter

laasti ruvke

laatia dahkat, ráhkadit, gárvvistit

laatikko kás´sa; laatikollinenkássa dievva

laatta ráktu

laattakivi ráktogeađgi

laatu kvaliteahtta ~ kvalitehta

laatutuote kvaliteahttabuvtta

laava lává

laavu lávvu; oleskella laavussalávostallat

laavun asukkaat (pl.) lávuveahka

laboratorio laboratoria

laborointi laborastin

labyrintti labyrinta

ladata (esim. akku)láddet, (ampuma-ase, ohjelma)luđet

ladattuna láddasis, láddagasas, luođđagis, luođđagasas

ladatuksi láddasii, láddagassii, luođđagii, luođđagassii

ladelma barddáldat ~ borddáldat

ladoskella  (esineitä) barddašit ~ borddašit, lánedaddat, láhtuladdat

lahdenperä luoktabahta

lahja  skeaŋka, attáldat, láhji; Jumalan lahja (yleensä ruoka)Ipmil(a) láhji

lahjakas fihtolaš, čeahp/pi (-es), vitm/at (-es), oaivválaš, láhjálaš (R)

lahjakkuus fihtolašvuohta, čehppodat, vitmatvuohta, oaivválašvuohta, oahpalašvuohta

lahjaksi skeaŋkkas, láhjás, láhji, attás

lahje leagga

lahjoa vuoidat, duolgut (R)

lahjoitella skeaŋkut

lahjoittaa skeŋket

lahjoitus skeŋkejupmi, skeŋkehus

lahjonta vuoidan

lahjus vuoiddas, duolgu (R)

lahko, uskonlahko sierrasearvi

lahkolainen sierrasearvelaš

lahnaruohokasvit (pl.) njuovvešattut (pl.)

laho miesk/kas (-a)

lahota  mieskat; helposti lahoavamieskalas, mieski (-s)

lahottaa mieskadit

lahti luokta; (pieni, pyöreä)skoahppa, (kapea) vuohppi; (pitkä merenlahti)vuotna, (pyöreähkö merenlahti)gohppi

lahtivalas vuotnabos´su

laidun guohtoneana(n), láiddon, ealáhat, ealabáiki; (kulunut kesälaidun)čoldeeana(n), soldeeana(n), soldi, čilvi, doldi, smurvi

laidunolosuhteet (pl.) guohtun, ealát

laiduntaa (esim. poroja)guođohit; (olla laitumella)guohtut

laiha ruoi/nnas (-dna),guoir/ras (-a), deahkeh/eapme (-is), oaččeh/eapme (-is), rávž/žas (-a), skirč/čas (-e-); olla jossakin laihanaruoidnát, pitää jotakuta liian laihana ruoinnašit soapmása

laiha (kahvista) goid/das (-a), soid/das (-a), láiv/i (-ves)

laiha (kalasta, lihasta) sil/li (-is)

laiha (porosta) ruoi/nnas (-dna), guoir/ras (-a), aseh/aš (-is), ađah/eapme (-is), ađđamahtes, jolih/eapme (-is), rávž/žas (-a)

laiha ihminen ruoidná, ruoinnan, ruoinnat, guoirá, guoirrat, rávža, skirči

laiha kala šlimir; laiha naaraslohi syyskesälläčakčašlimir

laiha poro rávža, roašku, skirči, skir´ri, skirdnji

laihduttaa ruoidnadit, guoiradit

laihdutuskuuri ruoidnadandikšu

laihtua ruoidnat, guoirat, deaššut, rávžat, sillut; (kasvoiltaan)muođuhuvvat

laihtua (porosta, elukasta) ruoidnat, guoirat, deahkehuvvat, sillut, gálvat, goikat, hahpat, ađahuvvat, asehuvvat, jolihuvvat, rávžat

laikku dielku

laikullinen dilk/ui (-os); tulla laikulliseksidielkuluvvat

lailla  (tavalla) lahkai, lágiin, ládje; sillä lailladan lahkai, dainna lágiin, dan ládje

laillinen lágalaš

laillisuus lágalašvuohta

laimea (juomasta, puheenvuorosta jne.)láiv/i (-ves), goid/das (-a), (kahvista)láiv/i (-vves) goid/das (-a), soid/das (-a)

laimenne (suolan vähentämiseksi) veahtadas

laimentaa (nestettä) láivudit, njárbudit, goidadit, soidadit

laimentua láivut, njárbut, goidat, soidat

laiminlyödä  healbadit, hilggodit, goaridit, nuppástit, suostat

laiminlyönti healbadeapmi, hilggodeapmi, goarideapmi

laina loatna

laina (kirjallinen) sitáhtta

laina-aika loatnaáigi

laina-aika  (esineen) luoikkahanáigi

lainaaja (lainanottaja)loneheaddji; (lainanantaja)lonejeaddji

lainaamo luoikkahat

lainakirja luoikkasgirji

lainaksi, lainaan (esine tms.)luoikkasin, (jotakin hupenevaa)loanas

lainananto loatnaaddin

lainanotto loatnaváldin

lainaraha loatnaruhta

lainasana loatnasátni

lainata (esine tms. jollekulle) luoikat; (vähäksi aikaa)luoikalit, (mielellään lainaava) luoikalas

lainata (esine tms. joltakulta) luoikkahit; (vähäksi aikaa)luoikkahastit, (yrittää lainata joltakulta)luoikkahallat

lainata (jotakin hupenevaa jollekulle) lonet

lainata (jotakin hupenevaa joltakulta) lonehit, loanahit

lainaus  (jostakin) sitáhtta

lainaus, lainaaminen  (esineen tms. jollekulle)luoikan, (esineen tms. joltakulta)luoikkaheapmi, (jotakin hupenevaa jollekulle)lonen, (jotakin hupenevaa joltakulta)loneheapmi

lainausmerkki aisttonmearka

laine gearahat

lainehtia  gearrat, gearadit

lainelauta borjjasluovdi

lainhuuto (jur.) lágačuorvvas (S)

lainkaan  ollege, ollenge, eisege, veháge, álggage, lahkage, alddage, oppanassiige

lainkohta láhkabáiki

lainkuuliainen lágajegolaš

lainmuutos láhkarievdadus

lainoittaa ruhtadit loanain

lainopillinen juridihkalaš

lainrikkoja láhkarihkku

lainrikkomus lágarihkkun, láhkarihkkumuš

lainsuoja láhkasuodji

lainsäädäntö láhkaásaheapmi, láhkamearrádusat (pl.)

lainvastainen lágah/eapme (-is), lágavuostásaš

lainvoimainen lágafámolaš

laipio (sisäkatto) rohpi

laisinkaan  ks. lainkaan; ollenkaan

laiska láik/i (-kes), bargguh/eapme (-is), doaimmah/eapme (-is), višuh/eapme (-is), ealjuh/eapme (-is), šlárv/vas (-a), goid/das (-a), šlie/ttas (-dda)

laiska (porokoirasta) snavggas

laiskanoloinen (liikkeissään) šloaŋggas (-is), šloŋg/ui (-os); liikkua laiskanoloisenašloaŋgguhit, lähteä liikkeelle laiskanoloisestišloaŋgasit, olla jossakin laiskanoloisenašloaŋgát, tulla johonkin laiskanoloisenašloaŋggihit, tulla laiskanoloiseksišloaŋggagit

laiskanoloinen hevonen šloaŋgu

laiskistaa láikudit

laiskistua láikut, višuhuvvat, šlárvaluvvat

laiskistua (porokoirasta) snavggasmuvvat

laiskotella láikkohallat, láikošit, goiddildit, goidošit, goidárastit, joavdelastit, šlárvošit, šlárvvidit, šlábirdit

laiskuri  láiká, láikkan, láikkar, láikkesdiŋga, šlárva, šlábir, goidoš, šlieddá, njiehcá, váibbat, goigáras, šloaŋgu, šlohtor, lossabahta, lossanoras, nalli

laiskuus láikivuohta, láikodat, joavdelasvuohta, sealggahisvuohta

laita ravda

laita (veneessä) ruovda, ravda; laitalautaláidi

laitatuuli doaresbiegga

laite  bierggas, rusttet, apparáhtta

laitistaa  (taluttaa poroa) láidet, láidestit; helposti talutettavaláiddas, helposti talutettava poroláiddot, olla talutettavissaláidehallat

laitistaja (porotokan juontaja) láidesteaddji

laitistushärkä (jota porotokka seuraa) láidestanheargi

laiton lágah/eapme (-is); laiton tekolágahis dahku, toimia laittomastilágahuššat

laitos lágádus, ásahus; institušuvdna, instituhtta

laitoshoito lágádusdikšu, lágádusdikšun

laittaa bidjat

laittaa ruokaa  málestit, kohkket, ráhkadit borramuša

laittautua (esim. ampuma-asentoon) vuohkádit, vuohkádallat

laituri kádja

laiva fanas, láivi (R), dámpa, skiipa

laivanvarustamo skiipafitnodat, rederiija

laivasto suvddus

laji šládja, sorta; taiteen lajišáŋ´ŋer

lajike vuollešládja

lajitella sorteret, šláddjet

lajittelu sorteren, šláddjen

lakaista  (harjalla)gustet, njámmat; (luudalla) luvdet, suohpalastit

lakana láhkán; pussilakanagávdneolggoš

lakastua goldnat

lakata (tekemästä jotakin)heaitit, šluhttet; (jostakin) heaitit, luohpat, hilgát, hilgádit

lakata (lakalla) láhkket

laki láhka

laki (tunturissa)aláš, čohkka

lakiasiantuntija láhkadiehtti

lakikirja láhkagirji

lakimies láhkaalmmái ~ láhkaolmmái, jurista

lakisääteinen lágas mearriduv´von

lakitiede láhkadieđa, juridihkka

lakka (lakkaamiseen) láhkka

lakka (suomuurain) luomi;(kypsä)láttat, (raaka)čuru, čurot

lakkaamaton heaittekeahtes (attr.)

lakkaamatta jám´ma, duojažassii, heaittekeahttá, oruskeahttá

lakkasuo luomejeaggi

lakkauttaa  heaittihit, loahpahit

lakkautus heaittiheapmi, heitojupmi

lakki gahpir, šávká

lakko bargoheaitta, heaitta, streaika

lakkoavustus streikenveahkki

lakkoilija streikejeaddji

lakkoilla leat bargoheaitagis, streiket

lakritsa láhkaras

laktoosi laktosa

laktoositon laktosakeahtes

lama (taloudellinen)deprešuvda, heajos áiggit (pl.)

lamaantua dárpmehuvvat

lammas  sávza

lammaskarsina (navetassa)gársan, gárssa

lammaskatras sávzačora

lammasmaja sávzzaidbuvri

lammassuoja sávzzaidgoahti

lammikko láttu, láddoš, njeaš´ši

lampaanhoito sávzadoallu

lampaanliha sávzzabiergu

lampaannahka sávzadat, sávzzanáhkki

lampaannata sávzzasinut, njeavdi

lampaantalja sávzadat, sávzzaduollji, ráf´fi

lampi  láttu, jávrráš; (kesällä kuivuva) guoroláttu, guorru

lampisiippa láttonáhkkesoadji

lamppu lámpá, lámpu (R), čuovganeav´vu, čuovgganas, čuovggas; lubmalámpá; likta, liktu, goal´lu, lieksi, giilu

lampsia  deamput, deamppuhit, deamsut, deamssuhit, steamput, loamput, goantut

lana duolbbár, dulbejeaddji

lanata duolbbáriin dulbet

langanpätkä árpobihttá

langeta ravgat; gahččat; (kompastua)guossat, guossalit, ruossat, jorralit, snuittet; (syntiin)jorralit

langettaa (kaataa joku tarkoituksella) ravggahit, guosahit

langettaa tuomio cealkit duomu

lanka  (ohut)árpu, (villainen)láigi, (metallinen) sreaŋga

lankakerä láigenođđu, láigeoaivvahat

lankapuhelin viessotelefovdna

lankarulla árporul´la

lankku pláŋko

lankkusaha pláŋkosahá

lanko máhka; langokset(keskenään) mágažat

lanne alin, spiral

lannenikamat (pl.) ruos´sadávttit (pl.)

lannistaa arvvahuhttit, arvvuhuhttit

lannistua arvvahuvvat, arvvuhuvvat, vuollánit

lannistumaton ceavzil (-is), gil´lil (-is), sávr/i (-res), vuollánmeahttun

lannoite dukta, veahka, muhkkit (pl.)

lannoitin muhkkegilvinmašiidna

lannoittaa duktet, veagahit, muhkkiid gilvit

lanta muhkki

lantakouru (navetassa) lore

lantalainen láddelaš, láttán, láddi, lánnot, lánnán

lantalaispoika láttebárdni

lantapaakku muhkkelimpu

lanteet (pl.) alimat (pl.)

lantio  čoarbbealit (pl.)

lantti  šlánta

lanttu náppoš, lánto (S)

lapa čoamohas

lapa (jalan, haravan, sarven, airon) láhpi, lieđbmi ~ lieđbmá, spoađđu

lapaluu beađbi, čoamohasbeađbi

lapamato guorká

lapanen  fáhcca

lapasarvi (porosta) spoađđočoarvi

lapasorsa láhpesuorsá

lapasotka stuorrafiehta

lapataive čoamohasgávva

lapikas bieksu

lapinailakki sámeluffellasta

lapinalppiruusu daŋasruvsu

lapinesikko davvegiđđačalbmi

lapinharakka skirri

lapinkakku (nostattamaton leipä) sámegáhkku

lapinkataja gaskkas, reatká

lapinkaura johkahávvar

lapinkirvinen sieđgacivkkán

lapinkurjenheinä davvesáhpal

lapinkuusio guolbbačoalči

lapinkylä siida, sámisiida, čearru (R)

lapinlakki čiehgahpir

lapinlaukku davveruhtarássi

lapinlemmikki rohtovajálgeahtesnásti

lapinlinnunsilmä davvilottečalbmi

lapinmyyrä dábálaš sáhpán

lapinnurmikka alášsuoidni

lapinorvokki fiskesviola

lapinpuku sámegákti

lapinpöllö ránesskuolfi

lapinrantavihvilä davvejiekta

lapinsara sámelukti

lapinsilmäruoho sámečiegusčalbmi

lapinsirkku cizopaš

lapinsirri guolbbaviroš

lapinsuolaheinä ájajuopmu

lapintakki gákti; lapintakin helmagáktehealbmi, lapintakkiin pukeutuneenagáktegerddiid

lapintiainen gaccepaš

lapintiira čearret

lapinuunilintu davvevizar

lapinvouti (hist.) sámefáldi

lapinvuokko noarsa

lapio (pieni) spoađđu; rikkalapioluotnespoađđu, leipälapioláibespoađđu

lapio goaivu

lapioida goaivut; (tarmokkaasti)goaivuladdat

lappalainen sápmelaš

lappeellaan  láskut, duolbut, veallut; lappeellaan oleva láskko-, duolbbo-, vealu-

lappu láhppo, lihppo

lapsellinen mánálaš, mánnálaš, mánaskas

lapsenhoitaja mánnáoaidni

lapsenhoitotuki mánnádikšundoarjja

lapsenlapsenlapsi (isovanhempiensa isälle)máttaráddjut; (isovanhempiensa äidille)máttaráhkkut

lapsenlapsenlapsi máttarmánná

lapsenlapsi (isoisälle)áddjut; (isoäidille) áhkkut

lapsenlapsi mánámánná; Matti on hänen lapsenlapsensaMáhtte lea su mánámánná (ks. lastenlapset)

lapsenmurha mánnágoddin

lapsenmurhaaja mánnágoddi

lapsenvahti mánnáoaidni, mánnabiigá

lapseton mánáh/eapme (-is); tulla lapsettomaksimánáhuvvat

lapsi mánná; saada lapsiamánáiduvvat, menettää lapsensamánáhuvvat, kaita lapsiamánástallat (ks. pikkulapsi, pikkupoika, pikkutyttö, penska)

lapsialennus  (esim. matkustaessa) mánnávuoládus

lapsiasiamies  mánáidáittardeaddji

lapsikaste  mánnágásta

lapsikorotus (esim. päivärahassa) mánnábajádus

lapsilisä mánáidruhta, mánnálassi

lapsiperhe mánnábearaš

lapsirakas mánnábuorre

lapsirukka mánáhuoš

lapsivesi čáhceváhpi, váhpi

lapsivuode mánnáseaŋga

lapsivähennys (esim. verotuksessa) mánnágeahpádus

lapsonen mánáš, mánáhuoš

lapsuus mánnávuohta

largomuoto (kiel.) lossa hápmi, largohápmi

lasi  lássa ~ láse

lasiainen čalbmegáhkká

lasikuitu lássafiiber ~ lásefiiber

lasillinen lása ~ láse dievva

lasinen lásas ~ láses ráhkaduv´von, lássa-, láse-

lasinsiru lássamoallu ~ lásemoallu

lasittua (silmistä) gállat

lasivilla lássaul´lu ~ láseul´lu

laskea (irti, menemään) luoitit, beastit

laskea (mat.) rehkenastit, reahkanuššat, luoitit; (lukumääriä)lohkat

laskea (rinteestä) čierastit; laskea hurauttaagoaikalit, steaikalit, steaikkehit

laskea verkko suohpput fierpmi; (nopeasti)suhppet fierpmi, (useita verkkoja)suhpodit

laskelma rehket, árvvoštallan

laskelmoida árvvoštallat, guorahallat

laskento (kouluaineena) rehkenastin, aritmetihkka, matematihkka

laskeskella (lukumääriä) logadit

lasketella (mäkeä)čierastallat

laskettaa (lukumäärästä) logahit

laskettava (laskettavissa oleva, lukumäärästä) logahahtti

laskettavaksi, lasketuksi  (lukumääristä) logahussii; vaalilautakunta antoi äänet laskettavaksi válgalávdegoddi attii jienaid logahussii, vaalilautakunta sai äänet lasketuksi válgalávdegoddi oaččui jienaid logahussii

laskeuma (esim. saastelaskeuma)gahčahat

laskeutua (alas rinnettä) njiedjat;(nopeasti)njiedjalit

laskeutua (kahvista, teestä) rávdat; antaa (kahvin, teen) laskeutuarávdadit, laskeutua nopeasti (kahvista, teestä)rávddihit

laskeutua (lennosta) seaivut; (nopeasti)seaivvádit

laskeutua makuulle (koiraeläimistä)goarjut; (sorkkaeläimistä)livvut

laskeutua polvilleen luovdádit, luoitit

laskeutuminen (lennosta) seaivun

laskeutumispaikka (lennosta) seaivunsadji, seaivvasadji

laskeutumispaikka (maalta jäälle) njiejahat

laskiainen láskejaš, láskkáš, fástoláskkáš

laskiaisviikko láskejašvahkku

laskimo morčesuotna, morči ~ morčá

laskin kalkuláhtor

laskoksinen (hyvin istuva, vaatteesta) lo/njas (-tnja); olla jossakin laskosvaatteissalodnját, komeilla laskosvaatteillaanlonjohallat, kulkea laskosvaatteissaan lonjuhit

laskos  máhcastat, lotnji

laskostella máhccut, máhcodit

laskostua máhccasit

lasku (maksun suorittamisesta) rehket

lasku (mat.) rehket, luoitinbihttá

laskujoki oaivvošjohka

laskulauseke (mat.) rehketcealkka

laskuoppi (mat.) rehkenastin, matematihkka

laskutoimitus (mat.) rehketdoaimmahus

laskuvarjo seaivunsuodji, seivvon

laskuvesi fiervá

lasso suohpan

lasta stielgu ~ stielku, rávrraldat, rávrran

lasta (airon varressa) skáktá

lastata  lástet

lastaus lásten

lastenhuone mánáidlatnja

lastenkirja mánáidgirji

lastenkirjallisuus mánáidgirjjálašvuohta

lastenkoti mánáidruoktu

lastenlapset (pl.) mánáidmánát (pl.); hänellä on useita lapsia ja paljon lastenlapsiasus leat moanat mánát ja dievva mánáidmánát

lastenlusikka uhcabastteš, unnabastteš

lastenneuvola mánáidráv´vehat

lastenosasto mánáidossodat

lastentarha mánáidgárdi

lastenvaunut  (pl.) vovnnat (pl.)

lasti  lásta, guorbmi

lastoittaa (airo) skáktádit

lastoittaa (esim. vioittunut jalka) stielgudit ~ stielkudit, rávrat

lastoitus rávrraldat, rávrrahat

lastu smáhkku; lastuinensmáhkk/ui (-os)

lastu (höylätessä, puukolla veistettäessä) vuolahas

lastulevy smáhkkoduolbbus

lataamaton láddekeahtes (attr.), luđekeahtes (attr.)

lataus (aseen, ohjelman) ládden, luđen, luđehus

lateraali (kiel.) laterála

latina latiinnagiella, láhtengiella

latkia čuohkat

lato láhtu

latoa  (esineitä) bardit ~ bordit, lánet, láhtut, guhppet, čobmet

lattajalka steažžajuolgi

lattia láhtti; (erit. maalattia)guolbi, (kodassa)loaidu

lattialankku láhttefiel´lu

lattianiska láhtteniski

lattiapalkki niská

lattiapinta-ala láhtteviidodat

lattiavarpu  (kodassa) duorga, ris´si; varustaa lattia varvuilladurget, ris´set

latu láhttu

latuskainen steanž/žas (-e-), stea/ččas (-žže-); tulla latuskaiseksisteanžžagit, steaččagit

latva (puun, joen) giera

latvus giera

lauantai lávvardat ~ lávvordat; launtainalávvardaga ~ lávvordaga

lauha  (adj.) bivval (-is), liehm/u (-os), láfos (attr.), smiđis

lauha  (subst.) bivval, liehmu, lievhnu

lauhahko ilma láfu

lauhtua bivaldit, liehmudit, livhnnodit; (keväisemmäksi)smiđđut

laukata (porosta, hevosesta)njolggástit, njolgáhit, njolgidit, čuoskut, sallut, salodit, doalvvástit

laukaus (aseella) skuohtta

laukka (hevosen) ruohttan

laukka (sipuli) lávki

laukka (suolavesi, kalan säilyttämisessä) láhka

laukkaava ruohtti

laukkoa ruohtadit; lähteä laukkomaanruohtastit

laukkovainen ruohttalas

laukku lávka, veasku

laukkuryssä (hist.) lávkaruoš´ša; muinoin täälläpäin kulki laukkuryssiädolin dáppe johtaledje lávkaruoššat

laukottaa ruohtahit

laulaa lávlut; alkaa laulaa lávlet

laulaa lurauttaa lávlestit

laulaja lávlu

laulajatar nissonlávlu

laulaminen lávlun

laulavainen (adj.) lávlolas

laulelija lávllon

lauleskella lávllodit, lávlestallat, rál´ledit, rál´lehallat

laulu lávlla, lávlu (R)

laulujoutsen njukča

laulukirja lávllagirji

laulukuoro lávlungoarra

laulurastas loddejievži, lávlorásttis

lauma (erit. susista, koirista)valvi; kerääntyä laumaksivalvat

lauma (poroista, lampaista tms.) eallu; (pienehkö) čora

laumaeläin valveeal´li, čoraeal´li

laupeus láđisvuohta

laupias  láđ/is (-es), váibmoláđ/is (-es), váimmolaš, lieggaváimmot

laurinpäivä lávra

laurinviikko (elokuun alkupuolella) lávrrasvahkku

lausahtaa  láhttestit, buovvalit, hoahkalit

lause (kiel.) cealkka

lauseenvastike (kiel.) cealkkavástta

lauseoppi (kiel.) cealkkaoahppa, syntáksa

lausua  cealkit; (esim. runo)lohkat

lausuma cealkkus

lausunto cealkámuš, árvalus

lausuntoehdotus cealkámuševttohus

lauta fiel´lu; (esim. ikkunalauta) lávdi

lautakunta lávdegoddi

lautamies lávdealmmái ~ lávdeolmmái

lautanen tallearka ~ dallearka; keittolautanenčiekŋalis tallearka

lautasliina serviehtta

lautata (tehdä tukkilautta) lahttet

lauteet (pl.) lávddit (pl.)

lautta (hirsistä koottu) lautta; (esim. autolautta)fearga

lautturi lahttejeaddji

lava lávdi, aládas, luovvi

lavastaa lágidit lávddi

lavastus lávdelágideapmi

lavea viidd/is (-es), govd/at (-a)

laventaa viiddidit, govddidit

laventaa (mat.) viiddidit

laveri seaŋgabeaŋka

legioona (mil.) legiovdna

legioonalainen (mil.) legiovdnalaš

legitimoida legimiteret

lehahtaa leavggehit

lehdenkanta lastamátta

lehdenriipomatuuli (syksyllä) lastaramádat, lastariđđu

lehdes lasttat, lastaris´si

lehdestää (koota lehtiä) lastet

lehdistö preas´sa, aviissat (pl.), aviisaolbmot (pl.)

lehdistötiedotus preas´sadieđáhus

lehdistötilaisuus preas´sadilálašvuohta

lehdykkä lasttaš; (korussa)lávggastat

lehmus ninnamuorra

lehmä gussa; (kanttura)ruostaseaibi, soandeseaibi

lehmäaitaus gusaidgárdi

lehmänkello gusabiel´lu

lehteri (kirkossa) lokta

lehtevä lastá/i (-s), last/ii (-es)

lehti lasta

lehti (sanomalehti)bláđđi, aviisa, lasta

lehtikaali lastagálla

lehtikioski aviisakioska, aviisačoska (N)

lehtikirjoitus aviisačálus

lehtikirva lastadihkki

lehtikuusi lastaguossa

lehtilapa lastalieđbmá

lehtimetsä lastavuovdi

lehtipuu lastamuorra

lehtiruoti lastasolgi

lehtisaha lastasahá

lehtivihreä lastaruonas

lehtivirmajuuri biiporássi

lehtiö blohkka

lehto  rohtu

lehtokerttu rohtovizar

lehtokorte njoammelrássi

lehtokurppa vuovdemeahkástat

lehtokuusama čalbmemuorra

lehtolapsi luovosmánná, juolgemánná

lehtomatara rohtomáđir

lehtonurmikka rohtosuoidni

lehtopöllö bus´sáskuolfi

lehtori lektor

lehtoturve rohtolavdnji

lehtotähtimö rohtohilsku

lehtoukonhattu áhkárássi

leija  guovdi

leijahiihto sabetborjjasteapmi

leijailla (linnusta) sattáhallat, skav´vehallat, skiv´vehallat

leijona ledjon; (saduissa) jálobeavri

leikata čuohppat; (kerran tai vähän) čuohpastit, (vahingossa itseään)čuohpadit

leikata (hiukset) čuohppat, beaskidit, klihppet

leikata (kangasta) vadjat

leikata (med.) čuohpadit

leike čuohpus, vajastat

leikellä  čuohpadit

leikellä (kangasta) vajadit

leikellä (lihaa pieneksi) cáhpat

leikellä (lihaa pituussuuntaan) labadit

leikillään leaikkas; arveli leikillään sinne lähtevänsäárvalii leaikkas iežas dohko vuolgit

leikinlaskija leaikkastal´li, hearvadahkki, skálka

leikinlasku leaikkastallan, leaikkasteapmi, skálkošeapmi

leikitellä  leaikkastallat, leaikkastit, leikošit

leikkaus (med.) čuohpadus, operašuvdna;suorittaa leikkausčuohpadit, opereret

leikkauspiste rus´senčuokkis

leikkaussali (med.) čuohpadanlatnja

leikkauttaa čuohpahit

leikkele vajastat

leikki duhkoraddan, leaika, stoagus, stulla; leikin asialeaikaáš´ši

leikkiauto duhkorasbiila

leikkijä duhkoraddi, stoahkki

leikkikalu  duhkoras, dugordas, stoagus

leikkikenttä duhkoraddanšillju

leikkiminen duhkoraddan, stoahkan

leikkipaikka duhkoraddanbáiki

leikkisä (huumorintajuinen) leaiká/i (-s), leik/ii (-es), skálká/i (-s), skálk/ii (-es)

leikkiväinen (lapsista) stoahkká/i (-s), duhkorahkes; tuo minun nuorimmaiseni on oikein leikkiväinen lapsidiet mu váhkar lea oalle stoahkkás mánná

leikkiä duhkoraddat, duhkordallat, dugordallat, duogurdit, deallardit, stoahkat, stullat, stulaidit; (olla piilosilla) čiehkádallat, čiehkástallat, (olla sokkosilla)čalmmehisstálostallat, (leikkiä poroa)bohccostallat, (l. karhua)guovžžastallat, (l. karhunpentua)biertnastallat, (l. hevosta)heasttastallat, hehpoštallat, (l. tuvan rakentamista)stobostallat, (l. staaloa)stálostallat, (l. sotaa)soađástallat, (l. lumilinnaleikkiä)ladnástallat, (l. äitiä, tytöistä)mánástallat

leikkuri čuohppanmašiidna

leikkuupaikka čuohpahat

leikkuupuimuri gordnenmašiidna, gordneráddji

leili gággá, leaila

leima steampal

leimahdus šloavgganas

leimahduttaa šloavgalit

leimahtaa šloavggehit ~ šloavggihit, šloavihit

leimata steampalastit

leimuta  (tulesta) njuoršut, njivžut, njuovžut; (revontulista)livžut, livžžodit

leipoa láibut, báhkket (N); (rieskoja, lapinkakkuja)gáhkket

leipoa (nopeasti) láibbastit, láibulit, báhkkestit; gáhkkestit

leipomo láibbohat

leipuri láibu, báhkár (N)

leipä láibi; (pitkä, korkea)stumpa

leipäisä (runsaasti leipää) láibá/i (-s)

leipälapio láibefiel´lu

leipämylly (leivälle perso ihminen) láibemil´lo

leipäpala láibebihttá

leipäporo leibor

leipäveitsi láibeniibi

leipäviipale láibevajahas

leiri leaira

leirintäalue gohttenbáiki

leiripaikka orohat

leiriytyä gohttet

leivinjauhe láibunbulvarat (pl.)

leivinuuni láibunuvdna

leiviskä (painomitta, 20 kg) veakta

leivo leivvoš

leivonen leivvoš

leivonnainen láibbastat, gohttá

leivos gáhkku

leivoskella láibbodit

leivottaa láibbuhit

leivänkannikka láiberavda

leivänmurunen láibesmadji; oli kokonaan syönyt sen leivän, ei ollut jäänyt murustakaanlei buot borran dan láibbi, ii lean báhcán ii smadjige

leivänpaahdin láibegoardi

leka šleagga

lelliä (lasta) liluhit, lállit

lelu duhkoras, dugordas, stoagus

lemmikki jiellat

lemmikki (kasvi) vajálgeahtesnásti

lemmikkieläin biebmoeal´li, biepmohaseal´li

lempeys liekkusvuohta, láđisvuohta

lempeä liekkus (-is), lieggaváimmot, ráhkislaš, láđ/is (-es), váibmoláđis

lempi ráhkisvuohta, ráhkisteapmi

lempilapsi jiellat, jiellatmánná

lempinimi (hellittelynimi) jiellahastalannamma

lempiruoka mielamielbiebmu, váimmoguovdoborramuš

lempiystävä váibmošiella

lemu bahča hádja, háissas

lemu, löyhkä (ketun, kärpän tms.) seavddahádja

lemuta háisut, háissiidit, bahčiidit

leninki čuvla

lenkki (silmukka) fárfu

lenkkikenkä viehkangáma

lenkkimakkara fárfomárfi, mohkkemárfi

lennellä girddašit

lennokki duhkorasgirdi, modeal´lagirdi; drona

lennonjohto girdijođiheapmi

lennätin telegráfa

lennättää  girddihit, girddáldahttit

lento girdin; lähteä lentoongirdilit

lentoasema girdišillju (N), girdihámman (N), girdi(n)gieddi (S)

lentoemäntä girdieamit, girdibiigá

lentokenttä ks. lentoasema

lentokone girdi, girdinmašiidna, ilbmeláivi (R)

lentoliikenne girdinjohtalus, girdinjohtolat

lentolippu girdibileahtta

lentomuurahainen girdigotka

lentonoita girdinoaidi

lentopallo (pelinä)spábbadoaškun; (pallo)doaškunspábba

lentoposti girdinpoasta

lentoyhtiö girdisearvi

lentäjä girdi

lentää girdit

lentää (maan pintaa myöten) labezahttit

lepakko girdisáhpán, náhkkesoadji

lepattaa  libaidit, libardit; (tulesta) njivžut, njivžžardit

lepikko leaibevuovdi, leaibebohttu

lepo  vuoiŋŋasteapmi, leahpu, muossi; (haudan) vuoiŋŋadeapmi, vuoiŋŋadus

lepoasento muossestellelmas

lepoitiö vuoŋásmaniđus

lepokausi (bot.) vuoŋásmanbadji, vuoŋásmanáigi

lepopaikka (rel.) vuoiŋŋadansadji

lepopäivä (rel.) vuoiŋŋastanbeaivi, vuoiŋŋadanbeaivi

lepotauko vuoiŋŋastanboddu

lepotuoli vuoiŋŋastanstuollu, mievžanstuollu

leppoisa loavd/i (-des), muos´sá/i (-s); tulla leppoisemmaksiloavdut, pitää leppoisana loavddášit

leppymätön soažžumeahttun, doažžumeahttun, guhkesvašálaš

leppyä soažžut, doažžut, ráfot

leppä leaibi

leppäkerttu dielkogobbá

leppälintu leaibeloddi

leppäpirkko dielkogobbá

lepyttää soažžudit, doažžudit

lese gordnegarra, gordneskabus

leskenlehti heasttagazzarássi

leski leaska

leskimies leaskaalmmái ~ leaskaolmmái

leskivaimo leaskanisu

lestadiolainen lestadiolaš, lestadiánalaš; lestadiolaisuuslestadiolašvuohta, lestadiánalašvuohta

letku sojubohcci, dipmabohcci, letko (S)

letti bárggáldat

letto (rimpisuo) suotnju, čáhcjeaggi

lettopaju dálvelasta

lettorikko jeaggenarti

lettotähtimö rohtohilsku

leuanalus (ihmisellä)gáibbevuolli; (porolla)giehppi

leudohko ilma láfu

leudontua liehmudit, bivaldit, máizat

leuhka gáddálas

leuhkia rámohallat, čevllohallat, rábmot

leuhkuus gáddálasvuohta

leuka ks. alaleuka ; yläleuka

leukaluut (pl.) ollolat (pl.)

leukaparta skávžá

leukemia (med.) varraboras, leukemiija

leuku sámeniibi

leuto  (adj.) liehm/us (-os), bivval (-is)

leuto (subst.) liehmu, bivval

leuto tuuli láfobiegga

levein govddimus

levennellä rábmát

leventelevä rábmá/i (-s); on sellainen leventelevä kaverilea dakkáraš rábmásdiŋga

leventyä govdut, govdánit

leventää govddidit

leveys govdodat; leveyssuuntaangovdodahkii

leveys (kankaan) vupmodat

leveysaste (geogr.) govdodatgráđđa

leveyspiiri (geogr.) govdodatgierdu

leveä govd/at (-a) ~ govd/at (-es); pitää jotakin liian leveänä govddášit

leveähulpioinen (lapintakista) holbá/i (-s)

leveämpi govddit

leveäpyrstökihu mearraháskil

levinneisyys leavvanviidodat, lávdu, lávdanviidodat

levinneisyyskartta lávdokárta

levitellä leabbut, leppodit; (käsiään)leappuhit

levittyä (ohuelti, esim. rasvasta) njuohtašuvvat

levittäytyä leavvat, lávdat, bieđganit

levittää (levälleen)lebbet; (laajalle)lávdadit

levittää (ohuelti, esim. voita leivälle) njuohtat

levitä  leavvat, leabbanit, viidánit, lávdat

levollinen másolaš, ráfálaš, lotk/at (-es), muosálaš, oahci/t (-dis)

levoton leabuh/eapme (-is), muoseh/eapme (-is), dilih/eapme (-is), ráfeh/eapme (-is); olla levotonleabuhuddat, tulla levottomaksileabuhuvvat

levottomuus leabuhisvuohta, muosehisvuohta, dilihisvuohta, ráfehisvuohta

levy duolbbus, pláhta; (pyörivä)skear´ru

levyinen govddu, govdosaš (attr.); kuuden metrin levyinen perunapelto guđa mehtera govdosaš buđetbealdu, perunapelto on kuuden metrin levyinenbuđetbealdu lea guhtta mehtera govddu

levyke skear´ru; (tietok.)diskeahtta

levysoitin skear´ročuojanas

levyttää (laulaa levylle)lávlut sker´rui; (tehdä levy)ráhkadit skearru

levä deappu

levähdellä vuoiŋŋastallat

levähtää vuoiŋŋastit, (hetkisen)vuoiŋŋastastit

levälleen (väliaikaisesti) leabbagassii

levällään leabbut, leabba; olla levälläänleabbát, maata levälläändeaškát

levällään (väliaikaisesti) leabbagasas

levällään oleva leabba/t (-dis) ~ le/abbat (-bbes)

leväperäinen háreh/eapme (-is), skiluh/eapme (-is), šli/htu (-đus), šlu/htu (-đus), sahtedohko

levätä vuoiŋŋastit, (hetkisen)bosihit, (haudan levosta) vuoiŋŋadit

levätä (läpikotaisin) vuoŋásmuvvat

liata  duolvvidit, durddidit, duolvadit, nuoskkidit

liberaali liberála

liehitellä njálggástallat, njálgganjuokčamastit, bálvalit, gopmárdallat, dohkkestuvvat, gerjjodit, skelččiidit, njoallut (soapmása) bađa

lieju stánži

liejuinen stánž/žas (-e-); tulla liejuiseksistánžut, tehdä liejuiseksi stánžet, stánžudit

liejukana hoaš´šavuonccis

liejusimpukka lábbáskálžu

lieka veattabáddi, veaddinlávži; olla lieassaveddot, pitää lieassaveaddit; lieassaveaddagasas, veaddagis, liekaanveaddagassii, veaddagii

liekaporo veattat

liekehdintä šloavggas

liekehtiä njuoršut, njivžut, njuovžut, njivžžardit, loahcat; yltyä liekehtimäännjuorššagit

liekki dolanjuovčča

liekokasvit  (pl.) idnešattut (pl.)

liekovarpio ruvdorássi

liekuttaa vuohttut

liemi liepma; liemeväliebmá/i (-s),libm/ii (-es)

liemikulho mállegárri

lieriö (esim. tuohilieriö) roavttus

lieriö (mat.) sylinder

lieriömato roavttosmáhtu

liero muoldamáhtu

liesi uvdna, oapman, oama, omman

lieska njivžžanas, dolanjuovčča

lievä láiv/i (-ves)

liha biergu; (elävä)oažži

lihakas (verevä) oažžá/i (-s)

lihakeitto biergomálli, biergomális

lihaksikas deahkká/i (-s); tulla lihaksikkaaksideahkáiduvvat, deahkkut

lihallinen oaččálaš

lihankuivatusteline biergojiel´li

lihanpalvauspuura suovastanbuvri

lihansyöjä biergobor´ri

lihapala biergobihttá (ks. sattuma)

lihapulla biergogáhkku

lihapyörykkä biergogáhkku, biergobul´lá, biergoguhppár, biergobál´lu

lihas deahkki; lihakset, lihkaksistodeahkit (pl.), lihas-deahkke-

lihaskudos deahkkegođus

lihava buoid/i (-des), gass/at (-a), jorb/bas (-a), itt/is (-es) ~ ittis (-is) čil´lái (-s); (miehestä) jarf/fas (-e-) jarg/gas (-e-), (naisesta)sturc/cas (-e-)

lihava (porosta, elukasta) birg/ui (-os), deahkká/i (-s), dalga/t (-dis), dohkas (-is), jol´lái (-s), ađ´đái (-s),

lihava henkilö  ks.paksukainen, pullukka

lihoa buoidut, ahtanuššat, váfot, gassut, jorbbasmuvvat, ittásmuttat

lihoa (porosta, elukasta)buoidut, ahtanuššat, deahkkut, deahkáiduvvat, oaččáiduvvat, dalggodit, assut, dohkasmuvvat, ađaiduvvat, jollut

lihottaa buoidudit

liiaksi  liiggás

liiallinen liiggálaš

liiallisesti  bearehaga, badjelmeare

liian  menddo, beare, ilá, liiggás

liian suora (veneen keulasta, suksen kärjestä, nenästä, tms.) šnjuo/kkas (-gge-)

liian suora esine  (veneen keula, suksen kärki, tms.) šnjuoggu

liian suorana (adv.) (hetkellisesti)šnjuoggut; (pysyvästi)šnjuokkil

liietä  liigut, juollut; liikenisikö sinulta 10 euroa minulle?liiggošiigo ~ julošiigo dus 10 euro munnje?

liika  liigi; liika-liige-

liika-ahkio (raidossa) liigeres

liikahdus lihkastat

liikahtaa lihkastit; (paikaltaan)lihkkasit

liikahärkä (raidossa) liigeheargi

liikanimi buddosnamma, buddostatnamma, buttosnamma; kutsua liikanimelläbuddostallat, buttostallat

liikapaino liigedeaddu

liikauttaa lihkastahttit

liike lihkastat, lihkasteapmi, lihkadus; olla liikkeelläleat jođus, lähteä liikkeellejohttát

liike-energia  (fys.) lihkkanenergiija

liikekannallepano mobiliseren; panna liikekannallemobiliseret

liikenne johtalus, johtolat

liikennelaitos johtolatlágádus

liikennemerkki johtolatmearka

liikenneonnettomuus johtolatbárti

liikenneruuhka johtolatbahku

liikennesääntö johtolatnjuolggadus

liikennevahinko johtolatvahát

liikennevakuutus johtolatoadju

liikennevakuutuslaki johtolatoadjoláhka

liikennevalo johtolatčuovga

liikenneympyrä johtolatjorbalas

liikepankki fitnodatbáŋku

liikesalaisuus fitnodatčiegusvuohta

liiketoiminta fitnodatdoaibma

liikevaihtovero gávpevearru

liikeyritys fitnodat

liikkeenharjoittaja fitnodatbargi

liikkua  lihkadit

liikkumaton lihkatkeahtes (attr.)

liikkuva lihkadeaddji, johtti; kiertävä näyttelyjohtti čájáhus

liikunta lihkadeapmi, lihkadus

liikuntaesteinen lihkadaneasttalaš, lám/is (-es)

liikuntakyky lihkadannávccat (pl.)

liikuntatavat lihkadanvierut

liikuntavammainen lám/is (-es)

liikuskella johtalit, jođašit

liikutella lihkahallat

liikuttaa lihkahit

liikuttava lihkaheaddji, dovdduidečuohcci; tuo oli liikuttava kertomusdiet lei dovdduidečuohcci muitalus

liikuttua njuorrat, njuorranit

liima liibma

liimata liibmet

liimautua liibmašuvvat

liina liidni

liinata (verkosta, yltää pohjaan asti) vuoksut

liinava (verkosta) vuoksá/i (-s), vuoksul (-is); siinä on niin syvä, että verkon pitää olla tarpeeksi liinava diekko lea nu čieŋal, ahte fierbmi galgá doarvái vuoksái

liinavuus, liina (verkon syvyys) vuoksa

liioitella liiggástallat, stuorástallat, stuorádallat, veavttastit, herbmet, deatnut, stuoridit ášši, muitalit mun´nájit

liioittelu liiggástallan, stuorástallan, deatnun

liipaisin (aseessa) báhcahat

liite čuovus. mielddus; hakemuksen liitteenäohcamuša čuovusin

liitepartikkeli laktapartihkal

liiteri muorravisti, liider (S)

liitesana laktasátni

liitin cikcehat

liito seivvodeapmi

liitohaukka čáhppessoadjahávut

liito-orava girdioar´ri

liitos lakta

liitto lihttu

liittokokous riikačoahkkin

liittolainen lihttolaš

liittoutua  lihtodit, lihtodaddat, searvvadit; liittoutua jonkun seuraanskihppodit soapmásiin, skihppot soapmásiin

liittovaltio lihttostáhta

liittymisilmoitus searvanalmmuhus

liittymismaksu searvanmáksu

liittyä laktásit, laktašuvvat

liittyä (esim. yhdistykseen) searvat

liittää laktit, ovttastahttit; (esineitä peräkkäin)goallostit, (verkkoja peräkkäin)geatnit

liitu kriita

liitäntä (tietok.) lakta

liitäntälaki (mat.) ovttastahttinláhka

liitää (linnusta) seivvodit, sattihit, čeassat

liivi liiva ~ liivve

lika duolva, durdi

likaaminen duolvvideapmi, nuoskkideapmi

likaantua duolvat, durdut; (roskista)luotnut

likaantuva (esim. vaatekappaleesta) duolvalas, duolvil (-is), duolvi (-s), duolvadovdi

likainen  duolv/vas (-a), durdá/i (-s), durd/das (-e-)

likakaivo baikagáivvo

likasanko selegievdni

likaviemäri  duolvačáhcebohcci

likaämpäri ruskaskállu

likeinen (esim. sukulaisesta) lagas ~ lagaš

likellä ks. lähellä

likentää lagadit

liki lahka; (lähes) measta, lagabui

likiarvo lahkaárvu

likinäköinen lahkaoaidnil (-is)

likistyä (joutua puristuksiin) deađvašuvvat, deđvot, deakčasit, čárvasit, cikcasit

likistää, survoa  njuvdit

likomärkä (nahkaesineestä) spalc/cas (-a); kastua likomäräksispalcat, (äkkiä)spalccihit, kastaa likomäräksispalcadit, spalccidit

likomärkä (nahkavaatteista) šnjalč/čas (-a); kastua likomäräksi (nahkavaatteesta)šnjalčat, šnjalččagit, kastella nahkavaate likomäräksišnjalčadit, liikkua läpimärissä nahkavaatteissašnjalččahit; (likomärkä myös: šnjalžžas, šnjarvvas, šnjirvvas)

likomärkä nahkavaate šnjalči ~ šnjalži, šnjarvi ~ šnjirvi

lila sáhppesalit

lilja lilljá

lillukka lávžžámuorji, daivemuorji, veaddemuorji, gieddeluomi

lima njivli, njivlla, šliivi

limainen njivlá/i (-s), njivl/las (-e-); (kalasta)njuv´v/ui (-os)

limakalvo šliiveassi

limakotilo njivleguiski

limittyä latnjalastit

limittäin  latnjalagaid, latnjalassii

limittäinen lantjalas

limoittua njivlut

limonadi limonáda, bruvsa

limppu limpu

lineaari lineára

lingota šliŋggastit, liŋggastit, liŋgalit, šleŋget

lingvisti lingvista

lingvistiikka lingvistihkka, gielladieđa

lingvistinen lingvistihkalaš, gielladieđalaš

linja linnjá

linja, reitti ruvtto

linja-auto linnjábiila, ruvttobiila, bus´se

linja-autoasema bus´seterminála

linja-autonkuljettaja bus´sevuoddji

linjata linnjet

linkittää liŋket

linkki liŋka

linkkuveitsi lađasniibi, liŋkoniibi, máhcastanniibi

linko (heittoväline) šliŋgu, liŋgu, šleaŋgu; (pyöräytettävä)fađ´đu

linna  (kuninkaan) šloahtta

linna (vankila) ladni, fáŋgal

linnoitus ladni

linnunkaali lottegálla

linnunpelätin loddegavdnja

linnunpesä lottebeassi

linnunpoika lottečivga

linnunpönttö loddevuovda, vuovda

linnunrata lodderáidalas

linnuntietä njuolggamusat jođedettiin; tästä on sinne peninkulma linnuntietädás lea dohko miila njuolggamusat jođedettiin

linnustaa  loddet, lottástit, lottiid bivdit

linnustus lodden, loddebivdu

linssi linsa

linttakenkä gomugáma

lintu loddi; lintuisaloddá/i (-s), siellä on paljon lintujadiet lea loddás guovlu

lintukoto (lintujen talvehtimisseutu)bárbmu

lintulauta loddelávdi

lintunen  lottáš

lintuparvi loddemoahti

lintutiede loddedieđa, ornitologiija

liota  luvvat

liota (karvattomaksi, taljasta) navválit, navvánit

liottaa luvvadit; liottaa lihasta tai kalasta liiallinen suolasáivadit

lipakka (josta on vaikea saada otetta) njoalp/pas (-e-), njalp/pas (-e-), njoahppil (-is); tulla lipakaksi njoalppagit, njalppagit, tuota lipakkaa kiveä on hankala nostaa dien njoalpegeađggi lea váttis loktet

lipas bumbá; (pieni) skáhppu

lipasto skuf´faskáhppe

lipeväkielinen ihminen  suorrenjuovčča

lipeäkala lovttaguolli ~ luvttaguolli

liplatella stužaidit

liplattaa stuhčat

liplatus stuhča

lippa gaiba, snuiba; varustaa lipallagaibadit

lippalakki snuiba, snuibagahpir, gaibagahpir

lippu (maan, valtion) leavga, flávda, lávda, flágga, lihppo (S)

lippu (matkalippu, pääsylippu) bileahtta, lihppo (S)

lippuautomaatti bileahttaautomáhtta

lipputanko leavgastággu

lipsahtaa  (kädestä, otteesta)njoalppehit ~ njalppehit

lipsauttaa njalpalit

lipsua njoalpat ~ njalpat; olla kulkiessa lipsumatta coakcut

lipua (laineilla) siigat ~ siiget

lipua (virran mukana) suohčat; panna lipumaansuožahit

lipukka (viehe) libás

lipunkantaja leavgaguoddi

liputtaa levget, leavgga doallat

lirahtaa šnjoarggihit ~ šnjoarggehit

lirauttaa njor´ret, njor´restit, leikestit

lirinä šnjoarra

liristen (adv.) šnjorrosii; vuotaa liristenšnjorrosii golgat

liristä  šnjoargut, njoargut, njuorgut, šnjoarrat, šnjoaraidit

liro ruonájuolčoavžžu

liruttaa šnjoargguhit

lisensiaatti lisensiáhtta ~lisensiáhta

lisenssi liseansa

lisko lakkis

lista  listu, listá (S)

lisä lassi, lasáhus; lisä- lasse-, liige-, lisäksilassin, lisäälasi

lisäaine lasseávnnas

lisäarvovero lasseárvovearru

lisäbudjetti lassebušeahtta, liigebušeahtta

lisäeläke lasseealáhat

lisäillä lasáhallat

lisäkivekset (anat.) bál´lorávssát

lisämaa lasseeana

lisämaksu lassemáksu

lisämunuainen lassemanimuš ~ lassemonimuš

lisänimi buddostatnamma, buttosnamma

lisäosa lasseoassi

lisäselitys lassečilgehus

lisäselvitys lassečielggadus

lisätieto lassediehtu

lisättävä lasihahtti

lisätutkimus lassedutkamuš

lisätä lasihit, lasidit (R), eanedit

lisävero lassevearru

lisäys  lasáhus, lasiheapmi

lisää lasi

lisääminen lasiheapmi

lisääntyminen lassáneapmi

lisääntyä lassánit, lassut (R), eatnánit

lisääntyä (kovasti) laskat; saada lisääntymään kovastilaskadit

litistyä  (mennä lyttyyn) steanžžagit, steaččagit

litkiä, kulautella šlaggat; (nopeasti)šlaggalit

litra lihtter

litteä steanž/žas (-e-), stea/ččas (-žža); maata litteänästeanžát, deaškát

litteänurmikka duolbasuoidni

litteävita deaškevihti

liudennus (kiel.) guomáidupmi

liudentua (kiel.) guomáiduvvat

liueta luvvat, suddat

liukas njaláhas, njalkkas (-), njuohpa

liukastella njaláhastalit, njalkkastallat

liukastua njaláhastit, njalkkastit, njalkkihit

liukua  čeassat

liukueste coakci

liukumäki čeasahat

liukuportaat (pl.) rul´latráhpat (pl.)

liuos luvus, luvvi

liuote luvvadat

liuotin luvvadas

liuskekivi  (miner.) skiffar

livahtaa (johonkin) livkkihit, livžžastit, livžžádit, njoamádit, njoamihit, buikkihit

liverrys civkin, vižardeapmi

livertää civkit, vižardit

livistää gárgidit, sibildit

loata stánžet

lobata feaskárastit

lobbaus feaskárastin

lobbauspolitiikka feaskárastinpolitihkka

logiikka logihkka

lohduton morašlaš, lođuh/eapme (-is)

lohduttaa jeđ´đet; (ohimennen) jeđ´đestit

lohduttaja jeđ´đejeaddji

lohduttautua jeađđašuvvat

lohdutus jeđ´đehus

lohdutuspalkinto liigevuoitu

lohenkasvattamo luossabiepmahat

lohenpoikanen luossaveajet

lohestus luossabivdu

lohi luossa, luossaguolli; runsaslohinenluos´sá/i (-s), lus´s/ii (-es)

lohi (erilaisia) (pienikokoinen)diddi, (pienehkö)luosjuolgi, (keskikokoinen)luossagiera, luosaš, (täysikasvuinen)luossa; (joessa talvehtinut, talvikko)vuor´ru, (myöhäissyksyllä noussut ja joessa talvehtinut lihavahko lohi keväällä)čuonžá, (talvikko, seuraavana syksynä lihavana jokeen nouseva lohi)šoaran; (mätikala)duovvi, (kookas koiraskala)goadjin

lohijalka (pienehkö lohi) luosjuolgi

lohipato buođđu

lohjeta laigat; (äkkiä)laiggihit, sattua lohkeamaan laigasit

lohkaista laiget

lohkare báktelaiggahat

lohkeilla laiggadit

lohkoa  laigut; (maita) juohkit

lohkovuoristo laiggahatvárit

lohtu jeđ´đehus, lohtu (R)

lohtuisa jeđ´đehahtti

loihtia noaidut, geaidit

loikata  njuiket, čel´let, čealádit, fal´let

loikkia njuikut, čeallut

loikkia (jäniksestä) simput, cimput, njuikut

loikoilla  velohallat, njaŋgát, njaŋggohallat, rákkohallat

loimi heasttagovččas

loimi (kankaankudonnassa) suohpačoalli

loimottaa (revotulista) guovssahastit, giđđudit, livžut, livžžodit

loinen parasihtta, luhtehas

loisia parasihttet

loiskahdus stužanas

loiskahtaa stužihit

loiske stuhča

loiskia stuhčat, stužaidit

loiskua stilčut, liškut

loispistiäinen luhtehasčukkon

loistaa  čuovgat, báitit, šealgut, šlietnjat, šlietnjut; (kirkkaana) šear´rát, šealgát, čuovgát, girkát, gear´rát, deadjut, šoavvut

loisto  čuovgatvuohta, báitilvuohta. šearratvuohta

loito (istuin- ja makuutila kodassa kahden puolen tulisijaa) loaidu; loidompiloaiddut, loidompanaloaidulis, loidommaksiloaidulii, loidommainenloaiddumuš

loitolla guhkkin, gáidosis, gáidagasas, menddo

loitolle guhkás, gáidosii, gáidagassii, menddo

loitontaa  gáidadit; doppidit, duoppidit

loitota gáidat; dobbánit, duobbánit, guhkkánit

loitsia  noaiddástallat

loitsu diidalogus, noaidelogus

loiva (rinteestä) njoaidd/us (-os), njoaidd/u (-o-), loaiv/i (-ves) (R), suoibma (attr.)

loivakaarteinen suoibmamohkat

loivasti (adv.) suoimmal

loivempi njoaiddut

loiventua  njoaidut, njoaidduiduvvat, njoiddosmuvvat

loivin njoaiddumus

lojua (pitkin pituuttaan) njaŋgát, gaŋgát, njuolgát, vadnát, leabbát, steanžát, deaškát

loka stánži, loški, ráhpi, rábát, luhča

loka (vaatteisiin ja karjan karvoihin tarttuva) suorti

lokainen stánž/žas (-e-), lošk/kas (-a), ráhppá/i (-s), luhča-

lokakuu golggotmánnu

lokasuoja stánžesuodji

lokatiivi (kiel.) lokatiiva

lokero leađbma, lođá

lokki mearraloddi, skávli ~ skávhli

loksahtaa šloahkihit

loksauttaa šloahkkalit

loksua  šloahkkit

loksutella šloahkuhit

loksutus šloahkas

loma luopmu, feria (N); (koulusta)lohpi

loma  (väli, rako)loapmi ~ loapmu, sálvu

loma-aika luopmoáigi, luomostallanáigodat

lomailija luomostal´li, luopmodoal´li

lomailla luomostallat, luomu dollat

lomake skovvi, blankeahtta

lomaltapaluuraha (S) luomusmáhccanruhta

lomamatka luopmomátki, luomostallanmátki

lomauttaa luopmudit, bidjat (bargi) bággolupmui

lomittain latnjalagaid

lommo roakči, reakči

lommoinen roakčá/i (-s)

lommolla roavččil

lommouttaa (esim. autonsa) rokčet, rekčohit

lommoutua (esim. autosta) rekčot, reakčanit, roakčanit, roakčasit, roavččagit, nordašuvvat

lompakko bursa, guhkkár

lompolo luoppal

lonkka spirralat (pl.), čoarvedávttit (pl.)

lonkkaluu čoarvedákti

lonkkanivel čoarbbeallađas

lonksahtaa šloaŋkkihit

lonksua šloaŋkit

lonksuttaa šloaŋkkuhit

lonksutus šloaŋkkas

looginen logihkalaš, logalaš

lopetella  heaitalit, loaktalit

lopettaa heaitit, heaittihit, loahpahit

lopetus loahpaheapmi, loahpahus

loppiainen  loahppážat (pl.); loppiaispäiväloahppášbeaivi, golmmagonagasbeaivi, loppiaispyhät(pl.) loahppášbasit (pl.)

loppu loahppa

loppua nohkat, loahppat; (äkkiä)nogihit, loppumaisillaannoga noga, häneltä pääsi rahat loppumaanson nohkkui ruđain

loppujen lopuksi loahpaloahpas

loppukesä loahppageassi; loppukesästäloahppageasis

loppukilpailu loahppagilvu

loppukiri loahpparažasteapmi

loppukoe loahppaiskkus

loppumatka loahppamátki

loppumaton  loahppameahttun, nohkameahttun

loppuosa loahppaoassi

loppupuoli loahpageahči; loppupuolellaloahpageahčen, loppupuolelleloahpageahčai

loppupää loahppageahči

loppusointu loahppašuokŋa

loppusumma loahppasubmi

lopputulos loahppaboađus

loppututkielma  (akateemisten opintojen) pro gradu-dutkkus (S), pro gradu-eksámen (N), laudaturbargu (S), váldofágabargu (N)

loppuva nohkki; kohta loppuva perintönimu fargga nohkki árbi

lopuksi loahpas

lopullinen loahpalaš

lopulta loahpas, loahpadassii, viimmat, maŋážassii

loputon nohkameahttun, geahčemeahttun

lorista  šnjoargut, njoargut, njuorgut, liškut

lorvailla šlárvadit, šlárvvidit

loska šoavli ~ soavli

loskaantua šovlet ~ sovlet

lossi fearja, fearga

lota (villakuore)šákša

loude loavdda; peittää kota louteella loavdit, loavddašit; louteen yläosanaleš

loudekota loavddagoahti

louhia boltut, laiggodit

louhikko  juovva, juovahat

louhikkoinen  juov´vá/i (-s), juv´v/ii (-es)

louhos bolttohat, laiggohat

loukata  (pahoittaa jonkun mieli) loavkidit, loavkašuhttit, bávččagahttit (soapmása miela)

loukata (ruumiinosaa) lábmet, nordadit, norddastit, lovket

loukkaamattomuus (esim. yksityisyyden) loavkitmeahttunvuohta

loukkaantua lápmašuvvat, roasmmohuvvat ~ roasmmehuvvat

loukkaantua  (pahoittaa mielensä) eaddut, loavkašuvvat, hedjosit, vearránit, njunnáduvvat, njunnádit, nirppagit, šaddat unohas millii; helposti loukkaantuvaeaddil (-is), nirp/pas (-e-)

loukko (asunnossa, huoneessa) loavku, skugga

lounaistuuli oarjeluládat

lounas beaivemális, beaiveborramuš, gaskabeaivi

lounas oarjelulli; lounaaseenoarjjáslulás, lounaassaoarjinlullin

lounastaa borrat beaivemállása

louskua šloahkkin

louskutella šloahkuhit

loveta ceahkastit, ceahkkut

lude luhtet ~ luhtat

luennoida logaldallat

luennointi logaldallan

luennoitsija logaldal´li

luento logaldat

lueskella logadit

luetella logahallat

luettaa logahit; (lyhyesti)logahastit

luettava (luettavissa oleva, esim. runokokoelma) logahahtti

luettavaksi, luetuksi logahussii;antoi kirjan luettavaksiattii girjji logahussii, sai kirjan luetuksioaččui girjji logahussii

luettelo logahallan, kataloga, listu

luhistua gahččat čoahkkái

luhtaheinä lukti

luhtahuitti jeaggevuonccis

luhtakerttunen jeaggevizar

luhtalitukka suorbmagoahti

luhtamatara jeaggemáđir

luhtasara rievdneguodja

luhtatähtimö njoaskehilsku

luhtavilla gieddeul´lu

luhtiaitta leapmaáiti

luihu guoktilaš

luikahtaa ks. livahtaa 

luikerrella (käärmeestä) njaŋggardit ~ njaŋggirdit

luimistaa (korvansa) njabbet

luimistella njabbát, njappohallat,

luiseva skirč/čas (-e-)

luiseva olio skirči

luiska (rannasta nouseva kärrytie) luhppu

luiskahtaa (jalasta)njalkasit; (otteesta)njuordasit

luiskahtaa alas (vaatteesta) njalsat; (vyöstä)njassat, njassasit

luistamaton keli  (kovalla pakkasella)sabádat, tehdä luistamaton kelisabádahttit; (nuoskalumella) dobádat, tehdä luistamaton kelidobádahttit

luistella luistet, skeittát

luistelu luisten, skeittán

luistin luisten, skeittá

luistokeli jođádat

luisua čeassat, čierrasit; lähteä luisumaan johttát

luja  (esineestä) nan/us (-a) ~nan/us (-u), gierdil (-is)

lujaa johtilit, jođánit, leavttuin, fártta

lujasti  nannosit

lujatahtoinen nanadáhtolaš

lujittaa  nan´net, nanosmahttit, nannudit

lujittua  nanosmuvvat, nannut

lujuus  nanusvuohta, nannodat

lukaista  lohkalit, logastit

lukea lohkat; tulla luetuksilohkkot

lukematon (jota ei ole luettu, esim. kirjasta)logakeahtes (attr.); (jota ei voi lukea, esim. kirjasta)lohkameahttun; lukemattoman monta lohkameahttun máŋga

lukematon (joka ei lue) loguh/eapme (-is)

lukemisto lohkamušat (pl.), lohkosat (pl.), logusčoakkáldat

lukeutua (johonkin) gullat (masa nu)

lukija lohkki

lukijakunta lohkkit (pl.)

lukio logahat (S), joatkkaskuvla (N), gymnása (N, R)

lukita lohkkadit, lás´set

lukka  (lyhyt viitta) luhkka

lukkari luhkkár

lukki guhkesjuolggat heavdni

lukkiutua lohkkašuvvat, lás´sehallat

lukko lohkka, lássa

lukkoahkio (kannellinen ahkio) lohgeres

luku lohku, tál´la (N)

luku (kirjassa) kapihttal, lohku

lukuintoinen lohkalas

lukuisa lukuisia kertojamoanaid gerddiid

lukujono (mat.) lohkoráidu

lukujärjestys (koulussa) lohkanortnet

lukukausi (koulussa) lohkanbadji, termiidna

lukukirja lohkangirji

lukumäärä lohku, lohkomearri, mearri

lukuporo lohkuboazu

lukusana (kiel.) lohkosátni, numerála

lukutaidoton analfabehta, lohkanmáhtuh/eapme (-is), girjeloguh/eapme (-is)

lukutaito lohkanmáhttu

lukutaitoinen lohkanmáhtolaš, girjjálaš

lukuun ottamatta earret ~ earet (+ akk.)

lukuvuosi (koulussa) skuvlajahki

lumenluonti muohtagoaivun, muohtahoigan

lumenpinta muohtagiera

lumeton  muohtah/eapme (-is);lumeton maa (talvisaikaan)bievla

lumettomuus (puiden, talvella) sealli

lumi muohta; (syvä)skálvi, (tiukkaan poljettu)šalka, (uusi, kevyt)vahca, (raemainen)šeaŋáš, (paksu, kahlattava)muovla

lumihanhi muohtačuonjá

lumihiutale muohtačalbmi

lumihyppiäinen guosttadivri

lumikenkä muohtagáma

lumikko nirpi

lumikola muohtahoiggan

lumikärpänen guosttačuru

lumilauta muohtačeasan, muohtafiel´lu

lumileinikki jassanoarsa

lumimyrsky muohtariđđu

lumipaakku čahki

lumipallo muohtaspábba

lumipilvi (sakea) muohtaruivi

lumipyry muohtaborga

lumirikko jassanarti, muohtanarti

lumisade  muohtti, muohtesdálki, muohttálagat (pl.), earbmálat, vasmi; alkaa sataa luntamuohttát, muohttigoahtit, almmáskit, áinnádahttit, earbmálahttit

lumisena (adv.) muohtanaga

lumisohjo sievlla, soavli ~ šoavli; lumisohjokelisievlladat, lumisohjokelilläsievllan, lumisohjokelillä on raskas kulkeasievllan lea lossat johtit

lumisokeus suddon; tulla lumisokeaksisuddot, tulin lumisokeaksimus suddojedje čalmmit

lumisota muohtasoahti

lumitanner (tiukkaan poljettu lumi) šalka

lumiukko muohtaáddjá

lumivalkoinen  če/askat (-skes); näkyä lumivalkoisenačeaskát, tulla lumivalkoiseksičeskkodit

lumivyöry muohtauđas, muohtariđđu

lumme loppan

lummekasvit (pl.) loppanšattut (pl.)

lumoava lapmudeaddji

lumota lapmudit, rohttet, gierrat

lumous lapmudeapmi

lumoutua lapmut

lunastaa lotnut; tulla lunastetuksi lotnašuvvat

lunastaa (rel.) lonistit

lunastaja (rel.) lonisteaddji

lunastus lotnun

lunastus (rel.) lonisteapmi, lonástus

lunnaat  (pl.) lotnunruđat (pl.)

lunni bovttáš

luntata (koulussa) lumpet, fusket

luoda luovvat, duddjot; sivdnidit (rel.)

luode oarjedavvi; luoteeseenoarjjásdavás, luoteessaoarjindavvin

luode (laskuvesi) fiervá

Luoja Sivdnideaddji, Luojá, Buotveagalaš

luokitella juogustit, klassifiseret, luohkástit, juohkit luohkáide

luokittelu juogusteapmi, klassifiseren, luohkkájuohku

luokka luohkká, klás´sa; yhdysluokkaovttastahtton luohkká

luokkahuone luohkkálatnja

-luokkalainen -luohkkálaš; viidesluokkalaiset lähtivät luokkaretkelle viđátluohkkálaččat vulge luohkkámátkái

luokkatoveri luohkkáskihpár

luokki (länkivaljaissa) luogga, luogá

luokkivaljaat (pl.) leaggaleaŋggat (pl.)

luokse lusa

luoksepääsemätön lusabeassameahttun, lahkanmeahttun

luola  báktehoallu, biedju

luomakunta luondduriika

luomenreuna ramas

luomi luopma

luominen sivdnideapmi; maailman luominenmáilmmi sivdnideapmi

luomiväri luopmavuoiddas

luomuruoka ekobiebmu

luomus ráhkadus, duodji

luona luhtte

luonne luondu

luonnehtia karakteriseret

luonnollinen lunddolaš

luonnollinen luku (mat.) lunddolaš lohku

luonnollisesti lunddolaččat, luonddu mielde; dieđusge, diehttalas

luonnon monimuotoisuus luonddu máŋggahápmásašvuohta, šláddjiivuohta (N)

luonnonilmiö luondduiđa

luonnonkaasu luonddugássa

luonnonlahja luondduattáldat; henkilön taiteellisuuskin on luonnonlahjaolbmo dáiddalašvuohtage lea luondduattáldat

luonnonlaki luondduláhka

luonnonläheinen luonddulagaš

luonnonmaisema luondduduovdda

luonnonmullistus luondduroassu

luonnonpuisto luonddumeahcci

luonnonsuojelija luonddusuodjaleaddji

luonnonsuojelu luonddusuodjaleapmi, luonddugáhtten

luonnonsuojelualue luonddusuodjalanguovlu

luonnontiede luonddudieđa

luonnontieteellinen luonddudieđalaš

luonnontila luonddudili; luonnontilassaluondduviđá

luonnonvalinta luondduválljejupmi

luonnonvara luondduriggodat

luonnonvarainen luonddudilálaš, luondduseal´li; luonnonvaraisenaluonddudilis

luonnonvastainen luondduvuostásaš

luonnonvoima luonddufápmu

luonnos árvalus, evttohus, hámus

luonnoton eahpelunddolaš, lunddoh/eapme (-is)

luontainen lunddolaš, iešaddiluv´von

luontaiselinkeino luondduealáhus

luonteenomainen lunddolaš, mihtilmas

luonteenpiirre luonddusárggus

luonteva vuogas, vuohkkasit jurddašuv´von

luonto  luondu

-luontoinen -lunddot

luontokappale luonddugáhppálat, sivdnádus, luovat

luopio luobahas

luopua (jostakin) luohpat (mas nu)

luopuminen luohpan

luopumiseläke luohpanealáhat

luostakka (vaaleakylkinen poro)luosttat

luostari kloasttar

luotain seasan

luoteistuuli oarjedavádat

luotettava luohtehahtti, oskkáldas, ávda (attr.); (laitteista)deav/is (-es), sihkkar (-is)

luotettavuus luohtehahttivuohta, oskkáldasvuohta; (laitteista)deavisvuohta, sihkkarvuohta

luoti luođđa

luoti (luotilangassa) šlimpá

luotilanka luođđaárpu

luotiviiva luođđasárggis

luoto boađđu, gárggu, lásis

luotokirvinen boađđocivkkán

luotsata lokset ~ lovset

luotsi loksa ~ lovsa, lovssár

luottaa (johonkuhun, johonkin) luohttit (soapmásii, masa nu)

luottamuksellinen luhtolaš; luottamuksellinen asialuohttámušáš´ši

luottamus luohttámuš

luottamushenkilö luohttámušolmmoš

luottavainen oadjebas, luohttevaš

luottavaisuus oadjebasvuohta

luotti (bot.) eapmeoaivi

luotto kredihtta

luova kreatiivvalaš, kreatiiva, hutkalas, hutkkálaš

luova  (säilytyslava) luovvi

luovuttaa luohpadit, luobahit

luovuttaja luohpadeaddji, luobaheaddji

luovutus luohpadeapmi, luobaheapmi, sirdin

luovutuskirja luobahangirji

luovuus kreativiteahtta ~kreativitehta, hutkáivuohta

lupa lohpi

lupailla  lohpádallat

lupaus lohpádus

lupiini lupiidna

luppakorva (koirasta) šluŋkebeallji, šluŋki

luppakorvainen (koirasta) šluŋk/kas (-e-); mennä luppaan (korvista)šluŋkkagit

luppo  lahppu

luppoinen lahppu/i (-os)

lurjus roamsi, skáláhas

lurjusmainen roams/sas (-e-); tulla tupsahtaa lurjusmaisenaroamssihit

lusikallinen bastte dievva, gaccastat

lusikka  baste

lusikkauistin basteoaivi, baste

lusikoida  gazzat

luskuttaa (koirasta) šáikit ~ sáigit, roavvat, lieškit, loavkkistit

luterilainen luteralaš (S), luteránalaš (N)

lutikka luhtet ~ luhtat

lutukka báhpabursa

luu  dákti

luuhata joavdelastit, ájahallat, goidošit, goiddildit, goidárastit, goigárastit, goiggardit, vanadit, sohtut

luuhohka suossa, sieksa

luukku luŋka

luulajansaame julevgiella

luulla (itämurteissa)gáddit; (länsimurteissa)doaivut

luulo (itämurteissa)gáddu; (länsimurteissa) jáhkku

luulosairas gáddobuohcci

luulotella govahallat

luultava jáhkehahtti

luultavasti jáhku mielde, jáhkkimis, várra

luumu lupmu

luunmurtuma dáktegullan

luuranko dákteriggi

luusua  (joenniska) oaivvuš, lusmi ~ luspi

luuta luvdá, suohpal; lakaista luudallaluvdet, suohpalastit

luutnantti (mil.) lutnánta, levtnánta

luuton dávtteh/eapme (-is)

luutua dáktat

luuydin ađa

luvallinen lobálaš

luvanhakija lohpeohcci

luvanvarainen lobivuloš

luvata lohpidit, lobidit (R); (ohimennen) lohpidastit

luvaton lobih/eapme (-is);luvaton pyyntilobihis bivdu, toimia luvattomastilobihuššat

luvatta lobiheamet

lyhde gordnečanus

lyhenne oanádus

lyhennys oanádus

lyhennys (lainan) oanideapmi

lyhentyä  oatnut, oatnánit

lyhentää  oanidit

lyhty ks. lamppu

lyhyehkö  oanehislágan

lyhyempi  oaneheabbo ~ oanehet, oanit

lyhyesti oanehaččat, oanit

lyhyin oaneheamos, oanimus

lyhyt  oaneh/aš (-is), oa/tni (-nehis); pitää jotakin liian lyhyenäoanášit

lyhytaikainen oanehisáigásaš, oanehisáigge-

lyhytfilmi oanehisfilbma

lyhythihainen paita oanehisoajatbáidi, soadjelahbáidi; hihaton paita, soajehis ~ soajahis báidi

lyhythäntäinen seaibbeh/eapme (-is)

lyhytikäinen (ihmisestä) agih/eapme (-is)

lyhytjalkainen loa/kkas (-gge-); olla jossakin lyhytjalkaisenaloaggát, kävellä lyhytjalkaisenaloaggut, lähteä kävlemään lyhytjalkaisenaloaggulit

lyhytjalkainen (subst.) loaggi

lyhytkarvainen (porosta, loppukesällä) šnjilč/čas (-a); lyhytkarvainen poro, alkusyksystäšnjilča, tulla lyhytkarvaiseksi, alkusyksystäšnjilččagit

lyhytlahkeiset housut (pl.) lahkkebuvssat (pl.)

lyhytsiipinen oanehissoajat

lyhyys oanehisvuohta

lyijy ladju

lyijyinen laddj/ui (-os)

lyijykynä liánta

lykkiä hoigat, hoiggadit

lykkäys maŋideapmi

lykkääntyä maŋŋánit, čierrasit ~sirdásit (maŋit áigái)

lykätä  (myöhemmäksi) maŋidit, maŋidahttit, lihkkidit (R)

lyllertää roavdnjut, roavnnjuhit

lyllerö roavdnji

lylleröinen roav/nnjas (-dnje-)

lylypuu biŋal

lymyillä náđ´đát, labmát, lamadit

lymytä náđđut, lapmat; (nopeasti) náđustit, lapmalit

lypsyastia bahčingievdni ~ bohčingievdni

lypsykauha (puinen, vaatimen tai vuohen lypsämiseen) náhppi

lypsykone bahčinmašiidna ~ bohčinmašiidna

lypsylehmä  bahččegussa ~ bohččegussa

lypsää  bahčit ~ bohčit

lyriikka lyrihkka

lysti lusta

lystikäs hearvá/i (-s), herv/ii (-es); lystikäs kaverihearvás ~herves verdde

lyyrikko lyrihkkár

lyyrinen lyrihkalaš, lyralaš

lyödä (toista) časkit, huškkastit, čorbmadit; lyödä hutkauttaavuoiddastit, livššastit, šloavastit, šlovet

lyödä leikiksi dahkat duš´šin

lyödä palloa časkit spáppa

lyödä vetoa časkit veađu, veahtalit

lyönti (toisen ihmisen) časkin, huškkasteapmi, čorbmadeapmi; vuoiddasteapmi, livššasteapmi, šloven

lähde gáldu, ája

lähdekieli gáldogiella

lähdekirjallisuus gáldogirjjálašvuohta

lähdekoodi gáldokoda

lähdeteos gáldogirji

läheinen  lagas ~ lagaš

läheisempi lagat; vähän läheisempilagabuš

läheisyys lagasvuohta

lähekkäin lahkalagaid

lähekkäinen lahkalas (attr.)

lähellä lahka, lahkosis; (tässä) lähellädásttán, (siinä) lähellädiesttán, (tuossa) lähelläduosttán

lähemmin lagabut

lähemmäksi lagabui; (vähän)lagabužžii

lähemmäksi (tännemmäksi) dábbelii, dábbelebbui; (vähän) dábbelažžii

lähempänä lagabus; (vähän) lagabuččas

lähempänä (tännempänä) dábbelis, dábbeleappos; (vähän) dábbelaččas

lähennellä (jotakuta) roahcat

lähentelevä (jotakuta) roahcalas

lähentyä lahkonit, lahkanit

lähentää lagadit

lähes lagabui; lähes satalagabui čuođi

läheskään lahkage, álggage, alddage

lähestyä lahkanit, lahkonit, lagodit

lähete sáddehus

lähetellä sáddedaddat, sáddedit, sáddestallat; hänellä oli tapana lähetellä kirjeitäänson lávii sáddedaddat reivviidis

lähetin (tekn.) sáddehat, sáddenbierggas, sáddenrusttet

lähetti sátneodoalvu, sáttadoalvu

lähetti (rel.) vuolggahanolmmoš

lähettiläs sáttaolmmoš, sáttaalmmái ~ sáttaolmmái

lähettyville lahkosiidda

lähettyvillä lahkosiin

lähettäjä sáddejeaddji, vuolggaheaddji

lähettäminen sádden

lähettää sáddet, lágidit, vuolggahit, bidjat mannat

lähetys (radiolähetys, tavaralähetys) sátta, sáddehus

lähetysaika sáddenáigi

lähetyssaarnaaja vuolggahussárdnideaddji, miššuneara (N)

lähetysseura vuolggahussearvi, miššonsearvi (N)

lähetysten lahkalagaid

lähetystyö vuolggahusbargu

lähetystö sáttagoddi

lähimmillään lagamustá

lähimmäinen lagamuš

lähimmäksi lagamussii

lähimpänä lagamusas

lähin lagamus

lähinnä lagamustá

lähiomainen oapmahaš, lagas fuolki

lähiosoite lagasčujuhus

lähipäivinä dáid lagamus beivviid

lähiruoka lagasbiebmu

lähistö lahkosat (pl.), aldasat (pl.)

lähisukuinen (adj.) lahkasogat

lähisukulainen (subst.) lahkasogalaš

lähitulevaisuudessa lagamus boahtteáiggis

lähivalo lagasčuovga

lähivuosina dáid lagamus jagiid

lähiympäristö lagasbiras, lahkosat (pl.), birrasat (pl.)

lähteenhaltija (trad.) čáhkalakkis

lähteä vuolgit; (nopeasti)vuolgilit; tahtoa lähteävuolggestuvvat

lähteä matkaan dol´let, čavget; (useista) vuolggadit

lähteä päähänpistosta (johonkin) hoavránit, hurrulit

lähtö vuolgga; olla lähdössä vuolgigoahtit, tehdä lähtöävuolgalit, (useista tai vähin erin) vuolgaladdat

lähtöaika vuolgináigi

lähtöisin eret

lähtökohta vuolggasadji, vuolggačuokkis

lähtömerkki vuolginmearka

lähtömielessä vuolginnammii

lähtötaso (opinnoissa) vuolgindássi

läikkyä (vesi astiassa) stilčut

läikkä dielku

läikyttää stilččuhit

läikähtää stilččádit, stilččihit

läimähtää stoanžžihit

läimäytellä stoanžžuhit

läimäyttää stoanžalit

läiske stirccas

läiskyttää stirccuhit

läiskyä stircut

läiskä dielku

läiskähtää stirccihit

läiskäyttää stircalit

läjä guhpa, leadji, látna, skumpa

läksy leaksu, bihttá

läksyttää (jotakuta) ráŋgut; joutua jonkun läksyttämäksiráŋggohallat soapmásii

läkähdyttää (ajoporo, liiallisella ajamisella) luddehit

läkähtyä (ajoporosta, liiallisesta rasituksesta) luddat

lämmetä liegganit; (esim. pakasteesta) máizat

lämmin lie/kkas (-gga)

lämmin (vaatteesta) biktil (-is)

lämmin sää liekkadat

lämminverinen (hevosesta) lieggavarat

lämmitellä (esim. nuotion ääressä) liekkadallat

lämmitin liggejeaddji

lämmittää ligget, liekkadit; (esim. pakastetta)máizadit, máizet

lämmityslaite liggenbierggas

lämmitysmaksu liggenmáksu

lämmönjohde liekkasjođas

lämpimähkö lieggalágan

lämpimänä  (lämpimältään) liekkasnaga; sen kannattaa syödä lämpimänädien gánneha borrat liekkasnaga

lämpö liekkas, liekkasvuohta

lämpöaste lieggaceahkki, lieggagráđđa

lämpöenergia liekkasenergiija

lämpökeskus liggenguovddáš

lämpökynttilä liggenginttal

lämpökäyrä liekkassodju

lämpölaajeneminen liekkasbáisan

lämpömittari termomehter, liekkasmihttár

lämpöpatteri liggenbáhtter, radiáhtor

lämpötila temperatuvra, liekkasvuođadilli

lämpövoima liekkasfápmu

lämpövoimala liekkasfápmorusttet

länget  (pl.) leaŋggat (pl.), leŋgget (pl.), geas´sát (pl.), ráđit (pl.), suomut (pl.), silát (pl.)

länki leaŋga

länkisääri (ihmisestä)boaggi, boaggejuolgi, reavri, reavrejuolgi

länkisäärinen boa/kkas (-gge-), reavr/ras (-e-); mennä johonkin länkisäärisenäboaggut, reavrut, olla jossakin länkisäärisenäboaggát, reavrát

lännemmäksi oarjelii, oarjelebbui, veastalii, veastalebbui; vähän lännemmäksi oarjelažžii, veastalažžii

lännempänä oarjelis, oarjeleappos, veastalis, veastaleappos; vähän lännempänä oarjelaččas, veastalaččas

länsi oarji, viesttar, veasta; lännessäoarjin, viestaris, veastan, länteenoarjjás, viestarii, veasttas, lännestä päinoarjjil, viestaris, veasttal

länsimaat (pl.) oarjeriikkat (pl.)

länsipuoli oarjjabealli, viesttarbealli, veasttabealli; länsipuolellaoarjjabealde, viesttarbealde, veasttabealde, länsipuolelleoarjjabeallai, viesttarbeallai, veasttabeallai, länsipuolitseoarjjabeale, viesttarbeale, veasttabeale

länsipää  oarjjageahči, viesttargeahči, veasttageahči, länsipäässäoarjjageahčen, viesttargeahčen, veasttageahčen, länsipäähänoarjjageahčai, viesttargeahčai, veasttageahčai, länsipään kautta oarjjageaže, viesttargeaže, veasttageaže

länsituuli oarjjádat, oarjebiegga, viesttarbiegga, viesttar; tuuli lännestäbiekkai oarjjil ~ viestaris ~ veasttal

läntinen oarjja-, viesttar-

läntisempi oarjjit

läntisin oarjjimus, veasttamus; läntisimpänäoarjjimusas, veasttamusas, läntisimmäksioarjjimussii, veasttamussii

läpi  čađa, ráigge-, rái-

läpikotaisin čađa, visot

läpikuultava čađačuovgi

läpilaiska gužžaláiki

läpileikkaus čađačuohpus

läpimitta čađamihttu

läpimärkä  njie/zas (-hca)

läpinäkymätön čađačuovgameahttun

läpinäkyvyys čađačuovgan

läpinäkyvä čađačuovgi

läpivalaisu čađačuvgen

läppä leahppi

läpsytellä doškkodit, speažžut

läpsäyttää doaškalit, došket, spežžet, loaskalit

läpäisemätön  divttis

läpäistä čađahit, mannat čađa

läski spiinnebuoidi

läsnä mielde, báikki alde

läsnäolija (subst.) mieldeor´ru, luhtteor´ru

läsnäollessa (adv.) mieldeorodettiin, luhtteorodettiin

läsnäolo mieldeorrun, luhtteorrun

lätinä (esim. rankkasateen) šoalla

lätistä (rankkasateesta) šoallat

lätke deaškkas

lätkiä steanžžuhit, steažžut, steaččuhit, deaškut, deaškkuhit

lätkä steažži ~ steažžu

lätkä (lyömiseen) doškkon; kärpäslätkäčurotdoškkon, náhkkespihčá

lätkähtää steanžžihit, steaččihit, deaškkihit

lätkäistä stenžet, deaškkaštit, deaškalit; lyödä lätkäistäloasastit

lättäjalka steanžejuolgi, steažžajuolgi

lätäkkö  láttu, njeaš´ši

lävistäjä (mat.) diagonála, čiegan

läähättää šieđđat, sáđđat, šluohkkit

läähätys šieđđa

lääke dálkkas

lääkeaine dálkkasávnnas

lääkehoito dálkkasdikšu

lääkemääräys dálkkasmearrádus, reseapta

lääketiede dálkkasdieđa, medisiidna

lääketieteellinen dálkkasdieđalaš, medisiinnalaš

lääkintähallitus medisinálaráđ´đehus

lääkintävoimistelija dálkkodanlášmmodahtti

lääkintävoimistelu dálkkodanlášmmohallan

lääkitys dálkkodeapmi, dálkkasteapmi

lääkitä dálkkodit, dálkut, dálkkastit

lääkäri  doavttir

lääkärinlausunto doaktárcealkámuš

lääkärintarkastus doaktárdárkkástus

lääkärintodistus doaktárduođaštus

lääni leatna, fylka (N), ámta (hist.)

lääninhallinto fylkkagielda (N)

lääninhallitus leanaráđ´đehus (S), fylkkastivra (N)

lääninkouluttaja leanaskuvlejeaddji

lääninkäräjät fylkkadiggi (N); lääninkäräjien jäsenfylkkadiggeáirras

lääninoikeus leanariekti

lääninsihteeri fylkkačál´li (N)

läänintaiteilija leanadáiddár

lääte njálanjuovčča

lökäpöksy njalsi

lököttävä (vaatteesta) njals/sas (-e-), loamp/pas (-e-), loamš/šas (-e-); kulkea lököttävissä vaatteissanjalssuhit, loamput, loamppuhit, loamššuhit

lököttää (vaatteesta) njalsát; ruveta lököttämään njalssagit

löntys loarfi

löntystellä loamput, deamput, šloancut, gávnjasaddat

löntystää šloahtat, nuorbat, njoammut; lähteä löntystämäänšloahtalit, nuorbbastit

lörpötellä, laverrella solžat, solžidit

lörpöttelevä, laverteleva  solžá/i (-s)

lössi (maaperässä) gavjaeana(n)

löydös gávdnoštupmi

löyhentää loažžadit

löyhkä guohcahádja

löyhkätä čuvddiidit, sevddiidit, leavkit

löyhtyä loažžat; (äkkiä)loaččihit, (useista esineistä vähin erin)loaččadit

löyhä loažža/t (-dis), lavttis; löyhässä, löyhälläloažža, loažžut

löyly lievla, levlo

löystyä loažžat

löystyä (väljentyä) loahttut; saada löystymäänloahttudit

löysä (ei tiivis) loaht/is (-es)

löysätä ložžet

löytyä gávdnot

löytäjä gávdni

löytää gávdnat; taitava löytämäängávdneš (-is)

löytö gávnnus

löytöpaikka gávdnanbáiki

löytöpalkkio gávdnanbálká

löytöretkeilijä gávdnanmátkkálaš

löytöretki gávdnanmátki

löytötavara gávdnondávvir

M 

maa eana(n)

maa (valtio) riika

maa-ala eanaviidodat

maa-alue eanabihttá

maadoittaa (elekt.) eatnamastit

maaginen magihkalaš

maahanmuuttaja sisafár´rejeaddji

maahanmuutto sisafár´ren

maaherra eatnanhear´rá, máhear´rá (R), fylkkamán´ni (N), ámtamán´ni (N), stáhtahálddašeaddji (N)

maahinen  gufihtar, ulda, ganeš, eatnanháldi

maailma máilbmi

maailmallinen máilmmálaš

maailmallisuus máilmmálašvuohta

maailmanennätys máilmmiolahus

maailmankaikkeus máilmmiávus, univearsa

maailmankatsomus eallinoaidnu

maailmanlaajuinen  máilmmiviidosaš, oppamáilmmálaš, universála

maailmanloppu máilmmiloahppa

maailmanneuvosto máilmmiráđđi

maailmansota máilmmisoahti

maajoukkue riikkajoavku

maakaasu eanagássa

maakaistale eanasneaida, sneaida

maakeskeinen (maailmankuva) geosentrálalaš

maakiitäjä (kovakuoriainen) bajándihkki, bajándivri

maakkana (urosporo kuudentena talvenaan)máhkan

maakotka goaskin

maakrapu gáttehas

maakunnallinen eanagottálaš

maakunta eanagoddi, riikkaoassi

maalaisjärki (talonpoikaisjärki) luonddujierbmi, lunddolaš jierbmi

maalaiskunta dálongielda

maalaji eanašládja

maalari málár, málejeaddji

maalata málet; (vähän)málestit

maalattia  guolbi

maalaus málagovva

maalaustaide málendáidda

maali mála, fearga, báidnu

maali (kilpailussa) moalla

maaliero moallaerohus

maalipinta málagiera

maaliskuu njukčamánnu

maalitaulu moalladávval

maalivahti moallafákta

maaliviiva (kilpailussa) moallasárggis

maallikko oahpoheapme, oahpohis olmmoš, skuvllaid váccekeahtes olmmoš

maallinen eatnanlaš

maamuna (kuukunen) gieddespábba

maamyyrä eanamuolddat

maanalainen eatnanvuloš

maanantai vuossárga, mánnodat; maanantainavuossárgga, mánnodaga

maaninen maniijalaš

maanjäristys eatnandoarggástus

maankiertäjä golgolaš

maankolkka eatnančiehka

maankuori eanagarra

maankuulu riikkabeakkán

maanmies riikkaguoibmi; tapasi siellä maanmiehiäändeaivvai doppe riikkaguimmiidis

maanmittaus eanamihtideapmi

maannos eanalupmi

maanomistaja eanaeaiggát, eatnanoamasteaddji

maanosa eatnanoassi (S), máilmmioassi (N), kontineanta

maanpako eanabáhtarus, riikkabáhtarus

maanpetos riikkabeahtus

maanpetturi riikkabeahtti

maanpinta eanagiera

maanpuolustus eatnanbealuštus

maanpäällinen eatnanalaš

maanselkä másealgi

maantie geaidnu, biilaluodda

maantiede eatnandieđa, geografiija

maantieoja rávaroggi

maantieteellinen eatnandieđalaš, geográfalaš

maantieto (oppiaine) eatnandiehtu

maanvaiva eatnanváivi, riikkagivssádus

maanviljelijä eanadoal´li, boanda

maanviljely eanašaddadeapmi

maanvyörymä eanauđas

maaoikeus (jur.) eanariekti

maapallo eanaspábba

maaperä eanavuođđu

maapähkinä eananiehtti

maarianheinä háisosuoidni

maariankämmekkä noaidelieđđi

maaselkä eatnančielgi, čáhcejuoga

maaseutu dálonguovlu

maasiira eanašir´rá

maassamuuttaja riikkasisfár´rejeaddji

maassamuutto riikkasisfár´ren

maastamuuttaja olggosfár´rejeaddji

maastamuutto olggosfár´ren

maasto eanadat, eatnamat (pl.)

maastoajoneuvo meahccefievru

maastoajoneuvolupa meahccefievrolohpi

maastoauto meahccebiila

maasälpä (miner.) eanalaigga

maata veal´lát, velohallat, rákkohallat, njaŋgát, gaŋgát, njanzát, gaškát, gurgát, njuolgát, vadnát, njáškát, leabbát, roaŋkát, moalkát, bodnját, steanžát, deaškát, šleancát, šlieddát, duolbát; (panna maata) vel´ledit, veallánit, njulget, njaŋgat, njaŋgasit, njaŋggiidit, raŋggagit, šloaŋggihit, gopmulit, goadnásit, (hetkeksi)vel´ledastit, vel´lestit, njulgestit

maatalo dálonviessu

maatalous eanadoallu

maatalousministeri eanadoalloministtar

maatalousministeriö eanadoalloministeriija

maataloustyö eanabargu

maatila eanadállu, dállu

maatilatalous eanadállodoallu

maatua eanaiduvvat, eanaluvvat; (mullaksi)muoldaluvvat

maavarsi (kasvin) eananađđa, urttas

maavero eanavearru

maaöljy eanaol´ju

madaltua (esim. joesta)coahkut, (astiasta)njáđđut

made  njáhká

madella njoammut

mafia mafia

magia magiija

magma magma

magneetti magneahtta ~ magnehta

magneettikenttä magneahttagieddi

magneettinen magnehtalaš

magnetiitti magnetihtta

maha čoavji

mahahappo čoavjesivra

mahalaukku čoavjeseahkka

mahaneste čoavjegolggus

mahapaita (märehtijällä) leksosat (pl.)

mahdollinen vejolaš, máŧolaš

mahdollisesti vejolaččat

mahdollistaa dahkat vejolažžan

mahdollisuus vejolašvuohta, máŧolašvuohta

mahdoton veadjemeahttun, máŧoh/eapme (-is); (luonteeltaan) bierggasmeahttun, birgetmeahttun

mahdottomuus veadjemeahttunvuohta, máŧohisvuohta

mahduttaa  čáhkadit, šiehttadit

mahla máihli; mahlainenmáihlá/i (-s), mahlatonmáihlleh/eapme (-is); mahloittuamáihlut, tulla mahlattomaksimáihllehuvvat

maho (lisääntymiskyvytön) maho eläinstáinnat, maho porovaadinrotnu

mahtaa dáidit; hän mahtaa olla aika rikasson dáidá leat viehka rikkis

mahtaileva rábmá/i (-s), rámppas, gáddálas

mahtailla gorggohallat, gorohallat, govddástallat

mahti mákta, vuoibmi, váldi

mahtihenkilö máktaolmmoš

mahtua čáhkat, šiehttat

maihinnousupaikka láttasadji, láttat; (valkama)sátku

maikkua (kalasta) bákŋat, báŋadit, cuobbut; (kerran)báŋádit, moljádit

maila roadda, časkinneav´vu

maili eaŋgalslaš miila

maine beaggin

maineikas beakkán, beakkálmas, rámálmas, gululmas, gerelmas, gerolmas, dovddus

maineteko máidnodahku

maininki siiga ~ siiggá

maininta máinnašupmi, namuheapmi

mainio válljugas, erenoamáš

mainita máinnašit, árvalit, namuhit, namahit, gávnnahit; (ohimennen)árvalastit, namuhastit

mainittava namahahtti

mainos máinnus, rekláma

mainostaa máinnustit, reklameret, dahkat dovddusin

mainostoimisto reklámadoaimmahat

maisema duovdda, eanadat

maisematyyppi duovddatiipa

maiskuttaa  (suutaan) stoavkit, stoavkkuhit, dovskit, doavskkuhit, cuvkit, cuvkkuhit

maiskuttelija stoavkkan

maiskutus stoavkkas

maissi máisa

maistaa smáhket, máistit, muosáhit

maistella máisttašit; innokas maistelemaan máistálas

maisteri magisttar

maistiainen smáhkenbihttá

maistraatti magistráhtta

maistua máistot; (hyvältä)njálggiidit, njávkkiidit, njávkkistit, amiidit, lusttuhit; (pahalta) bahčiidit, bahčistit, (happamalta)suvrriidit, (kitkerältä)rihčiidit, (eltaantuneelta)gosttiidit, hávrriidit; (raa´alta, ruoasta) njuoskanjaddit

maistumaton lusttuh/eapme (-is)

maistuva lusttolaš

maiti guoksa; runsasmaitinen, maidikasguoksá/i (-s)

maitimesto (ruoka) guoksameastu

maito mielki

maitohammas mielkebátni

maitohappo mielkesivra

maitohorsma horbmá

maitojauhe mielkebulvarat (pl.)

maitojäädyke mielkegalbmádat ~ mielkegalmmáhat

maitokärryt (pl.) mielkejor´rit (pl.)

maitonokka (valkoturpainen poro) mielkenjunni

maitopytty mielkeeappir

maitorauhanen (anat.) mielkeráksá

maitotiehyt (anat.) mielkeoarri

maitovalas buovjja

maitovalmiste mielkebuvtta

maitoämpäri mielkespán´nja

maittaa njattiidit

maittamaton lusttuh/eapme (-is)

maittamattomuus lusttuhisvuohta

maittava  lusttolaš

maja barta, viessu, stohpu

majailla orostallat, orodit, ásadit

majakka čuovgadoardna

majapaikka orrunsadji, orohat

majatalo  guos´seviessu, geastegiivvár

majava mádjit, vadnin (R)

majesteetillinen majesteahtalaš ~majestehtalaš

majesteetti majesteahtta ~ majestehta

majoneesi majonesa

majuri (mil.) majuvra, májor

makasiini magasiidna

makaukset (pl.) gávnnit (pl.), oađđádagat (pl.)

makea njálgg/i/s (-a) ~ njálgg/at (-a)

makea vesi sáivačáhci; makeanvedenkalasáivaguolli

makeasti njálgát

makeinen njálggis, njálggus, njálggamuorji

makeus njálggisvuohta, njálggatvuohta

makeuttaa njálgudit

makeutua njálgut

makkara márfi; tehdä perinteisiä makkaroitamárfut, márffodit, innokas makkarantekijämárffon

makkarankuori márfeskidni

makkaratikku márfesággi

makoilla velohallat, njaŋgát

makrilli makril´la

maksa vuoivvas

maksaa  máksit; tulla maksetuksimáksot

maksaja máksi

maksamaton mávssekeahtes (attr.)

maksaminen máksin

maksapasteija vuoivvasmeastu

maksaruoho bulljelasta

maksatauti vuoivvasvihki

maksattaa mávssihit; maksatti muille velkojaanmávssihii earáide velggiidis

maksatulehdus vuoivvasvuolši, hepatihtta

maksella mávssašit

maksettava máksámuš; olisi taas minulla maksettavaalivččii vuot mus máksámuš

maksu  máksu, máksojupmi; maksettavamáksojupmái boahtti

maksuaika máksináigi

maksuerä máksinearri

maksukyky máksinnávccat (pl.)

maksukykyinen máksinnávccalaš, hattálaš; tulla maksukykyiseksihattáiduvvat

maksukyvytön máksinnávccah/eapme (-is), hatteh/eapme (-is); tulla maksukyvyttömäksihattehuvvat

maksumääräys máksinmearrádus

maksuosoite máksinčujuhus

maksutase máksinbalánsa

maksuton mávssoh/eapme (-is), nuvttá

maksuunpano máksuibidjan

maksuvelvollinen máksingeatnegas

maksuväline máksingaskaoapmi

maku smáhkka, máhku

makuaisti máistu

makuasia máhkoáš´ši

makuuhuone oađđenlatnja, gámmir

makuulla veallut, njaŋgut, njuolgut, sieiga (R) ~ seaiga (R)

makuupaikka oađđensadji

makuupaikka (erit. poron) livvasadji

makuusija, vuode sadji; sijata vuodesaji láhčit

makuuvaunu oađđenvovdna

malaria malariija

maleksia  joavdelastit, joavddaldallat, šlábirdit, šlábárdallat, goidárastit, goigárastit, goiggardit

malja  cearki, gearra

maljakko rásselihtti

malka (katon paininpuu) rohpegalda

mallas málddis

malli mál´le, modeal´la, minsttar

mallikelpoinen mál´legelbbolaš

-mallinen -mállet; vanhanmallinenboaresmállet

malmi málbma

malmikenttä málbmagieddi

malminlouhinta málbmaboltun

maltillinen mášolaš, loait/u (-os); tulla maltillisemmaksimášuiduvvat, loaitut

maltillinen (poliittisesti) moderáhtta; maltillinen oikeistomášolaš olgeš bealli

maltillisesti mášolaččat, loaittuid, loaittul

malttaa máššat, máltit, stađđat

malttamaton mášoh/eapme (-is), stađuh/eapme (-is); tulla malttamattomaksimášohuvvat, stađuhuvvat, olla malttamatonmášohuddat

malttamattomuus mášohisvuohta, stađuhisvuohta

malttavainen  mášolaš, máš´šil (-is), stađ´đil (-is)

maltti máššu

mammona mámmon

mammutti mammuhtta

manala  jábmiidáibmu, gol´levárri; manan majoillegol´levári duohkai

manata mánet, mánidit

mandaatti mandáhtta

mandariini mandariidna

maneetti bossusnuolga, fál´lásnuolga

mania maniija

mankeli máŋgel

mankeloida máŋgelastit

mankua ks. kerjätä; ruinata

mankua mukaan (erit. lapsista) hoavrrestit

manna mán´na

mannaryyni mán´narievdni

manner (geogr.) nannán, kontineanta

mannerilmasto nannándálkkádat

mannerjää nannánjiekŋa

mannerjäätikkö nannánjiehkki

mannermainen nannán-, kontinentála

mansikka eanamuorji

manteli mándel

mantteli mántel

mappi máhppa

marasto maras, marastat

maratoni maraton

margariini margariidna

marginaali (paperin reunassa) siidoravda

marianpäivä márjjábeaivi

marianviikko márjjávahkku

marisija bigon, nuvan

marista luoilut, luoillistit, luoktudit, lunjaidit, mánet, mánidit, nuvvat

marja muorji

marja-astia murjenlihtti

marjamatka murjenmohkki

marjametsä olla marjametsässäleat murjemin, mennä marjametsäänmannat murjet

marjanpoiminta muorječoaggin, murjen

marjapaikka murjensadji

marjapensas muorjemiestta

marjastaa  murjet, čoaggit murjjiid

marjaterttu muorjegihppu

marjava (jossa on paljon marjoja) muorjá/i (-s)

marjoa muorjat

markka márki

markkamäärä márkemearri; markkamääräinenmárkemearrásaš

markkinahinta márkanhaddi

markkinapaikka márkanšillju

markkinasaamelainen (läntisimmät pohjoissaamen puhujat Etelä-Tromssassa ja Pohjois-Nordlandissa) márkosápmi

markkinat (pl.) márkanat (pl.); olla markkinoillamárkanastit

markkinatalous márkanekonomiija

markkinavaljaat (pl.) márkansuomut (pl.)

markkinaviikko márkanvahkku

markkinavoimat (pl.) márkanfámut (pl.)

markkinoida vuovdalit, geahččalit jođihit, márkanastit (S), márkanfievrridit (N)

markkinointi vuovdaleapmi, márkanastin (S), márkanfievrrideapmi (N)

marmeladi marmeláda

marmori márbmor

marraskesi jápmaassi

marraskuu skábmamánnu

marsalkka maršálka

marsipaani marsipána

marskimaa márskaeana(n)

marssi mársa

marssia márset, márseret

marsu marspiidni, márša

marttyyri martyra

masennus šlundun, šlunddageapmi, skurvvageapmi, skurtnjageapmi, hurvun, hurvvageapmi, deprešuvdna

masentua šlundut, šlunddagit, skurvvagit, skurtnjagit, snolkkagit, hurvut, hurvvagit, njolvut, njolvvagit

masentunut ks. alakuloinen

massa más´sá

massamuisti (tietok.) más´sámuitu

masto stivli

masuuni masuvdna

matala (esim. vaarasta) vuolleg/aš (-is)

matala (vedestä) coag/is (-es), pitää vedenpintaa liian matalanacoagášit

matala (verkosta) vuovssah/eapme (-is)

matalalaitainen (astiasta) njáđ/đi (-es); pitää astiaa liian matalananjáđášit

matalalaitainen (veneestä, sängystä tms.) ruovddah/eapme (-is)

matalapaine vuollegisdeaddu

matalikko  cohkolat, njuorra; ajautua matalikollecohkkot

matara máđir

matarakasvit (pl.) máđeršattut (pl.)

matelija njoam´mu, njoam´muspire

matemaatikko matematihkkár

matemaattinen matematihkalaš, matemáhtalaš

matematiikka matematihkka

materiaali materiála

materialistinen materialisttasaš

matinviikko (helmikuun toinen viikko) máhtevahkku

matka mátki, reaisu, mohkki

matkailija turista, mátkkálaš, mátkkošteaddji

matkailu turisma, mátkeealáhus, mátkkošteapmi

matkailumaja mátkeruoktu

matkakorvaus mátkebuhtadus

matkakustannus mátkegollu

matkalasku mátkerehket

matkalaukku goaffar ~ koaffar, kapseahkka

matkalippu mátkebileahtta

matkamuisto mátkemuitu

matkapahoinvointi rapmaluvvan ~ rapmaduvvan; tulla matkapahoinvoivaksirapmaluvvat ~ rapmaduvvat

matkapäivä mátkebeaivi

matkatavara mátkedávvir

matkatoimisto mátkedoaimmahat

matkatoveri mátkeguoibmi

matkia áddestallat, áđ´đestallat, jievžat, jievžžadit; innokas matkimaanjievžalas, jievžžadahkes

matkue mátkkuš

matkustaa mátkkoštit, johtit

matkustaja mátkkošteaddji, mátkkálaš ~ mátkkolaš

matkustajakone sáhttogirdi

matkustajakoti guos´seviessu

matkustajaliikenne sáhttojohtolat

matkustella johtalit, jođašit, golgat

matkustuskielto johtingieldu

mato máhtu

matriisi (mat.) matriisa

matruusi matrusa

matto láhtterátnu

mattoteline savdnjinholga

maukas njálgg/is (-a) ~ njálg/at (-ga), njávkkas (-is), lusttolaš, buorre

maustaa ruddet, njaddet, suvlet

mauste máistta, rudda, njatta, máistta, álmmis

mauton lusttuh/eapme (-is)

me  mii (min, mis, midjiide, minguin, minin)

me  (kaksi) moai (mun´no, munnos, munnuide, munnuin, munnon)

meduusa fál´lásnuolga, bos´susnuolga

mehiläinen mieđašeatni

mehiläishaukka vieksáfál´li

mehiläissyöjä uvlobor´ri

mehu sáhppi, sakta

mehukas sáhppá/i (-s)

mehuton sáhpeh/eapme (-is)

meijeri meieriija

meikäläinen munnagaš; meikäläinen ei siitä välittänyt munnagaš ii das beroštan

meinailla (tehdä jotakin) geahkat (+ inf.)

meinata  meinnet, áigut, jurddašit, hiv´vehit

meininki meinnet

meirami meiráma

meiskata meaiskidit, rieibmudit, meannudit, reahjidit

meisseli meaisil ~ meisel

mekaanikko mekanihkkár

mekaaninen mekanihkalaš, mekánalaš

mekaniikka mekanihkka

mekanismi mekanisma

mekastaa meaiskidit, meannudit, rieibmudit, reimmodit, ráikkistit, ráikidit, ráhtudit, stráiludit, stráillistit, stullat

mekastava stullalas

mekastus stulla

mela mealli

melkein measta, masá; goasii, uhcesii, uhtesii

melko (+ adj., + adv.) oalle, oppa, viehka, mealgat; melko paljonmealgat, melko kaukanamealgadis, mealgadaččas, melko kauasmealgadii, mealgadažžii, melko kauanguhkálagaid, viehka guhká

melkoinen (+ subst.) oalle

melkoisen (koko lailla) opparat; melkoisen, koko lailla kaukanaopparat guhkkin

melkoisesti mealgat, arvat

mellakka stuibmi; jolloin on paljon mellakoitastuibmá/i (-s), tänä keväänä on ollut paljon mellakoitadát lea leamaš stuibmás giđđa

mellakoida stuibmidit, stuibmet; alkaa mellakoidastuimmáskit

mellakoitsija stuibmideaddji

meloa meallut; (hiljalleen)melodit, (lyhyt matka) mealastit, (lyhyesti)mealádit

melodia melodiija

meloni melovdna

melu  šlápma, válla, lárbma, márra, julla, japma, ruodja, riedja, gášša

meluisa (äänekäs, ihmisestä) šlábmá/i (-s), jiedná/i (-s), jidn/ii (-es), ruodjalas, ruoddjá/i (-s), riedjalas, rieddjá/i (-s)

meluta  šlápmat, šlámaidit, válladit, lárbmadit, meaiskidit, márrat, jullat, japmat, ruodjat, riedjat, gáššadit, rigeret

melutaso šlápmadássi

menehtyä (saada surmansa) sorbmanit, sorbmašuvvat, heakkahuvvat

menekki gálvojohtu, johtu

menekkiartikkeli johtugálvu

menekkikirja johtugirji

menestyksekäs menestuv´vi

menestys menestupmi, sukseas´sa (N)

menestyä menestuvvat

menetellä meannudit, láhttet, rassat

menetelmä meannudanvuohki, metoda

menettelytapa meannudanvuohki

menettää mas´sit, manahit; (henkensä)sorbmanit, sorbmašuvvat, heakkahuvvat, (rahansa)ruđahuvvat, (omaisuutensa)nallasit, (ruokahalunsa)boruhuvvat, (kielitaitonsa)gielahuvvat

menetys massin, dáhpa

menneisyys mannanáigi, vássánáigi

menninkäinen ulda, gufihtar

mennä mannat; (naimisiin)náitalit, (rikki)cuovkanit, (poikki)boatkanit, (kiinni)sulkeutua, (ohi esim. ukonilmasta)vássit, (kaupaksi)johtit, (kuuraan)bihcut, (pyydykseen)čákŋat

meno  mannu

menoerä ruhtagollu; (leikillisesti)ruhtaráigi

mentävä  (kulkukelpoinen) manahahtti

merenkulkija mearrajohtti

merenkulku mearrajohtin

merenneito ábiruv´vá

merenpinta mearadássi, mearragiera

merenpohja mearabodni

merenranta mearragáddi

merentutkimusinstituutti mearradutkaninstituhtta

meri mearra, áhpi; merellä meara alde, merellemeara ala; lähempänä merta oleva mearat, lähempänä mertamearabus, lähemmäksi mertamearabui; lähimpänä merta olevamearamus, lähimpänä merta mearamusas, lähimmäksi mertamearamussii

merieläin mearraspire

merihanhi ránesčuonjá, mearračuonjá

meriharakka cagan

merihätä čázeheahti

meriitti merihtta, ánssut (pl.)

merikala mearaguolli

merikalastus mearrabivdu

merikihu suolaskáiti

merikipeä mearrabuohcci

merikissa (kala) stáinnir, stáidnár

merikotka mearragoaskin

merilevä mearrastárra

meriliikenne mearrajohtolat

merililja mearralilljá

merilokki gáiru

merimakkara mearramárfi

merimetso skárfa

merimies mearraalmmái ~ mearraolmmái

meripeninkulma mearramiila

meripihka mearragáhčči, mearragás´si

merirautu valas

merirokko (eräs äyriäislaji) skátná

merirosvo mearrarievvár, mearrarosvu

merisaame mearrasámegiella

merisaamelainen mearrasápmelaš, mearrasápmi, mearraolmmoš, meren, meron

merisairas  tulla merisairaaksirapmaluvvat ~ rapmaduvvat

merisiili gáranasbáhti, gáranasruitu

merisirri fierváviroš

merisotilas mearrasoalddát

merisuola mearrasálti

merisuula mearrasuvlá

meritaimen guvžá; (talvikko)gudjor

meritähti ruos´sareabbá, nástereabbá

merivartiolaitos mearrabearráigeahčču, mearragozáhus

merivene mearrafanas

merivesi mearračáhci

merivirta mearrarávdnji

merivoimat (pl.) mearrafámut (pl.)

merkillinen  árte/t (-gis), mearkkalaš

merkinanto signaleren; antaa merkki, signaali signaleret

merkintä merkejupmi, mearkkastat

merkintä (porojen) mearkun

merkitsevä mearkkašeaddji

merkittävä mearkkašahtti, fuopmášahtti, mearkkalaš, dehálaš

merkityksetön mearkkašmeahttun

merkitys mearkkašupmi, mearkkahus (S, R)

merkityttää (esim. vasoja, jotakin luetteloon) merkehit

merkitä (jotakin) merket; (vähin erin)mearkut, merkkodit, (nopeasti)merkestit, mearkulit

merkitä (poroja) merket, mearkut

merkitä (tarkoittaa) mearkkašit, dárkkuhit, oaivvildit, máksit

merkki mearka; panna merkillemearkkašit, merket, merkot

merkkipäivä mearkabeaivi

merkkitavara mearkagálvu

merkkiteos mearkaduodji

merta meardi; pyytää merralla mearddástallat

mesi miehta

mesiangervo miehtaskážir

mesimarja váđot, gieddeluomi, miehtamuorji

mesoliittinen mesolihtalaš

messinki messet ~ meisset

messu (rel.) meas´su

messut (pl.) gálvočájáhus

messuta (rel.) mes´set

mestaaja steavlideaddji, bievval, biev´vá, čeabetčuohppi

mestari meašttir

mestarillinen meašttárlaš

mestariteos meašttirduodji

mestaruus meašttirvuohta

mestaruuskisat (pl.) meašttirvuođagilvvut (pl.)

mestata steavlidit, bievvalastit

metafori metafora, giellagovva

metaforinen metaforalaš

metakka  lárbma, ruodja, riedja, gášša

metalli metál´la

metallilanka sreaŋga

metallinen metál´la-, metállas ráhkaduv´von

metallipora rádna

meteli  válla, lárbma, márra, julla, japma, ruodja, riedja, gášša

metelöidä  válladit, lárbmadit, rigeret, meaiskidit, márrat, jullat, japmat, ruodjat, ruodjadit, riedjat, gáššadit

metelöitsijä rigearár

meteori meteora, nástelužas, doleš

meteoriitti meteorihtta, ráttáš

meteoroidi meteoroida

meteorologia meteorologiija

meteorologinen meteorologalaš

metodi metoda

metri mehter

metropoli metropola

metropoliitta metropolihtta

metsiintyä (villiintyä, tulla ihmisaraksi) meahcáiduvvat, meahcástuvvat

metsikkö muorrabohttu, vuovdebihttá

metsittyä vuovdiluvvat

metsittää vuovdiluhttit

metso čukčá

metsuri vuovdebargi

metsä vuovdi; metsäinenvuovdá/i (-s), muor´rá/i (-s), mur´r/ii (-es)

metsä (asumaton alue) meahcci; metsän puolellameahcebealde, metsän puolellemeahcebeallai, metsän puoltameahcebeale

metsäala (toiminta)vuovdesuorgi; (alue)vuovdeviidodat

metsäalvejuuri vuovdegáiski

metsäapila meahcceluovvar

metsähallitus meahciráđ´đehus

metsähanhi stuorračuonjá ~ stuorračuonji

metsähiiri vuovdesáhpán

metsäimarre vuovdegáiskkit

metsäinen vuovdá/i (-s); tämä on hyvin metsäistä seutuadát lea hui vuovdás guovlu

metsäjänis njoammil

metsäkastikka biiporuoš´ši

metsäkauris vuovderuoigu

metsäkirvinen muorracivkkán

metsäkorte čuotnjátsuoidni

metsäkurjenpolvi boaresgállárássi

metsälauha vuovdesitnu

metsälemmikki nástelieđđi

metsämaa vuovdeeana(n)

metsämaitikka vuovdesáhpal

metsämyyrä ruškessealgi

metsäneläin meahcieal´li, meahccefuođ´đu, luođueal´li, spire

metsänhaltija meahcceháldi

metsänhoitaja meahccedikšu, vuovdedikšu

metsänhoitoyhdistys meahccedikšunovttastus

metsänomistaja vuovdeeaiggát, vuovdeoamasteaddji

metsänpeto luođunávdi

metsänvartija vuovdegeahčči

metsäorvokki vuovdeviola

metsäpalo meahccebuollin, vuovdebuollin

metsäpalsta (polttopuun ottoa varten) bálstá (S), teaiga (N)

metsäpeura vuovdegoddi

metsäpolku meahccebálggis

metsäporo  (outaporo) vuovdeboazu

metsäpäästäinen vuovdevánddis

metsäruusu vuovderuvsu, gádderuvsu

metsäsaamelainen vuovdesápmelaš, vuovddit

metsäsopuli vuovdegoddesáhpán

metsästys bivdu, meahccebivdu, meahcásteapmi (S), jákta (N, R)

metsästyskortti bivdogoarta, meahccebivdogoarta, meahcástangoarta (S)

metsästyslaki meahcástanláhka (S)

metsästäjä bivdi, meahccebivdi, meahcásteaddji (S)

metsästää bivdit meahci, meahcástit (S), jáktet (N, R); (lintuja)loddet, lottástit, (turkiseläimiä)návdet

metsätalous vuovdedoallu, meahccedoallu

metsäteknikko vuovdeteknihkkár

metsäteollisuus vuovdeindustriija

metsätila vuovdedállu

metsätyö vuovdebargu

metsätyömies vuovdebargi

metsätähti guolbbanásti

metsätähtimö vuovdehilsku

metsäviklo vuovdečoavžžu

metsävouti (hist.) vuovdefáldi

miehekäs dievddulágan

miehenkämmekkä biehtárgeapman

miehiinmenevä (naisesta) almmáiváibmil (-is) ~ olmmáiváibmil (-is)

miehineen (adv.) isidaš; Sunna miehensä kanssa myös oli sielläSunná isidaš maid leigga doppe

miehistyä almmáiduvvat ~ olmmáiduvvat

miehittää okkuperet

miehitys (alueen, valtion tms.) okkupašuvdna, stivrravulošvuohta

miehuus almmáivuohta ~ olmmáivuohta, dievduvuohta

miekka miehkki

miekkailla miehkástit, miehkástallat

miekkailu miehkástallan

miekkavalas fáhkan

miekkonen bojá, bán´ne, lunta

mieleinen, mieli- mielamiel-, váimmoguovdo-; mieleinen työmielamiebargu, mieliruoka váimmoguovdobiebmu

mielellään mielas, millosit, mielalis, mielalaččat, áinnas; sinne kyllä mielelläni lähtisindohko gal áinnas vuolggášin

mielenhäiriö miellagolggiheapmi, seahki

mielenkiinto beroštupmi

mielenkiintoinen miellagiddevaš, mielaidgeas´si

mielenlaatu miellaláhki

mielenliikutus miellalihkahus

mielenmaltti  máššu

mielenosoittaja miellačájeheaddji, demonstránta

mielenosoitus miellačájáhus, demonstrašuvdna

mielenrauha miellaráfi, máššu

mielenterveys mielladearvvasvuohta ~ mielladearvvašvuohta

mielenterveystoimisto mielladearvvasvuođadoaimmahat ~ mielladearvvašvuođadoaimmahat

mielentila mielladilli

mielenvikainen miellaváillat, miellavánat, vátnamielat, vátnamielalaš, miellavádjit, oaivelámis, heaigomielat, beallemielat, oanehisjierpmat

mielettömyys mielahisvuohta

mielettömästi mielaheamet

mieletön mielah/eapme (-is); mielettömän kallismielahis divrras

mieli miella; minun mieleenimu miela mielde, mieltäni vastenmu miela vuostá, lähtömielessävuolginnammii, juolahti mieleenigavihii mu oaivái, minun tekee mielimus lea miella, mielestänimu mielas, hyvällä mielelläbuorremielas, olla jotakin mieltäoaivvildit, olen kanssasi samaa mieltälean duinna ovtta oaivilis, palauttaa mieleensämuitát, muistua mieleen govddiidit millii, pitää mielessäatnit mielas

mieliala miellaláhki, miella, latnja, gopma, giira

mielialalääke miellaláhkedálkkas

mielihyvin mielas, millosit, áinnas

mielijohde miellačuggestat

mieliksi miela mielde

mielikuva miellagovva

mielikuvitus miellagovahallan, miellagovvádus, fantasiija

mielipaha miellavearránus, bahča miella

mielipide oaivil; esittää mielipideoaivvildit

mielipidetutkimus oaivildutkan

mielipuoli beallemielat

mieliruoka mielamielbiebmu, váimmoguovdoborramuš, hapmoborramuš

mielisairaala miellabuohcceviessu

mielisairas miellabuohcci

mielisairaus oaivevihki

mielissään buorremielas, ilus

mielistelijä ks. imartelija 

mielistellä ks. imarrella 

mielivalta mielaváldi

mielivaltainen mielaevttolaš

mieliä milohallat

mielle miellagovva

mieltyä (johonkin) miellasuvvat (masa nu), ges´sot (masa nu)

mieluimmin millosepmosit, ovddimus

mieluinen mielamiel-; mieluinen asiamielamielášši

mieluisa miellasaš, miellahaš

mieluummin milloseappot, miellaseappot, ovdal, ovdal juo; söi mieluummin taimenta kuin lohtaborai ovdal juo dápmoha go luosa

mieshenkilö  almmáiolmmoš, almmái, olmmái, olmmáiolmmoš, dievdu, dievdoolmmoš

mieskuoro almmáikoarra ~ olmmáikoarra

miesrukka albmáhuoš ~ olbmáhuoš

miete jurdda

mietelmä smiehtus, aforisma

mietintö smiehttamuš

mietiskellä smiehtadit, jurddašaddat, guorahallat, vihkkedallat; (meditoida) mediteret

mietittävä, miettiminen smiehttamuš; on paljon mietittäväälea ollu smiehttamuš

mietityttää smiehtahit

mieto láiv/i (-ves)

mietteliäs smiehttalas, smiehtadahkes, jurddašahkes

miettiä smiehttat, jurddašit, jurddašaddat, guorahallat

migreeni (med.) migrena

mihin gosa

mihin mennessä goassážii; mihin mennessä luulet tuon valmistuvan? goassážii gáttát dien gárvvásmuvvat?

mihinkään  masage; ei mihinkään voi täysin luottaaii masage sáhte ollásit luohttit

miina miidna

miinanraivaaja miidnačorgejeaddji

miinoittaa miidnet

miinus minus

mikkeli mihkalmas

mikkelinpyhät (pl.) mihkalmasbasit (pl.)

mikkelinviikko mihkalmasvahkku

mikrobi mikroba

mikrofoni mikrofovdna

mikroprosessori (tietok.) mikroproses´sor, mikrodoaimmár

mikroskooppi mikroskohppa ~ mikroskohpa

mikroskooppinen mikroskohpalaš; mikroskooppisen pienet punasolutbinnabánna ruksesseallat

miksi manin, manne

miksikään maninge, mannege

mikä mii; (rajallisesta joukosta)guhtemuš, mikä noista autoista on sinun?guhtemuš duoin biillain lea du?

mikäli jos, jos juo fal

mikään mihkkige ~ mihkkege ~ miige

miljardi miljárda

miljonääri miljoneara

miljoona miljovdna

miljoonakala miljovdnaguolli

millainen makkár ~ makkáraš

milligramma mil´ligrám´ma

millilitra mil´lilihtter

millimetri mil´limehter

milloin  goas

milloinkaan goas´sige ~ goas´sege ~ goasge

miltei measta, masá, goasii

mineraali minerála

minimaalinen minimálalaš

ministeri ministtar

ministerineuvosto ministtarráđđi

ministeriö ministeriija (S), departemeanta (N)

miniä mannji; tuleva miniämannjesássa

minkki miŋka

minkäaikainen (mihin aikaan kuuluva) goassáš ~goassá; miltä ajaltahan nuo sinun juttusi ovat? goassáža ságatsson dus diet leat?

minkäänlainen makkárge, makkárašge

minne gosa; minne hyvänsägosa beare ~ fal ~ ihkinassii

minnekään gosage; ei lähtenyt minnekäänii vuolgán gosage

minttu minta

minuutti minuhtta

minä  mun (mu, mus, munnje, muinna, munin)

missä gos; missä (osapuilleen)gokko, missä (tarkemmin sanottuna)goal

missään gostige ~ gostege ~ gosge

mistä lähtien goassážis; mistä lähtien olet asunut täällä?goassážis leat ássan dáppe?

mistään mastige ~ mastege ~ masge

mitali medállja

mitata mihtidit; (kyynärmitalla)állanastit, (sylimitalla)salastit, (vaaksamitalla)goartilastit

miten  mo ~ movt ~ mot, gokte (R) ~ got (R)

mitenkään moktige ~ moktege ~ moge ~ movtge

mitta mihttu; ajan mittaanáiggi mielde, guhki vuollai

mittaamaton mihtitmeahttun

mittaaminen mihtideapmi

mittakaava mihttolávva

mittaluku mihttolohku

mittanauha mihttobáddi

mittari mihttár, mihtádas

mittarimato lastamáhtu

mittasuhde propošuvdna

mittaus mihtideapmi, mihtádus

mittayksikkö mihttoovttadat

mitä maid; mitä sinä siellä näit?maid don doppe oidnet?

mitä - sitä  mađe - dađe ~ mađi - dađi

mitä kautta gokko

mitättömyys fámohisvuohta, gustomeahttunvuohta, árvvuhisvuohta

mitätöidä fámohuhttit, duš´šin dahkat; mitätöityfámohuhtton, duš´šin dahkkon

mitätön (esim. asiapaperista) fámoh/eapme (-is), gustomeahttun, árvvuh/eapme (-is)

mitään maidige ~ maidege ~ maidge

mitäänsanomaton duš´ši, duššálaš

mm. (= muun muassa)ee. (= earret eará)

mobilisoida mobiliseret

mobilisointi mobiliseren

modaaliverbi (kiel.) modálavearba

modeemi (tietok.) modema

moderni modearna, dánáigásaš, ođđaáigásaš

modernismi modernisma

modernisoida moderniset, dahkat dánáigásažžan ~ ođđaáigásažžan

modernisti modernista

modus (kiel.) modus

moite moaitta, moaitámuš, láittus, láitámuš, vuoiŋŋádus

moitiskella moaittašit, láittašit

moitittava moaittehahtti, láittehahtti

moitteeton moaitemeahttun, láitemeahttun

moittia moaitit, láitit, cuiggodit, vuoiŋŋidit

moittiminen moaitámuš, láitámuš; ei ole moittimistaii leat moaitámuš ~ láitámuš

moittivainen moaitálas, láitálas

molemmat guktot, goappašagat, goappašat

molemminpuolinen guovttebealat, bilaterála

molli mol´la (mus.)

molskahtaa borššihit

molva (turskakala) lággu

momentti momeanta

monenkeskinen máŋggaidgaskasaš

monenlainen máŋggalágan

monenvärinen máŋggaivdnásaš, máŋggaivnnat

monesko  gallát; monenneksiko galládin

monesti máŋgii, máŋgga háve, máŋgga geardde; vaikka kuinka monestivaikko man gal´lii

monestiko gal´lii

monet (pl.) (ihmisistä) o(a)llugat (pl.), olugat (pl.), olusat (pl.), eatnagat (pl.)

mongertaa  molžat, molžžardit

mongoli mongola

moni (ihmisistä) máŋggas; moni oli tullut siihen kokoukseen máŋggas ledje boahtán dan čoahkkimii

moniarvoinen pluralisttalaš

moniavioinen máŋgganáittot, polygámalaš

moniavioisuus máŋgganáittotvuohta, polygamiija

monijäseninen máŋggalahtot; monijäseninen toimikuntamáŋggalahtot doaibmagoddi

monikielinen máŋggagielalaš, máŋggagielat

monikko (kiel.) máŋggaidlohku, plurála

moniko gallis; kuinka monta henkilöä oli tullut siihen tapaamiseen?gallis ledje boahtán dien deaivvadeapmái?

monikulmainen máŋggačiegat

monikulmio (mat.) máŋggačiegahas

monimuotoinen máŋggahápmásaš, máŋggahámat

monimuotoisuus máŋggahápmásašvuohta, máŋggahámatvuohta

monimutkainen (esim. asiasta) mohkká/i (-s), moiv/vas (-e-), moivá/i (-s), váttis

moninainen máŋggalágan

moninaistalous lotnolasdoallu, lotnolas ealáhusat (pl.)

moninkertainen máŋggageardásaš, máŋggageardán

moninkertaistua máŋganit, šaddat máŋggageardásažžan

moniperusteinen máŋggavuđot

monipuolinen máŋggabealat, máŋggabeallásaš

monisatainen (monisatapäinen) máŋggačuođat; monisatapäinen ihmisjoukkomáŋggačuođat olmmošjoavku

moniselitteinen máŋggačilggot; moniselitteinen tulkinta asiasta máŋggačilggot dulkojupmi áš´šis

monisirkkainen máŋggaiđot; monisirkkaiset kasvitmáŋggaiđogat

monisoluinen máŋggaseallat

monistaa máŋget

monistamo máŋgehat

moniste máŋggus, stensiila

monistuskone máŋgenmašiidna

monistuttaa máŋgehit

monitahkoinen (mat.) máŋggaseainnat

monitahoinen máŋggadáfot

monitaitoinen máŋggadáiddolaš

monitieteinen máŋggadieđalaš

monitoimikone máŋggabarggumašiidna

monitoimitalo máŋggadoaimmadállu, birasviessu

monitori monitovra

monivivahteinen  girjá/i (-s)

monivuotinen máŋggajahkásaš, máŋggajagat

monivärinen máŋggaivdnásaš, máŋggaivnnat

moniääninen (laulusta) máŋggarattat

mono čuoigangáma

monografia monografiija

monologi monologa

montako gal´le

monttu roggi

moottori mohtor

moottoriajoneuvo mohtorfievru

moottorikelkka mohtorgielká (S), gielká (S), skohter (N) ~ skuhter (N) ~ skutter (N)

moottoriliikenne mohtorjohtalus

moottoripyörä mohtorsihkkel, mohtorsihkkelat (pl.)

moottorisaha mohtorsahá

moottoritie mohtorgeaidnu

moottorivene mohtorfanas

moottorivika mohtorvihki

mopedi (mopo) mopeda, mobbá (N)

moraali morála

moraalinen morálalaš

moraaliton morálameahttun

moreeni morena

morfologia (kiel.) morfologiija, hápmeoahppa

morfologinen (kiel.) morfologalaš, hápmeoahpalaš

morsiamineen morseš ~ moarseš

morsian moarsian

morsian ja sulhanen morsešguovttos

morsiushuntu moarsisuokka

morsiuskruunu ruvda

morsiusneito moarsibiigá

mosaiikki mosaihkka

moskeija moskea

motelli moteal´la

motiivi motiiva, fáddá

motivaatio (jonkin tekemiseen) motivašuvdna, mokta, arvu

motivoida motiveret, movttiidahttit, arvvosmahttit, roahkasmahttit

motkottaa bealkkestuddat, bealkkidit, cuvzat, nuvzat, duikudit, coahkkit

motoriikka motorihkka

motorinen motorihkalaš, motoralaš

moukari šleagga; (urh.)veahčir, moukarinheittoveahčeršlivgen

muhamettilainen muhammedána, muhamehtalaš

muhennos meastu, meastta, measttanas, njuvddus

muhentaa njuvdit, mol´let

muikku máivi, roabát, ruođat

muinainen dološ (attr.), áigasaš (attr.) ~ áigahaš (attr.); nuo muinaiset tapahtumatdiet dološ dáhpáhusat

muinaisaika dološáigi

muinaisesine dološgálvu

muinaisjäännös dološbázahus

muinaismuisto  dološmuitu, kulturmuitu

muinaisnorja dološdárru

muinaistiede doložiiddieđa, arkeologiija

muinaistutkija doložiiddutki, arkeologa

muinaisuus dološvuohta

muinoin dolin, dovle, dolátdovle

muistaa muitit; alkaa muistaamuitát

muistaakseni mu muittu mielde, dađe mielde go mun muittán

muistaminen muitin

muistella muittašit; (yrittää palauttaa mieleensä)muittostallat, muitástallat

muistelmakirjallisuus muittašangirjjálašvuohta

muistelus muitalus, muittašeapmi

muistettava (muistaminen) muitámuš; hänellä oli paljon muistettavaasus lei ollu muitámuš

muisti  muitu; menettää muistinsamuittohuvvat

muistiinpano muituimerkejupmi

muistikuva miellagovva, muitogovva

muistilista muitinlistu

muistin aikana  muittu bále, rábášnaga, rábášbále; parasta on tekaista tuo työ muistin aikanabuoremus lea bargalit dien barggu muittu bále

muistinumero (mat.) muitonummir

muistio muittuhančála

muisto muitu

muistomerkki  muitomearka

muistopatsas muitobázzi

muistosanat (pl.) muitosánit (pl.)

muistutella muittohallat, muittuhallat

muistuttaa (jotakuta jostakin) muittuhit (soapmása mas nu)

muistuttaa (jotakuta) sulastahttit (soapmása), muittuhit (soapmása), sogastahttit (soapmásii), nálástahttit (soapmásii), geahčastahttit (soapmásii), leat soapmása hápmái ~ láhkái ~ ládjii ~ vuohkái ~ muhtui; (tulla johonkuhun)rohtašuvvat ~ nállásuvvat ~ šaddat ~ boahtit soapmásii

muistutus muittuhus

muka  (mukamas) mahká ~ mahkáš; oli muka sinne lähdössälei mahká dohko vuolgimin

mukaan (mukaisesti) mielde, jelgii (R)

mukaansa fárrui, mielde; otti minut mukaansaválddii mu fárrosis

mukana mielde, fárus; tuoda mukanaanbuktit mielddis

mukautua (johonkin) vuogáiduvvat (+ ill.), hárjánit (+ ill.), sodjat (+ ill.), guorrasit (+ ill.)

mukava hávsk/is (-kes), somá (-s), vuogas

mukavasti vuohkkasit

muki mugga

mukiinmenevä oalle buorre, viehka vuogas, dohkálaš

mukiloida cábmit

mukista nimmorit

mukula mánná, unnoraš; (esim. perunan)čalbmi

mukulajuuri  urttas

mukulaleinikki čuolbmanoarsa

mulkaista mulggastit, mulggádit

mulkaisu mulgganas

mulkku (vulg.) návli

mulkoileva mulgolas, mulg/gas (-e-), jabbolas, ja/ppas (-bbe-)

mulkoilija mulggon, mulgediŋga

mulkoilla mulgut, mulggodit, jabbut

mulkosilmä jabbečalbmi

mullata (perunoita) muldet

mullikka nuorralágan vuoksá

mullin mallin hiluid háluid ~ hiđuid háđuid, rámškkil; mullin mallin oleva rámšk/kas (-e-), mennä mullin mallin rámškkagit, panna mullin mallinrámšket

multa muolda, muoldu, muldi

multainen muold/das (-o-)

multava muoldá/i (-s),muld/ii (-es), muld/ui (-os)

mumista  ks.mutista

mummi  (hellittelysanana) áhkku

mummo (isoäiti) áhkku

mummola áhku báiki

muna manni ~ monni; runsasmunainenman´ná/i (-s), mon´ná/i (-s); kerätä muniaman´net ~ mon´net

munakas omeleahtta

munanjohdin mannejođas ~ monnejođas

munankeltuainen mannefiskadas ~monnefiskadas

munanvalkuainen mannevielgadas ~ monnevielgadas

munasarja (anat.) manneráksá ~ monneráksá

munasolu manneseal´la ~ monneseal´la

munata (tyriä) čurbošit

munia man´net ~ mon´net

munkki muŋka

munkki (leivos) donitsa, muŋke (S)

munkkikorppikotka čáhppesráhtogoaskin

munuaisallas (anat.) manimušguovdnji ~ monimušguovdnji

munuaiset (pl.) manimuččat (pl.) ~ monimuččat (pl.), manimat (pl.) ~monimat (pl.)

munuaislaskimo manimušmorčesuotna ~ monimušmorčesuotna

munuaisrasva manimušbuoidi ~ monimušbuoidi

munuaistiehyt (anat.) manimušoarri ~ monimušoarri

muodikas ođđaáigásaš, dálá bivnnuhis vuogi mielde dahkkojuvvon; muodikkaasti pukeutunut dálá bivnnuhis bivttasvuogi mielde gárvodan

muodollinen (esim. tilaisuus) formála

muodollisuus formaliteahtta ~formalitehta

muodonmuutos hápmenuppástus, metamorfosa

muodonvaihdos hámimolsun, metamorfosa

muodostaa  hábmet, čohkket, ráhkadit

muodostelma hábmehus

muodostua čohkiidit, šaddat

muodoton hámeh/eapme (-is)

muodoton (muotopuoli) roaib/bas (-e-); tulla muodottomaksiroaibbagit, olla jossakin muodottomanaroaibát

muokata (käyttöä varten)duddjot, ráhkadit; (esim. nahkaa)meaidit, dikšut

muokkailla (käyttöä varten)duddjostallat; (esim. nahkaa)meaiddašit, divššodit

muona niesti

muori  áhkku, eam´mi, muore

muoti (nykyisin käytössä oleva) mohta

muotisuunnittelija bivttashábmejeaddji

muotivaatteet (pl.) dálá bivnnuhis biktasat (pl.)

muotka  muotki

muoto hápmi; muodon vuoksihámi dihte

muotoilla lávet, hábmet; ávnnastit, ávdnet, ávdnedit

muotoilu láven, hábmen

muotokuva portreahtta, muohtogovva

muoto-opillinen (kiel.) hápmeoahpalaš, morfologalaš

muoto-oppi (kiel.) hápmeoahppa, morfologiija

muotoutua hápmašuvvat, šaddat

muotti foarbma ~ fuorbma, steahppu

muovailla hábmet, lávet, ráhkadit

muovailuvaha hábmendáigi

muovi  plastihkka, plásta

muovinen plásttet-, plásta-

murahtaa harihit, har´ret

murea smier/ru (-os), smierus

murehtia moraštit

mureneva moal´lá/i (-s), mol´lá/i (-s), mol´lu/i (-s), moalas (-), mol/as (-la), mor´rá/i (-s)

murentaa mol´let, moldet, smoldet, smol´let

murentua moallanit, mollanit, smollanit, morranit, moarránit

murha olmmošgoddin

murhaaja olmmošgoddi, morddár ~ mordár

murhamies olmmošgoddi

murhata  goddit

murhe  moraš

murheellinen  morašlaš

murheenkryyni váibmobávččas; kuopuspoika oli hänen äitinsä murheenkryyni váhkabárdni lei su eatni váibmobávččas

murhenäytelmä moraščájálmas, tragediija

murina harra

murisija haran

murista harrat, haraidit

murjottaa moskát, luvdnját, loavskát, muŋkát, muvskát, muvkát, muškát, skurdnját, snolkát

murjottaja moskkudiŋga, luvdnji, loavsku, bolfi, buldu, nirpi

murotaikina smierosdáigi

murre suopman, dialeakta

murresana suopmansátni

murrosikä rávásmanahki

murroskausi doajáhatáigi, jorggáldatáigi

murskata mol´let, skálmmastit

mursu morša

murtaa cuvket, doadjit; (ohutta hankea, jäätä)moarrat

murtautua (johonkin) gaikut sisa

murtautuminen, murto sisagaikun

murteellinen dihto suopmanii gul´levaš, suopman-, dialektálalaš, dialeakta-

murto viessogaikun

murtoluku (mat.) cuovkalohku, cuovka

murto-osa (mat.) cuovkaoassi

murtovaras gaikusuola

murtovarkaus gaikusuolavuohta

murtovesi mearasáiva

murtua doddjot; (luusta)cuovkanit, gullat

murtua (ohuesta hangesta, jäästä) moarrasit, moarrašuvvat

murtuma doddjon; (luun)cuovkaneapmi, gullan

muru, murunen  moallu, moldi, morri, smadji

museo musea, dávvirvuorká

museovirasto museadoaimmahat

musertaa mol´let, njuvdit, skálmmastit

musiikillinen musihkalaš

musiikinopettaja musihkaoahpaheaddji

musiikki musihkka

musiikkileiri musihkkaleaira

musikaalinen musikálalaš, nuohtalaš, nuohttá/i (-s), nuhtt/ii (-es)

musikki  (tummanruskea poro) muzet

musikkisuivakko (vatsanalus tummanruksea, muuten harmaa) muzetčuoivvat

musikkivalkko (vatsanalus tummanruksea, muuten vaalea) muzetjievja

musisoida musiseret

muskottipähkinä muskohttaniehtti

muslimi muslim

musta (adj.) čáhpp/at (-es); oli mustanaan väkeäledje čáhppadin olbmot, näkyä mustanačáhppát, ilmestyä mustana näkyviinčáhpihit

musta (mustaihoinen) mustaihoinen henkilöčáhppesvarat olmmoš, (halventava)neger

musta (subst.) čáhppat

musta kohta čáhppadas

musta-apila čáhppesluovvar

mustahaikara čáhppesháigir

mustaherukka čáhppesjierit

mustaihoinen (ihmisestä) čáhppesliikkat, čáhppesvarat

mustajalkatylli čáhppesjuolbuvvedat

mustajoutsen čáhppesnjukča

mustakaulauikku gožubuokčá

mustakettu čáhppesrieban

mustakiuru čáhppesleivvoš

mustakottarainen čáhppesstárra

mustakurkku-uikku čáhppesbuokčá

mustalainen romani, rom´ma, mustelaš (S) (ks. romani)

mustaleppälintu čáhppesleaibeloddi

mustalintu (meriteeri) njurggu

mustamaalata bostalit, sealggobealsárdnut

mustamaalaus bostaleapmi, sealggobealsárdnun

mustanokka (porosta) čáhppesnjunni, giehpanjunni

mustapääkerttu čáhppesvizar

mustapääsirkku čáhppesoaicihci

mustarastas čáhppesrásttis

mustarotta čáhppesroahttu

mustasara čáhppeslukti

mustaselja čáhppesliettar

mustasukkainen  balahahkes (-), loleš (-is), lollalas, lollodávddat; olla mustasukkainenbalahit, lolahit

mustasukkaisuus balahahkesvuohta, balaheapmi, lolešvuohta, lolaheapmi, lollu, čáhppesdávda (R)

mustata čáhpodahttit, báđđit

mustatiira čáhppesdirru, čáhppesčearret

mustatukkainen čáhppesvuovttat

mustavalkoinen čáhppesvi/elgat (-lges)

mustavaris čáhppesvuoražas, bealdogarjá

mustaviklo čáhppesčoavžžu

muste bleahkka; tahraantua musteeseenbleahkahuvvat

mustekala áhkárguolli, bleahkkaguolli

mustekynä bleahkkapean´na

mustelma sáhppadas; mennä mustelmillesáhpodit

mustikanvarpu sarritdaŋas

mustikka sarrit, sar´ri; poimia mustikoitasar´ret

mustua  čáhpodit

mustuainen čalbmegolláš, čáhppadas

muta  mohti, mođđi, loški, stánži, ráhpi, luhča

mutaatio mutašuvdna

mutainen mohttá/i (-s), lošk/kas (-a), stánž/žas (-e-), ráhppá/i (-s); tulla mutaiseksi mohtiluvvat, mohtuluvvat, mohtut, mohtat, mođđat, stánžut, loškkiidit

mutasara rivotlukti

mutista  muđaldit, muljardit, cuhllat, cuhlaidit, cuhllat, cuhlaidit, colkat, colkkistit, njálmme siste hállat

mutka mohkki, moalki

mutkalla (hetkellisesti)mohkkut, moalkut; (pysyvästi)mohkil, moalkkil, moakkil

mutkata (tehdä mutka) mohkastit

mutkaton mohkeh/eapme (-is)

mutkikas mohkká/i (-s)

mutkikas (asiasta) mohkká/i (-s), sor´rái (-s), roancá/i (-s), soancár (-is) ~ soancir (-is)

mutkitella  (esim. joesta, polusta) mohkohallat, mohkahallat, molkkohallat, mohkkasaddat, moalkkardallat

mutkitella (kulkijasta) mohkohallat, mohkahallat, molkkohallat, moalkkardallat, gálbbardit, ladnjedallat, ladnjedit, ladnjet, garvvašit

mutristaa (suutaan) ruibet

mutristua (suusta) ruibbagit

mutruilla (väännellä suutaan) ruibasaddat, ruibut

mutrussa (suusta) ruibut

mutrussa oleva (suusta) ruib/bas (-e-); mutrussa suinruibbonjálmmiid

mutrusuu ruibi

mutsikki ks. musikki 

mutta muhto

mutteri muhtter

mutu (kalalaji) geađgenoarsa, noarsa

mutustaa suoskkadit, joppaldit, joppaldahttit, čoppaldit

muu eará, iežá; muun muassaearret eará, ei muuta kuinii eará go, eará go, ii eambbogo, eambbo; ei epäröinyt, ei muuta kuin lähtiii eahpidan, eambbo vulggii

muualla eará sajis

muualle eará sadjái; (esim. vilkaista)nuppos

muuan muhtun ~ muhtin, okta

muukalainen vierroolmmoš

muukalaispassi vierroolbmopás´sa

muuli muvla

muulloin eará háve, eará áigge

muumio mumia

muunkielinen earágielat, iežágielat

muunlainen earálágan, iežálágan, nuppelágan

muunnella nuppástuddat, rievddadit, varieret

muunnelma rievdadus, variašuvdna

muunnos nuppástus, variánta

muuntaa nuppástuhttit, iežáhuhttit, rievdadit

muuntaja (elekt.) transformáhtor, joraheaddji

muuntua  nuppástuvvat, iežáhuvvat, rievdat

muurahainen gotka

muurahaiskeko gotkkabeassi

muurari muvrrár

muurata muvret

muuri muvra

muusa musá ~ muvsá

muusikko musihkkár

muuta kuin earágo

muutama muhtun ~ muhtin, soam/is (-es)

muutella (esim. poromerkkiä) rievdadallat

muutella (toisenlaiseksi) muktalit

muuten muđui, minddar; earáláhkai, iežáláhkai, earáládje, iežáládje

muutoin muđui, minddar

muutoksenhaku nuppástuhttinohcan

muutos nuppástus, earáhus, iežáhus, rievdadus, rievdadeapmi

muutosehdotus nuppástuhttinevttohus

muutosilmoitus rievdadanalmmuhus

muuttaa (asuinpaikkaa) fár´ret, muotkut; (vähin erin)fár´restallat, fár´redaddat, mutkkodit

muuttaa (toisenlaiseksi) nuppástuhttit, muhttit, rievdadit, earáhuhttit, iežáhuhttit

muuttogeeninen genarievdaduv´von

muuttohaukka bárbmofál´li

muuttoilmoitus fár´renalmmuhus

muuttoliike fár´renlihkadus, muotkunlihkadus

muuttolintu bárbmoloddi

muuttua nuppástuvvat, muhttašuvvat, muhttot, muktašuvvat, muktot, muktosit, muktásit, rievdat, earáhuvvat, iežáhuvvat, molsašuvvat

muuttuja nuppástuddi, molsašuddi

muuttuja (mat.) variábel

muuttumaton rievdameahttun, stáđis, bis´sul (-is)

muuttuva rievdavaš, rievdil (-is)

myhäillä smuhččát, mojohallat

mykerökukkaiset (pl.) diehppelieđagat (pl.)

mykistyä jienahuvvat, sánehuvvat, jávohuvvat

mykkä gielah/eapme (-is)

mylly mil´lo, feardna

myllynkivi mil´logeađgi

mylläri mil´lár

mylviä muollat, muollut, muoladit

myrkky mirko ~mirku, mirkko

myrkkykeiso mirkourttas

myrkkyrauhanen mirkoráksá

myrkkysyötti (petoeläimiä varten) šeallju

myrkyllinen mirkkolaš

myrkyttyä mirkoluvvat

myrkyttää mirkkohit, mirket

myrkytys mirkkohus

myrkytyttää mirkkohahttit

myrsky riđđu, rihtu, stoarbma, dálki; nostaa myrskystorbmet, dahkat dálkki

myrskyisä riđ´đ/ui (-os), stoarbmá/i (-s)

myrskylintu bupmálas

myrskypääsky stoarbmaspálfu

myrskytä riđđudit

myrtyä šlundut

myskihärkä muskavuoksá

myssy ullogahpir, šávká

mystiikka mystihkka

mystinen mystihkalaš

mytologia mytologiija

mytologinen mytologalaš

myydyksi (adv.) vuovdimassii, vuovddehussii

myydä vuovdit, bidjat, gávpalit; myytävänävuovdimassii, vuovdinláhkai, yrittää myydävuovdalit, saada myydyksijođihit, tulla myydyksivuvdot, taitava myymäänvuovdi (-s)

myyjä vuovdi

myyjäiset (pl.) vuovddálmasat (pl.), vuovdimat (pl.), básár

myyminen vuovdin

myymälä ks. kauppaliike

myymälävaras buvdasuola

myyntihinta vuovdinhaddi

myyntilista vuovdinlistu

myyrä muolddat, buovnnjat, buovnnjatsáhpán

myyräkuume muolddatfeber

myyskennellä vuovdalit

myytti myhta

myytävänä (adv.) vuovdimassii, vuovdinláhkai

myöhemmin maŋŋelis, maŋŋeleappos; vähän myöhemminmaŋŋelaš

myöhemmäksi maŋŋelii, maŋŋelebbui; vähän myöhemmäksimaŋŋelažžii

myöhentyä maŋŋánit ~ maŋŋonit

myöhentää maŋidit

myöhäinen maŋŋi/t (-dis); myöhäiseenmaŋŋidii

myöhäiskevät maŋešgiđđa

myöhäissyksy maŋeščakča

myöhästyä maŋŋonit ~ maŋŋánit

myöhään maŋŋit; myöhään illallamaŋŋit eahkedis, maŋŋiteahket, myöhään astimaŋŋidii

myönnytys mieđiheapmi, mieđáhus

myönteinen miehtemielalaš, positiiva, positiivvalaš

myöntymys miehtan, mieđiheapmi, guorraseapmi

myöntyväinen mieđamánas

myöntyväinen (naisesta) vuonjas (-is)

myöntyä miehtat, mieđihit, miehtasit, millosit, guorrasit, njuohkánit ~ njuohkásit

myöntää mieđihit; (varoja)juolludit, mieđihit

myös maid, -ge, -nai

myöskin maiddái

myöten  mielde, -ráigge, -rái

myötäkarvaan miehtegulgii

myötäkäyminen miehtegieđageavvan

myötämieli miehtemiella

myötämielinen mieđis, miehtemielalaš

myötämäki ks. alamäki

myötäpäivään miehtebeaivái

myötätunto miehtemiella, njuorraneapmi

myötätuuli miehtebiegga; myötätuuleenmieđás

myötävirtaan miehtečáhcái, mieđás

mädännyttää guohcagahttit

mädäntyä guohcagit

mäenlasku čierastallan

mäki miel´li, luohkká, dearbmi, ceahkki; (ylämäki, vastamäki, vastale)vuostálat, vuosteeana(n), vustolat, vuosttu, raddeeana(n), raddálat; (alamäki, myötämäki, myötäle)mihtolat, miehtálat, mieđu, miehteeana(n)

mäkihyppy sabetnjuiken

mäkinen luohkká/i (-s); tämä on mäkistä seutuadát lea luohkkás guovlu

mäkitervakko darvelieđđi

mäkärä muogir

mälli duggu, snuvssa

mällinpurija duhpátbor´ri

mämmikoura čoabmi, čoabmegazza, boalbi, boalči, čoaŋki, njivlegazza, vinjugazza, snuolgagazza

männikkö beahcebohttu

mänty beahci; (iso, oksava)háika; päin mäntyäendorii

mäntykehrääjä beahcebadni

mäntykukka beahcelieđđi

mäntymetsä beahcevuovdi

mäntymittari beahcemihttár

mäntä meandi

märehtijä smiredeaddji

märehtiä smiredit, smirezastit, smirezit

märisijä luoilá

märistä luoilut, luoillistit, biehkut

märkiä  (haavasta) siedjut, vuoččistit; saada märkimäänsiedjudit

märkä  njuosk/kas (-a), njart/tas (-a), lá/vttas (-kta), gást/tas (-a), šláv/as (-va); pitää jotakin liian märkänänjuoskkašit, tuntua märältänjuoskkistit

märkä (mätä) siedja

märkänä  njuoskkasnaga

märkänäppylä siejahas

märkäpesäke siedjagoahti

mässäilevä leaicá/i (-s), runz/ui (-os)

mässäillä vuovdduštit, vuvdošit, runzet, leaicidit, leaiccistit, lozzadit, reahttadit

mässäily vuovddušteapmi, runzen

mäti meađđemat (pl.); mäti-meađđen-

mätikala meađđenguolli

mätimuna meađđenčalbmi

mätipussi meađđenseahkka

mätkiä stoanccuhit

mätkähtää stoanccehit

mätkäistä stoancalit

mättäikkö bovnnahat

mätäkuu beatnatbeaivvit (pl.)

mätäs  bovdna; mättäinenbovdná/i (-s), bovdn/ii (-es)

mätäsrikko miektanarti

mätässara miektalukti, miekta

mäyrä mievri

mäystin sabetbáddi, sabetbessodat

määkiä  (lampaista) meahkut; ruveta määkimään meahkulit, innokas määkimäänmehkolas

määkyillä megodit

määkäistä meagádit

määre mearus

määritellä meroštallat, defineret

määritelmä meroštallan, definišuvdna

määrä mearri, kvantiteahtta ~ kvantitehta, (lukumäärä)lohku; melkoinen määrähivvodat

määräaika mearreáigi

määräaikainen mearreáigásaš

määrällinen mearrái ~ kvantitehttii guoskevaš, kvantitatiivvalaš

määrämaksu mearremáksu

määräraha mearreruhta

määrätietoinen mearrediđolaš, ulbmillaš, ulbmildiđolaš

määrätä  mearridit, mearrat

määräys  mearrádus; määräyksen antajamearrádusaddi

määräyskokoelma mearrádusčoakkáldat

määräysvalta mearridanváldi

määräytyä mearrašuvvat

möhkäle čoaltu

mökki barta, visoš, stohpu

mökki  (vapaa-ajan asuntona) barta, möhkke (S), hyhtta (N)

mököttää ks. murjottaa

mölistä ruodjat, riedjat, meannudit

möly ruodja, riedja, meannu

mönkijä (kulkuneuvo) njealjejuvllat

mönkiä njoammut

mönkään endorii

möreä (äänestä) roa/kkas (-gga), roahtus

mörkö, mörökölli lávár, láváráddjá, rávál, rávaláddjá, skoavdji, skuŋka

möyhentää lutket

möyheä luotkkus, luotkko-

möykky čoaltu

möyrytä (putouksesta, väenpaljoudesta) márrat

N

naakka doardnagájon

naali njálla

naama  ámadadju; njeazzi, duorši

naamari hápma, máska

naamiaiset (pl.) maskeráda

naamio hápma, máska

naamioida másket, maskeret

naapuri rán´njá ~ krán´njá, rán´ná ~ rán´ni, nábor, siidaguoibmi

naapurikylä rán´njágilli

naapurimaa rán´njáriika

naapurisiita rán´njásiida

naapurisopu siidasoabat

naapurukset (pl.) ránnjážat (pl.) ~ kránnjážat (pl.), ránnážat (pl.) ~ ránnežat (pl.), siidaguimmežat (pl.); olemme naapuruksialetne ránnjážat

naara suohkan, suorán, treagga (N)

naaras njiŋŋálas ~ njiŋŋelas

naaraslohi (mätikala) duovvi ~ duov´vi

naarata suohkanastit, suoránastit, tregget (N)

naarmu (ihossa) sárji, sáiri, nájastat

naarmu (pinnassa) sárggaldat, sárggastat, nájastat

naarmuntua (pinnasta) sárgasit, sárgašuvvat

naarmutella sárggodit, nájadit

naarmuttaa sárgut, nádjat

naatti (esim. kasvavassa perunassa) gálla

naava lahppu

naavainen lahpp/ui (-os)

nahistella doarostuddat, dorodit, gižžudit, gazzaluššat, váldalit, mozzidit, moggidit, smoggidit, smokkodit

nahistua njuohcat

nahjus goidoš, goidár, váibbat, njiehcá, šlieddá

nahka  náhkki (ks. vuota; talja)

nahkaesine náhkálaš

nahkahihna lávži

nahkarukkanen gistta

nahkaruoska náhkkespihčá

nahkavaate náhkkebivttas, náhkkelaš

nahkuri náhkkedikšu

naida (ottaa puolisokseen) váldit beallelažžan ~ guoibminis

naida ks. sukupuoliyhteys

naiivi naiiva

naimaton náitalkeahtes (attr.); naimaton nainennieidaolmmoš, nieidalaš

naimisiin náitosii; mennä naimisiin (jonkun kanssa)náitalit (soapmásiin), (monista pareista)náitaladdat

naimisiinmeno náitaleapmi

nainen nisu, nisson, nissonolmmoš; ei-saamelainen nainenrivgu

naisasia nissonáš´ši

naisasialiike nissonlihkadus

naisellinen nissonlaš

naisentakki (pellavakankainen) liidnegákti

naishenkilö nissonolmmoš

naisjärjestö nissonorganisašuvdna

naistentauti nissondávda, nissonolbmuid dávda

naisvihaaja nissonvašálaš

naittaa  náitit; (nopeasti)náittestit

nakata bálkestit, bállahastit, suhppet, šlivget, šlivggastit, seaivalit, rivdnjalit (ks. heittää)

nakata  (sinkauttaa menemään) šleaŋggastit, šleaŋgalit, šleŋget, liŋgalit, liŋggostit

nakella bálkut, suohpput

nakertaa  ciehpat, gardit

nakki knáhkkamárfi, seakkamárfi

nakkoa bálkut, bálkkodit, bállahastalit, suohpput, suhpodit, šlivgut, šleaŋgut

naksahtaa spoahkehit, coahkehit

naksua spoahkkit, coahkkit; (poron koparista)leahcat, lihcat, loaškit

naksutus spoahkas, coahkas

nalkuttaa bealkkestuddat, bealkkildit, cuvzat, nuvzat, duikudit

nalli nállja, nál´le

napa (ihmisellä) náhpečoalli, náhpi

napa (maantieteellinen) povla

napajää polárajiekŋa

napakettu njálla

napanuora náhpečoalli, náhpi

napapaju šal´lesgironlasta

napapiiri (geogr.) poláragierdu; Pohjoinen napapiiri Davvi poláragierdu, Eteläinen napapiiri Lulli poláragierdu

napaseutu poláraguovlu

napata  rábádit, rábastit, čogádit, čov´vát, gov´vát, čuoládit, fasket, faskkastit, háhpárahttit, háhpármahttit

napata (kalasta) dohppet, šnjagget

napauttaa spoahkkalit, goalkalit

napista  nimmorit, mánidit, mánet, nuvvat, nuvzat, nurridit

napiton boaloh/eapme (-is); napiton paitaboalohis báidi

napittaa boaluhit

napostella snoahpat, snoahput, boaibmut, njiškut

nappi  boallu; ommella nappiboalu njađđit

napsahdella spoahkkit

napsahtaa spoahkihit, spoahkehit

napsauttaa spoahkkalit

napsia  boaibmut, doahput

napsua spoahkkit; (poron nivelistä)njoaškit

napsutella spoahkuhit

narahdella gižaidit

narahtaa gižihit

narina  gihča

narista  gihčat, gižaidit

narkomaani narkomána

narkoosi narkosa

narrata dájuhit, fil´let, gielistit

narsismi (psyk.) narsisma

narsissi (koristekasvi) narsis´sa

narsisti (psyk.) narsista

narskua (esim. nuoskalumesta jalan alla) jarrat, jaraidit

narskunta jarra

narttu ciiku; narttukoiraciikobeana, naarasusiciikogumpe

naru  báddi, oarra (ks. side; sidos)

nasaali (kiel.) nasála

naseva deaivil (-is)

naskali (pojankloppi) gándabunci, gándabuici, gándabušku

naskali (työkalu) náskál, soairu, oppal, sivlu

nasta nástá (S)

nastarengas biikariekkis (S), biikadeahkka (N)

nationalismi nationalisma

nationalisti nationalista

natista gihčat, jarrat

natsi nasista

natsismi nasisma

naturalismi naturalisma

naturalisti naturalista

nau´unta njávggas

naudanliha gusabiergu

nauha báddi

nauhapirta (tiuhta) njuikun, njuikku, njiškun (R); kutoa nauhapirrallanjuikkuhit, njiškut (R)

nauhoittaa  báddet

nauhuri báddenbierggas

naukaista njávggádit, njávggihit

naukaisu njávgganas

naukata jugistit, cubistit, šlubistit, hahppalit

naukkailla (alkoholia)  váldáladdat, válddástallat, válddašit; innokas naukkailemaanváldálas

naukua njávgut, njávgit

naula (puinen)návli; (rautanaula)spigir ~ spihkár

naula (painomitta) návli

naulakko bivttasheaŋggastat

naulata návlet

nauraa boagustit, čaibmat; (äänekkäästi)reaškit, skeaikit, (ivallisesti)nihlistit, nihlaidit, (kikattaen)skutnjat, skunjaidit, skuhčat, skužaidit, duhraidit

nauraa (riekosta) skeaikit

naurahtaa čaimmihit, čaimmádit

naurattaa boagustahttit, čaimmahit

nauravainen boagustahkes, čaibmalas, reaškálas, skeaikálas

naureskella čaimmadit

naurettava boagustahtti, čaimmahahtti

nauris návrraš

nauru boagusteapmi, boagus (R), čaimmas, gávdnasat (pl.), reaškkas, skeaikkas

naurulokki gahperbáiski

naurunaihe bogostat

naurunalainen joutua naurunalaiseksišaddat bogostahkan

nautaeläin gussaeal´li

nautinto návddašeapmi

nautintoaine návddašanávnnas

nauttia návddašit, niktet

navakka čavg/at (-es)

navetta návet, omiidgoahti, fieksi (R)

neekeri neger

negatiivi (esim. valokuvan) negatiiva

negatiivinen negatiivvalaš

neilikka neillet

neiti nieidaolmmoš

neito nuorra nieida

neitsyt eadneviđá nieida

neliapila njealljeluovvar

nelijalkainen njealjejuolggat

nelikulmainen njealječiegat

nelikulmio (geom.) njealječiegahas

nelin kontin njealjegoantái

nelinkertainen njealjegeardásaš

nelipyöräinen njealjejuvllat

nelistää doalvvástit

nelitahokas (geom.) njealjeseainnahas, tetraedar

nelitahtinen (moottorista) njealjetávttat

nelittäin (ihmisistä)njealljásiid njealljásiid; (esineistä)njeljiid njeljiid

nelivetoinen (ajoneuvosta) njealljejuvlageas´si

neliö (geom.) njealjehas

neliöjuuri (mat.) njealjehasruohtas, nubbiruohtas, njealjehastin

neliökilometri njealjehaskilomehter

neliömetri njealjehasmehter

neliösenttimetri njealjehassentimehter

neljä njeallje; neljä ihmistä, neljän joukkonjealjis

neljäkolmatta (kaksikymmentä neljä) njealljegoalmmátlohkái

neljäkymmentä nealljelogi; neljäkymmentä viisinjealljelogivihtta

neljäkäs  (geom.) skužilnjealjehas

neljännen kerran  njealjádis

neljännes njealjádas

neljänneslitran mitta beaila; neljänneslitrainenbeailasaš

neljännesnuotti (mus.) njealjádasnuohtta

neljännesosatauko (mus.) njealjádasboatka

neljännestunti (vartti) njealjádasdiibmu, kvárta

neljäntuulenlakki čiehgahpir

neljäs njealját

neljäskymmenes njealljelogát

neljäsosa njealjádas

neljästi  njelljii

neljästoista njealljenuppelogát

neljätoista njealljenuppelohkái

neljättäkymmentä njealjátlohkái; neljättäkymmentä vuotta käyvä henkilönjealjátlohjahkásaš olmmoš

nelonen njelješ

nenä njunni

nenäkansi njunnelohkki

nenäke (vaaran) njunis

nenäkiiliäinen njunneboaru, njunneloddi

nenäkäs stoaid/das (-a)

nenäkäytävä njunnedeapmi

nenäliina njunneliidni

nenälleen (kaatua) njunolassii ~ njunálassii ~ njunális, muđolassii

nenänpää njunnegeahči

nenäntyvi njunnemátta

nenäontelo njunneguovdnji

nenärusto njunnenjuorggis

nenäsaivartaja (porolla) sávllaloddi

nenätysten njunnálagaid, oktii njuniid

nenä-äänne (kiel.) njunnejietnadat

neoliittinen neolihtalaš

nero geniija, erenoamáš fihtolaš olmmoš

nerokas geniála, jerggolaš, erenoamáš fihtolaš

neste golggus

nestejännitys (fys.) golggosgealddus

nestemäinen golgguslaš, golgguslágan

nestetasapaino golggosdássedeattu

netti (tietok.) neahtta

nettiselain (tietok.) neahttalogan

nettitikku (tietok.) neahttasággi, neahttačoavdda

nettoansiot (pl.) nettodietnasat (pl.)

nettotulo nettoboahtu

neula nállu; (nahan ompeluun)áibmi

neulajää (keväällä) nállojiekŋa; muuttua neulajääksinálluluvvat

neulakota nállogoahti

neulanen (havupuun) goahcci

neulanpisto sákkaldat, sákkastat

neulansilmä nállošalbmi

neulatyyny nálloguoddá

neule gođus, goroldat

neuloa goarrut

neuloskella gorodit

neulottaa  goaruhit

neutraali neutrála

neutroni (fys.) neutrovdna

neuvo ráva, neava, neav´vu, ráđđi

neuvoa ráv´vet, neav´vut, bagadallat, bagadit, oaivadit

neuvoa-antava ráđđeaddi

neuvoja bagadal´li, bagadeaddji, oaivadeaddji

neuvokas ráđ´đá/i (-s), ráđálaš, hutkalas, hutká/i (-s), goansttalaš, geidn/ui (-os), geinnolaš

neuvola mánnáráv´vehat

neuvonantaja ráđđeaddi

neuvonta ráv´ven, neav´vun

neuvos ráđđeolmmoš

neuvosto  ráđđi

Neuvostoliitto Sovjetlihttu

neuvostoliittolainen (adj.) sovjetlihttulaš, sovjetlaš

neuvostoliittolainen (subst.) sovjetolmmoš

neuvostotasavalta sovjetrepublihkka

neuvotella ráđđádallat, šiehtadallat

neuvoton ráđeh/eapme (-is), geainnoh/eapme (-is); tulla neuvottomaksiráđehuvvat, geainnohuvvat, cohkkot

neuvottelija ráđđádal´li, šiehtadal´li

neuvottelu ráđđádallan, šiehtadallan

neuvottelukunta ráđđádallangoddi

neva leakšá ~ leakši

nide njađus

nidos njađis

nielaista  njielastit, njiellalit, njieládit

nieleskellä njieladit

niellä njiellat

nielu (anat.) njiellu

nielu (putouksen) njiellu, njielahat

nielurisa (anat.) njielloráksá, čottaráksá

nielutulehdus čottavuolši

niemeke njárggastat

niemekäs njárgá/i (-s), njárg/ii (-es)

niemeläinen (niemen asukas) njárggahas

niemi njárga; (pieni)njárggaš

niemimaa njárga

nieriä rávdu

nietoksinen skálvá/i (-s), skálv/vas (-e-)

nietos skálvi, čearga ~ čeargga ~ čeargan, joavgga, joavggahat, fáskka, bohkolat, časttas

nietostaa skálvat, čeargat, joavgat, fáskat

niiata sodjalahttit čippiid

niikseen daninassii

niillä main daiggo

niin nu ~ nuvt

niin  (kyllä) ná ("naa")

niinipuu ninnamuorra

niinkin nuge ~nuvtge

niinpä nuba ~ nube

niisi niisa

niisivarsi niisasoabbi

niiskauttaa snuđádit

niiskuttaa snuđđut

niistää nissut; (vähän) nisustit, (kerran)nisádit

niitata (venettä venenauloilla) duorrat

niitata (yhteen, papereita tms.) njađđit

niitti (paperin) njađa

niitti (venenaula) duorrannávli

niittokone láddjenmašiidna

niittopaikka láddjehat

niitty niitu, gieddi

niittykasvi gieddešaddu

niittykirvinen niitocivkkán

niittyleinikki fiskesrássi; leinikkikasvit (pl.)fiskesrássešattut (pl.)

niittynurmikka gusasáhpal

niittynätkelmä niitosáhpal

niittysuohaukka niitohávut

niittysuolaheinä gieddejuopmu

niittyvilla niitoul´lu

niittäjä láddjejeaddji

niittää láddjet, niitit (R)

nikama čielgedákti

nikkeli nihkkel

nikotella njahkastit, njahkastallat, njakkazastit, njahkkit

nikotiini nikotiidna

nila (havupuun) guolmmas

nila-aika njalli, latnji

niliaitta njalla

niljakas njivl/las, (-e-), njivlla

nilkka juolgeruohtas

nilkkaluu (eläimellä) boallodákti, juolgeruohtasdákti

nilkkanivel juolgelađas, láhpelađas

nilkkasukka oanehis suohkku

nilkuttaa čiŋkut, onddodit

nilottaa (puun kuorta) lanjahit

niloutua (puun kuoresta) latnjasit

nilviäinen šlieddaeal´li

nimekäs beakkán, beakkálmas, máinnalmas

nimenhuuto nammačuorvun

nimenmuutos nammamolsun

nimenomaan namalassii, nammejahkii, eandalii, áinnas, justejura

nimenomainen namalas

nimenselvennys (asiapaperiin) nammačielggadus

nimetä nammadit, namahit, namuhit

nimetön namah/eapme (-is)

nimetön (sormi, varvas) orbbeš

nimetön viikko  (vappuviikon jälkeinen viikko) namahisvahkku

nimeäminen nammadeapmi

nimi namma

nimike namahus

nimikilpi nammagalba

nimikirjoitus nammačálus

nimikkolähetti (rel.) nammavuolggahanolmmoš

nimikkoporo nammaboazu

nimilappu gilkor

nimilehti nammabláđđi, nammasiidu

nimiloppu (kahdeksanvuotias tai sitä vanhempi urosporo) nammaláhpat

nimimerkki nammamearka

-niminen  -nammasaš

nimipäivä nammabeaivi

nimismies leansmán´ni

nimistö nammarádju

nimitellä namahallat

nimittäin namalassii

nimittäjä (mat.) namuheaddji

nimittäminen namaheapmi

nimittää namahit, namuhit; nimittää virkaannammadit; nimittää joksikinnavdit juonin

nimitys  namahus

nipin napin il´lá, baháláhkai, bás ládje, birzziid bárzziid, aiddo dal de

nipistellä  cikcut, civccodit

nipistyä  cikcasit

nipistää  cikcet

nippu (esim. avaimia) háŋka

nipussa háŋkalagaid

niputtaa háŋket

nirppanokka cirkenjunni

nirso ks. turhantarkka 

niska niski, niehkki

niskajänne niskesuotna

niskanpuoli niehkabealli; niskanpuolellaniehkabealde, niskapuolelleniehkabeallai, niskanpuoleltaniehkabeale

niskoitella nággáruššat, iešoaivvástallat, gaikut endorii ~meahccái

nisä njižži

nisäkäs njiččehas

nitoa  njađđit

niukasti (vähäisessä määrin) vánet ~ vánit

niukasti  (vähän) vánis, snoagga

niukempi vánit

niukentaa vátnudit, snoaggudit

niukentua vátnut, snoaggut; saada niukentumaanvátnudit

niukin vánimus

niukin naukin  il´lá, baháláhkai, bás ládje, birzziid bárzziid, aiddo dal de

niukka vá/nis (-tna), snoakkis (-is) ~ snoa/kkis (-gga), knáhp/is (-pa); pitää liian niukkana vánášit,snoakkášit

niukkaravinteinen guorb/bas (-a); niukkaravinteinen kasvupaikkaguorba šaddansadji

niukkasanainen vátnasánat

niukkuus  (vähyys, vähäisyys) vánisvuohta, vátnivuohta

niva (virtapaikka) njavvi; nivainennjav´vá/i (-s); tässä joessa on paljon nivojadát lea njav´vás johka

nivel lađas

niveljalkaiset  (pl.) lađasjuolggagat (pl.); niveljalkainenlađasjuolggat

nivelkierukka lađasgeavri

nivelmato lađasmáhtu

nivelontelo lađasguovdnji

nivelreuma (med.) lađasleasmi

nivelrikko (med.) artrosa

nivelside lađasčanas

niveltulehdus (med.) lađasvuolši

niveltyä laktašuvvat, laktásit

niveltää lađasmahttit

nivelväli lađasgaska

nivuset (pl) buođggat (pl.)

no na; no mitä sitten tapahtui?na mii dasto dáhpáhuvai?

noeta giektat, giebahit; (noeta itsensä tahattomasti)gievttadit

noidannuoli čielgerehttehat, vuoissahat

noilla main duoiggo

noin nuo, duonu, nie, dienu, duon láhkai, dien láhkai

noin sullii, birrasii, árvvu mielde

noita noaidi

noita-akka noaideáhkku

noitakonsti noaidegoansta

noitarumpu goavddis, govadas, meavrresgárri

noitavaino noaideváidnu, noaidedoarrádallan

noitua noaidut; joutua noidutuksinoiddohallat, ihttot, ihttohallat

noituus noaidivuohta, noidodat; noituuden harjoittaminennoidošeapmi, harjoittaa noituuttanoaiddástallat, noidošit

noja (tuolin tms.) mieiggastat

nojailla  mievžžadit, mievžat

nojalla vuođul

nojata mieigat; (mukavasti)mievžat, mievžžadit, (hetkisen)mieiggastit, mievžžastit

nojatuoli mieiganstuollu, gárbmestuollu

nojautua (jotakin vasten) mieigasit

nokare bihttá, čoaltu

nokeentua giebahuvvat, gožuiduvvat

noki giehpa, gožu, gohču, ruohtti; noessa, nokeen tahrautuneenagiehpanaga, gožunaga

nokikana giehpavuonccis, gožuvuonccis

nokinen giehpa-, gožu-, gohčč/ui (-os); nokisenagiehpanaga

nokivaris gožuvuoražas

nokka (pää)geahči; (nenä, nokka)njunni, nokakkainoktii njuniid, ottaa nokkiinsanjunnáduvvat, njunnádit

nokkahuilu njuolggoflöita

nokkakala njunnesildi

nokkamies (johtohenkilö) njunušalmmái~njunušolmmái

nokkavalas njunnefális

nokkavarpunen gassanjunni

nokkela  vitm/at (-es), snáhpis, áicil (-is), ráđálaš, hutká/i (-s), vuohkká/i (-s); hän on nokkela puheissanson lea vuohkkái ságainis

nokkelasanainen sánálaš

nokkia boaibmut, čuoggut

nokkonen gáskálas, gáskkarássi, boaldálas

nokkosperhonen gáskálasbeaiveloddi

nolata hehppet

nolla nol´la

nominaalimuoto (kiel.) nominálahápmi

nominatiivi (kiel.) nominatiiva

nomini (kiel.) nomen

nopea johtil (-is), jođán (-is), joavdil (-is); (työssä)geargil (-is), gearga/t (-dis), gergeš (-is), doabmil (-is), do/apmat (-bmes), čuotna/t (-dis), ábas; (ketterä)fal/li (-es), baru/t (-his), geavká/i (-s); (nopealiikkeinen)háhppil (-is), lášm/at (-es), livka/t (-dis), snáhpis, gehpeš (-is), geabbil (-is)

nopeakasvuinen šaddi (-s), šaddil (-is), šatteš (-is) ~ šattes (-is)

nopeammin johtileappot, jođáneappot, joavdileappot, hoahpubut

nopeasti johtilit, jođánit, joavdilit, spáita (R)

nopeus leaktu, leahttu, johtilvuohta, fárta

nopeusmittari leaktomihttár

nopeusrajoitus leaktoráddjehus

nopeuttaa jođálmahttit

nopeutua jođálmuvvat

noppa  bircu; heittää noppaabircut, (kerran)birccastit

nopsa lášm/at (-es), háhppil (-is), livka/t (-dis), snáhpis

norja dárogiella, dárru; norjaksidárogillii, puhua norjaadárustit

norja lášm/at (-es)

Norja Norga

norjalainen norgalaš, dáza ~ dáčča

norjalaistaa dáruiduhttit

norjalaistalonpoika skoalpa ~ skoalpá

norjalaistua dáruiduvvat, dážaluvvat ~ dáččaluvvat

norjankielinen dárogielat, dárogielalaš, dárogiel (attr.)

norjistella lášmmohallat

norjistua lášmmodit

norkko upmol

norkoilla joavdelastit, ájahallat, goidošit, goiddildit, goidárastit, goigárastit, goiggardit, vanadit, sohtut

normaali normála

normaalipaino normáladeaddu

normatiivinen normatiiva

normi norbma

normittaa normeret

norppa (kiehkuraishylje) gahtte

norsu elefánta

norua  njuorgut ~ njoargut

nostaa bajidit, loktet

nostaa (rahaa) loktet

nostaja (rahan) loktejeaddji

nostattaa (aiheuttaa, yllyttää) čuoččáldahttit, noastit, noastalit, noastáhit; se nostatti hänessä intoadat čuoččáldahtii sus movtta; nostattaa jonkun kimppuunnoastalit soapmása ala

noste (fys.) bajásduvdin

nostella loktut

nostevoima (fys.) bajásduvdinfápmu

nosto (nostaminen) bajideapmi, lokten

nosto (otto tililtä) lokten

nostokurki krána

nostoväki noastoveahka (S)

nosturi lovtton, loktenmašiidna

notaari notára

notariaatti notariáhtta

notkea lášm/at (-es)

notkelma leaggi, njoaski, rokkástat, gobádat, gobástat

notkeus lášmatvuohta

notkistaa lášmmodahttit

notkistella lášmmohallat

notkistua lášmmodit

notko leaggi; painua notkolleleakkagit

notkollaan leakkil

notkoselkä leaggečielgi

notkua sojadit, mieđihit

noudattaa (esim. määräyksiä)čuovvut, doahttalit, váldit vuhtii

noukkia boaibmut, doahput

nousta (auringosta)badjánit; (kuusta)guolbmat

nousta badjánit, loktanit, loktat, allánit, allut; (pystyyn)ceagganit, (vuoteesta)lihkkat bajás, (monesta henkilöstä)lihkadit, (siivilleen, jaloilleen)loktat, (nousta jokeen, kalasta)goargŋut, (kuolleista)bajásčuožžilit, (pintaan)govddiidit

nousu loktaneapmi

nousukas riggulan olmmoš, rikkohas

nousukausi áiggiid buorráneapmi

nousupaikka (jäältä maalle) gor´rehat

nousuvesi ul´li

noutaa viežžat; (nopeasti) viežžalit, (vähin erin)vieččildit, (panna noutamaan)vieččahit, (joutua jonkun noutamaksi)vieččahallat soapmásii

novelli noveal´la

novellikokoelma noveal´lačoakkáldat

ns. (= niin sanottu)ng. (= nu gohčoduv´von)

nuha nuorvvu ~ nuorvu; hänellä oli nuhasus lei nuorvvu ~ nuorvu, son lei nurvos ~ nuorvvus

nuhainen nurv/ui (-os)

nuhde nuktalus, cuigehus

nuhdella (jostakin) skuldot, nuktalit, cuiggodit, vuoiŋŋidit, heahppášit, ráŋgut, roaŋgut, roŋggodit, vearahit

nuhteeton gutnálaš, láitemeahttun, rievttalaš

nuija šluppot; kopauttaa nuijallašluppohastit

nuijapää (sammakonpoikanen)šlubb´oaivi

nuijasota (hist., S) šluppotsoahti

nujertaa soardit, deaddit vulos

nukahtaa nohkkat, oađ´đát, rohttet nahkárat (+ lok.); (hetkeksi)nohkihit, nohkastit, njulgestit

nukka (kankaassa) lávli

nukkaantua lávliluvvat, lávlut

nukkainen (kangas) lávlá/i (-s)

nukkalisäke  námmeliigi

nukkavieru si/đas (-hta), sáiggas (-), sáigo-

nukke váv´vá, dohkká, nuhkke (S)

nukkua oađđit; (vähän aikaa) oađestit

nukkuja oađ´đi

nukuskella (uinua) oađašit, oađástallat

nukuttaa minua nukuttaamun lean váiban, mus leat váibasat

nukuttaa (lasta) nohkkadit, oađ´đáhit

nukuttaa (leikkausta varten) nohkkadit; nukutusnohkkadeapmi, anastesiija

nulikka čivga, juŋká (mask.)

nulkata njolggástit; alkaa nulkatanjolggiidit

nulkka njolgi

nulppo (sarvensa pudottanut, menettänyt urosporo) nulpu; tulla nulpoksinulppagit

numeraali numerála

numeraalinen numerálalaš

numero nummir ~ nummar, tál´la (N)

numeroida nummirastit ~ nummarastit

numerosarja nummirráidu

nummi guolbba ~ guolban, sáđgi

nummikirvinen gieddecivkkán

nummisilmäruoho daŋasčalmmon

nunna non´ná

nuohooja ruhttejeaddji, feijejeaddji (N)

nuohota ruhttet, feijet (N)

nuokkua oađestuddat, snahppot

nuokkurikko čuolbmanarti

nuolaista njoalostit, njoaládit

nuolenkärki njuollanjunni

nuoleskella njolodit

nuoli njuolla

nuolihaukka leahttofál´li, leivvošfál´li

nuolikotelo njuollaskuohppu

nuolipaju ránessieđga

nuolipyssy njuollabis´su

nuolla njoallut

nuora (sitomiseen) báddi, oarra

nuora (sivu-uoma) nuorri

nuorehko nuorralágan

nuorempi nuorat; (vähän)nuorabuš

nuorentaa nuorasmahttit ~nuorasmuhttit

nuori nuorra; pitää jotakuta liian nuorenanuorašit soapmása

nuori koivu látnjá

nuori koivumetsä lánjas

nuoriso nuorrageardi, nuorat (pl.)

nuorisolautakunta nuoraidlávdegoddi

nuorisoneuvoja nuoraidbagadal´li

nuorisoneuvosto nuoraidráđđi

nuorisoseura nuoraidsearvi

nuorisosihteeri nuoraidčál´li

nuorisotoimi nuoraiddoaibma

nuortua nuorasmuvvat

nuorukainen bárdnelaš, gándalaš, nuorra almmái ~ olmmái

nuoruus nuorravuohta, nurrodat

nuoskalumi njáhcomuohta, suovvi

nuoskasää njáhcu

nuotanperä nuohttebahta

nuotata nuohttut, nuohtástallat

nuotio  (avotuli) sajušdolla, dolla; pitää nuotiotadolastallat, nuotion ääridollagáddi, nuotion ääressädollagáttis, nuotion ääreendollagáddái

nuotiopaikka dollasadji

nuotta nuohtti

nuottakota nuohttegoahti

nuottaruoho nuohtterássi

nuotti  (mus.) nuohtta

nuottiarvo (mus.) nuohttaárvu

nuottiavain (mus.) nuohttačuolbma

nuottiviivasto (mus.) nuohttasárgát (pl.)

nuppi  culci

nuppineula rievdnu

nuppisara boallolukti

nuppu urbi; (kukan)rásseoaivi

nurin kurin  jorgut, endorii

nurin niskoin gubbarassii

nurin päin (vaatteesta) jorggobeliid, jorgut

nurinkurinen jorggu-

nurista (vaivojaan) váidalit, biehkut, fuoikut, nuvvat, nuvzat, nimmorit, mánidit, luoilut, luoillistit, luoktudit; taipuvainen nurisemaanváidalahkes, fuikolas, bihkolas, nuvvalas

nurja (nurin käännetty) jorggo-; nurja puolijorggobealli

nurkka nurki

nurkua  ks. nurista

nurmi, nurmikko, ruohikko  sitnugieddi

nurmilauha gieddesitnu

nurminata gieddesinut

nurmirölli gieddeávji

nussia (vulg.) nargit, neavzut, hoigat

nuttu busir

nuttura vuoktabunta

nutukas  (karvakenkä) nuvttot ~ nuhtot ~ nuhtat, goikket

nuuhkaista sustilit, havssestit

nuuhkia sustit, susttašit, havssašit

nuuka ks. kitsas 

nuuska snuvssa, nuvsa (S), nuvsku (S)

nuuskata snuvsset, nuvsset (S)

nuuskia  (koluta) snuoggat, skulket

nuuskija  (urkkija) snuoggi ~ snuoggá

nyhtää gavvit, radnet

nykiä  gaikut, ravgut

nyky- dálá

nykyaika dálá áigi, dáláš

nykyaikainen dáláš, dánáigásaš; ođđaáigásaš, modearna

nykyaikaistaa moderniseret, dáláštit

nykyhetki dálá áigi, dáláš

nykyinen dáláš ~ dálá; nykyiset asiatdálážat (pl.), nykyisestäändálážis, nykyiselleendálážii

nykyisin dán áigge

nykyisyys dálááigi, dáláš

nykyolot dálá dilli

nykypäivä otnábeaivi, otnáš

nykytilanne dálá dilli, otná dilli

nykyään dán áigge

nykäistä rohttestit, gaikkihit, navistit, nivkalit, nivkkádit

nykäys rohttesteapmi

nylkeä  njuovvat; innokas nylkemäännjuovvalas

nylkijä njuov´vi

nyppiä gavvit, navvit, čuvdet

nyrjähdys (esim. nilkan) vealččiheapmi, eaškálupmi

nyrjähtää (esim. nilkasta) vealččihit, eaškáluvvat

nyrjäyttää (esim. nilkka) vealčalahttit, eaškáluhttit

nyrkinisku saada nyrkinisku (joltakulta)čorpmahallat (soapmásii)

nyrkkeilijä boksár, boksejeaddji

nyrkkeillä bokset

nyrkkeily boksen

nyrkkeilyottelu boksengámpa

nyrkki čorbma; lyödä nyrkilläčorbmadit, (jatkuvasti)čorbmat

nyrpeä mosk/kás (-u-), luv/nnjas (-dnje-), loavsk/kas (-o-), bolf/fas (-e-), nirp/pas (-e-)

nyrpistellä nirvát, nirvut, nirvvohallat, nirvvonávrrohallat

nyrpistää nirvet, nirvvádit

nyt dál; (painottomana)dal, ei se nyt siten kyllä oleii dat dal nie gal leat

nyttemmin dáid maŋit áiggiid

nyyhkyttää hiŋkit, hiŋkkašit, snuđđut, snuđđat, ganjaldit

nyyhkytys hiŋkkas, snuđđun, ganjaldeapmi

nyyhkäistä hiŋkkádit, hiŋkkihit, snuđádit

nyökkiä  nivkkuhit, nivkut

nyökkäys nivkaleapmi

nyökätä  nivkalit, nuhkkalit

nyökäyttää nivkkihit

nyöri (paulassa) bárggeš

näemmä gusto, oainneman

näennäinen gáddojuv´von, jurddašuv´von; näennäis-virtuála-

näet  oainnat; näet en heti huomannut sinuaoainnat in dalán fuobmán du

nähden ektui; siihen nähdendan ektui, minuun nähden (verrattuna)mu ektui; (jonkun) nähden(soapmása) oaidnut, minun nähtenimu oaidnut, oainnedettiin

nähdä oaidnit, vuoidnit (R), minun nähtenimu oaidnut, saas nähdäoaidnitba leš, nähdäksenimu oainnu mielde, nähdä (hyväksi, pahaksi jne.)oaidnit (buorrin, bahán jna.), (toisensa)oaidnalit, joutua jonkun näkemäksioainnáhallat soapmásii, (tulla nähdyksi, esim. pahanteossa)oainnáhallat; nähdä untaniegadit, nähdä vaivaaváivašuvvat, nähdä nälkäänelgot, nähdä painajaisiadeddot, deddohallat

nähtävyys  oaidnámuš, oainnáldat

nähtävästi jáhkkimis, várra, árvvusnai

näillä main dáiggo

näin ná ~ návt

näivettynyt so/nas (-tna)

näivettyä  sotnat

näivettää sotnadit

näivetystauti (med.) sonahat

näkemiin oaidnaleapmai, hivás (R)

näkemys oaidnu

näkevä oaidni

näkijä  oaidni

näkinkenkä skálžu

näkkileipä garraláibi

näky oainnáhus

näkymä  oainnus, oidnolat; näillä näkymindálá dilis, dálá dieđuid mielde

näkymätön oaidnemeahttun, oainnoh/eapme (-is); näkymättömissäjávkkohagas, jávkosis, näkymättömiinjávkkohahkii, jávkosii

näkyviin  oidnosii

näkyvissä  oidnosis

näkyvä oinnolaš

näkyä oidnot; (hetkisen)oidnostit, (jonkinvärisenä)vielgát, čáhppát, fiskát, ruoksát, čeaskát, šealgát, šear´rát (ks. pilkahdella; pilkahtaa; häämöttää; siintää)

näkö  oaidnu; menettää näkönsäčalmmehuvvat, čuovggahuvvat

näköaisti oaidnu

näköala oainnus, oidnolat

näköala (abstr.) prospeakta

näköalapaikka várdobáiki, várdu

näköinen hápmásaš; jonkun näköinensoapmása hápmái ~ vuohkái ~ muhtui

näköjään  gusto, oainneman

näkökanta oaidnu, oaidninvuohki, oaidninčuokkis

näkökulma geahččanguovlu, oaidninvuohki, perspektiiva

näkösälle oidnosii

näkösällä oidnosis

nälissään nealggis; oli nälissäänlei nelgon, lei nealggis

nälkiinnyttää nealgudit, hahpadit

nälkiintyä nealgut, hahpat

nälkä  nealgi; olla nälässäleat nealggis, minulla on nälkämus lea nealgi, nähdä nälkäänealgut, alkaa tuntea nälkäänealggostuvvat

nälkäinen nealgá/i (-s), nealge-, ruŋk/kas (-e); sillä on ikuinen nälkä, haluaisi vain syödädas lea agálaš nealgi, álo lea ruŋkkisteamen biepmu maŋŋái

nälkäpalkka nealgebálká

nälkävuosi nälkävuosi; pitkä kuin nälkävuosiguhkki dego nealgejahki

nälänhätä nealggiheahti

nänni čizzespártu, čižžeoaivi, čižžegeahči

näpertää guovzat, guvzat

näpistelijä  doahpánas, dohpolas, boimmon, skuolká, liŋká, snuohtar

näpistellä suoládaddat, doahput, doahpánastit, davkkildit, njiškut; livkalit, njámastit, njávkkastit

näppy  čihkalas, čivhli, náranaš, nággi, iđa

näppylä  nággi, náránaš

näppäimistö (tietok.) boallobeavdi, tastuvra

näppäin boallu

näppärä vánt/a (-tas), vitm/at (-es), hutká/i (-s)

näpätä coahkkalit

närhi látteguovssat, vuovdeskeaiki

närkästyä eattihit, nirppihit, nirppiidit

närvänä suorbmabađverássi

närä (pieni niva) njearri

närästys ruovdegáranas

näsiä geažutmiestta

näskäin (nahan kaavinrauta) jiehkku

näskätä (kaapia kesi nahasta) neaskit, neaskkašit

nätti (nuoresta naisesta) neaht/is (-ta), godja/t (-dis), fiinn/is (-a)

näveri nábár

näykkiväinen (koirasta) hámsolas, snelkolas

näykkiä (koirasta) hámsut, snealkut, snelkkodit

näykätä (koirasta) hámssastit, hámssádit, snelket; joutua koiran puraisemaksisnelkkohallat

näyte čájánas, iskkus

näyteikkuna čájáhuslássa ~ čájáhusláse

näytellä čájáhallat; (teatterissa tms.)čájáhallat, neavttašit, neavttadit

näytelmä čájálmas

näytteillä oaidninláhkai, oidnosis

näyttelijä čájáhal´li, neavttár

näyttely čájáhus

näyttämö lávdi

näyttämötaide lávdedáidda

näyttävä goarga/t (-dis), váikkuheaddji, čalbmáičuohcci

näyttäytyä ihtit, almmustuvvat

näyttää (+ akk.) čájehit, vuosehit (R)

näyttää (joltakin) čájehit (+ ess.), geahčastahttit (+ ess.), neaktit (+ ess.)

näyttää toteen čájehit duohtan

näyttö, näyttöruutu, kuvaruutu  šearbma, suojus

näytäntö čájáhus

näytös ákta

nääntyä roahppánit;nääntyä nälkäänjápmit nealgái; (työn paljouteen)hievganit, hálganit

näärännäppy (silmässä) lottáš

näätä neahti

nöyrtyä vuollánit, vuol´lastit

nöyryys vuollegašvuohta

nöyryyttää vuolidit, vuollánahttit

nöyrä vuolleg/aš (-is)

O

objekti (kiel.) objeakta

objekti (kohde) čuozáhat, objeakta

objektiivi objektiiva

objektiivinen objektiivvalaš

obligaatio obligašuvdna

odelma (niittämisen jälkeen kasvanut heinä) cievan

odotella vuorddašit, vuorddildit

odotettava vuordámuš

odottaa vuordit; vuorddestit, vuordilit; olla odotettavissaleat vuordagis ~ vuordimis, odotapa!vuordil!, vuorddesmat!; kovasti odottavavuordálas

odottamaton vuordemeahttun

odottamatta heahkka, vuorddekeahttá, njamažahkkát, roahtá ~ roahttá

odotus vuordin, vuordda, vuordámuš

odotushuone vuordinlatnja

odotuttaa vuorddihit

ohdake biššan

oheinen mielčuov´vu

oheismateriaali siidomateriála

ohentaa (litteää esinettä)asehuhttit; (puikkomaista esinettä)seaggudit, seakkidit

ohentua (litteästä esineestä)asehuvvat; (pyöreästä esineestä, lumesta)seaggut

ohi  meaddel ~ meaddil, meattá

ohikulkija meaddeljohtti, meattájohtti

ohimenevä vás´si, vás´sevaš, meaddelman´ni, meattáman´ni

ohimennen kertoi ohimennenmuitalasttii, mainitsi ohimennennamuhasttii

ohimo geađaš

ohimolihas geađašdeahkki

ohimoluu geađašdákti

ohitse meaddel ~ meaddil, meattá

ohitus meaddelvuodjin, meattávuodjin

ohjaaja stivrejeaddji; (filmin tms.)bagadal´li, rešissevra

ohjaamo (esim. lentokoneen) vuodjinskurbmu

ohjailla stivredaddat

ohjain stivrran

ohjas suittet

ohjata stivret, bagadallat, oahpistit; (filmin tms.)bagadallat, rešisseret

ohjaus stivren, bagadallan

ohjauspyörä stivrran

ohje ráva, neav´vu

ohjehinta rávahaddi

ohjekirjanen rávagihpa

ohjelma prográmma

ohjelmisto repertuára

ohjelmoida programmeret

ohjelmointi programmeren

ohjelmointikieli programmerengiella

ohjepalkka norbmabálká

ohjesääntö njuolggadusat (pl.)

ohjus rakeahtta, missiila

ohra bivgi

ohranjyvä bivgečalbmi

ohuelti, ohuesti asehaččat

ohukainen bán´nogáhkku, steaikkagáhkku

ohut (litteistä esineistä)aseh/aš (-is);(pyöreistä esineistä, lumesta)sea/ggi (-kka); pitää pyöreää esinettä liian puikkomaisena, pitää lunta liian ohuenaseakkášit

ohutlankainen (verkosta) hivl/at (-es), hivl/i (-les), fiinn/is (-a); pitää verkkoa liian ohutlankaisenahivllášit

ohutlankaisuus (verkon) hivlodat

ohutluminen keli seakkádat

ohutsuoli sáhpas

ohuus (litteiden esineiden)asehisvuohta; (pyöreiden esineiden)seaggivuohta, seggodat

oi vuoi

oieta njuolgat, njulggodit; (äkkiä)njuolggehit

oikaisematon (esim. virheellinen ratkaisu) vuigetmeahttun

oikaista (asia) njulget, vuiget, divvut; (vähän) njulgestit, vuigestit, divustit

oikaista (kulkea lyhyempää reittiä) njulget, mannat njuolggabut

oikaista (makuulle) njulgestit, vel´ledastit

oikaisu njulgen, vuigen

oikaisuvaatimus njulgengáibádus, vuigengáibádus

oikea olgeš

oikea rivttes (attr.) ~rievttes (attr.), ri/ektat (-vttes), njuolggus, vu/oigat (-iges); oikein päinrivttes beliid ~ gežiid, tieto on oikeadiehtu doallá deaivása; pitää oikeana rievttašit; hän piti päätöstä oikeanason rievttašii mearrádusa

oikea puoli  olgeš gieđa bealli; oikealla puolellaolgeš gieđa bealde, oikealle puolelleolgeš gieđa beallai, oikeaa puolta olgeš gieđa beale

oikea puoli (ajoporon) seahpi; ajaa ajohihna ajoporon oikealla puolellaseabi ~ sebiid vuodjit; ajoporon oikea puoliseabibealli

oikeakielisyys riektagielatvuohta, giellagáhtten

oikeakätinen olgešgieđat

oikeamielinen rivttesmielalaš, vuoiggalaš

oikeammin (sanottuna) buorebut, rievttabut

oikeampi (paikkansa pitävämpi) riektáseabbo ~ riektáset

oikeanpuoleinen olgešbeallásaš; oikeanpuoleinen liikenneolgešbeallásaš johtalus

oikeaoppinen rivttesoahpalaš, ortodoksa

oikeassa olin oikeassaledjen vuoigadis ~ riektadis, mus lei riekta ~ vuoiga ~ njuolga

oikeastaan rievtti mielde, riektatvuođa mielde

oikeauskoinen rivttesoskkolaš

oikeellisin (paikkansa pitävin) rievttamus

oikeellisuus riektatvuohta

oikeimmin (paikkansa pitävimmin) rievttamusat

oikein riekta, rievttuid, vuoiga; oikein hyväoalle buorre, riekta buorre

oikein (paikkansa pitävin) riektáseamos

oikeinkirjoitus riektačállin; oikeinkirjoitustapačállinvuohki, ortografiija

oikeistolainen olgešbealeolmmoš

oikeistopuolue olgešbellodat

oikeudellinen vuoigatvuođalaš, vuoigatlaš

oikeudenkäynti diggi, riektegeavvan, gearregat (pl.)

oikeudenkäyntiavustaja riekteveahkki

oikeudenkäyntikulut (pl.) áš´šegolut (pl.), diggegolut (pl.)

oikeudenmukainen vuoiggalaš, skunálaš

oikeudenmukaisesti vuoiggalaččat, rievttuid

oikeudeton vuoigatvuođah/eapme (-is), rievttih/eapme (-is)

oikeus (johonkin) vuoigatvuohta, riekti, njuolggus (R); oikeuden eteenrievtti ovdii, käydä oikeuttalágastit, diggot

oikeus (jur.) riekti, diggi, duopmostuollu

oikeusapu (S) vuoigatvuođaveahkki

oikeusasiamies (S) vuoigatvuođaáš´šealmmái ~ vuoigatvuođaáš´šeolmmái

oikeusaste riekteceahkki, riektedássi

oikeusavustaja vuoigatvuođaveahkki (S), diggeveahkki (S)

oikeusistuin riekti, diggi, duopmotuollu

oikeusjuttu diggeáš´ši, áš´ši

oikeusjärjestö riektevuogádat

oikeuskansleri (S) vuoigatvuođakánsler

oikeuskäsitys vuoigatvuođaipmárdus

oikeuskäytäntö vuoigatvuođageavat

oikeuslaitos riektelágádus

oikeusministeri vuoigatvuođaministtar (S), justisministtar (N)

oikeusministeriö vuoigatvuođaministeriija (S), justisdepartemeanta (N)

oikeusmurha (jur.) juridihkalaš goddin

oikeustiede vuoigatvuođadieđa, juridihkka

oikeustieteellinen vuoigatvuođadieđalaš, juridihkalaš

oikeustoimi vuoigatvuođadoaibma

oikeusvoima riektefápmu

oikeusvoimainen riektefámolaš

oikeutettu (johonkin) vuoigadahtton (masa nu)

oikeuttaa (johonkin) vuoigadahttit (masa nu), addit vuoigavuođa (masa nu)

oikeutus vuoigadahttin, vuoigatvuohta

oikku hoavri, mierru

oikoa  njuolgut; (jäseniään)njulggohallat

oikokulma (mat.) duolbačiehka

oikoluku (tekstin) geavuslohkan

oikopäätä (adv.) vajos ~ vajot, vuiges

oikosenaan (ojossa) geaigut

oikosulku (elekt.) njuolggajohtu, njuolggoguoskkahus

oikotie njuolggobálggis, njuolggogeaidnu

oikovedos korrektuvra

oikukas  hoavrras (-is), hoavrá/i (-s), virgá/i (-s), goanstá/i (-s), vehtt/ui (-os), vea(r)dná/i (-s), veaidaláđas, váttis, árvitmeahttun, bierggasmeahttun, birgetmeahttun, bodnjájahkes; (lapsista) luo/ktu (-vttos), luoktudahkes, suhtadahkes

oikutella verohallat, virggohallat, gonstošit; (lapsista)luoktudit, suhtadit

oire symptoma; (taudin)dávdamearka, mearka

oireellinen symptomáhtalaš

oireeton vuhttokeahtes (attr.); on oireetonii vuhtto

oireyhtymä syndrooma

oitis dakkaviđe, dalánaga, dalán, seammás, rábášnaga

oiva albma buorre, hirbmat buorre

oivallus fuopmášupmi

oivaltaa fihttet, fuomášit, fuobmát

oja goivvohat, rokkahat, (maantien)rávaroggi; (puro)ája

ojakellukka niitobiel´lorássi

ojakärsämö gastinrássi

ojaleinikki ájanoarsa

ojennella (käsiään) geaigguhit

ojentaa geiget

ojentua geaiggagit, geaiganit, geaigasit, geiggiidit

ojittaa goivvohagaid roggat

ojossa (esim. käsistä)geaigut; olla ojossageaigát

oka biika

okajäkälä biikajeagil

oksa oaksi

oksainen oaksá/i (-s), oakse-

oksakiehkura oaksegeavri

oksanhaara suorri

oksaton oavsseh/eapme (-is)

oksennella vuoksit, govlut

oksennus vuovssanas

oksentaa vuovssadit

oksentaa (jotakin) vuoksit; oksentaa vertavuoksi vara

oksettaa minua oksettaamu vuovssiha, mus gákkaha váimmu, mus moiddoda váimmu, mus lea váibmu neavri; minua rupesi oksettamaanmus váibmui suhppii, mus váibmu neavrrui, mun vuovssastuvven

oksidi (kem.) oksiida

oktaani oktána

oktaavi (mus.) oktáva

oktaaviala (mus.) oktávaolli

oktaedri (geom.) oktaedar

olaaton (suksesta) oallásahtes (attr.)

olaatta (suksesta) oallásahttá (adv.)

olas (suksessa) oalis; varustaa suksi olaallaoalistit

olavi (Olavin päivä) olssot, olssotbeaivi

oleellinen mávssolaš, dehálaš, guovddáš-

oleellisesti dovdomassii, čielgasit; oleellisesti enemmänsakka ~ mealgat ~ arvat ~ dovdomassii eanet

oleilla  orodit, orostallat, ásadit

olemassa olla olemassaleat, leahkit, gávdnot

olemassaolo leahkin, eksisteansa; olemassaolon taisteluleahkindoarru

olematon duš´ši, duššálaš, joavdelas; puhua olemattomiahállat duššiid, joavdelasaid, neahkameahttumiid

olematon (jota ei ole olemassa) leahkemeahttun

oleminen orrun, leahkin

olemus hápmi, luondu

olento orut, sivdnádus

oleskella orodit, orostallat, orrut, ásadit, holddet

oleskelu orrun, orodeapmi

olettaa navdit

olettamus navddus, navdin, navdámuš

oletus navddus, navdin

oletusarvo navdinárvu

olevainen (joka on olemassa) leahkkevaš

oliivi oliiva

olinpaikka orohat, orrunbáiki

oljenkorsi oalgačalbmi

olka oalgi

olkain sealla; olkaimet(pl.) sealat (pl.)

olkalaskimo oalgenorasmorči

olkalaukku oalgelávka, valatlávka

olkaluu oalgenoras

olkanivel oalgelađas

olkapää oalgečalbmi, oalgegeahči

olkavarsi giehtamátta

olki oalga

olkihattu oalgaháhtta

olla leat, leahkit

olla makuulla (koiraeläimistä) goarjadit, goarját; (sorkkaeläimistä)livvadit

ollenkaan ollege, ollenge, eisege, álggage, veháge, lahkage, alddage, oppanassiige

olo orrun; olot(pl.)dilálašvuođat (pl.)

olohuone beaivelatnja

olomuoto orrunhápmi

olotila dilli, orrundilli

oluenpano vuollabidjan

olut (itämurteissa)vuolla, (länsimurteissa)vuola; joi oluttajugai vuola ~ vuollaga

oluthiiva vuollajeasta

olympialaiset (pl.) olympiagilvvut (pl.), olympialaččat (pl.)

omaehtoisesti eaktodáhtos

omaelämäkerta iešbiografiija

omahyväinen iešbuorre

omainen oapmahaš

omaishoitaja oapmahašdikšu

omaisuus  opmodat

omaisuusvero opmodatvearru

omakohtainen persovnnalaš

omakotitalo bearašviessu

omaksua oahppat, beassat sisa (+ ill.)

omakuva iešgovva

omakätinen iešgieđalaš

omalaatuinen iešlágálaš

omaleimaisuus iešláhki, iešvuođaláhki

omanarvontunto iešárvvudovdu

omantunnontarkka oamedovddolaš

omantunnonvaiva oamedovdováivi

omaperäinen iešvuđot

omapäinen iešoaivválaš; käyttäytyä omapäisestiiešoaivvástallat

omatekoinen iešdahkkon (attr.)

omatoiminen iešdoaibmi

omatunto oamedovdu; hyvällä omallatunnollaburiin oamedovdduin

omavaltainen iešválddálaš

omavarainen iešbirgejeaddji, uspar (-is)

omavaraisuus iešbirgenláhki

omavastuu iežasvástu

omeletti omeleahtta

omena eppel

omenapuu eppelmuorra

omia (havitella itselleen) oamastallat, eaiggádastit, oččodit

omin päin oktooaivvis, iehčanassii, iežas ráđiiguin

ominainen mihtilmas

ominaislaatu iešláhki

ominaispaino iešdeaddu

ominaisuus iešvuohta

omistaa oamastit, eaiggáduššat, eaiggádit

omistaja oamasteaddji, eaiggát

omistajamerkki  gilkor

omistella (omia) oamastallat, eaiggádastit, eaiggádastalit, ráđástallat

omistus oamastus, oamasteapmi, eaiggáduššan

omistusasunto oamastanvisti

omistuskirjoitus oamastančálus

omistusliite (kiel.) oamastangeažus

omistusmuoto (kiel.) oamastanhápmi

omistusoikeus oamastanvuoigatvuohta

omistustaivutus (kiel.) oamastansojahus

omituinen  árte/t (-gis), amas

ommel sávdnji, gorostat; (nahkatyössä)sávkkaldat

ommella goarrut; (pitkin pistoin)soaikut, (nappi)njađđit, (paikka)duogŋat, (nahkaa)sávkat

ommeltavaksi goarrumassii, goarrunláhkai

ompelija goar´ru

ompelimo gorohat

ompelukone goarrunmašiidna

ompelulanka goarrunárpu, gorostat

ompeluseura goarrunsearvi

ompeluttaa goaruhit

ongelma problema, čuolbma, buncarakkis

ongelmallinen problemáhtalaš, čuolbmá/i (-s)

ongenkoukku áŋkor

ongiskella okkodit

onkalo (kalliossa) hoallu

onki vuogga

onkia  oaggut; (kauan)okkodit, (hetkisen)oakkastit, oakkostit; innokas onkimaanoggolas

onkija oaggu; innokas onkija okkon

onkimiskilpailut (pl.) oaggungilvu

onkipakki vuoggabumbá

onkivapa stággu

onnahtaa skierpmádit

onnekas lihkkoš (-is), oasálaš, vudneš (-is), vuotnalaš

onneksi lihkus, buorrelihkus

onnela (lintukoto, herran kukkaro) bárbmu

onnellinen lihkolaš

onnenhetki lihkkobottoš

onnenpekka lihkkošis olmmoš

onnenpotku (lykky, tuuri) lihkkobihttá

onnenpäivä illubeaivi

onnensulka (trad.) leavvedolgi

onnentoivotus  lihkusávaldat

onneton lihkoh/eapme (-is) ~ lihkuh/eapme (-is)

onnettomuus lihkohisvuohta ~ lihkuhisvuohta, bárti; joutua onnettomuuteenbártidit, bárttáskit, bártašuvvat, tehdä jotakin onnettomuudekseenbártašuvvat, bártidit (+ inf.)

onnettomuusaltis bártá/i (-s), heahttá/i (-s)

onni lihkku

onni (tuuri, lykky) lihkku, vuodna, tuvra

onnistua lihkostuvvat, onnestuvvat; onnistua saamaanlihkkohit

onnitella sávvat lihku

onnittelut! lihkusávaldagat!

ontelo guovdnji, vuovda; rinta- ja vatsaontelovuovda

onteloeläin guovdnjeeal´li

ontto guovdnjá/i (-s), guov/nnjas (-dnje-); tehdä ontoksiguovdnjudit, tulla ontoksiguovdnjut, guovnnjagit

onttolaskimo váibmomorči

ontua skierbmut, juorbut, oandut; ontuva ihminenskierbmá, skierpmat

ontumavika (juhdalla) roavvi; saada ontumavikaroavvut, aiheuttaa ontumavika (juhdalle) roavvudit

ooppera (mus.) opera

oopperatalo operadállu

opas oahpis, oahpisteaddji, ofelaš

opaskirja oahpistangirji

opastaa  oahpistit, bagadit, ofelastit, (kuvaillen)válddahallat

opastaja oahpisteaddji

opaste galba, šilta (N)

opastus, kuvaus, neuvo oahpisteapmi, válddahallan, válddahus

opasvihko oahpisgangihpa

operaatio (leikkaus) čuohpadus

operaatio (toimenpide) operašuvdna

operaattori operáhtor

operetti (mus.) opereahtta

operoida (tehdä leikkaus) opereret, čuohpadit

operoida (tehdä toimenpiteitä) opereret, dahkat doaibmabijuid

opetella oahpahallat

opettaa oahpahit

opettaja oahpaheaddji, skovllot (R)

opettajainhuone oahpaheailatnja

opettajakunta oahpaheaddjit (pl.)

opettajankoulutuslaitos oahpaheaiskuvla

opettamaton poro uđámat

opettelija oahpahal´li

opetus oahpahus

opetusala oahpahussuorgi

opetusjakso oahpahanoassi

opetuslapsi (Jeesuksen) máhttájeaddji

opetusmenetelmä oahpahanvuohki

opetusministeri oahpahusministtar (S), máhttoministtar (N)

opetusministeriö oahpahusministeriija (S), máhttodepartemeanta (N)

opetusoppi oahpahanoahppa, didaktihkka

opetussuunnitelma oahppaplána, oahppoplána

opetusvelvollisuus oahpahangeatnegasvuohta

opetusväline oahppaneav´vu, oahpponeav´vu

opinnot (pl.) lohkamat (pl.), oahppu

opinnäyte oahppočájánas, oahppobargu

opintojakso oahppooassi

opintolaina oahppoloatna, lohkanloatna

opintolinja oahppolin´njá

opintomatka oahppomátki

opinto-ohjaaja  oahppobagadal´li

opintopiiri oahpporiekkis

opintosuunta oahpposuorgi

opintoviikko oahppovahkku

opintovuosi oahppojahki

opiskelija oahppi, stuđeanta

opiskelija-alennus stuđeantavuoládus

opiskelija-asuntola stuđeantaásodat

opiskelijamäärä stuđeantalohku

opiskella lohkat, stuđeret, oahpu gazzat

opiskelu stuđeren

opiskeluaika stuđerenáigi, oahppoáigi

opisto oahpahat

oppi oahppa; (erit. koulutus)oahppu

oppia  oahppat

oppiaine oahppoávnnas (S), fága (N)

oppiarvo oahppaárvu

oppikirja oahppagirji, oahppogirji

oppilaitos oahppolágádus

oppilas  oahppi; (koululainen)skuvlavázzi, skuvlamánná, skuvllahas, skuvllalaš

oppilasasuntola ásodat (S), internáhtta (N)

oppilasmäärä o(a)hppiid lohku

oppilasneuvosto o(a)hppiidráđđi

oppimateriaali oahppamateriála (S), oahpponeavvut (N)

oppimaton oahppameahttun

oppiminen oahppan; oahppamuš

oppimiskyky oahppanávccat (pl.)

oppimäärä oahppamearri, oahppomearri

oppineisuus oahppu

oppinut ihminen oahppan olmmoš

oppipoika oahpahal´li, oahppagánda

oppitunti oahppadiibmu

oppivainen  oahpalaš, oahppavaš, oahppevaš, oahppil (-is)

oppivaisuus oahpalašvuohta

oppivelvollinen oahppogeatnegas

oppivelvollisuus oahppogeatnegasvuohta

oppositio opposišuvdna

oppositiopuolue opposišuvdnabellodat

optiikka optihkka

optikko optihkkár

optimaalinen optimála, ideála, buoremus vejolaš

optimismi optimisma

optimisti optimista

optimistinen optimisttalaš

optinen optihkalaš

orakas biikaguoppar

oranssi oránša, runta

oras ihtu, šaddoálgu

orava oar´ri

oravanmarja oar´rimuorji

oravarsi (kasvin) biikanađđa

orgaaninen orgánalaš

organisaatio  organisašuvdna

organismi organisma

organisoida organiseret

organisointi organiseren

orgasmi orgásma

ori ore

orja šlávva ~ šláva

orjakauppa šlávvagávpi

orjallinen šlávalaš

orjanlaakeri biikabálbma

orjantappura bastilislátnjá

orjuus šlávvavuohta

orjuuttaa dahkat šlávvan, bidjat šlávvavuhtii

orkesteri orkeasttar

orpo oarbb/is (-es), vánhemahtes (attr.) ~ váhnemahtes (attr.)

orpolapsi oarbbis

orpoutua báhcit oarbbisin, oarbašuvvat, oarbbistuvvat

orsi  holga

ortodoksi ortodoksa

ortodoksinen ortodoksa, ortodokssalaš

ortografia ortografiija

ortografinen ortográfalaš

ortopedia ortopediija

ortopedinen ortopedalaš, ortopediijalaš

orvaskesi liikegiera

orvokki viola

orvokkikasvit (pl.) violašattut (pl.)

osa oassi; kolmeen osaangolmma sadjái ~ oassái, osa kerrallaanosiid mielde, osaksi, osittainoassálagaid

osa-aikainen oasseáigásaš

osa-alue  (asian) oassesuorgi

osaamaton čuorb/i (-bes), máhtuh/eapme (-is) umáht/tu (-os), dáidduh/eapme (-is), dáidemeahttun

osaaminen  máhttin, máhttu, dáidu, gálga

osaava čeahp/pi (-es), máhtolaš, dáiddolaš, fihtolaš, vitm/at (-es), vánt/a (-tas), vánttalaš, vuogálaš, vuohkká/i (-s), gieđalaš

osajoukko oassejoavku

osakas osolaš, oasusoamasteddji

osake oasus

osakeasunto oasusvisti

osakehuoneisto oasuslanjadat

osakeyhtiö oasussearvi

osakkuus osolašvuohta

osakunta stuđeantanašuvdna

osallinen  osolaš, oasálaš, servvolaš

osallistua (johonkin) oassálastit ~ oasástallat ~ oassádallat ~ váldit oasi (masa nu)

osallisuus osolašvuohta, servvolašvuohta

osalta (suhteen) hárrái, oasil (S); tuon asian osaltadien ášši hárrái ~ oasil

osamäärä (mat.) oassemearri

osanen oasáš; tuo on vain osanen siitä asiastadiet lea dušše oasáš dien áššis

osanottaja oassálasti, oasseváldi

osanotto oassálastin, oasseváldin

osapuilleen ks. suunnilleen

osapuoli oassebealli, bealli

osasto  ossodat

osastopäällikkö ossodathoavda

osastosihteeri ossodatčál´li

osasyyllinen oassesivalaš

osata máhttit; (vaivoin) máhtestuvvat

osaton oaseh/eapme (-is)

osavaltio oassestáhta

osinko juogadas ~ juogadus, divideanda

osittaa juogadit

osittain osohahkii, oassálagaid, muhtumassii ~ muhtimassii, muhtun muddui ~ muhtin muddui

osittainen oassálas, oasálaš, oasse-

osmankäämi šlubborássi

osoite  čujuhus, adreas´sa

osoitella  cuoigut

osoitin (kellon tms.) viissár, giehta

osoittaa čujuhit, (näyttää)čájehit, osoittaa mieltäänčájehit miela

osoittaja (mat.) čájeheaddji

osoittautua čájehit iežas

osoitus čájáhus, čájeheapmi; čujuhus, čujuheapmi; duođaštus

ostaa oastit; (vähin erin)oasttašit, oastalit, (tarmokkaasti)oastáladdat, (näyttävästi)oasttestit, bonjastit, gákkastit, ražastit, beaggalit; (yrittää ostaa)oastalit, oastaladdat; (innokas ostamaan)oastálas, oastil (-is)

ostaja oasti

ostattaa oasttihit

ostella oasttašit, oastalit

osto oastin

osto- ja myyntiliike healbbahasgávpi

ostohinta oastinhaddi

ostos oasttus; käydä ostoksilla gávppašit

ostoskeskus gávpeguovddáš

osua deaivat

osuma deaivan; saada osumadeaivvahallat

osuus ossodat, oassi

osuuskauppa ossodatgávpi

osuuskunta ossodatgoddi

osuva  (vastauksesta tms.) deaivil (-is)

otaksua navdit, jurddašit

otalehtivita biikavihti

otattaa válddihit

Otava Dávggát (pl.), Fávnna dávgi

otavalvatti roavajeađjá

ote čárvá; (asiakirjan)válddus, (lainaus)sitahtta

otollinen buorredohkálaš, heivvolaš, vuogas

otollisuus buorredohkálašvuohta

otos čuolddus, čoakkus

otsa gál´lu

otsalihas gál´lodeahkki

otsaluu gál´lodákti

otsaontelo gál´loguovdnji

otsatukka bustu, gál´lovuovttat (pl.)

otsikko bajilčála, bajilčálus

otsoni (kem.) ozovdna; otsonikerrosozovdnageardi

ottaa váldit; o. askellávket, o. haltuunváldit háldui o. mukaansaváldit mielddis, o. hoitaakseenváldit badjelasas, o. huomioonváldit vuhtii ~ lohkui ~ fuopmášupmái,o. vaarin váldit vára,o. kantaaváldit beali, o. kiinniváldit gitta, dohppet, dol´let, o. vastaanváldit vuostái, dustet, o. kuuleviin korviinsaváldit bealljái, o. ryyppyválddestit, o. useita ryyppyjäválddástallat, o. nokkiinsanjunnádit, njunnáduvvat, o. kuvagov´vet, o. selvääváldit čielgasa, o. tukeadorjet, o. väkisinriv´vet, rihpat

ottelu gilvu, gámpa

ottolainaus loatnaváldin

ottolapsi biebmománná, adopterejuv´von mánná

ottopoika biebmobárdni

ottotytär biebmonieida

ottovanhempi biebmovánhen ~ biebmováhnen

oudosti  apmasit

outapaju vuovdesieđga

outo  amas, (omituinen)árte/t (-gis)

ovela gávvil (-is), viehk/is (-es), lovkken (-is)

oveluus gávvilvuohta, viehkisvuohta

ovenkahva uksageavja

ovenseutu (kodassa, sisäpuolella) uski; lähempänä ovea olevauskkit, lähimpänä ovea olevauskkimuš ~ uskkimus, ovelle ~ oveen päinuskkoš; lähempänä oveauskelis, uskeleappos, (vähän lähempänä)uskeleppožis, lähemmäksi oveauskelii, uskelebbui, (vähän lähemmäksi)uskeleppožii, lähempää ovea ohiuskil, (vähän lähempää ohi)uskelačča

ovenseutu (kodassa, ulkopuolella) uvssohat

ovensuu uksanjálbmi; ovensuussauksanjálmmis

ovenvartija uksafákta

ovi (kodassa, laavussa) uvssot

ovi (rakennuksessa) uksa; lähempänä ovea olevauvssat, lähimpänä ovea olevauvssamuš ~ uvssamus; lähempänä oveauksalis, uksaleappos, (vähän lähempänä) uksalebbožis, uksalaččas, lähemmäksi oveauksalii, uksalebbui, (vähän lähemmäksi)uksalebbožii, uksalažžii, lähempää ovea ohiuksal, (vähän lähempää ohi)uksalačča

oviaukko uksaráigi; ovesta sisään ja ulosuksaráigge sisa ja olggos

ovikello uksabiel´lu

ovimatto gámasihkastat

ovipieli uksabealis

ovipuoli (kodassa) uvssobealli; oven puolellauvssobealde, oven puolelleuvssobeallai, oven puolta uvssobeale

ovipuoli (kodassa) uvssobealli; ovipuolellauvssobealde, ovipuolelleuvssobeallai, oven puolta uvssobeale

ovipää (kodassa) uvssogeahči; ovipäässäuvssogeahčen, ovipäähänuvssogeahčai, ovipään kauttauvssogeaže

ovulaatio ovulašuvdna

P

paaduttaa buoššudit, garradit

paahde goarddáhat, goardda

paahtaa (jotakin) goardit; (vähin erin) goarddašit, (nopeasti, vähän)goarddestit

paahtava goardi, boaldi

paahtoleipä goarddaláibi

paakku čoaltu, doahkki, limpu, ruohpá, spoatni; (jäätä)čuokkar, (lunta) čahki

paakkuinen čoalttas (-), čolt/ui (-os), doahkká/i (-s), ruohppá/i, spoadná/i (-s)

paakkuuntua čoaltuluvvat, čoalttagit, doahkkut, spoatnut, spoatnaluvvat

paalu čuolda, stoalpu

paaluttaa čuldet, stolpet

paanne  aškkas

paantaa aškkastit, bávtat

paapoa (sylissään) biepmadit

paapuuri (laivassa) gurutbordi

paarit (pl.) guoddinmuorat (pl.)

paarma boaru, lávžžu, lávžá

paasto  borakeahttáivuohta, fástu

paastota fástudit

paatsama bodnjemiestta

paatua buoššuduvvat, buoššut

paavi poava

padota buođđut

paeta báhtarit, gárgidit, lovpet

paha  (herkkä suuttumaan) bah/á (-ás), baháslunddot, suhttes (-is), suhteš (-is), vašán (-is), vaš´šá/i (-s), boark/a (-kas), moar´rá/i (-s), fáhkka/t (-dis); (naisesta)buošan (-is), buoš/ši (-es)

paha (tilanteesta tms.)hea/dju (-jos), fuo/tni (-nes), vear´rá/i (-s)

pahamaineinen bahábeakkálmas

pahanhajuinen guohca, bahča, seavdda, luvnnja

pahanilmanlintu  guoržžu, gorremaš, goarrámaš, guorbá, guorbban, goartoloddi, goartu, skuordná

pahankurinen  hilb/at (-es), baháguren (-is)

pahanlaatuinen bahálunddot

pahanmakuinen bahča, guohca, suvrr/is (-a), rihča, civzza, goast/tis (-e-)

pahansuopa vear´rá/i (-s), bahánalat, bahánihkkán (-is), bahájuonalaš, olmmošmeahttun, suohpáh/eapme (-is), árvvoh/eapme (-is), birolaš

pahantahtoinen  bahádáhtolaš

pahantekijä  bahádahkki

pahanteko bahádahku, vearredahku

pahasti, pahoin  bahás, bahuid; oli pahasti loukkaantunutlei bahuid roasmmohuvvan

pahastua  eaddut, hedjosit, vearránit, njunnádit; helposti pahastuvaeaddil (-is), pahastunuteattas (-is); (toisilleen)ettodit

pahasuinen njálbmá/i (-s)

pahe bahádáhpi

paheellinen bahádábálaš

paheksua unohastalit, atnit heivemeahttumin

pahemmin bahábut, vear´rábut

pahempi bahát, vear´rát

pahennus vearránus

pahentaa heajudit, vearidit

pahentua bahánit, bahonit, vearránit

pahentua bahonit

pahin bahámus, vear´rámus

pahka báhkki

pahkakuppi guksi

pahoinpidellä  illastit

pahoinpitely illasteapmi

pahoinvointi il´áveadjin

paholainen neavri, biro, sáhtán, truol´la, riehtis, birovuoras, vuoras, oinnolaš, čoarveáddjá, čoarvvat

pahta (kallioseinämä)  bákti, stiika

pahus bahákas, bahálaš, bahánihkkán, truol´la, neavgalat, neavri, neavsku, doantá, fánen, fánten, ruožža, bánnahaš, skárba, skárben

pahuus  bahávuohta, bahodat

pahvi kartoŋga, bábir

pahvinen kartoŋga-, báber-, kartoŋggas, báhpáris ráhkaduv´von

paikalla báikki alde

paikalleen sadjosii, sadjái

paikallinen báikkálaš

paikallisjärjestö báikkálaš organisašuvdna

paikallissija (kiel.) lokálakásus

paikallistaa (paikantaa) lokaliseret

paikannimi báikenamma

paikata duogŋat; (esim. sukkaa)duogŋat, bársat, stohppádit, stohppet; (nahkaesinettä)njallut, čuoggut, (venettä)dáidnádit, láhčit, (ahkiota, nahkakenkää, nutukasta)gieggat, gieggadit, solgat, solgádit, sollat, (verkkoa)čiktit

paikka báiki, sadji

paikka (esim. nahkaesineessä) duokŋas

paikkailla duokŋadit

paikkakunta báiki, báikegoddi

paikkakuntalainen báikegoddelaš, báikegotteolmmoš, báikkálaš

paikkalintu dálveloddi

paikkalippu báikebileahtta

paikkansapitävä doal´levaš

paikkauslanka čivttaárpu ~ čivttasárpu

paikoitellen  báikkuid, báikkohagaid

paikoittainen báikkolaš

pailakka  (opettamaton, edellisvuonna kuohittu urosporo) spáillit

paimen (karjapaimen) oapmegeahčči

paimen (poropaimen) guođoheaddji, geahčči, reainnár (R)

paimen (rel.) báimman

paimenkoira geahččobeana

paimenmatara stuorramáđir

paimennus geahčču, reaidnu; minun poroni ovat hänen paimennuksessaanmu bohccot leat su geahčus

paimennusvuoro guođohanvuorru

paimentaa (poroja) geahččat, guođohit, reainnidit (R); siiddastallat

paimentamaton (vars. poroista) veaiddalis (attr.) ~veaittalis (attr.);antaa (porojen) olla paimentamattomanaveaiddalastit ~ veaittalastit

paimentamattomana (vars. poroista) veaiddalassii ~ veaittalassii

paimentaminen guođoheapmi, reaidnu (R)

paimentolainen nomáda; (poropaimentolainen)boazosápmelaš, badjeolmmoš

paimentolaiskota badjegoahti

paimentolaisporonhoito  badjedilli

painaa (kirjoja) prentet, reanttidit, deaddilit

painaa (kädellä) deaddit; (äkkiä)deaddilit, (painella)deattašit

painaa (olla jonkin painoinen) deaddit; alkaa painaa enemmänlossut, saada jokin painamaan enemmänlossudit

painajainen deattán; nähdä painajaisiadeddot, deddohallat, čáráhallat, čáráhuddat

painaltaa, pinkoa čuoskut, bindut, boalddihit, attihit, njaccuhit

painanne rokkádat, gobádat

painattaa (kirjoja) deaddilahttit, prentehit

painautua deaddásit, deaddašuvvat

painava  loss/at (-a) ~ lo/ssat (-s´ses); tehdä painavammaksilosidit, tulla painavammaksilossut, pitää jotakin liian painavana losášit

painavampi  losit

painavin  losimus

painavuus lossatvuohta

paine deaddu, deatta

paineilma deattaáibmu

painella deattašit

paini heaibun, fággádallan

painia heaibut, fággádallat, fákkáhallat; ruveta painimaanheaibbáskit, heaibugoahtit

painija heaibu, fággádeaddji

painiskella fággádallat

paino deaddu, lossodat, lossatvuohta

painoindeksi deaddoindeaksa

painoinen losu, lossosaš (attr.); ne ovat yhŧä painaviadat leat ovtta losu

painokirjain prentenbustávva

painokivi (verkossa) buddu, gikta, lieksa

painollinen (kiel.) dettolaš

painonhallinta deaddohálddašeapmi

painopiste deaddočuokkis

painos prentehus, preanttus, deattus

painostaa vuortnohit, deaddit, áŧestit, áhtestit

painostus deaddu, deattáhus

painoton (kiel.) deattoh/eapme (-is)

painottaa (korostaa) deattuhit, deattastit

painottaa (verkko) buddet, giktet, giktadit

painotuote preantagálvu

painotus (korostus) deattuhus, deattuheapmi

painovapaus prentenfriddjavuohta

painovirhe prentenmeattáhus

painovoima lossodatfápmu

painua (rakennuksesta) njahkat, litnjat

paise buogu

paiskata šlivget, seaivalit (ks. heittää)

paistaa (auringosta) báitit; (jonkin verran)báittašit, (kovasti)goardit

paistaa (pannussa) bassit, biđđit, steiket

paistaa (pannussa, tulella) bassit; (nopeasti, vähän)basistit, (vähin erin)basašit

paistaa (pullaa, leipää) goikadit

paiste goardda, goarddáhat

paisti čoarbbealli

paistinpannu  bán´no, báiste, báistebán´no, steaikabán´no

paistinuuni steikenuvdna

paistinvarras bassinmuorra

paistos steaika

paisua  báisat, bohtanit, bohtat

paita báidi

paitasillaan báidegerddiid

paitsi  earret ~ earet (+ akk.)

paitsio (jalkapallossa) ovdiidoapman

paja  bádji

paju sieđga

pajukasvit (pl.) sieđgašattut (pl.)

pajukko suovka

pajukkoinen sieđgá/i (-s), siđg/ii (-es)

pajulintu rohtovizar, rievssatcizáš

pajunkissa uvdnu

pajunkuoriuute (nahan parkitsemiseksi) ostu; parkita nahkaa pajunkuoriuutteellaostet

pajupilli sieđgačuojanas

pajusirkku hoaš´šacihci

pakahtua (työn paljouteen)hievganit, hálganit

pakana báhkin

pakanallinen báhkinlaš

pakanuus báhkinvuohta

pakara  čoarbbealli

pakastaa galmmihit; (säästä)buolaštit

pakastamo galmmihanvisti

pakaste galbmádat, galmmáhat

pakastekaappi galmmihanskáhppe

pakastelokero galmmihanleađbma

pakastin galmmiheaddji

pakastua galbmot; (säästä) buolaštit

pakata  páhkket; (täyteen)bahkket, spagget, spuŋget

paketoida páhkket

paketti  pakeahtta, páhkka

pakettiauto pakeahttabiila, gálvobiila

pakina (kirjallinen) koseriija

pakinoida koseret

pakka bunta; (kortteja)páhkka, stoahkka

pakkanen  buolaš; pakkasellabuolašin, pakkasessabuollašis

pakkasaste galbmaceahkki, galbmagráđđa, buolašceahkki, buolašgráđđa

pakkashuuru rusta

pakkasilma buolaš

pakkasneste buolašgolggus

pakkassumu rusta

pakkaus páhkka, páhkken

pakko bággu

pakkohuutokauppa bággovuovdin, baggočuorvvasgávpi

pakkolaitos bággolágádus, bággoinstitušuvdna

pakkolasku heahteseaivun

pakkoloma bággoluopmu

pakkoperintä bággobearran

pako báhtareapmi, gárgideapmi, gárgádus; pakoonbáhtui, báhtarussii, paossabáđus, báhtarusas

pakoilla báhtaraddat, garvvašit

pakokaasu bázahusgássa

pakokauhu panihkka

pakolainen báhtareaddji

pakollinen bákkolaš; (kurssista tms.)geatnegahtton

pakomatka báhtaranmátki; pakomatkallebáhtarussii

pakoon  báhtarussii, báhtui

pakopaikka báhtaranbáiki

pakoputki bázahusbohcci

pakosalle báhtarussii

pakote (pol.) bággenvuohki, bággehus, sankšuvdna

pakottaa bágget, bákkuhit, ádjit, nágget; joutua pakotetuksibággehallat

pakottaa (särkeä) bávččastit, vearkat, várkat, seargat, luoddut, botnjat, čárvut, čuoggut

paksu (litteistä esineistä)as´sá/i (-s); (pyöreistä esineistä, lumesta)ga/ssat (-ssa); (nesteestä)

paksuhko gassalágan

paksuin (litteistä esineistä)as´sámus; (pyöreistä esineistä, lumesta)gasimus

paksuinen (litteistä esineistä) asu, assosaš (attr.)

paksuinen (pyöreistä esineistä) gasu, gassosaš (attr.)

paksukainen, pullukka buoiddat, buoiddesdiŋga; miehestäjarfi, jargi, naisestasturci, sturcediŋga

paksumpi (litteistä esineistä)as´sát; (pyöreistä esineistä, lumesta)gasit

paksusuoli gassačoalli

paksutukkainen vuoktá/i (-s), vukt/ii (-es); hän on ikäisekseen hyvin paksutukkainenson lea agi ektui hui vuoktái

paksuuntua (litteistä esineistä)assut; (pyöreistä esineistä, lumesta)gassut; (nesteestä)suohkut

paksuus (litteän esineen)assodat; (pyöreän esineen, lumen)gassodat

pala  bihttá, bin´ná, biehkki (R); (kappale)stuhkka, (muru)moallu, (katkaistu)lahkki, (leikattu)časkkis, sneaida, vajahas

palaa buollit; (liekehtien, loimuten)njuoršut, njuovžut, njivžut, njivddardit, šloavvat, loahcat, loazaidit, (kipunoiden, rätisten) gargit, garggistit, ruossut, (sihisten)šnjivvat, šnjivaidit, (huonosti)skuotnjat, skuonjaidit, skitnjat, skinjaidit; ruveta palamaanbuol´lát

palaa hiljalleen buolašit

palaa nopeasti buollilit

palaa vähän buolestit

palaminen buollin

palanen bihttá, bin´ná

palapeli  bihttáspeallu

palasokerit (pl.) bihttásohkkarat (pl.), tableahttasohkkarat (pl.), tableahtat (pl.)

palata máhccat, boahtit ruovttoluotta, moaddut (R)

palatsi šloahtta

palaute máhcahat; sai runokokoelmastaan hyvää palautettaoaččui diktačoakkáldagastis buori máhcahaga

palauttaa máhcahit

palautus máhcaheapmi, máhcahus

palava buol´li

palelematon bivvil (-is)

palelevainen (adj.) gollolas, gološ (-is), bivuh/eapme (-is), galmmeš (-is), gánas (-is), goa/tnas (-dne-), gorremaš, oar/tnjas (-dnje-), oar/dnji (-tnjes)

palelevainen (subst.) gáneš, gátni, goadni, oardnji, gorremaš, galbmagáhkkor (ks. vilukissa)

palella goallut; alkaa palellagoal´lát, čoskkiidit

palelluttaa (jokin kehonosa) suvččagahttit; hän palellutti korvansason suvččagahtii beljiidis, sus suvččagedje bealjit

paleltua galbmot; (kehonosasta)suvččagit

paleltuma suvččageapmi

palho (bot.) sahkonađđa, nađus

palikka guppol, gáppol

paliskunta bálggus, bálges, orohat (N), čearru (R)

paljas (maasta) bálj/is (-es), jalg/at (-es), muorah/eapme (-is)

paljassiemeniset (pl.) báljessiepmanšattut (pl.)

paljassilmu álásurbi

paljastaa (esim. salaisuus) iktit

paljastua (maasta tms.)báljagit, (esim. ilkiteosta)gávnnahallat, (paljastua lumen alta)bievlat, (esim. salaisuudesta)iktot

palje, palkeet (pl.) vuos´su

paljoksua ološit

paljolti buori muddui

paljon ollu ~ olu, eatnat, dievva; melko paljon, melkoisestimealgat

paljonkaan  báljo, olus

paljoruokainen  vuovdá/i (-s), boreš (-is), borastuhkes, runzá/i (-s), runz/ui (-os)

paljous olluvuohta, eatnatvuohta, hivvodat

palkankorotus bálkábajádus, bálkálasáhus

palkanmaksaja bálkámáksi

palkanmaksu bálkámáksin

palkanpidätys bálkávearrogeassin

palkata  bálkáhit

palkaton bálkkáh/eahpe (-is)

palkia bálgat; (pitkään)bálggadit

palkimahelle (poroilla) bálggádat

palkinen bálggus, bálges, orohat (N), čearru (R)

palkinto bálkkašupmi; (esim. arpajaisissa)vuoitu

palkita bálkkašit

palkka bálká

palkkaluokka bálkáceahkki

palkkasoturi bálkásoalddát, láigosoalddát

palkkataso bálkádássi

palkkatili bálkákontu

palkkatodistus bálkáduođaštus

palkkatulo bálkádienas

palkkaus bálkáheapmi

palkki bielka

palkkio  máksu, bálká, bálkkašupmi

palko bađvi

palkokasvi bađvešaddu

palle buddestat

pallea vuoivvasnjárčá

palleroporonjäkälä diehppejeagil

palli reŋko, vuollegis beaŋka

pallinaama duorši

pallistaa buddet

pallo spábba; leikkiä pallollaspáppastallat

palloilla spáppastallat

pallonivel spábbalađas

pallonpuolisko spábbabealli

pallopeli spáppastallan

pallopäävalas gál´lofális

pallotella spáppastallat

pallovatsa (lapsesta, vasasta jne.) rivzi

pallovatsainen (lapsesta, vasasta jne.) rivz/zas (-e-); tulla pallovatsaikseksirivzzagit, seistä jossakin pallovatsaisena rivzát

palmikko  bárggáldat

palmikoida  bárgidit

palmu bálbmamuorra

palmunoksa bálbma

palmusunnuntai bálbmasotnabeaivi

paloalue (vanha) buollán, roavvi

paloasema čáskadanstašuvdna

paloauto čáskadanbiila

palohaava buollánhávvi

palohälytin buollinjuman

paloitella smáv´vet

paloitella (teuras) ruvjet

palokunta čáskadangoddi

palokärki ruovddagas, gieraš, stuorračáihni

palomies čáskadeaddji

palonarka buleš (-is)

palovaara roavvi, buollán

palovaroitin suovvanjurggon

paloviina buol´leviidni, buollánviidni, (puhekielessä)sorta, garraset sorta, cizášmielki, čottalávttadas, čottadoidinčáhci

palpakko hávggarássi

palsa (mätäs) balsa

palsa (puu) bálsá

palsamoida balsameret

palsamätäs balsa

palsta (lehdessä) spálta, čuolda (ks. metsäpalsta)

palttina beallemas, liidni

palttua (ruveta pelkäämään, tulla varovaiseksi) báltut, spárkat

paluu máhccan

paluulippu máhccanbileahtta

paluumatka máhccan, ruovttomátki

palvata suovastit

palvauttaa suovastuhttit

palvelija bálvaleaddji, bálvá; biigá, reaŋga

palvelijatar biigá

palvella  bálvalit; reŋgot, biigot

palvelu  bálvaleapmi; (tarjolla oleva)bálvalus, fálaldat

palveluaika bálvalanáigi

palveluelinkeino bálvalanealáhus

palvelus bálvalus

palvelutalo bálvalanviessu, fuolahusdállu (N)

palviliha suovasbiergu

palvoa (rel.) bálvalit, bálvvuštit

palvoja bálvaleaddji

palvonta bálvaleapmi, bálvalus, bálvvus

palvospaikka (rel.) bálvvosbáiki

pamahdella  bávkit, beaškit

pamahtaa  bávkkihit, beaškkihit

pamaus bávkkiheapmi, bávkkanas

pamautella  bávkkuhit, beaškkuhit

pamauttaa  bávkalit, beaškalit

paneeli panela, pánel

paneloida panelastit, pánelastit

panetella  bostalit, bostit, bánahallat, sealggobealsárdnut, čáhpahit, duolvadit ~ njeaidit soapmása gutni ~ beaggima

panettelu bostaleapmi, sealggobealsárdnun

paneutua (johonkin asiaan) vuojulduvvat, vuodjut

paniikki panihkka

paniikkihäiriö panihkkaváddu

panimo vuollabijahat

panka bággi

pankinjohtaja báŋkohoavda

pankki báŋku

pankkiautomaatti báŋkoautomáhtta

pankkiiri bankiira

pankkikirja báŋkogirji

pankkinumero báŋkonummir

pankkirosvo báŋkorosvu

pankkiryöstö báŋkorievideapmi

pankkitalletus báŋkoduohčču, báŋkoseastu

pankkitarkastus báŋkodárkkisteapmi

pankkitili báŋkokontu

pankkitunnus báŋkodovddaldat

panna bidjat

panna (kirkonkirous) bán´na

pannahinen (lievä kirosana) bánnahaš

pannu bán´no, steikenbán´no, báistebán´no, báiste, báistu

pannuhuone liggenlatnja

pannukakku bán´nogáhkku

pannulappu bán´noláhppo

pannullinen bánno dievva

panos ládda; (pelissä)bijus, (korttipelissä)seahtta

panos (osuus johonkin) bijus

panostaa  láddet

panssari pánsár

panssarivaunu pánsárvovdna

pantata bántet

panteismi panteisma

panttaus bánten

pantteri pánter

pantti bánta

panttivanki bántafáŋga

papana  (esim. porolla) gágir

papanoida gágirdit

paperi bábir ~ bábur (R)

paperikone bábermašiidna

paperilappu báberláhppo, báberlihppo, báberbihttá

paperiliitin cikcehat

paperipussi báberseahkka

paperiraha báberruhta, seđel, seattal

paperirulla báberrul´la

paperitehdas báberfabrihkka

paperoida bábirdit

papinkauhtana báhpagákti

papinvirka báhpavirgi

pappi báhppa

pappila báhppal (S), báhpagárdin (N)

papu báhpu

papukaija páhpegoijá

paraati paráda

parafiini parafiidna

parahtaa bárggádit

parakki baráhkka, bráhkka (N)

parallelismi parallelisma

parametri paramehter

paraneminen buorráneapmi, dearvvasmuvvan

parannus (rel.) buorádus, moriidus, morráneapmi, jorgalus, botnjalus, birrabotnjalus, genddomuš

parantaa (trad.) buoridit, dálkkodit, dálkut, dálkkastit, doaktáruššat, guvhlláruššat, buoskáruššat

parantaa haava  (lääkkeestä) savvit

parantaa haavaa savihit

parantaja (trad.) buorideaddji, buriiddahkki, dálkkodeaddji, guvhllár, buoskár

parantola sanatoria, dikšunviessu

parantua buorránit

parantumaton buorránmeahttun, buoritmeahttun

paras buoremus, áđamus

paratiisi paradiisa, paradiijás

pareittain páraid mielde, párralagaid

paremmin buorebut, áđabut

paremminkin baicce, buoret, ovdal juo

parempi buoret, áđat; vähän parempibuorebuš, áđabuš

parhaillaan bárrásiin, bárrásis, bárrahis, aiddo

parhaiten buoremusat

pari párra; (jollekin)bealli, eri paria (kengistä tms.)beallalagaid, (toistensa parit)beležat (pl.)

pari (lukumäärästä) moadde; pari ihmistämoattis, pari kertaamoddii

pariin (adv., postp.) sisa, ollái, párrii

parikymmentä moaddelogi; parisenkymmentämoattelogi, siellä oli parisenkymmentä poroa doppe ledje moattelogi bohccot

parila bárral

parillinen páralaš

parillinen luku (mat.) párralohku

paripuoli  (sukka, lapanen)beallalas

parisataa moaddečuođi; parisensataamoattečuođi

parisen sullii moadde; sinne on parisen kilometriädohko lea sullii moadde kilomehtera

pariskunta párragoddi

parissa siste, olis, páras

paristo báhtter

pariteetti pariteahtta ~ paritehta

paritella (jatkaa sukua) kopuleret

pariton párah/eapme (-is); bealallas

pariton luku (mat.) leaskalohku

parittain páraid mielde

parituhatta moaddeduhát

pariutua párraluvvat

parivaljakko guovttegeasus

pariviikkoinen moattevahkkosaš

parjata cielahit, bealkkehit, soaibmat, šluččuhit

parjaus šluččuhus

parka  duotna, rávki, riehpu, stáhkkár, hejoš

parkita (nahkaa) bárket; (pajunkuoriuutteella)ostet

parkita (vuotaa) leiret

parkki bárka; (pajunkuori)ostu

parkkinahka (poron) sisti

parkkivesi ostučáhci

parku bárggas

parkua veanzut, bárgut

parlamentti parlameanta

parodia parodiija

paroni báron

parrakas skávžá/i (-s)

parranajo ráhken

parranajokone ráhkenmašiidna

parrasvalo lávdečuovga

parroittua skávžut

parsa aspárggus

parsi (navetassa) hiŋggal

parsia stohppádit, stohppet, bársat

parsinneula stohppennállu, stohppanállu

parta seamu, skávžá; ajaa partaaráhket

partahylje jiegis ~ jiehkis

partanaava lahppu

partaterä ráhkendearri

partaveitsi ráhkenniibi, ráhkaniibi

partikkeli (kiel.) partihkal

partio patrul´la

partioida patrulleret

partiolainen iskár, časkár, speidár

partioliike iskárlihkadus

partisiippi (kiel.) partisihppa

partitiivi (kiel.) partitiiva

parturi ráhkejeaddji

parveilla čomistit, čomastit, gihpostallat, gihpostit, gihppudit, fárrudaddat, gubistit, gubastit, johtalit fárrolagaid

parvi (kaloja)oaivádat, spier´ru; (lintuja) moahti, doahkki

parvi (kirkossa) lokta

parvilintu moahteloddi

parvittain dohkiid dohkiid

paska (vulg.) baika (ks. uloste; kakka)

paskantaa (vulg.) baikit (ks. ulostaa; kakata)

passi pás´sa

passiivi  (kiel.) passiiva

passiivinen (saamaton, toimeton) passiivvalaš

pastilli pastil´la (S), dropsa (N)

pastori pástor

pasuuna báson

pata ruitu, báhti; pata kattilaa soimaaruitu ruittu giektá

pata (pelikorteissa) spáđđá, spáhti

patarumpu ruitotrumbu

pateettinen patehtalaš

patentti pateanta

patinoitua (kuparista) giibmut, giimmagit

patja (itämurteissa) bolsttar; (länsimurteissa)guoddá

pato  buođđu

patoaminen  dulvadeapmi

patopukki buođđoreŋko, oarjjuolgi

patoutua  buđđosit, buđđosuvvat, báddat

patruuna patrovdna, ládda

patruunapesä láddabeassi

patsas  bázzi, govvabázzi

patteri  báhtter

patti (ihossa) jieska; (hevosella)báhtte

pauhata (esim. merestä) márrat, máraidit, báffat, báfaidit, báfidit

pauhu  (pauhina) márra, báffa

pauke bávkkas, beaškkas

paukku bávkkanas

paukkua bávkit, beaškit

paukkupakkanen mirkkobuolaš, ruosti buolaš

paukuttaa bávkkuhit, beaškkuhit

paula (nutukassa) vuotta; paulanutukasgiesaldatnuvttot, giessannuvttot

paula (verkossa) reašmi; yläpaulabadjebealli, alapaulavuollebealli

pauloitella (verkkoa) moarddašit

pauloittaa  (verkkoa) moardit

pauloitus (verkon) moardda

pauloituslanka moarddaárpu

paunetti girdnomeardi, gárdemeardi

pedagogi pedagoga

pedagogiikka pedagogihkka

pedagoginen pedagogalaš

pehmentynyt kala šlinzi

pehmentää (pinnaltaan)litnudit; (sisältä)dipmadit, dibmet

pehmetä (kalasta, liian pitkään verkossa) njuohcat, šlinzzagit; helposti pehmenevänjuohcalas, njuohcci (-s); siika on helposti pehmenevä kalačuovza lea njuohcalas guolli

pehmetä (pinnaltaan)litnut, linásmuvvat; (äkkiä) linihit

pehmetä (sisältä) dipmat; (äkkiä)dimihit

pehmeys linisvuohta, dimisvuohta

pehmeä (pinnaltaan)li/nis (-tna); (sisältä)di/mis (-pma)

pehmeä (poronnahasta, kankaasta) mievkk/is (-es)

pehmeäluminen luotkk/us (-os), luotkko-

pehmike dimádas, doavdnji, linádas

pehmittää (hakkaamalla) cábmit ~ cápmit

pehmo (software) dipmagálvu

pehmoinen (esim. kankaasta, nahasta, ihosta) li/nis (-tna)

pehmustaa litnudit

peikko stállu

peilaus speadjalastin

peili speajal

peilikuva speajalgovva

peilityyni vuodjagoalk/i (-kes)

peilityyni (subst.) vuodjagoalki

peippo beibboš

peite (vuoteessa)govččas, tehppen, teahppa (N); (ahkion)guđju

peitellä (jollakin)gávččadit; (asiaa)čiegadit

peitinhöyhen govččasdolgi

peitinkarva govččasguolga

peitto (vuoteessa) govččas, tehppen, teahppa (N); peitossagokčagasas, gokčasis, peittoongokčagassii, gokčašii

peittyvä ominaisuus jávki iešvuohta

peittyä gokčasit, gokčašuvvat, gokčot; (hiekkaan)jávvásit, jáv´vot, čávdot ~ šávdot, čávdásit ~ šávdásit, (lumeen)jovgot, borgot, muhttot

peittää gokčat; (hiekkaan, lumeen)jávistit, čávdit ~ šávdit

pekoni beikon

pelastaa gádjut, gádjalit; beastit (rel.)

pelastaja gáddju; beasti (rel.)

pelastua gádjašuvvat, gáddjot

pelastus gáddjojupmi, gádjalus; bestojupmi (rel.)

pelastusarmeija  beastinarmea

pelastusliivit  (pl.) gádjunliiva, govdunliiva

pelastustyö gádjunbargu

pelata (esim. korttia)speallat; jalkapalloačiekčat spáppa, lentopalloadoaškut spáppa, pesäpalloačaskit spáppa, käsipalloasuohpput spáppa, koripalloakorespáppastallat, jääkiekkoajiekŋaskearrostallat

peli speallu

pelikaani pelikána

pelikortti spealla

pelisääntö speallannjuolggadus

pelkkä dušše, aivve, čabu

pelko ballu

pelkuri baleš, árggan, árggar, árggesdiŋga, njoammelhiitta

pelkuruus balešvuohta, árgivuohta

pelkästään dušše, aivve, aivvefal

pellava beallemas

pellavakangas liidni

pelle  hearvadahkki

pellonraivaus belden

pelokas  baleš (-is), ballalas, bal´levaš, árg/i (-ges), soaiggas

pelote  balddonas, balddus, gavdnja, gavnnjastat

pelotella  balddáhallat, baldalit, hirpmahit

peloton  baluh/eapme (-is), jál/lu (-os), duostil (-is), dusteš (-is), roahkka/t (-dis), čoaskačoalat

pelottaa häntä pelottaa son ballá, son lea balus

pelottaa (pois) baldit, gavdnjet, gavdnjalit, gavnnjastit

pelottava (paikasta)gáppus, ruojus, goalus; (tapahtumasta, asiasta)balahahtti, balddihahtti, balddonas, suorggahahtti, suorggatlaš, surgehahtti, soaiggus

pelti spel´le

peltiseppä spel´lerávdi

pelto bealdu

peltoala bealdoviidodat

peltohanhikki bealdosuorbmarássi

peltohatikka  bealdobittal

peltohiiri niitosáhpán

peltokaali bealdogálla

peltokanankaali bealdofiski

peltokorte bealdohoaš´ša, gálvagorddet, sávzzarássi

peltolemmikki bealdovajálgeahtesnásti

peltomatara bealdomáđir

peltomyyrä bealdosáhpán

pelto-ohdake  bealdobiššan

pelto-orvokki bealdoviola

peltopillike bealdobuoiddamas

peltopyy bealdobakku

peltopähkämö bealdospiinneruohtas

peltoretikka bealdorettet

peltosauramo bealdočehpor

peltosirkku bealdocihci

peltovalvatti bealdojeađjá

peltovillakko bealdospiinnut

peltovirvilä bealdosáhpal

peluri speal´li

pelästyttää  baldit, balddihit, suorggahit, surgehit; (jotakuta haamuilla, kummitusjutuilla) ráibmat

pelästyä  (jotakin) bal´lát (mas nu), soddiluvvat

pelätä  (jotakin) ballat (mas nu)

penaali penála

pengermä steal´li

penikka čivga; (koiran)vielppis

penikoida  čivgat

peninkulma beanagullan ~ beanatgullan, miila

peninkulmakaupalla miilaviissaid

penis ks. siitin

penisilliini penisilliidna

penkka báŋka

penkki  beaŋka

penkoa  boltut, borvet, moivet, skurbat, skuorgat

penni ben´ne; ei pennin penniäii buollán ben´nege

pensaikko suovka, miestagat (pl.)

pensas miestta

pensasaita miesttaáidi

pensasangervo guorcerássi

pensasirkkalintu miesttašur´ri

pensaskanerva miesttalivdnju

pensaskerttu miesttavizar

pensassirkku gárdecihci

pensastasku miesttaskilki

penseä gážžár (-is), juvd/u (-dos), ustitmeahttun, ráhkismeahttun

penska čivga, dear´ri, divri, dihkki, buoska, juŋká (mask.), juŋkor (mask.), nieidalihtor (fem.), nieidasahpal (fem.)

pensseli ks. sivellin

penätä bivdduhit, goardit, ánuhit, ginuhit

perata (marjoja) rensket

perata (rikkaruohoja kasvimaasta) hilsket

perata  ks.suolia, suolistaa

perehdyttää (joku johonkin) oahpásmuhttit (soapmása masa nu)

perehtymätön oahpismeahttun

perehtyä (johonkin)oahpásmuvvat (masa nu)

peremmäksi maŋŋelii, maŋŋelebbui, (vähän)maŋŋelažžii; (asumuksessa)boaš´šolii, boaš´šolebbui, (vähän)boaš´šolažžii

perempi siskkit, maŋit; (asumuksessa)boaššut

perempänä maŋŋelis, maŋŋeleappos; (vähän)maŋŋelaččas

perempänä (asumuksessa) boaš´šolis, boaš´šoleappos, (vähän)boaš´šolaččas

perfekti (kiel.) perfeakta

perhe bearaš, veahka (R)

perhe-eläke bearašealáhat

perhe-elämä bearašeallin

perheenjäsen bearašlahttu

perheenäiti eadneolmmoš

perhekunta bearatgoddi, bearragoddi, gázzi, joavku

perheneuvola bearašráv´ven

perhepäivähoito bearašbeaivedikšu

perhesopu stobudilli

perheyritys bearašfitnodat

perho (viehe)dolgevuogga

perhonen beaiveloddi, beaivelottáš

periaate prinsihppa, vuođđojurdda

periaatteellinen prinsihpalaš, vuođđojurddalaš

perijä árbejeaddji, árbbolaš

perikato roahppi; joutua perikatoonroahppánit

perikunta árbegoddi

perillinen  árbbolaš

perimä genotiipa

perimätieto  árbediehtu, tradišuvdna

perin áibbas, hui; perin tavallistahui dábálaš

perin pohjin, perin juurin vuđolaččat

perinne  árbevierru, tradišuvdna

perinnöllinen árbejuvvon, árbe-, árbbálaš, genetihkalaš

perinnöllinen sairaus  árbedávda, bearri, sogadávda

perinnöllisyys  árbbálašvuohta, genetihkalašvuohta

perinnönjako  árbejuohku, árbejuohkin

perinnöttömyys árbbehisvuohta

perinnötön árbbeh/eapme (-is)

perinteinen  árbevirolaš

perintä bearran, mávssiheapmi

perintö  árbi

perintökaari árbegeavli

perintölaki árbeláhka

perintömaa árbeeana(n)

perintöomaisuus árbeopmodat

perintöosa árbeoassi

perintötekijä árbedahkki, gena

perintövero árbevearru

perisynti goaŧŧosuddu, goahtosuddu, árbesuddu

periytyä árbašuvvat

periä  árbet

periä  (maksu) bearrat

perjantai bearjadat; perjantainabearjadaga

perkele beargalat

permanto guolbi, láhtti

permikkä (kodassa) bearpmet

perna dáđvi

pernarutto (med.) dáđvesonahat, dáđvevihki

persamus (housuissa) hiitta

perse (vulg.) bahta; perseelleenbađalassii

persikka persihkka

persilja persilljá

perso  (erit. johonkin ruokaan) váibmil (-is); tulla persommaksiváimmálmuvvat

personifikaatio personifikašuvdna

persoona persovdna

persoonallinen persovnnalaš

persoonallisuus persovnnalašvuohta

persoonapronomini (kiel.) persovdnapronomen

persoonaton persovnnah/eapme (-is)

perspektiivi perspektiiva, geahččanguovlu

perua (esim. osallistuminen) šluhttet

peruke (ongessa) duorgu, siibma

perukka boaittobeale báiki; (lahden tms.)bahta

peruna buđet, botehtos, bohtás

perunajauho buđetbulvarat (pl.)

perunalaatikko buđetkás´sa

perunalaatikko (ruokalaji) buđetfoarbma

perunamuusi buđetnjuvddus

perunannosto buđetgaikun

perunanvarsi buđetgálla

perunapelto buđetbealdu

perunasalaatti buđetsaláhtta

perunkirjoitus árbečáliheapmi

perusarvo vuođđoárvu

perusasia vuođđoáš´ši

perusedellytys vuođđoeaktu

peruselinkeino vuođđoealáhus

perusinvestointi vuođđoinvesteren

perusjako vuođđojuohku

peruskallio vuođđobákti, vuođđogál´li

peruskirja vuođđogirji

peruskorjaus vuođđodivvun, remonta; tehdä peruskorjausordnet, divodit, remontet

peruskoulu vuođđoskuvla

peruskoulutus vuođđoskuvlejupmi

peruskurssi vuođđogursa

perusluku vuođđolohku

perusluonne vuođđoluondu

perusmuoto vuođđohápmi

perusmäärä vuođđomearri

perussana vuođđosátni

perussointu vuođđočuojus

perussolukko vuođđoseallat (pl.)

perussävel (mus.) vuođđonuohtta

perussääntö vuođđonjuolggadus

perusta vuođđu

perustaa vuođđudit, ásahit

perustaajuus vuođđodávjodat

perustaja vuođđudeaddji

perustamiskirja vuođđudangirji

perustamiskokous vuođđudančoahkkin

perustarve vuođđodárbu

peruste  ágga, argumeanta, vuođus, vuođuštus ~ vuođustus, sivva, cuohkki

perusteella vuođul, jelgii (R); sopimuksen perusteellasoahpamuša vuođul ~ jelgii

perusteellinen vuđolaš

perusteellisesti vuđolaččat

perusteeton vuođoh/eapme (-is) vuođuh/eapme (-is); perusteeton vaatimusvuođohis gáibádus

perustehtävä vuođđobargu

perustehtävä vuođđodoaibma

perustella ákkastallat, vuođuštit, vuođuštallat, vuođđudallat, argumenteret

perustelu ákkastallan, vuođuštus ~ vuođustus, ágga

perustua (johonkin) vuođđuduvvat (masa nu); mihin tämä perustuu?mii lea dán vuođđun?, masa dát vuođđuduvvá?

perustus vuođđu

perustuslaillinen vuođđolágalaš, konstitutionála

perustuslaki vuođđoláhka

perustuslakivaliokunta vuođđoláhkaváljagoddi

perustutkinto vuođđodutkkus

perusvalmius vuođđodáidu

perusväittämä (aksiooma) vuođđocealkka

perusyksikkö vuođđoovttadat

peruukki dahkuvuovttat (pl), peruhkka, peruvka

peruuttaa (autoa tms.)murddihit, (esim. osallistuminen)šluhttet, (lausunto tms.)geassit eret

peruutus (ajoneuvon)murddiheapmi, (esim. osallistumisen)šluhtten, (lausunnon tms.)eretgeassin

peruutusnäppäin (tietok.) murddihanboallu

peruutusvaihde murdinmolssa

perä (asumuksessa) boaš´šu; perälläboaššus, perälleboš´šui, perempänäboaššolis, boaššoleappos, peremmäksiboaššolis, boaššolebbui

peräaukko  bahtaráigi

peräevä maŋŋeveaksi, čoallegeašveaksi

-peräinen -vulggolaš, -vulgosaš, -vuolggalaš; esim. tuliperäinendollavulggolaš

peräisin eret; mistä olet peräisin?gos don leat eret?

peräkaari (veneessä)maŋŋerággu; (ahkiossa)maŋŋefierra

peräkkäin  maŋŋálagaid; aivan peräkkäin maŋŋemaŋŋálagaid

peräkkäinen maŋŋálas

peräkärry gálvojor´ri, goallosjor´ri

perälauta (reessä, ahkiossa tms.) bahtaliehkku, liehkku

peräluukku maŋŋeluŋka

perämies (laivassa) stivrejeaddji

perämoottori fanasmohtor

peränpitäjä (ryhmässä, tokassa) maŋuš

peräpaino (esim. veneessä) maŋŋedeaddu; peräpainossamaŋŋedeattus

peräpenkki maŋŋebeaŋka

peräpohja (veneessä, paljas kaarenväli perä- ja pohjateljon välissä) maŋŋesies´si

peräpuikko bahtabuiku

peräpukama bahtabuogu

peräpuoli maŋábealli; peräpuolellamaŋábealde, peräpuolellemaŋábeallai, peräpuolelta, peräpuoltamaŋábeale

peräpää maŋágeahči; peräpäässämaŋágeahčen, peräpäähänmaŋágeahčai, peräpään kauttamaŋágeaže

peräseinä maŋŋeseaidni, boaš´šoseaidni

peräsin (ohjain) stivrran, válla

perässä maŋis; perässänimu maŋis, hänen perässäänsu maŋis

perässähiihtäjä (myötäilijä) cecce; tuo perässähiihtäjä oli tietenkin valmis seuraamaan häntädiet cecce lei dieđusge gearggus čuovvulit su

perästäpäin  maŋil

peräsuoli bahtačoalli

peräteljo (veneen takaosassa, pohjalla) maŋŋedilljá; peräteljonkaarimaŋŋedilljárággu

peräti ollásii, olles; oli siellä peräti viisi päiväälei doppe olles vihtta jándora

perätilassa oleva ruovtto-; perätilassa oleva sikiöruovttománná, perätilassa oleva vasikka ~vasa ruovttogálbi, ruovttomiessi

perätuhto (veneessä istumiseen) uhcadiljáš

perätä jearahit, vuorjat

perävaunu maŋŋevovdna, heaŋgár (N)

perään maŋŋái; peräänimu maŋŋái, hänen peräänsäsu maŋŋái

peräänantamaton gil´lil (-is), nággár (-is), ceaggá/i (-s)

perääntyä murdilit, geassádit

pesaista bassalit

pesemätön basakeahtes (attr.)

pesettää basahit

peseytyä basadit

pesijä bas´si

pesiä bes´set

peski  beaska; (kulunut)muoddá

peski (karvakulu) skoar´remuoddá; (kulua karvakuluksi, peskistä)muoddáluvvat, skoarragit

pessimisti pessimista

pessimistinen pessimisttalaš

pestata (johonkin toimeen) bestet, vervet, bálkáhit

pestä bassat; pestä pyykkiä, pyykätä bassaladdat

pesu  bassan; pani paitansa pesuunbijai báiddi bassalussii

pesuaine bassanávnnas, basas

pesuallas bassanlihtti, bassanálddis

pesue  beasuš, beassádat, beassadas

pesuhuone basadanlatnja

pesukone bassaladdanmašiidna

pesula basahat, bassaladdanrusttet

pesunkestävä (kuv.) albma, duohta, buiga, sieiva, eakti; hän on pesunkestävä norjalainenson lea sieiva dáža

pesuriepu basaldat

pesutupa bassaladdanlatnja

pesuvati bassanfáhtta, skoavit

pesye beasuš, beassádat, beassadas

pesä beassi

pesäke goahti

pesäkolo beasseguovdnji

pesäpallo (pelinä)spábbačaskin; (pallo)časkinspábba

pesäpallomaila roadda

petata (vuode) láhčit

peti oađđensadji

petikaveri seaŋgaguoibmi; (vulg)buoskunskihpár

petivaatteet (pl) gávnnit (pl.), oađđádagat (pl.)

petkuttaa beahttit, njihtat, mánnat, dájuhit, lumpet, lum´met, buiját, jukset, geassit njunis

petkutus beahttin, njihtan, dájuheapmi, lumpen, lum´men

petoeläin  boraspire, spire, návdi, beahtu, bánálaš, riktá

petokala boraguolli

petolintu gazzaloddi, boraloddi

petollinen behtolaš, njihtalas

petopunkki  borašir´rá

petos beahtus, beahttu

pettu guolmmas; kiskoa pettua, kuolmustaaguolmmastit

pettuleipä guolmmasláibi

petturi behtolaš olmmoš

pettuvelli guolmmasmálli

pettymys beahttašupmi

pettyä behttot, beahttašuvvat

pettämätön beahttemeahttun

pettää beahttit; tulla petetyksibehttot, joutua (jonkun) pettämäksibeahtahallat (soapmásii)

petäjä beahci, háika

peukalo bealgi

peukaloida (vilpillisin aikein) duohtadit, giehtaguššat

peukaloinen bealgeloddi

peukalokyyti bealgesáhttu; matkustaa peukalokyydilläjohtit belggiin, liftet (N)

peukalokyytiläinen bealgesáhtolaš, liftejeaddji (N)

peukuttaa bealgguhit

peura goddi

peurakorva (merkitsemätön poro) geažotbeallji, goddebeallji

peurakuoppa godderoggi, ráhporoggi

peuranpyynti goddebivdu

peuranpyyntiaitaus (vuomen) vuopman

peuranvirna gottesáhpal

peuravasa (merkitsemätön poronvasa) goddemiessi

piakkoin farggabáliid

pian  fargga ~ farga

pianisti pianista

piano piáno

pidellä doaladit

pidemmästi  guhkibut

pidempi guhkit; vähän pidempiguhkebuš

pidennys guhkideapmi

pidennyttää guhkkudit

pidentyä guhkkut

pidentää guhkidit

pidetty (suosittu) bivnnu/t (-his)

pidot (pl.) guos´semállásat (pl.), doalut (pl.), meassut (pl.), keasttat (pl.)

pidätellä doaladit, doalahallat, caggat, goahcat

pidättyvä várrugas, moderáhtta

pidättää váldit gitta, aresteret; joutua pidätetyksiválddáhallat, váldot

pidätys gittaváldin, aresteren

pidätysporo (viimeinen poro raidossa rinnettä laskeutuessa) čoanohas

piehtaroida fieradit, jorrat, jorggáhallat, bálkestallat, bálkestahttalit

piekana boaimmáš, biehkan

pieksu bieksu, riehttegáma

pieksää  cábmit, huškut, náhkkádit, sealgádit, čorbmat, čiekčat; (tulla piestyksi)cápmáhallat~huškkohallat ~ čorpmahallat ~ čievččahallat (soapmásii)

pienehkö smávvalágan

pieneliö smávvaealán

pienempi uhcit, unnit, smávit

pienennellä uhcádallat, unnádallat

pienennys uhcideapmi, unnideapmi, uhcádus, unnádus

pienentyä uhccut, un´nut, smávvut, bin´nut (R), šaddat uhcibun ~ unnibun

pienentäminen uhcideapmi, unnideapmi

pienentää uhcidit, uhccudit, unnidit, un´nudit, smávvudit, binnudit (R), dahkat uhcibun ~ unnibun; yrittää pienentääuhcádallat, unnádallat

pienhiukkanen smávvapartihkal

pieni uhc/ci (-a), u/n´ni (-nna), smáv/is (-va); binna (attr.), bánna (attr.), binnabánna (attr.); pitää liian pienenäuhcášit, unnášit, pienestä pitäenuhccivuođa ~ un´nivuođa rájes

pienikokoinen (esineestä) šiehttil (-is)

pienin uhcimus, unnimus, smávimus

pieninenäinen njunih/eapme (-is)

pieniraajainen (eläimestä) ruovjjeh/eapme (-is)

pienisarvinen čoarvveh/eapme (-is)

pienisilmäinen (verkosta) bask/i (-kes)

pienivatsainen čoavjjeh/eapme (-is)

pieniä smáv´vet, smávvut; (lihaa)cáhpat, (halkoja)luoddut

pienlentokone smávvagirdi

piennar (pellon) bealdoravda

piennisäkäs smávvanjiččehas

pienoiskivääri sálon, sálonbis´su

pienoiskokoinen miniatyrasturrosaš

pienoismalli smávvamál´le, uhcamál´le, unnamál´le, miniatyra, modeal´la

pienokainen uhcahaš, unnoraš, uhcamánáš, unnamánáš

pienryhmä smávvajoavku

pientilallinen smávvadálolaš

pientuotanto, pienimuotoinen tuotanto smávvilbuvttadeapmi

pienuus uhccivuohta, uhccodat, un´nivuohta, un´nodat

pienviljelijä smávvadálolaš

pieraista busket

pierrä buoskut

pieru buoska

piha, pihamaa šillju; šallju (R)

pihahtaa, sihahtaa suođihit

pihapiiri šilljobiras

pihaporo šiljohas

piharakennus olgovisti

piharatamo govdalasta, šilljolasta

pihasaunio jámešbátni

pihatähtimö šilljohilsku

pihdata  (kitsastella) hánástallat, hánohallat, coaccástallat, cuhcit, divastallat, sniiggáruššat, giinnahit

pihdit (pl.) basttat (pl.), táŋggat (pl.)

pihi ks. kitsas 

pihinä, sihinä  šuđđa

pihistä, sihistä šuđđat, šuđaidit

pihistää dohppet, livkalit, njávkkastit, njámastit

pihiys hánisvuohta

pihka gáhčči

pihlaja skáhpi

pihtailla ks. pihdata

pihvi bif´fa

pii (haravassa)bátni

piika  biigá; palvella piikanabiigot, biigostallat

piikikäs biiká/i (-s)

piikitellä skuhččet, skuožurdit, skurbat, skudnet, čuoggut (ks. härnätä)

piikivi didnu

piikkari (kenkä)biikagáma

piikki biika

piikkihai hoahkka

piikkijuuri biikaruohtas

piikkijäkälä nállojeagil

piikkilanka biikasreaŋga

piikkilanka-aita biikaáidi

piikkinahkainen biikanáhkat

piikkinen biiká/i (-s), biik/ii (-es)

piikkisarvi (porosta) biikačoarvi, buikočoarvi

piikkisika biikaspiidni

piikoa  biigot

piileskellä čiehkádallat

piilevä didnodeappu

piilo čiehká; piilo-čiegus-

piilokuva čiegusgovva

piilomainonta čiegusmáinnusteapmi

piiloon čihkosii, čiehkagassii

piilopaikka čiehkásadji

piilossa čihkosis, čiehkagasas

piilotella čiegadit

piilottaa čiehkat

piiloutua  čiehkádit

piilovaikutus čiegusváikkuheapmi

piimiä (maidosta) lohppet

piimä loahppi, loahppemielki, bipmi, suvrulanmielki

piina  biidnu

piinaantua  biidnašuvvat, giksašuvvat

piinallinen givssálaš, giksá/i (-s)

piinata  biinnidit

piintyä  cieggat

piipata (antaa äänimerkki) biipet

piipittää  bihčut, spitnjut, bitnjut; (linnuista)civkit, civkkuhit

piipitys bihčun, spitnjun, bitnjun; (linnuista)civkin, civkkas

piippu biipu; polttaa piippuabiippostallat

piipunpesä biipobeassi

piipunpolttaja biippostal´li

piipunpuhdistin biiposággi, biiposkurbban, skárbban

piipunvarsi biipoveardi, biipoleagga

piiputella, piipustella biippostallat

piira, kivipiira (linnuilla) birrán ~birráš

piirakka piroga, muorjegáhkku

piiri bire, birradat; piiriin ollái, piirissäolis

piiri (mat.) birramihttu

piirihallinto guovlluhálddahus

piirileikki seaibbástallan

piirittää birastahttit

piironki skuf´faskáhppe

piirre sárggus, iešvuohki

piirrellä sárggodit, tevdnedit, tevdnedaddat

piirros sárgun, sárggus, tevnnet

piirto sáhcu, cáhču

piirturi sárggon

piirtää sárgut, tevdnet; (nopeasti)sárget, sárgulit, tevdnestit

piirtää (viiva) sáhcut, cáhcut

piirustus sárgun, sárggus, tevdnen

piirustustunti (koulussa) sárgundiibmu

piisami bisámroahttu

piisata (riittää)bistit, juoksut, reahkkát, leat doarvái

piisi biise, sámeuvdna, dáhkki (S)

piiska spihčá, spižá, roaiská, roaisku, roaiskkan, roiskkon, skárba

piiskata  (esim. mattoja) spihččet, ruoskidit (R)

piiskata (rangaistukseksi) ris´set, durget, addit duorggaid ~roaiskkaid ~ spižáid; joutua (jonkun) risuttamaksiris´sehallat (soapmásii)

piiskausteline savdnjinholga

piiskuttaa  (hiirestä)cihrrat, cihraidit, (linnusta)civkit, civkkuhit

piiskutus (hiiren)cihrran, cihraideapmi, (linnun)civkin, civkkas, civkkuheapmi

piispa bismá

piispanistuin bismmástuollu

piitata beroštit, velehit

piitimensaame biŧonsámegiella

piitimensaamelainen biŧonsápmi

piittaamaton berošmeahttun, skiluh/eapme (-is), háreh/eapme (-is)

piittaamattomuus berošmeahttunvuohta, skiluhisvuohta, hárehisvuohta

pikaistua stravdnjaluvvat

pikajuna johtilis toga

pikakirje hoahpporeive

pikakirjoittaja stenográfa

pikakirjoitus stenografiija

pikakäynti (jossakin)finadeapmi, finiheapmi, mannaleapmi; (jonkun luona)čáŋadeapmi, guovlladeapmi, coggaleapmi

pikalinja (liikenteessä) hoahpporuvtto

pikalähetti hoahppoáirras

pikapuhelu hoahppočuojahastin, hoahpporiŋgesteapmi

pikari cearki, gearra

pikaruoka hoahppobiebmu

pikemmin farggabut

pikemminkin  baicce, buoret, ovdal juo; hän on pikemminkin saamaton kuin laiskason lea ovdal juo sealggeheapme go láiki

piki rávrabihkka

pikimmin farggamusat, farggamustá, jođánepmosit

pikkuaivot (pl.) uhcavuoigŋašat (pl.), unnavuoigŋašat (pl.)

pikkuasia smávvaáš´ši, bás áššáš

pikkuauto  (henkilöauto) smávvabiila

pikkuhiljaa vehážiid, uhccánaččaid, un´nánaččaid, smávvážit, gulul

pikkuinen uhc/ci (-a), u/n´ni (-nna)

pikkuisen vehá, veháš

pikkujoutsen  deagganjukča, uhcanjukča

pikkukajava skier´ru; lintuinfluenssaan menehtyi paljon pikkukajavialoddeinfluensá gottii dievva skierruid

pikkukala smávvilguolli; nuotassa oli sekä pikkukaloja että vonkaleitanuohtis ledje sihke smávvilguolit ja stuorahat

pikkukaupunki smávvagávpot

pikkukenkä vuollegis gáma, skuovva

pikkukuovi guškkástat

pikkukäpylintu guossabáhcatloddi

pikkulapsi  uhcamánná, unnamánná, mánáš, bás mánáš; pikkulapsesta lähtienuhccivuođa, un´nivuođa rájes

pikkulaukku ruhtarássi, bursarássi

pikkulehdokki davvelieksi

pikkuleinikki deagganoarsa

pikkuleipä uhcagáhkoš, smierrogáhkoš

pikkulepakko deagganáhkkesoadji

pikkulepinkäinen deaggaskirri

pikkulintu cizáš, uhcalottáš, unnalottáš

pikkulohi (tintti) diddi

pikkulokki deaggagáiru

pikkumainen uhcamielalaš

pikkumatara deaggamáđir

pikkumyrskypääsky deaggastoarbmaspálfu

pikkunieriä skiddu

pikkupalpakko deaggahávggarássi

pikkupensaskerttu čalbmevizar

pikkupeto smávvanávdi

pikkupoika uhcagánddaš, unnagánddaš, jeavdi (R), bártnáš, bán´ne, bárehuoš, bojá, bocce

pikkuporot (pl.) (kermikät ja vaatimet vasoineen) smávvilbohccot (pl.)

pikkuporvari smávvaborggár

pikkuserkku (miespuolinen)nuppi buolvvas vilbealli, (naispuolinen)nuppi buolvvas oarpmealli

pikkusieppo deaggalivkkár, uhcalivkkár

pikkusirkku deaggacihci, uhcacihci

pikkusirri deaggaviroš, uhcaviroš

pikkusisko uhcaoabbá, unnaoabbá

pikkusormi čelččen, čeŋkkeš

pikkutakki jáhkka, geavla, treddjo (N)

pikkutiira deaggadirru

pikkutikka deaggačáihni

pikkutylli deaggabuvvedat, uhcabuvvedat

pikkutyttö nieiddaš

pikku-uikku deaggabuokčá

pikkuvarpunen muorracihci

pikkuvarvas čelččen, čeŋkkeš, uhcagaccaš, unnagaccaš

pikkuvauva njuoratmánná

pikkuveli uhcaviellja, unnaviellja

pikkuviha (hist., S) uhcavašši

pila hilbošeapmi

pila (pilaannus) billi; pilallabilis, pilallebillái, mennä pilallemannat billái, billašuvvat

pilaantua  billašuvvat; (sieltä täältä)billašuddat

pilaileva  spivkkár (-is), skálžžár (-is), spilžžár (-is), kliissár (-is), leaiká/i (-s), leikes (-is)

pilailija spivkkár, leaikkastal´li, skálka, skeijár, hearvadahkki, kliissár

pilailla spivkošit, spivket, leaikkastallat, leaikkastit, leikošit, kliiset, skálžžáruššat, skálkkastit, skálkošit, skálkkastallat

pilakuva karikatuvra

pilari bázzi, čuolda

pilata  bilidit, billistit; pilata mainegutni njeaidit

pilkahdella oidnostallat, givdnjut, givnnjardit

pilkahtaa oidnostit, givnnjihit, givnnjádit

pilkallinen bilkár (-is)

pilkata bilkidit, bilkáruššat, bilkošit, spoahttat, návrruhit

pilkka bilku; pitää pilkkanaatnit bilkun

pilkkaaja bilkideaddji, bilkár

pilkkaaminen bilkideapmi

pilkkanimi bilkonamma

pilkkasana bilkosátni

pilkkasiipi skoarra

pilkki bilka, giehtaváđđu, váđđu

pilkkiminen bilken, jiekŋaoaggun

pilkkiä bilket, jieŋa alde oaggut

pilkkoa (puita) luoddut

pilkkopimeä bihkkase/avdnjat (-vdjnes)

pilkku (karvoituksessa) dielku, dávli

pilkku (välimerkki) rihkku

pilkkukuume dielkodávda

pilkullinen dilk/ui (-os), dávlá/i (-s)

pillahtaa itkuun čir´rot

pilleri tabeahtta

pilli  njurgganas

pillu (vulg.) ks. emätin

pilttuu (tallissa) hiŋgal

pilvetön  jalahas, jealahas; tulla pilvetön sääjalahastit, jealahastit, jal´let

pilvi balva; mennä pilveenbalvet

pilvinen balvá/i (-s), balv/ii (-es), balva-; pilvisen harmaamoskk/as (-u-)

pilvinen sää balvadálki, balvvádat, obbadálki, moskkudálki

pilvistyä balvet, obbet, ciehkut, dahkat obbadálkki, geassit obbasii, moskkosmuvvat, dahkat moskkudálkki

pimennys sevnnjodeapmi

pimentyä, pimetä sevnnjodit; (äkkiä)seavnnjihit

pimentää sevnnjodahttit; (lamppua, ikkunaa jne.) seavnnjahit

pimeys (tietämättömyys, sivistymättömyys) seavdnjatvuohta

pimeä se/avdnjat (-vdnjes) ~ seavdnja/t (-dis); näkyä pimeänäseavdnját, pitää jotakin liian pimeänäseavnnjášit

pimeä sää seavnnjádat

pimeä, pimeys seavdnjat, seavdnjadas, seavdnjatvuohta; pimeälläseavdnjadin, joutua pimeän yllättämäksisevnnjoduvvat

pinaatti spináhtta

pingviini pingviidna

pinkaista  viehkalit, čusket, binddastit, boalddáldahttit, rožoldahttit, njivžžastit, njalddestit; pinkaista perään viehkalahttit, viegaldahttit

pinkka látna, guhpa, hoavga, leadji

pinkoa čuoskut, bindut, njaldit, attildit, njaccuhit, guoikkuhit

pinnanmuoto bajildushápmi

pinne vuor´rádus ~ vuorrádus, gulbmár, váttes dilli; joutua tämän tästä pinteeseenvuor´rástuddat

pinnistellä viccástallat, viccadit

pino látna, guhpa, hoavga, leadji

pinota bardit ~ bordit, lánet, láhttet; (polttopuita, lautoja)rámpet, guhppet, stáhpalastit

pinsetit (pl.) pinseahtat (pl.), cikcemat (pl.)

pinta (yläpuoli)aláš, (ulkopuoli)olggoš, (päällyspuoli)bajildus, bajáš, bajoš; (nesteen, lumen, ihon, esineen)giera, (nesteen)oaivi, nousta pintaangovddiidit

pinta-ala viidodat, areála (N)

pintajännitys (fys.) gieragealddus

pintakudos bajildusgođus

pintalauta biddi, gidni

pintavesi bajildusčáhci

pinttyä cieggat

piparjuuri bihpporruohtas

piparkakku bihpporgáhkku

piparminttu bihpporminta

pipo buncegahpir, ul´logahpir

pippeli ks. kikkeli

pippuri bihppor

pirahtaa čuojihit, skilihit

piristyä virkkosmuvvat, arvvosmuvvat

piristää virkkosmahttit, arvvosmahttit

pirkkalainen birkelaš

pirskahtaa riškkihit

pirskottaa  riškkuhit

pirstale moallu; pirstaleiksicuovkkas, moallun

pirstoutua cuovkanit, mollanit, moallanit

pirteä virk/ui (-os), virk/u (-kos), arvvo/t (-his), ealas (-is), ealaskas, eleš (-is); (ikäisekseen)heavskkálaš, heavská/i (-s)

pirtti (huone)stohpu, orrunlatnja; (yksinkertainen oleilupaikka)barta, gámpá (S), hyhtta (N)

pirtu sriita

piru biro, vuoras, riehtis

piruilla birostit

pirullinen birolaš, vear´rá/i (-s)

pirullisuus birolašvuohta

pirusti biroláhkai, biro ládje; siellä oli pirusti itikoitadoppe lei biroláhkai divri

pisama čáihmi, čáihni, čáđbmi

pisara  goaikkanas; sadepisaraarvečalbmi

pisimmin guhkimusat

pisimpään guhkimus, guhkimusat

pisin guhkimus

piski ráhkká

pissa cis´sa

pissapoika (autossa)biilacirggon

pissata cis´sat

piste čuokkis

pistel (korvamerkissä) sárggis, sárggaldat

pistellä čuoggut, čukkodit

pistemäärä čuokkesmearri

pistin (ase) čukkon

pistiäinen čukkon, čoarvevievssis

pistooli pistovla

pistorasia cogganskáhppu, čuggenskáhppu

pistos čuggestat

pistämätön birgetmeahttun

pistävänhajuinen (kärpästä, ketusta) seavdda; tulla pistävänhajuiseksiseavddagit

pistäytyä (jossain, jonkun luona)finadit, finihit, guovlladit, čáŋadit, coggalit, ealašit

pistää čugget, (useita kertoja)čuoggut, čukkodit; (ampiaisesta, paarmasta)báhčit, (muusta hyönteisestä)gáskit, joutua ampiaisen pistämäksibáhččot vieksái; pistää (johonkin)bidjat ~ nahkehit ~ coggat (gosa nu)

pistää (kivusta) vuoisat, (jatkuvasti)vuoissadit, (äkkiä) vuoissádit, vuoissihit

pistää neulalla sákkastit

pitaalinen spihtálaš

pitelemätön eastatmeahttun

pitempi guhkit

pitempään guhkit, guhkibut

pitkin (ympäriinsä)miehtá, pitkin lattiaamiehtá láhtti, (myöten)mielde, -ráigge, -rái

pitkittäin guhkkodahkii, miehtut

pitkospuut (pl.) rovvi

pitkulainen  guhkedáleš, guhkolaš

pitkä guhk/ki (-es); yhtä pitkätovtta guhku, pitää jotakin liian pitkänäguhkášit

pitkäaikainen  guhkesáigásaš, guhkálaš, guhkálmas, guhkesáigge-

pitkähelmainen healbmá/i (-s)

pitkäikäinen ahkká/i (-s), guhkesagat; (esineistä)bistil (-is)

pitkäjalkainen guhkesjuolggat, juolgá/i (-s)

pitkäkalloinen guhkesoaivvat

pitkäkarvainen guhkesguolggat

pitkäkoipi (ihmisestä) stávru

pitkäkorvainen guhkesbealjat

pitkäksi aikaa guhkkásii, guhkes áigái

pitkälehtikihokki šođbačurolasta

pitkälehtivita guhkesvihti

pitkälle guhkás

pitkällinen guhkálaš, guhkálmas, guhkilmas

pitkällä guhkkin

pitkälti buori muddui, buorre mealgadii

pitkämatkalainen guhkemátkkálaš

pitkämielinen guhkesmielalaš, gierdavaš

pitkänhuiskea (ihmisestä) stávrras (-)

pitkänomainen guhkedáleš, guhkolaš

pitkänäköinen guhkásoaidnil (-is)

pitkäperjantai guhkesbearjadat

pitkäsiima liidna; pyytää pitkälläsiimallaliinnastallat

pitkästi guhket~guhkit; selitti pitkästičilgii guhket

pitkästyttävä dolkadahtti, váibadahtti, suivvastuhtti

pitkästyttää dolkadit, váibadit, suivvastuhttit

pitkästyä dolkat, denet, diellat, gievdat, váibat, váivvástuvvat, givssástuvvat, dolkkástuvvat, suivvastuvvat, duššástuvvat

pitkäsääri (ihmisestä tai eläimestä) ránči

pitkäsäärinen (ja hontelo) ránč/čas (-e-); olla jossakin pitkäsäärisenäránčát, tulla pitkäsääriseksiránččagit, kulkea pitkäsäärisenäránčut

pitkätukkainen guhkesvuovttat

pitkävartinen (esim. saappaasta)guhkesleakkat; (esim. kirveestä)guhkesnađat

pitkäveteinen dolkadahtti, ahki/t (-dis), suivvastuhtti

pitkävihainen guhkesvašálaš, soažžumeahttun, doažžumeahttun

pitkään guhká

pito atnu, doallu, geavaheapmi, geavahus

pitoisuus doallu

pitovaatteet (pl.) atnubiktasat (pl.)

pitsi (naisenlakissa) speallavearka

pituinen guhku, guhkkosaš (attr.); viiden sylen pituinen suopunkiviđa sala guhkkosaš suohpan, suopunki on viiden sylen pituinensuohpan lea vihtta sala guhku

pituus guhkkodat

pituusaste (geogr.) guhkkodatgráđđa

pituushyppy guhkásnjuiken, guhkkodatnjuiken

pituuspiiri (geogr.) guhkkodatgierdu

pituussuuntaan guhkkodahkii, miehtut

pitäjä suohkan, gielda

pitäjäneuvos (S) suohkanráđđi

pitää atnit, doallat; (mod.)galgat, fertet, ber´ret, seahtit; (jostakin, jostakusta)liikot (+ ill.), (jonakin)atnit (+ ess.), (kiinni)doallat, (huolta jostakin)atnit fuola (mas nu), (hallussaan)iežas hálddus, duohken, (paikkansa)doallat deaivása, (taloa)dálostallat, (sylissään)biepmadit; pitää hyviä kelejädoallat buriid siivvuid; pitää nuotiotadolastallat; pitää (liian) laiskana, pitkänä, kylmänä jne.láikkášit, guhkášit, galmmašit jna.

plagiaatti plagiáhtta

plagioida plagieret

plagiointi plagieren

plakaatti plakáhtta

planeetta planeahtta ~ planehta

plankton ks. keijusto 

plantaasi plantáša

pluraali (kiel.) plurála, máŋggaidlohku

plus plus

pluskvamperfekti (kiel.) pluskvamperfeakta

podcast podda; podcastatapoddet

poeettinen poehtalaš

poetiikka poetihkka

pohdinta guorahallan

pohja bodni, vuođđu

pohjakerros vuođđogeardi

pohjakoulutus vuođđoskuvlejupmi

pohjalla botnis

pohjallinen (kengän) leastu

pohjanailakki davvesillan

pohjanhorsma rohtohorbmá

pohjankatinlieko idni

pohjankeltalieko várresilvi

pohjankiisla jiekŋačielkkis

pohjanluhtakuusio jealggečoalči

pohjanluhtalemmikki davvevajálgeahtesnásti

pohjanlumme vilgesloppan

pohjannurmikka eamigieddesuoidni

pohjanpaju sieđgaskier´ri

pohjanpalpakko mohtehávggarássi

pohjanrölli bajošávji

pohjansaunio davvečehpor

pohjansilmäruoho davvečalmmon

pohjansinivalvatti jeađjá

pohjansirkku sieđgacihci

pohjantalvikki davvedálvvut

pohjantikka dábálaš čáihni

Pohjantähti Boahjenásti, Boahji, Davvenásti

pohjantähtimö ájahilsku

pohjapiirros vuođđosárgun, vuođđogovva, vuođđoplána

pohjata (kenkää) sollat, solát

pohjateljo (veneessä, irrallinen) luŋka

pohjaton botnih/eapme (-is)

pohjavesi bodnečáhci, eanačáhci, vuođđočáhci

pohje  váhkká

pohjeluu váhkkádákti

pohjemmaksi botnibui, bodnelii

pohjempana botnibus, bodnelis

pohjempana oleva botnit

pohjimmainen botnimus; pohjimmaisenabotnimusas, pohjimmaiseksibotnimussii

pohjoinen davvi; pohjoisessadavvin, pohjoiseendavás, pohjoisesta päindavil

pohjoisempi davit; pohjoisempanadavvelis, davveleappos; pohjoisemmaksidavvelii, davvelebbui

pohjoisin davimus; pohjoisimpanadavimusas, pohjoisimmaksidavimussii

pohjoiskalotti davvikalohtta

Pohjoismaat  Davviriikkat

pohjoismainen davviriikalaš

pohjoisnapa davvipovla

pohjoisosa davvioassi

pohjoispuoli davábealli; pohjoispuolelladavábealde, pohjoispuolelledavábeallai, pohjoispuolitsedavábeale

pohjoispää davágeahči; pohjoispäässädavágeahčen, pohjoispäähändavágeahčai, pohjoispään kauttadavágeaže

pohjoissaame davvisámegiella

pohjoissaamelainen davvisápmelaš, davvisápmi

pohjoistuuli davádat, davvebiegga; tuuli pohjoisestabiekkai davil

pohjukka (jängän, aukion tms.) skuitu

pohtia  suokkardit, suokkardallat, guorahallat, dutkkadit

poika  bárdni, gánda, lunta, bártnáš, bán´ne, bárehuoš, bojá, bocce, boiggá

poikamainen (aikuisesta) gánddalágan; käyttäytyä poikamaisestigándaluddat, gánddastahttit

poikamies  gándaalmmái

poikanen (pikkupoika) gánddaš

poiketa spiehkastit, spiehkkasit; (jossakin)mohkastit, finadit, mannalit

poikittain doar´rás

poikittain, poikki (leikattuna) sneakta

poikittainen doar/is (-es), poikittais-doares-

poikkeama spiehkkaseapmi

poikkeaminen spiehkasteapmi

poikkeava spiehkkaseaddji

poikkeuksellinen spiehkastat-, spiehkastan-

poikkeuksellisesti spiehkastahkan

poikki (esim. joen, tien)rastá; (katkeavasta esineestä)rastá, gaskat; nokka poikki (poromerkistä)gaskat, mennä (esim. tien, joen) poikkirasttildit (+ akk.)

poikkijuovainen lihassolu doaresstábat deahkkeseal´la

poikkikirves (muinainen) vietka

poikkileikkaus rastáčuohpus, rastáčuohpahat

poikkipato rastábuođđu

poikkipiirto rastásárggis

poikkivirtaan doaresčáhcái

poikue beasuš, beassádat, beassadas

poimia (marjoja)murjet; (hilloja)lubmet, láttagahttit (R), (puolukoita)jogŋet, (mustikoita)sar´ret

poimia čoaggit; čoakkildit, boaibmut

poimu (esim. vaatteessa, maaperässä) joaibmi; panna poimuillejoaibmudit

poimuinen joaibmá/i (-s)

poimulehti bađverássi, vuolporássi

poimulla joaimmil

poimuttaa (kangasta, vaatetta) duorrat

poimuttaa (saumaa) guohpat

poimuttua  (esim. saumasta) guohpasit, guohpašuvvat

poimutus guobaldat

poimuuntua (esim. maaperästä) joaibmut, joaimmagit

poimuvuoristo joaibmevárit (pl.)

pointti (asian ydin) poeŋ´ŋa

pois eret; poispäineret guvlui

poismeno (kuolema) eretvádjoleapmi

poissa eret

poissaoleva eretor´ru

poissaolo eretorrun

poissulkeva eretčuoldi

poistaa jávkadit; (esim. rekisteristä)sihkkut

poistua geassádit, vuolgit; (ajasta)eretvádjolit, jápmit

pojannaskali gándabuici, gándabunci, gándabušku

pokaali pokála

pokasaha dávgesahá

polaari  polára

polanne časttas

poliisi boles, poliisa, politiija (N)

poliisiasema bolesstašuvdna

poliisiasia bolesáš´ši

poliisiauto bolesbiila

poliisilaitos boleslágádus

poliisimestari bolesmeašttir

poliisipiiri bolesbire

poliisitarkastaja bolesdárkkisteaddji

poliisitiedotus bolesdieđáhus

poliisitoimi bolesdoaibma

poliisitutkimus bolesdutkamuš

poliisiviranomainen boleseiseváldi

poliitikko politihkkár

poliittinen politihkalaš

poliklinikka poliklinihkka

politiikka politihkka

politikoida politihkket

poljeskella duolmmadit, dulmmodit

poljin duolmman, duolmmastat

polkaista duolmmastit

polkaisu duolmmastat

polkea  duolbmat, duolbmut; (jalkaa)dáncat, joutua poljetuksidulbmot, duolbmašuvvat, joutua (jonkun) polkemaksiduolmmahallat ~ dulmmohallat (soapmásii)

polkka polká

polku bálggis, máđidja, luhppu

polkupyörä sihkkelat (pl.), sihkkel; ajaa polkupyörälläsihkkelastit

polkupyöräilijä sihkkelasti

poloinen rávki, riehpu, duotna

polskahtaa stužihit, borššihit, boršet

polte boalddáhat

poltella boalddašit

poltettava boaldámuš

polttaa boaldit

polttaminen boaldin, boaldámuš

polttiainen boldejaš, cihca, hiđáš

polttiaiseläin boaldálaseal´li

polttoaine boaldámuš

polttohautaus boaldinhávdádus, kremašuvdna, gutnadeapmi, gudnen

polttopiste boaldinčuokkis

polttopuu boaldinmuorra, boaldámuš

polttopuuahkio muorrageres

polttopuukeko soahttu

polttopuupino muorraguhpa

polveileva  moalk/kas (-e-), moalká/i (-s), mohkká/i (-s)

polveilla molkkohallat, mohkohallat, mohkahallat, mohkkasaddat, moalkkardallat

polveutua buolvaduvvat, nállašuvvat

polvi čibbi, buolva (R), (toinen polvi)čipbealle, olla tai kulkea polvillaančippostit, čippostallat, polvillaančipbeliid alde; (sukupolvi)buolva

polvilumpio čibbeskálžu, čibbedákti

polvinivel čibbelađas

polvistua luovdádit, luoitádit čipbeliid ala

polvitaive gáddu, juolgegáddu, juolgegávva

polvitaivejänne gáddosuotna

pommi bomba

pommisuoja bombasuodji

pommittaa bombet, bommehit (S)

pommitus bomben

pomo šeaf´fa; esiintyä pomonašeaffastallat

pompata  (hypähtää) njuiket; (kimmota)galkat, báhccat

pomppia njuikut, njuikkodit; galkkadit, báhcadit

poni pon´ni

ponkaista čel´let, čealádit, njuiket

ponnahduslauta galkanlávdi

ponnahtaa galkat, báhccat

ponnistella  rahčat, ražadit, strevet, bargaladdat, áŋgiruššat, áŋggirdit, ealjuhit, elljet; (eteenpäin huonolla kelillä)sahččit

ponnistelu  rahčan, rahčamuš

ponsi resolušuvdna, cealkámuš

ponsi (bot.) sahkoboallu

pontata spontet

ponteva searalaš, ealjár (-is), barggán (-is), hága (-s), viibmá/i (-s)

pontikka goden, godogeiddo (R)

pontti sponta

ponttihöylä spontaheavval

poppamies noaiddástal´li

populaari populára

populaatio populašuvdna

pora  bovra, nábár, rádna; (kaira) málgor, veivár

porata bohkat, bovret, boret, nábirdit, rádnet; (kairata)málgorastit, veivet

porina duhrra, duhras

porista buljardit; (puurokattilasta)dohrrat, duhrrat, duhraidit, šluppardit

porkkana rušpi, fiskesruohtas, gol´leruohtas

porkkanakemppi rušpešir´rá

pormestari bormeašttir

pornografia pornografiija

pornografinen pornográfalaš

poro boazu; (jonkun hoidossa oleva)geahččoboazu, (opettamaton)uđámat, (naarasporo, vaadin)áldu, (kuohittu)gáskkit, (kuohittu, opettamaton, pailakka)spáillit, (kuohittu, opetettu, härkä)heargi, (täysikasvuinen uros, hirvas)sarvvis, (poro ensimmäisenä talvenaan, kermikkä)čearpmat, (toisena talvenaan, urakka, urosporo)varit, (toisena talvenaan, vuonelo, naarasporo)vuonjal, (kolmantena talvenaan, vuorso, urosporo)vuobirs, (neljäntenä talvenaan, kunteus, urosporo)gottodas, (viidentenä talvenaan, kosatus, urosporo)goasohas, goaisttas, (kuudentena talvenaan maakkana, urosporo)máhkan, máhkanas, (siitä eteenpäin, nimiloppu)nammaláhpat, musta poro, mutsikkimuzet, harmaa poro, suivakkočuoivvat, valkoinen poro, valkko jievja,puhtaanvalkoinen poro, kymppigabba, valkoturpainen poro, kalppinokkagálbbenjunni, valkokylkinen poro, luostakkaluosttat

poroaita  gárdi, áidi

poroelinkeino boazoealáhus

poroelo boazoeallu

poroerotus rátkka, rátkin, bigálus, gárddástallan; erotella porojarátkit, rátkkašit, bigalastit, gárddástallat, gárddástit

poroisäntä boazoisit (S)

porojen kulkujälki (lumessa)jođáhat; (maalla)lođas

porokato boazojápmu, goavvi

porokiiliäinen  čielgeboaru, gurbmáloddi

porokoira boazobeana, badjebeana

porokylä siida; (tunturissa)badjesiida, paimentaa porojaan jonkun kanssa samassa porokylässäsiiddastallat (+ kom.)

porokämppä boazobarta, gámpá (S)

poroluku boazolohku

porometsä boazomeahcci

poromies badjealmmái ~ badjeolmmái, badjelunta

poromies badjealmmái ~ badjeolmmái, boazoalmmái ~ boazoolmmái

poronhaaska  bohccorábbi

poronhoitaja badjeolmmoš, boazodoal´li

poronhoito boazodoallu

poronhoitotyö boazobargu

poronjäkälä bohccojeagil

poronkäristys biđus

poronkäristys biđus, sámesteaika ~ sámesteaikka, steaika ~ steaikka

poronliha bohccobiergu

poronliha bohccobiergu

poronmaito bohccomielki

poronnenäsaivartaja njunneboaru, sávllaloddi

poronomistaja boazoeaiggát

poronruho bohccogorut

porontalja bohccoduollji; (vasan)miessádat, (vaatimen)áldodat

poropaimen boazogeahčči, boazovázzi

poropaimentolaiskota badjegoahti

poropaimentolaisuus badjedilli

poropeukalo gieđahis olmmoš, čoabmi, čoabmegazza, njivlegazza, snuolgagazza, boalbi, boalči

pororaito ráidu

pororeki heargereahka

pororikas boazorikk/is (-es), bozolaš, elolaš, el´l/ui (-os)

porosaamelainen badjesápmelaš, boazosápmelaš, boazosápmi (R);jutava saamelainen johttisápmelaš

porosaamelaisnainen badjenisu

porosaamelaispoika badjebárdni

porosaamelaistalo badjedállu

porosaamelaistyttö badjenieida

porosaamelaisväärti (talollisella) badjeverdde

porosolmu goallosčuolbma

porotalous boazodoallu

porotila boazodállu

porotokka eallu, siida, (pienehkö)čora; oleskella porotokkineen jossainsiiddastallat (+ lok.)

poroton boazoh/eapme (-is)

porottaa (esim. auringosta) goardit

porovaras boazosuola, speadjár, moršá, uradas, njalddán

porovarkaus boazosuolavuohta

porras tráhppa ~ ráhppa

porrasaskelma tráhppabátni ~ ráhppabátni

porraskäytävä tráhppamanahat ~ ráhppamanahat

porrastaa ceahkkálastit

porsaankyljys spinnekoteleahtta

porsaanreikä (kuv.) suotnjanráigi

porsas spiinnečivga

porskahtaa  borššihit

porskauttaa  boršalit

porskua boršut

porskutella  borššuhit

porsliini porsliidna

porstua feaskkir

portaali (tietok.) uvssahat

portaat (pl.) tráhpat (pl.) ~ ráhpat (pl.)

portti poarta, uksa

portto fuorrá

porukalla  ks. yhteistuumin

porukka boavji, gázzi

porukoida verddestallat, olbmástallat

porukointi verddestallan, olbmástallan

porvari borgár

porvarillinen borgárlaš

porvaristo borgárat (pl.), borgárluohkká, borgáriidbealli

posio (asumuksen perä) boaš´šu

positiivi (kiel.) positiiva

positiivinen positiivvalaš

poski muohtu; (korvan vieressä)nierra

poski nierra

poskihammas máttabátni

poskikaari nierrageavli

poskiluu nierradákti

poskiontelo nierraguovdnji

poskiontelotulehdus nierraguovdnjevuolši

poskipää nierračohkka

posliini porsliidna

possu spiinnečivga

posti poasta ~ boasta

postiauto poastabiila

postiennakko poastaovdamáksu

postikortti poastagoarta

postilaatikko poastakás´sa

postilaitos poastalágádus

postimaksu poastamáksu

postimerkkeily filateliija, poastamearkačoaggin

postimerkki poastamearka, frimearka (N)

postinkantaja poastaguoddi

postinumero poastanummir

postiosoite poastačujuhus

postiosoitus poastačujuheapmi

postisiirto poastasirdin

postisiirtotili poastasirdinkontu

postitoimipaikka poastadoaibmabáiki

postitoimisto poastadoaimmahat

postitse poastta mielde

postittaa postet

potea buohcat, skihpat

potenssi (mat.) poteansa

potentiaali (kiel.) potentiála

potilas divššohas, pasienta

potkaista čievččastit

potkia čiekčat

potkiskella čievččadit

potku čievččastat

potkukelkka spárka, čivččor; potkukelkkaillaspárket

potkulauta čiekčanfiel´lu; potkulautaillačiekčanfiellostallat

potkupallo (pelinä)spábbačiekčan; (pallo)čiekčanspábba

potkuri propeal´la

potkuverkko (padossa) joddu

potretti potreahtta

potta  bohttu

pounu bovdna

pouta fiertu, goikedálki; tulla poutafirtet, fierttudit

poutaantua (säästä) firtet; (vähän) firtestit

poutainen fierttos (attr.), fierto-

povari spoavár

povata  spovet

povaus spoava

povi (naisen rinta)čižži; (takissa tms.)ohca; (nuotassa)bahta

povitasku ohcalubma ~ohcalum´ma

predikaatti (kiel.) predikáhtta

predikatiivi (kiel.) predikatiiva

preesens (kiel.) preseansa

prepositio (kiel.) preposišuvdna

presidentinvaali presideantaválga

presidentinvala presideanttaválli

presidentti presideanta

presidenttiehdokas presideantaevttohas

pressu presennet; kattoi heinäsuovan pressullalovddii stávrrá presennegiin

preteriti (kiel.) preterihtta

prikaati (mil.) brigáda

primaari primára

primitiivi primitiiva

prinsessa prinseas´sa, gonagasnieida

prinssi prinsa, gonagasbárdni

priorisoida prioriteret, vuoruhit

probleema problema

problemaattinen problemáhtalaš

problematiikka problematihkka

profeetallinen profehtalaš

profeetta profehta

professori profes´sor

professuuri profesuvra (S, R), profes´soráhta (N)

profiili profiila

profiloida profileret

progressiivinen progressiivvalaš

projekti prošeakta, projeakta

projektori projektor

projisoida projiseret

proletariaatti proletariáhtta

prologi prologa

promille promil´le

pronomini (kiel.) pronomen

pronssi bronsa

pronssikausi bronsaáigi

proomu prám´ma, rábma

proosa prosá, muitalangirjjálašvuohta

proosallinen prosálaš, muitalangirjjálašvuhtii guoskevaš

propaganda propagánda

propelli propeal´la

prosentti proseanta

prosenttiluku proseantalohku

prosenttiyksikkö proseantaovttadat

prosentuaalinen prosentuálalaš

prosessi proseas´sa

prosessori (tietok.) proses´sor, doaimmár

proteesi protesa, dahkulahttu

proteiini proteiidna

protestantti (rel.) protestánta

protestanttinen (rel.) protestánttalaš

protesti proteasta

protestoida protesteret

protoni (fys.) protovdna

provinssi provinsa

prässätä pres´set

Psalmit (Raamatun) Sálmmaid girji

pseudonyymi pseudonyma

psoriasis gahčahagat (pl.), gáittát (pl.)

psykiatri psykiáhter

psykiatria psykiatriija

psykiatrinen psykiátralaš

psykologi psykologa

psykologia psykologiija

psykologinen psykologalaš

psykosomaattinen psykosomáhtalaš

psykoterapeutti psykoterapevta

psykoterapia psykoterapiija

psyykkinen psykihkalaš, psyhkalaš

pudas nuorri

pudistaa savdnjit, šluvgit

pudistella (itseään)savnnjašit

pudota gahččat, goaikkehit ~goaikkihit; (varresta tai kiinnikkeistään; jään, hangen läpi)čalgat, (housuista)nallasit, (reunan yli)fierralit, (sarvista)gahččat

pudotella gahčahallat

pudotella (esim. lunta katolta) šávgut, šávgguhit

pudottaa  gahčahit

pudottaa (esim. lunta kadolta) šávgalit; (esim. kerralla paljon lunta katolta) šávget

puhallin njurgganas

puhallus bosanas, bosádeapmi

puhaltaa bossut, bosodit; bosádit, bosastit, bossulit

puhdas buht/is (-es), ráinnas; (silkka, sekoittumaton)čielg/gas (-a), sieiva (attr.), tämä on puhdasta kultaadát lea sieiva gol´li

puhdasoppinut buhtesoahpalaš, ortodoksa

puhdistaa buhtistit, ráidnet, čorget; (poistaa roskat poimituista marjoista) rensket

puhdistua buhtásmuvvat, ráidnašuvvat, čorggodit

puhe (puhuminen)hállan, hupman, sárdnun, hoalla (R); (jostakin)hupmu, sáhka; (valmisteltu puhe)sáhka, sáhkavuorru, sárdni; jonkun puheillasoapmása ságain, jonkun puheillesoapmása ságaide

puheenaihe fáddá

puheenjohtaja ságadoal´li, sátnejođiheaddji

puheenvuoro sáhkavuorru, sátnevuorru

puhekieli  hállangiella, hupmangiella

puhekyvytön gielah/eapme (-is)

puhelias hál´lá/i (-s), hubmá/i (-s), sárdná/i (-s); (muiden asioista)hállalas

puhelimitse telefovnna bokte

puhelin telefovdna

puhelinilmoitus telefonalmmuhus

puhelinkoppi telefonkioska

puhelinluettelo telefongirji

puhelinnumero telefonnummir

puhelinyhteys telefonoktavuohta

puhella háladit, humadit, humeštit, ságastit, árvaladdat

puheopetus hállanoahpahus

puhetaito retorihkka; hállanmáhttu, hállandáidu, hupmanmáhttu, hupmandáidu

puhevalta sátnefápmu

puhevika njuovččalahkásteapmi, boalbasuddan, uhcagielagašvuohta, unnagielagašvuohta

puhevikainen njuovččalahkásteaddji, boalbasuddi, uhcagielagaš, unnagielagaš

puhista bossut, šuđđit

puhjeta ráigánit, beđ´đot

puhkaista ráigat, beađđat

puhki ráiggil; mennä puhkiráigánit, beđ´đot

puhkoa ráiggadit

puhtaaksikirjoitus buhtisinčállin

puhtaanapito buhtisindoallan, čorgen

puhtaasti buhttásit ~ buhttát, ráidnasit

puhtaus buhtisvuohta, ráinnasvuohta

puhua hállat, hupmat, hoallat (R), sárdnut, práhtet

puhua (epäselvästi) buljardit, bunžžardit, moljárdit, dunttardit, duntárastit, dumparastit, dumppistit, moccirdit, doappardit, duppardit, šluppardit, šloahpardit

puhua (erityisellä tavalla) njávgit, njávgut, spitnjut, civkit, gihčat, roaggit, njunevuolástit, sátnelahkástit, boalbáladdat, čuolbmasaddat

puhua (hiljalleen) geasihit, bažirdit, hullat, huleštit

puhua (lyhyesti) hálihit, humihit

puhua  (mutisten) ks. mutista 

puhua (nopeasti) golgat, duoldat, duolddardit, boršut

puhua (yhteen ääneen) šuddidit, šurrat

puhua (äänekkäästi) ruodjat, ruodjadit, riedjat, riedjadit, gáššat, báffat, báfaidit, báfidit, gadjat, bávkit, japmat, jamaidit

puhuja hál´li, hubmi, sárdnu

puhujapönttö sárdnestuollu

puhumaton jávoh/eapme (-is), hálah/eapme (-is), humuh/eapme (-is)

puhutella hálahallat, humahallat

puhuttaa hálahit, humahit, sártnuhit

puhuttelu hálaheapmi

puhuttelunimi gohčodannamma; (liikanimi)buddostatnamma, buddosnamma, buttosnamma

puhveli buffalo

puida (viljaa)gordnet; (nyrkkiä)vuohttut, vuhtodit, knihppet

puijari buijár, fálskkár

puijata dájuhit, fil´let, jukset, buiját, luohkardit, goambaluššat, geassit njunis

puikahtaa ks. pujahtaa 

puikea  buic/cas (-e-)

puikkari buikár, fierbmenállu; puikkaroidabuikárastit

puikkelehtia suonjadit

puikkelehtia (kulkea pujotellen, väistellen) ladnjedit, ladnjedallat

puikko sággi

puikkosarvi (porosta) sággečoarvi

puikula buici

puimakone gordnenmašiidna

puimala gordnenvisti

puinen muorra-, muoras ráhkaduv´von

puistaa savdnjit, šluvgit; (vähän)savnnjestit, šluvggestit, (nopeasti)savdnjilit, šluvgilit; panna puistamaan savnnjihit

puistattaa häntä puistattaason ballá, son lea balus

puistatus soaiggáhas, soaigin

puistella savnnjašit, šluvggašit, salkkuhit

puistella (päätään) bárdit, bárddašit, šluvgit, šluvggašit

puisto párka, dahkuvuovdi

puite rápma, gárbma; puitteissaolis, puitteisiinollái

pujahtaa (johonkin) buikkihit, buippihit, buškkihit, livkihit, njoamádit, sibildit, guobbalit

pujauttaa  (johonkin) nahkehit, bidjalit

pujo (maruna) máron

pujotella (suksilla) skirvehallat

pujottelija (urh.) skirvehal´li

pujottelu (urh.) skirvehallan

pukata hoigadit, duvdilit, nordadit

pukea gárvvohit; (parhaimpiinsa)čiŋahit

pukeutua gárvodit; (parhaimpiinsa)čiŋadit

pukimo bivttastanfitnodat, bivttastus

pukimo bivttastus

pukine gárvu, bivttas

pukinjuuri bohkárássi

pukki (saha-, pato-) reŋko, buhkke

pukki (urosvuohi) bohkká, buhkká, girsa

puku dreas´sa

pukuhuone gárvodanlatnja

pukusuunnittelija bivttashábmejeaddji

pula vátni, heahti

pulahtaa stužihit

pulautella  (suustaan) čollut

pulauttaa (suustaan) čol´let

pulista  buljardit, šluppastit, duoldat

puliukko ten´nájuhkki

pulkka ks. ahkio

pulla (S, R) bul´lá

pullea stump/pas (-o-)

pullistua báisat, baggat, bunccagit; (rinnasta, utareesta)jahkiidit

pullo boahtal, flásku; pullollinenboahtal dievva

pullokuonodelfiini njunnečuohppi

pullollaan (adv.) bagga, spagga

pullottaa (esim. vatsasta) baggát; alkaa pullottaabaggat, spaggat

pullottava bakkas (-), spa/kkas (-gga), spuŋg/gas (-a)

pullottava esine  spaggi

pullukka stumpu; kulkea pullukkanastumppuhit, olla jossakin pullukkanastumpát

pulma čuolbma, problema, buncarakkis

pulmallinen problemáhtalaš

pulmunen  állat, bulmmot

pulpetti bulbeahtta, bulbet, pulta (N)

pulputa bulljarastit, duoldat, govdat

pulska (ihmisestä) jorb/bas (-a), gass/at (-a), itt/is (-es)

pulskahaahka áhpehávda

pulskaneilikka stuorraneillet

pulskistua (ihmisestä) jorbbodit, ittásmuvvat, ittáiduvvat

pulssi pulsa, váibmoravkindávjodat

pultti boaltu

pulu gávpotduv´vá

pulveri  bulvarat (pl.)

pumpata bumpet

pumppu bumpa

pumpuli bummol, bummolul´lu

puna-ahven háhká, mearavuoskku

puna-apila ruksesluovvar

punaherukka jierit

punainen (adj.) ru/oksat (-kses); näkyä punaisenaruoksát

punainen (subst.) ruoksat

punajalkahaukka veaigefál´li

punajalkaviklo ruksesjuolčoavžžu

punajuuri ruksesruohtas

punakampela nástefinddar, dikkelbotnet

punakettu ruksesrieban

punakka ruksesvarat

punakko jeaggečáhput

punakuiri ruksesguškil

punakylkirastas ruksessoadji ~ ruksessoadjá, idjarásttis

punamyyrä ruksessealgi

punanata ruksessinut

punaposkinen ruksesmuđot, ruksesnierat

punarinta guovssoloddi, ruksesraddi

punasolu ruksesseal´la

punasotka ruksesfiehta

punastua ruvssodit; (äkkiä) ruovssihit, (kauttaaltaan kasvoiltaan)badjeloivviid ruvssodit

punastus ruvssodeapmi

punatulkku ruksesruoivil

punavarpunen ruksesbeibboš

punavasa (vastasyntynyt vasa) ruksesmiessi

punaviini ruksesviidni

punehtua (kasvoiltaan) ráččagit

punertaa ruoksát

punertava (adj.) rukseslágan, ruoksájeaddji; (adv.)ruksesidjii

punkki niranas

punnerrus (painonnostossa) lovttahus

punnertaa (painonnostossa) lovttahit

punnita vihkket

punnus vihkkenluođđa, luođđa, loadda

punoa (nuoraa, köyttä)batnit ~ botnit, (palmikoida)bárgidit, (yhteen)geardut, soveltua punottavaksibanihit ~ bonihit

punoittaa (silmästä) ruveta punoittamaan jieltut, saada silmä punoittamaanjieltudit, silmän punoitusjielti

punoittava (kasvoiltaan) rá/ččas (-žža)

punos banus ~ bonus, bárggáldat

punoskella banašit ~ bonašit

punssi punša

punta buddi

puntari bismmar

puola, käämi  spula

puolalainen polskalaš

puolapuut (pl.) doaresmuorat (pl.)

puolata spulet

puoleensavetävä geasuheaddji

puoli bealli, puolellabealde, puolellebeallai, puolitsebeale, (jonkun puolesta)beales, puolesta (kannalta)dáfus, puolestaan-ges, fas, puoliksibeallái, belohahkii, puolilleenlahkkái, puolillaanlahkis; puoli päivääbeaivelahkki, puoli tuntiadiibmobeale, puoli vuotta jahkebeale

puolialaston rinč/čas (-e-), ranč/čas (-e-)

puolialaston (subst.) rinči, ranči; puolialastomanarinčut, rančut, olla jossakin puolialastomana rinčát, rančát, kulkea puolialastomanarinčut, rančut, rihccut

puolihoito bealledikšu

puoliintumisaika (fys.) beallidanáigi

puolijohde (elekt.) beallejođadas, beallejođiheaddji

puolijuoksua bealleviega

puolikas (pätkä)lahkki; (halkaistu)bealli

puolikielinen beallegielat

puolikielisyys beallegielatvuohta

puoliksi beallái

puolikuiva (lihasta) boahk/is (-ke-)

puolikuoliaaksi beallejámas; pelästyi puolikuoliaaksisuorganii beallejámas

puolimatka beallemátki

puolipimeä (illalla) seavnnjaveaigi; puolipimeälläseavnnjaveaigin

puolipiste beallečuokkis

puolipäiväinen beallebeaivásaš

puolipäivänmakaus (porolla) gaskabeailivat (pl.)

puoliso beallelaš, guoibmi

puolisukeltaja (vesilinnuista) beallebuokči

puolitangossa gaskastákkus

puolitanko gaskastággu; puolitangossagaskastákkus

puolitoista beannot

puolittaa juohkit beallái, luddet; (kulma) beallidit

puolittain belohahkii

puolituntinen diibmobeallásaš

puolivalmis beallegárvv/is (-es); puolivalmistebeallegárvves buvtta

puolivuotinen jahkebeallásaš

puoliväli beallemuddu, gaskkamuddu; puolivälissägaskamuttus, beallemuttus, puoliväliingaskkamuddui, beallemuddui

puoliympyrä bealleriekkis

puoliyö gaskaidja

puolta (puolitse, myöten) beale

puoltaa doarjut, bealuštit; (kannattaa)guottihit, guottehit

puolue bellodat, bealládat

puolueellinen bealálaš

puolueellisuus bealálašvuohta, bealátvuohta

puolueeton bealeh/eapme (-is), bealátkeahtes (attr.)

puolueettomuus bealehisvuohta, bealátkeahtesvuohta

puoluejohtaja bellodatnjunuš

puoluekokous bellodatčoahkkin

puoluepolitiikka bellodatpolitihkka

puoluesihteeri bellodatčál´li

puoluetuki bellodatdoarjja

puolukka jokŋa; poimia puolukoitajogŋet, jossa on paljon puolukoitajogŋá/i (-s)

puolustaa bealuštit; (jotakuta)čuollat (soapmása) beali

puolustaja bealušteaddji

puolustaja (jalkapallossa) suodjalusčiekči

puolustautua bealuštit iežas

puolustus bealuštus

puolustuskyvytön vearjjoh/eapme (-is)

puolustuslaitos bealuštanlágádus

puolustusministeri bealuštanministtar (S), suodjalusministtar (N)

puolustusministeriö bealuštanministeriija (S), suodjalusdepartemeanta (N)

puolustusvoimat bealuštanfámut (S), suodjalus (N)

puomi bum´me

puoskari guhllár

puoskaroida guhlláruššat

pupu njoammelaš, njoammelčivga

puraista gáskkestit, snelket, (useamman kerran)snealkut

puraisu gáskkástat

pureksia suoskat, suoskkadit; (vähän)suoskkastit, antaa pureksittavaksisuoskkahit

pureksiva suoskalas

pureskella gáskkašit

puristaa čárvut, čárvvodit; čárvet

puristin čárvvon

puristua  čárvásit, bahkašuvvat, njuvdásit, cikcasit, deađvašuvvat, deđvot

purje borjjas

purjehdus borjjasteapmi

purjehtia borjjastit

purjehtija borjjasteaddji

purjelaiva borjjasfanas, borjjasskiipa, skiipa

purjelauta borjjasfiel´lu

purjeneula lábástat

purjevene borjjasfanas

purjosipuli boskalávki

purka (porojen karvanluonti) borgi

purkaa (kuorma)boltut, burgit, (kauppa, tuomio)fámohuhttit, (esim. rakennus)gaikut, gaikkodit, burgit, (kerältä tms.)nuollat, (kangasta)lutket, (neuletta)gárget

purkakarva (porolla) borgi; purkakarvainenborg/gas (-e-)

purkapeski borgebeaska

purkaus (tulivuoren) russun

purkautua (kaupasta)máhccat, (kankaasta)luotkanit, (neuleesta)gárganit, (solmusta)čoavdásit, (tulivuoresta)russut

purkki burke, stobe, boksa

purnu geađgeborra

puro ája, oadji

puronuoma ájaroggi

purorikko ájanarti

purotaimen dápmot

purovita ruostavihti

purppura purpor

purra  gáskit; tulla purruksigáskkáhallat

purskahtaa cirget, duldet; (nauruun)bohkosit, burskkihit čaibmat

purskauttaa (erit. pikkulapsesta)čol´let

purskuttaa čollut, cirgguhit

purukumi suoskangum´me, toija (N)

pusero busir, jáhkka

puskea (erit. lehmästä)doarrut, nordat, guolljut čorvviiguin; (kerran)doarostit, nordadit, guoljastit čorvviiguin

puskuri dustehat, dustton, skuolja

pussata cum´mát, cum´met, cum´mástallat

pussi seahkka, bus´se

pussilakana seahkkaláhkán, gávdneolggoš

pussitiainen bursagaccet

pusu cum´má

putka butká

putki bohcci, revre (N)

putkiasentaja bohccebiddji

putkijäkälä gassajeagil

putkilokasvit (pl.) suotnašattut (pl.)

putkimies bohccebargi

putkipihdit (pl.) bohccebasttat (pl.)

putoamaisillaan gahča gahča

putoilla gahčadit

putous gahčahat; (vesiputous)gorži

puu muorra;pitkä puualla muorra; joutua puille paljaillenallasit

puu (vettynyt) šallu

puu- ja metallityöt  (pl.)garraduodji

puuduttaa (hoidettaessa) jámihit

puuha hom´má, hommet, buđaldeamoš, rasildeamoš

puuhailla, puuhastella  barggildit, barggadit, buđaldit, rasildit, ros´set, hommástallat, urbidit

puuhakas searalaš, doabmil (-is)

puuhata rassat, hereštit

puuhella muorrauvdna, muorraoapman, muorraoama, muorraomman

puuhevonen muorraheasta

puuhiili čitna

puuhka (leveä koristenahka miehen lapinlakissa) viergi; varustaa puuhkallaviergádit

puuhkaton vierggeh/eapme (-is)

puujalka muorrajuolgi

puujumala muorraipmil

puukala (uistin) muorraguolli

puukiipijä (lintu) muorragakcu

puukko buvku

puukonhamara niibešimir

puukonkahva niibenađđa

puukonkärki niibenjunni, niibegeahči

puukonnysä niibenálku

puukottaa čugget (niibbiin), niibbástit

puulaatikko muorrakás´sa

puulaji muorrašládja

puulapio muorraspoađđu

puulusikka muorrabaste

puumerkki muorramearka

puunaula  návli

puunhakkaaja muorračuol´li, mur´rejeaddji

puunhakkuupaikka muorračuohpahat, čuohpahat

puunjalostus muorradikšun

puunjuuri muorraruohtas

puunkuori bárku

puunlatva muorragiera

puunrunko ruŋgu, stráŋga (N)

puuntyvi muorramátta

puupiirros muorračuohpus

puupino muorralátna, muorrarámpa, rámpa; stáhpa, soahttu

puuraja  (uurto) orda

puuro suohkat, buvru

puuseppä muorračeahppi; duojár, snihkkár

puuska (ihmisen käyttäytymisessä) vuohkku; hän työskentelee puuskittainson bargá vuohkuid mielde ~ vuhkohagaid

puuska (tuulen) spálli, roassa, roassu

puuskainen (tuulesta) spál´lá/i (-s), spál´l/ii (-es), roas´sá/i (-s), ros´sii (-es), ros´s/ui (-os)

puuskuttaa  sahkat, sáđđat; (jatkuvasti)sagadit; panna puuskuttamaan sagahit

puusto vuovdi, muorat (pl.), muoradat

puutarha gilvvagárdi, šaddogárdi

puutarhuri gilvvagárdedoal´li, šaddogárdedoal´li

puutavara muorragálvu

puute vátni, vátnivuohta, heahti; puutetta nähdenváni čađa

puuteollisuus muorraindustriija

puuteri pudder

puutiainen niranas

puuton  muorah/eapme (-is), jalg/at (-es); tulla puuttomaksimuorahuvvat

puutostauti vátnedávda

puutteellinen váilevaš

puutteellisuus váilevašvuohta

puutto (pohjassa oleva kivi tms., johon ajoverkko tarttuu)vavddas, (pohjassa oleva kivi tms., johon viehe tarttuu)vievgŋa

puuttovene (lohta kulkuttaessa) vavddasfanas

puuttua váilut

puutua (jäsenestä) čerggiidit; boatkuduvvat, boatkuluvvat

puutyö muorraduodji

puuvaja muorravisti, muorranávstu, liider (S)

puuvilla muorraul´lu; (pumpuli)bummol, bumbol, bummolul´lu, bumbolul´lu

puuvillakangas bummolliidni

pyhiinvaellus bassivádjolus

pyhiinvaeltaja bassivádjoleaddji

pyhimys bassiolmmoš, bassi

pyhittää  basuhit; bassin dahkat

pyhyys bassivuohta

pyhäinjäännös  relikta, bassibázahus

pyhäinmiestenpäivä hállemasbeaivi

pyhäisin basiid áigge

pyhäkkö tempel

pyhäkoulu sotnabeaiskuvla

pyhäpäivä  bassebeaivi, bassi; pyhäpäivisinbasiid áigge

pyhävaate bassebeaibivttas

pykältää ceahkkut

pykälä (korvamerkissä) ceahkis, bihttá, biehkki (R)

pykälä (laissa) paragráfa, ceahkki

pykäläviiva njunnesuorransáhcu

pyllistellä čurtát, čurtasaddat, čurttástallat

pyllistää čurtet, čurtut

pylly  čurti, bahta; pyllylleenbađalassii

pylväs, paalu  čuolda, stoalpu

pylväsdiagrammi čuoldadiagrám´ma

pyramidi pyramiida

pyristellä  ginccardit, gincut, gišvvardit; (kalasta)bánccardit

pyrkijä (virkaan, työhön) ohcci, kandidáhtta

pyrkimys viggamuš ~ figgamuš

pyrkiväinen viggalas ~ figgalas

pyrkiä viggat ~ figgat

pyromaani pyromána

pyrstö (kalan)beahcet; (linnun)bađuš

pyrstönvarsi (kalalla) šinčá

pyrstötiainen bađošgaccet

pyrstötähti seaibenásti

pyry borga; albmi, goahpálat, earbmi

pyryinen borggas (attr.); pyryinen ilmaborggasdálki

pyryttyä  borgot, muhttot, muhttohallat, jovgot, jovgohallat, fáskot, njeđgot

pyryttää borgat; alkaa pyryttääborget, borgalit, borggiidit, almmáskit, ruivváskit, soicát, dahkat borgga

pyssy  bis´su

pyssynperä bis´sobeahcet, bis´sostohkka

pystykorva (koirasta) skohččebeallji, skohči

pystykorvainen (koirasta) skohččebealjat

pystypäinen gaŋká/i (-s), gaŋk/kas (-e-)

pystysarvi (porosta) ceakkočoarvi

pystyssä, pystyyn  ceaggut; olla pystyssäceaggát, nostaa pystyyncegget, nousta pystyynceagganit, pitää pystyssäceaggáhit

pystysuora ceakko-; pystysuorassa, pystysuoraanceaggut

pystytellä  ceaggut

pystyttää  cegget

pystyviiva ceakkosáhcu, ceakkosárggis

pystyvä  ábas, sear/ra (-as), návccalaš, sáhtteš (-is) ~ sáhttes (-is)

pystyä bastit, nákcet, stovet, nagodit

pysymätön bissomeahttun

pysytellä orrut; (mukana, rinnalla)bisohallat, bisuhit

pysyttää  bisuhit

pysyvyys bis´sovašvuohta, bis´sulvuohta, bis´silvuohta

pysyvä  bis´sovaš, bis´sul (-is), bis´sil (-is)

pysyä bissut, bistit

pysähdellä orustallat, bisánaddat

pysähdys bisáneapmi, orusteapmi

pysähdyspaikka bisánanbáiki, bisánansadji, orustansadji

pysähtyä bisánit, orustit, stohppet

pysäkki (esim. bussin) bis´sehat

pysäköidä parkeret

pysäköintimittari parkerenmihttár

pysäköintipaikka parkerensadji, biilaguođáhat (N)

pysäyttäminen bis´seheapmi

pysäyttää bis´sehit, orustahttit

pyy bakku

pyydellä (jotakin) ánuhit, bivdduhit, vuorjat, goardit

pyydellä (mukaansa) bivdalit, bivdduhit, hásttuhit, hástalit

pyydys bivddus; mennä pyydykseenčákŋat

pyydystäjä bivdi; guolásteaddji, meahccebivdi

pyydystää ks. pyytää

pyyhe, pyyheliina sihkaldat

pyyhekumi sihkon, sihkkungum´me, gum´me

pyyhin sihkon

pyyhiskellä sihkodit

pyyhittää sihkuhit

pyyhkiytyä sihkkašuvvat

pyyhkiä sihkkut

pyyhkäistä sihkastit, njávkkastit

pyyhkäisy sihkastat

pyyhältää girddihit, hurgguhit, cirgguhit, sihkuhit, luoittihit, luoittašit, seaivvuhit

pyykinpesu bassaladdan

pyykki bassaladdan; pestä pyykkiäbassaladdat

pyykki rádjemearka, rádjegeađgi

pyykkinaru bivttasbáddi

pyykkipoika bivttasbasta, bivttascivccon

pyykätä bassaladdat

pyylevä itt/is (-es), jorb/bas (-a)

pyynti bivdu

pyynti bivdu, bivdin; guolástus, guollebivdu, meahcástus, meahccebivdu

pyyntialue bivdoguovlu

pyyntielinkeino bivdoealáhus

pyyntikotus (ampumasuoja) čilla, goađádus

pyyntilonkero bivdojuolgi

pyyntilupa bivdolohpi, bivdinlohpi

pyyntimatka bivdomohkki

pyyntioikeus bivdovuoigatvuohta, bivdoriekti

pyyntipaikka bivdobáiki, bivdosadji

pyyntipaine bivdodeaddu

pyyntiraudat (pl.) ruovddit (pl.)

pyyntitapa bivdinvuohki

pyyntitapa bivdovuohki, bivdinvuohki

pyyntiväline bivdoneav´vu

pyyntivälineet (pl.) bivdobiergasat (pl.), bivdoneavvut (pl.)

pyyntö bivdda

pyytäjä bivdi

pyytää  (riistaa, kalaa) bivdit; (pyydellä)bivddašit, bivddildit (ks. metsästää; kalastaa)

pyytää (ruokaa, palkkaa) rávkat, bivdit, sihtat

pyökki beaika

pyöreys jorbbasvuohta

pyöreä jorb/at (-es), jorb/bas (-a)

pyöreähkö jorbalágan

pyöreälehtikihokki jorbačurolasta

pyöreäposkinen jorbamuđot

pyöriskellä  joradit

pyöristyä  jorbbasmuvvat

pyöristää jorbet

pyöritellä jorahallat

pyörittää jorahit

pyörivä (helposti pyörivä) jor´ril (-is)

pyöriä jorrat

pyöriäinen (pienikokoinen hammasvalas) nis´su

pyörremyrsky jor´restoarbma

pyörretuuli jor´rebiegga

pyörryksiin  galmmas

pyörryttää geasašit oaivvi; minua pyörryttäämus jorrá oaivi, minua rupesi pyörryttämäänšadden oaivejorgásii

pyörrytys oaivejorggis

pyörtyillä jámálgaddat

pyörtyä jámálgit, mannat galmmas, galmmastuvvat, meanahuvvat

pyörtää máhcahit, jorgalit

pyörykkä guhppár

pyörylä jorbbeš

pyörä (ajoneuvossa) juvla

pyörä  (polkupyörä) sihkkelat (pl.) ~ sykkelat (pl.)

pyörähdellä (helmat heiluen) šlivgasaddat; Sunnakin näkyi siellä pyörähtelevänSunnáge oidnui doppe šlivgasaddamin

pyörähtää jorralit, jorggehit

pyöräilijä sihkkelasti ~ sykkelasti

pyöräillä sihkkelastit ~ sykkelastit

pyörätauti (esim. porolla) oaivevuorri

pyöräyttää jorahastit, jorralahttit

pyöröovi soadjeuksa

pyöveli bievval, biev´vá, čeabetčuohppi

pähkinä niehtti

pähkinähakki niehttegarjá

pähkinänakkeli čáihnegaccet

pähkinäpensas niehttemiestta

päihde gárrenávnnas, gárihuhttinávnnas

päihdetyöntekijä gárrenávnnasbargi

päihdyttää gárihuhttit

päihittää vuoitit

päihtyä gárihuvvat, juhkaluvvat, oaivvahuvvat, oaiváduvvat, oaivváiduvvat, viinnahuvvat, šaddat gárremiidda

päin mäntyä endorii

päinmakuulla njoaskut

päinvastainen jorggu-

päinvastoin nuppe gežiid

päissään ks. humalassa

päivitellä  vuovgit, sakka imaštallat

päivittäin beaivválaččat

päivittäinen beaivválaš

päivittää beaivádit

päivitys beaivideapmi

päivyri kaleanddar

päivystys fáktavuorru

päivystää gozihit, fáktet

päivä beaivi; päivälläbeaivit ~ beaivet, yötä päivääijatbeaivái, puolelta päivinbeaiveguovdil, päivän vanhabeaivásaš

päiväansio beaivedienas

päivähoito beaivedikšu, beaivegeahčču

päiväkausi beaivebodda; päiväkauden, koko päivänbeaivebotta

päiväkausia beaiveviissaid

päiväkirja beaivegirji

päiväkoti beaiveruoktu

päivälleen beaivváhala

päivällinen gaskabeaimális

päivällä beaivit ~ beaivet

päivämakaus (poroilla) beaivelivat (pl.)

päivämatka beaivvis, beaivemátki

päivämäärä beaivemearri

päivänkakkara báhpačehporas

päivänpaiste beaivvádat, beaivebáitta

päiväntasaaja (geogr.) ekváhtor

päivänvalo beaivečuovga; päivän valollačuovgga bále

päiväraha beaiveruhta

päiväretki beaivemohkki

päivärinne beaiveratta

päivätyö beaivebargu

päivätä beivet

päiväuni beaivenagir

päiväys beiven

päkiä juolgegeavri

pälvetä  bievlat

pälvi  bievla

pälvinen bievlá/i (-s), bivl/ii (-es)

pälyillä vilput, vilšut, liđgut

päre beara

päre beara; pärekattobearagáhttu

pärjätä birget; (joten kuten)birgehit iežas, njalddašit, (jonkun kanssa)birgehallat, (jollekulle)bihtit, ceavzit (soapmásis)

pärjäämätön birgemeahttun

pärskiväinen (esim. hevonen) russolas

pärskiä (esim. hevosesta) russut

pärskytellä borššuhit

pärskyä boršut, rišadit, rišaidit

pärskähtää borššihit, rišihit

pärskäyttää rusádit

pärstä  duorši, njeazzi

pässi vierca

pässinnahka viercadat

pätevyys (virkaan tms.) gelbbolašvuohta, kvalifikašuvdna

pätevyysvaatimus gelbbolašvuođagáibádus

pätevä dohkálaš, čuožžovaš; (virkaan)gelbbolaš, dohkálaš, (esim. määräyksestä)gustojeaddji

päteä (johonkin) gustot (+ ill.), guoskat (+ ill.)

pätkiä boatkut

pätkä bihttá, lahkki

pää oaivi; pää alaspäinvulos oivviid, pää kallellaanáluoivviid, pää painuksissagomuoivviid; omin päinoktooaivvis, iehčanassii, selvin päinčielggosnaga

pääaine (opinnoissa) oaiveávnnas, váldoávnnas

pääasia oaiveáš´ši, váldoáš´ši

pääasiallinen oaiveáššálaš, váldo-

pääelinkeino váldoealáhus

päähaara váldosuorgi

päähenkilö (esim. näytelmässä) váldoolmmoš, váldopersovdna

päähine gahpir, oaivegárvu, oaivebivvu

päähirvas (porotokassa) váldosarvvis

päähuivi oaivesilki

päähuomio váldofuopmášupmi

päähän (postp.) geahčai;peninkulman päähänmiilla geahčai

päähänpisto miellačuggestat

pääjakso oaiveráidu

pääjalkainen oaivejuolggat

pääjohtaja oaivehoavda, bajimus hoavda

pääjoki váldojohka

pääjumala oaiveipmil

pääjuuri váldoruohtas

pääkallo oaiveskálžu

pääkatu váldogáhtta

pääkaupunki oaivegávpot

pääkieli váldogiella

pääkirjoitus váldočálus

pääkohta váldočuokkis

pääkonttori váldokantuvra

päälaki  oaivečohkka

päälakiaukile (vauvalla) suddi

päälause (kiel.) oaivecealkka

pääliina liidni

päälle ala ~ nala

päällekkäin  badjálagaid

päällekkäinen badjálas (attr.)

päällikkö oaivámuš, hoavda; (retkikunnan)ofelaš

päällimmäinen  bajimus ~ bajimuš

päällinen bajildus

päällinen olggoš, bajildus

päällys olggoš, bajildus, bajoš, bajáš; päällys-badje-, bajus-

päällyslakki (naisen) skupmot

päällyspaita bajildusbáidi

päällystakki olgogákti

päällyste bajildus

päällystää gokčat, bajildit

päällysvaatteet (pl.) olgguldasbiktasat (pl.)

päällä  alde ~ nalde

päältäpäin bajil

pääluokka (kiel.) oaiveluohkká

pääläri spán´nja

päämaja (mil.) oaiveorohat

päämies oaivámuš

pääministeri oaiveministtar (S), stáhtaministtar (N, R)

päämurre váldosuopman

päämäärä mihttomearri, ulbmil

päänahka oaivenáhkki, oaiveassi; (porolla)gál´lu

päänalunen oaivvevuloš ~oaivvuloš

päänkiertäjälihas oaivejorahandeahkki

päänsärky oaivebávččas

pääoma oaiveopmodat, oaiveoapmi, kapitála

pääosa váldooassi, eanaš oassi; (näytelmässä)váldooassi, váldorol´la

pääpaino (kiel.) váldodeaddu

pääperiaate váldoprinsihppa

pääpiirre váldosárggus

pääpuoli (sängyssä) oaiveluš

päärakennus váldovisti

päärme buddestat

päärmätä buddet

pääruoka oaiveborramuš, váldoborramuš

pääryhmä váldojoavku

päärynä beron

pääsauvoja (perinteiseen tapaan sauvoessa) ovdagoargŋu

pääsihteeri váldočál´li

pääsisältö váldosisdoallu

pääsiäispyhät (pl.) beassážat (pl.), beassášbasit (pl.)

pääsky(nen) spálfu

päässä (postp.) geahčen, duohken; peninkulman päässämiilla geahčen

päässälasku oaivvesisrehket, oaivvesisluoitu

päästellä luoitalit, luoittašit, beastalit, čoavdalit

päästä beassat, (useasta)beasadit, (yhtäkkiä)beasihit

päästä geažes; parin päivän päästämoatte beaivvi geažes

päästä (johonkin) beassat; (niukin naukin)rihpihit

päästä (kiinnikkeistään, varresta) čalgat, čalggihit

päästä (otteesta) njurdot

päästä (perille) joavdat, ol´let, buvttehit

päästä (siteistä) čoavdásit

päästä (tekemästä jotakin) beassat (dahkamis juoidá)

päästäinen vánddis

päästää (irti, menemään)luoitit, (irti, vahingossa)beasahit, luoittihit, (pois valjaista)luoitit, (pois siteistä, köysistä)čoavdit, (pois vahingossa)ribahit, nisttihit, manahit

päästöt (pl.) luoitimat (pl.)

päästötodistus loahppaduođaštus

pääsy beassan

pääsykoe sisabeassaniskkus

pääsykuulustelu dohkkehaniskkus

pääsylippu sisabeassanbileahtta

pääsymaksu sisabeassanmáksu

pääsytutkinto sisabeassandutkkus

pääsyvaatimus sisabeassangáibádus

pääsääntö váldonjuolggadus

päätarkoitus váldoulbmil

pääte (kiel.) geažus

pääteasema loahppastašuvdna

päätellä árvvoštallat

päätelmä jurddaboađus, árvalus

päätepiste geahči, loahppačuokkis

päätettävä (asiasta) mearridanvuloš

päätoimi váldodoaibma

päätoiminen váldodoaibmasaš, ollesáigásaš

päätoimittaja váldodoaimmaheaddji

päättyä nohkat

päättäjä mearrideaddji

päättäjäiset loahppaávvudeapmi

päättäväinen árjjalaš, mearrediđolaš

päättäväisyys mearridannávccat (pl.)

päättää mearridit; mearrat, árvalit, bidjat meari; (lopettaa)loahpahit, botket

päätuomari (jalkapallossa) váldoduopmár

pääty beđo

päätyä (jonnekin tai tekemään jotakin)gártat

päätyö váldobargu

päätöksentekijä mearrádusdahkki

päätös mearrádus; (lopetus)loahpaheapmi, saattaa päätökseenloahpahit

päätöslauselma loahppaárvalus

päätöspäivä mearridanbeaivi

päätösvalta mearridanváldi

päätösvaltainen mearridanválddálaš

päävuokralainen oaiveláigolaš

pöhkö ks. typerys

pöhöttynyt  (kasvoista) bánžžas (-), spánžžas (-); olla jossakin pöhöttyneenäbánžát, spánžát

pöhöttyä  bánžžagit, bánžat, spánžžagit, spánžat, bostohallat

pöhöttää bánžadit, spánžadit, bostit

pökertyä mannat galmmas, galmmastuvvat, meanahuvvat

pökkelö  (laho koivu) stohkki;jossa on paljon pökkelöitästohkká/i (-s), kerätä pökkelöitästohkket

pökkelöityä stohkkat, stohkkut

pölinä (lumen, hiekan) soica ~ coica

pölinä (pölyn, tuhkan) bohrra

pölistä  (lumesta, hiekasta)soicit ~ coicit, soiccistit ~ coiccistit; (pölystä, tuhkasta)bohrrat, bohraidit

pölkky belko, guppol, galda

pölkkypää sámeloaivi

pöllyttää borggahit

pöllytä bohrrat, bohraidit, soicit ~ coicit, soiccistit ~ coiccistit

pöllähtää borggihit, soiccihit ~ coiccihit

pölläytellä soiccuhit ~ coiccuhit

pöllö skuolfi, idjaloddi

pöly gavja, dopmu

pölyhiukkanen gavjačalbmi

pölyinen gavjá/i (-s), gavj/ii (-es)

pölynimuri gavjanjam´mi, dopmonjaman, noavki

pölyrätti sahpaldat

pölyttyä gavjaluvvat

pölyttää  (biol.) gavjet, gavjehit, gavjjuhit

pölytys (biol.) gavjen

pönkittää caggat, duvdit

pönkkä caggi; (oven)steaŋga

pönttö (linnunpönttö) vuovda

pönäkkä (adj.) jarf/fas (-e-), janz/zas (-e-); tulla pönäkäksijarffagit, janzzagit, olla jossakin pönäkkänäjarfát, janzát, kulkea pönäkkänäjarfut, janzut

pönäkkä (subst.) jarfi, janzi

pörröinen barfá/i (-s), barf/fas (-e-); tulla pörröiseksibarffagit, barfut, olla jossakin pörröisenäbarfát, kulkea pörröisenäbarffuhit (ks. tuuhea)

pörröpää barfi

pörssi börsa

pörssikauppa börsagávpi

pörssikurssi börsagursa

pötsi guomočoavji

pöty duš´ši; puhui pötyähálai duššiid

pöyhiä lutket, dál´let

pöyhkeys gáddálasvuohta

pöyhkeä gáddálas

pöytä beavdi; pöydän ääribeavdeguorra, pöydän ääressäbeavdeguoras, pöydän ääreenbeavdegurrii

pöytäkirja beavdegirji

pöytälaatikko beavdelođá

pöytälaatikko beavdelođá, beavdeskuf´fa

pöytäliina beavdeliidni, duvka

pöytätavat (pl.) beavdevierut (pl.)

pöytäveitsi beavdeniibi

R

raadanta rahčan, šliita

raadella (pedosta) gaikkodit, gáskkašit, hásket

raahata rundit, geassit, feastit, veašidit, veaššat

raahautua (perässä) ges´sot, giŋgot

raaja lahttu; (eläimen, erit. teuraan)ruovji

raajarikkoinen lám/is (-es), rádjerihkot ~ rádjelihkot

raajarikoksi lámas, lápmálassii, rádjerihkku ~ rádjelihkku, fardearva

raajoa, paloitella (teuras) ruvjet

raaka roav/is (-a), garraváimmot, olmmošmeahttun, brutála

raaka (lihasta, kalasta) njuosk/kas (-a); raakana (käsittelemättä)njuoskkasnaga

raaka (puolivalmis, leivästä, puurosta) meađmma; jäädä raa´aksi meađmmagit

raaka-aine ráhkadanávnnas, álgoávnnas, ávnnas, materiála

raakalainen barbára

raakku skálžu

raakkua ráhkut

raakuus roavisvuohta, olmmošmeahttunvuohta

Raamattu Biibbal, Bippal, Rámmát

raamatunhistoria biibbalhistorjá

raamatunkohta čálabáiki

raamatuntuntemus biibbalmáhttu

raami rápma

raanu rátnu

raapaista faskkastit; (kynsin)gaccastit, (esim. päätään)ruohkastit

raapaisujälki ruohkahat

raapia faskut; (kynsin)gazzut, (esim. päätään)ruohkkat; joutua jonkun raapimaksi ruohkahallat soapmásii; tulla vahingossa raavituksiruohkkasit

raapia (itseään) ruohkadit

raaputella ruohkadit

raaputin  faskkon

raaputtaa  faskut

raastaa gaikkodit, gaikut; (hampaillaan)njaskut

raastuvanoikeus (jur.) ráđđestohporiekti, gávpotriekti

raasu ráisku, ráso

raataa rahčat, rakŋut, čavgat, givzat

raate njuohcu, muošká

raatihuone ráđđeviessu

raato rábbi, ráhtu, háska

raatokuoriainen áhčešeatni

raatokärpänen suoksačuru ~ suoksačurrot

raavaanliha burrubiergu

raavas ráv/is (-es)

raavastua rávásmuvvat

radiaattori radiáhtor

radikaali radikála

radikaalinen radikálalaš

radio radio ~ rádio

radioaktiivinen radioaktiivvalaš

radioaktiivisuus radioaktiivvalašvuohta

radioida radio bokte sáddet

radiomasto radiostivli

radio-ohjelma radioprográmma

radiotoimittaja radiodoaimmaheaddji

rae čuorpmas; sataa rakeitačuorpmastit

raejuusto rievdnevuostá

raekuuro čuorpmasoakti

raelumi seaŋáš, seakŋi, seakŋemuohta

raha ruhta; vähän rahaaruhtabihttá, päästä rahoilleruđaiduvvat

raha-asia ruhtaáš´ši

rahakas ruhttá/i (-s),ruhtt/ii (-es)

rahakiisa ruhtágiisá

rahakätkö ruhtačiehká

rahalaitos ruhtalágádus

rahallinen ruđalaš

rahamäärä ruhtamearri; suurehko rahamääräruhtalátna, ruhtahivvodat

rahanahne ruhtaváibmil (-is), ruhtaáŋgir (-is)

rahanlähde ruhtagáldu

rahantarve ruhtadárbu

rahanuudistus ruhtaođastus

rahanvaihto ruhtalonuheapmi

rahapaja ruhtabádji

rahapalkka ruhtabálká

rahapula ruhtavátni

rahareikä, rahanhukka ruhtagáđohus, ruhtaheavvu; tuo vanha auto on ollut minulle aikamoinen rahareikädiet boares biila lea leamas munnje oalle ruhtagáđohus

rahastaa ruhttet

rahastaja ruhtačoaggi, konduktevra

rahasto ruhtarádju, foanda

rahastonhoitaja ruhtadoal´li

rahasumma ruhtasubmi

rahasuoritus ruhtamáksu

rahatilanne ruhtadilli

rahaton ruđah/eapme (-is); tulla rahattomaksiruđahuvvat

rahattomuus ruđahisvuohta

rahayksikkö ruhtaovttadat

rahdata (f)ráktet, fievrridit mávssu ovddas gálvvuid

rahina skoarra

rahinakeli skoarádat

rahista, rapista  šárrat, šáraidit

rahkasammal darfi

rahoittaa ruhtadit, finansieret

rahoittaja ruhtadeaddji, finansierejeaddji

rahoitus ruhtadeapmi, finansieren, ruhtajuolludeapmi

rahti (f)rákta

rahtialus (f)ráktadámpa

rahvaanomainen vulgára

rahvas oahppameahttun olbmot (pl.), skuvllaid váccekeahtes olbmot (pl.)

raidallinen stábálaš, stáhpe-

raide (radassa) luodda; kaksiraiteinenguovtteluottat

raidolla kulkija  ráiddolaš

raidollinen (jolla on pororaito) ráiddolaš

raihnaantua (eläimestä) rodjat; saada raihnaantumaanrodjadit

raihnaantua (ihmisestä) neaguhuvvat, skuoivvagit

raihnas  (ihmisestä) skuoivvas (-)

raihnas ihminen skuoivi ~skuoiva

raikas (vedestä, ilmasta)buht/is (-es), čielg/gas (-a), (ilmasta)dearvvas ~ dearvvaš

raiku skáiggas

raikua skáigit

railo jiekŋaluoddaneapmi, jiekŋaráhku

rairuoho ráisitnu

raiska loassi, rávki, riehpu

raiskata illastit, rihpat ~ riv´vet ~ váldit veagal (nissona)

raiskaus illasteapmi, nissonrihpan

raisu vild/das (-a), vi/llas (-l´la), ráik/kas (-o-); tulla raisuksivilddáskit, ráikkáskit

raita stáhpi; (eläimen karvoituksessa)luosti

raita (puu) šállja, ráidá

-raitainen -stábat

raitio (talollisten poroja omassa tokassaan pitävä poromies) ráidi

raitiovaunu gáhttavovdna, trihkka (N)

raitis juguh/eapme (-is)

raitistua juguhuvvat

raito ráidu; kulkea johonkin raidon kanssaráiddostit

raitoahkio ráidogeres

raitohärkä ráidoheargi

raitoreki ráidoreahka

raittius juguhisvuohta

raivata (maata)njáskat, jalget, beldet, ráhkadit eatnama; (puuttomaksi)jalget

raivaus njáskan, jalgen, belden

raivio njáskkahat

raivo moarri, suhttu

raivokas moar´rá/i (-s), vaš´šá/i (-s), suhteš (-is)

raivopää vildastevvel

raivostua moaráskit, moaráhuvvat, váimmoskit, áráskit, neavrrahuvvat, neavrut

raivota mielahuddat, seahkidit, dárrat

raja rádji ~rádjá

raja-aita rádjeáidi

rajajoki rádjejohka

rajallinen rájálaš

rajamerkki rádjemearka

rajankäynti rádjejohtin

rajanloukkaus rádjerihkkun

rajanylitys rádjerasttildeapmi

rajapassi rádjepás´sa

rajapyykki rádjegeađgi

rajaseutu rádjeguovlu

rajasopimus rádješiehtadus

rajasulku rádjegieldu

rajata ráddjet

rajaton rájeh/eapme (-is), geahčemeahttun

rajavartija rádjefákta, rádjesoalddát

rajavartiosto rádjesuodjalus, rádjegozáhus

rajoittaa ráddjet, gáržžidit

rajoittua rádjašuvvat

rajoitus ráddjehus

raju vild/das (-a), ráik/kas (-o-); tulla rajuksivilddáskit, ráikkáskit

raju (säästä) rivih/eapme (-is)

rajuilma neavrresdálki, heajosdálki, dálki; tulla rajuilmadálkat, dahkat dálkki

rakas ráhkis; (läheinen) eahcálas

rakastaa ráhkistit

rakastaja ráhkisteaddji, elošteaddji

rakastavaiset (pl.) ráhkkásaččat (pl.)

rakastettava olmmošaddjá/i (-s), guoibmá/i (-s), eahccil (-is)

rakastua ráhkistuvvat, ráhkásmuvvat

rakenne ráhkadus, struktuvra

rakennella huksestallat, huksedaddat, ráhkadaddat

rakennus huksehus, visti, ráhkadus, ráhkkanus (S)

rakennusaine huksenávnnas

rakennushanke huksenfidnu, huksenprošeakta

rakennuskaava huksenlávva, huksenplána (N)

rakennuskustannukset (pl.) huksengolut (pl.)

rakennuslautakunta huksenlávdegoddi

rakennuslupa huksenlohpi

rakennusmestari huksenmeašttir

rakennuspaikka huksensadji

rakennussuunnitelma huksenplána

rakennustaide huksendáidda, arkitektuvra

rakennustarkastaja huksendárkkisteaddji

rakennustyö huksenbargu

rakennustyömaa huksenbargoeana(n)

rakennustyömies huksejeaddji, snihkkár

rakennuttaa huksehit, ráhkadahttit

rakennuttaja hukseheaddji

rakentaa (rakennusta)hukset, huksestallat, snihkket; (hirsirakennusta)ceahkkut, cehkodit; rakentaa rauhaa duddjot ráfi

rakentaa ráhkadit, duddjot

rakentava (adj.) konstruktiiva; tuo oli sinulta rakentava ehdotusdiet lei dus konstruktiiva evttohus

rakenteellinen ráhkaduslaš, ráhkadussii guoskevaš, ráhkadus-, struktuvrralaš

rakenteilla huksejuv´vomin, ráhkaduv´vomin; se on vasta rakenteilladat lea easkka huksejuv´vomin

raketti  rakeahtta

rakka juovva

rakkaani (kultaseni) ráhkkásažžan

rakkainen juov´vá/i (-s), juv´v/ii (-es)

rakkaudeton ráhkismeahttun

rakkaudettomuus ráhkismeahttunvuohta

rakkaus ráhkisvuohta

rakki ráhkká

rakkine ráhkkanus

rakko ráhkku

rakko ks. vesirakkula

rakkoinen, vesirakkuloilla oleva  skoavhlá/i (-s)

rakkolevä truolladeappu

rakkula bullji

rakkularauhanen (anat.) siepmanráhkku

rako, väli latnja, gaska; (esim. oven)goavki, goavku, (hirsien, lautojen tms. välillä)sálvu, (halkeama)ráhku

rakoilla rágadit

rakoilu rágadeapmi

rakonen lanjaš

rakonen (hirsien, lautojen välillä) sálvvoš

raksuttaa coahkkit

rallatella rál´lehallat

rallattaa rál´let, rál´ledit

rampa rámbi, lámes olmmoš, skierbmá

rampautua rámbut, lápmašuvvat

rangaista ráŋggáštit, bagadit, stráf´fet

rangaistava ráŋggáštanvuloš; rangaistava tekoráŋggáštanvuloš dahku

rangaistus ráŋggáštus, stráf´fa

rangaistuspotku (jalkapallossa) ráŋggáštusčievččasteapmi

rankaisija ráŋggášteaddji, bagadeaddji

rankinen (nukkumateltta, sääskisuoja) rákkas, miegar

rankkasade ráššoarvi, šoaláhat

ranne giehtaruohtas, giehtalađas; (lapasen)readdi

rannekello giehtadiibmu

rannentaa gáttidit

rannerengas giehtariekkis

rannikko riddu; lähempänä rannikkoa olevarittut, lähempänä rannikkoariddolis, riddoleappos, rittubus, (vähän lähempänä)riddolaččas, lähemmäksi rannikkoa riddolii, riddolebbui, rittubui, (vähän lähemmäksi)riddolažžii, lähempää rannikkoa riddul, (vähän lähempää)riddolaš, riddolačča rannikkoa myötenriddoguora

rannikkoseutu riddoguovlu, mearariika

ranska fránskkagiella; ranskaksifránskkagillii, puhua ranskaafránskkastit

ranskalainen fránskalaš, frankriikalaš

ranskanleipä fránskaláibi

ranta gáddi; rannempigáttit, rannempanagáddelis, gáddeleappos, gáttibus, vähän rannempanagáddelaččas, rannemmaksigáddelii, gáddelebbui, gáttibui, vähän rannemmaksigáddelažžii, rannimmainengáttimus, rannan puolellagáttabealde, rannan puolellegáttabeallai, rannan puoltagáttabeale, rannan puoleisessä päässä gáttageahčen, rannan puoleiseen päähängáttageahčai, rannan puoleisen pään kauttagáttageaže,rantaa myötengáddeguora

ranta-alpi gáddečuovgi

rantakaava gáddelávva

rantakaista gáddesneaida

rantakanankaali gáddefiski

rantakivi gáddegeađgi

rantakotilo bussáskálžu

rantakukka spáiddarlieđđi

rantakurmitsa gáddebižus

rantakäärme gárdegearpmaš

rantaluikka boalloluikket

rantamatala (tav. joessa) šleahtta

rantamatara riddomáđir

rantaminttu bealdominta

rantanurmikka gáddesuoidni

rantanätkelmä jeaggesáhpal

rantapalpakko njuolggohávgarássi

rantapengermä gáddesteal´li

rantasipi gáddeviroš, gáddebir´rá (S)

rantatyven lottegoalki

rantatädyke gáddevitku

rantatöyräs gáddesteal´li

rantaviiva gáddesárggis

rante (halonhakkuupaikka) rántet, rándat

raollaan (tilapäisesti)goavkut, (pysyvästi)goavkkil; raollaan olevagoavk/kas (-e-)

raotella govkkohallat

raottaa govket

raottua goavkkagit, goavkanit

rapa ráhpi, mohti, stánži, luhča

rapaantua rábáhuvvat, mohtiluvvat, stánžut

rapainen ráhppá/i (-s), stánž/žas (-e-), mohte-, luhča-, rivot-

rapakko rivot, rábát ~ rábit

rapakoitua njeaš´šut

rapamaha guomočoavji

raparperi rabárber

rapata njuhttet (semeanttain)

rapautua  mollanit

rapea  (hauras) smier/ru (-os), smierus; pitää liian rapeana, hauraana smirošit

rapea (reilu, runsas) ráhpa/t (-dis) ~ ráhp/at (-a); sinne on runsas peninkulma tästä talostadohko lea ráhpadis ~ ráhpa miila dán dálus

rapeuttaa  (haurastuttaa) smierrudit

rapeutua  (haurastua) smierrut

rapina skoahpa, skoahča

rapista skoahpat, skoabaidit, skoahčat, skoažaidit

rapistua (rakennuksesta)luoškkagit ~ luoskkagit, luoskat, luskkiidit, luoskanit; (veneestä) šliđagit,(ahkiosta, reestä tms.)lisagit, liskanit

rapistunut vene  šlihtá

rapisuttaa skoabahit

raportoida raporteret

raportti raporta

rappeutua (ihmisestä) billašuvvat

rappio billašupmi, billi

rappu tráhppa ~ ráhppa

rapsahdus skoabiheapmi, skoažiheapmi

rapsahtaa skoabihit, skoažihit

rapsauttaa šárralahttit

rapsi rápsa

rapu reabbá

rasahdella ruožaidit

rasahtaa ruožihit

rasia skáhppu, doassa, skriidna

rasismi rasisma

rasisti rasista

rasistinen rasisttalaš

rasite (kiinteistöön) losádus

rasittaa váivvidit, váibadit, deaddit

rasittava (esim. matkasta) loss/at (-a) ~ lo/ssat (-s´ses), skárp/pis (-a), šleaip/pas (-a)

rasittua váibat, vuor´rástuvvat, šleaippástuvvat, šliitanuššat, dearašuvvat

rasitus losádus

raskaana áhpeheapmen, gassa dilis, gassagasas, headjodilis, máná vuostá, máná vuordimin

raskaasti lossadit

raskas loss/at (-a) ~ lo/ssat (-s´ses); tulla raskaammaksilossut, tehdä raskaammaksilosidit, pitää jotakin liian raskaanalosášit

raskas (työstä) loss/at (-a), loaktevaš (attr.)

raskas keli losádat

raskasmielinen lossamielat, lossamielalaš

raskaus lossatvuohta; (naisen)áhpehisvuohta, gassagas, gassa dilli, headjodilli, mánnávuordin

raskia rásket, girtát; (vaivoin)ráskestuvvat

raspi ráspa

rastas rásttis

rastaskerttunen rásttesvizar

rasva  buoidi; (nestemäinen)vuodja, rasvassa, rasvaan tahriintuneenavuodjanaga

rasvaevä goargŋunbuoidi

rasvahappo vuodjasivra

rasvainen vuoddjá/i (-s), vuddj/ii (-es)

rasvakala áhkacincu, rundierpmis

rasvakuppi vuoiddasbol´lu

rasvapitoinen vuoddjá/i (-s), vuddj/ii (-es)

rasvapitoisuus vuodjadoallu

rasvasolu buoideseal´la

rasvassa, rasvaan tahriintuneena vuodjanaga

rasvata vuoidat, ol´jet

rasvaton vuojah/eapme (-is)

rata geainnus, bána; (ajorata)vuojáhat

ratamo govdalasta

ratas ráhtis

rataseläin ráhteseal´li

ratkaisematon (esim. asia) čoavdemeahttun

ratkaisematon (esim. ottelu) rátkkekeahtes (attr.)

ratkaiseminen čoavdin

ratkaiseva mearrideaddji; ratkaisevana perusteena tässä on ollutmearrideaddji ággan dás lea leamaš

ratkaista (ongelma) čoavdit; ratkaistavissa olevačoavddehahtti, ratkaisematončoavdemeahttun, čoavddekeahtes (attr.)

ratkaista (riita) rátkit

ratkaisu čoavddus, čovdojupmi

ratkeilla (esim. saumasta) rahtasaddat

ratketa  (vaatteesta, saumasta) rahtasit; (ongelmasta)čoavdašuvvat

ratkiriemukas hui hearvá/i (-s), hui herv/ii (-es)

ratkoa (erilleen)rátkit; (saumaa, vaatetta)rahtat; (ongelmia)čoavddašit

ratsastaa riidet

ratsastaja riidejeaddji

ratsastus riiden

ratsastussatula riidensálat (pl.)

ratsu riidenheasta

rattaat (pl.) vovnnat (pl.); työntää rattaissavovdnet

ratti (ohjauspyörä) stivrran

ratti (suppilo) ráhtte, skuibi

rattijuoppo gárrenvuoddji

rattijuopumus gárrenvuodjin

rattikelkka stivrragielká

ratto hávskodat, áiggeájánas

rattoisa suohtas, hávsk/i (-kes)

raudoittaa ruvdet

rauduskoivu lodnjesoahki, sotnjesoahki

raueta (sopimuksesta tms.) healbat, máhccat, šluhttašuvvat

rauha (ei sotatila) ráfi ~ ráffi

rauha (rauhallinen olotila) ráfi, leahpu, máššu, muossi, ássu

rauha (tehdä jotakin) bálát, spáitu

rauhallinen  (ihmisestä) ráfálaš, muosálaš, mášolaš, lebolaš (R), lotk/at (-es), loait/u (-tos), loavd/i (-des), hillján (-is), hil/lji (-es)

rauhallinen (paikasta) muossi/t (-dis), boaittus (-is), goaiddus

rauhallisesti (adv.) ráfálaččat, mášolaččat

rauhanen ráksá; jossa on paljon rauhasiaráksá/i (-s); poistaa rauhasia teuraan lihastarákset

rauhansopimus ráfisoahpamuš, ráfišiehtadus

rauhanturvaajajoukot (pl.) ráfiveahka

rauhassa (adv.) ráfis, gulul, loaittuid, loaittul, loaittut, lotka, lotkadit, šieđus, šiehpus, šiehput, šiehpunassii

rauhaton ráfeh/eapme (-is), muoseh/eapme (-is), dilih/eapme (-is); tehdä rauhattomaksiráfehuhttit, muosehuttit

rauhattomuus ráfehisvuohta, muosehisvuohta, dilihisvuohta

rauhoittaa ráfohit, ráfáiduhttit, oadjudit, oahcudit, mášuiduhttit, doažžudit, loavdudit, staigadit

rauhoittaa (esim. eläinlaji) ráfáiduhttit

rauhoittua ráfot, ráfáiduvvat, oadjut, oahcut, muossánit, muossáduvvat, lotkkiidit, lotkkodit, loaitut, loavdut, staigat, doažžut, soažžut

rauhoitus ráfoheapmi; (esim. eläinlajin)ráfáiduhttin

raukea šlie/ttas (-dda)

raukeus šliettasvuohta

raukka  rávki, riehpu, duotna, stáhkkár, headju, hejoš

raukkamainen behtolaš

raunio (rakennuksen) vistebázahusat (pl.)

rauniohauta urrahávdi

rausku skáhttu

rauta ruovdi

rautainen ruovde-, ruovddis ráhkaduv´von

rautakala ruovdegulmmet

rautakanki ruovdegákkan, ruovdegáŋga (S)

rautakausi ruovdeáigi

rautakuona ruovdesuttus

rautalanka sreaŋga ~ streaŋga ~ sráŋga ~ stráŋga

rautamalmi ruovdemálbma

rautanaula spihkár, spigir

rautanokkonen ruovdegáskálas

rautapitoisuus ruovdedoallu

rautapora ruovdebovra

rautaromu ruskaruovddit (pl.)

rautasaha ruovdesahá

rautatie ruovdegeaidnu, ruovderaŧŧi

rautatieasema ruovdegeaidnostašuvdna, ruovderaŧŧestašuvdna

rautavanne ruovdegierdu

rautiainen ruovdecizáš

rautu rávdu

ravata (rauhallisesti)njolggástit, (joutuisasti)doalvvástit

ravi (rauhallinen)njolgi, (joutuisa)doalvi

ravihevonen doalveheasta

ravinne biebmoávnnas

ravinteisuus bibmuivuohta

ravinto biebmu, borramuš, ealádat

ravintoaine borramušávnnas

ravintoarvo borramušárvu

ravintoketju biebmogoallus

ravintola restoráŋ´ŋa

ravintolisä biebmolassi

ravirata doalvevuojáhat, doalvegeainnus

ravistaa šluvgit, savdnjit

ravistella šluvggašit, savnnjašit, salkkuhit

ravistua ks. rapistua

ravita  biebmat

ravitsemus biebmodilli

ravitsemus biebmodilli

ravitseva  álbmá/i (-s), bibm/ui (-os), beaktil (-is), fámolaš, vuoibmá/i (-s), vehkk/ii (-es), veahka/t (-dis), sealbbus (-is), njávkkas (-is), (k)rákt/ii (-es)

ravitsevuus álbmi, veahka

reaaliluku (mat.) reálalohku

reaalinen reálalaš

reaalipolitiikka reálapolitihkka

reagoida reageret

reaktio reakšuvdna

reaktioaika reagerenáigi

reaktori reáktor

realismi realisma

realisoida realiseret

realisti realista

realistinen realisttalaš

realiteetti realiteahtta ~ realitehta

reenjalas reahkajálás, reahkamielggas

reeska (kääpiösiika) reaská, roabát

refleksi refleaksa

refleksiivinen refleksiiva

refleksiivipronomini (kiel.) refleksiivapronomen

reformaatio reformašuvdna

reformi reforbma, ođasteapmi

reformoida reformeret

regressio regrešuvdna

rehellinen rehálaš, vuoiggalaš, njuolggalaš, gutnálaš

rehellisyys rehálašvuohta, vuoiggalašvuohta, njuolggalasvuohta, gutnálašvuohta

rehennellä (miehestä) almmáštallat ~ olmmáštallat, vuovnnastallat, reheštallat

rehevä šattolaš, šatteš (-is), šaddil (-is), šaddi (-s), rás´sá/i (-s)

rehevöityä (vesistä) njivlut; vesien rehevöityminenčáziid njivlun

rehkiä rahčat, riehkkat, riehkidit, rakŋut, rakŋat, čavgat, strevet, givzat, bargaladdat

rehti vuoiggalaš, ávddalaš, nju/olgat (-lges)

rehtoaita skielttaráidi; pystylauta (rehtoaidassa)skielttarbátni, vaakalauta (rehtoaidassa)skielttarčielgi

rehtori rektor

rehu fuođar; hankkia rehua elukoillefuođardit

rehuvirna gilvvasáhpal

rehvastella rámohallat, rámppastallat, čevllohallat, gorggohallat

reikiintyä ráigánit; (pahasti, hampaista)mieskat

reikiintyä  monesta kohtaa) suokkagit

reikiä (rei´ittää) ráigat; rei´itinráiggan, ráiganbierggas

reikä ráigi

reikäinen ráigá/i (-s), ráige-, suokk/is (-es); (hampaista)miesk/kas (-a)

reilu ávddalaš, veahkká/i (-s), árvvas

reipas arvvo/t (-his), arvil (-is), sealgil (-is), doabmil (-is), lášm/at (-es)

reisi badjeváhkká

reisiluu čoarbbealnoras

reissu reaisu, mátkemohkki, tuvra

reitti (maastossa) johtolat, geinnodat, máđidja

reiäkäs suokk/is (-es)

reiästä (sisään tai ulos) ráigeráigge

reki reahka

rekikeli (tarpeeksi lunta reellä ajoa varten) reahkadoavdnji

rekisteri registtar

rekisterikilpi registtargalba

rekisterinpitäjä registtardoal´li

rekisterinumero registtarnummir

rekisteriote registtarválddus

rekisteritoimisto registtardoaimmahat

rekisteritunnus registtardovddaldat

rekisteröidä registreret

rekka tráiler, goallosbiila, guhkes guorbmebiila

rekki holga

relaatio  (suhde) relašuvdna

relatiivilause (kiel.) relatiivacealkka

relatiivipronomini (kiel.) relatiivapronomen

relikti (jäänne jostakin aikaisemmasta) relikta; kampela elää reliktinä Pulmankijärvessä finddar eallá reliktan Buolbmátjávrris

remmi lávži, ruopma, rem´me

renessanssi renessánsa

rengas riekkis

rengastaa riekkistit

renki reaŋga; (palvella renkinä)reŋgot, reŋgostallat

renkku reŋko, buhkke

rento (leppoisa, vapautunut) lotk/at (-es)

rentouttaa lotkkodahttit, mášuiduhttit

rentoutua lotkkodit, muossánit, mášuiduvvat

renttu suohpáhas, gavri

rentukka gol´lerássi

repaleinen (esim. vaatekappaleesta) ráisk/kas (-o-), sáig/gas (-o-)

repeillä (esim. kangas) gaikodit, rahtasaddat

repertuaari repertuára

repeytyä (irti) gaikánit, gaikot, rahkánit, irdašuvvat (R); (vaatteesta)rahtasit

repiä  gaikut; (kangasta)rahtat

repliikki replihkka

repliikkiviiva replihkkasárggis

repo, repolainen (saduissa) riebanaš, riehpogállis ~ rebogállis

reportaasi reportáša

reportteri reporttar

reppu  lávka, rehppo (S), ránsel (N), ránseahkka (N)

republikaani republikána

republikaaninen republikánalaš; republikaaninen puoluerepublikánalaš bellodat

reputtaa (esim. tentissä) dumpet, stryhket (N)

repäistä  gaikkihit ~gaikkehit, ravget, raŋistit

resepti reseapta

reseptio resepšuvdna

reservaatti reserváhtta; Pohjois-Amerikan intiaanireservaatitDavvi-Amerihká indiánareserváhtat

reservi researva

reserviläinen researvaolmmoš

resiprookkipronomini (kiel.) resiprohkapronomen

resla (rekeen kiinnitettävä) rislá ~ rišlá

reslareki risláreahka ~rišláreahka

resoluutio resolušuvdna

ressukka hejoš

restauroida restaureret, ovddeštit

restriktiivinen (rajaava) restriktiivvalaš, ráddjejeaddji

resu ráso, ráisku

resuinen  (kankaasta, vaatteesta) sáig/gas (-o-), ráisk/kas (-o-), ráiskkagan, linc/cas (-e-)

resurssi resursa; resurssien niukkuuden takia kyseisestä suunnitelmasta luovuttiinresurssaid vátnivuođa dihte dien plánas luhppojuvvui

retiisi rediš´ša

retkeilijä vánddardeaddji

retkeillä (maastossa) vánddardit, johtalit, jođašit

retkeilyalue vánddardanguovlu

retkeilymaja vánddardanviessu

retki (edestakainen) mohkki

retkikunta ekspedišuvdna, mátkkuš

retoriikka retorihkka

retorinen retorihkalaš

rettelöidä moivet, stuibmidit

reumaatikko reumatihkkár

reumaattinen reumáhtalaš, leasme-

reumatismi (med.) reumatisma, leasmi

reuna ravda

reunemmaksi ravdalii, ravdalebbui, ravddabui; (vähän)ravdalažžii, ravdaleppožii

reunempana ravdalis, ravdalebbui, ravddabus; (vähän) ravdalaččas, ravdaleppožis

reunempi ravddat; (vähän) ravddabuš

reunimmainen ravddamuš ~ ravddamus

revetä rahtasit, gaikánit

reviiri reviira; lintureviirit ovat käymässä vähiinloddereviirrat leat vátnugoahtán

revittää gaikkuhit

revolveri revolver

revontulet (pl.) guovssahasat (pl.), davvidolat (pl.); revontuli-guovssahas-, näkyä revontuliaguovssahastit

riehakas vild/das (-a), vil´lalágan, ráik/kás (-o-)

riehua bieđđat, mielahuddat, seahkidit

riekaleinen (esim. vaatekappaleesta) ráisk/kas (-o-), sáig/gas (-o-)

riekko rievssat

riekonansa giella, gárdi

riekonmarja guovžžamuorji, rievssatmuorji

riekoton rievssath/eapme (-is)

riemastua ilosmuvvat, illosit, gieváskit

riemu ávvu, riepmu, illu

riemuita ávvudit, illudit

riemujuhla ávvudeapmi

riemukas áv´vu/i (-os)

riemukulkue ávvomieđuš

rientää doapmat, gáhčadit, riendit ~ riendut; (nopeasti) doamihit, doapmalit, riendulit

riepu ks. rukka ; parka

riepu, rääsy, rätti livsku, limsku, lihpar

rieska (lapinkakku) sámegáhkku, ráktogáhkku, hillagáhkku, gáhkku; leipoa rieskojagáhkket

rietas nuosk/i (-kes); tulla riettaammaksinuoskut, pitää jotakuta liian riettaananuoskkášit soapmása

rietas (kirosanana) riehtis

rietastelija nuskošeaddji, fastošeaddji

rietastella nuskošit, fastošit

riettaasti nuskket, fasttet

riettaus nuoskivuohta, nuskodat

rihkama doabbarat (pl.), lámborat (pl.), šlámborat (pl.), áskarat (pl.), ruskagálvvut (pl.)

rihla rihkku

rihma (ansa)giella; (lanka)árpu

rihmalevä árpodeappu

rihveli (kivikynä) riffal ~ riffel

riidanaihe riidofáddá, riidogaskoapmi

riidanalainen riidduvuloš

riidanhaluinen riid/ui (-os)

riidaton riidduh/eapme (-is)

riidellä (rspr., + kom.)riidalit, diggot, diggidit, nárrohallat, gižžudit, attástallat, attašit, tráŋgaluššat, váldalit, snarrat, snar´rot, snar´rodit; ruveta riitelemäänriiddáskit, suhtadit, ettodit, rešttodit, soađáskit

riidenlieko soahterássi

riihi gordnenvisti

riikinkukko poaloddi

riimi riibma, loahppašuokŋa

riimukalenteri riibmakaleanddar

riimukivi riibmageađgi

riippa (verkossa) buddu, gikta, lieksa, deaddu

riippakoivu sotnjesoahki, sotnji

riippua  heaŋgát, sorját, givdnjahit (R); ruveta riippumaanheaŋggagit, heŋggiidit

riippuliidin seivvon

riippulukko heaŋgálohkka, heaŋgálássa

riippumaton sorjjasmeahttun, iešmearrideaddji, iešráđálaš

riippumattomuus sorjjasmeahttunvuohta, iešmearrideapmi, iešráđálašvuohta

riippusilta heaŋgášaldi

riippuvainen, riippuva (jostakin) sorjavaš, sorjjas

riippuvaisuus, riippuvuus (jostakin) sorjavašvuohta, sorjjasvuohta, vulošvuohta

riipuksiin heaŋgagassii, heaŋgasii

riipuksissa heaŋgagasas, heaŋgasis

riiputtaa  heaŋgguhit, heaŋgáhit

riisi risenat (pl.), riisi-risenrievdne-

riisi (mitta) riisa

riisipuuro risenrievdnesuohkat

riisiryyni risenrievdni, risensurbmi

riisitauti riisa

riista fuođ´đut (pl.), meahci vallji

riistaeläin  fuođ´đu

riistanhoito fuođ´đogáhtten, meahcivaljidikšun

riistanpyynti fuođ´đobivdu

riisto ávkkástallan, ekspluateren

riistää rihpat, riv´vet; ávkkástallat (soapmásiin), ekspluateret (soapmása)

riisua (vaate)nuollat, (esim. lasta)nuolahit, (housut)nallat, panna riisumaannuolahit

riisuttaa nuolahit

riisuutua nuoladit

riita riidu, nággu, diggi, gižži, gižžu, mozzi, vea(r)dni (ks. epäsopu)

riitaantua (rspr., + kom.)riiddáskit, suhtadit, ettodit, nákkáskit, soađáskit, vea(r)dnašuvvat, vea(r)tnáskit, rešttodit

riitaantuminen riiddáskeapmi

riita-asia riidoáš´ši

riitaisa riid/ui (-os), eareburán (-is), snarralas, nár´r/ii (-es), njálmmaskas, vea(r)dná/i (-s)

riitaisuus riiduivuohta, eareburánvuohta, nar´rodat

riitapukari riidos olmmoš, soađan

riitasointu riidočuojus, dissonánsa

riite (virran mukana lähtenyt jäähyhmä) suossa ~ suossi, skavdda (R); mennä riitteeseensuossat, skavdut (R); jäätää riitteeseen (pakkasesta)suossadit

riitely riidaleapmi

riitti riita

riittoisa (esim. ruoasta) rivggas (-is)

riittämätön bistteh/eapme (-is), bisttuh/eapme (-is), vá/nis (-tna)

riittävä riittävän hyvä; doarvái ~ nohkka buorre

riittää  bistit, juoksut ~ juoksat, juollut, reahkkát, riitát, leat doarvái

riivaaja bahávuoigŋa, demona

riivinrauta šaddofaskkon

rikas rikk/is (-es), jábálaš, várálaš, ruhtt/ii (-es), hattálaš; pitää jotakuta liian rikkaanarikkášit soapmása, olla olevinaan rikasrikkástallat (ks. pororikas)

rikastaa riggudit

rikaste suhkodat

rikastua riggut, jábálduvvat, váráiduvvat, ruđaiduvvat, hattáiduvvat; boazuiduvvat, ealuiduvvat, eloiduvvat, siiddaiduvvat; (nopeasti)riggulit

rikastua (geol.) suohkut

rikastumiskerros (geol.) suohkungeardi

rikastuttaa riggudit

rike meaddin

rikesakko meaddinsáhkku

rikka rihpa, luotni, ruska

rikkalapio spoađđu

rikkaruoho hilsku; kitkeä rikkaruohojahilsket

rikkatatar rásseguoita

rikkaus riggodat, rikkisvuohta, jábálašvuohta, vallji, valljivuohta, valljugasvuohta, ildigal´levuohta, buresbirgejupmi, buorredilli

rikki cuovkkas; (puhki)ráiggil; mennä rikkicuovkanit, bieđganit, billašuvvat

rikki  (kem.) riš´ša

rikkihappo riš´šasivra

rikkikiisu (miner.) riš´šagiisi

rikkinäinen cuovkanan, bieđganan, (vaatekappaleesta)ráige-, lince-

rikko narti; rikkokasvit (pl.) nartešattut (pl.)

rikkoa cuvket, bilidit, billistit, biđget, háddjet, mol´let

rikkoa (lakia) rihkkut

rikkomus rihkkumuš, rihkkun, vearredahku

rikkoutua cuovkanit, bieđganit, billašuvvat, hádjosit, mollanit

rikkumaton rihkkasmeahttun; rikkumaton rauharihkkasmeahttun ráfi

rikollinen rihkolaš, krimineal´la

rikollisuus rihkolašvuohta, kriminalitehta

rikos rihkus

rikosasia rihkusáš´ši

rikoskumppani rihkusguoibmi

rikoslaki rihkusláhka

rikospoliisi rihkusboles, kriminálaboles

rikossyyte rihkussivahus

rikostutkinta rihkusdutkan

rima  listu, lista

rimpi, rimpisuo suotnju

rimpinen sudnj/ui (-os)

rimpuilla ginccardi, gincut, gášvvardit, bánccardit

rimsu (huivissa) riessan; sitoa rimsujariessut, riessamastit

rinkeli riŋgal ~ riŋggal

rinki riekkis

rinkka rápmalávka

rinnakkain raddálagaid

rinnakkainen raddálas

rinnalla bálddas

rinnalle báldii

rinnastaa buohtastahttit, bálddalastit

rinnasteinen bálddalas

rinnastua buohtastuvvat

rinnastuskonjunktio (kiel.) buohtalasti konjunkšuvdna

rinne vielti, rápma, riidi, raddeeana(n), hál´lan; (loiva) njoaiddu, (jyrkkä) ceakkus, heŋgo, heŋge, heŋggohat, heaŋggu, gomu

rinnus  ohca

rinta raddi; (naisen)čižži

rintaevä ovdaveaksi

rintakehä radderiggi

rintakipu raddebákčasat (pl.)

rintalapsi njam´mimánná

rintalasta mielgadákti; (lihoineen)mielga

rintalasta (linnun) biksa

rintalihas raddedeahkki

rintaliivit (pl.) čižžedoalan, čižželiivvat (pl.)

rintaläppä (vaatekappale) leahppi

rintama rattuš

rintama (sodassa) soahtesadji, soahtešillju

rintamalisä soahtelassi

rintamamies soahtesoalddát

rintamieseläke soahtesoalddátealáhat

rintamus ohca

rintaneula raddenállu

rintaontelo raddevuovda

rintaperillinen raddeárbbolaš

rintasolki sol´ju, risku

rintasyöpä čižžeboras

ripa geavja

ripauttaa  botkalit

ripeksiä (vettä, lunta) sittardit

ripeä, riuska lášm/at (-es), háhppil (-is), sealgil (-is), ra/ččas (-žža), vahka/t (-dis)

ripillepääsy rihpat (pl.), konfirmašuvdna, mánáidbeassan

ripittäytyä fitnat rihpain

ripittää rihpašit

ripotella botkkuhit

ripottaa botkkuhit

rippi rihpat (pl.), rippi-rihppa-; päästää ripillekonfirmeret

rippikoulu rihppaskuvla, báhpaskuvla, stuorraskuvla

rippilapsi (ripille pääsevä) rihppamánná, konfirmánta

rippisaarna rihppasárdni

ripsi ramasguolga

ripsisiippa riessannáhkkesoadji

ripuli čoalas, čoalasvihki, njárbadas, čoavjedávda, luhčadávda, lužas, lužohat; hänellä oli ripuli son lei čoallasis ~njárbadasas

ripuliuloste luhča; ripuliulosteen tahrimaluhčanaga

ripustaa heŋget, heaŋggastit, sorjalit, gozastit (R)

ripustella heaŋgut, gohcut (R)

ripustin heaŋggastat

risainen (ränsistynyt) lis/as (-sa)

riskeeraaminen riskeren ~ risikeren

riskeerata riskeret ~ risikeret

riski riska

riskilä čielkkis

riskitön riskkah/eapme (-is); tuo ei ole ihan riskitön hankediet ii leat áibbas riskkahis fidnu

risku (solki naisen puvussa) sol´ju, risku

rispaannuttaa lutket

rispaantua luotkanit

risteys geaidnoruos´sa

risteyttää (esim. kasvilajeja) ruos´sanahttit, ruossuhit, rus´set, ruossastahttit

risteytyä  (esim. kasvilajeista) ruos´sanit, ruossastuvvat

risti ruos´sa, rista; kädet ristissä risttas gieđaid

risti (korttipelissä) luovvar

ristihämähäkki ruos´saheavdni

ristiin rastiin ruos´sut doar´rás, ruos´sut rás´sut

ristiinnaulita rus´siinávlet; ristiinnaulitturus´siinávlejuv´von

ristikettu ristarieban, ruos´sarieban

ristikirkko ruos´sagirku

ristikko ridda; ruos´saruovddit (pl.)

ristikkäin ruos´salassii, rus´solassii

ristikulma (mat.) ruos´sačiehka

ristiliina (sulhasen) šoalkaliidni

ristilukki ristaheavdni

ristiluu gátnis ~ gánis

ristimänimi gástanamma

ristinkuolema ruos´sajápmin

ristinmerkki ruos´samearka;teki ristinmerkin ja kumarsidagai ruos´samearkka ja gopmirdasttii

ristinpuu ruos´samuorra

ristinpäivä (toukokuun 3. päivä) ruosmmesbeaivi; ristinpäivän jumalanpalvelusruosmeas´su

ristipölytys ruos´sagavjehus

ristiretki ruos´sagárga

ristiriita ruos´salasvuohta; tiedot ovat ristiriidassadieđut mannet ruos´salassii

ristiriitaisuus ruos´salasvuohta

ristisana ruos´sasanit (pl.)

ristisarvi (porosta) ruos´sačoarvi

ristiselkä (anat.) čielgemátta

ristiside ruos´sačanas

ristisorsa ruos´sasuorsá

ristissä  (adv.) ruos´sut

ristissä (käsistä) roahkkut

ristissä oleva (käsivarsista) ruos´salas, ristalas, murtolas, (käsistä)roahkkálas, rohkkolas, ristalas, kädet ristissä roahkkálas ~ rohkkolas ~ ristalas gieđaid

ristiviitta (tienmerkkinä) ruos´sadihkká

ristiä (antaa nimi) ristat, risttašit, gástat, gásttašit

ristiä (kätensä) roahkohit; (useampaan kertaan)rohkohallat

ristiäiset gásta, gástadilálašvuohta

risu ris´si, (lattiavarpu)duorga; kattaa risuilladuorgadit, durget, kerätä risujadurget

risukko suovka

risuttaa (rangaista, lastaan) ris´set; saada risuaris´sehallat

risuttaa (varustaa risuilla) ris´set

ritari riddár

ritarikunta riddárgoddi

ritarillinen riddárlaš

ritariperhonen riddárbeaiveloddi

ritsa gum´mebis´su

riuduttaa goaridit, hahpadit

riuduttaa (poroa) rávžadit

riuhtaista ravget, ragihit

riuhtaisu ravgestat

riuhtoa ravgut

riuku (ei-saamelaisnainen) rivgu; käyttäytyä ei-saamelaisnaisen tavoin rivgostallat, ruveta käyttäytymään ei-saamelaisnaisen tavoin (suomalaistua, norjalaistua, ruotsalaistua tavoiltaan)rivguluvvat, ei-saamelaistaustainen miniärivgomannji

riuku  (seiväs) seaibbis, seaivvas, stávrá

riuska lášm/at (-es), vahka/t (-dis), ealjár (-is)

riutta (meressä) oahci, rikti

riutua (ihmisestä) goarránit, hahpat, sotnat

riutua (porosta) rávžat

riutunut (porosta) rávž/žas (-a); pitää liian riutuneenarávžžašit

rivakka rivttár (-is), doabmil (-is), doapma/t (-dis), gergeš (-is), viibmá/i (-s)

rivakka henkilö rivttár

rivi gurgadas, ráđđa

rivitalo ráidodállu, ráđđadállu

rivopuheinen snoal´lá/i (-s), snoallalas, snoalus, šleaiddos (attr.)

rivosti nuskket, fasttit

rivous  snoalla; rivoudet(pl.) snollosat (pl.), puhua rivouksiasnoallat, šleidosit

robotti robohtta

rodullinen nálálaš, rásalaš

rohjeta arvat, roahkadit, duostat, ovet, ovehit; sinne ei rohkene mennä, sinne ei ole menemistä dohko ii leat duosttáš mannat

rohkaista roahkasmahttit, arvvosmahttit

rohkaistua roahkasmuvvat, roahkastuvvat, jálosmuvvat, jálostuvvat, váimmosmuvvat

rohkaisu roahkasmahttojupmi, arvvosmahttojupmi

rohkea roahkka/t (-dis), roastil (-is), duostil (-is), dusteš (-is), baluh/eapme (-is), jal/lu (-os), arvil (-is); čoaskačoalat, ráigeoaivvat

rohkeus roahkkatvuohta, duostilvuohta, baluhisvuohta, jálluvuohta, jállodat

rohki (adv.) roahkka; ei epäillyt, tuli rohkiii eahpidan, bođii roahkka

rohtua (huulista) dorbmut

roihahtaa njuorššádit

roihu njuoršu

roihuta njuoršut, njivžut, njuovžut, njivžžardit, šloavgit, loahcat; yltyä roihuamaannjuorššagit

roikkua heaŋgát, givdnjahit (R); jäädä roikkumaanheaŋgasit, ruveta roikkumaanheaŋggagit, heŋggiidit

roikuttaa heaŋgguhit, heaŋgáhit

roiskahtaa rišihit, riškkihit

roiskauttaa riškalit

roiske riškkas

roiskua riškit

roiskua riškit, rišadit

roisto rosvu, rievvár

roisto  (kälmi) skealbma

rojahtaa, mätkähtää  šlákkihit

rojauttaa, mätkäyttää šlággalit

rokko boahkku

rokonarpinen (kasvoista) rumš/šas (-o-); tulla rokonarpiseksirumššagit

rokote boahkohanávnnas

rokottaa boahkohit

rokotus boahkoheapmi

rokotuttaa boahkohahttit; rokotutti lapsensa ja samalla kertää myös itsensäboahkohahtii mánás ja seammás maiddái iežas

romaani (eräs kirjallisuuden tuote) romána; historiallinen romaanihistorjjálaš romána

romaaninen románalaš; romaaniset kieletrománalaš gielat

romahdus čoahkkáigahččan

romahtaa gahččat čoahkkái, čoahkkáigahččat

romani  (mustalainen) romani, rom´ma, mustelaš

romanialainen románialaš

romanssi (rakkauskokemus) románsa

romantiikka (eräs taidesuunta) romantihkka

romanttinen romantihkalaš, románttalaš; romanttinen rakkaustarinaromantihkalaš ráhkisvuođamuitalus

rommi rom´ma

romu doabbarat (pl.), (š)lámborat (pl.), skruvtta (N), ruskalohka

romukauppa doappargávpi, healbbahasgávpi

romuttaa biđget, bilidit, billistit

ronkkua (korpista) ruŋkit, ruŋkkistit

ronkkuvainen ruŋkálas

ronkunta (korpin) ruŋkkas

rooli rol´la

roomalainen romálaš

roomalaiskatolinen (rel.) romálaškatolalaš

ropina roahča

ropista roahčat

ropo šlánta, smávvaruhta

ropsahtaa roaškkihit

ropsauttaa roaškalit, rošket

ropsutella roaškkuhit

roska, rikka luotni, rihpa, návva, ruska, roaski (R); (vedessä) dierri ~ dirri

roskaantua luotnut, ribahuvvat, ruskat, roaskut (R); (kalaverkosta)dierrut ~ dirrut ~ dir´rot

roskainen luodná/i (-s)

roskainen, samea (vedestä) ruivá/i (-s), ruiv/vas (-e-)

roskakori ruskabáberlihtti

roskalaatikko ruskalihtti

roskaposti (tietok.) ruskapoasta

roskata ludnet, luotnudit, rihppet

roso roamši

roso (metallissa) leaibmi

rosoilla (metallista) leaibmašuvvat, leaibmut

rosoinen roamš/šas (-e-); tulla rosoiseksiroamššagit, roamšut

rosoisena roamššil

rosoisena (metallista) leaimmil

rosojää ruobbejiekŋa

rosvo rosvu, rievvár

rosvota rosvudit, rievidit

rosvous rosvudeapmi, rievideapmi

roteva váf/i (-es), váŋká/i (-s)

rotisko (rapistunut esine, vars. vene) šlihtá

rotko ávži, skurču, gorsa; jossa on paljon rotkoja ávžá/i (-s), skurč/ui (-os)

rotta roahttu

rottinki rottet

rotu nálli, rássa

rotuerottelu nállevealaheapmi

rouhin muorrafaskkon

roukaista (porosta) ruovggádit

rouko  roavgu

roukua (porosta) ruovgat; (pitkään)ruovggadit

roukuminen, rou´unta  (poron) ruovggas

roukuva (porosta) ruovgi

rouskahtaa smierggihit

rouske smierggas

rousku raski

rouskua smiergit

rouskuttaa smiergguhit, ruoškkuhit

routa duollu, girse

routaantua duolluluvvat

rouva rov´vá, fruv´vá; (korteissa)dámá

rova (vanha palovaara) roavvi

rovasti proavás

rovastikunta proavásgoddi (S), proavássuohkan (N)

rovio (kokko) njuoršu

rubiini rubiidna

ruhjevamma deđvon, deađvašupmi; saada ruhjevammadeđvot, deađvašuvvat

ruho gorut, rohppa ~ krohppa, ruŋgu

ruhonosa, raaja (teuraan) ruovji

ruhtinaallinen valljá/i (-s), valljugas

ruhtinas fursta

ruhtinaskunta furstagoddi

ruijankeulankärki davvegožot

ruijankissankäpälä gáisábusságeahpil

ruijanpahtahanhikki davvesuorbmarássi

ruijanpallas bálddis

ruikuttaa ks. marista

ruinaava  (subst.) vuorjjan, vuorjjat

ruinaavainen  vuorjalas, vuorjjaláras

ruinata vuorjat, ánuhit, goardit, vuorjjildit, mággudit (ks. kerjätä)

ruipelo (nopeasti väsyvä) silan ~ silar

ruis rogaš, rohka

ruisjauhot (pl.) roavajáffut (pl.), rohkajáffut (pl.), rogat (pl.); ruis- rohka

ruiskaunokki rohkarássi

ruiske cirgganas, cirgehat

ruisku dálkkasnállu

ruiskuta cirgut

ruiskuttaa cirgguhit

ruiskutus cirgguheapmi

ruisleipä roavaláibi, rohkaláibi

ruisrääkkä bealdovuonccis

rujo rumašváillat

rukka  duotna, rávki, riehpu, loassi

rukkanen gistta, rahpot, ráhpot; antaa rukkaset (jollekulle)gieldit (+ akk.), saada rukkasetgildot, oažžut gálbbenáhkiid

rukki dorte; rukinratasdortejuvla, rukinsiipidortesoadji

rukoilla rohkadallat

rukous rohkos, rohkadus

rukoushetki rohkosboddu

rukoushuone rohkosviessu, rohkosvisti

rukouspäivä rohkosbeaivi

rukoussunnuntai rohkossotnabeaivi

rulla rul´la

rullalauta rul´lačeasan

rullata rul´let

rullatuoli rul´lastuollu

ruma ro/pmi (-mes), fast/i (-tes); pitää (liian) rumanaromášit, fasttášit; olla (jossakin) rumanarobmát, fastát

rumasti romet, fasttit ~ fasttet

rumentaa ropmudit, fastudit

rumentua ropmut, fastut

rumilus romanas, roman, romat, fasttat

rummuttaa trumbbu časkit

rumpu trumbu; (noitarumpu)goavddis, meavrresgárri, govadas

rumuus ropmivuohta, ropmodat, fastivuohta, fastodat

runko riggi, ruŋgu; (puun)ruŋgu, galda

runkopuu (kodassa) váldocaggi

runo dikta

runo (maho vaadin) rotnu; runon taljarotnodat, olla runonarotnudit

runoilija diktačál´li

runoilla diktet

runokokoelma diktačoakkáldat

runollinen lyrihkalaš, poehtalaš, dikta-

runomitta metrihkka

runonlausunta diktalohkan

runous dikten, lyrihkka, poesiija

runsaasti, rutkasti valjis, valjit, valljugasat, eatnat, ollu

runsasmaitoinen mielká/i (-s), mielkkas (-is), mielkkaskas; runsasmaitoinen lehmä mielkegussa

runsaspuinen muor´rá/i (-s); runsaspuinen metsämuor´rás vuovdi

runsasravinteinen bibm/ui (-os); runsasravinteinen kasvupaikkabibmos šaddansadji

runsassanainen, sanakas sádná/i (-s)

runsastua valljut, eatnánit, laskat, lassánit

runsasvasainen (jossa tai jolla tai jolloin on paljon vasoja) mies´sá/i (-s)

runsaus vallji, valljivuohta, valljodat, eatnatvuohta, olluvuohta

runsausjärjestys valljivuođaortnet

ruoansulatus biebmosuddadeapmi, biebmosuolbmudeapmi

ruoansulatuskanava biebmosuddadanoalli, biebmosuolbmudanoalli

ruode (turvekodassa)skielttar, (seinälauta vajassa)skielttar; varustaa ruoteillaskielttardit

ruode (laavussa) lávvomuorra

ruodoton dávtteh/eapme (-is)

ruohikko sitnu, sitnugieddi

ruoho rássi; (lyhyt, nurmikkoa muodostava)sitnu

ruohoinen sidn/ui (-os), rás´sái (-s)

ruohokanukka beatnatmuorji

ruoholaukka rásselávki

ruohonkorsi sitnočalbmi

ruohonleikkuri suoidnečuohpan

ruohosipuli rásselávki

ruohostomaa sitnoeana(n)

ruohoton ráseh/eapme (-is); tulla ruohottomaksirásehuvvat

ruohottua rássut, sitnut

ruohovarsi (kasvin) rássenađđa

ruohovartinen (kasvi) rássenađat

ruojus (kengän varsi) ruojas

ruoka biebmu, borramuš, máhta; (keitetty, valmistettu)mális, laittaa ruokaamálestit, ráhkadit borramuša

ruoka-aika boradanáigi

ruoka-aine borramušávnnas

ruoka-astia borranlihtti; (koiralla, kissalla)čuohkanlihtti

ruokahalu borranlustu; menettää ruokahalunsa lusttuhuvvat

ruokailla boradit

ruokailu boradeapmi

ruokailutottumus borranhárjáneapmi

ruokailuväline boradanneav´vu

ruokaisa bibm/ui (-os); ruokaisa talobibmos dállu

ruokakauppa borramušgávpi

ruokala boradanbáiki

ruokalaji borramušsorta, borramuššládja

ruokalista borramušlistu

ruokalusikka gazzanbaste

ruokamyrkytys borramušmirkkohus

ruokaparsa aspárggus

ruokapula biebmovátni, borramušheahti

ruokapöytä boradanbeavdi

ruokarukous lukea ruokarukoussivdnidit borrat

ruokasipuli lávki

ruokasula (mahalaukussa)guomu, duotka; gubmot (pl.), duotkkat (pl.)

ruokatarvike borramušdárbbaš

ruokatavara borramušgálvu

ruokatorvi čotta

ruokatunti boradandiibmu

ruokavalio biebmoválljejupmi

ruokaöljy borramušol´ju

ruokinta biebman

ruokki hálka; siivetön ruokkiruohki

ruokkia biebmat

ruokkoamaton (pukeutumiseltaan) lurf/fas (-e-), lurv/vas (-e-), lurj/jas (-e-); olla jossakin ruokkoamattomanalurját, liikkua jossakin ruokkomattomanalurjjuhit, lähteä johonkin ruokkoamattomanalurjánit

ruoko goalšu, rávra

ruokokerttunen goalšovizar

ruokopuntarpää čáhppesguppolsuoidni

ruopata čiekŋudit oali, mođi roggat

ruori stivrran

ruoska roaiská, roaisku, roaiskkan, spihcá, spižá, ruoski (R); roaiskkát (pl.)selkäsauna, sai selkäsaunanoaččui roiskkáid

ruoskia roaiskut, spihččet, ruoskidit (R)

ruoskittaa roaiskkuhit

ruoste ruosta

ruostehäntä (leikillinen nimitys lehmästä) ruostaseaibi

ruosteinen ruost/tas (-a)

ruostesorsa ruostasuorsá

ruostua ruostut; paha ruostumaanrustolas

ruostumaton ruosttah/eapme (-is), ruosttokeahtes (attr.); ruostumaton teräsruosttokeahtes stálli

ruostuttaa ruostudit

ruoto guoledákti, dákti

ruotoinen dáktá/i (-s); ahven on aika ruotoinen kalavuskkon lea viehka dáktás guolli

ruotsalainen ruoŧŧelaš

ruotsi ruoŧagiella; ruotsiksiruoŧagillii, puhua ruotsiaruoŧastit

ruotsinkielinen ruoŧagielat, ruoŧagiel (attr.)

rupatella háladit, humadit, huleštit

rupeentua ruobbut

rupi ruobbi; mennä ruvelleruobbut

rupijäkälä geađgegatna

rupinen ruobbá/i (-s), ruo/ppas (-bbe-)

rupinen ihminen ruobbá, ruobbediŋga

rupisammakko spártocuoppu

rupla ruppal, rubel

rusahdella smiehcat, smiezaidit, mieškit

rusahtelu smiehca

rusakko ruoššanjoammil

rusautella mieškkuhit

rusauttaa mieškalit

rusennella šeatkut, šetkkodit

rusentaa šetket, šeatkkastit

rusetti ruseahtta, hearvasnurtu

rusina rusiidna; rusina-rusen-

ruska ruški

ruskea rušk/at (-es); tulla ruskeaksiruškkodit

ruskea eläin ruškkut

ruskehtava ruškeslágan

ruskettua áfáiduvvat, ruškkodit

ruskistaa ruškkodahttit

ruskistua ruškkodit

rusko roađđi

ruskolevä stárrá; kerätä ruskoleväästár´ret

ruskolilja ráddelil´ljá

ruskuainen ruškadas

rusohiukkanen ruškkadasčalbmi

rusottaa roađ´đát, roađđidit

rustinki rusttet

rusto njuorggis, njuoragas

rustokala njuorggesguolli

rustolevy njuorggesskear´ru

rutiini rutiidna

rutikuiva ja/ŋas (-kŋa), riš´šagoik/kis (-e-), ruobbegoik/kis (-e-); pitää jotakin rutikuivanajaŋašit

rutikuivuus jaŋádat

rutista smiergit, ruohčat, ruoškit

rutkasti valjis, valjit, arvat, buriin muniin

ruttaantua ks. lommoutua

rutto rohttu, rohttodávda

ruudukko ruvttohas

ruudullinen ruvttolaš, ruvtto-

ruuhi (järvivene) báska, bol´lu

ruuhka bahkatvuohta, bahkadas

ruuhka bahku

ruukata (olla tapana) lávet

ruukku ruhkku

ruuma ruopmi

ruumiillinen rumašlaš

ruumiinavaus rumašrahpan, obdukšuvdna

ruumiinjäsen rumašlahttu

ruumiinlämpö rumašliekkas

ruumiinosa rumašoassi

ruumiinrakenne rumašráhkadus

ruumiintarkistus rumašvákšun

ruumis rumaš, gorut; (kuollut)liika

ruumisarkku gistu

ruumishuone liikavisti

ruuna gálddatheasta

ruusu ruvsu

ruusuinen ruvs/ui (-os)

ruusujuuri njálggaháiruohtas

ruusukaali ruvsogálla

ruusupensas ruvsomiestta

ruusutauti roksa

ruusuöljy rosaol´ju

ruutana ruvdán

ruuti ruvttat (pl.), ruuti-rukta-

ruutikukkaro ruktabursa

ruutu ruvtto; (pelikorteissa)diila

ruuvata sruvet

ruuvi sruva

ruuvimeisseli sruvameaisil

ruuvitaltta sruvabonjan

ruveta (tekemään jotakin)álgit, riepmat, -goahtit; (johonkin)álgit ~ riepmat (masa nu)

ryhdikäs bikšá/i (-s), čoalčá/i (-s), čoalč/čas (-e-)

ryhdikäs henkilö  bikši, čoalči

ryhmittyä juohkásit joavkkuide; (liikenteessä)doallánit

ryhmittää juogadit joavkkuide

ryhmä joavku

ryhmäkuljetus joavkosáhtosteapmi

ryhmänjohtaja (mil.) joavkojođiheaddji

ryhmätyö joavkobargu

ryhti rumašguoddu

ryhtyä (tekemään jotakin)álgit, riepmat, -goahtit; (johonkin)álgit ~ riepmat (masa nu)

ryijy rátnu

rykelmä čoahkki, gihppu

rykimä (porohirvaan kiima) ragat

rykimäaika (porohirvaan) ragatáigi, ragat; rykimäajan huippuváldoragat

rykiä (kurkkuaan) rágeštit

rykiä (porohirvaasta) rahkat;(jatkuvasti)ragadit

rykmentti (mil.) regimeanta

rykäistä gosádit, gálgalit čoddaga

ryminä julla, juhca

rymistä jullat, juhcat

rynnistää rumet

rynnätä (johonkin)doamihit, girdit, boalddihit; (jonkun kimppuun, + akk.)fal´lehit, rohkkáhit, stuŋgehit

rypistyä joaibmut, joaimmagit

ryppy (ihossa) nárvi

ryppy (paperissa, vaatteessa) joaibmi, máhcci

ryppyinen (ihosta) nárv/vas (-e-)

ryppyyntyä (ihosta) nárvut, nárvvagit

rypsi ripsa

rypyssä (ihosta) nárvvil

rypyttää (kangasta, vaatetta) duorrat

rypäle viidnemuorji

ryske ruohča, ruoškkas, skoavkkas

ryskyä ruohčat, ruoškit, skoavkit

rystyset (pl.) čorbmageavri

rysä meardi

rysähdellä, räsähdellä (jäästä, hangesta) roavskit

rysähtely, räsähtely (jäästä, hangesta) roavskkas

rysähtää ruožihit, ruoškkihit

ryteikkö, tiheikkö, pusikko rohtu; ryteikköinenrohtt/ui (-os)

rytikerttunen rávraruoššet

rytinä, rätinä ruohča, ruoškkas

rytistä, rätistä ruohčat, ruoškit

rytmi ritma

rytmikäs ritmmalaš, ritmá/i (-s)

ryvettyä durdašuvvat, durdut, duolvat, fierrašuvvat; (rapaan)rábáhuvvat

ryvettää durddidit, duolvvidit, fierrut; (rapaan)rábáhuhttit

ryvettää (antaa karjan ryvettyä) suortudit

ryväs gihppu

ryyni rievdni, surbmi

ryyppy jugástat, drám´ma, drám´mabihttá; dálkkas, dálkkasbihttá, čottalávttadas, njálbmebáinnadas, garraset sorta, buoret sorta, birogužža, rihčačáhci, rihčasorta, cizášmielki

ryypätä ks. juopotella

ryystää šluhpat, cuhpat; šlubistit, cubistit

ryysy ráisku, šlinci

ryökäle neavri, neavsku, fánen, fánten

ryömiä njoammut, beahkit

ryöppy širra

ryöpytä širrat

ryöstäjä rievvár, rievideaddji

ryöstää rievidit, riv´vet, rievvut, rihpat

ryöstö rievideapmi, rievádus, rievvu

ryöväri rievvár

rähinä stuibmi; (äänestä)riedja, ruodja, gášša, báffa

rähistä riedjat, ruodjat, gáššat, báffat

rähjätä reahjidit, rohkut

rähmä siedja, ruddi

rähmäsilmä (ihmisestä) ružžečalbmi

rähmäsilmäinen ru/ččas (-žžo-); tulla rähmäsilmäiseksiruččagit

rähähtää riejihit

räiske riškkas

räiske riškkas

räiskiä riškkuhit

räiskiä riškut

räiskyä riškit, rišaidit

räiskähtää riškkihit, rišihit

räiskäle bán´nogáhkku

räjähde bávkkanas

räjähdys bávkkeheapmi ~ bávkkiheapmi

räjähdysaine bávkalanávnnas, bávkkanas

räjähtää bávkkehit ~ bávkkihit

räjäyttää bávkalit

räkkirauta (jiekiö) jiehkku

räksyttää (koirasta) lieškit, šáigit, šáikit, loavkkistit, hálkit, roguhit

räkä snuolga; tahria räkäänsnuolggidit, erittää räkääsnuolggistit

räkäinen snuolgá/i (-s), snulg/ii (-es)

räkättirastas ránesrásttis

räkättäjä skeaikkan

räkättää (nauraa) reaškit, skeaikit; rähähtää nauruunreaškkihit, skeaikkihit

räme muorrajeaggi

räminä ráhta

rämistellä skoavkkuhit

rämistä ráhtat

rämistää ráđahit

rämpiä guokkardit; (esim. lumessa)muovlat

rämä ráso

rämähtää skoavkkihit, ráđihit

rämäpäinen ráigeoaivvat

rämäpää ráigeoaivi

rämäyttää skoavkalit

ränni (räystäskouru) ren´ne

ränsistyä ks. rapistua

räntä šlahtti ~šlahttá; sataa räntääšlahttit, alkaa sataa räntää šlahttádit, šlahttet

räpiköidä ravččuhit

räppänä reahpen; räppänästäreahpenráigge

räppäri ráppár

räpsyä (silmistä) ravkit

räpylä fihčču

räpytellä (siipiään)rámškkuhit; (silmiään)ravkkuhit

räpyttää (siipiään)rámškut, rakčut; (silmiään) ravkkuhit

räpätä ráppet

räpäyttää (siipiään)rámškalit; (silmiään)ravkalit

rästi reasta, reastamáksu

räsy livsku, limšku, sáigu, šlinci, lihpar

räsähdellä ruoškkáhallat

räsähtää ruoškkihit

räsäyttää roaškalit, ruoškalit

rätinä roaškkas

rätistä roaškit, ruossut

rätti lihpar, livsku, limsku

rätvänä varraruohtas

räyhätä riedjat, reahjidit, stuibmidit; ruveta räyhäämäänriejáskit, stuimmáskit

räyskä ráhkočearret

räystäs reastalas

räystäspääsky stohpospálfu, beskkoš

rääkyä ráhkut, reahkut, biškut, gilljut

rääkäistä rágádit, biškkádit, giljádit

rääkäisy rágádeapmi, biškkanas

rääkätä biinnidit

rääpäle rihca; olla jossakin rääpäleen näköisenärihccát

rääsy rimsi, rimsu, rimški, limški, ráisku, sohti; tulla rääsyiseksirimssagit, rimškkagit, limškkagit, ráiskkagit, kulkea rääsyissärimssistit, rimssustit, rimškkistit, limškkistit, ráiskkistit

rääsyinen (esim. vaatteesta) ráisk/kas (-o-), sáig/gas (-o-), limšk/kas (-e-), linc/cas (-e-)

rääsyinen (ihminen) loarfi, lurfi, lurvi, limški, lirski, linci, rámški, rimški

räätäli bivttasgoar´ru, skreaddár

räätälinlihas goarrundeahkki

röhkintä (sian) skurkkas, snurkkas, ruovggas

röhkivä (siasta) skurki, snurki, ruovgi

röhkiä (siasta) skurkit, snurkit, ruovgat

röhkäistä (siasta) skurkkihit, snurkkihit, ruovggádit

rökittää sealgádit

rönsy sárri, suorri

rönsyillä suorranaddat

röntgenkuva röntgengovva

rötkähtää (makuulle, maahan) njaŋggihit, njaŋgasit, njoaskkihit

rötkäle njaŋgaras

rötkäyttää (pitkin pituuttaan) njaŋgalit

rötköttää (pitkin pituuttaan) njaŋgát, deaškát, steanžát, leabbát, njanzát, rággát

röyhelö (pitsinen) speallavearka

röyhelöjäkälä sarvvajeagil

röyhistellä rintaansa bikšát

röyhkeä sniel/is (-es), jolg/at (-es), heabuh/eapme (-is);tulla röyhkeämmäksisnielásmuvvat

röyhtäileväinen reavgálas, revgolas

röyhtäillä reavgut ~ reavgit

röyhtäistä reavggádit

röyhtäisy reavgganas

röyhtäyttää reavgguhit; häntä röyhtäytti toden teollasu nu reavgguhii

S

saada oažžut, fidnet; tulla saaduksifitnašuvvat

saada alkunsa riegádit

saada karva (porosta) dahkat guolgga

saada kiinni fáhtet

saada myydyksi  jođihit

saada sairaskohtaus  oaččohallat

saada sarvet (porosta) dahkat čorvviid

saada surmansa sorbmanit, sorbmašuvvat, heakkahuvvat

saada valmiiksi gerget, gearggahit, gárvet

saaga ságá ~ saga

saaja oažžu

saakeli ságel

saakka, asti rádjai; silmiin saakkačalmmiid rádjai, maanantaihin astivuossárgga rádjai

saalis sálaš, fitnet, bivdu

saaliseläin bivdofuođ´đu

saalistaa bivdit

saalistaja (pedoista) bivddár

saamaton sealggah/eapme (-is), sealgameahttun, višuh/eapme (-is), arvvah/eapme (-is), gearggah/eapme (-is), gearggoh/eapme (-is), manuh/eapme (-is)

saamattomuus sealggahisvuohta, sealgameahttunvuohta, višuhisvuohta, arvvahisvuohta, manuhisvuohta

saame, saamen kieli sámegiella; saameksisámegillii, sámás, puhua saameasámástit

saamelainen sápmelaš, sápmi

saamelaisenemmistö sámeeanádat, sámeeanetlohku

saamelaiskäräjät sámediggi

saamelaislapsi sámemánná

saamelaisnainen sámenisu

saamelaisperäinen sámevulgosaš; saamelaisperäiset paikannimetsámevulgosaš báikenamat

saamelaispoika sámebárdni

saamelaispoliittinen sámepolitihkalaš

saamelaispolitiikka sámepolitihkka

saamelaissuku sámesohka

saamelaistaa sámáiduhttit

saamelaistaustainen sámesogat; hän on saamelaistaustainen henkilöson lea sámesogat olmmoš

saamelaistua sámáiduvvat

saamelaistyttö sámenieida

saamelaisuus sápmelašvuohta, sámivuohta

saamelaisvaatteet (pl.) sámebiktasat (pl.), sámegárvvut (pl.)

saamelaisyhdistys sámesearvi

saamenkielinen sámegielalaš, sámegielat, sámegiel (attr.); (vahvasti)sábmá/i (-s)

saamenmielinen sámemielalaš, sábmá/i (-s)

saamennos sámegiel jorgalus

saamentaa jorgalit sámegillii

saaminen oažžun

saapas stevvel, sáppat; (kumisaapas)gum´megáma

saapua boahtit, joavdat; (perille)buvttehit, ol´let, noddet, joavdat

saapumispäivä boahtinbeaivi

saarelainen suolohas

saari suolu; pikkusaarisul´loš

saariryhmä suoločoahkáš

saaristo suoločoahkki, suologuovlu, sul´lot (pl.)

saaristolainen suolohas

saarna sárdni

saarnaaja sárdnideaddji; sárdnealmmái ~ sárdneolmmái

saarnastuoli sárdnestuollu

saarnata sárdnidit, sárdnut; taitava saarnaamaansárdná/i (-s)

saarni suordna

saartaa birastahttit

saarto birastahttin, blokáda

saasta baika, durdi

saastainen nuosk/i (-kes)

saastaisesti nuskket

saastaisuus nuskodat, nuoskivuohta

saaste duolva, nuoski

saastua duolvat, nuoskut

saastuminen nuoskkideapmi, duolvan

saastuttaa  nuoskkidit

saastuttaminen  nuoskkideapmi, duolvvideapmi

saatana sáhtán

saatava ruhtaoažžun; minullakin on niitä saataviamusge leat dat ruhtaoažžumat

saatavilla sadjosis, sadjagasas

saataville sadjosii, sadjagassii

saatavissa ei ole saatavissaii leat oažžumis

saatella (jotakuta) sáhtašit, mieđuštallat

saati guhkkin eret; hän ei ole epärehellinen, saati varasson ii leat eahperehálaš, guhkkin eret suola

saattaa sáhttit (+ inf); (jotakuta)mieđuštit, mihttohit, sáhtašit, sáhttit; saattaa häpeäänbolget, boalggahit, saattaa loppuungearggahit, gerget, saattaa voimaanbidjat fápmui

saattaja mieđušteaddji, sáhtašeaddji

saattaminen, saatto sáhtašeapmi

saattohoito mieđuštandikšu

saattue  mieđuš

saava oažžu

saavi sáve, stámpa

saavutettavissa oleva juvssahahtti, olahahtti; saavutettavat palvelut juvssahahtti bálvalusat

saavutettavuus juvssahahttivuohta, olahahttivuohta

saavuttaa juksat

saavuttamaton olatmeahttun

saavutus juvssus, olahus

sadas čuođát

sadasosa čuođádas

sadatella ks. kiroilla

sade arvi; kastua sateessaarvot, jäädä sateen kasteltavaksiarvohallat, jättää sateen kasteltavaksiarvohit

sadekausi arveáigi

sadekuuro arveoakti, oakti

sadella arvvašit

sademetsä arvevuovdi

sademäärä arvemearri

sadepilvi arvebalva

sadepisara arvečalbmi

sadesää arvvesdálki

sadetakki arvegákti, arvebivttas

sadevesi arvečáhci

sadin loavku, rihtá

sadoittain čuđiid mielde

saeta suohkut; pyry sakeneeborga suohku

saha sahá

sahalaidalla (esim. kankaan reunasta) njunnesuoril

sahalaitakuvio njunnesuorran; varustaa sahalaitakuviollanjunnesur´ret

sahalaitanauha njunnesuorranbáddi

sahalaitos sahánrusttet, sahá

sahanpurut (pl.) sahájáffut (pl.)

sahanterä sahádearri, pláhta

sahapukki saháreŋko, sahábuhkke

sahata sahát ~ sahet

sahatukki sahágalda

sahausjälki saháhat ~ sahehat

sahrami sáfrán

sahti váso

saippua sáibu ~ sáibbo

sairaala buohcceviessu, skihpasiidstohpu (R)

sairaalahoito buohcceviessodikšu

sairaalloinen buohcalas, buozas (-), ski/bas (-hpa)

sairaana buozus

sairaanhoitaja buohccedivššár, buohccedikšu

sairaanhoito buohccedikšun, buohccedikšu

sairas (adj.) buohcci, buohcalas, buozas (-), ski/bas (-hpa), lis/as (-sa)

sairas (subst.) buohcci, buozan, seaŋggabuorri, pasienta

sairasauto ambulánsa, buohccebiila

sairasloma buohcceluopmu

sairastaa buohcat, skihpat, lissat

sairasteleva buohcalas, ski/bas (-hpa), lis/as (-sa)

sairastella skihpat, leat seaŋggabuorrin, eallit buoza ~ skiba ~ lisa

sairastelu skihpa

sairastua  buohccát, buohcagoahtit, skihppát; oččohallat (+ ill.), fáhtehallat (+ ill.)

sairasvuode buohcanseaŋga

sairaus buohcuvuohta, buohcu, buozalmas, dávda, suohtta, váddu, vihki (ks. tauti; perinnöllinen sairaus)

sairausaika buohcanáigi

sairauskohtaus dohppehallan, časkkástat, šlága; saada sairauskohtausdohppehallat

sairauspäiväraha buohcanbeaiveruhta

sairausvakuutus buohcanoadju

sairausvakuutuskortti buohcooadjogoarta

sairausvakuutuslaki buohcooadjoláhka

sairausvakuutustoimisto buohcanoadjodoaimmahat (S), oadjokantuvra (N)

saita hán/is (-es), coa/zzi (-cces), gáhc/ci (-es), divas (-is), gidda/t (-dis), gea/zzi (-cces), cuhcálas, ga/hci (-zes), sniiggár (-is), snoakkis (-is), visu (-s), knáhpis (-is); tulla saidaksihátnut

saituus hánisvuohta

saivojärvi (ilman lasku- ja tulojokia, uskomusten mukaan kaksipohjainen) reahpenjávri

sakara (lakissa)čiehka; (viikatteen terässä) sáhkár

sakaristo, sakasti (kirkossa) ságát ~ sáhkát

sakea (metsästä, nesteestä)suohkat/suohkadis ~ suohkat/suhkkes; (metsästä)sáhkat/sáhkadis ~ sáhkat/sáhkkes

sakeasarvi (porosta) suhkkesčoarvi, suhkkesoaivi

sakeus, sankkuus suohkatvuohta

sakeuttaa, saostaa suohkudit

sakka rukkat (pl.), botnit (pl.)

sakkainen rugg/ii (-es); oli melko sakkainen kahvilei oalle rugges káffe

sakki boavji, joavku, gázzi

sakko sáhkku; saada sakkosáhkohallat ~ sáhkkohallat

sakkolappu sáhkkoláhppo

sakkorangaistus sáhkkoráŋggáštus

sakottaa sáhkohit ~ sáhkkohit

sakramentti sakrameanta

saksa duiskkagiella; saksaksiduiskkagillii, puhua saksaaduiskkastit

saksalainen duiskalaš, sáksilaš (S), tyskalaš (N); (halventava)duisku

saksanhirvi ruksesgoddi

sakset (pl.) skierat (pl.), skár´rit (pl.)

sala čiegusvuohta, suollemasvuohta; sala-suollemas-, čiegus-, salassa pidettävä asiasuollemas áš´ši

salaa suoli

sala-ampuja suollebáhčči

salaatti saláhtta

salailla čiegadit

salainen  čiegus, suollemas

salaisesti čihkosis, suollemasat

salaisuus čiegusvuohta, suollemasvuohta

salajuoni jutnošeapmi, juonastallan

salakalastaja suollemas bivdi

salakalastus suolleguollebivdu

salakauppa suollemas gávpi

salakauppias čiegusgávpejas

salakirjoitus čiegusčállin

salakuljettaa suoli fievrridit, suollefievrridit

salakuljettaja suoli fievrrideaddji, suollefievrrideaddji

salaliitto suollemas lihttu

salama  álddagas

salamavalolaite šleađgganas

salametsästäjä suollemas bivdi

salamoida  álddagastit

salamurha vuođŋŋagoddin

salanimi suollemas namma, pseudonyma

salaoja čiegusrávaroggi

salaperäinen suollemas

salapoliisi detektiiva

salapoliisiromaani detektiivaromána

salasana beassansátni

salassa (adv.) čihkosis, suollemasat, suollugit

salassapito čiegusindoallan; salassapitovelvollisuusčiegusindoallangeatnegasvuohta

salata čiehkat, beaitit

salavihkaa čihkosis, suollemasat

sali sále, sálla

salkku áš´šebáberlávka, sálko (S)

salko vážus; (lipun)stággu

sallia diktit, suovvat, udnot

sallia (Jumalasta) sál´let

sallimus (rel.) sál´lejupmi

sallimus, kaitselmus (rel.) sál´lemuš

salmi (järvessä, vuonossa)čoalbmi; (meressä)nuorri

salmiakki salmiáhkka

salo vuovdeguovlu

salonki saloŋ´ŋa

salpa smarti; panna salpaansmartet, mennä salpaansmartašuvvat

salpautua dahppasit, buđđosit

salpietari sálbiehtár

salva sálva, vuoiddas

salvaa (rakennusta) ceahkkut

salvia (eräs maustekasvi) sálvia

sama seamm/á (-a) samaa mieltäovtta oaivilis, samalla kertaaseamma háve, samallaseammás, saman tienovttatmano, yksi ja samaoktahat

samainen (+ subst.) dat seamma; samainen vuosidat seamma jahki; se oli samainen vuosi, kun menin naimisiindat lei dat seamma jahki, go náitalin

samanaikainen ovttaáigásaš

samanarvoinen seammaárvosaš (go ...); ovttaárvosaš (+ kom.)

samanikäinen seammaahkásaš (go ...); ovttaahkásaš (+ kom.)

samankaltainen seammasullasaš

samankaltaisuus seammasullalašvuohta, sullalasvuohta

samankokoinen seammasturrosaš (go ...); ovttasturrosaš (+ kom.)

samanlainen seammalágan (go ...); ovttalágan (+ kom.)

samanlevyinen seammagovdosaš (go ...); ovttagovdosaš (+ kom.)

samanmielinen seammamielalaš (go ...); ovttamielalaš (+ kom.)

samanmuotoinen seammahápmásaš (go ...); ovttahápmásaš (+ kom.)

samanniminen seammanammasaš (go ...); ovttanammasaš (+ kom.)

samanpituinen seammaguhkkosaš (go ...); ovttaguhkkosaš (+ kom.)

samansuuntainen seammaguvlosaš (go ...); ovttaguvlosaš (+ kom.)

samansuuruinen seammasturrosaš (go ...); ovttasturrosaš (+ kom.)

samantapainen seammasullasaš

samantekevä se on samantekeväädat gal dahká ovtta

samarialainen (Raamatun) samárialaš

samastua buohtastahttit iežas, identifiseret iežas, buohtastuvvat

samea (lasista) geađas (-), seađas (-), se/ađus (-đđo-)

samea (vedestä) moiv/vas (-e-), ruiv/vas (-e-), most/tas (-a)

samentaa (lasia) seađđudit, geađđudit

samentaa (vesi) moivet, ruivet

samentua (lasista) geađđut, geđ´đot, seađđut

sameta, sameutua  (vedestä) moivašuvvat, mostut, mosttagit, ruivvagit, ruivašuvvat

sametti sameahtta, luffel

sammahtaa játtihit

sammakko cuoppu, rihccecuoppu, rihcit

sammakkoeläin rihcceeal´li

sammakonpoikanen cubbočivga, šlubboaivi

sammakontoukka šlubbooaivvat

sammal sámil, seamul; koota sammaliasámildit, tilkitä sammalillasámildit, sámmálastit

sammalikko sámeleana(n), sámilgeardi

sammallus njuovččalahkásteapmi, boalbasuddan

sammaloitua sámilduvvat

sammaltaa njuovččalahkástit, boalbasuddat

sammaltaja njuovččalahkásteaddji, boalbasuddi

sammalvarpio sámelruvdorássi

sammua  (esim. lampusta)jáddat; (nuotiosta)čáskat

sammumaton čáskatmeahttun

sammutin čáskadanbierggas

sammuttaa čáskadit, jáddadit

samoilla jođašit, johtalit, vánddardit

samoin seammaláhkai, seamma vuogi mielde, seamma ládje

sana sátni

sanaharkka nákkáskeapmi, njálbmesoahti, njálmmidoarru; joutua sanaharkkaannákkáskit sanailla  sátnádallat

sanajärjestys sátneortnet

sanakirja sátnegirji

sanallinen sánálaš

sanaluokka (kiel.) sátneluohkká

sanamuoto sátnehápmi

sananjalka gáiski

sananlasku sátnevájas, sátnelásku

sananmuodostus sátneráhkadeapmi

sananmuoto sátnehápmi

sananpituus sátneguhkkodat

sanansaattaja áirras, sátnedoalvu

sanansyöjä sátnerihkku

sananvapaus sátnefriddjavuohta

sananviejä sátnedoalvu

sananvuoro sátnevuorru

sanapula sátneheahti; hänelle tuli sanapulason nohkkui sániin

sanarikas sádná/i (-s)

sanaristikko sátneruvttohas

sanasto sátnerádju, sánádat (S), sátnelistu

sanataide sátnedáidda

sanatarkka  (sananmukainen) sátnedárkil (-is); sanatarkka käännössátnedárkilis jorgalus

sanaton sáneh/eapme (-is); tulla sanattomaksisánehuvvat, tehdä sanattomaksisánehuhttit

sanavalmis sádná/i (-s); hän on sanavalmis kaverison lea sádnás verdde

sanavarasto sátnerádju

sandaali sandála

saneerata saneret

saneeraus saneren

sanella sánuhit, dikteret

sanelu sánuheapmi, dikteren

sangen oalle, oppa

saniainen gáiski

sanka (silmälasien)áisá; (kattilan)vuos´si

sankari sáŋgár

sankarillinen sáŋgárlaš

sankarillisuus sáŋgárlašvuohta

sankka (metsästä) suohka/t (-dis) ~ su/ohkat (-hkkes), sáhka/t (-dis) ~ sáhk/at (-kes)

sankka (ryteiköstä) rahka/t (-dis) ~rahk/at (-kkes)

sanko skállu, gievdni ~ gieđbmi, spán´nja

sanktio (pol.) bággenvuohki, bággehus, sankšuvdna

sanoa dadjat, lohkat, cealkit, javlat (R); (lyhyesti)dadjalit, láhttestit, jienádit, jienihit, namuhastit, hoahkalit, buovvalit, beaggalit, njivkkádit, njivkkihit, civkkádit, civkkihit, beaškalit, bávkalit, beavkalit, beavkkádit, beavskalit, muoládit, luoitilit, beasahit

sanoinkuvaamaton cealkemeahttun

sanoma sáhka, sátni

sanomalehti aviisa, bláđđi

sanomalehti-ilmoitus aviisaalmmuhus

sanomalehtimies journalista, aviisaolmmoš

sanonta dadjanvuohki, dajahus

sanottava dadjamuš, cealkámuš; ei ole mitään sanottavaa ii leat mihkkige dadjamušaid

saostua (nesteestä) suohkut

saparo  bieža

sapatti  (rel.) sáppát ~ sábát

sapeli sábel

sapilaat (pl.) sáhpelat (pl.) ~ sábelat (pl.)

sappi sáhppi

sappirakko sáhpperáhkku

sara lukti

saraheinä njeahcet

sarake čuolda

saramätäs miektabovdna, njiehcabovdna

sarana gižaldat

sarananivel gižaldatlađas

sarastaa  (aamusta) čuvggodit

sarastus iđitguovssu

sardiini sardiidna

sarja (peräkkäisiä esineitä tai tapahtumia) ráidu

sarjakuva ráidogovva

sarjakuvalehti ráidogovvabláđđi

sarjaliitäntä (elekt.) maŋŋálaslakta

sarjasiirto (elekt.) maŋŋálaslaktin

sarka gákkis, bádja

sarka (pellossa) sárgá, rávagaska

sarkahousut (pl.) gákkesbuvssat (pl.)

sarkatakki bádjabusir

sarveiskalvo čoarvecuozza

sarveton čoarvveh/eapme (-is)

sarvi čoarvi; menettää sarvensačoarvvehuvvat, kasvattaa suuremmat sarvetčoarvváiduvvat

sarvijäärä čoarvegobbá

sarvikiela (suopungissa)čoarvegiella, giella

sarvikko, sarvikruunu čoarvvuš; kookkaan hirvaan komea sarvikruunustuorra sarvá goargadis čoarvvuš

sarvikuono čoarvenjunni, čoarvegearsi

sarvilakki (perinteinen naisenlakki) ládjogahpir, ládju

sarvipöllö bealljeloađgu

sarvivalas čoarvebuovjja

sata čuohti, čuođi; sadan joukkočuođis, sadan numeročuđeš, sata grammaahekto

sataa arvit; (tihuttaen) savdadit, savddastit, (hiljalleen)arvvašit, sittardit, riškit, (kerralla kovasti)arvilit, (vähän)arvvestit, (aika lailla)arvvástallat, leaikut (čázi); alkaa sataa arvigoahtit, arvát, dahkat arvvi, (toden teolla)arvváskit

sataa (lunta) muohttit; (hiljalleen)muohtašit, muohtástallat, sittardit, (kerralla kovasti)muohttilit, (vähän)muohtestit, leavdnut, vasmalit, vasmmuhit; alkaa sataa luntamuohttigoahtit, muohttát

sataa (rakeita) čuorpmastit

sataa (räntää) šlahttit, šlahttádit, šlahttet; alkaa sataa räntääšlahttát

satakerta (märehtijöillä) čeaksa

satakieli čuohtegielaš

satakruunuinen čuohteruvdnosaš

satakunta čuođemađe, čuođenáre, čuohteveardde, sullii čuođi

satama hámman, hávdna

satama-allas hámmanálddis

satanen čuđeš

sataprosenttinen čuohteproseantasaš

satapäinen čuohtásaš; satapäinen tokkačuohtásaš čora

satavuotias čuohtejahkásaš

sateenkaari arvedávgi, dierbmádávgi

sateenvarjo arvesuodji

sateinen arvá/i (-s), arvves (attr.)

sateinen ilma arvvesdálki

satelliitti satellihtta

satiainen saŋáš

satiiri satiira

sato šaddu

satoisa šattolaš

satovahinko šaddovahát

sattua  (tapahtua) geavvat; kerran minulle sattui sillä tavallaoktii munnje geavai nie

sattua (tekemään jotakin) deaivat (+ inf.); satuin minäkin käymään siellädeiven munge fitnat doppe

sattuma soaittáhat, soaitin, dáhpedorbmi; sattumaltasoaittáhagas, soaitin mielde, vahágis, dáhpedorpmis

sattuma (lihapala keitossa) sálga; tuossa sinun keitossasi oli muuten aika vähän niitä sattumiadien du mális ledje muđui vánis nehkui dat sálggat

sattuva deaivil (-is)

satu máinnas, muitalus, cuvccas

satukirja máinnasgirji

satula sádel, sálat (pl.)

satulanivel sádellađas

satuloida sádelastit

satunnainen soaittáhat-, deivvolaš

satunnaisotanta soaittáhatčuoldin

satunnaisotos soaittáhatčuolddus

satuttaa  bávččagahttit

satuttava (liikuttava) dovdduidečuohcci

saukko čeavrris

saukonnahka čeavránáhkki

saukonpesä čeavrábiedju

saulakka (nenäsaivartajan toukka) sávlla

sauma sávdnji

saumalla (adv.) sávnnjil; on tältä kohtaa saumallalea dákko sávnnjil

saumata sávdnjet

sauna sávdni ~ sávdnji

saunakukka jámešbánit (pl.)

saunoa sávdnut ~ sávdnjut, sávnnodit ~ sávnnjodit

sauramo čehpor

sauva soabbi; käyttää sauvaasoappástit, käytellä sauvaa soappástallat, kulkea sauvan avullasoabbut, lähteä kulkemaan sauvan kanssa soabbulit

sauvoa goargŋut, čuoibmut; (hiljalleen)gorkŋodit, čuimmodit, čuoimmástallat, (rivakasti) goargŋuladdat, čuoibmuladdat, sággat, (taitamattomasti)stávžut; lähteä sauvomaangoargŋulit, čuoibmulit

sauvoin čuoibmi; sauvoinpuu, ainespuu sauvoimeenčuoimmis

sauvoja goargŋu

savanni saván´na

savenvalaja láirálihttedahkki ~ láirelihttedahkki

saverikko (aisassa) sáverihkku ~ sávarihkku

saveta (päällystää savella) láiret

savettua láirráhuvvat ~ láirrehuvvat

savi láirá ~ láiri

saviastia láirálihtti ~láirelihtti

savikiekko (haulikkoammunnassa) láiráskear´ru ~ láireskear´ru

savimaa láiráeana(n) ~ láireeana(n)

savinen láirá/i (-s), láirá-, láire-

savotta stáhta vuovdebarggut (pl.), savohtta

savu suovva

savuaukko reahpen

savuinen suov´vá/i (-s), suv´v/ii (-es); tulla savuiseksisuovvaluvvat

savukala suovasguolli

savuke sigareahtta

savukerasia duhpátskáhppu

savuliha suovasbiergu

savupelti spel´le

savupiippu suovvabohcci, suovvabiipu

savupilvi suovvaruivi

savupirtti suovvabarta

savupuu (korvakodassa) suomuorra

savus suovasdolla

savusauna suovvasávdni ~ suovvasávdnji

savustaa (kypsentää savustamalla)suovastit; (häätää esim. sääskiä savustamalla)suovastit

savustua  (palvaantua) suovastuvvat

savustuskota suovvabuvri

savustuttaa  (palvaannuttaa) suovastuhttit

savuta (pöllytä) soicit ~coicit

savuttaa suovastit, suovvadit, suovvidit

savuttua  (savuuntua) suovastuvvat

seemiläinen semihtalaš, semalaš; seemiläiset kieletsemihtalaš gielat

seepra sebrá

seikka áš´ši, čuokkis

seikkailija fearánasti

seikkailla fearánastit

seikkailu fearán

seikkaperäinen dárkil (-is), vuđolaš

seimi grubbá

seinemmäksi seaidnelii, seaidnelebbui, seainnibui; (vähän)seaidnelebbožii

seinempänä seaidnelis, seaidneleappos, seainnibus; (vähän)seaidneleppožis

seinempää (ohi) seaidnil; (vähän)seaidnelačča ~ seaidnelaš

seinusta seaidneguorra

seinä seaidni; lähempänä seinää olevaseainnit, lähimpänä seinää olevaseainnimus

seinähirsi seaidnehirsa

seinäkello seaidnediibmu

seinämä seaidni

seinän puoli seainnebealli; seinän puolellaseainnebealde, seinän puolelleseainnebeallai, seinän puolta (ohi)seainnebeale

seinänvieri (erit. ulkona) seaidneguorra; seinän vieressäseaidneguoras, seinän viereenseaidnegurrii

seinänvieri (kodassa, huoneessa) soggi; lähempänä seinänviertäsoggelis, soggeleappos, sokkibus, lähemmäksi seinänviertäsoggelii, soggelebbui, sokkibui

seinäpaperi seaidnebábir, tapeahtta

seinäsammal seaidnesámil

seisaallaan čuoččat, čuožžut

seisahtaa  čuoččastit

seisauttaa čužžehit

seiska  čižeš

seisoa  čuožžut, čuččodit, čuoččildit; ceaggát, ceakkildit, seaisat, stoalpát, stáipát, stávrát, doardnát; njahkkát, guvrát, goavrát, givrát, roaŋkát; háhccát, hárčát

seisomapaikka čuožžunbáiki

seisomapöytä (noutopöytä) čuožžunbeavdi

seisomatyö čuožžunbargu

seisontavalot (pl.) čuožžunčuovggat (pl.)

seisottaa čuoččuhit

seita sieidi

seitakivi sieidebákti

seiti (turskakala) sáidi; (pienikokoinen) mortu

seitikki seiddet

seitivalas sáidebos´su

seitsemän čieža; seitsemän kertaačieža geardde, čihččii, seitsemän joukkočiežas, seitsemän numero čižeš

seitsemänkymmentä čiežalogi

seitsemäntoista čiežanuppelohkái

seitsemäs čihččet

seitsemäsosa čihččedas

seitsemästoista čiežanuppelogát

seitti heavnnefierbmi

seittitakiainen darvánanrássi

seiväs (esim. heinäseiväs) seaivvas, seaibbis

seiväshyppy stávránjuiken, gárggalmastin

sekaannus seahkanupmi, eahpečielggasvuohta

sekaantua (mennä sekaisin)seahkanit, seagáskit; (johonkin asiaan)seahkanit (masa nu), seaguhit iežas (masa nu); päästä sekaantumaan porotokka toiseen tokkaanmastat, antaa sekaantua porotokat toisiinsamastadit, sekaantua toisiinsa (porotokista) masttadit

sekaisin seahkalagaid; (epäjärjetyksessä)moivvis, duivvis, duoid beliid; (mieleltään)seagis, dájis

sekaisuus moivi, ruivi

sekakuoro seahkalasgoarra

sekalainen seahkalas (attr.), seagus, seagáš (attr.)

sekaluku (mat.) seahkalaslohku

sekamelska duivi, duivil, moivi

sekantti (mat.) sekánta

sekarotuinen seahkesogat; sekarotuinen kissaseahkesogat bus´sá

sekasikiö seahkešaddu

sekasorto  moivi, káos; joutua sekasortoonmoivašuvvat, moivváskit

sekasotku  duivi, moivi, seahki

sekatalous seahkalasealáhusat

sekatyöläinen seahkalas bargguid bargi

sekava moiv/vas (-e-), duiv/vas (-e-), seagas, seahkká/i (-s)

sekavuus moivvasvuohta, seagasvuohta; (mielen)seahki

sekavuustila seahki

sekoilla (terve ihminen) jal´lošit, mielahuddat, seahkidit, moivet, moivvistit, gáiggistit, eaimmaskuddat, eaibmidit, dovkošit, dádjut, dáisut, dáissistit

sekoittaa sehkket, seaguhit; (kortteja) sáhkket, skumpet

sekoittaa (tasakoosteiseksi) sotket

sekoittaminen seaguheapmi

sekoittua seahkanit; (porotokka toiseen tokkaan)mastat, antaa sekoittua porotokat toisiinsamastadit, sekoittua toisiinsa (porotokista) masttadit

sekoittua (tasakoosteiseksi) sotkašuvvat

sekoitus seaguhus

sekopää seahkediŋga

sekovarsi (bot.) seahkenađđa

seksi seksa ~ seaksa

seksuaalinen seksuálalaš

seksuaalisuus seksualiteahtta ~ seksualitehta

sektori sektor

sekundaari sekundára

sekunti sekunda

sekä sihke; sekä - ettäsihke - ja

selailla bláđedit, bláđedaddat

selain (tietok.) neahttalogan, neahttalohkki

selata bláđet

selfie (omakuva) iežár

selin selggiid

selittyä (asiasta) čielgat

selittäjä čilgejeaddji

selittämätön čilgemeahttun, árvitmeahttun

selittää čilget, čielggadit, čuvget, selehit, selvehit; selittää, kuvailla (esim. reitti)válddahallat, bagadallat, govvidit

selitys čilgehus, čilgejupmi

selityttää čilgehit

seljetä (ilmasta, säästä) šearádahttit, čilget, guojihit, govdet, gov´vet, oktet; jalahastit ~ jealahastit, jal´let

selkeytyä čielggasmuvvat

selkeä čielg/gas (-a); (kirkas)še/arrat (-r´res); (taivaasta)jalahas, jealahas

selkeä ilma, sää šearádat, čielggádat, čielgu, oainnádat; jalahas ~ jealahas

selkiintyä čielgat; (kirkkaaksi)šearasmuvvat; (taivaasta)jalahastit, jealahastit

selkkaus moivi, konflikta, gižžu

selkonen buiga meahcci

selkä čielgi, sealgi; antaa selkäänsealgádit, saada selkäänsäoažžut sealgái, cápmahallat

selkäevä hárjeveaksi

selkäjänne čielgesuotna, savosuotna

selkäjänteiset (pl.) čielgesuonagat (pl.)

selkäkappale (vaatteessa) guovdosealgi

selkälihas čielgedeahkki, savodeahkki

selkälokki sildegáiru

selkämys sealgi

selkänahka čielgenáhkki

selkänikama čielgedákti

selkänoja (tuolin tms.)mieiggastat, sealgegavži; (ahkion tms.)bahtaliehkku

selkäpuoli  sealggobealli ~ sealggabealli, sealggebealli; selkäpuolellasealggobealde ~ sealggabealde ~ sealggebealde, selkäpuolellesealggobeallai ~ sealggabeallai ~ sealggebeallai, selkäpuoltasealggobeale ~ sealggabeale ~ sealggebeale

selkärangaton rikkeh/eapme (-is); selkärangattomat (pl.)rikkeheamit (pl.)

selkäranka  čielgi

selkärankainen riggeeal´li; selkärankaiset (pl.)riggeeal´lit (pl.)

selkäreppu sealgelávka, ránsel, rehppo (S)

selkäsauna sealgádeapmi

selkävammainen čielgelám/is (-es)

selkävika sealgevihki

selkävyö (poron valjaissa) ogohas

selkäydin čielgeađa

sellainen  dakkár(aš), diekkár(aš); sellaisenaannuvttá, nuvván, sen voi syödä sellaisenaandien sáhttá borrat nuvttá ~ nuvvan

selleri sel´ler

selli seal´la

sello čel´lo

sellulosa sellulosá, seal´laávnnas

selostaa muitalit, čilget, reporteret

selostaja muitaleaddji, čilgejeaddji, reporttar

selostus čilgehus

selustin, setolkka (hevosen valjaissa) sedolká

selvennys čielggadus

selventää čielggasmahttit, čielggadit

selvitellä  čielggadit, guorahallat

selvittely  čielggadeapmi, guorahallan

selvittää čielggadit, čilget

selvitystyö čielggadanbargu

selvityttää čilgehit

selvitä (asiasta) čielgat, válganit, njuolgat, gálganit, gálgašuvvat, gálggosmit, čoavdašuvvat, guojihit

selvitä (humalasta) čielgat

selvitä (jostakin) sealvat (+ lok.)

selvitä (pärjätä) ceavzit, birget

selvitä (teestä, kahvista) rávdat

selvitä (tekemään jotakin) sealgat

selviytyä ceavzit, birget, dáibat

selviö čielga áš´ši

selvä (asiasta) čielg/gas (-a), sealv/vas (-a), sealv/i (-ves); ottaa selvääváldit čielgasa, dihtoštit, gulaskuddat, saada selvääoažžut čielgasa, saada selvää toistensa puheestagulahallat

selvä (ei humalassa) čielggus; selvin päinčielggosnaga

selvänäkijä oaidni

selvästi čielgasit

seläke  (ruokana) savodeahkki

selälleen (adv.) selggolassii ~ sealggálassii, selggos, gávotgaccaid; kaatui selälleengahčai selggolassii

selällään selggolassii ~sealggálassii, gávvut; selällään olevagávu-

selän takana oleva selggolas (attr.); kädet selän takanaselggolas gieđaid

selänne čielgi, gielas; (tunturikoivua kasvava)maras, marastat

seläntaus sealggeduohki; selän takanasealggeduohken, selän taaksesealggeduohkai, selän takaasealggeduoge

selättää gávuhit

selätysten oktii selggiid

semantiikka (kiel.) semantihkka

semanttinen (kiel.) semantihkalaš, semánttalaš

sementti semeanta

seminaari seminára

semiotiikka semiotihkka

semmoinen  dakkár(aš), diekkár(aš); semmoisenaannuvttá, nuvván

senaatti senáhtta

senaikainen daláš ~ dalá

sensaatio sensašuvdna

sensaatiomainen sensationála

sensuroida sensureret

sensuuri sensuvra

sentimentaalinen sentimentálalaš

sentti sente

senttimetri sentimehter

-senttinen -sentesaš

sentään sihttát, aŋkke, aŋkkege sihttát; ei aikonut tulla mutta tuli sentäänii áigon boahtit muhto bođii sihttát

seos seaguhus, seagus

seota seahkanit, dájáskit

sepalus (housuissa) cuohpi

sepelhanhi gierdočuonjá, čáhppesčuonjá

sepeli moallogeađggit (pl.)

sepelkyyhky dielkoduv´vá

sepelrastas gierdorásttis

sepelvaltimo čierggesváibmosuotna

sepittää hutkat, diktet

seppele rássegierdu, rássebanus ~ rássebonus

seppä rávdi, čeahppi; tehdä sepän töitärávdejuššat

seremonia seremoniija, meanut (pl.)

serkku (naispuolinen)oarpmealle ~ oambealle; (miespuolinen)vilbealle, vilba

serkukset (naispuoliset)oarpmeležat ~ oambeležat; (miespuoliset) vilbeležat, vilbbažat

serpentiini serpentiidna

sesonki sesoŋ´ŋa

seteli seattal ~ seđel, báberruhta

setelipaino seattalprentehus ~ seđelprentehus

setä (isän nuorempi veli)čeahci, (isän vanhempi veli)eahki

seula, sihti  seavli ~ seavla, sikta, sil´li

seulaluu (ihmisen pääkallossa) skuoggir, skuoggun

Seulaset (pl.) Nieidagihppu, Nieidagearret

seulautua seavlašuvvat

seuloa sevlet; (jauhoja)siktet

seulontatutkimus sevlendutkamuš

seura searvi

seuraaja maŋisčuov´vu; hänen seuraajakseen valittiin hänen poikansa su maŋisčuov´vun válljejuvvui su bárdni

seuraamus čuovvumuš

seuraava čuovvovaš; seuraavalla tavallačuovvovaččat

seurailla čuvodit, oavnnjildit, oavnnjistit

seurailla (jälkiä) guoradit

seurakeltano davvefivllit

seurakunta searvegoddi; seurakuntalainensearvegotteolmmoš, searvegoddelaš

seuralaislaji (biol.) guoibmešládja

seurallinen  (ulospäin suuntautunut) searvválaš, guoibmá/i (-s), guoimmuheaddji, olmmošaddjá/i (-s)

seurat  (hartauskokous) čoakkálmasat (pl.); seuraväkičoakkálmasveahka

seurata (jotakuta) čuovvut, čuvodit, boahtit maŋis, oavnnjildit, oavnnjistit; alkaa seurata (jotakuta)čuovvulit, dol´let maŋŋái

seurata (jälkiä, polkua) guorrat, guoradit; alkaa seurata (jälkiä, polkua)guorralit, guorastit

seuraus čuovvumuš, konsekveansa

seurue  mieđuš, gázzi

seurustella servvoštallat, ovttastallat, olbmástallat; alkaa seurustella (jonkun kanssa)álgalit (soapmásiin)

seurustelu servvoštallan, ovttastallan, olbmástallan; aloittaa seurustelu (jonkun kanssa)álgalit (soapmásiin)

seutu guovlu; asumaton seutumeahcci, näillä seuduindákko, dáinnánaga, niillä seuduindakko, daiggo

seutukaava guovlolávva, areálaplána (N)

seutuvilla, tienoilla, paikkeilla  (adv.) sulaid ~ sulain; viiden seutuvillaviđa sulain; niillä tienoilladakko sulaid, kolmen kilon paikkeillagolmma kilo sulaid

shampoo šámpu, vuoktabassanávnnas

siankärsämö biehtárrássi, biehtárguhkká

sianliha spiinnebiergu

sianpuolukka gáranasmuorji

side čanastat, čanas, gárastat, gárostat

sideharso čanassuokka

sidekalvo (anat.) čanascuozza

sidekudos (anat.) čanasgođus

sidevokaali (kiel.) čanasvokála

sidoksiin čatnagassii

sidoksissa čatnagasas

sidonta čatnan

sidos čanastat, čanas, gárastat, gárostat

sidosenergia (fys.) čanusenergiija

sidoskella (vars. poroja hihnaan johonkin vietäväksi)čanadit

sidottaa čanahit

siedätyshoito (med.) gierddahandikšu; allergian hoito siedätyshoidollaallergiija dikšun gierddadandivššuin

siekailematta roahkka

sielikkö duolbadaŋas

siellä doppe, dieppe; sieltä päindoppil, dieppil, siellä täälläduoppet dáppe, duokkot dákko, duoppil dáppil

sielu siellu

sielullinen silolaš

sielunhoito siellodikšun

sielunvaellus siellovádjolus

sielunvihollinen sieluvašálaš, vuoras

siemen siepman, siema; (kylvettävä)gilvva

siemenaihe siepmanálgu

siemenjohdin siemajođas

siemenkasvit (pl.) siepmanšattut (pl.)

siemenkota (biol.) siepmangoahti

siemenneste siemagolggus

siemensyöksy siemagolggiheapmi

siemenvilja gilvvagordni, gordnegilvagat (pl.)

sieni guoppar

sieniaika (porolla, lehmällä) vistta

sienieläin guoppareal´li

sienijuuri guopparruohtas

sienirihmasto guopparsáiggut (pl.)

siepata ks. napata

sieppo livkkár

sierain njunneráigi

sierettyä árrásuvvat

sieto gierdan

sietokykyinen duoddul (-is)

sietämätön gierdameahttun, gil´lámeahttun, duoddomeahttun

sietää gierdat, duoddut, steađ´đát; (kuumaa)dárjat, (tehdä jotakin)juollut

sieventää (mat.) álkidahttit

signaali signála, mearka

sihdata siktet

sihinä šuđđa

sihistä šuđđat

sihteeri čál´li

sihteeristö čállingoddi

sihtileipä (hienoista ruisjauhoista leivottu) siktaláibi

siihen dasa, diesa

siihenastinen dassáš

siika čuovža

siili biikagoašku

siima duorgu, siibma

siimes itku, suoivva

siintää  sabmát, hápmárastit, alihastit, cahppát, guostát

siinä das, die, dies, diekko, (jossain siinä)dieiggo, (siinä lähellä)dasttán, diesttán, (juuri siinä)dasttánaga, diesttánaga

siipi soadji ~soadjá; saada siivetsoajáiduvvat

siipi (viikatteessa) siiba ~ siibe

siipikarja soajálaččat (pl.)

-siipinen -soajat

siipipeili (sorsien siivessä) soadjespeajal ~ soadjaspeajal

siipiratasalus ráhtesdámpa

siipirikko soadjelám/is (-es) ~ soadjalám/is (-es)

siipiviikate siibališ´šá ~ siibeliš´šá

siira lađasreabbá

siirappi sirát, sierát, sirot

siirappileipä sirátláibi

siirrellä sirddašit

siirrettävä sirddehahtti

siirrättää sirddihit

siirto sirdin

siirtokunta koloniija

siirtolainen sirdolaš

siirtolaisuus sirdolašvuohta

siirtolohkare sirdolaiggus

siirtomaa-  kolonialisttalaš

siirtonopeus sirdinleaktu

siirtotyöläinen sirdobargi

siirtotyövoima sirdobargofápmu

siirtyillä sirdásaddat, johtalit; (paikasta toiseen kodan kanssa)sirddašit

siirtyminen sirdin, sirdda

siirtyä sirdašuvvat, sirdásit; s. tuonnemmaksi dobbánit, duobbánit, s. pohjoisemmaksidavvánit, s. etelämmäksimáddánit, lullánit, s. sisemmäksisiskánit

siirtää sirdit; s. tuonnemmaksidoppidit, duoppidit, s. pohjoisemmaksidavidit, s. etelämmäksimáttidit, lulidit, s. sisemmäksisiskkidit

siis nappo

siisteys  čorgatvuohta

siisti  čorg/at (-es)

siististi  čorga

siistiä čorget, rádjat

siita, lapinkylä siida

siitepöly lieđđegavja

siitin penis, návli; cihppa, buohča, buoža, guoccat, áirras, vearki (ks. kikkeli)

siitoshirvas sagahansarvvis

siitoskanta (erit. poroista) sahkkonálli

siitosvaadin sahkkoáldu

siittiö sagahanseal´la

siittää sagahit

siitä dakko

siivekäs (subst.) soajálaš; linnut ja muut siivekkäätlottit ja eará soajálaččat

siivellinen (adj.) soajálaš

siivetön soajeh/eapme (-is) ~ soajah/eapme (-is)

siivilä sil´li

siivilöidä sil´let; (vähin erin)sil´ledaddat

siivilöityä sil´lašuvvat

siivo siiv/ui (-os), šiegalunddot, buorrelunddot, fiinn/is (-a), lo/dji (-jes), smiđis; tulla siivommaksisiivvosmuvvat, siivvuiduvvat

siivoimmin siivvumusat

siivoin siivvumus

siivommin siivvubut

siivooja čorgejeaddji

siivosti siivvus

siivota čorget

siivoton  nuosk/i (-kes), durjjas (-is), sturj/jas (-e-), durd/das (-e-), durdá/i (-s), durg/gas (-e-), šlurv/vas (-e-); pitää jotakuta liian siivottomananuoskkášit soapmása, tulla siivottomammaksi nuoskut

siivoton (subst.) nuoská

siivottomasti  nuskket

siivottomuus  nuoskivuohta, nuskodat

siivous čorgatvuohta

sija sadji

sijaan, tilalle, asemesta sadjái

sijainen sadjásaš

sijainti sajádat, sadji

sijais-, virkaa tekevä sadjásaš; johtajan sijainensadjásaš hoavda

sijaita (jossakin) leat (gos nu)

sijamuoto (kiel.) kásus, sadjehápmi (S)

sijasta, tilalla, asemesta sajis

sijata (vuode) láhčit (saji)

sijoittaa bidjat, sajáiduhttit, sajuštit

sijoittaa  (investoida) investeret

sijoittua sajáiduvvat

sijoitus sajušteapmi

sijoituslupa sajuštanlohpi

sijoituspaikka sajuštanbáiki

sika spiidni

sikala spiinniidvisti

sikamainen spiinnelágan; käyttäytyä sikamaisestispiidnošit

sikari sigára

sikempi (puhuteltavaa lähempi) dieppit

sikermä ráidu, gihppu

sikeä (unesta) loss/at (-a)

sikeästi lossadit

sikimmäinen dieppimus

sikin sokin hiluid háluid ~ hiđuid háđuid, seahkesearválagaid

sikiytyä sahkanit, lassánit, ahtanuššat

sikiäin (bot.) eapmevuođđu

sikiäminen sahkaneapmi

sikiö ohki, heđen; (varhaisaste)ohkečuolbma, mánnáčuolbma

sikiökalvo heđengoahti

sikotauti parotihtta, spiidneboahkku, seahkkadávda

sikseen daninassii

siksi danin, danne

sikuri sigora, sihkor

sikäläinen dieppeolmmoš

sikäläinen poro dieppeboazu

silakka sallit, sildi

silava spiinnebuoidi

silavaljaat (pl.) silát

sileä  livtt/is (-es); tulla sileäksiliktut, livttásmuvvat, liktašuvvat, pitää jotakin liian sileänä livttášit

sileä (erit. hiomakivestä, tahkosta) šalla/t (-dis) ~ ša/llat (-l´les)

sileäkarvainen (eläimestä) njavg/at (-es), snávg/at (-es)

sileäkarvainen eläin  njavge, snávggut

silinteri(hattu) sylinddarháhtta

silittää (kädellään) njávkat, njávkkadit

silittää (pintaa) liktet, liktedit, liktudit; (nopeasti)liktestit

silittää (vaatetta) sriiket, deaddit

silitysrauta sriikaruovdi, deaddinruovdi

silitä (vaatteesta) sriikašuvvat

silkka (sekoittumaton, puhdas) sieiva; silkkaakultaasieiva gol´li, silkkaa valhettasieiva giellásat; hänen äidillään on saamelaistausta mutta hänen isänsä on syntyperäinen norjalainen su eatnis lea sámeduogáš muhto su áhčči lea sieiva dáža

silkki silki

silkkikala (viehe) silkeguolli ~ silhguolli

silkkilanka silkeárpu

silkkiliina silki, silkeliidni

silkkiperhonen silkebadnejaš

silkkiuikku silkebuokčá

silkkiäistoukka silkemáhtu

silli sildi, sallit

sillihai hoapmir

sillivalas sildebos´su

silloin dalle; silloin tällöinduollet dálle

silloinen dalá ~ daláš; silloiset tapahtumatdalá dáhpáhusat

sillä dasgo ~ dannego ~ dainnago

sillä tavalla  dien láhkai, dieinna lágiin, dien vuogi mielde; nie~nievt, dienu

silmiinpistävä  čalbmáičuohcci

silminnähtävä čalmmus

silminnäkijä (jur.) čalmmeoaidnovihtan

silmittömästi issorasat, hirbmadit, hirbmosit

silmu (bot.) urbi, dutkkon

silmukka  fárfu; silmukalla(adv.) fárfful

silmukka (köydessä, narussa) snurtu; mennä silmukallesnurtuluvvat, snurtašuvvat, silmukalla(adv.) snurttul

silmukka (nutukassa paulan kiinnittämistä varten) hánat

silmukka (vyyhdessä) njámastat, njámaldat

silmus (alkeellinen ansapyydys) njohcu; pyytää silmuksella kaloja njohcut guliid

silmustaa (pujottaa lanka neulansilmään) šalmmastit

silmä čalbmi; (verkossa)čalbmi, (kirveessä, neulassa)šalbmi

silmäillä geahčastallat, guovlladit

silmäkulma čalbmegulbmi, gulbmi

silmäkulmanluu gulbmedákti

silmäkuoppa čalbmegohpi, čalbmeroggi

silmälappu (hevosella) čalbmeskieltu

silmälasit (pl.) čalbmelásat (pl.) ~ čalbmeláset (pl.), brillat (pl.)

silmäluomi čalbmeluopma, čalbmeluovva, čalbmerápma; silmäluomen reunačalbmeramas

silmälääkäri čalbmedoavttir

silmämuna čalbmegáhkká, gáhkká

silmäneula goarrunnállu

silmänisku čalbmečaskin

silmänkoko (verkon) galljodat

silmänkääntäjä geaidi ~ geaidu

silmänpohja čalbmevuođđu

silmänräpäys čalbmeravkaleapmi

silmänurkka čalbmegeahči

silmäpuoli čalbmetbealli

silmäripsi ramasguolga

silmäsuojus čalbmesuodji

silmäterä  čalbmegolláš, golláš, čáhppadas

silmätikku (jota aina epäillään) vávjingálvu

silmätysten oktii čalmmiid, čalbmálagaid

silmätä geahčastit, vilppastit

silmävoide čalbmevuoiddas

silmäys geahčasteapmi, vilppasteapmi

silmäänpistävä čalbmáičuohcci

silmäätekevä njunuš olmmoš

siloinen (esim. kankaasta) ladja/t (-dis) ~ la/djat (-ddjes), liđbma/t (-dis) ~ liđbm/at (-es)

silokallio lásis, šleađđu; silokallioinenlás´sá/i (-s)

silokarvainen (porosta) borg/gas (-e-)

silokarvainen vasa borgemiessi

silottaa (eläimen karvaa) njavget

silottaa (pinnaltaan) liktet

silottua (eläimen karvasta) njavggodit

silottua (pinnaltaan)liktut

silputa, pilkkoa smoarrut; (vähin erin)smorodit

silta šaldi, sildi (R); tehdä siltašaldet, tehdä siltojašaldut

silti  liikká, almmatge, aŋkke, dattetge

sima  miehtajuhkamuš

Simon päivän viikko  (lokakuun lopulla) simmonvahkku

simpanssi šimpánsa

simppu áhkabiddu

simpukka skálžu; (korvassa)riipogoahti

simultaanitulkkaus simultánadulkon, dađisdulkon

sinappi sennet

sinertävä alitlágan

sinertää alihastit

sinetti seaila, sinjeahtta, sigil´la

sinetöidä seilet

sinfonia symfoniija

singota šlivget, seaivalit, šleaŋggastit, šleŋget, liŋgalit

sini alitvuohta, alit ivdni

sini (mat.) sinus

siniharakka alitskire

siniheinä alitsuoidni

sinilatva alitgiera

sinilevä alitdeappu

sinililja alitlil´já

sinimatara alitmáđit

sininen alit

sininärhi alitguovssat

sinipunainen alitru/oksat (-kses), sáhppesru/oksat (-kses)

sinirikko alitnarti

sinirinta giellavealgu

sinisilmäinen alitčalmmat

sinisimpukka alitskálžu, gáiccaguiski

sinisorsa suoidnesuorsá

sinisuohaukka jeaggehávut, jeaggefál´li

sinitaivas alit albmi

sinitarra alitdohpi

sinitiainen alitgaccet

sinivalas alitbos´su

sinivalkoinen alitvi/elgat (-lges)

sinivalvatti alitjeađjá

sinivuokko alitnásti

siniyökönlehti alitvuodjarássi

sinkilä siŋkkal; kiinnittää sinkilöilläsiŋkalastit

sinkki siŋka

sinkkiämpäri siŋkagievdni, skállu

sinne dohko; sinne tänneduohkut deike, sinne päindohko guvlui

sinnemmäksi dobbelii, dobbelebbui, (vähän)dobbelažžii; siirtää sinnemmäksidoppidit, mennä sinnemmäksi dobbánit

sinnempänä dobbelis, dobbeleappos (vähän)dobbelaččas

sinnempää dobbil, (vähän)dobbelačča

sinni (paha sisu) sidni

sinnikkyys sidnáivuohta, sitnálašvuohta, ceaggáivuohta, ceagga, nággu, áŋgirvuohta

sinnikäs sidná/i (-s), sitnálaš, ceaggá/i (-s), nággár (-is), áŋgir (-is)

sinnitellä  gierddahallat, gil´láhallat, giinnahit, giinnahallat

sinä don (du, dus, dutnje, duinna, dunin)

sinänsä daninassii, iešalddes

sipaista njávkkastit, sihkastit

sipaisu njávkkasteapmi

sipata (joutua puille paljaille) nallasit, nohkkot ruđain

siperialainen sibirijálaš

siperianlehtikuusi sibirijálastaguossa

siperiansinivalvatti rohtojeađjá

sipsutella fiinnuhit, nivkkuhit, gevkkohallat, smávuhit, skeavkáhit

sipuli lávki

sireeni (hälytin) sirena

sirinä (hiiren) cihrra

siristellä silmiään siđvát

sirittäjä vuovdevizar

sirittää (hiirestä) cihrrat, cihraidit

sirkkalehti (biol.) ihtinlasta

sirkkeli sirkel

sirkkulinnut (pl.) cizit (pl.)

sirkus sirkus

sirkuttaa (linnusta) civkit, civkkuhit

sirkutus (linnun) civkkas, civkin

siro, sopusuhtainen  (ihmisestä) šođb/at (-es), šođbbuhis (attr.); tulla sirommaksišođbbodit

siro, sopusuhtainen ihminen šođbbut

sirous, sopusuhtaisuus šođbatvuohta, šođbu

sirpale moallu

sirppi sirpe

sirri viroš

siru moallu

sisar  oabbá

sisarenlapsi (enolleen) neahpi, nebá

sisarpuoli oabbábealle

sisarukset (pl.) oarbinaččat (pl.)

sisarus oarbinaš

sisaruskorotus oarbinašbajádus

sisemmäksi siskelii, siskelebbui, siskkibui, sisabui; (vähän)siskelažžii, siskeleppožii

sisempi siskkit; (vähän)siskkibuš

sisempänä siskelis, siskeleappos, siskkibus, sisabus; (vähän)siskelaččas, siskeleppožis

sisennys siskkideapmi, siskkádus

sisentää siskkidit

sisilisko steaččalakkis ~ steažžalakkis

sisimmäinen siskkimuš ~ siskkimus; sisimpänäsiskkimusas, sisimmäksisiskkimussii

sisimmäksi siskkimussii

sisimpänä siskkimusas

sisin  (mieli, olemus) sivvu; selkäpiitäni karmiisivvu mus soaigá, tuntuu luissa ja ytimissäčađa sivu manná

sisko oabbá

siskokset (pl.) oappážat (pl,), oappážagat (pl.)

sisna (parkkinahka) sisti

sisnahousut (pl.) sistebuvssat (pl.)

sisnakenkä čázet

sisnakka (sisnasta neulottu säpikäs) sisttet

sisnasormikas sistesuorpmat

sissi geril´la

sissisota geril´lasoahti

sisu sidni (ks. sinni)

sisukas sidná/i (-s) (ks. sinnikäs)

sisukset, sisuskalut  siskkožat

sisusta, sisu siskkoš

sisutella nággáruššat

sisuuntua sitnáiduvvat

sisäasiainministeri sisáššiidministtar

sisäasiainministeriö sisášiidministeriija

sisäelin sisorgána

sisäeritys sisvuohčudeapmi

sisäilma sisáibmu, stohpoáibmu

sisäinen siskkáldas

sisäistyä (asiasta) siskkuštuvvat

sisäistää (asia) siskkuštit

sisäkatto rohpi, sisgáhttu

sisäkkäin, sisätysten siskálagaid

sisäkkäinen siskálas (attr.)

sisäkkö stohpobiigá

sisälle sisa

sisällissota siskkáldassoahti, sisriikasoahti (N)

sisällys sisdoallu

sisällyttää čáhkadit

sisällä siste

sisälmys siskiluš; sisälmykset(pl.) siskkožat (pl.)

sisältyä gullat (masa nu)

sisältä, sisäsältäpäin  siskkil

sisältää sisttisdoallat, sisdoallat, siskkildit

sisältö sisdoallu, siskkáldus

sisämaa siseana(n)

sisämeri sismearra

sisäoppilaitos internáhttaskuvla

sisäosa sisoassi

sisäpinta sisgiera

sisäpoliittinen sisriikkapolitihkalaš

sisäpolitiikka sisriikkapolitihkka

sisäpuoli siskkobealli; sisäpuolellasiskkobealde, sisäpuolellesiskkobeallai, sisäpuoltasiskkobeale

sisäpuolinen siskkobeale

sisätauti sisdávda, sisváddu, sisvihki

sisätautilääkäri sisdávddaid doavttir

sisätyö sisbargu

sisävaatteet (pl.) sisbiktasat (pl.)

sisävesi sisčáhci, sáivačáhci; sisävedenkalastussáivabivdu

sisään sisa

sisäänkäynti sisamannan, sisamanahat

sisäänpäin sisa guvlui

sitaatti sitáhtta

sitaista čatnalit, čanastit, garccastit, garcestit

sitaista, solmia (huolimattomasti) soarcalit

sitaisu čanastat, garccastat

siten nie ~ nievt, dienu

sitkeys sitkatvuohta

sitkeä sitk/at (-es)

sitkeähenkinen heggeš (-is) ~ hegges (-is)

sitkistyä sitkatluvvat

sitoa čatnat; (nopeasti)čatnalit, čanastit, (ahkioon, rekeen)gárrat, gáradit, (nyytiksi)gurpet, (peräkkäin)goallostit

sitoa, solmia (kömpelösti) soarcat, soarcut, boalbat, boalbut

sitoumus čatnaseapmi, čatnasupmi

sitoutua čatnasit, čatnašuvvat

sitoutumaton čatnasmeahttun

sitova čadni

sitruuna sitrovdna

sitruunaperhonen fiskesbeaiveloddi

sittemmin maŋŋelis

sitten dasto, de; pari vuotta sittenmoadde jagi áigi, moadde jagi dás ovdal, moadde jagi dassái, kauan sittendolátdovle, dolin, sitten kundan maŋŋá go, maŋŋelgo;entäs sitten!na mo dasto!

sittenkin, sittenkään dattetge, goittotge, almmatge, aŋkke

sittiäinen, sontiainen  ruovdegáranas

sitä dađe ~ dađi; mitä - sitämađe - dađe, mađi - dađi; mitä varhemmin, sitä parempimađe árabut, dađe buoret

siula  (kaarteen) sivlá ~ sivli, seaibbuš, soadji ~ soadjá

siunata buressivdnidit, sivdnidit

siunata (haudan lepoon) vitkat

siunata  (rukoilla) rukoilla iltarukoussivdnidit nohkkat, rukoilla ruokarukoussivdnidit borrat

siunaus buressivdnádus

sivakka sabet

sivallella fađđut, roaiskut, spiddut

sivallus roaiskaleapmi, roisken

sivaltaa (ruoskalla, piiskalla) roaiskalit, roisket, roaivalit, roaivvastit, rošket

siveellinen šigolaš, siiv/ui (-os), virolaš

siveellisyys šigolašvuohta

siveettömyys nuskodat, fuorrávuohta, furrodat

siveetön nuosk/i (-kes), roahccá/i (-s), rohcc/ui (-os), roahcalas

sivellin njuođanas, njuođan, pensel

sivellä (kädellä) njávkat, njávkkadit

sivellä (maalia, tervaa johonkin) njuohtat, sihkkut

siveys šigolašvuohta, siivuivuohta, virolašvuohta

siviili siviila

siviiliasia siviilaáš´ši

siviiliavioliitto siviilavihaheapmi

siviilipalvelu siviilabálvalus

siviilirekisteri siviilaregisttar

siviilisääty siviilaseahtu

sivistyksellinen čuvgehuslaš

sivistymättömyys čuvgetmeahttunvuohta, čuovggahisvuohta

sivistymätön čuvgetmeahttun, čuovggah/eapme (-is)

sivistyneistö skuvlejuv´von luohkká

sivistys  čuvgehus

sivistysmaa čuvgehusriika

sivistystaso čuvgehusdássi

sivistyä čuvggodit

sivistää čuvget

sivu siidu

sivuansio siidodienas

sivuasia siidoáš´ši

sivuhenkilö oalgepersovdna

-sivuinen -siidosaš

sivujoki oalgejohka

sivukylä boaittobealgilli

sivulause (kiel.) oalgecealkka

sivullinen vierroolmmoš, olggobeale olmmoš

sivulupa siidolohpi

sivumerkitys  (konnotaatio) siidomearkkašupmi

sivumäärä siidolohku

sivupaino (kiel.) oalgedeaddu

sivuraja (jalkapallossa) ravdarádji

sivuseikka siidoáš´ši

sivustalevitettävä sänky rohttenseaŋga

sivusuunnassa doaresguvlui

sivuta guoskkahit; sivuten ohiskavát

sivutie oalgegeaidnu

sivutoimi siidodoaibma

sivutoiminen siidodoaibmasaš, oasseáigásaš

sivuttain siidduid, doar´rás

sivutulo siidodienas

sivutuote siidobuvtta

sivutuuli doaresbiegga, oalgebiegga

sivutyö siidobargu

sivu-uoma nuorri

sivuvaikutus (esim. lääkkeen) liigeváikkuhus

sivuvastainen (tuulesta) vuostedoar/is (-es)

sivuvirta doaresrávdnji; sivuvirtaandoaresčáhcái

skaala skálá, ceahkkálas

skandaali skandála

skandinaavi skandináva

skandinaavinen skandinávalaš

skitsofrenia skitsofreniija

skorpioni skorpiovdna; Skorpioni (eläinradan merkki)Skorpiovdna

skotlantilainen skottlándalaš, skohttalaš

skotti skohtta

slaavi sláva, slávalaš

smirgeli smeargil

sodanaikainen soađiáigásaš

sodanjulistus soahtejulggaštus

sodanjälkeinen soađemaŋáš; sodanjälkeinen jälleenrakentaminensoađemaŋáš ođđasithuksen

sodankäynti soahtan

sohjo (lumisohjo) soavli, šoavli, sievlla; muodostaa sohjoasoavlut, šoavlut

sohva sof´fá ~ suf´fá

sohvapöytä sof´fábeavdi ~ suf´fábeavdi

soida čuodjat, čuojaidit

soidin (linnuilla) gihkan; olla soitimellagihkat

soidinaika gihkanáigi

soidinmenot gihkanmeanut

soidinpuku gihkanfárda

soihtu spáiddar

soija soija

soikea guhkolaš, oválalaš

soikio ovála

soikko stámpa, sáve, fáhtta

soimailla soaimmadit

soimata soaibmat (+ akk.), bealkkehit (+akk.), cielahit (+ akk.), dierdidit (+ akk), attástallat (+ ill.), attašit (+ ill.); joutua jonkun soimaamaksisoaimmahallat soapmásii, innokas soimaamaan soaibmalas

soimaus soaimmaldat

soinen jeaggá/i (-s)

soinnahtaa čuodjalit, čuojihit

soinnillinen (kiel.) čujolaš, čuoddjil (-is)

soinnillisuus (kiel.) čujolašvuohta, čuoddjilvuohta

soinniton (kiel.) čuojoh/eapme (-is)

soinnukas čuodjal (-is), čuoddjil (-is)

soinnuton  (kiel.) čuojoh/eapme (-is)

sointi čuodjan, šuokŋa

sointu šuokŋa; alkusointuálgošuokŋa, loppusointuloahppašuokŋa

sointuva čuojal (-is), čuoddjil (-is)

soistua jeaggut, jeaggiluvvat

soitella čuojahallat; (puhelimella)riŋgestallat, čuojahallat, soaittašit (S)

soitin (mus.) čuojanas, instrumeanta

soittaa (mus.) čuojahit

soittaa (puhelimella) čuojahit, riŋget, soaitit (S);(lyhyesti)čuojahastit, riŋgestit, soaittestit (S); (toisilleen) čuojahallat, riŋgestallat, soaittašit (S)

soittaa suutaan njálbmut, njálmmuštit, njálmmardit, čuojahit njálmmi

soittaja čuojaheaddji; (puhelimella)čuojaheaddji, riŋgejeaddji, soaiti (S)

soitto čuojaheapmi; (puhelimella)čuojaheapmi, riŋgen, soaitin (S), soaitu (S)

soittokello čuojahanbiel´lu

soittokunta musihkkajoavku, musihkkagoddi

sojottaa  geaigát, stávrát; alkaa sojottaageaiganit

sojottava geaiggo-, skuittas (-)

sokaista čalmmehuhttit; (silmät, vars. keväthangista)suddadit

sokaistua čalmmehuvvat; (silmistä, lumisokeaksi)suddot, suddat, sokaistui (keväthangilla)sus suddojedje čalmmit

sokea  čalmmeh/eapme (-is), čuovggah/eapme (-is), sohken (-is), sovkken (-is), vátnačalmmat, skuo/njas (-tnja); sokea täplä (silmässä)čuovggahis dielku

sokeltaa dunttardit, duntárastit, molžat, molžžardit

sokeri sohkar; sokeri (käyttöä varten)sohkkarat (pl.)

sokeriastia sohkarlihtti

sokerijuurikas sohkarruohtas

sokerinen (imelä, liian makea) sohkaraddjá/i (-s) ~ sohkareaddjá/i (-s)

sokeripala sohkarbihttá

sokeriruoko sohkarbohcci

sokeritauti sohkardávda

sokeroida sohkkarastit, bidjat sohkkariid

sokeus čalmmehisvuohta, čuovggahivuohta

sokeutua čalmmehuvvat, čuovggahuvvat

sokka stikta

sokkeli geađgejuolgi

sokkelo labyrinta, moskkádat

sokki, šokki šohkka

sola njoaski, njoaskeráigi, skoarru

solakka šođb/at (-es), spa/nas (-tna), spatna/t (-dis) ~ spa/tnat (-dnes)

solakka (subst.)  šođbbut, spanut

solidaarinen solidáralaš

solidariteetti solidariteahtta ~ solidaritehta

solisluu oalgedákti

solista (esim. lähteestä) šloappardit, buljardit, buljarastit

solisti solista

solki (vyön)boaganoaivi; (koru)risku, sol´ju

solmia čuolbmat; (yksi solmu tai yhdellä solmella)čuolbmadit, (useita solmuja)čuolmmadit; solmia avioliittonáitalit, solmia rauhadahkat ráfi

solmio kraváhtta, šlipsa, čuolmmus

solmiutua čuolbmaduvvat

solmu  čuolbma

solmuinen  čuolbmá/i (-s), čulbm/ii (-es)

solmuvihvilä čuolbmajiekta

solu seal´la

solukalvo seal´lacuozza

solukelmu seal´ladoavdnji

solukko seal´lačoahkki

solulima seal´lašliivi

soluseinä seal´laseaidni

soluttautua njágahit iežas (+ ill.), njáhkat sisa, infiltreret

soluviljely seal´lašaddadeapmi

solvata hiddjidit

soma som/á (-s)

somer, somero čievra

somerikko gárggu

somistaa čiŋahit

sompa geavri

sonetti soneahtta

sonni bur´ru, vuoksá

sonnivasikka bur´rogálbi

sonnustautua ráhkkanit

sonotus (raidon viimeinen, pidätysporo)čoanohas, čoanohus

sonta soandi, muhkki, gusabaika

sontakotti muhkkebulkor, soandegeasehanbulkor

sontaluukku  ihkkon

sontiainen ruovdegobbá, ruovdegáranas

sooda suvdá ~ suvddá

soopa sovppá

sopeuttaa vuogáiduhttit, heivehit

sopeutua vuogáiduvvat, vuohkáduvvat, hárjánit

sopeutumaton goakŋi/t (-dis) ~ goatnji/t (-dis)

sopeutumiskyky vuogáiduvvannávccat (pl.)

sopeutumiskykyinen vuogáiduvvannávccalaš

sopia (jostakin)soahpat, šiehttat; (jonkun kanssa, keskenään)soabadit, šiehtadit

sopia (asia, riita) soahpat

sopia (joksikin) heivet, hiehpat, soahpat

sopia (mahtua) čáhkat, šiehttat

sopimaton  unohas, heivemeahttun, soahpameahttun

sopimattomuus unohasvuohta

sopiminen soahpan, šiehttan

sopimus soahpamuš, šiehtadus, šiehttamuš, kontrákta, konvenšuvdna

sopimuseläke soahpamušealáhat

sopimuskirja soahpamušgirji

sopiva vuogas, heivvolaš, muttá/t (-gis), soahpavaš, soahppevaš, soahppil (-is); pitää sopivanavuogašit, tulla sopivammaksivuogasmuvvat

sopivasti vuohkkasit, muttágit; tuo lohi oli sopivasti suolattudiet luossa lei muttágit sáltejuvvon

sopivuus vuogasvuohta

soppa málli

sopraano (mus.) sopráno

sopu soabat

sopuisa soabalaš, staigil (-is)

sopuli goddesáhpán

sopusointu harmoniija, oktiiheiven

sopusointuinen harmonalaš

sora čievra

soranottopaikka čievraválddáhat

sorapohja gárggobodni

soratie čievrageaidnu

soraääni doaresjurdda; soraääniäkin on kuulunutdoaresjurdagatge leat gul´lon

sorja hámálaš

sorkka gazzaguobir, gazza (vrt. kavio)

sorkkaeläin gazzaguobereal´li (vrt. kavioeläin)

sorkkaluu gazzadákti

sorkkamätä šlubbá, šlubbu; saada sorkkamätäšlubbut, aiheuttaa sorkkamätäšlubbudit

sorkkarauta gazzaruovdi

sorkkatauti gazzadávda

sorkkatulehdus gazzavihki

sormainen (kenkäheinänippu) bonjaldat

sormeilla guoskkahallat, duohtadit, giehtaguššat

sormenjälki suorbmasadji; sormenjäljet tutkittiin ja asia selvisisuorbmasajit dutkojuvvojedje ja áš´ši čielggai

sormenpää suorbmageahči

sormi suorbma

sormienväli suorbmasárri

sormikas suorpmahat, suorpmat; (villainen)suorbmafáhcca

sormikoukku suorbmafaggi, suorbmaroahkki; vetää sormikoukkuasuorbmafakki ~ suorbmaroahki geassit

sormiluu  suorbmadákti

sorminivel suorbmalađas

sormus suorpmas

sormustin suorbmagoahti

sorrakka (pieni porotokka) čora

sorsa suorsá, vuojaš, čáhceloddi

sortaa soardit, soardidit, duolbmat, duolbmut; tulla sorretuksisoardašuvvat, sordot, joutua jonkun sortamaksisoarddáhallat soapmásii

sortaja soardi

sorto soardin, soardideapmi, soardu, duolbman, duolbmun

sortti sorta

sortua gahččat čoahkkái

sorvata vátnat, spárvet

sorvi vátnanbeavdi, spárvabeaŋka

sose  njuvddus, suhkodat

soselumi soavli, šoavli

sosiaalidemokraatti sosiálademokráhtta

sosiaalidemokraattinen sosiálademokráhtalaš

sosiaalihuolto sosiálafuolahus

sosiaalijohtaja sosiálahoavda

sosiaalilautakunta sosiálalávdegoddi

sosiaalinen sosiálalaš

sosiaalipoliittinen sosiálapolitihkalaš

sosiaalipolitiikka sosiálapolitihkka

sosiaalistua šaddat sosiálalažžan

sosiaalitoimisto sosiálakantuvra

sosiaaliturva sosiáladorvu

sosiaalityöntekijä sosiálabargi

sosiaalivakuutus sosiálaoadju

sosiaaliviranomainen sosiálavirgeoapmahaš (S)

sosiaaliviranomaiset (pl.) sosiálaeiseválddit (pl.)

sosialismi sosialisma

sosialisoida sosialiseret

sosialisti sosialista

sosialistinen sosialisttalaš

sosiologi sosiologa

sosiologia sosiologiija

sosiologinen sosiologalaš

sota soahti

sota-aika soahteáigi, soađeáigi

sotaharjoitus soahtehárjehus

sotainvalidi soahteinvaliida

sotaisa soahtalas

sotajoukko soahteveahka

sotajuoni soahtejuotna

sotakiihkoinen soahtegiivvis

sotakorvaus soahtebuhtadus

sotalaitos militearalágádus

sotalaivasto soahtefatnasat (pl.)

sotamarsalkka soahtemaršálka

sotamies soalddát, soahtealmmái ~ soahteolmmái; (korteissa)nihtte, gártnit, ránci

sotapalvelus soahtebálvalus, militeara (N)

sotapäällikkö soahteoaivámuš

sotaretki soahtemohkki

sotata durddidit, durdudit, duolvvidit, duolvadit

sotatanner soahtešillju

sotatila soahtedilli

sotatoimi soahtedoaibma

sotavammainen soahtelám/is (-es)

sotavanki soahtefáŋga

sotavarustelu soahterusten

sotaveteraani soahteveterána

sotavoimat (pl.) soahtefámut (pl.)

sotaväki soahteveahka, militeara (N)

sotia soahtat; (toisinaan)soađástallat, ruveta sotimaansoahttát, (keskenään)soađáskit

sotilaallinen soalddátlaš, militearalaš, soahte-

sotilas soalddát

sotilasasiamies soalddátáš´šealmmái ~soalddátáš´šeolmmái

sotilashallitus soalddátráđ´đehus

sotilaskarkuri soalddátluobahas

sotilaskoti (kasarmialueella) soalddátruoktu

sotilasmestari (mil.) soalddátmeašttir

sotilasoikeudenkäynti soalddátriektegeavvan

sotilaspalvelus soalddátbálvalus

sotilaspappi soalddátbáhppa

sotilaspassi soalddátpás´sa

sotilaspiiri (mil.) soalddátbire

sotilaspuku soalddátuniforbma

sotilasviranomaiset (pl.) soalddáteiseválddit (pl.)

sotkea  durddidit, duivvidit, duivet, moivet

sotkea (jollakin märällä) stunžet

sotkeutua (intr.) ruivut

sotkeutua (johonkin) sorrašuvvat (masa nu)

sotkeutuva (esim. narusta) sor´rá/i (-s), so/ras (-r´re-)

sotku sorri

sotkuinen duiv/vas (-e-), durj/jas (-e-), ruiv/vas (-e-), moiv/vas (-e-)

sotkuinen (asiasta) mohkká/i (-s), sor´rái (-s), roancá/i (-s), soancár (-is) ~ soancir (-is)

sotkuinen (subst.) durji, duolvvár, šlurvi

sotkussa (narusta tms.) sorragasas

sotkussa (toisiinsa sotkeutuneina) soril

sotkuun (narusta tms.) sorragassii

sottainen (ihmisestä) šlurv/vas (-a)

sottainen ihminen šlurvi

soturi, sotija soahtti

soudatella sugahallat

soudattaa sugahit

soudella sugadit; (toisinaan) sugastallat

soutaa suhkat, sugadit, dávžat, dávžut, dávžžadit; lähteä soutamaansuhkalit, ruveta soutamaansuhkkát, lähettää soutamaansuhkalahttit, lähettää kuljettamaan soutamallasuhkalahttit, lähettää ajamaan takaa soutamallasuhkalahttit, kuljettaa soutamallasugahit, lähteä kuljettamaan soutamallasugaldahttit, tulla soudetuksisuhkkot

soutaja suhkki

soutu suhkan, sugus

soutukelpoinen (veneestä, säästä) sugahahtti

soutuvene suhkanfanas

soveliaisuus, soveltuvuus  soahppilvuohta

sovelias vuogas, heivvolaš, soahpavaš, soahppevaš, soahppil (-is), soamálaš

sovellus heivehus, applikašuvdna

soveltaa (käyttöön)heivehit, muddehit; (esim. lakia)gustohit, guoskadit

soveltamisala heivehanviidodat, muddehanviidodot

soveltua heivet, soahpat

soveltumaton vuogeh/eapme (-is), heivemeahttun, soahpameahttun, soameh/eapme (-is); tulla soveltumattomaksivuogehuvvat

soveltuva heivvolaš, soahppil (-is)

soveltuvuus heivvolašvuohta, soahppilvuohta

sovinnainen konventionála, dábálaš, virolaš

sovinnollinen soabalaš

sovinnollisuus soabalašvuohta

sovinto soabat; tehdä sovintosoabadit, seanadit

sovitella (yhteen)heivehallat; (riita tms.)soabahallat

sovittaa (yhteen)heivehit, muddet, soabahit; (riita tms.)soabahit

sovittamaton soabatmeahttun; sovittamaton riita-asiasoabatmeahttun riidoáš´ši

sovittaminen, sovitus soabaheapmi

sovittava (asia tms.) soahpanvuloš

sovittelija soabahal´li, soabaheaddji

sovittelu soabahallan

sovitus  heiveheapmi, soabaheapmi; heivehus

spektri spektra, girju

spekulaatio spekulašuvdna

spekuloida spekuleret

spesialisti spesialista, áš´šedovdi

spiritismi spiritisma

spiritisti spiritista

spiritistinen spiritisttalaš

spitaali spitáladávda, roašmevihki

spitaalinen spihtálaš

spontaani spontána

sprii spriita, sriita

staalo stállu; leikkiä staaloastálostallat

staattinen statihkalaš, stáhtalaš

stadion stadiovdna

standardi standárda

standardisoida (vakioida) standardiseret

statistinen statistihkalaš

status árvodássi, stáhtus

steariini steariidna

stereotyyppi stereotiipa

stereotyyppinen, kaavamainen stereotiippalaš

steriili steriila

steriloida steriliseret

sterilointi steriliseren

stetoskooppi stetoskohppa ~ stetoskohpa; lääkäri kuunteli stetoskoopilla sydämen sykintää doavttir guladii stetoskohpain váibmoravkima

stigmatisoida stigmatiseret

stimuloida stimuleret

stipendi stipeanda

stipendiaatti stipendiáhtta

strategia strategiija

strateginen strategalaš

stressaantua streas´saluvvat

stressata stres´set

stressi streas´sa

striimata rávdnjet

strukturalismi strukturalisma

strukturalisti struktrulalista

strukturalistinen strukturalisttalaš

strukturoida struktureret

struktuuri struktuvra, ráhkadus

strutsi struhcca

studio studio

stuertti stuerta

subjekti (kiel.) subjeakta

subjektiivinen subjektiivvalaš

substantiivi (kiel.) substantiiva

substantiivinen  (kiel.) substantiivvalaš

substantiivitauti (substantiivimuotojen liiallinen käyttö saamessa) substantiivadávda

sudenkorento skážas

sudenmarja dierbmámuorji, gumppemuorji

sudenraudat (pl.) gumpperuovddit (pl.)

suhahtaa šuvihit, šuvggihit, šuvgalit

suhdanne (taloudellinen) konjunktuvra

suhde  gaskavuohta, gorri, veardi; siinä suhteessadan dáfus

suhdeluku gorrelohku

suhina (tuulen) šuvva, šoavva, skuvva

suhista (tuulesta) šuvvat, šuvaidit, šoavvat, šoavaidit, skuvvat, skuvaidit

suhtautua  doaladuvvat

suhteellinen gorálaš, relatiivvalaš

suhteellisuus gorálašvuohta, relativiteahtta ~ relativitehta

suhteellisuusteoria (fys.) relativiteahttateoriija

suhteen, kannalta (postp.) dáfus, ektui, suktii

suhteeton goreh/eapme (-is)

suhteettomuus gorehisvuohta

suihkia cirgut, cirgguhit

suihku riššu

suihkukone jeahttagirdi

suihkulähde cirggasgáivvo

suihkuta cirgut

suihkuttaa cirgguhit

suikale stielas

suikaloida (kala kuivattavaksi) rágget

suikea suhkkolhámat

suikeropaju čuolbmasieđga

suin päin sahtedohko, šlumpa, smiehtakeahttá

suinkaan, suinkin suige; ei suinkaanii heađisge

suipistella suutaan curbmát, curpmohallat, smuhčohallat

suippo buic/cas (-e-), čohkal (-is); suippo esinebuici

suippolakki sággegahpir

suisto njálmmádat

suistua (johonkin, esim. porosta) jor´rot

suitset (pl.) suittehat (pl.)

suitsuttaa soiccuhit

suitsutus soiccuheapmi

suittaa (olla varaa johonkin) minulla ei ole varaa lainata sinulle noin paljonin suitte lonet dutnje nie ollu

suivaantua suivvastuvvat

suivakko  (harmaa poro) čuoivvat

sujauttaa nahkehit, bidjalit, coggalit, sibildit

sujua njuovžat

sujut  (pl.) guita, dássálagaid, luohttalagaid, luohtta; olemme nyt sujutmoai letne dál guita

sujuva njuovžil (-is)

sujuvasti njuovžilit

sukassara čáreslukti

sukellella buokčaladdat, buokčat

sukellusvene čáhcevuolfanas

sukeltaa buokčalit

sukeltaja buokči, buokčaleaddji

sukia čohkut

sukka suohkku

sukkahousut (pl.) suohkkobuvssat (pl.)

sukkajalka (valkosäärinen poro) sukkájuolgi

sukkanauha suohkkodoalan, suohkkobáddi

sukkapuikko fáhccasággi

sukkasillaan (adv.) suohkkojuolggis, suohkkogerddiid

sukkela  snáhpis, lášm/at (-es), háhppil (-is)

sukkelasti snáhppásit, háhppilit

sukkula suhkkol

sukkulaeläin suhkkoleal´li

sukkulaliikenne suhkkoljohtolat

sukkulamato suhkkolmáhtu

suklaa šuhkoláda ~šukkoláde

suklaakakku šuhkoládagáhkku

suklaalevy šuhkoládapláhta

suklaarasia šuhkoládaskáhppu

suksi sabet

suksisauva sabetsoabbi

suksiside sabetčanas, sabetlohkka

suksivoide sabetvuoiddas

suku sohka

sukukieli sohkagiella

sukukunta sohkagoddi

sukukypsä lassánannávccalaš

sukulainen fuolki; (kauempaa) sogalaš; sukulaiset keskenäänfulkkežat (pl.), kohdella jotakuta sukulaisenaanfuolkkástallat soapmásiin

sukulaiskansa fuolkeálbmot

sukulaiskieli fuolkegiella

sukulaisuus fuolkevuohta, sogalašvuohta, sohkavuohta

sukulaisuussuhde fuolkegaskavuohta

sukunimi goargu, sohkanamma

sukuperä sohkaduogáš

sukupolvenvaihdos buolvadatmolsun

sukupolvi buolva, buolvadat

sukupuoli sohkabealli

sukupuolielimet (pl.) sohkabealleorgánat (pl.), vulogeahči; naisen sukupuolielimet(ks. häpy; emätin)

sukupuolinen seksuálalaš, sohkabealle-

sukupuolisuus seksualiteahtta ~ seksualitehta

sukupuolitauti sohkabealledávda, vuolosdávda, veneralaš dávda, nuoskkes dávda

sukupuoliyhteys sohkabealleoktavuohta, anašeapmi; olla sukupuoliyhteydessäatnit, nargit, neavzut, dahkat, hoiggadit; (keskenään)anašit, narggašit, nevzzodit, barggadit, dagadit, spar´rudit ovttas

sukupuu sohkamuorra

sukupuutto sohkajápmu; kuolla sukupuuttoonsogahuvvat, jábmot, luottahuvvat, jápmit sogaheapmen ~ ovttaheapmen

sukurakas fuolká/i (-s), fuolkegiro/t (-gis)

sukurauhanen (anat.) sohkaráksá

sukurutsa inseasta, varraheahpat

sukusolu sohkaseal´la

sukuvika sogaváddu

sula sutt/is (-es), (maaperästä)sa/ŋas (-kŋa), (kokonaan sula, jäästä)nálggas, (pakasteesta tms.)máiz/zas (-a)

sula (subst.) suddi; jossa on paljon sulia (esim. järven jäässä)suddá/i (-s)

sulaa (jäisestä esineestä)suddat; (jäättömäksi, astiasta)sakŋat, salgat, (jäättömäksi, joesta, järvestä, vuonosta)nálgat, (pakasteesta tms.)máizat, (juoksevaksi)šolgat, (ruoasta, vatsassa)suolbmut, duotkaluvvat, suddat; helposti sulavasuddil (-is)

sulaa (äkkiä) suttihit, (vähin erin)suttadit

sulake  (elekt.) sihkkarasti, suttas

sulamispiste suddančuokkis

sulatejuusto suttesvuostá

sulattaa (jäinen esine sulavaksi)suddadit, (jäättömäksi, astiasta)sakŋadit, sagnet, salgadit, salget, (pakastetta tms.)máizadit, máizet; (juoksevaksi)šolget, (ruokaa, vatsassa)suolbmudit, suddadit

sulautua suddat oktii, suddaluvvat

sulava suddi

sulfaatti sulfáhtta

sulhanen irgi

sulhasehdokas irgesássa

sulka  dolgi

sulkapallo dolgespábba

sulkapalloilu dolgespábbačaskin

sulkasato (linnuilla) lápmi, lápmeáigi

sulkea giddet, gokčat, steŋget; (tukkia)dahppat, buođđut

sulkeutua giddanit, mannat gitta; (tukkeutua)dahppasit, dahppot, buđđosit

sulku buođđu, dahppagas; (kirjoituksessa)ruohtu

sulkumerkki (kirjoituksessa) ruohtu; sulkeissaruođuid siste

sulkupelti (savupiipussa) spel´le

sulloa bahkket, norrat, dukset, spuŋget, coggat, páhkket

suloinen sulolaš, suopma/t (-dis), neaht/is (-ta)

suloisuus (rel.) njálggisvuohta, njálgodat

sumea (silmistä) seađas (-), se/ađus (-đđo-)

summa submi, sum´má

summassa  (summanmutikassa) summal, guovttegávdnái, šlumpa, sahtedohko

sumu (kesällä)mierká, skoaddu, sopmu; (talvella)murku,tehdä sumu skoddet, tehdä talvinen sumu murkkudit

sumuinen mierká-, skodd/ui (-os)

sumuvalo mierkáčuovga

sunnuntai sotnabeaivi

sunnuntaiaamu sotnabeaiiđit

sunnuntaina sotnabeaivve ~ sotnabeaivvi

suntio girkoverdde, sundi

suo  jeaggi; upottava suovujohatjeaggi (ks. korpisuo; räme; letto; neva)

suoda suovvat, diktit

suodatin filter

suodattaa sil´let

suohorsma jeaggehorbmá

suoja suodji; saada, löytää suojasuojáiduvvat, päästä suojaansuodjásii beassat, joutua suojattomaksisuojehuvvat

suoja  (sää) njáhcu; tulla suojasää, suojanjázudit

suoja-aine suodjeávnnas

suojaaminen suddjen

suojainen (säästä) njázos (attr.)

suojaisa suoj/is (-es), suoddjá/i (-s); tulla suojaisemmaksisuojásmuvvat

suojakatos suodjegáhttu

suojakerroin (aurinkovoiteessa) suddjengerddon

suojakypärä suodjegahpir, oaivesuodji

suojametsä suodjevuovdi

suojanpuoli (tuulen) mieđábealli; suojanpuolellamieđábealde, suojanpuolellemieđábeallai, suojanpuoltamieđábeale

suojapuku suodjebivttas

suojasää, suoja njáhcu; tulla, tehdä suojasäänjázudit, joutua suojasään yllättämäksi njázuiduvvat

suojata suddjet

suojatie suodjegeaidnu, dorvogeaidnu

suojaton suojeh/eapme (-is)

suojatti suodjalanvuloš

suojatulli suodjetuol´lu

suojaus suddjen

suojautua suddjet iežas

suojaväri suodjeivdni

suojelija suodjaleaddji

suojella suodjalit, gáhttet, várjalit, gádjalit, bealuštit; suddjet (+ lok.), ráđ´đet (+ lok.)

suojelu suodjalus

suojus (esim. tuulen) bearjjas

suojus, kaihdin, varjostin suojus

suokorte jeaggehoaš´ša

suokukka olašrássi

suokukko rávgoš

suola sálti; (esim. suolausta varten)sálttit (pl.)

suolaannuttaa (liikaa) sáltudit

suolaantua sáltut; (sopivasti, tarpeeksi)sáltašuvvat

suola-astia sáltelihtti; (seinälle ripustettava)sálkor

suolahappo sáltesivra

suolaheinä juopmu; kerätä suolaheinänlehtiäjubmet

suolainen sált/tis (-e-); pitää jotakin liian suolaisenasálttášit, maistua suolaiselta sáltenjaddit, maistua liian suolaiseltasálttiidit; melko suolainensálttisis (attr.)

suolakala sálteguolli

suolakokkare sáltečoaltu

suolakurkku sáltegurka

suolaliemi vuorda; kauhean suolainensálttis dego vuorda

suolanjyvä sáltečalbmi

suolapitoinen sáltedoal´levaš

suolapussi sálteseahkka

suolata sáltet; (vähän) sáltestit

suolaton sáltteh/eapme (-is); (ruoasta)veaht/as (-ta), (vedestä)sáiva-; tulla suolattomammaksiveahttat, tehdä suolattomammaksiveahttadit

suolaus, suolaaminen sálten

suolausvesi (kalan, lihan suolaukseen) sálteláhka, láhka

suolavesi sáltečáhci

suoli čoalli

suolia, suolistaa (yksi kala)čol´let, (nopeasti)čol´lestit, (useita kaloja)čoallut, (useita kaloja tarmokkaasti)čoalluladdat, (useita kaloja nopeasti)čoallulit

suolimätä  ruodnu; saada suolimätäruodnut

suolinkainen čoallemáhtu, gaidnarakkis

suolisolmu čoallebuđđoseapmi, čoallečuolbma, čoallesorri

suolisto čoalit (pl.)

suolistosyöpä čoalleboras

suolistotulehdus čoallevuolši

suomalainen suopmelaš, suomaolmmoš; láddelaš, láttán, láddi, lánnot, lánnán

suomalainen (adj.) suopmelaš, suoma-, látte-

suomalaiskenkä láttegáma

suomalaisnainen ("lannanriuku") suomarivgu, látterivgu

suomalaispoika láttebárdni

suomalaistaa suomaiduhttit, láttiiduhttit, láddiluhttit

suomalaistalo láttedállu

suomalaistua suomaiduvvat, láttiiduvvat, láddiluvvat

suomalais-ugrilainen suomaugralaš

suomalais-volgalainen suomavolgalaš

suomaton, kateellinen utnoh/eapme (-is)

suomenkielinen suomagielat, suomagielalaš, suomagiel (attr.)

suomennos suomagieljorgalus

suomenruotsalainen suomaruoŧŧelaš

suomentaa suomagillii jorgalit

suomentaja suomagillii jorgaleaddji

suomi suomagiella; puhua suomeasuomastit, suomeksisuomagillii

suomu  čuomas

suomuinen čuomas-

suomus čuomas

suomustaa čuomastit, čuopmat, (nopeasti)čuopmalit

suomuurain luomi, (kypsä)láttat, (raaka)čuru

suonenisku varraluoitin

suonenveto suotnageasáhat

suongeri (alkeellinen ripustusteline) suonjir

suoni suotna; minulla vetää suontamus geassá suona

suonikas suodná/i (-s), sudn/ii (-es)

suonikohju suotnasnárki, suotnačuolbma

suonikuntura (yhdestä porosta saatavat jänteet, joista punotaan suonilankaa) suotnagottur

suonipalmikko (suonirihmoista palmikoitu) suotnabárggáldat

suonirihma seakkasuotna

suonisäiekimppu sárahat

suonsilmäke  (hete) opmu, gieva; silmäkkeinen (suosta)obm/ui (-os)

suontenkalkkeutuminen suotnagálkaluvvan

suo-ohdake jeaggebiššan

suo-orvokki jeaggeviola

suopea, aulis utnolaš, suov´vil (-is)

suopeus, aulius utnolašvuohta, suov´vilvuohta

suopunginheitto njoarosteapmi

suopunginheittäjä njoarosteaddji

suopunginkantama suohpanbadji;suopunginkantaman päässä suohpanbajis

suopunki suohpan; heittää suopunkianjoarostit, (useita kertoja)njorostallat

suopursu guohcadaŋas

suoputki jeaggeboska

suopöllö loađgu, bumbbaloddi

suora nju/olgat (-lges), njuolggo-; pitää jotakin liian suorananjuolggašit

suora (mat.) njuolggosáhcu

suora (tiessä) njulgolat

suora kulma viŋkil; suorassa kulmassaviŋkilis, suoraan kulmaanviŋkilii

suora kulma (geom.) njuolggočiehka

suoraan  (suoraa tietä) njuolgga ~ njuolga, hálga (ks. oikopäätä)

suorahko njulgeslágan

suorakaide (geom.) njuolggočiegahas

suorakulma (työkalu) viŋkil

suorakulmainen njuolggočiegat; suorakulmainen kolmio njuolggočiegat golmmačiegahas

suorakulmio (geom.) njuolggočiegahas

suoraluontoinen njuolggolunddot

suoramainonta njuolggomáinnusteapmi

suoramarkkinointi njuolggovuovdin

suoranainen nju/olgat (-lges), njuolggo-, oll/is (-es)

suoraselkäinen njuolggočielggat; suoraselkäisenänjuolggočilggiid

suorastaan, suoranaisesti njulgestaga, vuigestaga, beanta

suorasukainen njuolggočoalat

suorasuu njuolggočoalli

suorasyinen (puuaineksesta) la/tnjat (-dnjes), riekta/t (-dis), rivtto/t (-gis)

suoraviivainen njuolggolinjjat

suorempi (esim. reitistä) njuolggat; sitä kautta on suorempi sinne diekko lea njuolggat dohko

suoria njuolgut, gálgat

suorin (esim. reitistä) njuolggamus; meni suorinta tietä kotiinsamanai njuolggamus geainnu ruktosis

suoristaa  njulget

suoristella njuolgut

suoristua njuolgat, (äkkiä)njuolggehit

suoritin (tietok.) doaimmár, proses´sor

suorittaa čađahit, doaimmahit, bargat, dahkat; (maksaa)máksit

suoritus čađaheapmi, doaimmaheapmi, doaimmahus, bargu, dahku; máksu, máksin

suorituskyky čađahannávccat (pl), doaimmahannávccat (pl.)

suoritustapa  (maksun) máksinvuohki

suoriutua (saada jotakin tehdyksi) sealgat, selget, arvat; meinaili lähteä matkaan mutta ei saanut tehdyksigeagai vuolgit mátkái muhto ii sealgan

suoruus njuolgatvuohta; rehálašvuohta, vuoiggalašvuohta

suosia oidit, favoriseret

suosikki oiddot, idola, favorihtta

suosio oidojupmi, miellasupmi, oidu, miehtemiella; bivnnutvuohta, populariteahtta ~ popularitehta

suosiollinen oiddolaš

suosionosoitus oidočájáhus

suosirri jeaggeviroš

suositella ráv´vet, neav´vut, oidduhit, rekommenderet

suosittaa ráv´vet, neav´vut, rekommenderet

suosittu  bivnnu/t (-his), čađačalmmat

suosituimmuusasema ovdaoidinsadji

suositus ávžžuhus, ávžžuheapmi, rekommendašuvdna

suostua guorrasit, miehtat, mieđihit

suostumus guorraseapmi, miehtan

suostutella hálahit, humahit, daguhit, sojahit, jorggiidahttit; (erit. lasta)seđohallat ~ selohallat; (taikakeinoin itselleen)suosttuhit

suostuvainen mieđis

suotava sávahahtti

suotta duššás, duššiid dihte

suotuisa oiddolaš

suovilla jeaggeul´lu

superlatiivi (kiel.) superlatiiva

supikoira neahtebeana

supina sapma

supista sapmat, samaidit

supistaa gáržžidit; (pienentää)uhccudit, un´nudit, (ahtaammaksi)baskkidit

supistaa (mat.) oanidit

supistaminen (mat.) oanideapmi

supistua gáržut, uhccut, un´nut, baskut

supistukset (synnytyspoltot) ávttat (pl.)

supistuma (kontraktio) kontrakšuvdna

supistumavartalo (kiel.) geassásanmátta, konráktamátta

supistus gáržžideapmi, uhccudeapmi, un´nudeapmi

suppilo ráhtte, skuibi

suppupaarma válpu

suppusuu (ihmisestä) curbmi, smuhčči

supussa (suusta) (hetkellisesti)smuhččut; (luonnostaan)smuhčil

surahtaa šurihit

surettaa häntä suretti, kun ...sutnje lei váivi, go ...

surffata, surffailla surfet

surija morašteaddji

surina šurra

surista šurrat

surkastua sotnat

surkastuttaa sotnadit

surkea surga/t (-dis), surgatlaš, vártnuh/eapme (-is), skuor/tnas (-dna), skuor/tnjas (-dnja); liikkua surkennäköisenäskurdnjut, skurtnjuhit, olla jossakin surkean näköisenä skurdnját

surkeus surgatvuohta, vártnuhisvuohta

surkimus  skurdnji

surkutella surggohallat, surgat ~ surgit

surma  sorbmi; saada surmansasorbmanit, sorbmašuvvat, heakkahuvvat

surmaaja sorbmejeaddji, goddi

surmapaikka sorbmebáiki

surmata sorbmet, goddit

surmauttaa sorbmehit, gottihit

surra moraštit, surrat (R)

suru moraš

suruharso morašsuokka

surullinen morašlaš, surolaš (R)

surumielinen morašmielalaš, ahki/t (-dis)

surumielisyys morašmielalašvuohta, ahkitvuohta, melankoliija

surunvalittelu morašváidaleapmi, kondolánsa (N)

surusanoma morašsáhka

suruton fuolah/eapme (-is), movtte/t (-gis), ilolaš

suruton (maailmallinen) suruh/eapme (-is); tulla suruttomaksisuruhuvvat, toimia suruttomastisuruhuddat

suruttomuus fuolahisvuohta, movttetvuohta, ilolašvuohta

suruttomuus (maailmallisuus) suruhisvuohta

suruvaippa (perhonen) morašgákti

survaista sturgalit

surviaissääski gáddečuoika, guolgačuoika

survoa njuvdit

survos njuvddus

susi gumpe, návdi, stálpi (R), ruomas (R), huhkká; (uros)rávjá, (naaras)ciiku, gákšu; (jossa on paljon susia)gump/ái (-s), gump/ii (-es), stálpá/i (-s)

susilauma gumpevalvi

susipari (vihkimättömänä elävästä parista) goastepárra

suu njálbmi; suullaangopmut, kaatua suulleengopmulit, pieksää suutaandáikit, soittaa suutaan njálmmuštit, suu kiinni!doala njálmmát! oven suussauksanjálmmis

suu- ja sorkkatauti  njálbme- ja gazzadávda

suuaukko njálbmeráigi; suun kautta, suusta alasnjálbmeráigge

suudella  cum´mát, cum´met, cum´mástallat

suudelma  cum´má

suukko cum´má

suukopu njálbmesoahti, njálmmidoaru

suukotella cummástallat

suula suvlá

suulas njálbmá/i (-s), njálbmugas

suullinen njálmmálaš; suullinen kielitaitonjálmmálaš giellamáhttu

suullisesti njálmmálaččat

suumätä (porolla) njálbmemáidni

suunnata kulkunsa (johonkin) dol´let ~ čavget ~ vuolgit (gosa nu)

suunnaton ravdameahttun, ravddah/eapme (-is); suunnaton ilo lohkameahttun illu

suunnikas (geom.) skužilčiegahas ~ skuhččečiegat ~ skuhččečiehka, parallellográm´ma (N)

suunnilleen  sullii, birrasii, báikkiid, sul-sullii, sulaid; árvvu mielde, gaskamearálaččat

suunnistaa (kulkea eksymättä)dádjadit; hyvä suunnistamaandáddjil (-is), deaivil (-is)

suunnistus (urheilulaji) meahccedádjadeapmi, orienteren

suunnitella plánet

suunnitelma plána

suunnitelmallinen plánejuv´von, plánavuloš

suunnitteilla plánejuv´vomin

suunnittelija plánejeaddji

suunnittelu plánen

suunta guovlu; (suuntaisuus)hálti, siihen suuntaandohko guvlui, sillä suunnalla, siltä suunnalta doppe guovllos, mihin suuntaan?gosa guvlui, millä suunnalla?, miltä suunnalta?gos guovllos?

suuntamerkki jorgalanmearka, háltemearka

suuntanumero guovlonummir

suuntavaisto dádjadanmáhttu, deaivanmáhttu

suuontelo njálbmeguovdnji

suupala njálmmebihttá

suupieli njálbmečiehka

suure (mat.) stuorisvuohta

suurehko stuorralágan

suurellinen allamielalaš, goarggastal´li, stuorástahkes

suuremmin (adv.) stuorábut ~ stuoribut

suurempi stuorát ~ stuorit

suureneminen stuorrun

suurenmoinen válljugas

suurennus stuorádus

suurennuslasi stuoridanlássa ~ stuoridanláse

suurentaa stuoridit; (antaa suurentua)stuorrudit

suurentua stuorrut

suuri stuor/is (-ra); pitää liian suurenastuorášit

suurikokoinen (ihmisestä) stuoris šattustis

suuriluuloinen gáddálas

suurimo surbmi, rievdni

suurin stuorámus ~ stuorimus; suurin osaeanaš ~ eanas

suuriruhtinaskunta stuorrafurstagoddi

suurisilmäinen (kirveestä, neulasta) šalbmá/i (-s)

suurisuinen njálbmá/i (-s), njálbmugas

suurkaupunki stuorragávpot, metropola

suurkäräjät (N) stuorradiggi

suurlakko (hist., S) stuorrastreaika

suurlähettiläs ambassadevra

suurlähetystö ambassáda

suurmies mearkaalmmái ~mearkaolmmái

suurpeto stuorranávdi

suurporonhoito ealloboazodoallu

suurporvari stuorraborggár

suurpujottelu (urh.) stuorraskirvehallan

suursiivous birrabassan

suursukeltaja  (kovakuoriainen) gobbalákču

suurteko stuorra dahku

suuruinen  stuoru, sturrosaš (attr.); sivun suuruinen ilmoitussiiddu sturrosaš almmuhus, nämä ovat samansuuruisiadát leat ovtta stuoru

suurusluokka sturrodatluohkká

suurustaa suohkudit, suvrrustit

suuruudenaika stuorisvuođaáigi

suuruudenhullu (adj.) megalománalaš

suuruudenhullu (subst.) megalomána

suuruudenhulluus megalomaniija

suuruus  sturrodat

suurvalta stuorraváldi

suustaladattava pyssy njálmmisluđenbis´su

suutahtaa suhtihit, eattihit, nivssihit

suutari gámačeahppi, suvddár

suuttua (jollekulle)suhttat, eaddut, bahánit, bahánuvvat, vašáskit, hárbmat; (intr.)moaráskit, moaráhuvvat, áráskit, neavrut, neavrrahuvvat, váimmoskit, viimmáskit, moarrut, moarrulit; (toisilleen)suhtadit, ettodit, riiddáskit, nákkáskit, veartnáskit, veardnašuvvat

suuttumus suhttu, eaddi, eaddemiella, moarri, vearránus, bossi

suutuksissa suhtus, bosis, nevron

suututtaa suhttadit; häntä suututtison lei suhtus

suvaita (jotakuta)gierdat; (suoda)suovvat

suvaitsematon utnoh/eapme (-is), gierdameahttun

suvaitsevainen toleránta, utnolaš

suvaitsevaisuus toleránsa, utnolašvuohta

suvanto savu ~ savvon; (lyhyt)jalvi

suvi geassi

suviyö (merkkipäivä) suvvidja ~ suvidja

suvullinen nálálaš, sogalaš; suvullinen lisääntyminensogalaš lassáneapmi

suvuton sogah/eapme (-is); suvuton lisääntyminensogahis lassáneapmi

sveitsiläinen šveicalaš

sydämellinen váimmolaš, liekkus

sydämenasia váimmoguovdoášši; saamen kieli on hänen sydämenasiansasámegiella lea su váimmoguovdoášši

sydämenkäynnistin (med.) váibmovuolggaheaddji

sydämenmuotoinen váimmohámat

sydämensyke váibmoravkkas

sydämensä pohjasta (adv.) váimmovuođus; kiitti häntä sydämensä pohjastagiittii su váimmovuođus

sydämentahdistin (med.) váibmoarvvosmahtti

sydämentykytys váibmojulkin

sydämetön (kovasydäminen) gar/as (-ra), goav/vi (-es), juvd/ui (-os), juvd/u (-dos), váimmuh/eapme (-is), galbmaváimmot (ks. tyly)

-sydäminen  -váimmot

sydämistyä váimmoskit, neavrut

sydän váibmu, cohki (R)

sydän (lampun, kynttilän) veaika

sydänalus váimmovuolli

sydänfilmi (med.) váibmofilbma

sydänkaamos skábmavuođđu; sydänkaamoksen aikaanskábmaguovdil

sydänkohtaus (med.) váibmodohppehallan

sydänkouristus váibmogeasáhat

sydänkuoppa váibmogohpi

sydänlihas váibmodeahkki

sydänläppä váibmouvssot

sydänmaa boaittobealeguovlu, meahcci

sydänoireet (pl.) váibmoovdasat (pl.)

sydänpussi váibmoskoađđi

sydäntalvella dálveguovdil

sydänveritulppa (med.) váibmovarračuolbma

sydänvika (med.) váibmovihki

sydänystävä váibmoustit, heaggaustit

sydänyö losáš; sydänyön aikaan lohi ei juuri nappaalosáža áigge luossa lea dilsi dohppet

syfilis knáhppá, náhppá, fránsos

syke (sydämen, suonen) ravkkas, ravkin, laggan

sykertyä (narusta tms.) snárkut, snárkkagit, snárkanit, snárkašuvvat

sykertää (naru tms.) snárkudit

sykeröpiippo čáhppesgiilu

sykkiä (sydämestä, suonesta) ravkit, laggat

sykkyrä (narussa tms.) snárki; mennä sykkyrällesnárkut, snárkašuvvat

sykkyräinen (narusta) snárká/i (-s), snárk/kas (-e-)

sykkyräsuoli birasčoalli, gahperus

syksy čakča; syksylläčakčat, tulla syksyisemmäksičakčaluvvat, čakčut, joutua syksyn yllättämäksičakčaluvvat

sykähtää ravkkihit, lakkihit

syleillä  sallut, fátmut, fátmmodit; (lyhyesti)salastit, fátmmastit; panna syleilemäänsaluhit

syli  salla, fátmi, aski

syli (pituusmitta) salla; ottaa sylimittasalastit, mitata sylimitallasallut

sylikkäin  sallalagaid, fátmálagaid, askálagaid

sylikummi doal´liristeadni, doal´liristáhčči

sylillinen sala dievva

sylinteri sylinddar ~ sylinder

sylipaini sallafággi; olla sylipainissafággádallat

syljeskellä čolggadit

sylkeä čolgat

sylki čolga

sylkirauhanen (anat.) čolgaráksá

sylkytellä (lasta) biepmadit

sylys (puita, heiniä tms.) salla

symbioosi symbiosa

symboli symbola

symboliikka symbolihkka

symbolinen symbolalaš

symboloida symboliseret

symmetria symmetriija

symmetrinen symmetrihkalaš

sympaattinen sympáhtalaš

sympaattisuus sympáhtalašvuohta

sympatia sympatiija

synagoga synagoga

synkentää sevnnjodahttit, čáhpodahttit; dahkat doaivvuheapmen, losidit miela

synketä sevnnjodit, čáhpodit; doaivvuhuvvat, šaddat lossamielagin

synkkä se/avdnjat (-vdnjes), čáhpp/at (-es)

synkkä (paikasta) ruojus, goalus, gáppus

synkkämielinen lossamielat, doaivvuh/eapme (-is)

synninpäästö suttubeastin, suttuid ándagassii addin

synnintunnustus suttudovddastus

synnintunto suttudovdu

synnittömyys suttuhisvuohta

synnitön suttuh/eapme (-is); tulla synnittömäksisuttuhuvvat

synnyinmaa šaddaneana(n)

synnynnäinen eami-, mielriegádan, iešaddiluv´von

synnyttää riegádahttit, šaddadit; (aiheuttaa)dagahit, čuoččáldahttit, bohciidahttit

synnytys riegádahttin

synnytyslaitos riegádahttinklinihkka

synnytysosasto riegádahttinossodat

synnytyspoltot (pl.) ávttat (pl.), boalddáhagat (pl.)

synonyymi synonyma

synonyyminen synonymalaš

syntaksi (kiel.) syntáksa, cealkkaoahppa

syntaktinen (kiel.) syntávssalaš

synteesi syntesa

synteettinen syntehtalaš

synti suddu; tehdä syntiäsuddudit, langeta syntiinsudduduvvat, johdattaa syntiinsudduduhttit

syntiinlankeemus sudduijorraleapmi

syntinen suttolaš, suddugas

syntipukki suddobohkká

syntivelka suttuvealgi

synty šaddan

syntyminen riegádeapmi, šaddan

syntymäaika riegádanáigi

syntymälahja (vastasyntyneelle annettava lahja) šiella

syntymämerkki eamidielku

syntymäpaikka riegádanbáiki

syntymäpäivä riegádanbeaivi

syntymävika eamiváddu, eamivihki

syntyneisyys šaddanlohku

syntyperä  šaddanvuolgga, nálli, sohkaduogáš

syntyperäinen eami-

syntytapa šaddanvuohki

syntyvyys riegádanlohku

syntyä riegádit, šaddat; milloin olet syntynyt?goas leat riegádan?

syntyä, si´etä  sahkiidit

sypressi sypreas´sa

syreeni(pensas) syrena

syrjintä vealaheapmi, vealahus, veallan, olggušteapmi

syrjiä vealahit, veallat, olgguštit, nuppástit

syrjähyppy doar´rásnjuikestat

syrjäinen boaigg/us (-os); syrjäisessä paikassa, syrjässäbuigosis, syrjäiseen paikkaan, syrjäänbuigosii

syrjäseutu boaittobealli, doaresbealli; syrjäseudullaboaittobealde, doaresbealde, syrjäseudulleboaittobeallai, doaresbeallai

syrjäsilmin čalbmegežiin

syrjäyttää duvdilit eret

syrjäytyminen servodaga olggobeallai ravgan

syrjäytynyt ihminen  (pudokas) ravggahas

syrjäytyä ravgat servodaga olggobeallai, olgguštuvvat

sysi čađđa, čitna

sysimusta smurtačáhpp/at (-es)

sysisara čitnalukti

sysiä nordadaddat, norddastaddat

systeemi systema, vuogádat

systemaattinen systemáhtalaš

systematisoida systematiseret

sysätä hoigadastit

sysäys duvdileapmi, nordadastin

syttymispiste buol´lánčuokkis

syttyä buol´lát, cahkkát, cahkkanit

sytyke buol´lahat, cahkkehat

sytytin cahkkeheaddji, buol´lahanbierggas

sytyttää buol´lahit, bul´lehit, cahkkehit

sytytys buol´laheapmi, bul´leheapmi, cahkkeheapmi; (autossa)cahkkehus

sytytyslanka buol´láhanárpu

sytytystulppa ginttal, cahkkehanginttal

syvennys čiekŋudeapmi; gohpi, roggi

syventyä čiekŋut

syventyä (johonkin asiaan) vuojulduvvat, vuodjut; siihen asiaan kannattaa paremmin syventyädien áš´šái gánneha buorebut vuojulduvvat

syventää čiekŋudit

syvetä  čiekŋut

syvyinen čikŋosaš (attr.), čieŋu

syvyys čieŋalvuohta, čikŋodat; syvyyksissäčiekŋalasas, syvyyksiinčiekŋalassii

syvä čie/ŋal (-kŋalis); syvälläčiekŋalasas, syvällečiekŋalassii, syvemmälläčiekŋaleappos, syvemmällečiekŋalebbui

syvällinen čiekŋaliiman´ni, vuđolaš

syvällisesti čiekŋalit, vuđolaččat

syvänkö čiekŋadat

syvänmerenkala áhpeguolli

syvänne čiekŋalas, jorbmi, (pienehkö, joessa tai järvessä)gohpi

syvänteinen jorbmá/i (-s); tässä joessa on paljon syvänteitädát lea hui jorbmás johka

syväväylä (joessa) oalli

syy sivva, sudja, sálva; siitä syystädan sivas, mistä syystä?man sivas? manin? manne? jostakin syystämanin nu

syy (puussa, lihassa) sidja

syyhy saŋáš

syyhypulveri saŋášbulvarat (pl.)

syyhypunkki liikedihkki

syyhytä sakŋidit

syyllinen sivalaš, sujalaš, vigálaš;(erit. rikokseen)áššálaš

syyllistyä dahkat iežas sivalažžan ~ sujalažžan; (erit. rikokseen)áššálažžan

syyllisyys sivalašvuohta, sujalašvuohta; (erit. rikokseen)áššálašvuohta

syylä spártu

syys ks. syksy

syysilta čakčaeahket

syyskesä čakčageassi

syyskuu čakčamánnu

syyspuolella čavččabeallai

syyspäiväntasaus čakčajorggáldat

syystalvi čakčadálvi

syyte (jur.) stevnnet, sivahus; nostaa syyte asiassačuoččáldahttit ášši

syytekirjelmä (jur.) sivahančála

syytellä sivahallat, sujahallat

syytetty (jur.) áššáškuhtton olmmoš, áššálaš

syytinki (hist.) dáluealáhat, sivddet

syytteeseenpano (jur.) áššáskuhttin

syyttely sivahallan, sujahallan

syyttäjä (jur.) alaguoddi, sivaheaddji, áktor (N)

syyttäjäviranomainen (jur.) sivaheaddjieiseváldi

syyttää sivahit, sujahit; áššáškuhttit (jur.)

syyttömyys sivahisvuohta, sujahisvuohta, vigihisvuohta; áššehisvuohta (jur.)

syytön sivah/eapme (-is), sujah/eapme (-is), vigih/eapme (-is); áššeh/eapme (-is) (jur.)

syytös sivahallan, sujahallan

syödä borrat; (nopeasti)borastit, borralit, bunžalit, snoabastit, snoabádit, snoabihit, njálbmadit, čuonádit, njieládit, njoaládit, noavkkádit, noavkalit; (rauhallisesti)boradit, suoskkadit, snoabadit, čoppaldit, joppaldit, joppaldahttit; (keittoa)gazzat, goaivuladdat, šluhpat

syödä  (ahmien) ks. ahmia 

syödä (mässäillen) ks. mässäillä 

syöksyhammas čalán

syöksylasku (urh.) gahčahatčierasteapmi

syöminen borran, borramuš

syömishäiriö borranváddu

syömälakko nealgudanstreaika

syömälakkolainen nealgudeaddji

syömäpaikka (laidunalueella) guđohat

syömäpuikko borransággi

syöppö boreš (-is)

syöpyä borraluvvat

syöpä (med.) boras, borasdávda, reakta ~ kreakta

syöpäkasvain  (med.) borasšattalmas

syöpäläinen  borahas, boradivri, boraboatkkahas

syöpäsolu  (med.) borasseal´la

syötti seakti, sievttas; asettaa syöttejäseaktut, sevttodit, sievttastit

syöttää borahit, (lusikalla)gaccahit; (poroja laitumella)guođohit

syöttö boraheapmi, (lusikalla)gaccaheapmi; (poroja laitumella)guođoheapmi

syötävä borus, borramuš; (syötäväksi kelpaava)borahahtti; tuo ruoka on aivan syötäväksi kelpaavadiet biebmu lea áibbas borahahtti, diet biebmu gal boraha

syövyttää (haposta tms.) borrat

säde (valon, auringon) suonjar

säde (ympyrän) suonjar

sädehtiä suonjardit, suotnjarastit

säe garga, gurgadas; (nuotti)šuokŋa

säestys (mus.) čuojaldahttin, mieđušteapmi

säestäjä (mus.) čuojaldahtti, mieđušteaddji

säestää (mus.) čuojaldahttit, mieđuštit

sähke telegrám´ma

sähkö šleađga (S), elektriska (S), elerávdnji (N)

sähköasentaja elektrihkkár

sähköhella šleađgauvdna, eleuvdna

sähköinen elektrovnnalaš, šleađga-

sähköisku rávdnječaskkástat, šleađgašohkka

sähköistää šleađgadit, bidjat šleađgafámu, bidjat elerávnnji, elektrifiseret (N)

sähköjohto šleađgajođas, elejođas

sähkölaite šleađgabierggas, elebierggas

sähkölaitos šleađgalágádus, elelágádus

sähkölasku rávdnjerehket, šleađgarehket

sähkölevy šleađgaduolbbus

sähköliesi šleađgauvdna, eleuvdna

sähköoppi elektronihkka

sähkösanoma telegrám´ma

sähköttäjä telegrafista

sähköttää telegraferet

sähkövalo šleađagačuovga, elečuovga

sähkövatkain šleađgafiron, elefiron

sähköverkko šleađgafierbmi, elefierbmi

sähkövirta šleađgarávdnji, elerávdnji

sähkövoima šleađgafápmu, elefápmu

säie sáras

säihkyä šleađgut

säikky (eläimestä) hiras

säikkyä soaigit, healkkáhallat

säikähdys suorganeapmi

säikähtää suorganit, baláskit, bal´lát, (erit. porotokasta)várgašuvvat

säikäyttäminen suorggaheapmi

säikäyttää suorggahit, surgehit, baldit

säiliö lihtti

säiliöalus lihttefanas

säilyke seaillus, konsearva

säilykepurkki seailluhanboksa

säilyttää seailluhit, seailudit; (pitää säilössä)rájadit, vurkkodit, vuorkut, (panna säilöön) rádjat, vurket

säilytys seailluheapmi, vurken

säilytysaine seailluhanávnnas

säilytyskustannukset (pl.) vurkkodangolut (pl.)

säilytyslava luovvi

säilytyslupa vurkenlohpi

säilytystila seailluhansadji

säilyvyys seailun, seailunáigi

säilyä seailut; saada säilymäänseailudit

säilö rádju, vuorká; panna säilöönvurket, vuorkut, pitää säilössäseailluhit

säilöä seailluhit, konserveret

säkeistö (värssy) vearsa

säkenöidä čuotnamastit

säkki seahkka

säkkikangas  (hursti)  horsta

säkkikankainen verkonkives seahkkagikta

säkkipilli (mus.) seahkkanjurggan, seahkkanjurgganas

säkä tuvra, lihkku

säkä (selän korkein kohta joillakin eläimillä) sehpet, sehpedat ~ sehpodat

säle (puusta irtoava)spaiggahas, (tikku)soađis

säleikkö ridda

sälpä (miner.) laigga

sälyttää (varustaa taakalla) noađuhit

sälö (puusta irtoava)spaiggahas; (luun)sággi

sämpylä jorbbut, jorbbeš, jorbi

sängynalus seaŋggavuolli

sängynpeite seaŋgagovččas

sänki suoidnečuohpahat

sänky seaŋga (ks. vuode)

sännätä čusket, binddastit, bindulit, boalddáldahttit

säntillinen skihkalaš, stánddalaš

säntäillä čuoskut, čuskkodit, čuoskuladdat

säpikäs (miesten) gálssot, (naisten)biddu, (sisnasta neulottu) sisttet

säppi smarti; panna säppiinsmartet

säpsähtää soaiggehit, soasihit, healkkehit, rabihit

särkevä (lihaksista, hartioista tms.) raš/ši (-es)

särkeä cuvket, biđget; cuovkut

särkeä (ruumiinosaa) bávččastit, gihpudit, seargat, váŋkat, vearkat ~ várkat, rašástahttit, atnit (+ lok), anildit (+ lok); hilaštit, buollit, gáskit, spiiddistit, boaldit, botnjat, rohčut, čárvut, luoddut, čuoggut, reaggut, reahtat, vuoisat, vuoissadit, návhllat; čugget, regget, rehttet

särki  seargge, murtu, sáhpit

särkkä gárggu ~ gárgu

särky bávččas, gihpu, seargan, searggahat, vearka ~ várka

särkyä  cuovkanit, bieđganit, hádjosit

särmikäs ordá/i (-s), orddálaš

särmiö (geom.) ravddadat

särmä ordi

särmä (mat.) ravda

särmällä, särmälle (joltakin kohtaa) orddil

särmätä (varustaa särmällä) ordet

säröytyä (astiasta) searggihit, rágadit

säteillä suonjardit, suotnjarastit

säteily suonjardeapmi, suotnjarastin

säteilylämpö suonjardanliekkas

säteilyvaara suonjardanvárra

sätkiä gišvvardit, ginccardit

sätkynukke marioneahtta

sättiä bealkkehit, cielahit, soaibmat, lerehit, dierdidit (ks. soimata)

sävel (mus.) šuokŋa, melodiija

sävelaskel (mus.) nuohttalávki

sävelasteikko (mus.) šuokŋaráidalas

sävelkorkeus  (mus.) šuokŋaallodat

sävelkulku (mus.) nuohttajohtu

sävellaji (mus.) nuohttašládja

sävellys (mus.) komposišuvdna, nuohtta

sävelmä (mus.) šuokŋa, nuohtta

säveltaso (mus.) nuohttadássi

säveltäjä (mus.) komponista, nuohttačeahppi

säveltää (mus.) komponeret, nuhttet, bidjat nuohta

sävelväli (mus.) nuohttagaska

sävy ivdni; (värin)suoivva, (äänen)šuokŋa

sävyisä staigil (-is)

sävyttyä báidnašuvvat; (jostakin)báinnahallat (masa nu)

sävyttää báidnit

säynävä, säyne seavnnját

sää  dálki, ilbmi, šakŋa; huono sää, rajuilmaneavrresdálki; kesäinen sää kesällä tai syksyllägeasádat, tulla, tehdä huono säädálkat, dahkat dálkki

säädellä muddet, reguleret

säädin muddenculci

säädyllinen šigolaš, virolaš, heivvolaš

säädyllisyys šigolašvuohta

säädytön šieguh/eapme (-is)

säädös njuolggadus, mearrádus, seađahus

sääennuste dálkeeinnostus

sääksi čiekčá, guollegoaskin

sääli šállu, árkkálmastinvuohta, miehtedovdu

säälimätön árpmuh/eapme (-is)

säälittävä šállošahtti, vártnuh/eapme (-is)

sääliä šállosit, árkkálmastit, dovdat miehtedovddu

säämiskä seamaskas

säänmuutos dálkenuppástus

säännöllinen jeavddalaš, njuolggaduslaš

säännöllisesti jeavddalaččat

säännös njuolggadus

säännöstellä muddet, reguleret

säännöstely mudden

säännöstö njuolggadusat (pl.)

sääntö njuolggadus

sääntömuutos  njuolggadusrievdadus

sääri vuolleváhkká

sääriluu njiehcahas

säärisuojus suddjenbiddi

sääski čuoika; tulla sääskiaikačuiket

sääskinen čuoiká/i (-s), čuik/ii (-es); nyt on ollut hyvin sääskinen kesädál lea leamaš hui čuikes geassi

sääskisavu, savus suovas

sääskisuoja rákkas, miegar

säästeliäs ks. säästäväinen 

säästyä seastašuvvat

säästäjä seasti, duohčči

säästäminen seastin, duohččan

säästäväinen  seastevaš, sesttovaš, sesttolaš, seasttaskas, čorg/at (-es), duoddil (-is)

säästäväisyys seastevašvuohta, sesttovašvuohta

säästää seastit, duohččat

säästö seastu, duohčču, seastoruđat (pl.); säästössäseasttus, duohččagasas, duohččasis, säästöönsestui, duohččagassii, duohččasii

säästölipas seastinskáhppu, seastoskáhppu

säästöpankki seastinbáŋku, seastobáŋku

säästötili seastinkontu, seastokontu

säätely mudden, reguleren

säätiedotus dálkedieđáhus

säätila dálkedilli

säätiö vuođđudus

sääty seahtu

säätyläinen seđolaš

säätää (laki)ásahit; (laissa)mearridit

säätää muddet, mer´ret, stel´let

sönköttää molžat, molžžardit

söpö god/jat (-djes), neaht/is (-ta), čápp/is (-a)

Š

šakki šáhkka; šakki ja mattišáhkka ja máhtta

šamaani šamána, noaidi

šamanismi šamanisma

šekki šeahkka; kirjoitti tuhannen euron šekinčálii duhát euro šeahka

T

taaja dávj/i (-jes), čoahkke-

taajama  čoahkkebáiki

taajassa dávjjet~ dávjjit, dávjálagaid, deahtta

taajeta  dávjut

taajoa  dádjut

taajuus dávjodat, frekveansa

taakankantaja noađđeguoddi

taakka noađđi; varustaa taakallanoađuhit, liikkua taakan kanssanoađástit, lähteä menemään taakan kanssanoađáskit, tehdä taakka (ihmiselle, porolle)nođ´đet

taakkahihna noađđebáddi

taakkahärkä  noađđeheargi

taakkapororaito noađđeráidu

taakoittaa noađuhit

taakse duohkai ~ duohkái, duogábeallai

taaksepäin maŋás ~ maŋos

taamoa (koulia, totuttaa ajokasta) dápmat, dámadit

taannehtiva máhccevaš

taannehtivasti máhccevaččat

taannoin duvle, dádjat

taannoinen duvllá; taannoiset tapahtumatduvllá dáhpáhusat

taantua (ihmisestä) mannat maŋás ~ maŋos

taantumuksellinen reaktioneara, maŋásman´ni ~ maŋosman´ni

taantumus reakšuvdna, maŋásmannan ~ maŋosmannan

taapertaa deamput, loamput, loaggut

taas  vuot, vuohten, fas, fastten, fasttain, ohpit

taata  dáhkidit, nan´net

taateli dádel, dáttal

tabletti tableahtta

tabulaattori tabuláhtor

tae dáhkádus, nan´nen, nan´nehus

taemmaksi (peremmäksi)maŋŋelii, maŋŋelebbui, (vähän)maŋŋelažžii

taempana (perempänä)maŋŋelis, maŋŋeleappos, (vähän)maŋŋelaččas

taempi (perempänä oleva)maŋit

tahallaan eaktodáhtos, iešdáhtos, dáhtul, mielaeavttus, iešmielaid, iešmielal, vásedihte, vásedin

tahallinen eaktodáhtolaš, iešdáhtolaš

tahallisuus mielaeaktu

tahansa  beare, ihkinassii, fal; missä tahansagos beare ~ ihkinassii ~ fal

tahaton áiggokeahtes (attr.), dáhtokeahtes (attr.), siđakeahtes (attr.); tahaton tekodáhtokeahtes dahku

tahdikas deasttalaš, vuollis (-is)

tahdikkuus deasttalašvuohta, deasta, vuollisvuohta

tahditon deasttah/eapme (-is), ávvirmeahttun

tahdonvoima arvu, dáhttofápmu

tahdoton dáhtuh/eapme (-is), arvvah/eapme (-is)

tahko šliipa, liippá, dáhkki (S)

tahko (mat.) seaidni

tahkota šliipet, liippát

tahma dáđđi, dággi, durdda

tahmaannuttaa dáđđudit, dággudit

tahmaantua dáđđut, dággut

tahmea dáđ/as (-đe-), dággolas, gohpolas

tahna fanus ~ vanus

tahokas (geom.) seainnahas

tahra duolva dielku

tahrainen duolv/vas (-a)

tahranpoistoaine duolvaluv´venávnnas

tahraton duolvameahttun

tahrautua duolvat, durdašuvvat; tahrautua vereenvarahuvvat

tahria duolvadit, duolvvidit, durddidit

tahti tákta ~ dákta

tahtijako (mus.) táktajuohku

tahtilaji (mus.) táktašládja

tahto dáhttu

tahtoa  dáhttut, sihtat, háliidit

tahtomattaan dáhtokeahttá

tai dahje, daikke

taide dáidda

taidekokoelma dáiddačoakkáldat

taidekäsityö dáiddaduodji

taidemaalari govvačeahppi, govvadáiddár

taidemuseo dáiddamusea

taidenäyttely dáiddačájáhus

taidetapahtuma dáiddadáhpáhus

taideteos dáiddaduodji, dáiddabargu, dáiddadagus

taidetoimikunta dáiddadoaibmagoddi

taidokas dáiddolaš, čeahp/pi (-es)

taidollinen máhttui guoskevaš

taika diida; tehdä taikojadiiddastallat

taikaa dáiga; siitä ei ole taikaadas ii leat dáiga

taikakalu noaidebierggas

taikasana diidasátni

taikasauva diidasoabbi

taikatemppu diidagoansta

taikausko diidaosku; taikauskoinendiidá/i (-s)

taikina dáigi; vaivatataikinaadáiggi duhppet

taikinakaukalo dáigegárri

taikinamarja dáigejierit

taikinatiinu láibestámpa

taikka dahje, daikke

taikoa diiddastallat, diiddastit; lapmudit, geaidit, geaidut, geidošit

taikuri diiddastal´li

taimen (purotaimen)dápmot, goamsa; järvitaimenguovžur; meritaimenguvžá, (talvikko) gudjor

taimi vesá

taimisto veságárdi

tainakka (ikimaho naarasporo) stáinnat

tainnoksiin mennä tainnoksiinmannat galmmas, meanahuvvat

taipua (vähän)sodjalit, (äkkiä) sojihit

taipua sodjat, gávagit; (eteenpäin)njagagit, (taaksepäin)njavččagit, eteenpäin taipunutnjag/as (-u-), taaksepäin taipunutnja/vččas (-kče-), eteenpäin taipuneenanjagil, (hetkellisesti)njahkut, taaksepäin taipuneenanjavččil, (hetkellisesti)njakčut

taipua (tekemään jotakin) gárrut

taipuilla sojadit

taipuisa, kimmoisa soddjil (-is), dávggas (-is), dávga/t (-dis), máški/t (-dis)

taipuisuus, kimmoisuus soddjilvuohta

taipumaton sojuh/eapme (-is), sojah/eapme (-is)

taipumus sodju, soddjilvuohta, mieđisvuohta

taipuvainen, myöntyväinen soddjil (-is), sodjavaš

taistella  dáistalit, doarrut; (jonkun ~ jonkin puolesta)čuollat soapmása ~ man nu beali

taistelu dáistaleapmi, doarru, soahti

taistelunhaluinen soahtalas

taistelutanner soahtešillju

taitaa  (mahtaa) dáidit; noin siinä taitaa käydänie dies dáidá geavvat

taitaa (osata) máhttit

taitaja čeahppi

taitamaton čuorb/i (-bes), máhtuh/eapme (-is), umáhtt/u (-os), dáidduh/eapme (-is), dáidemeahttun; (käsistään)gieđah/eapme (-is)

taitamattomasti čurbbet ~ čuorbbit, dáidemeahttumit

taitamattomuus čuorbivuohta, čurbodat, máhtuhisvuohta; (käytännön töissä)gieđahisvuohta

taitava  čeahp/pi (-es), máhtolaš, dáiddolaš; (käsistään)gieđalaš, (käsitöissä)duoddjá/i (-s), duojár (-is), duodjár (-is); Siiri on taitava käsitöissäSire lea duoddjás ~ duojáris ~ duodjáris nisu

taitava, tottunut vánt/a (-tas), vánttalaš; tulla taitavammaksivánttáiduvvat, vánttásmuvvat

taitavasti čehpet ~ čeahpit

taitavuus  čeahppivuohta, čehppodat, máhtolašvuohta

taiteellinen dáiddalaš

taiteellisuus dáiddalašvuohta, dáiddačehppodat

taiteenala dáiddasuorgi

taiteentuntija dáiddadovdi

taiteilija dáiddár, artista

taiteilijayhdistys dáiddasearvi

taiteilla dáiddáruššat

taitella doadjalit; (paperia, kangasta)máhccut

taito máhttu, dáidu, čehppodat

-taitoinen -máhtolaš

taitoluistelu dáiddaluisten

taitse  duogi ~ duoge, duogábeale

taittaa doadjit, (nopeasti)doadjilit

taitto doadjin; (painotuotteen)doadjin (S), bardin (N), bordin (N)

taittua doddjot

taittuminen doddjon

taituri čeahppi, searra

taivaallinen almmálaš

taivaankansi almmigoavdi, albmeassi

taivaankappale almmigáhppálat

taivaanranta almmiravda, horisonta

taivaanvaltakunta almmiriika

taivaanvuohi meahkástat

taivaaseenastuminen (rel.) albmáimannan

taival  mátki; (vesistöjen välillä)muotki

taivaltaa johtit, vádjolit, vánddardit,

taivas albmi; taivasten valtakuntaalbmi, almmiriika

taivasalla olgun, olggu ovddas, sajusilmmi ovddas

taive  gávva

taivuksissa (hetkellisesti)sodjut; (pysyvästi)sojil

taivutella sojahallat; (suostutella)hálahit, hálahallat, humahit, humahallat, seđohallat

taivuttaa sojahit; (soveltua taivutettavaksi)sojahit

taivuttaa (nopeasti) sodjalahttit, sojaldahttit

taivutuspääte (kiel.) sojahangeažus

taju fiehttu, ipmárdus, áddejupmi

tajunnanvirta jurddarávdnji

tajunta ipmárdus, áddejupmi; diđolašvuohta

tajuta  fihttet, áddet, ipmirdit; fuobmát, fuomášit, hoksát, dáikkihit

tajuton dieđuh/eapme (-is)

takaa duogi ~ duoge, duogábeale

takaa-ajaja doarrideaddji

takaa-ajo doarrideapmi

takaaja (esim. vekselin) dáhkideaddji

taka-ala duohki, duogábealli; takanaduohken ~ duohkin, duogábealde, taakseduohkai ~ duohkái, duogábeallai, takaa, taitseduogi ~ duoge, duogábeale

takaaminen dáhkideapmi

takaisin ruovttoluotta, ruoktut

takajalka maŋŋejuolgi

takakaihdin (poron sarvessa) alesgahcin ~ alesgahtin

takakansi maŋŋebearbma

takakenossa (hetkellisesti)njakčut, gavžut, skavžut; (pysyvästi)njavččil, gavžžil, skavžžil; mennä takakenoonnjavččagit, gavžžagit, skavžžagit

takalukkoon (adv.) duppallohkkii; sulki oven takalukkoongiddii uvssa duppallohkkii

takalukossa (adv.) duppallohkas

takamaa meahcci, meahcceguovlu

takamuksilleen  bađalassii; mätkähti takamuksilleendeaškkihii bađalassii

takamus (takapuoli) čurti, bahta; (housujen)hiitta

takana duohken ~ duohkin, duogábealde

takanapäin maŋábealde

takaosa  maŋŋeoassi

takaovi maŋŋeuksa, boaš´šouksa

takapajuinen ovdánmeahttun; takapajuinen seutuovdánmeahttun guovlu

takapenkki maŋŋebeaŋka

takaperin ruovttogežiid ~ ruovttotgežiid, ruovttoládje, ruovttoguvlui

takaperoinen ruovtto-

takapohja (karvakengässä) maŋŋemadda

takapuoli (peräpuoli)maŋábealle; takapuolellamaŋábealde, takapuolellemaŋábeallai, takapuoltamaŋábeale; takapuolelleenbađalassii

takapyörä  maŋŋejuvla

takapää maŋŋegeahči; takapäässämaŋŋegeahčen

takaraivo maŋŋeoaivi

takaraivolihas niehkkedeahkki

takaseinä maŋŋeseaidni

takasiestin (veneen viimeinen kaari) maŋŋeskohttarággu

takatasku maŋŋelubma ~ maŋŋelum´ma

takauma regrešuvdna, máhccan

takaus  dáhkádus

takautua máhccat

takautuva máhccevaš

takautuvasti máhccevaččat, maŋálgihtii

takavarikko duogušteapmi

takavarikoida duoguštit

takavarikointi duogušteapmi

takavokaali (kiel.) maŋŋevokála

takerrella roahkkasaddat

takertua (johonkin) roahkkasit, darvánit, sor´rot, nirrat

takia dihte ~ dihtii, geažil; sen takiadan dihte, danin, danne, minkä takia?manin, manne?

takiainen darvánahkesrássi

takimmainen (perimmäinen)maŋimuš, maŋimus, takimmaisenamaŋimuččas, maŋimusas, takimmaiseksi, maŋimužžii, maŋimussii

takka  uvdna, biise, dáhkki (S); (lapintalossa)sámeuvdna

takkala (keli, jolla lumi tarttuu suksien tms. pohjaan)dobádat, durddádat

takkatuli uvdnadolla

takki gákti, jáhkka

takku duoggi

takkuinen duoggá/i (-s), duo/kkas (-gge-), hurv/vas (-e-)

takkuunnuttaa duoggudit

takkuuntua duoggut, hurvut

takkuuntuva duggolas, duo/kkas (-gge-)

takoa dearpat, dáhkut; (jollakin)huškut; soveltua taottavaksidearppahit, dáguhit

taksa táksta, mearremáksu

taksi sáhttobiila, tákse ~ dákse, droš´ša (N), birse (S)

taksiasema táksestašuvdna ~ dáksestašuvdna

taksoittaa takseret

taktiikka taktihkka

takuu dáhkádus

talas skadjá, (säilytyslava)luovvi

talassuova (heinien talvisäilytystä varten) šaldeluovvi

tali dálga, buoidi

talikko gáffalgoaivu, stáiki

talirauhanen (anat.) dálgaráksá

talitiainen fiskesgaccet, buoidecizáš

talja duollji

talja (erilaisia taljoja) vasant.miessádat, kermikänt. čearpmahat, urakant.varáhat, vaatiment.áldodat, vuonelont.vuonjaldat, runont.rotnodat,hirvaant.sarvádat, sarvváskat, porohäränt. heargádat

talkki dálka

talkkikivi dálkageađgi

talkoot (pl.) álbmogasbargu

tallata (alleen)duolbmut, duolbmat, njeaššut; (kerran, nopeasti)duolmmastit, duolbmalit; joutua jonkun tallaamaksiduolmmahallat soapmásii

tallata (kovaksi, lumi) šalket

tallauttaa (tietä tms.) duolmmahit

tallautua (kovaksi, lumesta) šalkaluvvat, šalkut

tallennella (tietoja, muistoja, tms.) vuorkut, vurkkodit

tallentaa (tietoja, muistoja, tms.) vurket

tallentaja vurkejeaddji

tallessa  rájus, rádjosis, sadjosis, áimmuin

talletella vuorkut, vurkkodit

tallettaa (panna talteen) vurket

talletus seastu, duohčču

talletuskorko seastoreantu, duohččoreantu

talli stál´la, stállja

tallustaa loamput, deamput, steamput, steanžut

talo  dállu, (rakennus)visti, (asuinrakennus)viessu, (iso)gárdin; pitää taloadálludit, dálostallat

talollinen dálon, dálolaš, dáluolmmoš; talollisen poikadálubárdni, talollisen tyttödálunieida

talonemäntä dálueamit

talonisäntä dáluisit

talonmies dálualmmái (S) ~ dáluolmmái (S), viessohoiddár (N)

talonpito dállodoallu, dálostallan, dálludeapmi

talonpitäjä dálostal´li

talonpoika dálon, boanda, bondde, dálubuoigi

talonväki dáluveahka, dálu olbmot (pl.)

talostella dálostallat, dálludit

taloudellinen ekonomalaš

taloudellisuus ekonomalašvuohta

taloudenhoito dállodoallan

talous dállodoallu; ruhtadoallu, ekonomiija

talousalue ekonomalaš guovlu

talousarvio bušeahttaárvalus

talousjärjestelmä ekonomalaš vuogádat

talouskoulu dállodoalloskuvla

talouspoliittinen ekonomiijapolitihkalaš

talouspolitiikka ekonomiijapolitihkka

talouspäällikkö ekonomiijahoavda

taloustarvikkeet (pl.) dállodoallodárbašat (pl.), gievkkandárbašat (pl.)

taloustiede álbmotekonomiija

taloustyö dállodoallobargu

talousyhteisö ekonomalaš searvvuš

taloyhtiö dállosearvi

taltata luokčat

talteen rádjui, rádjosii, sadjosii, áimmuide

taltta luovččan

talttua lodjut, hilljut, vuollánit

taltuttaa lodjudit, hilljudit

taluttaa (kädestä) láidet

taluttaa (poroa) ks. laitistaa

talvehtia dálvádit, dálvvástallat, orrut badjel dálvvi

talvehtimisseutu (lintujen) bárbmu

talvella dálvit ~dálvet

talvemmaksi dálvelii, dálvelebbui

talvempana dálvelis, dálveleappos

talvenselkä dálvelosáš, dálvečielgi; talvenselkä on taittumaisillaandálvečielgi lea doddjomin

talvenseutu dálvečorgi

talventörröttäjä (kasveista) dálveskážir

talvi dálvi; tehdä talvidálvat, tänä talvenadán dálvve ~ dán dálvvi

talviaamu dálveiđit

talvihorros dálveadjágas

talvi-ilta dálveeahket

talvikaivospaikka (porojen) čiegar

talvikeli dálvesiivu

talvikenkä dálvegáma

talvikkikasvit (pl.) njuovččalieđagat (pl.)

talvikko (joessa talvehtinut lohi)vuor´ru; (joessa talvehtinut meritaimen) gudjor

talvikylä dálvesiida, dálvadas

talvilaidun dálveguohtun

talvinen dálvvas, dálve-; talvinen säädálvvádat

talvipaikka dálvebáiki, dálveorohat

talvipakkanen dálvebuolaš; talvipakkaselladálvebuolašin

talvipuku (linnuilla) dálvefárda

talvipäivänseisaus dálvejorggáldat

talvirehu dálvefuođar

talvirengas dálveriekkis (S), dálvedeahkka (N)

talvisota dálvesoahti

talvisumu (tunturissa) murku

talvisäilö dálvevuorká

talvitakki dálvegákti

talvitie dálveluodda, dálvemáđidja; (umpeen tuiskunnut)ulahat

talviuni dálvenagir

talvivaate dálvebivttas, bivvu

tamma dám´má

tammenterho eaikaniehtti

tammi eaika

tammihiiri gárdesáhpán

tammikuu ođđajagemánnu

tammukka  (purotaimen) dápmot

tamponi tampoŋ´ŋa

tanakka váŋká/i (-s), gassalágan, rohppá/i (-s)

tangentti (mat.) tangeanta

tanhu álbmotdánsa

tankata dáŋket ~ táŋket

tankki dáŋka ~ táŋka

tanko stággu, táŋgu

tanner (tallattu) dulmmohat, duolmmus

tanska dánskkagiella; tanskaksidánskkagilii, puhua tanskaadánskkastit

tanskalainen dánmárkulaš, dánskalaš

tanssia dánsut, dánset

tanssiaiset (pl.) dánssat (pl.), dánsumat (pl.)

tanssija dánsu, dánsejeaddji

tanssikurssi dánsungursa

tanssiminen dánsun

taottaa dearppahit, dáguhit

tapa dáhpi, láhki, vuohki, vierru; nopeimmalla mahdollisella tavallajohtileamos ~ jođáneamos lági mielde

tapaaminen  deaivvadeapmi, gávnnadeapmi, oaidnaleapmi

tapahtua dáhpáhuvvat; (sattua, käydä)geavvat

tapahtuma  dáhpáhus

tapahtuma-aika dáhpáhuvvanáigi

tapahtumapaikka dáhpáhuvvanbáiki

tapahtumasarja dáhpáhusráidu

tapaluokka (kiel.) vuohkeluohkká

tapaninpäivä nubbi juovlabeaivi

tapattaa gottihit, sorbmehit

tapaturma  bárti, dáhpedorbmi

tapaturmaeläke bárteealáhat

tapaturmavakuutus bárteoadju

tapaus dáhpáhus; (sattumus)fearán

tapella doarrut; ruveta tappelemaandoar´rát, doaráskit

tapetoida tapiseret, bábirdit seinniid, bidjat seaidnebáhpáriid, bidjat tapeahtaid seinniide

tapetti tapeahtta, seaidnebábir

tappaa  goddit, sorbmet, heakkahuhttit; (useampia)goddalit; tulla tapetuksigoddot, goddohallat; joutua jonkun tappamaksigottáhallat soapmásii

tappaja olmmošgoddi, sorbmejeaddji

tappaminen, tappo sorbmen, goddin

tappava goddi, goddevaš, goddil (-is); tappava tautigoddi dávda

tappelu doarru; joutua tappeluundoaráskit

tappelunhaluinen dorrolas, doron (-is)

tappi  bunci, táhppa

tappi (veneessä) náhpol; panna tappi veneeseennáhpolastit

tappio dáhpa, dáhppu; kärsiä tappio (esim. pelissä) dáhpet, dáhppohallat, kärsiä tappio (+ ill.) dáhpehallat (+ ill.), vuoittáhallat ~ vuoittahallat (+ ill.), vuittohallat (+ ill.)

tappiollinen dáhpalaš

tappisolu (silmässä) bunceseal´la

tappo goddin, olmmošgoddin, sorbmen

tappoporo (niestaporo) niesteboazu

tapporaha skáhtta; periä tapporahaskáhttet

tapuli (kirkkoon kuuluva) biel´lodoardna

taputtaa (käsiään) doaškut, speažžut

tarha gárdi, áidi; (lasten)mánáidgárdi

tarhakäärme gárdegearpmaš

tarhaporo šilljoboazu

tarhata (esim. kettuja, allaskaloja) gárdut

tarhaus gárdun

tarhausaika gárdunáigi

tariffi tarif´fa

tarina, taru muitalus, cuvccas ~ suvccas, máinnas

tarinoida muitaladdat, cuvccastit ~ suvccastit, máinnastit

tarjeta bivvat

tarjoilija dárjjodeaddji, dárju, beavdebálvá

tarjoilla dárjjodit, dárjut

tarjoilu dárjjodeapmi, dárjun

tarjonta fálaldat, fállu, fállan

tarjota fállat, dárjut; (ruokaa)guossohit

tarjotin  reahtta ~ breahtta

tarjous fálaldat

tarjoutua fállat iežas; tarjoutui työhönfálai iežas bargui

tarkalleen dárkket, dárkilit, divdna

tarkastaa  dárkkistit, vákšut ~ vákšot

tarkastaja dárkkisteaddji

tarkastella geahčadit, guorahallat, dárkkodit; seassat, seasadit

tarkastelu geahčadeapmi, guorahallan

tarkasti  dárkilit, dárkket

tarkastus  dárkkisteapmi, dárkkástus, vákšun, vákšu

tarkastusoikeus dárkkistanvuoigatvuohta

tarkastuttaa dárkkistahttit

tarkeneva  biv´vil (-is)

tarkentaa dárkkálmuhttit

tarkentua dárkkálmuvvat

tarkimmin dárkilepmosit, dárkileamos lági mielde

tarkistaa dárkkistit, dárkilastit

tarkistus dárkkisteapmi

tarkka dárkil (-is), dárk/i (-kes), (havaitsemaan)áicil (-is), vitm/at (-es), várveš (-is); (ampumaan)deaivil (-is), deiveš (-is), skuhttár (-is)

tarkka (tavaroistaan) ráddjil (-is)

tarkka-ampuja skuhttár

tarkkaan dárkket, dárkilit, (kokonaan)divdna, visožit

tarkkaavainen várveš (-is), áicil (-is)

tarkkaavaisuus várvešvuohta, áicilvuohta

tarkkailija dárkojeaddji

tarkkailla dárkot, vákšut, vákšot, vákšodit, vávššodit

tarkkailu dárkon

tarkkailuluokka dárkonluohkká

tarkkakorvainen  bellješ (-is) ~ belljes (-is)

tarkkakuuloinen gul´leš (-is) ~ gul´les (-is)

tarkkakätinen (ampumaan) deaivil (-is), skuhttár (-is)

tarkkanenäinen haksil (-is), njun´neš (-is) ~ njun´nes (-is)

tarkkanäköinen čalbmeš (-is) ~ čalbmes (-is)

tarkkasilmäinen čalbmeš (-is) ~ čalbmes (-is)

tarkkavainuinen (esim. koirasta) njun´neš (-is) ~ njun´nes (-is)

tarkkuus dárkilvuohta

tarkoin dárkket, dárkilit; (kokonaan)divdna, visot, visožit

tarkoittaa oaivvildit, dárkkuhit, máksit

tarkoituksella dáhtul, eaktodáhtos, iešdáhtos, vásedihte, vásedin

tarkoituksellinen eaktodáhtolaš

tarkoituksenmukainen vuogálaš, vuogas, heivvolaš

tarkoituksenmukaisesti vuogálaččat, vuohkkasit

tarkoituksenmukaisuus vuogálašvuohta

tarkoitukseton ulmmeh/eapme (-is)

tarkoitus ulbmil, ulbmi, dárkkuhus; siinä tarkoituksessadan nammii, dainna ulbmiliin

tarmo návccat (pl.), searat (pl.), dárbmi ~ dárbmu

tarmokas searalaš, arvil (-is), rášen (-is)

tarmonpesä stuordoaibma ~ stuordoaimmá, šuvgá

tarpeeksi doarvái, dárbahassii, nohkka, nuogis (R)

tarpeellinen dárbbašlaš, anolaš; olla tarpeellinenadnot

tarpeellisuus dárbbašlašvuohta, anolašvuohta

tarpeeton dárbbašmeahttun, liiggálaš

tarpeettomasti dárbbašmeahttumit, duššiid dihte, uheavás

tarpoa duolmmadit; (sauvoimella tms.)duorbut, skurbat

tarra dohpi

tarrata dohppet, dol´let, čuoládit, sálvat

tarrautua darvánit, giddanit

tarttua (intr.) darvánit, darvviidit, giddanit, roahkkasit, vieggasit, faggasit

tarttua (kädellään) dohppet, dol´let

tarttua (taudista) njoammut; tarttuva tautinjoam´mudávda

tarttua koukkuun (muuten kuin suustaan, kalasta) njahppasit; koukkuun tarttuneena (muusta kohdasta kuin suustaan) njahppagasas, njahppasis

tarttua pohjaan (ajoverkosta, nuotasta)vavdat, (uistimesta)vievgŋat

tarttua verkkoon (kalasta) čalbmat

tarttuilla pohjaan (ajoverkosta, nuotasta) vavddadit

tartunta njoammun; sain tartunnanmunnje njoamui dávda

tartuskella, tarttuilla darvánaddat, roahkkasaddat

tartuttaa tauti njoammudit dávdda

tartuttaa vahingossa pohjaan (ajoverkko, nuotta)vavdadit, (uistin)vievgŋadit

tarve dárbu; (luonnollinen)earán, käydä tarpeillaanearánastit

tarvekalu atnudiŋga

tarvepuu ávnnasmuorra

tarvikkeet (pl.) dárbašat (pl.)

tarvita dárbbašit; tarvittaessadárbbu mielde

tarvitsija dárbbašeaddji

tarvittava dárbbašlaš

tasaantua dásáiduvvat, dásásmuvvat

tasa-arvo dásseárvu

tasa-arvoinen dásseárvosaš

tasainen (ihmisestä) dássi/t (-dis), stáđis, stáđu/t (-his), stánddalaš, duođalaš

tasainen (maanpinnasta) dássi/t (-dis), duolb/bas (-a), du/olbat (-lbes), dielvv/is (-es); (tasainen ja puuton)jalg/at (-es)

tasaisesti dássidit, jeavda

tasaisuus (maanpinnan) dássitvuohta, duolbbasvuohta, dulbodat

tasajako guovdajuohku

tasajalkaa bálddalasjulggiid

tasakatto duolba gáhttu

tasakylkinen (mat.) dássejuolggat

tasalämpöinen dásselie/kkas (-gga)

tasamaa duolba eana(n); (puuton)jalga, jalgadas, jalggáš

tasan dássálagaid, ovtta dási; (kahtia)guovdat, beallái

tasanko  duolbadas

tasankoinen (ylämaasta) šleđ´đ/ui (-os)

tasanne duolbadas; (rinteessä)steal´li, (kallionseinämässä)lokta

tasapaino dássedeaddu

tasapainoaisti dássedeaddoáicu

tasapainoinen dássedettolaš

tasapainoton dássedeattoh/eapme (-is)

tasapeli dássálaš gilvu

tasapuolinen objektiiva, bealeh/eapme (-is), veajetmeahttun

tasapuolisuus objektiviteahtta ~objektivitehta, bealehisvuohta

tasasivuinen (mat.) dássesiiddot

tasata dás´set; (jakaa)juohkit; (päät) jevdet

tasatulos dássálas boađus

tasaus dás´sen, jevden; (syyspäivän)jorggáldat

tasavalta republihkka, dásseváldi

tasavertainen ovttaárvosaš, ovttadássásaš

tasavertaisuus ovttaárvosašvuohta, ovttadássásašvuohta

tasavirta (elekt.) dásserávdnji

tasaväkinen ovttagivrosaš

tase balánsa, dássedeaddu

tasku lubma ~ lum´ma; kädet taskussa lubmalas gieđaid

taskukello lubmadiibmu

taskulamppu lubmalámpá ~ lum´malámpá

taskulaskin kalkuláhtor

taskumatti duolbboboahtal

taso dássi, dássu

taso (mat.) duolbadas

tasoittaa (maata) dás´set, dulbet, dilvet; (puuttomaksi)jalget

tasoittaa (reuna, helma leikkamalla) jám´met

tasoittua dásásmuvvat, dássánit, duolbbasmuvvat; (puuttomaksi)jalgat, jalggodit

tasoitus dássen, dulben, dilven; (puuttomaksi)jalgen

tasoristeys dásseruos´sa

tassu geahpil

tassutella deamput, meafardit

tatarkasvit (pl.) juopmošattut (pl.)

tatti gusaguoppar, bohccoguoppar

taudinkantaja dávdaguoddi

taudinkohtaus šlága

taudinoire dávdamearka

tauko boddu, gaska, boatka

taula duovli

tauloa (lääkitä polttamalla ihoa) duovlut

taulu dávval ~ távval

taulukko  tabeal´la

tauota gaskkalduvvat

tausta duogáš

taustalla duogábealde

tauti dávda; (kulkutauti) golgodávda, (kuolemantauti)jápmindávda, (perinnöllinen tauti)árbedávda, bearri, sogadávda, (ruttotauti) rohttu, rohttudávda, (tarttuva tauti)njoam´mudávda, logahasdávda (ks. sairaus)

tautinen dávdá/i (-s), dávd/ii (-es)

tautivuosi dávdajahkodat

tavailla (kirjoitusta) stávedit, stávedaddat

tavallinen dábálaš

tavallisesti  dábálaččat

tavara gálvu, dávvir, diŋga

tavarajuna gálvotoga

tavaramerkki gálvomearka

tavata deaivat (soapmása), deaividit (soapmása); (+ kom., resipr.)deaivvadit, gávnnadit, oaidnalit; (odottamatta)deaivvahit, vázzit njeaiga, boahtit ovddal

tavata (kirjoitusta) stávet

tavata (olla tapana) lávet

tavi čiksa

taviokuurna stálobeibboš

tavoite ulbmil, mearri, mihttu (N), mihttomearri, juksanáigumuš, juksanmearri

tavoitella (itselleen)oččodit, váinnuhit; (hapuillen)háhpohallat; (kurkottaen)faŋuhit

tavoittaa (saavuttaa) juksat; tulla tavoitetuksijuvssahallat

tavu stávval

tavujako stávvaljuohku

tavunraja stávvalrádji

tavupaino (kiel.) stávvaldeaddu

tavuttaa stávvalastit

tavutus stávvalastin

tavuviiva stávvalsáhcu, stávvalsárggis

te dii (din, dis, didjiide, dinguin, dinin)

te  (kaksi) doai (dudno, dudnos, dudnuide, dudnuin, dudnon)

teatraalinen teatrálalaš

teatteri teáhter

teatteriesitys teáhterčájáhus

teatteriryhmä teáhterjoavku

teatterityöntekijä teáhterbargi

tee teadja ~ deadja

teekalusto teadjalihtit (pl.), teadjaserviisa

teekannu teadjagievdni, teadjagán´no

teelmä ráhkadus, ráhkkanus

teelusikka teadjabaste

teema temá, fáddá

teennäinen dahkaluddi

teeri hur´ri

teesi tesa

teesiivilä teadjasil´li

teeskennellä  dahkaluddat

teeskentelevä dahkaluddalas

teeskentelijä dahkaluddi

teettää dagahit, ráhkadahttit; teettää työtäbarggahit

tehdas fabrihkka

tehdastyöläinen fabrihkkabargi

tehdä dahkat, ráhkadit; (työtä)bargat, (jotakin vahingossa)ribahit (+ inf.), (käsitöitä)duddjot, duddjostallat, (tilaa)čáhkket, (tarpeensa)earánastit, (suojasää)njázudit, (talvi)dálvat, (kesä)geassut, (poutasää)firtet, (pyry)borget, (lähtöä)vuolgalit, (itkua)čierostuddat, (kuolemaa)jámadit, jne.

teho vuoibmi, beaktilvuohta, beaktu

tehokas  beaktil (-is), mun´ná/i (-s)

tehokkuus beaktilvuohta

tehostaa beavttálmahttit

tehostua beavttálmuvvat

tehota váikkuhit

tehoton vuoimmeh/eapme (-is), beaktilmeahttun

tehtävä bargu, doaibma; (läksy)bihttá, bargobihttá; (tekeminen)dahkamuš, bargamuš

tehtäväksianto bargogohčus

teilata steavlidit

teini-ikäinen nuppelotjahkásaš

teippi deaipa

tekaista dahkalit, ráhkadastit

tekeillä ráhkaduv´vomin

tekeminen dahkan, dahkamuš; oli paljon tekemistälei ollu dahkamuš, olla tekemisissä jonkun kanssaleat dahkamušas soapmásiin

tekeytyä (joksikin) dahkaluddat, dahkat ~ divvut iežas (juonin)

tekijä dahkki

tekijänoikeus dahkkivuoigatvuohta

tekijänpalkkio dahkkibálkkašupmi

tekniikka teknihkka

teknikko teknihkkár

tekninen teknihkalaš, teknalaš

teknokraatti teknokráhtta

teknokraattinen teknokráhtalaš

teko dahku, bargu; (korvamerkissä)sátni

tekohampaat (pl.) dahkubánit (pl.), bátneprotesa

tekohengitys jiellun; antaa tekohengitystäjiellut

tekojalka dahkujuolgi, juolgeprotesa

tekojärvi dahkujávri, dulvadanálddis

tekojäsen dahkulahttu

tekojää dahkujiekŋa

tekokuitu dahkufiiber, dahkusáras

tekokukka dahkulieđđi, dahkurássi

tekokuu satellihtta

tekopyhä  bas´sá/i (-s)

tekosyy dahkuágga

tekotapa dahkanvuohki

tekoäly dahkujierbmi

tekstata tekstet

teksti teaksta

tekstianalyysi (kiel.) teakstaanalysa

tekstiili tekstiila

tekstinkäsittely teakstagieđahallan

tekstinkäsittelyohjelma teakstagieđahallanprográm´ma

tekstittää tekstet

tekstitys teksten

tela dealli

telaketju boagán, bealta

telakka dohkka, skiipadealádat

telefaksi telefáksa

telepaattinen telepáhtalaš; telepaattiset kyvyttelepáhtalaš attáldagat

telepatia telepatiija

teleskooppi teleskohppa ~ teleskohpa

televisio televišuvdna, TV

televisioantenni TV-antean´na

televisiokanava TV-kanála

televisiokatsoja TV-geahčči

televisio-ohjelma TV-prográmma

teline stellet

teljo, tuhto  (veneessä) dilljá

telki caggi

telkkä čoađgi

telmiä stoahkat, deallardit, stullat

teloittaa ks. mestata

teltantekijä loavddagoar´ru

teltta tealtá

telttailla tealttástallat

telttailu tealttástallan

temmata rohttet, ravget, gaikkihit, ragihit

tempautua rohttásit, rohtašuvvat

tempo tempo

tempoa ravgut, gaikut, gaikkodit

temporaali temporála

temppeli tempel

temppu goansta

temppuilla (käyttäytyä hankalasti) gonstošit, verohallat, virggohallat, iešoaivvástallat, gaikut endorii

tenava unnoraš, dear´ri, čivga

tendenssi tendeansa

tenho geasuhanfápmu

tennis tennis

tennismaila tennisroadda

Teno Deatnu; tenonrantadeatnogáddi, tenonlaaksodeatnoroggi, deanuleahki, tenoa myötendeatnoráigge, tenonvene, tenolaisvenedeatnofanas, tenonvarren asukasčáhcegáholmmoš

tenori tenora

tentti tente, tentámen

tenttiä tentet, tenteret

tenttu (denaturoitu sprii) ten´ná, tento

teollinen industriijalaš

teollistaa industrialiseret

teollistua industriijaluvvat

teollisuus industriija

teollisuuslaitos industriijalágádus

teollisuusyritys industriijafitnodat

teologi teologa

teologia teologiija

teologinen teologalaš

teoreema teorema

teoreettinen teorehtalaš

teoretisoida teoretiseret

teoria teoriija

teos dagus, duodji, bargu

tepsiä váikkuhit, bastit

tepsuttaa nivkkuhit

terapeutti terapevta

terapia terapiija

terassi terás´sa; (rinteessä)steal´i, (kallioseinämässä)lokta

terhi bealljelieđđi

terho eaikaniehtti

termi tearbma

terminaali terminála

terminologia terminologiija

termospullo termosboahtal, lieggaboahtal

termostaatti termostáhtta

ternimaito gás´si, njuoskamielki

teroitin (kynän) čohkanbierggas, čoganas

teroittaa  basttálmuhttit; (terää)sadjit, dávžat, (kärkeä)čohkat; terottaa mieleenmuittohallat, muittuhallat

terska návleoaivi

terttu muorjegihppu, gihppu

terva bihkka, darvi (R); tervaan tahrautuneenabihkkanaga, tahrautua tervaanbihkahuvvat

tervahauta bihkkahávdi

tervainen bihkká/i (-s), bihkk/ii (-es)

tervaleppä darveleaibi

tervapääsky leahttospálfu, stohkkespálfu, seakkasoadji

tervas bihkaš, soarvvuš

tervaskanto bihkašguottu; heavskkálaš boaran

tervata bihkkadit, darvat (R); tervattubihkka-

terve dearvvas ~ dearvvaš, laššis (-is), healssalaš, frisk/kis (-a); (ikäisekseen)heavskkálaš, krášen (-is)

terve! dearvva!; (käteltäessä)bures!

terveellinen dearvvaslaš ~ dearvvašlaš

tervehdys dearvvaheapmi

tervehdyspuhe dearvvahansáhka, deavvahansárdni

tervehtiä  dearvvahit, buorástahttit, buorástallat, rávkat (soapmásis) buorrebeaivvi; (toisiaan)dearvvahallat, buorástahttalit

tervehtyä dearvvasmuvvat ~ dearvvašmuvvat, buorránit, laššásmuvvat, friskkodit, áhtat, áđaiduvvat, stalkat; saada tervehtymäänáđaiduhttit, stalkadit

terveiset ! dearvvuođat!

tervetullut vurdojuvvon, buresboahtán

tervetuloa buresboahtin

terveydellinen dearvvasvuođalaš ~ dearvvašvuođalaš

terveydenhoitaja dearvvasvuođadivššár ~ dearvvašvuođadivššár

terveydenhoito dearvvasvuođadikšun ~ dearvvašvuođadikšun

terveydenhuolto dearvvasvuođafuolahus ~ dearvvašvuođafuolahus

terveydentila dearvvasvuođadilli ~ dearvvašvuođadilli

terveys dearvvasvuohta ~ dearvvašvuohta, healsa, healsu; (menettää terveytensä)healssahuvvat

terveyskeskus dearvvasvuođaguovddáš ~ dearvvašvuođaguovddáš

terveysside saniteahttačanas ~ sanitehtačanas

terveyssisar deavvasvuođadivššár ~ dearvvašvuođadivššár, dearvvasvuođadikšu ~ dearvvašvuođadikšu, sester

terveystalo dearvvasvuođadállu ~ dearvvašvuođadállu

terä dearri, (terotus)ávju

teräase  ávjovearju

teräksetön stáleh/eapme (-is)

teräksinen stál´lá/i (-s), stálle-, stális ráhkaduv´von; (kuv.) nan/us (-a) ~ nan/us (-u); teräksinen muorinana áhkku

terälehti lieđđelasta

teräs stálli

teräshanki ruovdecuoŋu

terävyys bastilvuohta, čogasvuohta; vitmatvuohta, fihtolašvuohta

terävä (ihmisestä) vitm/at (-es), fihtolaš, bastil (-is)

terävä (kärjestä, kulmasta) čo/gas (-hka), čohkal (-is)

terävä (puukosta) bastil (-is), námas (-is)

terävä kulma (mat.) čohkačiehka

teräväkulmainen (mat.) čohkačiegat

tesma healvasuoidni

testamentata testamentet

testamentti testamenta

testata testet

testi teasta

teuras njuovvanšibit

teurasporo njuovvanboazu

teurastaa (nylkeä) njuovvat, šláktet (N), rádjat; teurastettavaksinjuovvamassii, saada teurastetuksioažžut njuovahussii, saada teurastettavaksioažžut njuovvamassii; vasta teurastettunanjuovvanviđá

teurastaa (esim. poro) goddit, giehtadit, čugget, ruovdádit, niskádit, gaidnadit, golezastit, gazirdit, gávuhit, njaŋget, njaŋgalit, raŋgalit, spoggalit

teurastaa (paljon, jatkuvasti) njuovadit

teurastaja njuov´vi

teurastaminen njuovvan, šlákten (N)

teurastamo njuovahat, šlakteriija (N)

teurastus njuovadeapmi, šlákten (N), šlákta (N)

teurastuspaikka njuovasadji

teurastuttaa njuovahit, šláktehit

tiainen gaccet

tie geaidnu, luodda, raŧŧi (R); tietä myötengeaidnoráigge, luoddaráigge

tiede dieđa

tiedekunta dieđagoddi, fakulteahtta ~ fakultehta

tiedemies dieđaalmmái ~ dieđaolmmái

tiedoksiantaja diehtunaddi

tiedoksianto diehtunaddin; tiedoksiantotodistusdiehtunaddinduođaštus

tiedoksisaanti diehtunoažžun

tiedonanto dieđáhus

tiedonhaluinen diehtoáŋgir (-is), diehtomielalaš

tiedonjako diehtojuohkin

tiedonkulku diehtojohtin

tiedonpuute diehtováili

tiedonvälitys diehtojuohkin

tiedostaa  váldit vára, oaidnit, fuobmát

tiedostamaton mielavuloš

tiedosto (tietok.) fiila, vuorká

tiedote dieđihančála

tiedottaa dieđihit

tiedottaja diehtojuohkki

tiedottaminen dieđiheapmi

tiedotus dieđáhus

tiedotustilaisuus dieđihandilálašvuohta

tiedotusväline diehtojuohkingaskoapmi; tiedotusvälineetmedia

tiedustella diđoštit, dihtoštit, gulaskuddat

tiedustelu diđošteapmi, dihtošteapmi, gulaskuddan

tiehyt oarri, kanála, suonjahat

tielaitos geaidnolágádus

tieliikenne geaidnojohtalus

tieliikenneasetus geaidnojohtolatásahus

tieliikennelaki geaidnojohtolatláhka

tieliittymä geaidnolakta

tiemestari geaidnomeašttir

tienata dinet, dienidit

tienesti dienas, dinestus

tienhaara luoddaearru

tienmutka geaidnomohkki, mohkkálat

tienoo guovlu, duovdda

tienpäällyste geaidnobajildus

tienreuna geaidnoravda

tienristeys geaidnoruos´sa

tienvarsi geaidnoguorra, luoddaguorra; tien varrellageaidnoguoras, luoddaguoras, tien varrellegeaidnogurrii, luoddagurrii

tienviitta geaidnogalba

tieteellinen dieđalaš

tieteenala dieđasuorgi

tieten tahtoen dáhtul, iešdáhtos

tietenkin diehttalas ~ diehttelas, dieđusge, dieđus

tieto diehtu; (yleisessä) tiedossadihtosis, (yleiseen) tietoondihtosii

tietoinen diđolaš

tietoisuus diđolašvuohta

tietojenkäsittely diehtogieđahallan

tietokanta diehtovuođđu, dáhtavuođđu

tietokilpailu diehtogilvu

tietokirja diehtogirji

tietokone dihtor; työskennellä tietokoneelladihtorastit

tietokoneohjelma dihtorprográm´ma

tietolähde diehtogáldu

tietopankki diehtobáŋku, dáhtabáŋku

tietopuolinen teorehtalaš

tietosanakirja ensyklopediija, diehtosátnegirji

tietosuoja heaggadiehtosuodji

tietotoimisto dieđihandoaimmahat

tietty dihto, vissis

tiettävästi dieđuid mielde

tiettömyys geainnohisvuohta

tietynlainen dihtolágan

tietysti dieđusge, dieđus, diehttalas ~ diehttelas, imašgo (S)

tietäjä diehtti

tietäjäeukko (kansantarustossa) gieddegeašáhkku, gieddegeašgálgu

tietämys oahppa, diehtu

tietämättömyys diehtemeahttunvuohta

tietämättömyys diehtemeahttunvuohta; teki tietämättömyyttäändagai diehtemeahttunvuođastis

tietämätön diehtemeahttun; tekeytyi tietämättömäksidahkaluttai diehtemeahttumin

tietäväinen diehttevaš, diehtti (-s); tietävänsorttinen kaveridiehttis verdde

tietää diehtit

tietön geainnoh/eapme (-is)

tieva (kunnas) dievvá

tieverkko geaidnofierbmi

tiheikkö suovka, rohtu, murdu, suohkadas

tihentyä (sankemmaksi)suohkut; (taajentua)dávjut

tiheys deahtisvuohta, (metsästä tms.)suohkatvuohta, (esim. asutuksesta)dávjodat

tiheä deaht/is (-ta), (metsästä tms.)suohka/t (-dis), (esim. asutuksesta)dávj/i (-jes)

tiheässä (adv.) suohkadit, deahtta

tihkua (nestettä) suođđat

tihkusade savda; sataa tihkusadettasavdadit

tihruinen (silmistä) siđv/vas (-e-)

tihrulla, tihrulle siđvut; mennä tihrullesiđvut, siđvvagit

tihrusilmä (ihmisestä) siđvi

tihutyö bahádahku

tihuuttaa (sataa tihuuttaa) arvvašit, savdadit

tiikeri tiger

tiili diila

tiiliseinä diilaseaidni

tiiliskivi diilageađgi

tiilitalo diiladállu

tiimalasi diibmolássa ~ diibmoláse

tiine (esim. lehmästä) čoavje-, tiine lehmäčoavjegussa, tiineenäčoavjjis, tiinehtyäčoavjut, tehdä tiineeksičoavjudit

tiinu (vars. puinen) stámpa

tiira čearret

tiiralokki čearretbáiski

tiirikka dirgget, diret

tiistai maŋŋebárga, disdat ~ disttat; tiistainamaŋŋebárgga, disdaga ~ disttaga

tiiviisti  deahtta ~ teahtta, lávga, lávgalagaid

tiivis deaht/is (-ta) ~ teaht/is (-ta), lávg/at (-es), divttis; (esim. astiasta, veneestä) divttis, jeahkkil (-is), jeahkki, do/ŋas (-kŋa), (esim. lumesta) dašk/at (-es)

tiivislihainen (kalasta) sávr/i (-res); tässä järvessä on hyvin tiivislihaista siikaadán jávrris lea hui sávrres čuovža

tiiviste divttisteapmi, divttástus, deahtisteapmi, deahtástus

tiivistelmä čoahkkáigeassu

tiivistyä divttásmuvvat; (turpoamisen seurauksena)dokŋat;(aineesta)daškkodit, daškanit, deaškanit

tiivistää divttistit, deahtistit; (aitaa, turvekotaa tms.)čavdet

tikahtua hahpaštuddat

tikapuut ráidalas ~ ráidaras

tikari dolka, dággir, guovtteávjjot niibi

tikittää  coahkkit

tikka čáihni

tikka (tiemerkki) dihkká

tikkaat (pl.) ráidalas

tikki (korttipelissä) stihkka

tikku sággi; (puusta irtoava)soađis

tikkukaramelli sággenjálggis

tikli gol´lebeibboš, gol´lecihci

tikoittaa (merkitä tie tikoilla)dihkkádit

tila (jotakin varten)sadji, (olosuhde)dilli, (ympäröivä)biras, (maatila)dállu, (maa-alue)eanasadji; tehdä tilaačáhkket

tilaaja diŋgojeaddji, doal´li; lehdentilaajaaviisadoal´li

tilaavievä (liian isokokoinen) goakŋi/t (-dis) ~ goatnji/t (-dis)

tilaisuus (järjestetty) dilálašvuohta, dáhpáhus

tilaisuus (mahdollisuus) dilálašvuohta

tilaisuus (tehdä jotakin) liiba; (muiden näkemättä)čalbmeliiba, čalmmiliiba, čalmmivealla

tilalla sajis

tilalle sadjái

tilankäyttö sadjegeavaheapmi

tilanne dilli

tilannekatsaus dilledieđáhus

tilanpuute sajihisvuohta

tilaosuus dálloossodat

tilapäinen  gaskaboddosaš

tilasto statistihkka

tilastoida statistihkket

tilastollinen statistihkalaš

tilastotiede statistihkka

tilata diŋgot, diggot, dilát (S)

tilataide sadjedáidda

tilaus diŋgon, diŋgojupmi, diggon

tilausmaksu diŋgonmáksu; (lehden)doallanmáksu

tilava (tiloista) saddjá/i (-s), luom/us (-os); tulla tilavammaksisajásmuvvat, sajáiduvvat

tilavuus saddjáivuohta, luomusvuohta

tilavuus (mat.) geassu; tilavuusmitta geassomihttu, tilavuusyksikkögeassoovttadat

tilhi bealljerásttis, skáhpeloddi

tili kontu

tilikausi ruhtadoallobadji, rehketdoallobadji

tilillepanokortti máksingoarta

tililtäottokortti loktengoarta

tilinpito ruhtadoallu

tilinpäätös ruhtadoalloloahpaheapmi

tilintarkastaja ruhtadoallodárkkisteaddji, revisor ~ revisora

tilintarkastus ruhtadoallodárkkisteapmi, revišuvdna

tilinumero kontonummir

tilipäivä bálkábeaivi

tilisiirto kontosirdin

tilitoimisto rehketdoallodoaimmahat

tilittää čilget ruhtageavaheami

tilitys ruhtageavahančilgehus, ruhtačilgehus

tilivuosi ruhtadoallojahki

tilke riivva, sidjá

tilkitä (esim. seinää) dilket, luoitit, riivet, ridjádit; (sammalilla)sámildit, sámmálastit, sepmolastit

tilkka goaikkanas

tilkku liidnebihttá

tilli dil´la

tiltaltti skilkeskálka

tilus eanaoamastus

timantti diamánta

timotei timoteija

timpuri snihkkár, ákšoalmmái

tina datni

tinajäkälä smarvejeagil

tinapaperi datnebábir

tinata dadnet, muidet

tingata nákkáhallat

tinkijä diggár

tinkivä diggár (-is)

tinkiä digget

tintti  (pikkulohi) diddi

tipahtaa goaikkehit ~ goaikkihit

tipauttaa goaikalit; (pudottaa)gahčahit

tippa  goaikkanas

tippua goaikut, goikkodit; (liristen)njoargut, njuorgut

tippuri gonorea, goikkon

tipu vuoncáčivga

tiputtaa goaikkuhit

tirinä šnjirra

tiristä (paistettavasta pannussa) šnjirrat, šnjiraidit

tiristää (paistaa pannussa)šnjirahit; (nopeasti)šnjirralahttit

tirkistellä guovlladit

tirkistää guovlat; (lyhyesti)guovllastit, guovlalit

tirskahdella skunjáhallat

tirskahtaa (nauramaan) skunjihit

tirskua, kikattaa skutnjat, skunjaidit, skuhčat, skužaidit, duhraidit (ks. nauraa)

tiskata bassat lihtiid

tiskaus lihttebassan

tiski diska

tiskipöytä diskabeavdi

tislata destilleret

tissi čižži

titteli tihttel

tiuha dávj/i (-jes); tiuhaandávjálagaid, dávjjet, dávjjit, deahtta

tiuhentua dávjut

tiuhta (nauhapirta) njuikun

tiukasti čavga; tiukasti kiinni olevagidd/at (-es)

tiukata (joltakulta jotakin) vuortnuhit (soapmásis juoidá)

tiukennella (esim. ruuveja, muttereita) čavgut

tiukentaa (esim. ruuvia, mutteria) čavget

tiuketa čavgat

tiukka čavg/at (-es); (ahdas)bask/i (-kes), (tiukassa oleva)gidd/at (-es), (kireä)rákk/is (-es), (aineesta)dašk/at (-es), (tiukkaan poljettu, lumesta)šalka, tiukkaan, tiukassačavga, daška, lávga, deahtta

tiukka (vaatteesta) bask/i (-kes); pitää liian tiukkanabaškkášit

tiukkuus čavgatvuohta, baskivuohta, giddatvuohta, rákkisvuohta, daškatvuohta

tiuku divga, gilkkan, gihlár, gilka ~ gilká

tiukuhevonen divgaheasta

tiuskaista divskkádit, divsket

tivailla digaštallat

tms. (= tai muuta sellaista) ded. (= dahje eará dakkár)

todella  duođaid, vuoiga

todellinen duođalaš, duohta, albma

todellisuudentaju duođalašvuođadovdu

todellisuus duođalašvuohta

todenmukaisemmin vuoiggabut

todenmukaisesti vuoiga, duohtavuođa mielde

todennäköinen jáhkehahtti, vuorddehahtti

todennäköisyys (mat.) duođaláhki, duođavuohki, vuordu

todentaa duođaštit

todeta gávnnahit

todistaa duođaštit; vihtanuššat (jur.), vihtanastit (jur.)

todistaja duođašteaddji; vihtan (jur.)

todiste duođaštus

todistettavasti dego sáhttá duođaštuv´vot

todistus  duođaštus

tohelo  duipi, čuorbá, čuorbban

toheloida  duipet, duippildit, čurboašit

toheloiva  duippas, duipe-

tohina  hušša

tohtia duostat

tohtori doavttir

tohtorintutkinto  doavtterdutkkus, doavttergráđđa (N)

tohveli (tossu) loabát, loabátgáma, stohpogáma, tof´fel

toimeenpanija lágideaddji, čađaheaddji, doaimmaheaddji, doibmiibiddji

toimeenpanna lágidit, čađahit, doaimmahit

toimeenpano lágideapmi, čađaheapmi, doaimmaheapmi

toimeentulo áigáiboahtin, áigáiboahtu, eallámuš, birgenláhki, birgemuš, birgejupmi, birgenvuohki

toimeentuloturva áigáiboahtindorvu

toimeksianto bargogohčus

toimelias doaimmalaš, ealjár (-is), rášen (-is)

toimenhaltija doaibmadoal´li

toimenpide doaibmabidju, bidju

toimeton doaimmah/eapme (-is), bargguh/eapme (-is), ealjoh/eapme (-is)

toimettomuus doaimmahisvuohta

toimi  doaibma

toimia doaibmat

toimiala doaibmasuorgi

toimialue doaibmaguovlu

toimielin doaibmaorgána

toimihenkilö doaibmaolmmoš, virggehas

toimikausi doaibmabadji

toimikunta doaibmagoddi, kommišuvdna

toimilupa doaibmanlohpi, konsešuvdna

toimimaton doaibmameahttun

toimimattomuus doaibmameahttunvuohta

toiminimi doaibmanamma, firbmá

toiminnallinen doaibma-, doibmamii guoskevaš, funktionála

toiminnanjohtaja doaibmajođiheaddji

toiminta doaibma, doaimmat (pl.)

toimintakertomus doaibmačilgehus

toimintakustannukset (pl.) doaibmagolut (pl.)

toimintakyky doaibmanávccat (pl.)

toimintamahdollisuus doaibmavejolašvuohta

toimintasuunnitelma doaibmaplána

toimintatapa doaibmavuohki

toimintavuosi doaibmajahki

toimipaikka doaibmabáiki

toimisto doaimmahat, kantuvra

toimistonhoitaja doaimmahatdikšu

toimistopäällikkö doaimmahathoavda

toimistotyöntekijä doaimmahatbargi

toimitalo doaibmadállu

toimitilat (pl.) doaibmalanjat (pl.)

toimitsija doaibmaolmmoš, doibmejeaddji

toimittaa (esim. lehteä) doaimmahit

toimittaa (jotakin johonkin) doaimmahit, lágidit, leveret (N)

toimittaja doaimmaheaddji, journalista

toimittaminen doaimmaheapmi, doaimmahus

toimitus doaimmahus

toimitusjohtaja beaivválaš jođiheaddji, fitnodatjođiheaddji

toimituskirja doaimmahusgirji

toimituskunta doaimmaheaddjit (pl.)

toimitusmaksu doaimmahanmáksu

toimitusmies doaimmahusalmmái ~doaimmahusolmmái

toimituspalkkio doaimmahanmáksu

toimituspäivä doaimmahanbeaivi

toimitustapa doaimmahanvuohki

toinen nubbi

toinen ihminen earis; jutteli toisen kanssaháleštii earrásiin, toiset ihmiset, muutearrásat (pl.)

toinen kieli (kakkoskieli) nubbi giella

toipilas veaddjájeaddji, veajuiduv´vi olmmoš

toipua  áhtat, áđaiduvvat, stalkat, doaibat, váhkkasit, veajuiduvvat, veaddját, vuoimmáiduvvat, návccaiduvvat, fámosmuvvat, healssaiduvvat, searaiduvvat, áhpáiduvvat, áhpásmuvvat; saada toipumaanáđaiduhttit, stalkadit

toisaalla nuppe guovllos

toisaalle nuppos, nuppe guvlui

toisaalta nuppe dáfus

toisarvoinen nuppeárvosaš, sekundára, vuolitárvosaš

toisekseen nuppe dáfus; nuppádassii

toiseksi nubbin; nuppádassii

toisen kerran nuppe geardde, nuppes

toisenlainen nuppelágan

toisenvarainen nuppissorjavaš; toisenvarainen eliönuppissorjavaš ealán

toisin nuppeláhkai, nuppeládje; earaláhkai, earaládje, iežaláhkai, iežaládje

toisinaan gaskkohagaid, gaskkaid, muhtumin ~muhtimin, duollet dálle, duolluid dálluid

toisinto gearddahus, geardun

toiskielinen vierrogielat

toisluokkalainen nuppiluohkkálaš

toispuolinen bealát-

toissa päivänä ovddet beaivve

toissa vuonna ovddet jage; toissavuotinenovddetjagáš

toissijainen sekundára, nubbesadjásaš

toistaa geardduhit, geardut; (perässä toisen sanomaa)jievžat

toistaiseksi doaisttážii

toistakymmentä nuppelohkái; pitkälti toistakymmentämáŋganuppelohkái, toistakymmentä ihmistänuppelogis

toistamiseen nuppe háve, ođđasis

toiste doiste, nuppes

toistella báibmat, hoahkat, bádjálastit, gerddodit; (toisen sanomaa)jievžžadit

toisto geardun, geardduheapmi

toistua geardduhuv´vot, nuppesdáhpáhuvvat

toistuvasti dávjjet, jám´ma

toitottaa, töräytellä (vars. hanhesta) roaŋgit

toive doaivva, vuordda

toiveikas doaivvalaš

toivo doaivu; menettää toivonsadoaivvuhuvvat

toivoa sávvat, doaivut; (toisilleen)sávadit, (nopeasti)sávvalit

toivomus sávaldat, doaivumuš, vuordámuš

toivoskella doaivvuhit

toivotella sávadit

toivoton doaivvuh/eapme (-is)

toivottaa sávvat, doaivvuhit; (nopeasti)sávvalit

toivottava sávahahtti, doaivvohahtti

toivottavasti doaivvu mielde, doaivumis, sávvamis

toivottomuus doaivvuhisvuohta

toivotus sávaldat

tokaista láhttestit, beaggalit

tokanajaja vuodjeleaddji, vuojeheaddji

toki almma, almmatge, áinnas; dieđusge

tokka eallu; lähteä ajamaan tokkaavuodjelit

tokkakunta (yhden tai useamman omistajan yhdessä paimennettavat porot) siida

tokkamies (pitää huolen porotokasta) siidadoal´li

toleranssi toleránsa

tolerantti toleránta

tolkku gursa; tuossa ei ole tolkkuadies ii leat gursa

tolkuton oaivveh/eapme (-is); tolkuton teko oaivvehis dahku

tolkuttomasti oaivveheamet

tolkuttomuus oaivvehisvuohta

tolpittaa stolpet

tolppa stoalpu

tomaatti tomáhtta

tomppeli col´li, col´la, col´lor, cohppi, eaibmi, toska

tomppelimainen, itsepäinen stoaljas (-is); tomppelimainen, itsepäinen ihminenstoallju

tomu gavja

tomuinen gavjá/i (-s), gavj/ii (-es)

tomusokeri bulvvarsohkkarat (pl.)

tonkia boltut, borvet, moivet, skurbat, skuorgat

tonkka spán´nja, duŋka

tonni ton´na

tonnikala dutnaguolli, ton´naguolli

tontti viessosadji, duktásadji, donte (S), tomta (N)

tonttu háldi, stállu, donto (S)

topakka searalaš

topakka nainen gába, gáhpagaš, gákšu

toppasokeri dohppasohkar

tora bealku

torahammas čalán

toraisa riid/ui (-os), bealkálas

torakka kakkerláhkká

tori toarga, šillju

torjua  dustet, hehttet, caggat, eastadit

torjunta dusten, dustehus, hehtten, caggan

torjunta-aine dustenávnnas

torkahdella  oađestuddat

torkahtaa snahpastit, nohkastit, ajihit

torkkua snahppot ~ snahpput, adjágastit

torkunta adjágas

torkuskella snahpadit

torni doardna ~ toardna

torppa barta; (hist., S)toarpa, láigodáloš

torppari (hist., S) torpár, láigodálolaš

torstai duorastat; torstainaduorastaga

torttu tortá, gohttá

toru, toruminen skuldohus

torua skuldot, moaitit, ráŋgut; joutua jonkun torumaksi, saada joltakulta toruja skuldohallat (soapmásii)

toruskella moaittašit, skuldostallat, duđđut; šikkodit

torvensoittaja dorvečuojaheaddji

torvi dorve

torvijäkälä bohccejeagil

tosi  duohta

tosiaan duođaid

tosiasia duohtaáš´ši

tosiasiallinen duođalaš

tosiasiallisesti duohtaáššis

tosin lea duohta ahte ...; hän oli tosin köyhä mutta... lea duohta ahte son lei geafi muhto ...

tosissaan  duođas, duhtosii, duođabearis

tositapaus duohta dáhpáhus

tositarina duohta muitalus

tosite duođus

tossu loabát, loabátgáma

toteamus gávnnaheapmi, gávnnahus, konstateren

totella jeagadit, doahttalit

toteuttaa ollašuhttit, dahkat duohtan

toteuttaminen ollašuhttin, duohtandahkan

toteutua ollašuvvat, šaddat duohtan

toteutuminen ollašupmi, duohtanšaddan

totinen duođalaš

tottelematon doahttalmeahttun, jeagatmeahttun, jeagoh/eapme (-is), huvddah/eapme (-is), eahpegulolaš; (lapsista)nággár (-is), ufiddin (-is)

tottelevainen jegolaš, gulolaš, huvddalaš

tottelevaisuus jegolašvuohta, gulolašvuohta, huvddalašvuohta

tottua  (johonkin) hárjánit, doahttat, dagalduvvat, siektat, vuogáiduvvat, vuohkáduvvat, vuohkádit; (ikävään asiaan) análduvvat, (outoon asiaan)doahppádit, (ihmisiin, eläimestä)seatnat

tottumaton hárjánmeahttun, oahppameahttun, vánttah/eapme (-is), umáht/tu (-os)

tottuminen hárjáneapmi

tottumus hárjánupmi, vierru, doahppádeapmi

totunnainen virolaš

totutella oahpahallat

totuttaa (johonkin) hárjehit, oahpahit, siektadit; (ihmisiin, eläimestä)seatnadit

totuttautua hárjehit iežas, oahpahallat

totuudenmukainen realisttalaš

totuus duohtavuohta, duhtodat

touhottaa  huššat

touhottava huš´šá/i (-s)

touhu doapma, hušša, rassa

touhukas  doabmil (-is), barggán (-is)

touhuta doapmat, rassat, rasildit, barggadit, áŋgiruššat, gimbbaldit

toukka suoksa, giksa, máhtu

toukkainen (liha, kala, sieni) suoksá/i (-s), suks/ii (-es); tulla toukkaiseksisuoksat, päästää tulemaan (liha) toukkaiseksisuoksadit

toukkavaihe (biol.) suoksamuddu

toukokuu miessemánnu, máimánnu (N, R)

touvi (punottu paksu köysi) toavva ~ doavva

toveri skihpár ~skibir, guoibmi, verdde, olmmái

toverukset (pl.) skihpáraččat (pl.), guimmežat (pl.), verddežat (pl.), olbmážat (pl.)

toveruus skihpárvuohta, verddevuohta

tovi bodda; lyhyen tovinoanehassii, oanehaš, pitkän tovináigebotta

traaginen tragihkalaš

traditio tradišuvdna, árbevierru

tragedia tragediija

tragiikka tragihkka

traktori traktor, tráktor

transformaatio transformašuvdna

transistori transistor

transitiivinen (kiel.) transitiiva

transkriboida transkriberet

transkriptio transkripšuvdna

translatiivi (kiel.) translatiiva

transsi, hurmos tránsa

treenata hárjehallat, trenet

trendi treanda

trendikäs treanddalaš

trimmata trim´met

trio (mus.) trio

triviaali triviála

trollata trul´lošit

trolli truol´la

trooli feastonuohtti

trooppinen tropihkalaš

tropiikki tropihkka

trumpetti trumpeahtta, trompehta ~ trumpehta

tsaari cára, ruoššageaisár

tšuudi (vainolainen)čuhti

tuberkuloosi tuberkulosa (ks. keuhkotauti)

tuhahdella cuskit

tuhannes duháhat

tuhannesosa duháhatoassi

tuhansittain duháhiid mielde

tuhat duhát

tuhatjalkainen duhátjuolggat

tuhatvuotinen duhátjahkásaš

tuhertaa ruccistit, roancut, roancat; tuhertaa itkuačierostuddat

tuhka gutna; muuttua tuhkaksigutnaluvvat

tuhkakuppi gutnalihtti, gutnagohppu

tuhkalaatikko (uuninluukun edessä) ommanaski

tuhkarokko bárkodávda, bárku, reavdu

tuhkata (ottaa tuhkat tulisijasta) gudnet

tuhkata (vainaja) gutnadit, gudnet

tuhkimo gutnabáđoš

tuhlaajapoika (Raamatun) skievttardeaddji bárdni

tuhlaileva skievttár (-is), skihtar (-is), skiđar (-is), duvhllár (-is), háskkár (-is), eavddár (-is); oastálas, oastil (-is), háhkalas, háhkkil (-is)

tuhlari skievttár, duvhllár, eavddár

tuhlata skievttidit, skievttardit, skievttáruššat, skihtardit, skiđardit, duvhllidit, háskkidit, háskkirdit, hásket, eavddáruššat; heavahit ~ stajidit ~ duš´šadit (opmodagas), bálkut ~ suohpput ~ hoigat (ruđaidis)

tuhma (lapsista) nággár (-is), ufiddin (-is), hilb/at (-es); olla tuhmanággáruššat, ufiddinuššat, hilbošit

tuhmuus nággárvuohta, hilbatvuohta; tehdä tuhmuuksiahilbošit

tuho (eläinten)jápmu; (ihmisten)sorbmi

tuhoeläin riktá

tuhohyönteinen beaiskodivri, beaiskoboatkkahas, billár

tuhoisa duš´šadeaddji, sorpmálaš, vahátlaš, destruktiiva

tuholainen (hyönteisistä, hiiristä tms.) beaisku, billár

tuholainen (ihmisestä, petoeläimistä) speadjár, stajár

tuhopolttaja pyromána

tuhopoltto cahkkehuv´von buollin

tuhota duš´šadit, stajidit, heavahit, hearjidit

tuhota, hävittää (poroja) speadjat

tuhoutua duš´šat, heavvanit

tuhraantua durdut

tuhria durddidit, ruccistit, rivccidit

tuhruinen ruiv/vas (-e-), duolv/vas (-a)

tuhto, teljo (veneessä) dilljá

tuijottaa gaivát, gávkat, váv´vát, stir´rát, dearšát, duoršát, čirsát, jabbut, jabbát, siđvát, sirvát

tuikata (johonkin) nahkehit, bidjalit

tuikata (tuleen) cahkkehit

tuiki sakka, čađa; tuiki tarpeellinen sakka dárbbašlaš, tuiki tuttučađa oahpis

tuikkia (tähdistä) bilaidit, ravkit, seavvit

tuima (tuulesta) gar/as (-ra)

tuiskahtaa (nenälleen) snuittet, snuhkormastit, guppirdit, guppistit, guppihit

tuiske, ryöppy (lumen, hiekan) soiccas ~ coiccas; ruveta tupruamaan, ryöppyämään soicát ~ coicát, soiccáskit ~ coiccáskit

tuisku borga, njeađgga, guoldu

tuiskuttaa borgat, soicit, njeađgat, guolddustit, ruividit; alkaa tuiskuttaaborget, soiccáskit, ruivváskit

tuittuilla (lapsista) luoktudit, gonstošit, suhtadit

tuittupäinen (lapsista) suhtadahkes

tukahduttaa (tuli) hávkadit, čáskadit

tukahtua hávkat

tukala váiga/t (-dis), unohas; tukala paikkavuor´rádus

tukanleikkuu vuoktačuohppan

tukea doarjut, doarjalit, dorjjodit, veahkehit; duvdit, caggat

tukehduttaa hávkadit

tukehtua (häkään)hávkat; (ruokaan)boakčánit

tukeutua (johonkin) doarjut; (hetkeksi)dorjet; (jatkuvasti)dorjjodit; kävellä johonkin tukeutuendoarjjuhit

tukeva starg/gas (-a), starg/at (-es), nan/us (-a) ~ nan/us (-u)

tukevasti starga

tukevoittaa stargadit, starggasmahttit

tukevoitua stargat, starggasmuvvat

tukevuus stargatvuohta

tuki (abstr.) doarjja, doarjalus, veahkki

tuki  (konkr.) duvdda, caggi, cakkan, doarjja; ottaa tukeadoarjut, dorjet, dorjjodit

tukiasema doarjjastašuvdna

tukihenkilö doarjjaolmmoš

tukija doarjaleaddji, guotteheaddji

tukijärjestelmä doarjjaortnet

tukikohta doarjjabáiki

tukikudos (anat.) duvddagođus

tukiopetus doarjjaoahpahus

tukiosa (esim. eläkkeen) doarjjaoassi

tukipalkkio ruhtadoarjja

tukipilari čuolda

tukirakenne riggi

tukiranka duvddariggi

tukiside duvddačanas ~ duvddačanus

tukistaa duhkuštit, šluvgit busttus ~ vuovttain

tukka vuovttat (pl.)

tukkakoskelo vuoktagoalsi

tukkapölly duhkušteapmi

tukkasotka vuoktafiehta

tukkeutua dahppot, dahppasit, buđđosit, buđđosuvvat, notkašuvvat; (esim. korvasta)jađgot

tukki dimbbar

tukkia dahppat, buođđut, (täyteen)notkat; tulla tukituksidahppot

tukkilautta dimbbarlahtta

tukkimiehentäi sálvandivri

tukkisaha dimbbarsahá

tukko  (esim. heinää, karvoja)duhkku, duggu

tukkoon dahppasii, dahppagassii; suu tukkoon!doala njálmmát!

tukku bunta, gihppu, gimpu

tukkukauppa gros´sagávpi

tukkukauppias gros´sagávppálaš, grosista

tukos oppus

tukossa dahppasis, dahppagasas

tukuttain bunttaid mielde

tulehdus (med.) vuolši

tulehduttaa vuolšudit

tulehtua vuolšut (med.)

tulemaisillaan boađi boađi

tuleminen boahtin, boahtimuš; tänne ei ole tulemistadeike ii leat boahtimuš

tulenarka buleš (-is)

tulenkestävä dollagierdi

tulenliekki dolanjuovčča

tuleskella boađadit; (useasta)boahtalit

tuleva  (vastainen) boahttevaš

tulevaisuus boahtteáigi, boahttevuohta

tuli  dolla; pitää tultadolastallat, boaldit dola, dolastit

tuliainen dul´lejaš

tulija boahtti

tulinen buol´li, háittis (-is), báhk/as (-ka)

tulipalo dollabuollin, dollabárti, dolaheahti, dolaváddu; (rakennuksen)vistebuollin

tulipalopakkanen mirkkobuolaš, ruosti buolaš; tulipalopakkasellaráđđa buolašin

tuliperäinen vulkánalaš, dollavulggolaš

tulipesä dollabeassi, dollasadji

tulipunainen dollaru/oksat (-kses), ro/ađđat (-đ´đes), skárllat, skárllatru/oksat (-kses)

tulirokko dollaboahkku, ruksesfeber, skárllatfeber

tulisija  árran ~ ára; (vanha)dollasadji

tulistella dolastallat

tulitikku riš´šasággi, dihkku (S, R); tulitikutriššat (pl.), dolat (pl.)

tulitikkurasia riš´šadoassa

tulivuorenpurkaus dollavárrerussun

tulivuori dollavárri, vulkána

tulkata dulkot

tulkinnanvarainen máŋggačilggot; tuo on aika tulkinnanvarainen asiadiet lea viehka máŋggačilggot áš´ši

tulkinta dulkojupmi

tulkita dulkot

tulkkaus dulkon

tulkkauspalvelu dulkabálvalus

tulkki dulka

tulla boahtit; (toinen toisensa perään)boahtalit, t.(joksikin)šaddat (+ ess.), boahtit (+ ess.), tulemaisillaanboađi boađi, t. perillejoavdat, t. perässäčuovvut, t.johunkuhunrohtašuvvat, boahtit, šaddat, t. toimeenbirget, t. toimeen jonkun kanssabirgehallat, t. pilvetön sääjalahastit, jal´let, t. aurinkoinen sääbeaivvádahttit, t. poutasääfirtet, t. hankikelicuoŋudit, t. tasaiseksiduolbat, duolbbasmuvvat, t. sileäksiliktut, t. talvidálvat, t. kesägeassut, t. sääskiaikačuiket, t. syödyksiborahallat, bor´rot; t. tuntemaandovddiidit, t. tuomituksidubmehallat, t. hienommaksifiidnut, t. hyvänmakuiseksinjálgut, t. kantavaksičoavjut, t. tapetuksigoddot, t. ammutuksibáhččot, t. hakatuksihuškkohallat, cápmahallat, t. petetyksibeahtahallat, t. saavutetuksijuvssahallat, t. luottavaiseksioadjut, t. valkoiseksivilggodit, t. lumivalkoiseksičeskkodit, t. keltaiseksifiskkodit, t. punaiseksiruvssodit, t. ruskeaksiruškkodit, t. mustaksičáhpodit, t. köyryselkäiseksiguvrragit, t. kevyemmäksigeahpput, t. painavammaksilossut, t. heikkonäköiseksičalmmehuvvat, t. huonokuuloiseksibealjehuvvat, t. huonohampaiseksibánehuvvat, t. voimattomaksifámohuvvat, t. taitavammaksičeahpput, t. taitamattomaksičuorbut, t. hullummaksijal´lut, t. kitsaaksihátnut, t. matkapahoinvoivaksirapmaluvvat, rapmaduvvat, t. tännemmäksidábbánit, jne.

tulla tupsahtaa  ks. ilmestyä 

tullata tul´let

tulli tuol´lu; joutua maksamaan tulliatul´lehallat

tullihallitus tuol´loráđđehus

tullimies tuol´lár

tulliton tuolloh/eapme (-is)

tullivirkailija tuol´lár

tulo (mat.) buvtta

tulo (rahallinen) sisaboahtu; tulot(pl.) sisaboađut (pl.)

tulo- ja menoarvio bušeahtta

tuloillaan boađi boađi, gahča gahča; hän on tuloillaanson lea boađi boađi

tulokas ođđa olmmoš, easkkaálgi

tulokseton boađuskeahtes (attr.)

tulomaa boahtinriika

tulomatka boahtinmátki; tulomatkalla boađedettiin

tulon tekijä (mat.) buvttadahkki

tulos boađus

tulosluettelo boađuslistu

tulostaa (tietok.) čálihit

tuloste  (tietok.) čáláhus

tulostin (tietok.) čálán

tulosuunta boahtinguovlu, lahkonanguovlu

tulosvastuu boađusvástu

tulotaso dienasdássi

tulovero dienasvearru

tulppa bunci

tulppaani tulipána ~ tulpána

tulukset (pl.) dolat (pl.)

tulva dulvi, dulvvádat; joutua tulvan alle dulvot, joen tulva korkeimmillaanmiel´ledulvi

tulvainen dulv/vis (-e-); tulvainen jokidulvejohka

tulvavesi dulvečáhci

tulvia  dulvat; dulvvastit, dulvalit, njal´let joga

tuma seal´laváimmus

tumankelmu seal´laváimmoscuozza

tumma čo/ahkkat (-hkkes), čáhppeslágan, gámis

tummaihoinen (ei mustista) gámis

tummalahnaruoho devkesnjuovvi

tummanpunainen čohkkesru/oksat (-kses)

tummanruskea poro muzet

tummansininen čohkkesalit

tummanvihreä čohkkesruoná

tummatukkainen čáhppesvuovttat

tummentaa čohkodahttit, gámodahttit, čáhpodahttit

tummentua čohkodit, gámodit, čáhpodit

tunari čuorbá, čuorbban, duipi

tunaroida čurbošit, duipet

tunarointi čurbošeapmi

tunaroiva duipá/i (-s), duip/pas (-e-)

tundra  duottar

tundramainen duottaraddjá/i (-s); muuttua tundramaiseksiduottarduvvat

tundranata davveruksessinut

tundraurpiainen vilgesummolčizáš

tungeksia bahkkehallat

tungos bahkkehallan, bahkadas, bahkku

tunkea (johonkin)bahkket, dukset; (täyteen)spuŋget, spugget, spagget

tunkeilija  bahkkejeaddji

tunkeilla bahkkehallat

tunkeutua bahkket

tunkeutuja bahkkejeaddji

tunkio duvdni, duŋgá

tunkkainen haju  (ummehtuneen haju) mukkahádja, huvllahádja, luvnnjahádja, moskkuhádja; haista tunkkaiselta ~ummehtuneeltamukkiidit, huvlliidit, luvnnjiidit

tunkki fápmovinte; (autotunkki)biilaloktenbumpa, biilalovtton

tunne dovdamuš, dovdu, dovdda

tunneittain diibmosaččat, diimmuid mielde

tunneli tuneal´la, tun´nel

tunnelma mieladilli, atmosfeara, dovddut (pl.), dovdamušat (pl.)

tunnettu dovddus

tunnilleen (adv.) diimmuhala

tunnistaa identifiseret, dovdát

tunnistaminen identifiseren, dovdán

tunnistin áiccanas

tunnistus identifiseren

tunnollinen dovddolaš

tunnonvaiva oamedovdováivi

tunnoton  olmmošmeahttun

tunnus  dovddaldat

tunnusmerkki dovdomearka

tunnusomainen mihtilmas

tunnussana čoavddasátni, beassansátni

tunnustaa dovddastit

tunnustella iskkadit, guoskkahallat

tunnustus dovddasteapmi, dovddastus; saada tunnustustagiitaluv´vot

tuntea dovdat; (toisensa)dovddadit, (tunnistaa)dovdát, opettaa tuntemaandovdáhit, tulla tuntemaan dovddiidit

tunteellinen sentimentála, heark/i (-kes)

tunteeton dovdduh/eapme (-is)

tunteettomasti dovdduheamet

tunteettomuus dovdduhisvuohta

tuntematon dovdameahttun, amas

tuntematon (mat.) dovdameahttun

tuntemus dovdamuš, dovdu

tunti diibmu ~ tiibmu; puoli tuntiadiibmobealli

tuntikaupalla  diibmoviissaid

tuntinopeus diibmoleaktu

tuntiopettaja diibmooahpaheaddji

tuntiosoitin diibmoviissár

tuntipalkka diibmobálká

tunto  dovdu

tuntoaisti dovdoáicu

tuntohermo dovdosuotna, dovdonearva

tuntomerkki dovdomearka

tuntosarvi dovdočoarvi, seassočoarvi

tuntu dovdu

tuntua dovdot; (olla havaittavissa)vuhttot, (kehossa)gul´lot; (joltakin)orrut; nyt tuntuu olevan aika kova pakkanendál orru leamen viehka buolaš

tuntuma  lagasvuohta ~ lagašvuohta

tunturi  duottar; (yksittäinen)duottarčohkka, várri, (laaja tasainen tunturialue)čearru, (karu, someroinen)ráš´ša

tunturialue (tundra) duottar

tunturihaukka rievssatfál´li

tunturihorsma duottarhorbmá

tunturihärkki alášsáhpánrássi

tunturikasvillisuus duottaršattolašvuohta

tunturikatkero muohtacivzza

tunturikeulankärki alášgožot

tunturikihu háskil

tunturikissankäpälä duottarbusságeahpil

tunturikiuru ruoššaállat

tunturikoivikko maras, marastat

tunturikoivu lageš

tunturikurjenherne duottarsáhpal

tunturilainen bajon; hoam´má

tunturilauha várresitnu

tunturilieko várrebáinna, várregieldá

tunturilitukka alášsuorbagoahti

tunturimaarianheinä alášháisuoidni

tunturimittari lagešmihttár

tunturinata alášsinut

tunturinlaki duottaraláš

tunturinuppisara bohccolukti

tunturinurmikka várresuoidni

tunturipaju várresieđga

tunturipoimulehti alášbađverássi

tunturiporo duottarboazu

tunturipöllö jievjaskuolfi

tunturisaame (pohjoissaame) davvisápmi, davvisámegiella

tunturisaamelainen duottarsápmi

tunturisopuli goddesáhpán

tunturitupa duottarstohpu

tuntuva mearkkašahtti, fuopmášahtti; tuntuvastidovdomassii, mealgat, arvat

tuo duot; tuota kauttaduokko, tuota puoltaduobbil

tuoda buktit; (mukanaan)mielddisbuktit; (tännemmäksi)dáppidit

tuohenkiskontapaikka lokkohat

tuohi beas´si; kiskoa tuohtaloggut, (vähän)lokkastit, (vähin erin)lokkodit

tuohikontti beas´selávka

tuohon duosa

tuohustaa duohoštit, duhastit

tuokio bodda, oatnelanbodda; tuokionoatnelanbotta

tuoksahtaa haksostit, leavggehit

tuoksu hádja

tuoksua haksot, leavgit

tuoksualvejuuri hádjagáiski

tuoksuherne hádjahearta

tuoli stuollu, stole

tuolla duoppe; noilla seuduinduokko, tuolta suunnaltaduoppil, tuolta (ohi)duokko, tuolla kaukana doppe, tuolla puolelladon bealde, tuolle puolelledon beallai, tuota puoltaduoppil, tuolla tavalladuon láhkai, nuo; juuri tuolladuoppánaga

tuollainen  duokkár, duokkáraš

tuolloin dalle, duon áigge

tuolta duoppil

tuomari duopmár

tuomaristo duopmárat (pl.) duopmárgoddi, jury

tuomi duopma

tuomio duopmu

tuomioistuin duopmostuollu

tuomiokapituli duopmokapihttal

tuomiokirkko duopmogirku

tuomiokunta duopmogoddi

tuomiopäivä duopmobeaivi

tuomita dubmet; tulla tuomituksidubmehallat

tuommoinen duokkár, duokkáraš

tuonela jábmiidáibmu, gol´levárri

tuonne duohko; (kauas)dohko

tuonnemmaksi duobbelii, duobbelebbui, (vähän)duobbelažžii; siirtää tuonnemmaksiduoppidit, mennä tuonnemmaksiduobbánit

tuonnempaa duobbil, (vähän)duobbelačča

tuonnempana duobbelis, duobbeleappos, (vähän)duobbelaččas

tuonnempi duoppit, doppit

tuonnimmainen duoppimus, doppimus; tuonnimmaisenaduoppimusas, doppimusas, tuonnimmaiseksiduoppimussii, doppimusas

tuonnottain duvle

tuonti gálvobuktin, buktu, importa, importeren

tuontitavara buktingálvu

tuoppi vuollalássa ~vuollaláse

tuore, veres varas; tuore kangasmetsälákta guolbbavuovdi

tuoreeltaan, verekseltään varasnaga

tuoremehu luonddusáhppi, luonddusákta, varassáhppi

tuossa duo; (lähellä)duosttán

tuota kautta duokko

tuota pikaa farggamusat

tuota puolta  don beale; on kuljettava tuota puoltagalgá johtit don beale

tuotannollinen buvttadus-, buvttadeapmái ~ buvttadussii guoskevaš

tuotanto buvttadeapmi, buvttadus

tuotantokustannus buvttadangollu

tuotantolaitos buvttadanlágádus

tuotantotoiminta buvttadandoaibma

tuote buvtta, produkta

tuottaa buvttihit; (tavaroita)buvttadit

tuottaja buvttadeaddji

tuottamaton ávkkeh/eapme (-is); (maasta, vedestä)guorb/bas (-a), šattoh/eapme (-is)

tuottamus buvttiheapmi

tuottavuus produktiviteahtta ~ produktivatehta

tuotteistaa buktagahttit

tuottelias produktiivvalaš

tuotto buvttus, vuoitu

tupa stohpu, barta; tuvassa viihtyvä ihminenstobuhas

tupaantuliaiset fár´renfeasta

tupakansavu duhpátsuovva

tupakantumppi duhpátstumpu, duhpátnalta, stubbu

tupakaton duhpátkeahtes (attr.)

tupakka duhpát

tupakkamassi duhpátguhkkár

tupakoida borgguhit, duhpáhastit

tupakointi borgguheapmi, duhpáhastin

tupakoitsija borgguheaddji, duhpátolmmoš, duhpátboaldi

tupasluikka miektaruoš´ši

tupasvilla miektaul´lu

tuppautua  (seuraan) bahkket, njoammasit

tuppi dohppa

tuppisuinen (ihmisestä) uld/das (-a), skuŋk/kas (-a-)

tuppisuu (ihmisestä) jávsku, ulda, skuŋka, skuŋkadiŋga

tuppivyö niibeboagán

tuppo (heinää, karvoja) duhkku, duggu

tuprahtaa borggihit, bohrihit

tuprautella borgguhit, soiccuhit

tupruta borgit, soicit, borggistit, soiccistit

tupruttaa borgguhit, bohraidahttit

tupsahtaa ks. ilmestyä

tupsu diehppi; varustaa tupsuilladihppet, diehppat

tupsulakki diehppegahpir

tupsumainen diehpas (-)

tupsuuntua diehppiluvvat

tuputtaa  fáluhit, návdut, návdduhit, geaigguhit

turha  duš´ši, duššálaš; pitää turhanaduššášit

turhaan duššás, duššiid dihte

turhamainen duššálaš

turhamaisuus duššálašvuohta, goargu

turhanpäiväinen duššálaš

turhantarkka ( k)ránt/ui (-os), (k)ránt/o (-tos), dárk/i (-kes); (johonkin ruokaan) nirvvas (-), golp/pas (-e-)

turhauttaa duššástuhttit

turhautua duššástuvvat

turhuus duš´ši, duššit (pl.)

turina šurra

turismi turisma, mátkeealáhus

turista šurrat, šoarrat, huleštit, humeštit

turisti turista; (länsimurteissa)myydä matkamuistoja turisteilleturistet, (itämurteissa) kuljeskella jossakin turistinaturistet

turjanpoimulehti davvevuolpu

turjansaame darjjesámegiella

turkis fuođ´đonáhkki

turkiseläin  návdi; jossa on paljon turkiseläimiänávdá/i (-s); sillä alueella on paljon turkiseläimiädiet lea návdás guovlu

turkistarha náhkkefuođ´đogárdi

turkki dorka; (poronahkainen)beaska

turkki turkkagiella

turkkilainen turkalaš

turkkilo hávdádangobbá

turkkuri náhkkegoar´ru

turma roassu

turmella bilidit, billistit

turmeltua billašuvvat

turmelus (moraalin, tapojen) billašupmi

turmio heavvu

turmiollinen sorbmá/i (-s), hev´v/ui (-os)

turnajaiset (pl.) stoahkamat (pl.)

turnipsi turnipsa, fuođarnávrraš

turpa (poron, hevosen tms.) njunni

turpeennostopaikka lokkohat

turska dorski

turskanpyynti dorskebivdu

turskanpyytäjä dorskebivdi

turta gál/nnas (-dna)

turturikyyhky turtilduv´vá

turva dorvu

turvaistuin dorvobeaŋka

turvakoti dorvoruoktu

turvallinen dorvvolaš, oadjebas

turvallisuus dorvvolašvuohta

turvallisuusneuvosto dorvvolašvuođaráđđi

turvapaikka dorvobáiki

turvapaikkaoikeus dorvobáikevuoigatvuohta

turvata  dorvvastit

turvaton dorvvuh/eapme (-is)

turvattomuus dorvvuhisvuohta

turvautua (johonkuhun, johonkin) dorvvastit ~ dorvádit (soapmásii, masa nu)

turvavyö dorvoboagán; (autossa)biilaboagán

turve lavdnji, darfi, muttar; nostaa turvettaloggut, (vähän)lokkastit, (vähin erin)lokkodit

turvehtia (kota) lavdnjet, muttardit

turvekammi gám´me, buvri

turvekota lavdnjegoahti, darfegoahti; (yöpymissuojana)gám´me

turvoksissa bohtanan

turvota  bohtanit; (tiiviiksi, puuesineestä)dokŋat

turvottaa bohttehit; (vedenpitäväksi)dokŋadit

turvotus bohtaneapmi, bohtti; (nivelessä)lađasvuolši

tusina dusen, dusiidna, duoltu

tusinoittain duseniid mielde; hyllyssä oli tusinoittain sanakirjojahildus ledje duseniid mielde sátnegirjjit

tuska duski

tuskailla duskidit, duikudit

tuskainen duská/i (-s)

tuskallinen bávččas, gihpp/ui (-os)

tuskastua duskkástuvvat

tuskaton duskkeh/eapme (-is); tuskaton leikkausduskkehis čuohpadus

tuskin  il´lá

tussi tuš´ša

tutista  doarggistit; (esim. päästä) naiggistit, (vanhuuttaan)livzzistit

tutka rádár

tutkain (Raamatun) seahčagas; potkia tutkainta vastaan (tehdä turhaa vastarintaa)čiekčat seahčagasa vuostá

tutkia dutkat; tulla tutkituksidutkot

tutkielma dutkkadeapmi, essea

tutkija dutki

tutkimaton dutkameahttun, dutkkakeahtes (attr.), suokkardallameahttun; tutkimattomat ovat Herran tietdutkameahttumat leat Hearrá geainnut

tutkiminen dutkan

tutkimus dutkamuš, dutkan

tutkimusaineisto dutkanmateriála

tutkimusala dutkansuorgi

tutkimusalue dutkanguovlu

tutkimuskeskus dutkanguovddáš

tutkimuskohde dutkanfáddá

tutkimuslaitos dutkanlágádus

tutkimusmatka dutkanmátki

tutkimusmatkailija dutkanmátkkálaš

tutkimuspaikka dutkanbáiki

tutkimustoiminta dutkandoaibma

tutkimustulos dutkanboađus

tutkimustyö dutkanbargu

tutkinta dutkan, dutkkadeapmi

tutkinto  dutkkus, eksámen

tutkintovankeus háldogiddagas

tutkintovanki háldofáŋga

tutkiskella guorahallat, suokkarit, dutkkadit, stuđeret

tutkittava dutkamuš; tutkittavana olevadutkanvuloš

tutkituttaa dutkkahit; kävi lääkärillä itseään tutkituttamassafinai doaktára luhtte iežas dutkkaheamen

tuttava  oahpis, oahpes olmmoš

tuttavallinen guoimmuheaddji, guoimmuhan-

tuttavapiiri oahpes olbmot (pl), oahppásat (pl.); hänen tuttapiirissäänsu oahppásiid siste

tutti doahttu, nár´radoahttu

tuttipullo doahttoboahtal

tuttu oahp/is (-es); (tunnettu)dovddus

tutustua (+ ill.) oahpásmuvvat, oahppašuvvat

tutustuttaa (+ ill.) oahpásmuhttit

tuuditella vuhtodit

tuudittaa vuohttut

tuuhea bolf/fas (-e-), barf/fas (-e-), bierf/fas (-e-); tulla tuuheammaksibolffagit, barffagit, bierffagit, olla jossakin tuuheanabolfát, barfát, bierfát, kulkea tuuheanabolffuhit, barffuhit, bierffuhit

tuulahdus jiella

tuulastaa duhastit ~ duhaštit ~ duohoštit

tuulenhenki jiella, hieibma, spiella

tuulenkala sivla

tuulenpesä stálu lávžegihppu, ris´sečuolbma

tuulenpuuska spál´li, roassa, roassu

tuulensuoja bieggasuodji; (kangas tms.)bearjjas

tuulenvire jiella, hieibma, spiella, nirbbet

tuuleskella biekkadit

tuuletin bosan, boson

tuulettaa (vaatteita)biggohit, (huonetta)biekkahit

tuulettua biggot

tuuletus biggohus

tuuletusaukko heaggaráigi

tuuli biegga (ks. tuulenhenki, tuulenpuuska, myrsky)

tuuli (mieliala) miellaláhki, miella, latnja, gopma, giira; olla huonolla tuulellaleat heajos mielas ~ lanjas ~ gomas ~ giirras; tulla huonolle tuulellešaddat heajos millii ~ latnjii ~ gopmii ~ giirii

tuulihaukka bieggafál´li

tuulilasi ovdalássa ~ovdaláse

tuulimylly bieggamil´lu

tuulinen bieggá/i (-s), bigg/ii (-es), biekkus (-is), biekkas (attr.)

tuuliviiri bieggajor´ri

tuulla bieggat; (heikosti)jiellat, jieluštit, hieibmat, spiellat; (kovasti)riđđudit; (talvella)ruvaštit, guolddustit; alkaa tuullabiekkastit, bigget, hieimmastit

tuuma (ajatus) jurdda; yksissä tuuminoktii ráđiid

tuuma (mitta) dumá

tuumailla (tuumia) jurddašaddat, smiehtadit, árvaladdat

tuupata hoigadastit

tuupertua (suulleen, vatsalleen) gopmulit

tuura sáiti, gáldosáiti; käyttää tuuraasáittástallat

tuuri tuvra, lihkku

tyhjentyä, tyhjetä  guorranit; (esim. reestä käyttöä varten)sálkat

tyhjentää gur´ret; (esim. reki käyttöä varten)sálket

tyhjiö guoru, guorosadji, vakuma

tyhjiöpakkaus vakumapáhkken

tyhjyys guorusvuohta

tyhjä guor/us (-os); tyhjänä, tyhjilläänguorosnaga, guorusin

tyhjäntoimittaja  joavdelasti, duššiiddoaimmaheaddji

tyhmentyä doavkut, duihmut

tyhmentää  doavkudit, duihmudit

tyhmyys doavkivuohta, dovkodat, duihmivuohta, duihmodat; tehdä tyhmyyksiädovkošit, čurbošit

tyhmä doavk/i (-kes), duihm/i (-mes), áddemeahttun, dáidemeahttun, umáht/tu (-os), oktageardán, jorb/bas (-a), gáiccas (-); pitää jotakuta tyhmänädoavkkášit ~ duihmmášit soapmása

tykistö (mil.) artilleriija

tykki kanovdna, háhkka

tykkimies (mil.) artillerista

tykkylumi ritni; tykkylumisääritnálat

tykkyynnyttää (peittää tykkylumeen) ritnudit

tykkyyntyä (peittyä tykkylumeen) ritnut

tykkänään divdna, jalga, visožit

tylli buvvedat

tylpistyä dulppagit, dulput, nurddagit, nurssagit, durssagit, noarssagit, nuorssagit, nuorsuluvvat, nursašuvvat, buldut, bulddagit, diehppiluvvat, diehpagit

tylppä dulp/pas (-e-) dulpá/i (-s), dulp/ui (-os), nurd/das (-e-) durs/sas (-e-), noarssas (-); tylppänädulppil

tylppä esine  dulpi, dulpu, nurdi, nursu

tylppä kulma (mat.) leappočiehka

tylppälehtivita culcevihti

tylsyttää (terää) basttehuhttit, ávjjohuhttit, dielladit, nuorrat, nearrat (R), nearohuhttit (R)

tylsyä (kärjestä) dulppagit, nurddagit, nurssagit, nuorsuluvvat, noarssagit, diehppiluvvat, diehpadit

tylsyä (terästä) basttehuvvat, basttohuvvat, ávjjohuvvat, nuorrat, nuorrašuvvat, norkkagit, diellat, jollašuvvat, jol´lot, buldut, bulddagit, nearranit (R)

tylsä (kärjestä) dulpá/i (-s), dulp/pas (-e-), nurd/das (-e-), nurs/sas (-e-), njuneh/eapme (-is)

tylsä  (terästä) bastteh/eapme (-is), basttoh/eapme (-is), ávjjoh/eapme (-is), dielas, nearas (R), nearoh/eapme (-is) (R)

tyly goav/vi (-es), juvd/u (-dos), juvdu/i (-os), goađu/t (-his), garraváimmot, láđismeahttun

tylyys goavvivuohta, juvduivuohta

tympäisevä suiva/t (-dis), dolkadahtti

tympäännyttää ks. kyllästyttää; pitkästyttää 

tympääntyä ks. kyllästyä; pitkästyä 

tynkä nalta, navka

tynnyri fárppal, dudnar, dudnu

typertyä doavkut, jorbbodit

typerys gáigá ~ gáigi, col´li, cohcci, colpi, jorbá, guorosoaivi, muorraoaivi, darfeboallu, sámeloaivi, sávza, gáica

typeryys doavkivuohta, dovkodat, gáigávuohta ~ gáigivuohta

typerä doavk/i (-kes), duihm/i (-mes), gáiggas (-is), collas (-is), colppas (-is); pitää jotakuta liian typeränädoavkkášit ~ duihmmášit ~ gáiggášit soapmása

typpi nitrogena, hávkka, dahpa

typpihappo (kem.) nitrogenasivra, dahpasivra

tyranni tyrán´na

tyrannisoida tyranniseret

tyrehtyä nohkat, bisánit, hávkat

tyrkkiä hoigat, hoiggadit

tyrkyttää  fáluhit, návdut, návdduhit, geaigguhit

tyrkätä hoigadastit, duvdilit, norddastit

tyrmistyttää hirpmástuhttit, goavddustuhttit

tyrmistyä hirpmástuvvat, goavddustuvvat, cohcagit

tyrni duordna

tyroksiini tyroksiidna

tyrsky márahat

tyrskytä márrat, báffat, boršut

tyrä guskkádávda, guskkáváddu, guskkiidanváddu; saada tyräguskkiidit

tyttö nieida; hakkailla tyttöjä (pojista)niidet

tyttöaika nieidavuohta

tyttölapsi nieidamánná

tyttönen  nieiddaš

tyttörukka nieiddahuoš, nieidasohti

tyttöys  nieidavuohta

tytär  nieida

tytärpuoli nieidabealle

tytönhupakko nieidalimški, nieidalihtor, nieidasahpal

tyven goalk/i (-es); (subst.) goalki

tyven, tyyni  (myrskyn jälkeen) váhčči

tyvi  mátta

tyviluu máttadákti

tyydytetty gal´lehuv´von; tyydytetty rasvagal´lehuv´von buoidi

tyydyttämätön gal´letkeahtes (attr.); tyydyttämätön rasvagal´letkeahtes buoidi

tyydyttävä duhtadahtti, duđahahtti

tyydyttää gal´lehit, duhtadit; (nälkä, jano)čáskadit

tyydytys gal´leheapmi, gal´lehus, duhtadeapmi

tyyli stiila

tyylikausi stiilaáigodat

tyylikäs stiillalaš, vuogálaš; (vaatetukseltaan)hámálaš, geamp/a (-pas)

tyylillinen stilistihkalaš

tyyliopillinen stilistihkalaš

tyylioppi stilistihkka

tyylipiirre stiilasárggus

tyyliryhmä stiilasuorgi

tyylitön hámeh/eapme (-is)

tyynehkö ilma  loažži

tyyni  goalk/i (-kes); tyyni ilmagoalki

tyyni (vedenpinnasta) snár/ri (-es)

tyyni vesi snárri

tyynni (kaikki tyynni) divdna, gaitdivnnat, gaitdin

tyynnytellä oadjudallat, odjodahttalit

tyynnyttely oadjudeapmi

tyynnyttää ráfohit, oadjudit, oahcudit, staigadit, soažžudit, doažžudit

tyyntyä (ihmisestä) ráfot, oadjut, oahcut, staigat, soažžut, doažžut; ruveta tyyntymäänstaiggiidit

tyyntyä (säästä, tuulesta) golket, goalkkidit, váhččet, staigat, soažžut, doažžut; golkestit, loahkehit

tyyny (itämurteissa)guoddá; (länsimurteissa) bolsttar

tyynyliina (itämurteissa)guoddolggoš; (länsimurteissa)bolsttarolggoš

tyypillinen mihtilmas, typihkalaš

tyyppi tiipa

-tyyppinen -tiipasaš

tyyrpuuri (laivassa) olgešbordi, seahpebordi

tyyssija siida; rauhan tyyssija ráfi siida

tyystin divdna, jalga, visožit

tyytymättömyys duhtameahttunvuohta

tyytymätön (+ ill.) duhtameahttun (+ ill.), duđah/eapme (-is) (+ ill.)

tyytyväinen (+ ill.) duhtavaš (+ ill.), duđavaš (+ ill.)

tyytyä (+ ill.) duhtat (+ ill.; tyytyi siihen, mitä oli saanutduđai dasa, maid lei ožžon

työ bargu, doaibma, virgi; duodji

työaika bargoáigi

työehtosopimus bargoeaktosoahpamuš

työeläke bargoealáhat

työelämä bargoeallin

työhalu barganmiella, bargomiella

työhuone bargolatnja

työinto bargomokta

työkalu duodjebierggas, bargobierggas, bargoneav´vu

työkirja bargogirji

työkokemus bargohárjánupmi

työkyky bargonávccat (pl.)

työkykyinen bargonávccalaš

työkyvyttömyys bargonávccahisvuohta

työkyvytön bargonávccah/eapme (-is)

työllistää addit barggu

työllisyys barggolašvuohta

työlupa bargolohpi

työläinen bargi

työläs ks. vaivalloinen, hankala

työmaa bargoeana(n)

työmarkkinat (pl.) bargomárkanat (pl.)

työmatka bargomátki

työmenetelmä bargovuohki

työmies bargoalmmái, bargoolmmái, bargi

työnantaja bargoaddi, barggaheaddji

työnhakija bargoohcci

työnjako bargojuohku

työnjohtaja bargohoavda

työnnellä hoiggadit, hoigat

työnohjaaja bargobagadal´li

työnseisaus bargobis´seheapmi

työntekijä  bargi

työnteko bargan

työntyä hoigasit; (tunkeutua)bahkket, cáhkit

työntää  hoigat; (jatkuvasti)hoiggadit, joutua jonkun työntämäksihoiggahallat

työntää jotakin toisen tehtäväksi dodjit; yrittää työntää jotakin toisen tehtäväksidodjalit; yritti työntää sen hankalan lomakkeen minun täytettäväksidodjalii munnje dan moalkás skovi deavdinláhkai

työntö  hoigadeapmi

työnvälitys  bargogaskkusteapmi

työolosuhteet (pl.) bargodilálašvuođat (pl.)

työpaikka bargosadji

työpaja bádji

työpanos bargomearri

työpäivä bargobeaivi

työpöytä bargobeavdi

työryhmä bargojoavku

työskennellä bargat, barggadit, barggildit, buđaldit, rasildit, hom´mástallat

työskentely bargan, bargu

työsopimus bargošiehtadus, bargosoahpamuš

työstää  ávnnastit, ávdnet

työsuhde bargogaskavuohta

työtapa bargovuohki

työtapaturma bargobárti

työteliäs barggán (-is), barggolaš

työtilanne bargodilli

työtodistus bargoduođaštus

työtoveri bargoskihpár

työttömyys bargguhisvuohta

työttömyyseläke bargguhisvuođaealáhat

työtulo bargodienas

työturvallisuus bargodorvvolašvuohta

työtön bargguh/eapme (-is)

työvaate bargobivttas

työviikko bargovahkku

työvoima bargofápmu

työvoimatoimisto bargofápmodoaimmahat

työvuoro bargovuorru

työväenliike bargiidlihkadus

työväenluokka (pol.) bargiidluohkká, proletariáhtta

työväenpuolue bargiidbellodat

työväki bargit (pl.)

työväline bargoneav´vu

työympäristö bargobiras

täditellä, kutsua tädikseen  (isän siskoa)siesástallat, (äidin vanhempaa siskoa) goaskkástallat, (äidin nuorempaa siskoa)muoŧástallat

tähde bázahus

tähden dihte ~ dihtii, geažil; sen tähdendan dihte, danin, danne, minkä tähden?manin, manne?

tähdenlento nástelužas, meteora

tähdentää deattuhit

tähdätä, sihdata siktet ~ sivttet

tähkä gordnegihppu, gordneoaivi

tähti násti

tähtijoukko nástečoahkki

tähtirikko nástenarti

tähtitiede nástedieđa, astronomiija

tähtitorni nástedoardna, observatoria

tähtäin, sihti sikta ~ sivtta

tähtönen násttáš

tähyillä  (tähystellä) várdát, várdahit, vákšát

tähystysleikkaus (med.) guovlančuohpadus

tähän dása

tähänastinen dássáš, dássá-; hänen tähänastiset tienestinsä eivät ole kovin kummoisiasu dálá dietnasat eai leat rámi veara

täi dihkki

täinen dihkká/i (-s)

täinmunat (pl.) čivrrus, njivdnja

täky seakti

täkäläinen dáppeolmmoš; täkäläiset eivät käyttäydy tuolla tavalladáppeolbmot eai láhtte nie

täkäläinen poro dáppeboazu; tuo kyllä tuntuisi olevan täkäläinen porodiet gal orošii leamen dáppeboazu

tällainen dákkár, dákkáraš

tällöin dalle; silloin tällöinduollet dálle

tämmöinen dákkár, dakkáraš

tämä dát; tämä näindá-dát, tässä näindá-dás, tähän näindá-dása

tämä puoli dát bealli; tällä puolelladán bealde, tälle puolelledán beallai, tätä puoltadán beale

tämä päivä  otnáš; täksi päiväksi, tähän päivään mennessäotnážii, tästä päivästä lähtien otnážis

tämänkaltainen dánsullasaš

tämänkertainen dánháváš

tämänpäiväinen otná(š); tämänpäiväiset asiatotnážat

tämänvuotinen dánjagáš

tänne deike

tännemmäksi dábbelii, dábbelebbui; vähän tännemmäksidábbelažžii; siirtyä tännemmäksidábbánit, siirtää tännemmäksidáppidit

tännempi dáppit

tännempänä dábbelis, dábbeleappos; vähän tännempänädábbelaččas

tännempää dábbil; (vähän)dábbelačča

tännimmäinen dáppimus ~ dáppimuš; tännimmäisenädáppimusas, tännimmäiseksidáppimussii

tänään otne; heti tänäänotnánaga

täplä dielku; (eläimen karvoituksessa)dávli, girji, muorji

täpläjalka (porosta) dielkojuolgi

täpläkylki (porosta) dielkosiidu

täplänaama (porosta) dielkomuohtu

täplänilkka (porosta) dielkoboaski

täpläotsa (porosta) dielkogál´lu

täpläperä (porosta) dielkobahta

täplärapu dielkoreabbá

täpläsuivakko (porosta) dielkočuoivvat

täpläturpa (porosta) dielkonjunni

täplävalkko (porosta) dielkojievja

täpärällä, täpärästi  ks. nipin napin  

täpötäynnä  bahkka, bahkkadievva, nágga

tärinä sparggas ~ sparkkas

täristä doarggistit, spargit ~ sparkit, spahčat, spažaidit, sparrat, sparaidit, vabaidit

tärkeys dehálašvuohta, mávssolašvuohta

tärkeysjärjestys dehálasvuođaortnet

tärkeä dehálaš, mávssolaš, guovddáš-

tärkkelys  stearkalas, stirdu

tärkätä (vaate, liina) stiivet

tärppiä  (kaloista) doahput

tärpätti dearppát, terpetiidna

tärpätä (kalasta) dohppet, šnjagget

tärvellä bilidit, billistit

tärveltyä billašuvvat

tärykalvo bealljecuozza, spahčacuozza

tärähtää sparggehit ~ sparggihit ~ sparkkehit ~ sparkkihit; (höynähtää)dájáskit

täräyttää spargalit ~ sparkalit

täsmentyä dárkkálmuvvat

täsmentää dárkkálmuhttit, presiseret

täsmälleen  aiddo, justa, áhkkorat

täsmällinen dárk/i (-kes), aiddolaš

täsmällisesti dárkket, aiddolaččat

täsmällisyys dárkivuohta, aiddolašvuohta

täsmätä, pitää paikkansa doallat deaivása, stem´met (N, R)

tässä dás, dákko; tässä näindá, juuri tässädásttánaga, tässä lähellädásttán, jossain tässä, näillä maindáiggo

tästedes dás duohko

täten ná

täti (isän sisko)siessá, (äidin vanhempi sisko)goaski, (äidin nuorempi sisko)muoŧŧá; rakas tätini!, (isän siskolle sanottuna)siesážan!, (äidin vanhemmalle siskolle sanottuna) goaskkážan!, (äidin nuoremmalle siskolle sanottuna)muoŧážan!

täydellinen dievaslaš, ollis

täydellisesti dievaslaččat, ol´lásit

täydellisyys dievaslašvuohta

täydennys dievadas

täydennyskorko dievadasreantu

täydennyskoulutus dievadasskuvlen

täydentää dievasmahttit, ollistit

täynnä dievva; tupa oli täynnä ihmisiäolbmot ledje dievva stobu, tupaten täynnäbahkka, bagga, spagga, liian täynnä nágga

täysi  dievas, oll/is (-es); täysi lehtiolles lasta, täydessä karvassaolles guolggas, täydessä kasvussaolles šattus

täysihoitola pensionáhtta, guos´seruoktu

täysi-ikäinen hän on täysi-ikäinenson lea dievas agis

täysikasvuinen (ihmisestä) ráv/is (-es), ollešattot; täysikasvuinen ihminenrávesolmmoš, ollesolmmoš

täysikulma (mat.) birračiehka

täysikuu láđas mánnu

täysilukuinen dievaslohkosaš

täysin (kokonaan) oalát, ol´lásit, inta; (+ adv.) áibbas, ihána, jergo

täysinäinen dievva (attr.), täysinäisenä, täysinäiseksiobban

täysistunto dievasčoahkkin, plenum

täysivaltainen dievasválddálaš, dievasválddat

täysiverinen ollesvarat

täysjärkinen ollesjearggat, ollesmielat

täyskäsi (korttipelissä) dievasgiehta

täyskäännös ollesjorggáhat

täysmaito ollesmielki

täystyöllisyys dievas barggolašvuohta

täysvalmiste válmmasbuvtta

täyte deavdda

täyteen (adv.) dievva

täytekakku lákcagáhkku, deavddagáhkku

täytekynä deavddapean´na

täytellä deavddašit, deavdalit

täyteys dievasvuohta

täyttymys devdojupmi; ollašupmi

täyttymätön deavdemeahttun

täyttyä  dievvat; (toteutua)ollašuvvat; täyttyä vedestä ja upota(veneestä)devdot; (määräajasta)dievvat

täyttää deavdit; (nopeasti)deavdilit

täytyä fertet, ber´ret, galgat, seahtit; minun täytyy lähteämun ferten vuolgit; (joutua tekemään jotakin)šaddat, gártat, suhččot, bággehallat, gáržot, gáržžohallat

täytäntöönpano ollašuhttin, čađaheapmi

täällä dáppe;täältä päindáppil, juuri täällädáppánaga, siellä täälläduoppet dáppe, duoppil dáppil, duokkot dákko

töhertää, tuhertaa  ruccistit, roancut, roancat, runcet

töhriintyä durdut, duolvat, dohpat

töhriä durddidit, báđđit

tökkiä (jollakin) skáhčut

töksäyttää (sanoa lyhyesti) beaškalit, beavkkádit, beavkalit, muoládit, luoitilit

tökätä (jollakin) skážastit, skážádit, skážihit

tölkinavaaja burkerahppi

tölkki burke, stobe, doassa

töllöttää gávkat, gaivát

tölväistä norddastit

töminä deapma, boŋkkas

tömistellä (jalkojaan) dánccadit

tömistä deapmat, boŋkit

tömistää boŋkkuhit; (jalkojaan)dáncat

tömäyttää  boŋkalit

töniä  nordat, cadjit ~ cadjat; (toisiaan)hoiggadit, caddjodit, naddjodit

tönäistä nordadit, norddastit, nordadastit, náigalit

töpätä čurbošit, duipet, bártidit

töpöhäntä seaibelahkki, seaibenalta, bieža

törkeä roav/is (-a); törkeä tekoroava dahku

törkyinen (ihmisestä) suort/tas (-e-), ru/ttas (-dde-); tulla törkyiseksisuovrut, ruttagit

törkyinen ihminen suovri

törmä  dearbmi, miel´li

törmänreuna miel´leravda

törmäpääsky miel´lespálfu, derpmoš

törmätä beaškkehit (+ njeaiga), (toisiinsa)beaškkehit (oktii)

törröllään, törrössä skihčil

törröttävä skihč/as (-čče-)

törröttävä esine skihčči

törröttää skihččát, skihčahit, stávrát

törsätä (rahojaan) skievttardit, skievttidit

tötterö giesus, skuibi

töyhtö čoarvi

töyhtöhyyppä vuoktaláfol

töyhtökiuru vuoktaleivvoš

töyhtötiainen vuoktagaccet

töykeä juvd/u (-dos), eahpeustitlaš

töyry dearbmi

töyräs gáddesteal´li, dearbmi

töytäistä nordadit; joutua jonkin töytäisemäksinordašuvvat, nordasit

U

udella jearahit

ugrilainen ugralaš

uhanalainen áitatvuloš, áitojuv´von

uhata áitit, uhkidit, nihttit; vuohkadit, vuohkadallat, vuohttut čorpma

uhka áitta, áitalus, uhkki, uhkádus, nihta

uhkaaja uhkideaddji

uhkaava uhkideaddji; uhkaava tilanneuhkideaddji dilli

uhkaavasti uhkidanláhkai, áittašanláhkai

uhkailla áittašit, uhkádallat, nihttit; (esim. nyrkillä, puukolla)vuohkadallat

uhkapeli hasárdaspeallu

uhkarohkea ráigeoaivi

uhkasakko áittasáhkku, áitinsáhkku

uhkaus áitta, áittus, nihta, uhkádas; esittää uhkauksiaáitit

uhkauskirje áitinreive

uhkea  (naistesta)ebm/ui (-os); (miehestä)dohkas (-is)

uhkeus ebmuivuohta; dohkasvuohta

uhku (sohjo lumen alla joen tai järven jäällä) rovusčáhci

uhmaikä vuostálastinahki

uhmakas vuosttaldahkes

uhmata vuostálastit, nágget vuostá

uhrata oaffaruššat, uvhridit

uhraus oaffaruššan

uhri oaffar

uida vuodjat; (olla uimassa)vuojadit, gálašit, lähteä uimaanvuodjalit; taitava uimaanvuoddji (-s)

uikku buokčá

uikuttaa luoibmat, njimmat, njihkut

uima-allas vuojadanálddis

uimahalli vuojadansále

uimahousut (pl.) vuojadanbuvssat (pl.), vuodjanbuvssat (pl.)

uimakoulu vuodjanskuvla

uimapaikka vuojadanbáiki, gálašanbáiki

uimapuku vuojadanbivttas, vuodjanbivttas

uimarakko (kalalla) bieggaseahkka

uimaranta vuodjadangáddi, gálašangáddi

uimarengas govddodanriekkis

uimari vuoddji

uimataito vuodjanmáhttu

uiminen vuodjan, vuojadeapmi

uinahtaa nohkihit

uinti vuodjan

uintikilpailu vuodjangilvu

uinua  oađašit

uiskennella vuojadit

uistella oaggut, uštit

uistin vuogga

uistinsiima  (uistimineen) uštta

uistinvita cuopporássi

uittaa vuojahit

uittaa (puutavaraa joessa) golgadit

uitto (puiden) golgadeapmi

uittosalko válga

uivelo gárggogoalsi

ujo u/dju (-jos), ui/dni (-nnes), njáiggas (-is), njáig/u (-ggos)

ujoksua  (pitää jotakuta liian ujona) ujošit ~ njáiggošit soapmása

ujostella ujostallat, udjosaddat, jiebbadit ~ jieppadit

ujostua ujosmuvvat, uidnut

ujostuttaa häntä ujostuttison ujostalai

ujous udjuvuohta, uidnivuohta

ukki (isoisä) áddjá

ukko (vanhahko mieshenkilö, äijä) áddjá, fáre, uhkku

ukkometso čukčá

ukkomies náitalan olmmoš

ukkonen  baján; ukkonen jyrisibaján čearggui

ukkosenjumala, ukko dierpmis

ukkoskuuro bajánoakti

ukkospilvi bajánbalva

ukkovarvas juolgebealgi

ukonilma  bajándálki

ukonkello ádjábiel´lu

ukontatar ádjábealbi

uksi uksa

ulappa fávli, fávlečáhci; ulapallefávlái, ulapallafávllis

ulina holvvas

ulista holvut

uljas (vars. naisesta) čoalč/čas (-e-), ebm/ui (-os)

uljuus (länsimurteissa) vuovdna; toimia uljaastivuovnnastallat

ulkoa (ulkomuistista) olggul, bajil; äitini osasi veisata ulkoa useita virsiäeadnán máhtii lávlut olggul moanaid sálmmaid

ulkoapäin olggul, olggobealde; (ohi)olgul, olggobeale

ulkoasu olgguldas hápmi, bajiloaidnu

ulkoeteinen (kuisti) olgofeaskkir

ulkofilee (ruoka) savodeahkki

ulkoilla olggostallat, olgodaddat

ulkoilma olgoáibmu, olgu, sajušilbmi; ulkoilmassa olggu ovddas

ulkoilu olggostallan, olgodaddan

ulkoiluttaa finahit olgun

ulkoinen olgguldas; ulkoinen muistiolgguldas muitu

ulkoisesti (päällisin puolin) olgguldasat

ulkokultainen olgogollát, bas´sá/i (-s)

ulkokuori olggoš

ulkoläksy olgoleaksu

ulkomaa olgoriika, olgoeana(n)

ulkomaailma olgomáilbmi

ulkomaalainen olgoriikalaš, olgoeatnanlaš

ulkomaankauppa olgoriikkagávpi

ulkomaanliikenne olgoriikkajohtolat

ulkomaanmatka olgoriikkamátki

ulkomeri áhpi

ulkoministeri olgoriikkaministtar

ulkoministeriö olgoriikkaministeriija

ulkomuistista olggul, bajil

ulkomuoto olgguldas hápmi

ulkomuseo olgomusea

ulkona olgun

ulkonainen  olgguldas

ulkonaliikkumiskielto olgogielddus

ulkonäkö bajiloaidnu, gárvi, neahku; (miellyttävä)lađđi

ulko-ovi olgouksa

ulkopaikkakuntalainen olgobáikegoddelaš

ulkoparlamentaarinen olgoparlamentáralaš

ulkopinta olggoš, olgogiera

ulkopoliittinen olgoriikkapolitihkalaš

ulkopolitiikka olgoriikkapolitihkka

ulkopuoli olggobealli; ulkopuolellaolggobealde, ulkopuolelleolggobeallai,ulkopuoltaolggobeale, ulkopuoleltaolggul

ulkopuolinen vier/is (-es), olggobeale; olggobealeolmmoš, vierroolmmoš

ulkorakennus olgovisti

ulkoreuna olgoravda

ulkosaaristo olgosul´lot (pl.)

ulkosalla olggu ovddas

ulkosatama olgohámman

ulkoseinä olgoseaidni

ulkotilat  (pl.) olgolanjat (pl.), olgu

ulkotyö olgobargu

ulkovaate olgobivttas

ulkovalo olgočuovga

ulku holga

ullakko lokta, badjegeardi

ullakkohuone loktalatnja

uloin olggumuš ~ olggumus; uloimpanaolggumusas, uloimmaksiolggumussii

ulommaksi olgolii, olgolebbui, olggubui; (vähän)olgolažžii

ulompana olgolis, olgoleappos, olggubus; (vähän)olgolaččas

ulompi olggut

ulos olggos; (ovesta)olgoráigge

uloskäytävä  olggosmannan

ulosmitata olggosmihtidit

ulosmittaus olggosmihtideapmi

ulosottaa bággobearrat

ulosotto bággobearran

ulospäin olggosguvlui

ulostaa baikit; ulostaa ripuliulostettaluhččet, (usein) luhčut

uloste  baika; ulosteen tahrimanabaikanaga

ulostus baikin

ulottaa olahit (+ akk.)

ulottua ollit

ulottumaton olatmeahttun; ulottumattomissaolatmeahttumis, ulottumattomiinolatmeahttumii

ulottuvilla olámuttus

ulottuville olámuddui

ulottuvuus olli

ulpukka fiskesloppan

ultraviolettisäteily ultravioleahttasuonjardeapmi

ulvahtaa holvvádit, holvet

ulvoa  holvut

ulvonta  holvvas

ulvoskella holvvodit

ummehtua mukkagit

ummehtunut moskk/us (-u-)

ummehtunut ilma  jápmaáibmu

ummessa gitta; silmät ummessagitta čalmmiid, čalmmit gitta

ummettua  obbot, čidnot

ummetus (ummetustauti) obbon, obbondávda, čidnohat, čidnodávda, dahpahat, dahppondávda; saada ummetus obbot, čidnot, dahppot

ummikko gielaheapme

ummistaa giddet

umpeutua  (haavasta, polusta) sav´vot

umpihumalassa bihkkan, hálva juhkan, badjeloivviid juhkan

umpikuja moski; joutua umpikujaanmoskkohallat, ajautua elämässään umpikujaanmoskkohallat

umpikuja (kadusta) moskkugáhtta

umpilumi  oppas; hän kahlaili umpilumessason gálašii obbasis

umpimielinen skuŋk/kas (-a-); tulla umpimieliseksiskuŋkkagit, olla jossakin umpimielisenäskuŋkát, käyttäytyä umpimielisellä tavallaskuŋkkastallat

umpimielinen ihminen skuŋka, skuŋkadiŋga

umpimähkään (adv.) guovtte gávdnái, šlumpa, summal, sahtedohko

umpinainen o/ppas (-bba)

umpinen (umpilumi) oppas

umpirauhanen (anat.) obbaráksá

umpiskeli (paksu koskematon lumi) oppahat

umpisolmu obbačuolbma

umpisuoli obbalággá; umpisuolentulehdusobbalággávuolši

umpiäänne (kiel.) obbajietnadat

undulaatti unduláhtta

uneksia (nähdä unta)niegadit; (haaveilla)niehkudit

unelias oađestuhkes, ođeš (-is)

unelma niehku, niegadus

unelmoida niehkudit

uneton nagirkeahtes (attr.), nagirh/eapme (-is), oađeh/eapme (-is)

unettomuus nagirkeahttáivuohta, oađehisvuohta

uni (unennäkö)niehku, (unitila)nagir; unten mailla nagirváris, unten maillenagirvárrái unikeko nagirseahkka

unikeonpäivä čieža oađ´đi beaivi

unikko ajerássi

unilääke nagirdálkkas

uninen tulla uniseksioađestuvvat, olla uninenoađestuddat, liikkua unisenašliettildit, šliettuhit

uninen, raukea šlie/ttas (-dda)

unissakävelijä nagirdájet

unissakävely nahkáriidsisvázzin

unisuus, raukeus šliettasvuohta

univormu unifoarbma

unkari, unkarin kieli ungáragiella

unkarilainen ungáralaš

unohdus vajáldupmi

unohtaa (jotakin johonkin) vajálduhttit ~ vajáldahttit, vadjáluhttit, eaippárgahttit; unohti kirjan kouluunvajálduhtii girjji skuvlii, unohti tuoda kirjan kouluunvajálduhtii buktit girjji skuvlii

unohteleva vajáldahkes, vadjáluhkes

unohtua (tekemään jotakin)vajálduvvat (+ inf.), vadjáluvvat (+ inf.); (johonkin)vajálduvvat, healbat, eaippárguvvat, helposti unohtuvavajálduvvalas

unohtumaton vajálduvakeahtes (attr.); unohtumattomat muistot vajálduvakeahtes muittut

unohtuminen healban

unssi (painomitta) unsa

untuva uvja; kerätä untuvia uvjet, ryvettyä untuviinuvjjahuvvat

untuvainen uvjá/i (-s), uvj/ii (-es), uvja-

untuvakerros uvjageardi

untuvakylki (porosta) uvjasiidu

untuvapeite uvjagovččas

untuvaton uvjjah/eapme (-is)

uoma roggi

upoksissa čáze vuolde

uposkasvi čázevuolšaddu

upota vuodjut; saada uppoamaanvuodjudit

upottaa vuojuhit

upottaminen, upotus vuojuheapmi

upottava  (lumesta) luotkk/us (-os) ~ luotkk/us (-o-), luotkko-, luotkke-; tulla upottavaksi lutkkosmuvvat

upottava lumi,  luotkkomuohta

upottava paikka (suossa) vujohat

upouusi spildarođ/as (-đa); upouusi esineođut

uppiniskainen ceaggá/i (-s)

uppoamaton vuojuh/eapme (-is)

upseeri (mil.) offiseara

ura gurra

ura (karrieeri) karriera

uraani urána

urahdella (koirasta) noskit, noskkašit

urahtaa noskkihit

urakka (työssä) agoarta

urakka (urosporo 2. talvenaan) varit

urakkatarjous agoartafálaldat

urakkatyö agoartabargu

urakoitsija agoartaváldi

uralilainen urálalaš

uranuurtaja bálggesčuol´li, álgojalgejeaddji

urhea jál/lu (-os), oaván (-is)

urheilija falástal´li ~ faláštal´li; valástal´li ~ valáštal´li

urheilla falástallat ~ faláštallat; valástallat ~ valáštallat

urheilu falástallan ~ faláštallan; valástallan ~ valáštallan

urheilukalastaja lustabivdi

urheilukalastus lustabivdu

urheilukenttä falástallangieddi, falástallanšillju ~ faláštallangieddi, faláštallanšillju; valástallangieddi, valástallanšillju ~ valáštallangieddi, valáštallanšillju

urheilukilpailu falástallangilvvohallan ~ faláštallangilvvohallan; valástallangilvvohallan, valáštallangilvvohallan

urheilukisat (pl.) falástallamat (pl.) ~ faláštallamat (pl.); valástallamat (pl.), valáštallamat (pl.)

urheilulaji falástallansuorgi ~ valáštallansuorgi

urho oavár

urhoollinen duostil (-is), roahkka/t (-dis), oaván (-is), váibm/ui (-os)

urkkia snuoggat, skulket, sokčat

urkkija snuoggá, skulkejeaddji

urkuri orgelčuojaheaddji

uros varris ~ varis; (vars. sudesta, koirasta, kissasta)rávjá

uroshirvi ealgasarvvis

uroslohi goadjin

urosporo va(r)risboazu; täysikasvuinen urosporo sarvvis; (edellisenä vuonna kuohittu)spáillit

urotyö oavánbargu

urpiainen ummolcizáš, urbil

urpo, Urpon päivä urbán

uru (vaaran laella oleva kiviladelma)urra

urut (pl.) orgel, urgot (pl.)

usea máŋga; usea ihminenmáŋggas

useammat eanebut; yhä useammateanebut ja eanebut

useammin dávjjit, dávjjibut; yhä useammin dávjjit ja dávjjit

useampi eanet (+ pl.); useammateanebut

useat (pl.) moanat (pl.)

useimmat eatnašat ~ eatnasat

useimmin  dávjjimus, dávjjimusat

useimmiten eanaš, dávjjimustá

usein dávjá, máŋgii, máŋgga háve; hyvin useindávjjet dávjá

uskalias  duostil (-is), roastil (-is)

uskaltaa  duostat, roahkadit, arvat, ovet, ovehit, rostet

uskaltautua arvat, oskkildit

usko jáhkku; osku (rel.)

uskoa (jotakin jonkun tehtäväksi) oskkildit (juoidá soapmásii)

uskoa (jotakin) jáhkkit

uskoa (rel.) oskut; tulla uskoonoskugoahtit, olla uskovinaanoskkostallat

uskollinen  oskkáldas

uskollisesti oskkáldasat

uskollisuus oskkáldasvuohta

uskollisuusvala oskkáldasvuođaválli

uskomaton jáhkkemeahttun

uskomus jáhkku, oskumuš

uskonkappale oskkugáhppálat

uskonkiihko oskkugiivvisvuohta

uskonlahko sierrasearvi

uskonnollinen oskkolaš, risttahas

uskonnollisuus oskkolašvuohta, risttahasvuohta

uskonnonopetus oskkoldatoahpahus (S), oskooahpahus (N)

uskonnonvapaus oskkufriddjavuohta

uskonpuhdistus oskkubuhtisteapmi, oskkubuhtástus

uskonto osku, oskkoldat

uskontokunta oskusearvi, oskkoldatgoddi

uskontotunti oskkoldatdiibmu (S)

uskontunnustus oskkudovddastus

uskotella  jáhkihit

uskoton  oskkáldasmeahttun

uskottava jáhkehahtti

uskottavasti jáhkehahttiláhkai

uskottavuus jáhkehahttivuohta

uskottomuus oskkáldasmeahttunvuohta

uskottu mies (jur.) oskojuvvon almmái ~ olmmái

uskovainen oskkolaš, oskuvaš, osku; kristtalaš, risttalaš, risttahas

usutella huhcuhit

usuttaa huhccalit

usva mierká, skoaddu; (kesällä veden päällä)suoldni

usvainen mierká-, skodd/ui (-os); suoldná/i (-s)

utare ruoksi

uteliaisuus sáhkkáivuohta, sáhkkiivuohta, diehtoáŋgirvuohta, sáhkaváibmilvuohta, sáhkagoiku

utelias sáhkká/i (-s), sáhkk/ii (-es), diehtoáŋgir (-is), sáhkaváibmil (-is)

utu  muođđa, suvvol; muodostua utua suvvolastit

uudelleen ođđasit ~ ođđasis

uudenaikainen ođđaáigásaš

uudenlainen ođđalágan

uudennos innovašuvdna

uudenvuodenpäivä ođđabeaivi; uudenvuodenaattoođđabeairuohtta

uudestaan ođđasit ~ ođđasis, vuot

uudestisyntyminen (rel.) ođđasisriegádeapmi

uudestisyntynyt (rel.) ođđasisriegádan

uudisasukas ođđaás´si

uudisasutus ođđaássan

uudissana ođđasátni

uudistaa  ođasmahttit, ođastuhttit, ođastit, ođadit

uudistaja ođasteaddji

uudistila ođđadállu

uudistua  ođasmuvvat, ođastuvvat

uudistus ođastus, reforbma

uudistushaluinen ođastanhálolaš

uuhi sávza; uuhenmaitosávzzamielki

uuma  seakkáš, boagansadji

uumajansaame ubmisámegiella

uumoilla  vávjit, noahkut, ávaštallat

uuni uvdna, oapman, omman, oama

uunilintu rohtovižar, rievssatcizáš

uuninrengas riŋga

uuninvieri uvdnagátti; siinä on klapeja uunin vierellädie leat hálggut uvdnagáttis

uunipaisti uvdnasteaika

uunirieska ommangáhkku

uupua  gievdat, nuonddahallat, nuondat, dáhkat, reaggánit; helposti uupuvagievdil (-is), váibil (-is)

uupua, siiltyä (erit. ajokkaasta) sil´lot

uupumaton váibameahttun

uupunut čađa váiban, čađa váibbas

uuras ealjár (-is), barggán (-is)

uurastaa ealjáruššat, ealjuhit, barggadit, áŋgiruššat, vuoiddadit, gimbbaldit (ks. rehkiä)

uurastus ealjáruššan, áŋgiruššan, šleaipi

uurna urdna

uurre urdi, gurra, sálahat

uurtaa urdit, urddistit, sállat

uurteisvalaat (pl.) rihkkofál´lát (pl.)

uurto (puuraja) orda

uurtoraja (metsänraja tunturissa) ordarádji

uushopea ođđasilba

uusi ođ/as (-đa); aivan uutenaođasnaga, aivan uusi esineođut ~ ođat, pitää jotakin liian uutenaođašit

uusia ođasmahttit

uusikuu mánogaska; uudenkuun aika mánnogaska

uusinta (esim. ohjelman) repriisa

uusiutua ođasmuvvat

uusiutumaton ođasmuvakeahtes (attr.); uusiutumaton luonnonvaraođasmuvakeahtes luondduriggodat

uusiutuva ođasmuv´vi; uusiutuva luonnonvaraođasmuv´vi luondduriggodat

uusivuosi ođđajahki

uute cohkodat

uutinen ođas, sáhka; tämänpäiväiset uutiset(pl.) otná ođđasat (pl.), otná ságat

uutislähetys ođassátta, ođđasat (pl.)

uutistoimisto ođasdoaimmahat

uutistoimitus ođasdoaimmahus

uuttera gil´lil (-is), viššal (-is), áŋgir (-is)

uutteruus gil´lilvuohta, viššalvuohta, áŋgirvuohta

uuttukyyhky vuovdaduv´vá

uutuus ođasvuohta

uuvana lieđđedaŋas

uuvuttaa váibadit, gievdadit, fámohuhttit, dearidit, dáhkadit

V

vaadin  (naarasporo) áldu; kantava vaadinčoavjjet

vaadintokka (ennen vasomista) čoavjjeteallu

vaahdota boršut, duoldat soktan ~ soarpin ~ soarpan ~ skoarpan

vaahdottaa soktudit

vaahtera váđir

vaahto sokta, soarpi ~ soarpa, skoarpa; kuoria vaahto (esim. keitosta)skorpet

vaahtoinen, vaahtoisa, vaahtoava soktá/i (-s), sokt/ii (-es), soarpá/i (-s), soarp/pas (-e-)

vaahtomuovi soktaplásta

vaahtoutua soktut, soktaluvvat, soarput

Vaaka (eläinradan merkki) Viehkat

vaaka veakta, viehkat

vaakakuppi veaktagohppa

vaakarivi láskkogurgadas

vaakasuora láskku-, duolbbo-, vealu-; vaakasuoraan, vaakasuorassaláskut, duolbut, veallut

vaakataso vealudássi

vaaksa goartil, vuoksi; mitata vaaksallagoartilastit

vaaksiainen čuoikkaeadni, bealljerokkan, bealljeskuhran

vaakuna vearjogovva

vaalea ču/ovgat (-vges)

vaaleakultarinta čuvgesjievžžan

vaalealahnaruoho čuvgesnjuovvi

vaaleankeltainen čuvgesfisk/at (-es)

vaaleanpunainen čuvgesru/oksat (-kses)

vaaleansininen čuvgesalit

vaaleasara čuvgeslukti

vaaleatukkainen čuvgesvuovttat

vaaleaverinen vilgesvarat

vaalentaa, valkaista vilggodahttit

vaalentua vilggodit, čuvggodit

vaali válga, válljejupmi; vaalit(pl.)válga, válggat (pl.)

vaalia  gáhttet

vaalihuoneisto válgalanjat (pl.)

vaalikelpoinen válgadohkálaš

vaalilautakunta válgalávdegoddi, válgastivra (N)

vaaliliitto válgalihttu

vaaliluettelo válgalogahallan

vaalipiiri válgabire

vaalisalaisuus válgačiegusvuohta

vaalitaistelu válgagižži

vaalitoimisto válgakantuvra

vaalitulos válgaboađus

vaalityö válgabargu; tehdä vaalityötäválget

vaalivilppi válgaverrošeapmi

vaalivoitto válgavuoitu

vaan muhto

vaania vuođgŋit, sokčat

vaappua juorbut, šlimput

vaara várra

vaara várri; lähempänä vaaraavárrelis, várreleappos, váribus, (vähän lähempänä)várrelaččas; lähemmäksi vaaraavárrelii, várrelebbui, váribui, (vähän lähemmäksi)várrelažžii; lähempää vaaraavárril, (vähän lähempää)várrelaš; (lähimpänä vaaraa oleva)várimus

vaara (maankohouma) várri; (koivua kasvava)marastat, maras, (laaja, tasainen)čearru, (somerikkoinen) ráš´ša

vaarainen (vuoristoinen) vár´rá/i (-s)

vaarallinen váralaš

vaaranalus várevuolli; vaaran allavárevuolde ~ vári vuolde

vaaranhuippu várrečohkka

vaaranlaki várrealáš

vaaranpää várregeahči

vaaranrinne várrevielti, várregilga, (ruohikkoinen)riidi

vaarantaa riskeret ~risikeret, bidjat vára vuollái

vaarantaminen riskeren ~ risikeren, vára vuollái bidjan

vaarantaus váreduohki; vaaran takanaváreduohken ~ vári duohken

vaarantua vára vuollái šaddat

vaaratiedote várradieđáhus

vaaratilanne váralaš dilli

vaaraton várah/eapme (-is), riskkah/eapme (-is)

vaari (isoisä) áddjá

vaari (vanhahko mieshenkilö) vuoras, fáre

vaarin ottaa vaarin (jostakin)váldit vára (mas nu)

vaasi váse, rásselihtti

vaate bivttas, gárvu, suodji, (kylmissä oloissa tarpeellinen)bivvu; käyttövaatteetatnubiktasat, nukkua vaatteet päälläobban oađđit, vähissä vaatteissageahppagerddiid

vaateharja bivttashárji, bivttasgusta

vaatekaappi bivttasskáhppe

vaatekappale bivttasbihttá

vaatelias gáibideaddji, gáibidahkes

vaatenaulakko bivttasheaŋggastat

vaatepuu bivttasheŋggon

vaatettaa bivttastit, gárvvuhit

vaatetus bivttasteapmi, gárvvuheapmi

vaatia  gáibidit

vaatimaton vuolleg/aš (-is), gáibitmeahttun

vaatimus gáibádus

vaatimustaso gáibádusdássi

vaativa (esim. työ) gáibideaddji

vaativainen (ihmisestä) sihtavaš

vaatturi bivttasgoar´ru

vadelma gáiccamuorji, váran (R)

vaellella johtalit, jođasit

vaellus vánddardeapmi, vádjoleapmi, vádjolus, johtin

vaelluskala goargŋunguolli

vaelluslintu johttiloddi

vaeltaa vádjolit, vájaldit ~ vájuldit, vánddardit, johtit (ks. retkeillä)

vaeltaja vádjoleaddji, vánddardeaddji, johtti

vaha váksa, gás´si

vahakabinetti gás´sekabineahtta

vahata vákset, gás´set

vahingoittaa vahágahttit, soardit, skáđ´đet, skáđistit

vahingoittava vahágahtti

vahingoittua vaháguvvat, vigáiduvvat, soardašuvvat, soardásit, rihkkašuvvat, skáđđašuvvat

vahingoittumaton rihkkasmeahttun

vahingollinen vahátlaš

vahingonilo vahátillu

vahingoniloinen vahátilolaš

vahingonkorvaus vahátbuhtadus

vahingonlaukaus vahátskuohtta, bárteskuohtta

vahingonteko bahádahku

vahingossa vahágis, dáhpedorpmis, mista, vil´lavákkus

vahinko vahát, bárti, skáđđá ~ skáđđa

vahinkoeläin vaháteal´li

vahti fákta, geahčči; (erit. lapsenvahti)oaidni

vahtia fáktet, fáktestallat, geahččat, geahčadit; (lapsia)oaidnit

vahtikoira fáktabeana

vahtimestari fáktameašttir

vahva (ihmisestä) gievr/a (-ras), fámolaš, váf/i (-es), vuoimmálaš, vuoibmá/i (-s), návccalaš, áhpálaš, bihttil (-is), bihtálas; giehtaráhpa/t (-dis)

vahva-asteinen (kiel.) gievrrasdásat

vahvakätinen giehtaráhpa/t (-dis)

vahventaa gievrudit, nanosmahttit

vahventua gievrut, fámosmuvvat, vuoimmáiduvvat, návccaiduvvat

vahvike nanadas

vahvistaa (konkr.) gievrudit, váfistit, vuoimmáiduhttit; (abstr.)nan´net, nanosmahttit, nanudit, duođaldit, duođaštit (duohtan)

vahvistamaton nan´nemeahttun

vahvistettava nan´nehahtti

vahvistin gievrudeaddji

vahvistua gievrut, váfut, nannut, nanosmuvvat, vuoimmáiduvvat

vahvistus nan´nen, nan´nehus, nan´nejupmi, nanustus

vahvuinen gievrru, givrosaš (attr.)

vahvuus gievravuohta, givrodat, nanusvuohta

vai vai; onko tuo lohi vai meritaimen?leago diet luossa vai guvžá?

vai niin vai nu, já ("jää")

vaientaa jaskkodahttit, jávohuhttit, váidudit, jienahuhttit, sánehuhttit; dahppat ~ notkat ~ buođđut (soapmásis) njálmmi

vaientaa (torumalla) šiggut; (napakasti)šikkastit, šigget, (useamman kerran)šikkodit

vaieta  jaskkodit, jávohuvvat, váidut, jienahuvvat, sánehuvvat, njálmmehuvvat

vaihdantalaki (mat.) molsunláhka

vaihde (auton) molssa, gira (N)

vaihdelaatikko molssakás´sa, girakás´sa (N)

vaihdella molsašuddat, rievddadit, varieret

vaihdetanko molssastággu, girastággu (N)

vaihdevuodet (pl.) jorggáldatjagit (pl.)

vaihdos molsun

vaihe muddu, áigodat; elämän vaiheeteallima áigodagat; kahden vaiheillaguoktil guovtti, olla kahden vaiheillaguovttádastit

vaihtaa (toiseen, uuteen)molsut, (nopeasti)molssastit, (monta kertaa tai useita esineitä)molssodit; (jonkun kanssa)lonuhit, (keskenään)lonohallat

vaihteleva molsašuddi

vaihtelu molsašuddan

vaihto lonuheapmi, lonuhus; vaihto-molssa-

vaihtoehto molssaeaktu

vaihtoehtoinen molssaevttolaš, molssaektosaš

vaihtokauppa lotnolasgávpi

vaihtolämpöinen rievdilie/kkas (-gga)

vaihtoraha smávvaruhta

vaihtotavara lonuhangálvu

vaihtovaate (matkalle mukaan otettavaksi) molssastat

vaihtovaatteet (pl.) molssabiktasat (pl.)

vaihtovirta (elekt.) molssarávdnji

vaihtua molsašuvvat, lotnašuvvat

vaihtuminen molsašuvvan, molsašupmi, lotnašuvvan

vaijeri váijer

vaikea (asiasta) vátt/is (-es), váiga/t (-dis), mohkká/i (-s), bodnjá/i (-s), sor´rá/i (-s), problemáhtalaš, soancár (-is), váivválaš, váivá/i (-s), skárp/pis (-a); pitää liian vaikeanaváttášit

vaikeakulkuinen (maastosta) rámš/šas (-o-), rámš/ui (-os), rámšk/kas (-o-), rámšk/ui (-os)

vaikeavammainen lossaváttot

vaikeneminen jaskkodeapmi; (vaitiolo)jávohisvuohta

vaikeroida vuobaidit, luoibmat, luodjat, luojaidit

vaikeus váttisvuohta, váigatvuohta

vaikeuttaa váttásmahttit, váddudit, dahkat váddáseabbon

vaikeutua váttásmuvvat, váddut, šaddat váddáseabbon

vaikka vaikko

vaikkakin vaikko vel

vaikkapa vaikkoba

vaikute váikkuhus, báinna

vaikutelma miellagovva, govva, áddejupmi, ipmárdus

vaikutin motiiva, sivva

vaikuttaa (johonkin)váikkuhit (masa nu), (mielipiteeseen, käsitykseen)báidnit; (joltakin)orrut; hän vaikuttaa varakkaaltason orru leamen jábálaš

vaikuttaa huonosti (johonkin) čuohcit (masa nu); liiallinen sokerinkäyttö vaikuttaa huonosti hampaisiinliiggálaš sohkargeavaheapmi čuohcá bániide

vaikutus váikkuheapmi, váikkuhus; joutua jonkin vaikutuksen alaiseksibáinnahallat masa nu

vaikutusalue váikkuhansuorgi

vaikutuspiiri váikkuhanolli

vaikutusvalta váikkuhanváldi

vaikutusvaltainen váikkuhanválddálaš

vailla haga

vaille váile ~váili, vádjit; viittä vaille kuusi (kellosta)vihtta váile guhtta

vaillinainen váilevaš, vádjitlaš

vaimea (äänestä)jask/at (-es), (mielipiteestä tms.)láiv/i (-ves)

vaimentaa, vaientaa  váidudit

vaimentua váidut; (vähin erin) váiddodit

vaimo eamit, guoibmi, beallelaš; áhkká, gálgu

vaimoihminen eamitolmmoš

vaimoineen (adv.) eamidaš; Matti vaimoineen myös oli sielläMáhtte eamidaš maid leigga doppe

vain dušše, duššefal, aivve, beare

vainaja váidni; vainajien hautoja on runsaasti tällä alueella váinniid hávddit leat valjis dán guovllus

vainaja (edesmennyt) váidni, rohkki, oamehas; -vainaja -váidni-rohkki, -oamehas; mummovainajani on haudattu tähän kirkkomaahanáhkkorohkkán lea hávdáduvvon dán girkoeatnamii

vaino doarrádallan, váidnu

vainolainen  (tšuudi) čuhti; vainolaisia kulki muinoin täälläpäinčuđit johtaledje dolin dáppe

vainota doarrádallat, oaguhallat

vainuta njun´net; alkaa vainuta (koirasta)guorastit

vaipanvaihtohuone molsunlatnja

vaippa (lapsen) lihpar, raksa

vaippa (mat.) loavdda

vaipua (esim. polvilleen)luovdit, luovdádit; (esim. aaltoihin)vuodjut

vaisto gapmu, instinkta

vaistomainen gamolaš, instinktiiva

vaistota vuohttit, guopmat, ávaštallat, dovdat gamustis

vaistotoiminta gapmodoaibma

vaisu láiv/i (-ves), já/mas (-pma)

vaitelias jávoh/eapme (-is), jaskeslunddot

vaiti jaska, jávohaga, jienajávohaga

vaitiolo jávohisvuohta

vaitiolovelvollisuus jávohisvuođageatnegasvuohta

vaitonainen  jávoh/eapme (-is), jaskatlaš, jienah/eapme (-is), njálmmeh/eapme (-is)

vaiva váivi, giksi; vaivan arvoistaváivvi veara, vaivan tunne (ikävä olo)váivi

vaivaantua váivašuvvat, váivvástuvvat, giksašuvvat

vaivainen (ruumiillisesti)lám/is (-es); (köyhä)váivváš

vaivaishiiri dor´resáhpán

vaivaiskoivikko skieras

vaivaiskoivu skier´ri; vaivaiskoivua kasvavaskieraskas, tiheästi vaivaiskoivua kasvavaskier´rá/i (-s)

vaivaispaju gironlasta

vaivaispäästäinen dor´revánddis

vaivalloinen (työstä, matkasta) loss/at (-a) ~ lo/ssat (-s´ses), skárp/pis (-a), cábmálas

vaivalloinen, hankala váiv/i (-ves), váivá/i (-s), váivválaš, vátteslágan, váiga/t (-dis); pitää liian vaivalloisenaváivvášit

vaivan arvoinen (adv.; attr.) váivveveara ~ váivveara; ei ole vaivan arvoista sinne lähteäii leat váivveara dohko vuolgit

vaivata (jotakuta) váivvidit, vuorjat

vaivata (taikinaa) duhppet; (rieskataikinaa)čárvut, (nopeasti)čárvulit

vaivaton ge/ahpas (-hppes), healp/u (-pos), álki (-s)

vaivattomasti geahppadit, geahppasit, álkit

vaivautua váivašuvvat

vaivero daŋaslieđđi

vaivoin il´lá, il´lálahkai, il´láládje, baháláhkai, básládje, birzziid bárzziid, aiddo dal de

vaja skadjá

vajaa vádji/t (-dis)

vajaa, vajaat vádjit, váile; tästä on sinne vajaat kilometri dás lea dohko váile kilomehter, tässä taajamassa asuu vajaat tuhat ihmistädán čoahkkebáikkis ásset váile duhát olbmo

vajaakykyinen vátnanávccalaš

vajaamielinen miellaváillat, vátnamielat, vátnamielalaš

vajaavaltainen vádjitválddálaš, váldeváillat

vajaaälyinen vátnemielat

vajanainen váilevaš

vajaus, vaje váili

vajavainen váilevaš

vajavuus váili, vádjitvuohta

vajentaa váiludit

vajoama eanaluoitádat

vajota (jäihin)doddjot, (jonkin läpi)čalgat, (äkkiä)čalggihit

vajota vuodjut; helposti vajoavavuoddjul (-is)

vakaa (pysyvä)bis´sul (-is), dássi/t (-dis), stáđis (-is); (tukeva)starg/gas (-a), starg/at (-es)

vakaa ihminen stáđut

vakaasti dássidit, stáđđásit

vakaumus nana ~nanu jáhkku, vuođđooaidnu

vakauttaa stáđásmahttit

vakava duođalaš; vakavissaanduođas

vakavasti duođalaččat, duođas

vakavoitua (ihmisestä) duođasmuvvat

vakavuus duođalašvuohta

vakiinnuttaa stáđásmahttit

vakiintua (tilanteesta) stáđásmuvvat

vakiintumaton stáđismeahttun

vakinainen  bis´sovaš, fásta (attr.)

vakinaisesti bis´sovaččat, fásta

vakio bis´sovaš

vakio (mat.) konstánta

vakioauto standárdabiila

vakioida standardiseret

vakiomalli standárdamál´le, standárdamodeal´la

vakituinen bis´sovaš, fásta (attr.); vakituinen virkafásta virgi

vakituisesti bis´sovaččat, fásta

vakka giisá

vakka (tilavuusmittana, 17,4 litraa) skeahppu; vakan vetävä astiaskehpposaš lihtti

vako  (esim. perunapellossa) sálahat; tehdä vakosállat, tehdä vakojasáladit

vakoilija spiovdna

vakoilla spioneret

vakoilu spioneren

vakuus sihkkarvuohta

vakuutettu oadjuduv´von olmmoš

vakuuttaa nan´net, dáhkidit; (ottaa vakuutus)oadjudit, oajuhit, váldit dáhkádusa

vakuutus dáhkádus, oadju

vakuutuskilpi dáhkádusgalba

vakuutuskirja dáhkádusgirji, oadjogirji

vakuutuslaitos dáhkáduslágádus, oadjolágádus

vakuutuslomake dáhkádusskovvi

vakuutusmaksu dáhkádusmáksu, oadjomáksu

vakuutusyhtiö dáhkádussearvi, oadjosearvi

vala válli, vuortnis; vannoa valavuordnut váli ~ vuordnása

valaa (rakennuksen perusta) leiket

valaanpyynti fálesbivdu

valahtaa (nesteestä)golggihit, leaikásit; (housuista)nallasit

valaiseva (selventävä) čuvgejeaddji; valaiseva esimerkkičuvgejeaddji ovdamearka

valaisin čuovganeav´vu, čuovgganas, čuovggas, lámpá

valaista (antaa valoa)čuovgat, (jatkuvasti)čuovggadit; (jotakin)čuvget

valaistus čuovggat (pl.), čuovga, čuovggahus

valamiehistö jury, lávdealbmát ~ lávdeolbmát

valantehnyt válidahkan (attr.), vuordnásadahkan (attr.)

valas (hammasvalas)fális, (hetulavalas)bos´su; hammasvalaatfál´lát, hetulavalaatbossut

vale ks. valhe

valehdella gielistit, gielástallat, fil´let, muitalit giellásiid

valehtelevainen  gielistahkes, gielástallalas

valehtelija gielisteaddji, gielástal´li

valehtelu gielisvuohta

valella vuoidat, leaikut (+ ala)

valepukki rahán; tuon valepukin juttuja ei kannata ottaa todestadien rahána ságaid ii gánnet váldit duođas

valepuku vearregárvvut (pl.)

valhe  gielis; emävalhečáhppes gielis; levittää valheitagiellásiiguin johtit, giellásiid gilvit

valheellinen giel/is (-es)

valheellisuus gielisvuohta

valikko (tietok.) fállu

valikoida válljet, čuolddašit, rátkit, erohallat

valikoida (parhaat palat) skoldet

valikoima, valinnanvara válljenmunni, válljenvárri

valikoituminen válljašupmi

valikoiva čuoldálas

valimo leikkohat

valinnanmahdollisuus válljenvejolašvuohta

valinta válljen

valio vállju

valiokoira (ahkera, tottelevainen porokoira) šuvon; (ironisessa käytössäšuvon = laiska, saamaton ihminen)

valiokunta váljagoddi

valioyksilö vállju

valistaa  čuvget, bajásčuvget

valistua čuvggodit

valistus čuvgejupmi

valistusaika čuvgehusáigi

valita válljet

valitella (vaivojaan, kipujaan) váidalit, biehkut, bihkoladdat, fuoikut, fuikkodit, nuvvat, nuvzat, nurridit, vuoigit, áŋket, luoilut, luoillistit, nimmorit, nimmardit

valitettava váidalahtti, šallošahtti

valitettavasti dađibahábut, bahálihkus

valitsija válljejeaddji

valitsijamies (presidentinvaalissa, aikaisemmin) válljejeaddji

valittaa (jur.) váidit, váidalit, guoddalit; tulla valitetuksiváidot, taipuvainen valittamaanváidálas

valittaja  (jur.) váidaleaddji, váidi

valitus (jur.) váidin, váidda, guoddalus

valitusaika váidalanáigi, váidináigi

valituskirja (jur.) váidingirji, váiddagirji, váidalangirji

valitusmenettely (jur.) váidalusmeannudeapmi

valitusosoite (jur.) váidalančujuhus

valjaat (hevosella, porolla)leaŋggat (pl.), leŋgget (pl.), geas´sát (pl), (porolla)suomut (pl.), (hevosella)ráđit (pl.), silát (pl.), biergasat (pl.)

valjakko geasus, leaŋgu

valjastaa leŋget, geas´sastit; (nopeasti)leŋgestit

valjastella leŋgedaddat

valjeta (aamusta) čuvggodit

valjeta (asiasta) čielgat, válganit

valkaista vilggodahttit, českkodahttit

valkaistua vilggodit, českkodit

valkama sátku, stáf´fu, láttasadji, válgga

valkea (lumivalkea)če/askat (-skes), (valkoinen)vi/elgat (-lges); näkyä valkeanačeaskát, vielgát; tulla valkeaksičeskkodit, vilggodit

valkeneminen čuvggodeapmi; (asian)válganeapmi

valkeus čeaskatvuohta, vielgatvuohta, čuovgatvuohta; (valoisuus)čuovgatvuohta, čuovga

valkko (valkoturkkinen poro) jievja

valkkokenkä (puhtaanvalkoisesta poronnahasta ommeltu nutukas) gabbagáma

valkkopeski (puhtaanvalkoisesta poronnahasta ommeltu peski) gabbabeaska

valkoapila vilgesluovvar

valkohorsma vilgeshorbmá

valkohäntäpeura vilgesbiežagoddi

valkoihoinen vilgesvarat, vilgesliikkat

valkoinen (adj.) vi/elgat (-lges); näkyä valkoisenavielgát

valkoinen (subst.) vielgat

valkokangas vilgesloavdda

valkokarvainen (porosta) ga/ppas (-bba)

valkokuonodelfiini gálbbenjunčuohppi

valkokylkidelfiini luostečuohppi

valkolokki áhperievssat

valkoposkihanhi vilgesnierčuonjá

valkopäätiainen čuovjegaccet

valkoselkätikka vilgessealčáihni

valkosipuli vilgeslávki

valkosolu vilgesseal´la

valkoturkkinen (porosta) jievj/jas (-a), (puhtaan valkoinen)ga/ppas (-bba); valkoturkkinen eläinjievja, puhtaan valkoinengabba

valkoturpainen poro (kalppinokka) gálbbenjunni

valkoturska vilgesdorski

valkoviini vilgesviidni

valkoviklo stuorračoavžžu

valkovuokko vilgesnásti

valkoyökönlehti vilgesvuodjalasta

valkuainen (kananmunan) vielgadas

valkuaisaine proteiidna, vielgadasávnnas

vallan áibbas, ol´lásit, mihá; oli vallan toisinlei áibbas nuppeláhkai

vallanhimo váldehipmu, ráđ´đenhállu; (itämurteissa myös)vuovdna, vuovdnáivuohta, vuovnnalašvuohta

vallanhimoinen tulla vallanhimoiseksičoarvváiduvvat, tulla vähemmän vallanhimoiseksičoarvvehuvvat

vallanhimoinen váldá/i (-s), ráđ´đenhimolaš; (itämurteissa myös) vuovdná/i (-s), vuovnnalaš

vallankaappaus válderihpan

vallankin áinnas, eandalii, erenoamážit

vallankumouksellinen revolutionára

vallankumous revolušuvdna, váldegomiheapmi

vallata váldit, oamastit

vallaton  hilb/at (-es), dáje/t (-gis), dádjolas, vildd/as (-a), vilddus (-is); tulla vallattomaksihilbbodit

vallattomuus hilbatvuohta, vilddasvuohta; tehdä vallattomuuksiahilbošit, dádjut, dáisut, vildudit, vil´laluddat

valliriutta gárggooahci

vallita ráđ´đet

vallitseva ráđ´đejeaddji; vallitseva ominaisuusráđ´đejeaddji iešvuohta

valloittaa vuolástit, vuoluštit, váldit, ráđđegoahtit

valloittaja vuolásteaddji, vuolušteaddji, váldi; Vilhelm ValloittajaVilhelm Vuolásteaddji

valloitus vuolušteapmi

valmennus hárjehus

valmentaa hárjehit

valmentaja hárjeheaddji

valmentautua hárjehallat

valmiiksi (adv.) gárvásii, válbmasii ~ válbmašii

valmis válmmas ~ válmmaš, gárvv/is (-es); (tekemään jotakin)geargg/us (-os), gearga/t (-dis), fargat

valmistaa ráhkadit, dahkat, gárvvistit, gárvet, válmmastit ~ válmmaštit, válbmet, gerget, geargadit, gearggahit

valmistaja ráhkadeaddji, válmmasteaddji ~ válmmašteaddji

valmistautua (matkaan) rustát ~ rustet

valmistautua (tekemään jotakin)ráhkkanit; (vähin erin) ráhkkanaddat, ráhkkanišgoahtit

valmiste buvtta

valmistella válmmastallat ~válmmaštallat, válbmet, gárvet

valmistelu gárven, ráhkkaneapmi

valmistevero buvttavearru

valmistua gárvvásmuvvat, gárvánit, válbmanit, geargat; (esim. rakennuksesta)ceagganit, badjánit

valmistus ráhkadeapmi, válmmasteapmi ~ válmmašteapmi

valmistusvuosi ráhkadanjahki

valmius (tehdä jotakin) gearggusvuohta, máhttu, dáidu

valo čuovga; čuovggas, čuovgganas

valoaalto čuovgabárru

valoheitin čuovgabálku

valoisa ču/ovgat (-vges), čuovgil (-is), še/arrat (-r´res), báitil (-is)

valoisaan paikkaan čuvgosii

valoisassa paikassa čuvgosis

valoisuus  čuovgatvuohta, čuovgilvuohta

valokasvi čuovgašaddu

valokatkaisin čuovgabotkkon

valokopio čuovgakopiija

valokopioida čuovgakopieret

valokuva čuovgagovva (S), fotogovva (N), fotografiija

valokuvaaja gov´vejeaddji, fotográfa, govvaváldi (S)

valokuvata gov´vet, fotograferet, váldit gova (S)

valokuvaus gov´ven, fotograferen

valomittari čuovgamihttár

valonheitin čuovgabálku

valonkajo, kajo skuotnja

valonlähde čuovggas, čuovgganas

valonsäde čuovgasuonjar

valoton čuovggah/eapme (-is)

valottaa čuvget; čuvget, eksponeret; čielggasmahttit (juoga ášši)

valotus čuvgen; čuvgen, eksponeren

valovirta čuovgarávdnji

valovoimainen še/arrat (-r´res)

valpas várveš (-is), gohccevaš

valppaus várvešvuohta, gohccevašvuohta, gozusvuohta

valssata válset

valssi válsa

valta váldi; menettää valtansa válddehuvvat

valtaistuin váldestuollu, truvdna ~ truvdnu

valtakirja váldegirji

valtakunnallinen váldegottálaš, riikkalaš, riikkaviidosaš, riikka-

valtakunnallinen taso riikkadássi; valtakunnallisella tasollariikkadásis

valtakunnanpolitiikka riikkapolitihkka

valtakunnanraja riikkarádji ~ riikkarádjá

valtakunnanverkko (elekt.) riikkafierbmi

valtakunta váldegoddi, riika

valtameri váldomearra, áhpi, oseána

valtaosa váldooassi, eanaš oassi

valtatie riikkageaidnu

valtaus váldin, vuolušteapmi, oamasteapmi

valtava hirbmat, hirbmat stuoris

valtias váldu, hear´rá

valtimo váibmosuotna

valtio (maa)riika; (valtiovalta)stáhta ~ stáhtta ~ stáda

valtioidenvälinen riikkaidgaskasaš, gaskariikkalaš (N)

valtiollinen stáhtalaš

valtiollistaa nationaliseret

valtiomies stáhtaalmmái ~ stáhtaolmmái

valtiomuoto stáhtahápmi

valtionapu stáhtadoarjja, stáhtaveahkki

valtioneuvosto stáhtaráđđi; valtioneuvoston kansliastáhtaráđi kansliija

valtionkirkko stáhtagirku

valtionosuus stáhtaossodat

valtionpäämies stáhtaoaivámuš

valtiontalous stáhtaekonomiija

valtionverotus stáhtavearuhus

valtiopäivä- (S, R) riikkabeai-

valtiopäiväjärjestys (S, R) riikkabeaiortnet

valtiopäivät (pl.) (S, R) riikkabeaivvit (pl.)

valtiosihteeri stáhtačál´li

valtiosääntö vuođđoláhka

valtiotiede stáhtadieđa

valtiovalta stáhtaváldi, ruvdna

valtiovarainministeri ruhtaministtar (S), finánsaminsttar (N)

valtiovarainministeriö ruhtaministeriija (S), finánsadepartemeanta (N)

valtiovierailu stáhtagal´ledeapmi

valtti (korttipelissä) vealta, romfa; pistää valtillaromfet

valtuus fápmudus, váldegirji

valtuuskunta sáttagoddi

valtuutettu áirras, váljaolmmoš; fápmuduv´von olmmoš

valtuuttaa fápmudit, addit váldegirjji, addit vuoigatvuođa

valtuutus fápmudus, váldegirji

valu (rakennuksen perustan) leiken

valua golgat

valurauta leikejuv´von ruovdi

valuutta valuhtta

valuuttakurssi valuhttagursa

valvatti jeađjá

valveilla gozuid alde, gohcimin

valvoa gohcit, gozašit, leat gozuid alde

valvoa (jotakin) gohcit, gozihit, bearráigeahččat, badjeliigeahččat, kohkket, pás´set

valvoja gohcci; (asioiden)gohcci, goziheaddji, bearráigeahčči, badjeliigeahčči, kohkkejeaddji, pás´sejeaddji

valvominen gohcin, gohcu

valvonta goziheapmi, bearráigeahččan, bearráigeahčču, geahčču, kohkken, pás´sen

valvontapiiri gozihanbire

valvontatehtävä gozihanbargu

valvontatiedot (pl.) gozihandieđut (pl.)

valvontavalta gozihanváldi

vamma váddu, vihki, liitu, veaidni

vammainen (liikuntavammainen)lám/is (-es), rádjerihkot, rádjelihkot, doaibmavádjit, váttolaš, rámbe-, skierbma-; (kehitysvammainen)sivavuloš, doaibmaváttot, doaibmahehttejuv´von (N), bázahallan

vammaispalvelulaki lápmásiidbálvalanláhka

vammautua roasmmohuvvat, lápmašuvvat

vanamo vándádivga

vanavesi (veneen kulkujälki) lođas

vaneri vanera ~ vaneara, fáner

vanginvartija fáŋgafákta

vangita fáŋget, váldit fáŋgan, bidjat giddagassii

vangitseminen fáŋgen

vangitsemisvaatimus fáŋgengáibádus

vanha boar/is (-es); pitää jotakuta liian vanhanaboarášit soapmása

vanha (kulunut) oa/mis (-pme-); pitää jotakin liian kuluneenaoamášit juoidá

vanhahko (ihmisestä) vuoras;pitää jotakuta melko vanhanavuorašit soapmása

vanhainkoti boarrásiidsiida

vanhanaikainen boaresáigásaš

vanhapiika boaresnieida, nieidaolmmoš, nieidalaš

vanhapoika boaresbárdni

vanhastaan doložis, oapmet ~ oapmit

vanhemmat vánhemat ~ váhnemat, eaiggádat (R); molemmat vanhemmatvánhenguovttos ~váhnenguovttos

vanhemmiten boarásmanbeaivái

vanhemmuus vánhenvuohta ~ váhnenvuohta

vanhempainraha vánhemiidruhta ~ váhnemiidruhta

vanhempi vánhen ~ váhnen

vanhentua boarásmuvvat

vanhentua (esineestä) oapmut, oamásmuvvat

vanhin boarráseamos

vanhurskas vánhurskkis

vanhurskaus vánhurskkisvuohta

vanhus boaran, boares olmmoš, vuoras

vanhustentalo boarrásiiddállu

vanhuudenheikko geahnoh/eapme (-is)

vanhuus boarisvuohta

vanhuuseläke boarrásiidruhta, boarisvuođaealáhat

vanilja vanilljá

vankentaa nanosmahttit

vankentua nanosmuvvat

vankeus fáŋgavuohta, giddagas

vankeusrangaistus fáŋgavuođaráŋggáštus, giddagasráŋggáštus

vankeustuomio giddagasduopmu, čohkkánduopmu, čáhci ja láibi

vanki fáŋga

vankila fáŋgal, giddagas; ladni, duktahuse

vankka váŋká/i (-s), rohppá/i (-s), váf/i (-es)

vannas (veneessä) stávdni

vanne gierdu; varustaa vanteellagierdudit

vannoa  vuordnut, váli ~vuordnása dahkat

vannottaa (vala)vuortnuhit; (painostaa jotakuta)vuortnohit

vanttera hárd/ui (-os), smo/kkas (-gge-); kulkea vantteranasmoggut, olla jossakin vantteranasmoggát

vanua  dumssagit

vanukas puddiŋ´ŋa

vanuttua (kankaasta) duohpašuvvat

vanuttuva dums/ui (-os), dums/sas (-o-)

vapa stággu

vapaa friddja ~ friija; luom/us (-os), luđolaš, bođu-

vapaa-aika  astoáigi, bođuáigi; vapaa-ajan toimintaastoáiggedoaibma

vapaaehtoinen eaktodáhtolaš

vapaaehtoisesti eaktodáhtos

vapaaehtoisuus eaktodáhtolašvuohta, eaktodáhttu

vapaamielinen liberála

vapaamuotoinen friddjahápmásaš, miellahápmásaš

vapaana friddja

vapaapotku (jalkapallossa) friddjačievččasteapmi

vapaapäivä friddjabeaivi

vapaasti lupmosit

vapahdus (rel.) bestojupmi

vapahtaa (rel.) beastit

Vapahtaja Beasti

vapaus friddjavuohta, luomusvuohta, luđolašvuohta

vapaussota friddjavuođasoahti

vapauttaa friddjet, friddjandahkat; beastit, luoitit

Vapauttaja Beasti

vapautua (jostakin) beassat, luomusmuvvat

vapautus  (vapauttaminen) beastin, luoitin

vapista naiggistit, náiggistit, livzzistit; (tunnekuohusta)darrat, dahrat, daraidit, dahraidit; alkaa vapistadorggiidit

vappu válbor

vappupäivä válborbeaivi

vappuviikko válborvahkku

vapunaatto válborruohtta

vara (johonkin)várri, ráđđi; olla varaa (tehdä jotakin)suitit (+ inf., akk.), minulla ei ole varaa lähteä sinnein suitte vuolgit dohko; vara-várre-, liige-; (varat, varallisuus)várit

vara- (varalla oleva) várre; varapuheenjohtajavárreságadoal´li

varaan  (postp.) vehkii, ala, oskálii

varainhoitovuosi bušeahttajahki

varajäsen várrelahttu

varakas jábálaš, várálaš, boandá/i (-s), buresbirgejeaddji, buorredilálaš, heađeh/eapme (-is)

varallisuus várri, ráđđi, várit (pl.), oamastusat (pl.), opmodat

varamies várreolmmoš

varankilainen várjjagaš

varaosa várreoassi

varapresidentti várrepresideanta

varapuheenjohtaja várreságadoal´li

vararahasto researvaruđat (pl.)

vararikko reastaluvvan, konkursa, goŋkáneapmi ~ goŋgáneapmi; mennä vararikkoonreastaluvvat, goŋkánit ~ goŋgánit, mannat konkursii, nallasit, buksaluvvat, (saattaa vararikkoon)reastaluhttit, goŋkehit ~goŋgehit

varas suola, suoladiŋga, suolagazza, guhkesgiehta, snuohtar, skealbma; (näpistelijä)boimmon, doahpánas, skuolká, liŋká; menettää varkaallesuoládahttit, syyttää varkaaksisuollagahttit (ks. porovaras)

varassa (postp.) veagas; pöytä huojuu kolmen jalan varassabeavdi juovzu golmma juolggi veagas, elää korkotulojensa varassaeallit reantoboađuidis veagas

varastaa suoládit, jávkadit, snuohtardit; tulla varastetuksisuoláduvvat; (poroja) speadjat (ks. näpistellä; vohkia; kähveltää)

varastaminen suoládeapmi

varastelevainen suoládahkes, suola-; váldálas, boibmolas, doahpánas, dohpolas

varastella suoládaddat

varasteluhalu suolavuohta

varastettu suoláduv´von, suola-; varastettu porosuolaboazu

varasto vuorká, rádju

varastoida vurket, vuorkut, vurkkodit, rájadit

varastointi vuorkun

varastoitua duksanit

varata vár´ret, váraštit ~váreštit

varaton váreh/eapme (-is); tulla varattomaksivárehuvvat

varatuomari várreduopmár

varaukseton vár´rekeahtes (attr.)

varauksetta vár´rekeahttá

varaus vár´rehus

varautua (johonkin) ráhkkanit; (vähin erin)ráhkkanaddat

varavaate molssa; varavaatteet (pl.)molssabiktasat (pl.)

varhain árrat

varhainen árr/at (-a)

varhaiseläke  árraealáhat (S), árrapenšuvdna (N, R)

varhaisempi árat

varhaisimmin áramusat

varhaisin áramus

varhaisintaan áramustá

varhaislapsuus uhccivuohta, un´nivuohta; varhaislapsuudesta lähtienuhccivuođa ~ un´nivuođa rájes

varhaissyksy árračakča, álgočakča

varhaisvaihe árramuddu

varhemmin árat, árabut; (vähän)árabuš

varhempi árat; siirtää varhemmaksiáradit

varhentaa  áradit

varhentua árranit

variaabeli variábel, molsašuddi

variaatio variašuvdna, molsašuddan

variaattori variáhtor

variksenmarja  čáhppesmuorji, vuoražasmuorji, vuorčámuorji

varioida molssodit, varieret

varis vuoražas, vuorččis, gáranas, mearragarjá (R)

varista botkkistit; alkaa varistabotkkiidit

varistaa botkalit, gávgalit

varistaa (lehti puista, tuulesta) seallat

varjella várjalit, gáhttet, gádjalit, bealuštit

varjelus várjalus

varjo suoivva ~ suoivvan

varjoisa itkkus, itku-, suoivva-

varjokasvi itkošaddu

varjokato geamádat

varjopaikka itku, itkkus

varjostaa suoivanastit, suivet

varjostin šearbma, suojus

varkain suoli

varkaus suolavuohta

varma sihkkar (-is), vissis

varma, vakaa (kädestä, aseesta) virtt/is (-es); tulla varmemmaksi, vakaammaksivirttásmuvvat

varmaan  (varmaankin) várra, vis´sa, vis´sásit ~ vis´sásii; ammahal

varmasti sihkkarit, vis´sásit ~ vis´sásii

varmentaa nan´net

varmistaa sihkkarastit, sihkkaruššat, nan´net, nanudit

varmistautua oažžut sihkkarvuođa

varmistua sihkkarmuvvat

varmuus sihkkarvuohta

varmuuskopio sihkkarastinkopiija

varoa váruhit

varoen, varovasti váraid

varoittaa (jostakin) váruhit (+ lok.), vár´ret (+ lok.), váraštit (+ lok.); varoitti tulemastaváruhii ~ vár´rii boahtimis

varoitus váruhus, vár´rehus

varoke (elekt.) sihkkarasti, suttas

varomaton várutmeahttun, váruh/eapme (-is), fuollameahttun

varomattomuus várutmeahttunvuohta, fuollameahttunvuohta

varovainen várrugas; tulla varovaisemmaksiváraiduvvat

varovaisuus várrugasvuohta

varovasti várrugasat, váraid, sivvadit

varpaanpää suorbmageahči

varpaidenväli suorbmasárri

varpaisillaan juolgegevrriid alde

varpu daŋas

varpunen šilljocihci, ránescihci

varpushaukka dihtti, cihcefál´li

varpuslinnut (pl.) cihcelottit (pl.)

varpuspöllö cihceskuolfi

varreton nađah/eapme (-is); varreton viikatenađahis liš´šá

varsa vársá

varsi  nađđa; (perunan tms.)gálla, (piipun tms.)veardi, (sukan, vanttuun)readdi, (polun, tien)guorra; varteen, varrellegurrii, varressa, varrellaguoras

varsin oalle, viehka, oppa, mihá

varsinainen aitosaš, duohta, albma, ieš dat; varsinainen vaalipäivä pidetään ...ieš dat válgabeaivi dollojuvvo ...

varsinaisesti aittonassii

varsinkin áinnas, eandalii

varsoa (tammasta) guoddit

varta vasten eaktodáhtos, vásedin

vartalo  gorut, rumaš, hápmi; (sanan)mátta

varteenotettava dehálaš, mávssolaš

varten (postp.) várás, várte (S)

vartija fákta

vartioida fáktet, gozihit

vartiointi fákten, bearráigeahčču, goziheapmi, gozáhus

varttaa  nađđadit; pitäisi varttaa tuo viikategalggašii nađđadit dien liššá; varrettunanađđagasas, varretuksinađđagassii

vartti kvárta, njealjádasdiibmu

varttua  bajásšaddat, čálgat; (täyteen ikään)rávásmuvvat

varuillaan váraid alde

varuskunta garnisovdna

varusmies bálvalangeatnegas

varustaa (matkalle)ráhkkanahttit; (varusteilla)rustet

varustamo skiipafitnodat, rederiija

varustautua ráhkkanit, rustát ~rustet; varustautua matkaanrustát ~ rustet mátkái

varuste bierggas, rusttet, reaidu, lassebierggas

varustelu (mil.) vearjorusten, soahterusten

varvas juolgesuorbma

varvasastuja (esim. kissaeläimet) suorbmavázzi

varvasluu suorbmadákti

vasa (poron, peuran, hirven)miessi; vastasyntynyt vasanjuoratmiessi, vastasyntynyt, punaruskeankarvainen vasaruksesmiessi

vasakas ks. runsasvasainen

vasannahka miesenáhkki, miessadat ~ miessádat

vasara veahčir

vasarakirveskulttuuri veahčerákšokultuvra

vasaransilmä veahčeršalbmi

vasaton mieseh/eapme (-is)

vasavaadin miesseáldu

vaseliini vaseliidna

vasemmanpuoleinen gurutbeallásaš; vasemmanpuoleinen liikennegurutbeallásaš johtalus

vasemmisto gurut bealli

vasemmistolainen gurut beale olmmoš

vasemmistopuolue gurutbellodat

vasen gurut

vasen puoli  gurutbealli; vasemmalla puolellagurutbealde, vasemmalle puolellegurutbeallai, vasenta puoltagurutbeale

vasenkätinen gurutgieđat

vasikka gálbi

vasikoida guoddit gálbbi; (halventavasti) guoddalit, váidit bolesii

vaski veaiki

vaskipuhallin veaikeboson

vaskitsa veaikegearpmaš

vasoa (yhdestä porovaatimesta)guoddit; (useista)guottadit

vasomisalue guotteteana(n)

vasomispaikka guottetsadji, guottetbáiki

vasonta (vasominen) guottet; vasonnan päävaiheváldoguottet

vasottaa (porovaatimia) guottehit

vasotus guotteheapmi

vasta easkka ~ easka, easkkabáliid, easkka ládje, varrasis

vasta (vihta) sávdnerissit (pl.)

vasta-aine vuosteávnnas

vastaaja vástideaddji; (jur.) áššáskuhtton

vasta-alkaja easkkaálgi, álggahal´li

vastaan vuostá ~ vuostái; väittää vastaannágget vuostái, ottaa vastaanváldit vuostái, vuostáiváldit, panna vastaanvuosttaldit, vuostálastit; (tulemisesta)ovddal, tuli häntä vastaanbođii su ovddal

vastaanotin  vuostáiváldi

vastaanottaa vuostáiváldit

vastaanottaja vuostáiváldi

vastaanotto vuostáiváldin

vastaanotto (esim. hotellin) vuostáiválddáhat

vastaanottotodistus vuostáiváldinduođaštus

vastaantulija ovddalboahtti

vastaava vástideaddji

vastaavanlainen vástideaddji, seammasullasaš

vastaehdokas vuostteevttohas

vastahakoinen vuostehágolaš, gážžár (-is), háluh/eapme (-is), dáhtuh/eapme (-is)

vastahakoisesti il´lámielain, il´lámielas, dáhtuheamet

vastahakoisuus vuosteháhku, vuostemiella, háluhisvuohta, dáhtuhisvuohta

vastahyökkäys vuostefal´leheapmi

vastainen vuostásaš, Venäjän vastainen rajaRuošša vuostásaš rádji, yhteiskuntavastainen servodatvuostásaš; (tuleva)boahttevaš; torstain vastaisena yönäduorastat čuovganeapmai

vastakaiku dávástus

vastakarvaan vuostegulgii

vastakkain vuostálagaid

vastakkainen vuostálas (attr.)

vastakkaiskulmat (pl.) vuostálasčiegat (pl.)

vastakkaissivut (pl.) vuostálassiiddut

vastakkaisuus vuostálasvuohta

vastakohta vuostegeahči

vastakohtaisuus vuostálasvuohta

vastalause proteasta, vuostecealkámuš

vastaluku (mat.) vuostelohku

vastamaa vuosteeana(n)

vastamyrkky vuostemirko

vastamäki ks. ylämäki

vastanainut easkkanáitalan

vastanäyttelijä neavttárguoibmi

vastaote vuostečárvva

vastapaine vuostedeatta

vastapaino vuostedeaddu, veaja, veajanas

vastapeluri vuostespeal´li

vastapuoli vuostebealli, opposišuvdna

vastapäivään vuostebeaivái

vastapäätä buohta; (toisiaan)buohtalagaid

vastarinta vuostálastin

vastasyntynyt  njuorat-, easkkariegádan

vastasyntynyt lapsi  njuoratmánná

vastasyntynyt vasa njuoratmiessi

vastasyyhyn, vastasukaan vuostejohtimii

vastata vástidit, dávistit

vastatusten vuostálagaid, oktii njuniid

vastatuuli vuostebiegga; vastatuuleenvuosttás, vuostebiggii

vastaus vástádus, dávástus

vastavaikutus vuosteváikkuhus, reakšuvdna

vastavakoilu vuostespioneren, cagganbargu

vastavierailu vuorrogal´ledeapmi

vastavirta vuosterávdnji; vastavirtaanvuosterávdnjái, vuosttás, vuostečáhcái

vastavuoroinen lotnolas (attr.); vastavuoroisestilotnolassii

vastavuoroisuus vuostevurolašvuohta

vastaväite vuostenákkus, vuosteárvalus

vastaväittäjä (väitöstilaisuudessa) opponeanta; toimia vastaväittäjänäopponeret

vastedes dás duohko

vasten njeaigga ~njeaiga, vuostá ~ vuostái

vastenmielinen  (ihmisestä) antipáhtalaš; (erit. ruoasta)lusttuh/eapme (-is)

vastike buhtadus, máksu

vastikään aiddo, aiddobáliid, ovdalaš, easkkabáliid, easkka ládje, varrasis

vastine vástta

vastoin vuostá ~ vuostái; vastoin lakialága vuostá

vastoinkäyminen vuostegieđageavat, vuostegieđageavvan, vásttus

vastus árru, hehttehus; (elekt.)cakkus

vastustaa vuostálastit, vuosttaldit; vuostehágostit, vuostáčuožžut, caggat, cakkastallat, duostut, vásttostit (S), protesteret

vastustaja vuostálasti, vuosttaldeaddji

vastustamaton caggameahttun

vastusteleva vuosttaldahkes

vastustus vuostálastin

vastustuskyky vuostálastinnávccat (pl.)

vastuu ovddasvástádus, vástu

vastuuhenkilö ovddasvástideaddji

vastuullinen ovddasvástáduslaš, vásttolaš

vastuuntunto ovddasvástádusdovdu, vásttudovdu

vastuuntuntoinen luohtehahtti

vastuuton vásttuh/eapme (-is)

vati fáhtta

vatkain firon, vispil

vatkata  fierrut, vispet, vispilastit

vatsa  čoavji

vatsaevä vuolleveaksi, čoavjeveaksi

vatsahaava čoavjehávvi

vatsahappo čoavjesuvri

vatsakalvo čoavjecuozza

vatsakas  čoavjá/i (-s)

vatsakatarri čoavjevuolši

vatsakipu čoavjebávččas

vatsalaukku čoavjeseahkka

vatsalihas čoavjedeahkki

vatsanahka čoavjevuolli

vatsanväänne čoavjebonjahat, čoavječárvvohat, rožohat

vatsaontelo čoavjevuovda

vatsaontelo (teuraalla) maŋŋevuovda

vatsasyöpä čoavjeboras

vatsatanssi čoavjedánsa

vauhko (eläimestä) hiras

vauhkoontua hirasmuvvat

vauhti  leaktu, leahttu, fárta, sáhttu; vauhdillaleavttuid, fárttas, olles fártta

vaunut (pl.) vávdna ~ vávdno, vovnnat (pl.)

vauras jábálaš, várálaš, vár´rá/i (-s), rikk/is (-es), boandá/i (-s), ruhtt/ii (-es); buresbirgejeaddji, buorredilálaš, heađeh/eapme (-is)

vaurastua jábálduvvat, jábáiduvvat, váráiduvvat, riggut, boanddaiduvvat, boandut

vauraus jábálašvuohta, vallji

vaurio vaháguvvan

vaurioittaa vahágahttit, soardit

vaurioitua vaháguvvat, soardašuvvat, soardásit

vauva njuoratmánná, uhcamánáš, unnamánáš

vavahtaa dorggiidit, soasihit

vavankärki stággogiera

vavantuki (veneen reunassa) stággocaggi

vedellä geasašit

vedenalainen čázevuloš, čázevuoláš

vedenhaltija čáhceháldi

vedenjakaja čáhcejuoga, juoga, másealgi

vedenkorkeus čáhceallodat

vedenpaine čáhcedeaddu

vedenpaisumus (Raamatun) suttoul´li

vedenpeikko  čáhcerávga

vedenpinta čáhcegiera, čázeoaivi

vedenpitävä jeahkkil (-is), jeahkki

vedin (utareissa) njižži

vedonlyönti veahtaleapmi, hiistaleapmi, hiistu

vedonlyöntiyritys veahtalanfitnodat

vedota (hakea tukea joltakin) doarjalit (+ ill.); vetosin asiassa häneenbidjen ášši su ovdii, vetosin häneendoarjalin sutnje

vedättää geasihit, gaikkuhit, runddihit

vegaani vegána

vegetaristi vegetarista

vehje rusttet, áhta

vehkeillä jutnošit, juonastit

vehmas ruonas, ruonas ja šattolaš

vehnä nisu, guoita

vehnäjauhot (pl.) nisojáffut (pl.)

vehnänen nisoláibi

veijari, veitikka, vekkuli skealbma, skeijár

veikata árvalit, einnostit; tihppet

veikeä hearvá/i (-s), herv/ii (-es)

veikkaus árvalus, einnostus; tihppen

veisata veaisidit

veisto muorraduddjon

veistokirves fearranákšu

veistos govvabázzi, bázzi, govvačuolus

veistää (kirveellä)fearrat; (hirsi)belket; (kuvaa)čuollat

veitallaan (paimentamattomana, esim. porosta) veaiddalassii ~ veaittalassii

veitikka skealbma, skálka, hearvadahkki, kliissár

veitsenpisto niibečuggestat

veitsenterä niibeávju

veitsi niibi; buvku, sámeniibi, beavdeniibi, láibeniibi, lađasniibi (liŋkoniibi, máhcastanniibi); (huonoja veitsiä)gulkkan, gulca, gulpu, niibebalča, n.nálku, n.gálku, n.gohči, n.skohči, n.norki, n.dulpi

veivari (kaira) veivár

veivata veivet

veivi veaiva, veive

vekkuli skealbma, skálka, hearvadahkki

vekotin áhta, rusttet, vearki

vekseli veksel, veaksil

velaari (kiel.) velára

velaksi vealggás

velallinen velggolaš, vealgugas, vealggivuloš

velanantaja vealgeaddi

velanhoito vealgedikšun

velaton vealggeh/eapme (-is)

velho noaidi

veli viellja; isän nuorempi veličeahci, isän vanhempi velieahki, äidin velieanu

velipuoli vielljabealle

veljeillä vieljastallat, verddestallat, guoibmádaddat

veljekset vieljažat

veljellinen vieljalaš

veljenpoika vieljabárdni

veljentytär vieljanieida

veljeskansa vielljaálbmot

veljesmaa vielljariika

veljesmurha vielljagoddin

veljeys vielljavuohta

velka vealgi

velkaantua vealgáduvvat, vealggáiduvvat, šaddat velggiid vuollai

velkakirja vealgegirji

velkoa vealgut, velgohit

velkoja vealgu, velgoheaddji

velkominen velgoheapmi

velli málli

veloittaa bearrat

veltostua šlieddat, loatnut

veltto (ihmisestä) goid/das (-a), loik/kas (-a), šlie/ttas (-dda), sealggah/eapme (-is), arvvah/eapme (-is)

veltto (vetelä) njie/zas (-hca)

velvoite geatnegahttin, geatnegahtti áš´ši

velvoittaa geatnegahttit

velvoitus geatnegahttin, geatnegasvuohta

velvollinen geatnegas

velvollisuus  geatnegasvuohta

venakko ruoššanisu

vene  fanas ~ vanas, fanca (R) ~ vanca (R); erilaisia veneitäjohkafanas, deatnof., jávref., mearraf., gárbbis, báska, gehpot; (huonoja)gárcu, gurci, gurca, geavzi, gumšu, rohči, ruhmut, njággu, šlihtá, luoská, luosku, háska, lissa, liski, fanasdáhpi

veneen keula (sisäpuolelta) ovdakohtas

veneen perä (sisäpuolelta) maŋŋeskohtas

veneenveistämö fanasduddjohat, fanasverstá

veneliikenne fanasjohtalus ~ fanasjohtolat

venesolmu garccastančuolbma

venevaja fanasvisti, návstu

venevalkama sátku

vennepaikka (lieassapitopaikka) veattahat, veattasadji, veaddinsadji

venttiili ventiila

venytellä fanahallat ~ vanahallat; (itseään)njulggohallat

venyttyä fadnot ~ vadnot

venyttää  fanahit ~ vanahit

venytykseen (adv.) fatnagassii ~ vatnagasii

venytyksessä (adv.) fatnagasas ~ vatnagasas

venyvä fadni, fadnil (-is) ~ vadni, vadnil (-is)

venyä  fatnat ~ vatnat

venähdyttää fatnalahttit ~ vatnalahttit

venähtää fatnalit ~ vatnalit

venähtää (jänteestä) vietnat, vienihit

venäjä ruoššagiella; venäjäksiruoššagillii, puhua venäjääruoššastit

venäläinen ruoš´ša, ruoš´šalaš

vepsäläinen vepselaš

veranta veránda

verbaalinen verbálalaš

verbi (kiel.) vearba

verbinmuoto vearbahápmi

verbityyppi vearbatiipa

verekseltään varasnaga, varrasis

verenhimo varrahipmu, varragoiku

verenhimoinen varrahimolaš

verenkierto varrajohtin, varrajohtu

verenluovuttaja varraaddi

verenluovutus varraaddin

verenmyrkytys varramirkkohus

verenpaine (med.) varradeaddu

verenpainemittari varradeaddomihttár

verenpurkaus varrasupmi; tulla verenpurkausvarrasuvvat

verensiirto varrasirdin

verensokeri varrasohkar; veren sokeriarvotvara sohkarárvvut

verensyöksy varrašoalla

verenvuodatus varragolggahus

verenvuoto vardin

verenvähyys varrasonahat, anemiija

veres varas

veressä, verisenä varranaga

verestää (silmistä) ruoksát

veretön varah/eapme (-is); veretön vallankaappausvarahis válderihpan

verevä  (kasvoiltaan nuorekas) ođđavarat

verevöityä (kasvoiltaan) ivnnáiduvvat, muođuiduvvat

verho lássaliidni ~ láseliidni, gardiidna

verholehti (bot.) govččaslasta

verhota gokčat

veri varra; ryvettyä vereenvarahuvvat, tahriutua vereen (lihasta, teurastettaessa) varsut, vuotaa vertavardit, mennä (jollekulle) veriincieggat (soapmásii) varrii

verihera varraserum, varramis´su

verikakku (veri- ja jauhotaikinasta paistettu) varragáhkku

verikoe varraiskkus, varračájánas

verikoira varrabeana

verilöyly varragolggahus

verinahka varranáhkki

verinen var´rá/i (-s), var´r/ii (-es), varra-, varraváldi; verinen vääryysvarraváldi vearrivuohta

-verinen  -varat

verineste varragolggus

veripalttu  gumppus, guhppár, gámsu (R)

verirakko jápma varra; tuli verirakkovarra jámii

verirakkula varraskoavhli, varraskoavhllahas

veriryhmä varrajoavku

verisarvi (kasvava sarvi) varračoarvi

verisolu varraseal´la

verisuoni varrasuotna

verisyöpä (med.) varraboras

veritulppa (med.) varračuolbma

verka láđ´đi; varustaa verallaláđ´đet

verkatakki (lapintakki) láđ´đegákti

verkkaan gulul, hiljit, suolggaid

verkkainen (liikkeissään) hiđis, hil/lji (-jes), hillján (-is), njoa/hci (-zes)

verkkaisesti hilljánit, gulul

verkko fierbmi, neahtta, sáibma; (erilaisia lohiverkkoja)patoverkkojoddu, seisova verkkonjáŋggofierbmi, isosilmäinen verkko galjot, pienisilmäinen verkkobaskkot, isosilmäinen patoverkkoluosat, pienisilmäisin sallittu verkkopatopyynnissäguvčalbmi; pyytää verkollafierpmástallat, fierbmut, sáimmastallat

verkko (tietok.) neahtta

verkko (verkosto) fierpmádat

verkkokalvo fierbmecuozza

verkkolehtipaju fierbmegironlasta

verkkomaha čalmmas

verkkopato joddoobuođđu

verkkopyynti fierbmebivdu, (pienisilmäisellä verkolla)sáibmabivdu

verkkopyytäjä, verkostelija fierpmástal´li, (pienisilmäisellä verkolla)sáimmastal´li

verkkoresu sátnja

verkkosilmä (esim. kärpäsellä) suokkačalbmi

verkonkoho govddohat, guppás, goarvvet

verkonkuivausteline fierbmeholga

verkonkäpy geahpa

verkonlaudus fierbmeluovdi

verkonpaula reašmi

verkostella  fierpmástallat, fierbmut, sáimmastallat

verkosto fierbmi, fierpmádat

vero vearru

veroasteikko vearroskálá

verohelpotus vearrogeahppudeapmi

veroilmoitus vearroalmmuhus (S), vearrodieđáhus (S), iešdieđáhus (N), selván (N)

verojohtaja vearrohoavda

verokanta vearrovuođđu

verokortti vearrogoarta

verolaki vearroláhka

verolautakunta vearrolávdegoddi

veronalainen vearuvuloš

veronkantaja vearroguoddi, vearrováldi

veronkanto vearroguoddin, litnet (N)

veronmaksaja vearromáksi

veronmaksu vearromáksin

veronpalautus vearromáhcahus

veronpidätys vearrogeassin

verotettava vearuvuloš; verotettavat ansiotvearuvuloš dietnasat

verotoimisto vearrodoaimmahat

veroton vearoh/eapme (-is); verottomat tulotvearohis boađut

verottaa vearuhit

verottaja vearuheaddji

verotus vearuheapmi, vearuhus, vearrolitnet (N), litnet (N)

verotusarvo vearuhanárvu

verotuskunta vearuhangielda

verovalitus vearrováidalus

verovelvollinen vearrogeatnegas

verovuosi vearrojahki, vearuhanjahki

verovähennys vearrogeahpádus

veroäyri vearroevre; kunnan nykyinen veroäyrigieldda dálá vearroevre

verran  (postp.) veardde, mađe; sen verran kyllä on rahaadan mađe gal lea ruhta

verrannollinen (mat.) veardduslaš

verranto (mat.) vearddus

verrata veardidit, buohtastahttit

verraton vearditmeahttun, áidnalunddot

verrattain oalle, viehka, oppa

verrattuna (johonkuhun, johonkin) ektui; minuun verrattuna hän on varakasmu ektui son lea jábálaš, Ruotsiin verrattuna Belgia on pinta-alaltaan pieni maaRuoŧa ektui Belgia lea viidodaga dáfus smávva riika

verrytellä lásmmodahttalit

verryttelypuku hárjehallanbivttas

versaali (suuraakkonen) versála

versio veršuvdna

verso ođju

versoa bohciidit, ihtit, urbbiidit

versojuuri ođjoruohtas

verstas duodjevisti, verstá ~ vearstá

vertaaminen veardideapmi

vertailla veardádallat, buohtastatahttalit

vertailu veardádallan

vertailuaste veardidanceahkki

vertailukelpoinen veardidangelbbolaš

vertailukohta veardidancoakci

vertailuryhmä veardidanjoavku

vertainen (veroinen) veardásaš

vertaistuki veardásašdoarjja, guoibmedoarjja

vertaus veardádus, veardideapmi

vertauskuva veardidangovva, veardádusgovva

vertyä lášmmodit

veruke ágga, dahkusivva

veräjä verrát, vearret, áideuksa

vesa bártnáš, bán´ne, gánddaš

vesa (bot.) vesá

vesakko vesábohttu, vesát (pl.)

vesi čáhci

vesiallas čáhceálddis

vesialue čáhceguovlu

vesiastia čáhcelihtti

vesihana čáhceluoitta, čáhcehátna

vesiherne čáhcebađvi

vesihierakka gáddejuopmu

vesihilpi čáhcehealva

vesihöyry čáhcelievla

vesijako čáhcejuohku

vesijohto čáhcejođas, čáhcebohcci

vesikasvi čáhcešaddu

vesikatto čáhcegáhttu

vesikauhu vuorahat

vesikelkka čáhcebulkor

vesikenkä  čázet

vesikirppu šir´rá

vesikko johkabuoidda

vesikummitus (näkki) rávga, čáhcerávga

vesikuusi čáhceguossa, heasttaseaibi

vesiliikenne čáhcejohtalus, čáhcejohtolat

vesilintu čáhceloddi

vesiliuos čáhceluvus

vesimaksu čáhcemáksu

vesimeloni čáhcemelovdna

vesimyyrä čáhcesáhpán

vesimäärä čáhcehivvodat

vesioikeus čáhcevuoigatvuohta

vesipallo (pelinä) čáhcespábba

vesipalloilla čáhcespáppastallat

vesipisara čáhcegoaikkanas

vesipuhveli čáhcebuffel

vesipumppu čáhcebumpa

vesiputous gorži

vesipääsky bávgoš, spáhppal

vesipäästäinen čáhcegoašku

vesiraja gáddeguorra; vesirajaa ~ rantaa myötengáddeguora

vesirakkula, rakko  (ihossa) skoavhli, skoavhllahas, goavhli, goavhllahas, skohpalas, gohpalas; mennä rakoille (ihosta)skoavhlut, skoavhllagit, skoavhllahastit, goavhlut, goavhllagit, goavhllahastit, skohpalastit, gohpalastit

vesirokko čáhceboahkku

vesisade arvi

vesisammal satmi; koota vesisammaltasatmet

vesisara ájalukti

vesistö čázádat

vesistönsäännöstely čázádatmudden

vesistöreitti čáhcejohtolat

vesisuksi čáhcesabet

vesisuoni čáhcesuotna

vesisäiliö čáhcelihtti

vesitaso govddohatgirdi

vesitatar čáhcebealbi, čáhcenjuolas

vesitiivis divttis, jeahkkil (-is), jeahkki, do/ŋas (-kŋa)

vesitorni čáhcedoardna

vesitse čázi mielde

vesivaaka váhtter ~ váhttar

vesivoima čáhcefápmu

vesiväri čáhceivdni

vesivärimaalaus akvareal´la

vesoittua vesáluvvat, vesáiduvvat; (nuorta koivua kasvavaksi)látnjut

vessa hivsset

vessanpönttö hivssetlihtti

vetelehtiä joavdelastit, ájahallat, goidošit, goiddildit, goidárastit, goigárastit, goiggardit, vanadit

vetelä šlinc/cas (-e-), njuo/zas (-hca), njie/zas (-hca)

veteraani veterána

veteraanitunnus veteránadovddaldat

vetinen čáhccá/i (-s), čá/zas (-hce-); tulla vetiseksičáhcut

veto (vedonlyönti) veahtaleapmi, hiistu; voittaa vetohiisttu vuoitit, hävitä vetohiisttu nisttihit, lyödä vetoaveahtalit, veahtit, hiistalit

vetohihna (ahkion) vuohtaráipi

vetoisa (astiasta) geas´sil (-is)

vetoketju rohttenlohkka, lohkkabáddi, sávdnjelohkka

vetokoukku goallosfaggi

vetoköysi (veneen, nuotan) gáidnu

vetolaatikko lođá, leađbma ~ leabma, skuf´fa, skoahppa

vetonaula (houkutin) sievttadas, sievttas

vetoomus appellašuvdna, ávžžuhus

vetoporo geasehanheargi

vetosolmu snurtu, rohttenčuolbma; varustaa vetosolmullasnurtet, vetosolmussa(adv.) snurttul

vetovoima geassinfápmu; (viehätys)geasuhanfápmu, geasuhus

vetreä  (ikäisekseen) heavskkálaš, heavská/i (-s)

vettyä  čáhcut, luohcat; (polttopuusta tms.)šalluluvvat, šaluiduvvat, šilljáluvvat; (kostua, veltostua, aineesta)njiehcat

veturi lokomotiiva, geasán

veturinkuljettaja lokomotiivavuoddji

vety hydrogena, čáza

vetäistä gaikkihit, ravget, rohttet, rohttestit, raŋustit, raŋistit, ragihit; (kevyesti)nivkalit, nivkkádit, nivkkihit, (pois, irti)gavistit, navistit; (ilmaa keuhkoihin)hahppalit

vetämätön (ihmisestä) goid/das (-a), višuh/eapme (-is), šlárv/vas (-a)

vetäytyä geassádit; joutua vetäytymään geassáduvvat

vetäytyä (kokoon) geassásit

vetää rohttet; tulla vedetyksirohtašuvvat

vetää (perässään) geassit, rundit, feastit, njaldit, veašidit, givzat

viallinen vigálaš, váillálaš, vádjit

viaton vigih/eapme (-is)

viattomasti vigiheamet

viattomuus vigihisvuohta

video video

videolaitteisto videobiergasat

videopeli videospeallu

viedä doalvut

viehe vuogga; erilaisia lohivieheitädolgevuogga (dolgi), basteoaivi (baste, bastevuogga), muorraguolli, silkeguolli ~ silhguolli, devon

viehättyä (johonkuhun) ges´sot (soapmásii)

viehättävä geasuheaddji

viehättää geasuhit

viehätys geasuheapmi, geasuhus

viekas viehk/is (-es), gávvil (-is)

viekastella viehkástallat, gávváluššat

viekkaus viehkisvuohta, gávvilvuohta

vieko (vanha painomitta, 18 kg) viehku; viekoinen(18 kg:n painoinen)vihkosaš

viekoitella dájuhit, fil´let, jorbet, jorget, jorggiidahttit, hálahit; joutua (jonkun) viekoittelemaksi fil´lehallat (soapmásii)

vielä vel ~ velá; ei vieläii vel, ii vuos, yhä vieläain, ainge

vieläkin velge ~ veláge, ain, ainge

vieläkään velge ~ veláge

vieläpä velába, dieđusge, juohan

viemäri njor´rehat, duolvačáhcebohcci, kloáhka (N)

vienti gálvodoalvun, doalvun, eksporta, eksporteren

vientitavara doalvungálvu

vieraannuttaa eaidadit

vieraantua  eaidat, vierrut

vieraantuminen eaidan, vierrun

vieraanvarainen árvvas, valljá/i (-s)

vierailija gal´ledeaddji, guos´si

vierailla gal´lestallat; (jonkun luona)gal´ledit soapmása

vierailla (vars. vanhuksen, vuodepotilaan luona)oahppaladdat; kävi vanhainkodissa mummoaan tapaamassafinai boarrásiidsiiddas áhkus oahppaladdamin

vierailu gal´ledeapmi

vierailunäytös guos´sečájáhus

vieraisilla (jonkun luona) soapmása guossis

vieraisille (jonkun luo) soapmása guos´sái

vieras (outo, tuntematon)amas; (ulkopuolinen)vier/is (-es), vierro-

vieras guos´si

vieras kieli vierrogiella, amasgiella (N)

vieras maa vierroriika

vierashuone guos´selatnja

vieraskielinen vierrogielat, vierrogiel (attr.), amasgielat (N); vieraskielisille tarjotaan mahdollisuus oppia saameavierrogielagiidda fállojuvvo vejolašvuohta oahppat sámegiela

vierasmaalainen vierroriikka olmmoš, olgoriikalaš

vierasperäinen vierrovulggolaš; vierasperäinen sanavierrosátni

vierastaa amašit, vierášit

viereen báldii, gurrii

vierekkäin bálddalagaid

vierekkäinen bálddalas

vieressä bálddas, guoras; vieri vieressäbál-bálddalagaid

vieri, vierus guorra

vieritse, viertä báldda, guora

vierittää  fierahit

vieriä  fierrat

vieroa olgguštit, hilggodit, vealahit

vieroittaa (lapsi, vasa; henkilö esim. huumeista) botkehit

vieroittua eaidat, vierrut

vieroitushoito botkehandikšu

vieroporo (toisen paliskunnan poro) vierroboazu; tuo on vieroporo, ei ole tämän paliskunnan porodiet lea vierroboazu, ii leat dáppeboazu

vieruskulma (mat.) bálddalasčiehka

vierähtää  fierralit, jorihit

vieräyttää fierralahttit

viesti sáttasátni, dieđáhus

viestihiihto sáttačuoigan, vuorročuoigan. stafeahtta

viestijuoksu sáttaviehkan, vuorroviehkan, stafeahtta

viestikapula (viestijuoksussa) sáttasoabbi

viestintä kommunikašuvdna

viestintäväline gulahallangaskaoapmi

vietellä (esim. huonoille tavoille) fil´let, dájuhit, hohkahit, giktalit, viehttalit

vieteri dávgi

vietti sodju

viettää  (juhlapäivää tms.)doallat, ávvudit

viha  vašši, suhttu, moarri; vihoissaansuhtus, bosis, vihoissa (toisilleen)baholagaid

vihainen vašán (-is), vaš´šá/i (-s), bahá (-s), suhtas (-), neavrras (-)

vihaisesti (adv.) vaš´šájit, suhtuin

vihaisuus bahávuohta, suhttu

vihamielinen bahámielat, bahá (-s)

vihamies vašálaš; vihamiehet keskenäänbahážat

vihannes rahtádat, ruonas, šaddu

vihannespunkki rahtádatšir´rá

vihannoida ruodnát; alkaa vihannoidaruniidit, runodit

vihanpito vaššivuohta; heidän välillään on ollut jo kauan vihanpitoasoai leaba leamaš juo guhká baholagaid

vihanta (adj.) ruonas, rahttá/i (-s)

vihanta (keväällä kasvava ruoho) rahttá

vihantarehu ruonasfuođar

vihapuhe vaššiságat (pl.)

vihastua suhttat, moaráskit

vihata vašuhit

vihdoin  viimmat; (lopulta)maŋážassii

viheliäinen skuor/tnas (-dna)

vihellellä njurggodit, njurggohallat

vihellys njurggas; (lyhyt) njurggastat

viheltelijä njurggon

viheltää njurgut; (kerran, lyhyesti) njurget, njurggádit

viherhiukkanen (bot.) ruonasčalbmi

viheriöidä (esim. niitystä) ruodnát

viheriöityä (esim. niitystä) runiidit, runodit

viherlevä ruonasdeappu

viherpeippo ruonábeibboš

vihertikka ruonáčáihni

vihertyä runiidit

vihertävä ruonálagan; (luonnossa)ruonaslágan

vihertää ruodnát; alkaa vihertääruniidit

vihervarpunen ruonácizáš ~ ruonácihci

vihi (aavistus, haju) oatna; saada vihiäoana oažžut

vihjaista geažidastit, guoigalit, guoiggadit, beaggalit, cavgilit

vihjata (vihjailla) geažidit, geažuhit, mahkkit, dovddahit

vihje geažideapmi, guoiggus, geahči

vihkikuva vihagovva

vihkiminen (hääparin) vihaheapmi

vihkimisaika vihahanáigi

vihkimispäivä vihahanbeaivi

vihkisormus vihahansuorpmas, gollen

vihkiä (hääpari, rakennus tms. käyttöönsä)vihahit, (avioliittoon)náitosii vihahit, náitit, (erit. hautausmaa käyttöönsä)vitkat, (haudan lepoon)vitkat

vihkiäiset (esim. rakennuksen) vihaheapmi, vihahus

vihko gihpa; (kukkia, ruohoa)vitku

vihloa (korvaa) návhlat (bealji)

vihollinen vašálaš; olivat vihollisia keskenäänleigga baholagaid

vihollisuus vašálašvuohta

vihreä ruoná

vihreä (vehreä) ruonas

vihta sávdnerissit (pl.)

vihuri bieggaroassa, bieggaspál´li

vihurirokko ruksesboahkut (pl.), rivihisboahkut (pl.)

vihviläkasvit (pl.) giilošattut (pl.)

viidakko juŋgel

viidenneksi (lueteltaessa) viđádassii

viidennen kerran viđádas

viidennes viđádas

viides viđát

viidesti vihttii

viidettäkymmentä viđátlohkái; viidettäkymmentä käyvä henkilöviđátlohjahkásaš olmmoš

viihde hávskkuheapmi; viihdemusiikkihávskkuhanmusihkka, viihdekirjallisuustriviálagirjjálašvuohta

viihdyttäminen hávskkuheapmi

viihdyttää hávskkuhit

viihteellinen lovttolaš

viihtyisä hávsk/i (-kes), guoibmá/i (-s)

viihtyvyys loaktin, ádjáneapmi

viihtyä loaktit, ádjánit; hyvä viihtymään loaktil (-is)

viikate liš´šá, roanda

viikatteenvarsi liš´šánađđa

viikinki vikiŋga

viikinkiaika vikiŋgaáigi

viikko vahkku; puoli viikkoavahkkolahkki, viikon vanhavahkkosaš

-viikkoinen -vahkkosaš

viikkokauden (adv.) vahkkobotta

viikkokausia (adv.) vahkkoviissaid, máŋggaid vahkuid

viikkolehti vahkkobláđđi

viikoittain (adv.) vahkkosaččat

viikoittainen vahkkosaš; viikkottainen tapahtumavahkkosaš dáhpáhus

viikonloppu vahkkoloahppa

viikonpäivä vahkubeaivi

viikonvaihde vahkumolsun, vahkumolsašupmi

viikset (pl.) sepmonat (pl.)

viikuna fihkon ~ fiikon

viila fiilu

viilapenkki sruvabeaŋka

viilata fiilet

viilentyä čoaskut, čoskkiidit, gáludit

viilentyä jääkylmäksi (järven tai joen vedestä) ráddat

viilentää čoaskudit

viileys gállu

viileä (ilmasta) čoask/kis (-a), čoasus, goalš/šas (-a), gálš/šas (-a), gálus, sávr/i (-res)

viileä (sisätiloista) čoasus, soaččas (-is), soadjas (-is), soajus (-is)

viili lákcamielki

viilipytty goal´lá

viillellä  nájadit

viilto sárggastat, nájastat

viiltosara ruovdeguodja

viiltää (haava)nádjat, (pieni haava)skáidnet, (palanen nahasta, kankaasta)vadjat, (vahingossa itseään)čuohpadit, nájadit

viiltää sárget, sárggastit, nádjat

viima vaššu, ruvaš, (itämurteissa)guoldu; puhaltaa (viimasta)ruvaštit

viimainen sää vaššolat

viime maŋimuš; viime hetkessämaŋimuš bottus; (edeltävä)mannan, viime vuonnadiibmá, viime vuodesta lähtien, viime vuoteen verrattunadiimmážis, viime vuoteen astidiimmážii, viime kesänämannan gease, diimmá gease, viime yönämannan ija, viime viikollamannan vahkus, viime aikoinamaŋimuš áiggiid, dáid guhtaliid

viimein viimmat, maŋážassii

viimeinen maŋimuš; viimeisessämaŋimuččas, viimeiseenmaŋimužžii

viimeistellä (esim. suunnitelma) gerget loahpalaš hápmái

viimeistellä (käsityö) vátnat; (nopeasti)vátnalit

viimeistään maŋimustá

viimekertainen mannanháváš

viimekesäinen diimmágeasáš, mannangeasáš; viimekesäiset muistotdiimmágeasáš muittut

viimeksi maŋimus ~ maŋimuš

viimetalvinen diimmádálvváš, mannandálvváš

viimevuotinen diimmáš ~diimmá, mannanjagáš; viimevuotiseen verrattunadiimmážis, tilanne on viimevuotiseen verrattuna melkoisesti kohentunutdilli lea diimmážis mealgat buorránan

viimeöinen mannanidjasaš

viina viidni, buollánviidni, buol´leviidni, viidna (S), birogužža, biroliepma

viini viidni, njálggaviidni

viinimarja (erit. punainen)jierit, (musta)čáhppes jierit

viinimarjapensas jieritmuorra

viinirypäle  viidnemuorji

viinitarha viidnegárdi

viipale vajahas, časkkis, čálastat, sneaida, šiiva

viipaloida vajahastit

viipymälumi  (tunturissa) jassa; jossa on paljon viipymäluntajas´sá/i (-s)

viipyä ádjánit, jávkat, vihpat, viibat

viiri čohkaleavga

viiriäinen váktil, váktilloddi, goaktil

viiru sárggis

viirupöllö govusskuolfi

viisaasti viisásit; tuo oli sinulta viisaasti tehtydiet lei dus viisásit dahkkojuvvon

viisari viissár, giehta

viisas viiss/is (-es); pitää viisaanaviissášit

viisastella viissástallat; ei kannata viisastellaii gánnet viissástallat

viisastua viisut, jierbmat

viisastuttaa viisudit

viisaudenhampaat maŋimuš máttabánit

viisaus viissisvuohta, viisodat

viisi vihtta; viiden numeroviđeš, viisi ihmistä, viiden joukkoviđas

viisikerroksinen viđagearddat

viisikko viđas

viisikulmio viđačiegahas

viisikymmentä vihttalogi

viisinkertainen viđageardásaš

viisitoista vihttanuppelohkái

viisivuotias viđajahkásaš

viiste njavki

viisto skiv/nnjas (-dnje-); viiston leikattunaskivnnjil, njavkkil, snáittil

viistäen skavát; viistäen ohiskavát meattá, viistäen yliskavát badjel

viistää (leikata viistoon, poromerkkiä tehdessä) skivdnjet, njavket

viisumi visum

viita suhkkes rohtu

viitata (johonkin asiaan) čujuhit

viitata (kädellä) seavvit; (nopeasti)seavvilit

viitatiainen rohtogaccet

viite čujuheapmi

viitekehys refereansarápma

viitenumero čujuhannummir

viitoittaa (tie tikoilla) dihkkádit

viitonen viđeš

viitseliäs gil´lil (-is), viššal (-is)

viitsiä viššat, gil´let

viitta (tien) geaidnogalba

viitta (vaatekappale) hárdobivttas, oalgebivttas, luhkka

viittaus (johonkin) čujuheapmi, čujuhus

viittoa seavvit

viittoilla seavašit

viittoma  seava, láhtta

viittomakieli seavagiella, láhttagiella

viiva sárggis, sáhcu, cáhcu, sáhcu, linnjá

viivain sáhcodahkki, lin´jála, viivvut (S)

viivakoodi sáhcokoda

viivata, viivoittaa  (piirtää viivoja) sáhcut

viivytellä ájahallat, ádjánuššat, sievgat, soinnirdit, soidnárastit; (työn teossa)bussat, bus´set, busidit, busildit

viivyttää ájihit, vihpadit, viibadit

viivytys hehttehus, ájiheapmi

viivähtää (jossakin) orustit ~ bisánastit ~ doallánit (gos nu)

viivästymiskorko maŋŋonanreantu

viivästyttää ájihit, skebmet; joutua jonkun tai jonkin viivästyttämäksiskebmehallat (+ ill.)

vika vihki, sivva; jossa on paljon vikojavihkká/i (-s)

vikinä njimma, njigas

vikisijä njiman, njigan

vikistä  njimmat, njimaidit, njihkut, njigaidit; (hiirestä)cihrrat, cihraidit

vikkelä háhppil (-is), snáhpis, lášm/at (-es), sákčil (-is); vikkelä ihminensnáhput

vikkelästi háhppilit, snáhppásit

viklo čoavžžu

vilahdella  givdnjut, livkit

vilahdus givnnjiheapmi, livkkiheapmi

vilahtaa  givnnjihit, livkkihit

vilauttaa čájehastit

vilinä  livkkas

vilistä  livkit, vileštit

vilja gordni

vilja-aitta gordneáiti

viljakasvi gordnešaddu

viljalaji gordnešládja

viljankorjuu gordnerádjan

viljanviljelijä gordnešaddadeaddji

viljanviljely gordnešaddadeapmi

viljapelto gordnebealdu

viljatatar rievdneguoita

viljava šattolaš; viljava vuosišattolaš jahki

viljavalmiste gordnebuvtta

viljavarasto gordnevuorká

viljelijä eanabargi, eanadoal´li

viljellä šaddadit ~ gilvit ~ bargat eatnama

viljelmä šaddadansadji, plantáša

viljely šaddadeapmi, gilvin, eanabargu

vilkaista vilppastit, vilppádit, vilppihit, vilššastit, vilššádit, liđggastit

vilkaisu liđggastat

vilkas ealas (-is), ealaskas

vilkastua ealáskit

vilkastuttaa ealáskahttit

vilkku (auton) seava

vilkkuvalo ravkičuovga

vilkuileva vilppas (-is), vilš/šas (-a)

vilkuilla vilput, vilšut, liđgut, čalbmebealástallat; jatkuvasti vilkuillenvilppu vilppu

vilkuttaa seavvit, seavašit; (vähän) seavestit, (nopeasti)seavvilit

villa ul´lu

villahousut (pl.) ul´lobuvssat (pl.)

villainen (jossa on runsaasti villaa) ul´l/ui (-os)

villainen (villasta kudottu) ullus gođ´đojuv´von, ul´lo-

villakoira ul´lobeana

villakuore šákša, loddu

villalanka láigi, ul´loláigi

villapaita ul´lobáidi

villapaju vilgessieđga

villasukka ul´losuohkku

villatakki ul´lobusir

villi vild/das (-a), vi/llas (-l´la)

villieläin luonddueal´li, luođueal´li, spire, vil´labeahtu

villiintyä vilddáskit, vilddálgit, vil´laluvvat

villikko (ihmisestä) vildon; käyttäytyä villikon tavoinvildudit

villilohi eamiluossa

villisika meahccespiidni

villiytyä (poroista, lampaista) goddiluvvat, gottáiduvvat

vilpillinen vearálaš, eahperehálaš, vuoigatmeahttun

vilpistellä verrošit

vilpitön rehálaš, vuoiggalaš, nju/olgat (-lges), eahpeguoktilaš; tulla vilpittömämmäksi vuoiggaiduvvat

vilpoinen (säästä kesällä) jálddos (attr.); tulla vilpoinensääjálddosmuvvat, jálddudit, pitää (esim. huonetta) liian vilpoisenajálddošit

vilpoinen sää (kesällä) jáldu

vilpola veránda

vilppi vearrivuohta; tehdä vilppiäverrošit

vilske livkkas, guđđa

vilu galmmas; hänellä oli vilusus lei galmmas, son goalui

viluinen ks. palelevainen

vilukissa  gáneš, goadni, oardnji, gorremaš, galbmagáhkkor

vilukko vilgesbeaivečalbmi

vilustua galbmot

viluttaa minua viluttaamus lea galmmas, mun goalun

vimma viibmi, vuohkku

vino vinju-; vinossavitnjut, vinjil, vitnjalassii

vinoneliö (geom.) skužilnjealjehas

vinosarvi (porosta) vinjoaivi

vinottain vitnjalassii, vitnjut

vinoutua vinjagit

vinssata vinšet

vinssi (väkipyörä) vinša

vintata (vettä kaivosta) vintet

vintiö juŋká

vintti lokta, badjegeardi

vintti (kaivon) vinte

vinttikaivo vintegáivo

vioittaa vahágahttit

vioittua vihkáduvvat, vaháguvvat, rihkkašuvvat

violetti violeahtta

vipinä livkkas

vipistä livkit

vipu gákkan

virallinen virggálaš

viranhaltija virgehálddašeaddji, virgedoal´li

viranomainen virgeoapmahaš; viranomaiset (pl.)eiseválddit (pl.)

viransijainen  virgesadjásaš, vikára (N, R)

viransijaisuus virgesadjásašvuohta, vikariáhtta (N, R)

virasto virgebáiki, virgedoaimmahat

virastotalo virgedoaimmahatdállu

virastotyöntekijä virgebáikebargi

viraton virggeh/eapme (-is); joutua virattomaksivirggehuvvat

vire gealdagas; vireessägealdagasas, giellagasas, giellasis, vireeseengealdagassii, giellagassii, giellasii

vireillä (asiasta) doaimmahuv´vomin, jođus, dutkojuv´vomin

vireä searalaš

virhe meattáhus, meaddádus, feaila

virheellinen boastto-, feaillalaš

virheellisyys boasttuvuohta

virheetön feaillah/eapme (-is), dievaslaš

virheilmoitus meaddinalmmuhus

virike impulsa, gealddáhat, jurddafáddá

virittää (jousi, pyssy) gealdit

virka virgi; nimittää virkaannammadit virgái, virgádit

virka-aika virgeáigi

virka-apu virgeveahkki

virka-asema virgesadji

virka-asia virgeáš´ši

virka-asunto virgevisti

virkaatekevä virggisdoaibmi

virkaehtosopimus (S) virgeeaktosoahpmuš

virkahuone virgelatnja

virkakunta virgegoddi

virkamies virgeolmmoš

virkanimitys virgenammadeapmi, virgenamahus

virkapuku virgegárvvut

virkasuhde virgegaskavuohta

virkata heahkkalastit

virkatehtävä virgedoaibma, virgebargu

virkatodistus virgeduođaštus

virkavalta virgeváldi, byrokratiija; virkavallan edustajabyrokráhtta

virkavaltainen byrokráhtalaš

virkavaltaisuus byroktáhtalašvuohta

virkavapaus, virkavapaa  virgelohpi; olla virkavapaallaleat virgelobis

virkaveli kollega

virkavelvollisuus virgegeatnegasvuohta

virkavirhe virgemeattáhus

virke (kiel.) dajaldat

virkeä virk/ui (-os), arvvo/t (-his), searalaš

virkistys arvvosmahttojupmi, arvvosmuhttin, áhpásmahttojupmi, áhpásmuhttin

virkistyä virkkosmuvvat, virkkodit, arvvosmuvvat, áhpásmuvvat

virkistävä virkkosmahtti, áhpásmahtti

virkistää virkkosmahttit, áhpásmahttit

virkkaa buovvalit, beaggalit, láhttestit, beaškalit

virkku virk/ui (-os)

virkkuukoukku heahkkalastinnállu

virnat  (pl.) sáhpalat (pl.)

virneessä (hetkellisesti)nirvut; (pysyvästi) nirvvil

virnistellä nirvut, nirvvohallat, nirvvonárvvohallat

virnistää nirvet, nirvvádit

viro  esttegiella

virolainen esttelaš, estlándalaš

virota (henkiin) eal´lát

virrata  golgat; lähteä virtaamaangolggiidit, tyynesti virtaavadoačč/is (-es), virrata hiljemmindoažžut

virraton rávnnjeh/eapme (-is); tulla virrattomaksirávnnjehuvvat

virrenveisuu sálbmalávlun

virsi sálbma, virsa (R)

virsikirja sálbmagirji

virta rávdnji, virdi

virta (huomattava joki seudulla) eatnu, deatnu

virtaama golganmearri

virta-avain rávdnječoavdda

virtahepo eatnoheasta

virtailla golggadit

virtakytkin cahkkehat

virtalähde rávdnjegáldu

virtapiiri (elekt.) rávdnjebire

virtaus rávdnji, rávnnjádat

virtaus (aate-, muoti-) rávnnjáldat; nykyinen vihreä aatevirtausdálá ruonárávnnjáldat

virtsa  (miehen)gužža, (naisen, lapsen)cis´sa; haista virtsallekunniidit

virtsaamistarve gužžahoahppu, gužžaheahti; cis´sahoahppu, cis´saheahti

virtsajohdin gužžajođas

virtsanhaju kuonnahádja

virtsanhajuinen kuonna; tulla virtsanhajuiseksi (erit. vaatteista)kuonnagit

virtsaputki gužžaoarri

virtsarakko gužžaráhkku

virtsata (miehestä)gužžat, (naisesta, lapsesta)cis´sat; tuntea virtsaamisen tarvettaguččastuvvat, guččahit, cissastuvvat, cissahit

virttyä (kauhtua) guvggodit, gilggodit

virtuaalimuisti (tietok.) virtuálamuitu

virus virus

virustauti virusdávda

virveli  šlivgunvuogga; virvelöidäbivdit šlivggu, šlivgut

virvoitusjuoma limonáda, bruvsa (N)

visa (puusta) vissir

visakoivu vissirsoahki

visertää vižardit ~ vizardit, civkit

viskata bálkestit, bállahastit, suhppet (ks. heittää)

viskoa ks. heitellä

vispata vispet, vispilastit, fierrut

vispilä vispil, firon

vissiin vis´sa, várra

visto fast/i (-tes)

vistous fastivuohta

visu ks. kitsas 

visuaalinen visuálalaš

visualisoida visualiseret

visusti dárkket, dárkilit, divdna

visva, märkä, mätä (haavassa) siedja

visvainen (haavasta) sieddjá/i (-s), siddj/ii (-es)

vita hávggarássi

vita (korvamerkki) skivdnji, njavki; vidalla (poromerkistä)skivnnjil, njavkkil

vitamiini vitamiidna

viti (kevyt, uusi lumi) vahca; jossa on paljon vitiävahccá/i (-s)

vitikeli vazadat

vitivalkoinen (adj.) če/askat (-skes); näkyä vitivalkoisena čeaskát

vitivalkoinen (subst.) čeaskat

vitja viđji

vitkaan gulul, njozet

vitkallinen áddjá/i (-s)

vitkutella  joavdelastit, ájahallat, goidošit, goiddildit, goidárastit, goigárastit, goiggardit, vanadit, soidnáruššat

vitkuttelija njoazan, njoazar, duđan, buimman, busan, soidnár; njávežaneatni (fem.), njávežangálgu (fem.)

vitsa spihčá, spižá, roaiská, roaisku, roaiskkan, skárba

vitsailla, pilailla spivkošit, spivket, skálkošit, skálkaruššat, leikošit

vitsas bessodat ~ besdat

vitsaus roassu, heavvu, stuorra goarádus, lossa váivi

vitsi spivka, hearvamuitalus, skálkasáhka, vitsa

vittu (vulg.) ks. emätin

vittuilla  (vulg.) birostit, cihppošit, vittudit (N), vittuilit (S)

viuhka (leyhytin) jielan

viulu vijuvla

vivahde nyánsa, suoivva; (äänen)šuokŋa

vohkia jávkadit, livkalit, njávkkastit, luogirdit

vohla gihcci

vohveli váf´felgáhkku

vohvelirauta váf´felruovdi

voi vuodja, gusavuodja; tahrautua voihinvuojahuvvat, voihin tahraantuneenavuodjanaga

voi! vuoi!

voida (saattaa)sáhttit (+ inf.), voin lähteä sinnesáhtán vuolgit dohko; (olla mahdollista)veadjit, sáhttit, saattaisi tullakinsáhtášii vaikko boahtitge, (voida, jaksaa)veadjit, miten voit?mo veaját?

voide vuoiddas, sálva; voiteessa, voiteen tahraama vuoiddasnaga

voidella vuoidat; (pitkään)vuoiddadit, (nopeasti)vuoiddastit; voidella leipävuodjaláibbi njuvdit; tulla voidelluksivuoidašuvvat

voihkia fuoikut, fuoikit, luoibmat

voikukka vuodjarássi

voileipä vuodjaláibi, tehdä voileipänjuvdit vuodjaláibbi; heittää voileipiästeažžalit ~ deaššastit (čázeoaivvi mielde)

voima fápmu, vuoibmi, givrodat, nákca, veadju, áhppi; tulla voimaanboahtit fápmui, olla voimassaleat fámus, voimassa oleva (esim. määräyksestä)fámolaš, gustojeaddji; kaikin voiminvehkosii, vehkui

voimaannuttaa fámuiduhttit

voimaantua fámuiduvvat

voimaantulo fápmuiboahtin

voimailla fámostallat

voimakas (ihmisestä) gievr/a (-ras), fámolaš, váf/i (-es), vuoimmálaš, vuoibmá/i (-s), návccalaš, áhpálaš, bihttil (-is), bihtálas; giehtaráhpa/t (-dis)

voimakas ks. vahva

voimakas, tehokas  (aseesta) spáitil (-is), spáittas (-)

voimakkaasti fámolaččat

voimakkuus gievravuohta, givrodat, fámolašvuohta

voimala fápmorusttet, fápmolágádus

voimalaitos fápmorusttet, fápmolágádus

voimallinen vuoimmálaš

voimassaoleva gustojeaddji, čuožžovaš

voimassaolo fápmu, čuožžun

voimassaoloaika fápmoáigi, dohkkenáigi

voimatoimi fápmodoaibma

voimaton  fámoh/eapme (-is), vuoimmeh/eapme (-is), návccah/eapme (-is); tulla voimattomaksifámohuvvat, vuoimmehuvvat, návccahuvvat

voimaton, tehoton (aseesta) spáitteheapmi

voimattomuus fámohisvuohta, vuoimmehisvuohta, návccahisvuohta

voimistaa  gievrudit

voimistelija lášmmohal´li

voimistella lášmmohallat

voimistelu lášmmohallan, gymnastihkka

voimistua  gievrut, návccaiduvvat

vointi veadju, veadjin

voipaperi vuodjabábir

voipitoisuus vuodjadoallu

voipua návccahuvvat, veajuhuvvat, nuonddahallat, nuondat, luonddahallat, luonddahuvvat, luondat, nuossat

voipunut veajuh/eapme (-is)

voirasia vuodjaskáhppu

voissa, voihin tahriintuneena vuodjanaga

voisula suddaduv´von vuodja

voiteleminen vuoidan

voiteluöljy vuoiddasol´ju

voitokas, voittoisa vuoitil (-is), vuittolaš, vuiteš (-is) ~ vuites (-is)

voitonhimo vuoitinmiella

voittaa vuoitit; (usein)vuoitalit, (äkkiä)vuoittestit, vuoitit

voittaja vuoiti

voittamaton vuoitemeahttun, birgetmeahttun

voitto vuoitu

voittoisa vuoiti (-s), vuoitil (-is), vuiteš (-is)

voivotella vuoigit, surggohallat, surgat, surgit

vokaali (kiel.) vokála

vokaaliyhtymä (kiel.) vokálačoahkki

vokalisti vokalista

vollottaa (pikkulapsista) bárgut, veanzut, veanzzuhit, ružžut

voltti (elekt.) volta

voltti (voimisteluliike) volta

volttimittari voltamihttár

voro suola

vouti (hist.) fáldi ~ váldi

vulkaaninen vulkánalaš, dollavulggolaš

vuodattaa golggahit

vuodatus golggahus; verenvuodatusvarragolggahus; sanallinen vuodatussátnedulvi

vuode seaŋga, oađđensadji; sijata vuodeláhčit saji, nousta vuoteestalihkkat bajás, vuoteen omanaseaŋgga buorrin

vuodelepo seaŋgaveal´lán

vuodenaika jagiáigi

vuodenvaihde jahkemolsun, jahkemolsašupmi

vuodepotilas seaŋgabuohcci

vuodesohva oađđensof´fá

vuodevaatteet (pl.)oađđádagat (pl.), gávnnit (pl.)

vuohi gáica

vuohinen (hevosella) vuohes; vuohisvikavuohesváddu

vuoka fuorbma

vuokko násti

vuokra láigu

vuokra-asunto láigovisti

vuokrahuone láigolatnja

vuokrailla láigohallat

vuokralainen láigolaš

vuokranantaja láigoaddi

vuokrasopimus láigosoahpamuš

vuokrasäännöstely láigomudden

vuokrata láigohit, láigudit (R)

vuokratulo láigodienas

vuoksi dihte ~ dihtii; teki sen minun vuoksenidagai dan mu dihte, sen vuoksidanin ~ danne, minkä vuoksi?manin? ~ manne?

vuoksi (nousuvesi) ul´li; vuoksi ja luodeul´li ja fiervá

vuolas (virrasta) rávdnjá/i (-s), rávnnjas (-), vahka/t (-dis), virdá/i (-s), vilddus (-is); tässä on näköjään aika kova virtadákko lea gusto viehka rávnnjas

vuolastua (virrasta) rávdnjut, rávnnjáiduvvat, vahkat

vuoleskella vuoladit

vuolla vuollat

vuolukivi sáibogeađgi

vuolupaikka vuolahat

vuoma (metsäinen, laaja jokilaakso) vuopmi; jossa on paljon jokilaaksojavuobmá/i (-s), lähempänä jokilaaksoavuopmelis, lähemmäksi jokilaaksoavuopmelii

vuonelo  (naarasporo 2. talvenaan) vuonjal; vuonelon taljavuonjaldat

vuonelovaadin (naarasporo 3. talvenaan) vuonjaláldu

vuono vuotna; lähempänä vuonoa olevavuonat, lähempänä vuonoavuotnalis, vuotnaleappos, vuonabus, (vähän lähempänä)vuotnalaččas, lähemmäksi vuonoavuotnalii, vuotnalebbui, vuonabui, (vähän lähemmäksi)vuotnalažžii; lähimpänä vuonoa oleva vuonamus

vuonoinen vuodná/i (-s), vudn/ii (-es)

vuononperä vuotnabahta

vuononsuu vuotnanjálbmi

vuopaja vuohppi

vuorata (esim. vaatekappale, seinä) skoađastit, skoađđut

vuoraus skoađas

vuorenhuippu várrečohkka

vuori várri; (lumihuippuinen korkea tunturi)gáisá ~ gáisi

vuori (vaatteessa) skoađas

vuorihemppo dálveruoivil

vuorijono várreráidu

vuorikiipeilijä várregavccodeaddji

vuorikiipeily várregavccodeapmi

vuorilauta skoađasfiel´lu

vuorinen várrá/i (-s), várre-

vuorisaarna (Raamatussa) várresárdni

vuoristo várrečoahkki, várreguovlu, várit (pl.)

vuoristoinen vár´rá/i (-s); on hyvin vuoristoinenmaalea hui vár´rás riika

vuorivästäräkki ránesbeštor

vuoro vuorru

vuorokaudenaika jándoráigi

vuorokausi jándor, birrabeaivi; puoli vuorokauttajándorbealli

vuorokausikaupalla jándorviissaid

vuorolaulu vuorrolávlla

vuoropuhelu  vuorrohálešteapmi

vuorosana vuorrosátni, replihkka

vuorostaan vuorustis, fas, -ges

vuorotella (esim. töiden tekemisessä) bargat vurrolagaid, lonohallat

vuorotellen vurrolagaid, vurohagaid, vuoruid

vuorottainen vurrolas (attr.), lotnolas (attr.); kierrätyskäytössä olevat elinkeinot(pl.) lotnolas ealáhusat (pl.)

vuorotteluvapaa  lonohallanfriddjavuohta

vuorotyö vuorrobargu

vuorovaikutus vuorrováikkuhus

vuorovesi ul´li ja fiervá

vuorso  (urosporo 3. talvenaan) vuobirs

vuosi jahki; puoli vuottajahkebealli, viime vuonnadiibmá, viime vuodesta lähtiendiimmážis, viime vuoteen astidiimmážii, vuoden vanhajahkásaš; (vuoden periodi)jahkodat

vuosi vuodelta jahkejagis

vuosikasvain (oksan, latvan) jahkeođju

vuosikasvu jahkešaddu

vuosikausia jahkeviissaid

vuosikerta jahkodat, jahkegeardi

vuosikertomus jahkedieđáhus, jahkemuitalus, doaibmačilgehus

vuosikirja jahkegirji

vuosikokous jahkečoahkkin

vuosikurssi jahkegursa

vuosikymmen logijahki

vuosiloma jahkeluopmu

vuosiluku vuođđalohku; mikähän vuosiluku silloin mahtoi olla?mii vuođđaloguidson dalle lei?

vuosilusto jahkelatnja

vuosineljännes jahkenjealjádas

vuosirengas jahkeriekkis

vuosisata čuohtejahki, jahkečuohti

vuosittain jahkásaččat

vuosittainen jahkásaš

vuosituhat duhátjahki, jahkeduhát

vuositulo jahkedienas

vuota (vuotanahka) riehtti, leaira; gusanáhkki, vuovssánáhkki, sávzzanáhkki

vuotaa (nestettä)golgat, (ilmaa)suođđat, (salaiseksi tarkoitettuja tietoja)suođđat

vuotaa verta vardit, (hiljalleen)varddašit; josta vuotaa helposti vertavardil (-is), vardálas; alkaa vuotaa vertavardát

vuotakenkä riehttegáma, bieksu

vuotava jeageh/eapme (-is); tulla vuotavaksijeagehuvvat

-vuotias  -jahkásaš

-vuotinen -jagáš

vuoto (nesteen)golgan, (kaasun)suođđan, (tietojen) suođđan

vuottaa jäljittää jäljet

vuottoraippa (ahkion vetohihna) vuohtaráipi

vuottua (olla havaittavissa, eläimen jäljistä) vuhttot

vuotuinen jahkásaš

vuotuismuutto (paimentolaisporonhoidossa) jahkodatjohtin, jahkodatfár´ren

vyyhdelle (kehityksi, suopungista) njámmagassii, njámmasii

vyyhdellä (kehittynä, suopungista) njámmagasas, njámmasis

vyyhdetä (esim. villalankaa)vikšadit; (suopunkia)njámmat

vyyhti vikša

vyö boagán

vyöhyke avádat

vyönsolki boaganoaivi

vyöry uđas, rihtu

vyörymä fierran, njirran, njirahat

vyöryttää fierahit

vyöryä (maasta, kivistä) fierrat, njirrat

vyötärö  seakkáš, boagansadji

väestö veahkadat, veagadat, populašuvdna, álbmot, olbmot (pl.)

väestökirjoitus veahkadatčáliheapmi

väestönlaskenta olmmošlohkan

väestönsuoja  álbmotsuodji

väestönsuojelu siviilasuodjalus

väestöntiheys ássandávjodat

väestörekisteri  álbmotregisttar

väheksyä badjelgeahččat, fuotnut, fuonášit

vähemmistö uhcitlohku, unnitlohku, vehádat, minoriteahtta ~ minoritehta

vähemmäksi geahpebun; kyttyrälohi on kovasti runsastunut Tenossa, pitäisi pyytää vähemmäksiruoššaluossa lea sakka laskan Deanus, galggašii bivdit geahpebun

vähemmän, vähäisemmässä määrin uhcibut, unnibut

vähenevä nohkki; meidän vähenevät luonnonvarammemin nohkki luondduriggodagat

vähennettävä (mat.) geahpedahtti, uhcidahtti

vähennys geahpedeapmi, geahpádus

vähennyskelpoinen geahpedangelbbolaš; vähennyskelpoiset tulotgeahpedangelbbolaš boađut

vähennyslasku (mat.) geahpedeapmi, geahpedanrehket, geahpedanluoitu

vähentyä geahppánit, uhccut, un´nut, uhcánit, unnánit

vähentäjä (mat.) geahpedeaddji, uhcideaddji

vähentää geahpedit, uhcidit, unnidit

vähentää (mat.) geahpedit

vähimmin uhcimus, unnimus, uhcimusat, unnimusat

vähintään uhcimustá, unnimustá

vähintäänkin uhcimusat, unnimusat

vähitellen vehážiid, uhcánaččaid, unnánaččaid, maŋistaga, dađistaga, mieđaid mieđaid

vähiten, vähäisimmässä määrin  uhcimusat, unnimusat

vähittäishinta bođuhaddi

vähittäiskauppa bođugávpi

vähittäismaksu vehážiidmáksin

vähittäismyynti bođuidvuovdin

vähyys, vähäisyys uhccivuohta, un´nivuohta, uhccodat, un´nodat

vähäarvoinen mearkkašmeahttun, árvvuh/eapme (-is)

vähähillainen luomeh/eapme (-is); vähähillainen vuosiluomehis jahki

vähäinen uhc/ci (-a), u/n´ni (-nna); vähäinen palkkauhca, unna bálkkáš

vähäisin uhcimus, unnimus; vähäisimmässä määrinuhcimusat, unnimusat

vähäisyys uhccivuohta, un´nivuohta, vánisvuohta

vähäjäkälinen jeagelh/eapme (-is); tulla vähäjäkäliseksijeagelhuvvat

vähäjärkinen oanehisjierpmat

vähäjärvinen jávrreh/eapme (-is)

vähäkalainen guoleh/eapme (-is); tulla vähäkalaiseksiguolehuvvat

vähäkalaisuus guolehisvuohta

vähäkarvainen guolggah/eapme (-is)

vähäkermainen lávccah/eapme (-is)

vähälajisuus šládjavátni

vähällä, vähästä, hevin (adv.) uhcánii, unnánii, buoril; ei hevin anna periksiii buoril vuollán

vähäluminen muohtah/eapme (-is); vähäluminen talvi muohtahis dálvi

vähäluminen (kelistä) ruogŋá/i (-s), rugŋ/ii (-es), rodd/ii (-es)

vähäluminen keli  ruokŋa, rodda

vähäluminen maa skoalda; tulla vähälumiseksiskoaldat

vähälumisuus muohtahisvuohta

vähämaitoinen mielkkeh/eapme (-is); vähämaitoinen lehmämielkkehis gussa

vähämielinen vátnemielat

vähän uhcán, unnán, vehá(š), uhcánaš, unnánaš, binná, binnánaš, binnoš (R)

vähän pienempi uhcibuš, unnibuš

vähän suurempi stuorábuš ~ stuoribuš

vähän yli  badjelaš

vähäoksainen oavsseh/eapme (-is)

vähäpuheinen hálah/eapme (-is), humuh/eapme (-is), jávoh/eapme (-is), ságah/eapme (-is)

vähäpuinen muorah/eapme (-is);tulla vähäpuiseksimuorahuvvat

vähärahainen ruđah/eapme (-is); vähärahaisuusruđahisvuohta

vähäriekkoinen rievssath/eapme (-is); oli tosi vähäriekkoinen vuosilei duođaid rievssathis jahki

vähäruokainen (visu ruoan suhteen) sneavvar (-is)

vähäruotoinen dávtteh/eapme (-is); siika on melko vähäruotoinen kalačuovža lea oalle dávttehis guolli

vähäsanainen sáneh/eapme (-is)

vähäsuolainen veaht/as (-ta)

vähäteräksinen stáleh/eapme (-is)

vähätietoinen uhcándiđot

vähäuntuvainen uvjjah/eapme (-is)

vähävarainen ruđah/eapme (-is)

vähävasainen (jossa tai jolla tai jolloin on vähän vasoja) mieseh/eapme (-is); tämä on ollut vähävasainen vuosidát lea leamaš miesehis jahki

vähäverinen varah/eapme (-is); vátnavarat, anemiijalaš

vähävetinen (kuivuuden takia) ruobbecoag/is (-es)

vähävirtainen rávnnjeh/eapme (-is);tulla vähävirtaiseksirávnnjehuvvat

vähä-älyinen  uhcánfihtot

väijyä vuođgŋit, sokčat

väinönputki olbmoborranrássi, rássi, boska; kerätä väinönputkiarás´set

väistellä garvvašit, ladnjedit, ladnjedallat

väistyä čáhkket

väistämätön garvemeahttun, eastatmeahttun

väistää  garvit; (nopeasti)garvvestit, garvilit

väite čuoččuhus, nákkus, nákka

väitelause (kiel.) muitalancealkka

väitellä  nákkáhallat, digaštallat, digaštit, oaivváldallat, sátnádallat; ruveta väittelemäännákkáskit, dikkáskit

väitellä (tohtoriksi) nákkáhallat doavttirin

väittely nákkáhallan, digaštallan

väittämä teorema; čuoččuhus, nákkus

väittää nágget, čuoččuhit

väitöskirja nákkosgirji, dissertašuvdna

väkevyys (ruoan) álbmáivuohta, beaktilvuohta, veahkatvuohta

väkevä (ihmisestä) fámolaš, gievr/a (-ras), vuoibmá/i (-s)

väkevänmakuinen (ruoasta) álbmá/i (-s), beaktil (-is), ve/ahkat (-hkkes), vehkk/ii (-es), veagalaš

väki veahka

väkijoukko olmmošeatnatvuohta, olmmošálbmot

väkijuoma alkoholajuhkamuš

väkilannoite dahkuveahka, veahkadukta, veahkamuhkki

väkiluku olmmošlohku

väkirehu fuođar, veahkafuođar

väkisin veagal, veahkaválddil, veahkaválddi, veahkájo, rivvosii, rivašilljá, bákkuin; ottaa väkisinrihpat, riv´vet, yrittää ottaa väkisinribadit, tulla tai mennä väkisinbahkket

väkivaltainen veahkaválddálaš

väkivaltaisuus veahkaválddálašvuohta

väkänen ávnnaldat ~ ávnnjaldat

väli gaska; välillä, välissägaskkas, väliin, välillegaskii, väliä, välitsegaskka, gaskal; (kahden esineen välissä)latnja; (hirsien ja lautojen välissä)sálvu; (toiseen ihmiseen)gaska, gaskavuohta

väliaika gaskaboddu

väliaikainen  gaskaboddosaš

väliaine gaskaávnnas

väliaivot (pl.) gaskavuoigŋašat (pl.)

väliintulo (pol.) gaskiiboahtin

välikappale  gaskaoapmi

välikatto rohpi

välikohtaus gaskafearán

välikysymys gaskajearaldat, interpellašuvdna

välilasku (lentokoneen) gaskaseaivun

välilevy (selkärangassa) gaskanjuorggis, (selkärangan ylin)jor´rilađaš

välillinen gaskkalaš, eahpenju/olgat (-lges)

välillä gaskkohagaid, gaskkaid, duollet dálle, duolluid dálluid, duo dá

välimatka gaska

välimerkki gaskamearka

välin sillä välindan botta

väline gaskaoapmi, bierggas, neav´vu, ráđđi

-välinen -gaskasaš

välinpitämättömyys berošmeahttunvuohta, hárehisvuohta, skiluhisvuohta, sahtedohkovuohta

välinpitämätön  berošmeahttun, háreh/eapme (-is), skiluh/eapme (-is), sahtedohko (-); tulla välinpitämättömäksihárehuvvat, skiluhuvvat

välipala nealgádat, gaskasálga; syödä välipalaanealgádit

väliraha bajálaš

välirauha gaskaráfi

välirikko riiddáskeapmi

väliseinä gaskaseaidni

välissä  gaskkas

välistä gaskkaid, gaskkohagaid

välitse  gaskka, gaskal

välittäjä (riidan)soabahal´li, soabaheaddji

välittää (jostakin)beroštit, fuollat, velehit; (esim. riidassa)soabahit

välittää (henkilöltä toiseen, paikasta toiseen)gaskkustit, sirdit

välittömästi dalán, dalánaga, dakkaviđe, seammás; gaskkahaga, gaskkaheamet

välitunti diibmogaska

välitys gaskkusteapmi, sirdin

välitön nju/olgat (-lges), njuolggo-

välivaihe gaskamuddu, gaskadilli

väliverho gaskaloavdda

välivokaali (kiel.) gaskavokála

väljentyä galljut, galljánit

väljentää galjidit, galljudit

väljyys  galljodat

väljä (esim. vaatteesta) gal/lji (-jes), oavlá/i (-s)

väljähtynyt (esim. ruoasta) álmmeh/eapme (-is), veagah/eapme (-is), gov/nnas (-dna)

väljähtyä (esim. ruoasta) álmmehuvvat, veagahuvvat, govdnat; antaa ruoan väljähtyägovdnadit

välke (miner.) šleađgga

välkkyminen šealgun, šleađgun

välkkyä  šealgut, šealggáhallat, šleađgut, čuovggáhallat

välkähdys šealggiheapmi, šleađggiheapmi, šleađgganas

välkähtää  šealggihit, šealggádit, šleađggihit, šleađggádit, čuovggihit, šlienjihit

vältellä (esim. vaikeuksia) vealtit, garvvašit; välttelevävealtadahkes

välttyä (jostakin) vealtat (+ lok.), beassat (+ lok.)

välttämättä vealttakeahttá, eandalii, áinnas

välttämättömyys vealtameahttunvuohta

välttämätön vealtameahttun, vealttakeahtes (attr.)

välttävä dohkkehahtti; välttävä arvosanadohkkehahtti árvosátni

välttää vealtit

välähdellä  šealgut, šealggáhallat, šleađgut, čuovggáhallat

välähdys šealggiheapmi, šleađggiheapmi, šleađgganas

välähtää šealggihit, šealggádit, šleađggihit, šleađggádit, čuovggihit, šlienjihit

väläytellä šleađgguhit

väläyttää šleađgalit

vängätä (johonkin) bahkket (gosa nu)

vänrikki (mil.) feanrihkka

väreillä, väpättää spahrrat, sparrat, sparaidit, spahčat, spažaidit, vabaidit, libardit, libaidit

väri ivdni, fearga

värikalvo (filmin) ivdnecuozza

värikkyys ivdnáivuohta, girjáivuohta

värikuva ivdnegovva

värikynä ivdnepean´na

värikäs (monivivahteinen) girjá/i (-s)

värillinen ivdná/i (-s)

-värinen -ivdnásaš, -ivnnat

värinä, tutina spahča

värisokeus ivdnečuovggahisvuohta

väristä libardit, libaidit, spargit, sparrat, sparaidit, spahčat

värisyttää spargguhit, spažahit, sparaidahttit, sparahit

värittää ivdnet, ferget

väritön ivnneh/eapme (-is), fearggah/eapme (-is); muuttua värittömäksiivnnehuvvat, fearggahuvvat

värjätä báidnit; soveltua värjättäväksibáinnihit, värjääväbáinna-, (verkkoa)cihcat

värjäysaine báinna, báidnu

värjäyttää báinnihit

värjäytyä báidnašuvvat

värjöttää  (kylmissään) goadnát, goadnahit

värttinä snáldu

värttinäluu olgodieigu

värttinänkehrä snáldooaivi

värttinävaltimo giehtaváibmosuotna

värvätä (esim. sotilaaksi, merimieheksi) bestet, vervet, bálkáhit

värähdellä spažaidit

värähdys spažáhus

värähtelytaajuus  spažaidandávjodat

värähtää spažihit

västäräkki beštor

väsymys váibasat (pl.), váibbasvuohta

väsymätön váibameahttun, sávr/i (-res), gil´lil (-is), giv/vi (-es)

väsynyt váiban, váibbas

väsyttää váibadit, dolkadit; häntä väsyttisus ledje váibasat

väsyttää (kalaa) gur´rehallat

väsyä  váibat, gievdat, viessat, nuossat, rassašuvvat; helposti väsyväváibi (-s), váibil (-is), váibalas, viessalas, vies´si (-s), vies´sil (-is) (ks. voipua)

väsähtää váibbihit, viesihit

vätys ks. laiskuri

vätystellä ks. laiskotella 

vävy vivva, suohker (R); tuleva vävyvivvasássa; kutsua jotakuta vävykseenvivastallat

vävyineen (adv.) vivaš

väylä  fávli; väylempänäfávlelis, fávleleappos, (vähän)fávlelaččas; väylemmäksi fávlelii, fávlelebbui, (vähän)fávlelažžii; väylän puolellafávllabealde, väylän puolellefávllabeallai, väylän puoltafávllabeale

vääjäämättä veagal

väänne (erit. vatsanväänne)bonjahat

väännellä bonjadit

väännyksissä botnjut, bonjil

väännähyttää bonjastit

vääntelehtiä botnjasaddat

vääntyillä (esineestä) skuhčasaddat

vääntynyt, vino  (esineestä) skuhči; väännyksissä, vinossa skuhčut, olla jossakin vääntyneenä, vinonaskuhččát

vääntyä botnjasit, bonjagit

vääntyä, vinoutua  (esineistä) skužagit

vääntää botnjat; (kerran, nopeasti)bonjastit, soveltua väännettäväksibotnjasit, vääntää irti (ruuvi)nuollat; (kammeta)gággat, gákkadit, (kerran)gákkastit

vääntömomentti (tekn.) botnjanmomeanta

vääpeli (mil.) veabel

väärennös vearisteapmi, fálsken

väärentää vearistit, fálsket

väärin boastut, vearrut, botnjut, endorii

väärinkäsitys boasttoipmárdus, boasttoáddejupmi

väärinkäyttäjä boastutgeavaheaddji

väärinkäyttö boastutgeavaheapmi

väärinpäin boasttogežiid

väärintekijä vearredahkki

vääristellä botnjat ~bonjadit áššiid

väärti verdde, kaveri, ystävä

vääryys vearrivuohta, verrodat, boasttuvuohta; verinen vääryysvarraváldi vearrivuohta

väärä  boastto-, vearre-; väärä valintaboasttoválljen, tehdä jotakin väärääverrošit, olin väärässäledjen vearis, mus lei vearri, mus lei boastut, saada ruokaa väärään kurkkuunboakčánit

väärä puoli boasttobealli; väärällä puolellaboasttobealde, väärälle puolelleboasttobeallai, väärää puoltaboasttobeale

väärä vala vearreválli

väärämielinen vearálaš

vääräoppinen vearreoahpalaš

vääräsääri boaggi, boaggejuolgi

vääräsäärinen bo/akkas (-gge-); kävellä vääräsäärisenäboaggut

Y

ydin ađa; (puun, atomin tms.)váimmus

ydinase váimmusvearju

ydinenergia váimmusenergiija

ydinjätteet (pl.) váimmusfápmobázahusat (pl.)

ydinkohta váimmusáš´ši

ydinluu ađadákti, ađa (ks. konttiluu)

ydinonnettomuus váimmusfápmobárti

ydinreaktio váimmureakšuvdna

ydinreaktori váimmusreáktor

ydinräjähdys váimmusbávkkanas

ydinsaaste váimmusfápmonuoski

ydinvoima váimmusfápmu

ydinvoimala váimmusfápmorusttet

yhdeksikkö  ovcceš

yhdeksän ovcci; yhdeksän ihmistä, yhdeksän joukkoovccis, yhdeksän kertaaokcii

yhdeksänkymmentä ovccilogi ~okcilogi

yhdeksäntoista ovccinuppelohkái

yhdeksäs ovccát; yhdeksännen kerranovccádassii

yhdeksäsosa ovccádas

yhdeksättäkymmentä ovccátlohkai; yhdeksättäkymmentä käyvä henkilöovccátlohjahkásaš olmmoš

yhdenjaksoinen oktilaš

yhdenmukainen ovttalágan

yhdenmukaistaa ovttaiduhttit

yhdenmukaisuus ovttaláganvuohta

yhdensuuntainen ovttaguvllot

yhdentyä ovttaiduvvat

yhdenvertainen  ovttadássásaš, ovttaveardásaš

yhdessä (tehdä jotakin)ovttas, ovttasráđiid, veahkkálagaid, guoibmálagaid, álbmogassii; (kulkea)fárrolagaid, ovtta fáru, searválagaid

yhdessäolo ovttasorrun, ovttastallan

yhdesti oktii

yhdestoista oktanuppelogát

yhdiste (kemiallinen) ovttastat

yhdistelmä oktiibidju, kombinašuvdna

yhdistelmätalous lotnolasdoallu

yhdistys ovttastus, searvi

yhdistysrekisteri ovttastusregisttar

yhdistystoiminta searvedoaibma

yhdistyä ovttastuvvat; Yhdistyneet kansakunnatOvttastuvvan našuvnnat

yhdistää ovttastahttit

yhdyntä anašeapmi

yhdyshenkilö kontáktaolmmoš

yhdyskunta ovttastupmi, báikkálaš servodat

yhdysluokka ovttastahtton luohkká

yhdysmerkki (sanassa) goallosmearka

yhdyssana goallossátni

yhdysside (abstr.) oktavuođačanus

yhdysviiva goallossáhcu

yhtaikaa oktanaga, oktanis

yhteenkuuluva oktiigul´levaš

yhteenkuuluvuus oktiigul´levašvuohta; yhteenkuuluvuudentunneoktiigul´levašvuođadovdu

yhteenlaskettava (mat.) lasihahtti

yhteenlasku (mat.) lasiheapmi, oktiirehket, oktiiluoitu

yhteenliittymä oktiisearvan, koališuvdna

yhteenotto riidu, nággu, riiddáskeapmi, konflikta, váldaleapmi

yhteensattuma oktiisoaitin

yhteensopiva oktiiheivvolaš

yhteensovittamaton soabatmeahttun

yhteensulautuminen oktiisuddan

yhteensä oktiibuot

yhteentörmäys oktiibeaškkeheapmi

yhteenveto oktiigeassu

yhteinen  oktasaš

yhteiselämä ovttaseallin

yhteisesti oktasaččat

yhteishenki oktavuođadovdu

yhteiskoulu oktasašskuvla

yhteiskunnallinen servodatlaš, servodahkii gul´levaš, servodat-

yhteiskunta servodat

yhteiskunta-aktivisti servodatberošteaddji

yhteiskuntaelämä servodateallin

yhteiskuntajärjestys servodatortnet

yhteiskuntaluokka servodatluohkká

yhteiskuntaoppi (kouluaine) servodatmáhttu

yhteiskuntapolitiikka servodatpolitihkka

yhteiskuntaryhmä servodatoassi

yhteiskuntatiede servodatdieđa

yhteiskuntatieto servodatdiehtu

yhteiskuntavastainen servodatvuostásaš

yhteislaulu ovttaslávlun

yhteismaa oktasašeana(n)

yhteismarkkinat (pl.) oktasaš márkanat (pl.)

yhteispyynti searvebivdu

yhteistoiminta ovttasdoaibman

yhteistuumin ovttas ráđiid, ovttas, searválagaid, guoibmálagaid, veahkkálagaid

yhteistyö ovttasbargu

yhteisvastuu oktasaš ovddasvástádus, oktasaš vástu

yhteisvoimin ovttas, veahkkálagaid, searválagaid, álbmogassii

yhteisymmärrys ovttasipmárdus

yhteisö searvvuš

yhtenevyys (mat.) ovttaláganvuohta

yhtenevä (mat.) ovttalágan

yhtenäinen oktilaš, ovttalaš

yhtenäisesti oktilit

yhtenäistää dahkat oktilažžan

yhtenäisyys oktilašvuohta

yhtenään jám´ma, čađat, ohpihii, ovttanassii, álo

yhteys oktavuohta; (suhde)gaskavuohta

yhteyshenkilö gulahallanolmmoš

yhteystiedot (pl.) oktavuođadieđut (pl.)

yhteyttäminen (biol.) okten

yhteyttää (biol.) oktet

yhtiö fitnodatsearvi

yhtye musihkkajoavku, čuojahanjoavku

yhtymä ovttastupmi

yhtymäkohta guoskkahansadji, guoskkahančuokkis

yhtyä ovttastuvvat; (erit. porotokista)mastat; (joukkoon, seuraan)searvat

yhtyä (jonkun mielipiteeseen) ks. myöntyä

yhtä (+ adj.; + adv.) seamma, liikka

yhtäjaksoinen boatkkah/eapme (-is), boatkanmeahttun

yhtäkkiä fáhkka, báifáhkka, fáhkkestaga

yhtäläinen ovttaláhkásaš

yhtäläisyys ovttaláhkásašvuohta

yhtäläisyysmerkki (mat.) ovttamađumearka

yhtälö (mat.) ovttamahtodat

yhtäsuuruusmerkki (mat.) ovttamađumearka

yhä  ain

ykkönen ovtteš, ovttatál´la (N)

ykköskieli (ensiksi opittu kieli) vuosttasgiella ~ vuosttašgiella

ykseys ovttaláhki

yksi okta

yksiavioinen ovttanáittot, ovttanáittuslaš, monogámalaš

yksiavioisuus ovttanáittotvuohta, ovttanáittuslašvuohta, monogamiija

yksihuoneinen ovttalanjat

yksikerroksinen ovttageardásaš, ovttageardde-

yksikesäinen geassásaš

yksikielinen ovttagielat, ovttagielalaš

yksikkö (esim. mittayksikkö) ovttadat

yksikkö (kiel.) ovttaidlohku, singurála

yksikköhinta ovttadathaddi

yksikseen  oktonassii; oleili yksikseen asunnossaanorodii oktonassii viesustis

yksikään oktage

yksilö oktagas, indiviida

yksilöidä spesifiseret; yksilöityspesifiserejuv´von

yksilöinti spesifiseren

yksilöllinen oktagaslaš, individuála

yksilöllisyys oktagaslašvuohta, individualiteahtta ~ individualitehta

yksimielinen ovttamielalaš; (päätöksestä)ovttajienalaš

yksimielisesti ovttamielalaččat

yksimielisyys ovttamielalašvuohta; (päätöksestä)ovttajienalašvuohta

yksin okto

yksinajaja (erillisellä ajoporolla) luovosvuoddji; erillisellä ajoporolla ajaenluovovuoji

yksineläjä oktoealit, oktoorut

yksineuvoinen (biol.) ovttanevvot

yksinhuoltaja oktofuolaheaddji

yksinkertainen oktageardán ~ ovttageardán, oktageardásaš ~ ovttageardásaš, eaŋkil (N), simpal (-is) (N)

yksinkertaistaa ovttageardánahttit

yksinkertaistua šaddat ovttageardáneabbon

yksinkertaisuus ovttageardánvuohta

yksinlaulu oktolávlun, sololávlun

yksinoikeus oktovuoigatvuohta

yksinomaan beare, aivve

yksinpuhelu oktosárdnun, monologa

yksinvalta oktováldi

yksinvaltainen oktoráđálaš

yksinvaltaisesti oktoráđálaččat

yksinvaltias oktoráđ´đejeaddji

yksinäinen oktonas

yksinäisyys oktovuohta

yksipuolinen ovttabealat, ovttabealálaš

yksipuolisuus ovttabealatvuohta, ovttabealálašvuohta

yksiraiteinen ovttaluotta-, ovttaluoddasaš

yksiselitteinen ovttačilggolaš

yksisilmäinen ovttačalmmat; (subst.) čalbmetbealle

yksisirkkainen ovttaiđot

yksisoluinen ovttaseallat

yksisuuntainen ovttaguvllot, ovttahálttat

yksitavuinen ovttastávval-

yksitellen ovttaid ovttaid, ovttaid mielde

yksitoikkoinen suiva/t (-dis), dolkadahtti, váibadahtti

yksitoikkoisuus suivatvuohta

yksitoista oktanuppelohkái

yksittäin ovttaid ovttaid, ovttaid mielde

yksittäinen ovttaskas, oktonas, eaŋkil (N); yksittäinen ihminenovttaskas olmmoš, eaŋkilolmmoš (N)

yksittäistapaus ovttaskasdáhpáhus

yksituumainen ovttaráđálaš

yksityinen priváhta

yksityiselämä priváhtaeallin

yksityishenkilö priváhtaolmmoš, ovttaskas olmmoš, oktahatolmmoš

yksityiskohta detállja, bietna, ovttaskasčuokkis

yksityiskohtainen detáljalaš, bienalaš, dárkil (-is)

yksityiskohtaisesti detáljalaččat, bienasta bitnii, dárkilit

yksityisluontoinen ovttaskaslundosaš

yksityisoikeudellinen siviilavuoigatvuođalaš

yksityistie priváhtageaidnu

yksityisyrittäjä iešdoaibmi

yksivuotinen ovttajahkásaš

yksivärinen ovttaivdnásaš, ovttaivnnat

yksiääninen ovttarattat

yksiö ovttalanjat; yritän löytää sopivaa yksiötägeahččalan gávdnat vuogas ovttalanjaga

yleensä dábálaččat

yleinen (tavallinen)dábálaš, (yhteinen)oktasaš, (julkinen)almmolaš, (kokonainen)oppalaš

yleipätevästi oppalaččat

yleiseurooppalainen oppaeurohpálaš

yleishyödyllinen oktasaččat ávkkálaš

yleisin dábáleamos

yleiskaava oppalašlávva, oppalašplána (N)

yleiskatsaus oppalašgeahčastat

yleiskeskustelu oktasaš ságastallan

yleiskieli standárdagiella

yleiskokous váldočoahkkin, oktasaščoahkkin

yleiskone gievkkanmašiidna

yleiskunto (ihmisen)rumašdilli, (esim. talon)oppalaš ortnet

yleiskurssi oktasaš gursa

yleiskuva oppalaš govva

yleislakko oktasaš streaika, oktasaš bargoheaitta

yleislääkäri dábálaš doavttir, vuođđodoavttir

yleismaailmallinen oppamáilmmálaš

yleisnimi dábálaš namma, appellatiiva

yleisopinnot (pl.) oktasaš lohkamat (pl.)

yleispätevä (yleinen, kokonais-) oppalaš

yleisradio riikkaradio

yleissivistys dábálaš čuvgehus

yleissopimus oktasašsoahpamuš

yleistajuinen populára, álkit áddehahtti

yleistehtävä oktasaš bargu

yleistys generaliseren, generaliserejupmi

yleistyä lassánit, šaddat dábálažžan; (kovasti)laskat

yleistää generaliseret; ei kannata yleistääii gánnet generaliseret

yleisurheilu bođuvalástallan ~ bođuvaláštallan

yleisvaikutelma oktasaš govva, oktasaš dovdu

yleisö publihkka; geahččit (pl.), guldaleaddjit (pl.)

yleisötilaisuus álbmotdilálašvuohta

ylellinen luksus-

ylemmäksi allelii, allelebbui, alibui, (vähän)allelažžii, alibužžii; (erit. maastossa)badjelii, badjelebbui; (vähän)badjelažžii, bajibužžii

ylempi alit, (vähän)alibuš; (erit. maastossa)bajit, (vähän)bajibuš

ylempänä allelis, alleleappos, alibus, (vähän)allelaččas, alibuččas, (erit. maastossa)badjelis, badjeleappos, (vähän)badjelaččas, bajibuččas

ylempää  allil, (vähän)allelačča, (erit. maastossa)bajil, (vähän)badjelačča

ylen hui, badjelmeare; (ylen määrin)bearehaga, sakka, ilá

ylenkatse badjelgeahččan

ylenkatseellinen badjelgeahččalas

ylenkatsoa badjelgeahččat

ylennys alideapmi, bajideapmi, bajádus

ylenpalttinen valjálaš, valljái; pitää jotakin liian ylipalttisenavaljášit

ylensyöminen vuovddušteapmi, runzen

ylentää  alidit, bajidit; joka itsensä ylentää, se alennetaandat guhte iežas alida, dat vuoliduvvo

ylettyä (johonkin) olahit (+ ill.)

ylettömästi badjelmeare

yletön badjelmearálaš; ylettömän paljonmearihis ollu, ylettömän hyvähirbmat buorre

ylevä a/llat (-lla)

ylhäällä  allin; (erit. maastossa, joella)badjin; ylhäältä päinbajil

yli  badjel; (enemmän kuin) badjel, (vähän enemmän kuin)badjelaš

yliajaja badjelvuoddji

yliajo badjelvuodjin; joutua yliajon uhriksivuojáhallat

yliarvioida badjelárvvoštallat

yliherkkä liigeheark/i (-kes)

ylihoitaja (sairaanhoitajasta) njunušbuohccedivššár

ylihuomenna don beaivve

ylijäämä badjebáza

ylikansallinen badjelriikkalaš

ylikersantti (mil.) badjeseršánta

ylikorkea liigea/llat (-lla)

ylikorkeus liigeallodat

ylikuorma liigeguorbmi

ylikäytävä badjelmanahat, rastehat

ylilaita (veneessä) ása ~ ásat

ylileveys liigegovdodat

ylileveä liigego/vdat (-vda)

yliluonnollinen badjellunddolaš

ylilääkäri njunušdoavttir

ylimalkaan oppanassii, oppalohkái; sullii, dohko guvlui

ylimalkainen sulalaš

ylimenevä badjelman´ni

ylimielinen allamielalaš, goarga/t (-dis), futnolas

ylimielisyys allamielalašvuohta

yliminä superego

ylimmäinen bajimus ~bajimuš

ylimmäksi alimussii; (erit. maastossa)bajimussii

ylimpänä alimusas; (erit. maastossa)bajimusas

ylimys aristokráhtta

ylimääräinen  badjelmearálaš, liige-

ylin  alimus, bajimus

ylinopeus liigeleaktu

yliolkainen berošmeahttun

yliopisto universiteahtta ~ universitehta, allaoahpahat

yliopistokoulutus allaskuvlaoahppu

ylioppilas stuđeanta

ylioppilaskirjoitukset (pl.) stuđeantačállimat (pl.)

ylioppilaskokelas stuđeantakandidáhtta, abiturienta (S), rukses ruoš´ša (N)

ylioppilastodistus stuđeantaduođaštus

ylioppilastutkinto stuđeantadutkkus

ylipaine badjeldeatta

ylipaino liigedeaddu

ylipainoinen liigelo/ssat (-ssa)

ylipappi bajimus báhppa

ylipitkä liigeguhk/ki (-es)

ylipituus liigeguhkkodat

ylipäällikkö njunušoaivámuš

ylipääsemätön badjelbeassameahttun

ylipäätään  oppanassii, oppalohkái

ylirasittua rassašuvvat

ylistys rámádus, rápmi, giitalus

ylistää rámidit, máidnut, giitalit

ylitarkastaja allagohcci

ylitse badjel; (kadun, tien tms.)rastá

ylittää  (katu, tie tms.) rasttildit, rastet

ylituotanto  liigebuvttadeapmi

ylitys (kadun, tien tms.)badjelmannan, rasttildeapmi

ylityö badjeláiggebargu

ylityökorvaus badjeláiggebuhtadus

ylivalotus badjeleksponeren

ylivertainen guođilmas; ylivertaisen taitavaguođilmas čeahppi

ylivoima badjelfápmu, badjelvuoibmi

ylivoimainen birgetmeahttun, badjelfámolaš, badjelvuoimmálaš

ylivuotinen badjeljagáš; harakka noukki ylivuotisia puolukoita pellonpientareeltaskire boaimmui badjeljagáš joŋaid bealdoravddas

ylivääpeli (mil.) badjeveabel

ylkä irgi

ylle (vaatteesta) badjelii

yllin kyllin ildi gal´le, valjis, valjit, valljugasat

yllyke giktalus, impulsa

yllytellä (ajokasta) giššuhit

yllyttää giktalit, giktit, hohkahit, oalgguhit, oasuhit, bođ´đet, oldet, vildadit

yllytys giktalus, hohkahus, oalgguhus, oldehat

yllä bajil, bajábealde; (vaatteesta)badjelis

ylläpito bajásdoallan, bajásdoallu

ylläpitää bajásdoallat, doalahit

yllättyä heahkastuvvat, hirpmástuvvat

yllättäen fáhkka, heahkka, njamažahkká(t)

yllättää hirpmástuhttit; (positiivisesti)heahkastuhttit

yllätys hirpmástuvvan, hirpmástupmi; (posiviinen)heahkastuvvan, heahkastupmi

ylpeillä (jostakin) čevllohallat ~ čeavlástallat ~ rábmot ~ rámohallat ~ rámpot ~ rámppastallat ~ govddástallat ~ vuolludit ~ miháštallat (mainna nu)

ylpeys čeavli, čeavláivuohta

ylpeä čeavlá/i (-s) rábmá/i (-s), rámppas, stuorástahkes, gáddálas, allamielalaš, miháš (R)

ylpistyä čeavlut

yltäkylläinen valljá/i (-s), valjálaš, valljugas

yltäkylläisyys vallji, valljáivuohta, valljugasvuohta, ildigal´levuohta

yltää (jonnekin)ollit (+ ill.), (ottamaan)olahit (+ akk.), (tekemään jotakin)olahit (+ inf.), (pohjaan asti, esim. verkosta)vuoksut

ylväs ebm/ui (-os), hámálaš, čoalč/čas (-e-)

ylvästelevä rábmá/i (-s), rámppas

ylvästelijä rámpa

ylvästellä rámohallat, čevllohallat, rámppastallat

ylä- badje-

yläaste badjedássi

ylähuone (parlamentin) badjeviessu

ylähuuli badjebavssa

yläindeksi badjeindeaksa

yläjuoksulla (joen) badjin

yläjuoksulle (joen) bajás

yläkerta (talossa) lokta, badjegeardi

yläkuu šaddimánnu

ylälehti badjelasta

yläleuka badjeoalul

yläluokka bajit luohkká; yläluokilla (koulussa)bajit luohkáin

yläluoma badjeluopma

ylämaa badjeeana(n)

ylämäki vuostálat, vuosteeana(n), vustolat, vuosttu, raddeeana(n), raddálat

ylänkö  badjeeana(n), badjosat (pl.)

yläonttolaskimo bajit váibmomorči

yläosa badjeoassi, bajáš

yläpaula  badjebealli, badjereašmi

yläpinta bajáš

yläpuoli bajábealli; yläpuolellabajábealde, yläpuolellebajábeallai, yläpuolitse, yläpuoltabajábeale

yläpää bajágeahči; yläpäässäbajágeahčen, yläpäähänbajágeahčai, yläpäätä, yläpään kauttabajágeaže

yläraaja badjelahttu

yläraja badjerádji

yläreuna badjeravda

yläruumis badjegorut

ylävirralla (joen) badjin

ylävirtaan (joen) bajás

ylös alás; (erit. maastossa, joella)bajás

ylösalaisin duoid beliid

ylösnousemus bajásčuožžileapmi

ylösnousu  (vuoteesta) lihkkan; ylösnousun aikalihkkanáigi

ylöspäin bajásguvlui

ylössuin gávvut; ylössuin olevagávu-, asettaa ylössuingávuhit

ymmärrettävä áddehahtti, ipmirdahtti

ymmärrys áddejupmi, ádden, ipmárdus

ymmärtäminen ádden, ipmirdeapmi; (keskinäinen)gulahallan

ymmärtämättömyys áddemeahttunvuohta, ipmirmeahttunvuohta

ymmärtämätön áddemeahttun, ipmirmeahttun

ymmärtäväinen áddejeaddji, ipmirdeaddji

ymmärtää áddet, ipmirdit, árvidit; ymmärtää toisiaangulahallat, áddehallat, tulla ymmärretyksiáddehallat

ympyrä jorbadas, jorbalas, jorbolat

ympyrä (mat.) gierdu

ympyrän kehä (mat.) gierdosáhcu

ympäri  birra; ympäri maatamiehtá riikka, pyöriä ympärijorrat birra

ympäriinsä birrat birra

ympärileikata birračuohppat

ympärileikkaus birračuohppan

ympäripuhua jorbet, jorbbodahttit, jorggiidahttit, suosttuhit

ympäripäissään bihkkan, hálva juhkan, badjeloivviid juhkan

ympäristö biras; lähiympäristöbirrasat (pl.), lahkosat (pl.)

ympäristöaktivisti birasaktivista

ympäristöministeri birasministtar

ympäristöministeriö birasministeriija (S), birasdepartemeanta (N)

ympäristönkäyttö luonddugeavaheapmi

ympäristönsuojelu birasgáhtten, birassuodjaleapmi

ympäristöoppi (kouluaine) birasoahppa

ympäristötietoinen birasdiđolaš

ympäristövahinko birasvahát

ympärivuotinen birrajagaš

ympärys biras

ympärysmitta birramihttu

ympäröidä birastahttit, riekkistit

ynnä plus

ynseys goavvivuohta, juvduivuohta

ynseä goav/vi (-es), juvd/u (-dos), juvdu/i (-os), goađu/t (-his), garraváimmot, ráhkismeahttun

ypöyksin áibbas okto

yritteliäisyys ealjárvuohta, elljuivuohta; fitnodatmokta

yritteliäs ealjár (-is), ellj/ui (-os)

yrittäjä fitnodatolmmoš, fitnodatbargi, fitnodatdoaibmi

yrittää geahččalit, iskat; yrittää saadaoččodit, yrittää ostaaoastalit, yrittää myydävuovdalit, yrittää tehdä jotakinvikkahit

yritys  geahččaleapmi; (liike)fitnodat

yritystoiminta fitnodatdoaibman, fitnodatdoaibma, fitnodatbargu

yritystulo fitnodatboahtu

yrjönpäivä irján

yrjönviikko (huhtikuun lopulla) irjánvahkku

yrtti urta; dálkkasšaddu, njattašaddu

yskittää gosahit; minua yskittimu gosahii

yskiä gossat, gosadit; kova yskimäängossalas

yskä gosahat

yskäistä gosádit, gosihit, gossalit

yskäisy gosanas

yskänlääke gosahatdálkkas

ystävykset ustibaččat, skihpáraččat, verddežat, lávežat, olbmážat, gierrásaččat; olemme ystävyksiäletne ustibaččat

ystävyys ustitvuohta, skihpárvuohta, verddevuohta

ystävä ustit, skihpár, verdde, olmmái, rádná (R), guoibmi, lávvi; rakas ystäväni, ystäväiseni! ustibažžan!

ystävällinen ustitlaš, fávdná/t (-dis), fávdná/i (-s), lieggaváimmot, buorremielalaš, buorredáhtolaš, guoibmá/i (-s), olmmošaddjá/i (-s)

ystävällisyys ustitlašvuohta

ystävätär nissonustit

ytimekäs ađ´đá/i (-s); (osuva, sattuva, napakka)deaivil (-is), napakasti sanottudeaivilit daddjojuvvon

ytimetön ađah/eapme (-is)

yö idja; ensi yönäihttá ija, boahtte ija, viime yönäievttá ija, mannan ija, yötä päivääijatbeaivái, keskellä yötäidjaguovdil, puoli yötäidjalahkki, joutua yön yllättämäksiidjaduvvat, idjaluvvat, ijahallat

yöastia bohttu

yöhämärät (loppukesästä) idjagerbmosat (pl.)

yökerho idjaklubba

yökkönen seavdnjadasbeaiveloddi

yökylmät (syksyllä) idjagálut (pl.)

yökyöpeli (yöihminen) idjagozán, idjastállu, idjarávga, idjagáranas

yökönlehti vuodjalasta

yököttää häntä yököttisus váimmu gákkahii

yöllinen mannanidjasaš

yöllä ihkku

yömaja idjadanviessu

yömyöhällä ijatihkku

yönpuoli (esim. rakennuksen) ijabealli, itkobealli

yönseutu idjačorgi

yönseutu (syyskesällä) idjačorggáš

yöpaita idjabáidi

yöpakkanen idjabuolaš

yöpuku idjabivttas

yöpuu menimme yöpuullebijaimet nohkkat, he olivat jo yöpuullasii ledje juo oađđimin

yöpymiskustannukset idjadangolut

yöpymisraha idjadanruhta

yöpyä idjadit, ijastallat

yöpäivystys idjagohcin

yösija idjasadji

yösydän (sydänyö) idjalosáš

yötyö idjabargu

yötä päivää ijatbeaivái

yöuni idjanahkárat (pl.)

yövartija idjafákta

yövuoro idjavuorru

Ä

äes hárva

äestää hárvet

ähkiä cáhkkat

ähäkutti! aiddo muttát!, aiddo luoittát!

äidillinen eatnálaš

äidillisyys eadnivuohta

äidinkieli eatnigiella

äidinkielinen eatnigielat

äidinmaidonvastike mielkevástta

äidinmaito eatnimielki, njamus

äidinrakkaus eatniráhkisvuohta

äiditön eatneh/eapme (-is)

äijä áddjá

äimistyä hirpmástuvvat

äimä áibmi

äimäruoho áibmesuoidni

äimäsara áibmelukti

äiti eadni

äiti kulta! eatnážan!

äitienpäivä etniidbeaivi

äitimuori eadnemuore

äitinsä kanssa etneš (adv.)

äitipuoli eadnebealle

äitiys eadnivuohta

äitiysloma etniidluopmu

äitiysneuvola etniidráv´vehat

äitiysraha etniidruhta, mánnáoažžunruhta

äkillinen fáhkk/at (-es), fáhkkatlaš, fáhkka (attr.)

äkkiarvaamatta báifáhkka

äkkimutka fáhkkamohkki

äkkipikainen boark/a (-kas), moar´rá/i (-s), suhteš (-is), suhttes (-is), bigán (-is), hohpposlunddot, nársitnet (N), strav/nnjas (-dnje-); äkkipikainen ihminenstravdnji

äkkirikas, nousukas riggulan olmmoš

äkkisyvä fáhkkačieŋal, márbáhkka

äkkiä fáhkka, fáhkkestaga, báifáhkka, ruv´va (R)

äkäinen (miehestä)boark/a (-kas); (naisesta)buoš/ši (-es)

äkätä fuobmát, hoksát, dáikkihit

ällöttävä eartnjehas, váibmogákkaheaddji

äly fiehttu, jierbmi, jearga

älykkyys fihtolašvuohta, vitmatvuohta, intelligeansa, čehppodat

älykkö intellektuel´la

älykäs  fihtolaš, vitm/at (-es), oaivválaš, intelligeanta, čeahp/pi (-es), bastil (-is), láhjálaš

älyllinen intellektuálalaš

älypuhelin fiehttofovdna

älyttömyys jal´lavuohta

älytä fihttet, hoddet

älytön jearggah/eapme (-is)

ämmi áhkku, eam´mi

ämmä geret

ämpäri spán´nja, eappir, skállu

ängetä (johonkin)bahkket (gosa nu), (mukaan)hoavridit (fárrui), hoavrrestit (fárrui)

änkyrimato gišvarasmáhtu

änkyrä ceaggá/i (-s), nággár (-is), gaikár (-is), oaivá/i (-s)

änkyrä (subst.) gaikár, moalki, vierca, bázzi, gassaniski, botnji, burli

änkyttää vavddadit, gahkkat ~ gahkkit

äpärä luovosmánná; eahpáraš

äreä hárpma, erd/ui (-os)

äristä harrat

ärjyä čeargut, rohkut

ärjäistä čerget, rogádit

ärsyke stimulus, arvadus

ärsyttävä givssálaš

ärsyttää eardudit

ärsyttää (esim. kurkkua) moalaidahttit

ärsyyntyä  eardut, eardašuvvat, heardduhuvvat

ärtyisä erd/ui (-os), hárpma, hárbmalas, heardduh/eapme (-is)

ärtyä hárbmat, hárbmaluvvat, hárpmaiduvvat

ärähtää garihit

äskeinen easkkáš ~ easkká, gieskadaš

äsken eske

äskettäin gieskat, gieskabále, easkkabáliid, aiddobáliid, varrasis

äskettäinen gieskadaš, duolá (attr.)

ässä (pelikorteissa) eas´sa

äveriäs ruhtarikk/is (-es)

äyri evre

äyriäinen reabbáeal´li

äyskäri hávskár, diškkán

ääliö stoallju

ääneen jitnosii ~ jitnosit

äänekkäästi jidnejit

äänekäs jiedná/i (-s), jidn/ii (-es)

äänenkannattaja (esim. sanomalehti) jietnaguotteheaddji

äänenkantama čurvehat

äänenmurros jietnadoajáhat

äänenpaino deattuhus, jietnadeaddu

äänensävy suopman

äänestys jienasteapmi, jienastus

äänestyslippu jienastanlihppu

äänestyspaikka jienastanbáiki

äänestäjä jienasteaddji

äänestäminen jienasteapmi

äänestää jienastit, stem´met

ääneti  jaska, jávohaga, jienajávohaga

äänettömyys jienahisvuohta, jaskatvuohta; (vaitonaisuus)jávohisvuohta

äänetön jienah/eapme (-is), jask/at (-es); (vaitonainen)jávoh/eapme (-is)

ääni jietna; yhteen ääneenovtta jitnii, alla jienainkovalla äänellä, hiljaisella äänellä vuollegis jienain, menettää äänensäjienahuvvat

ääni (äänestyksessä) jietna, steam´ma (N)

ääniaalto jietnabárru

äänihuuli jietnabavssa

äänikuva jietnagovva

äänilevy skear´ru

äänimerkki jietnamearka

ääninauha jietnabáddi

äänioikeutettu jietnavuoigadahtton (attr.)

äänirauta šuokŋagáffal

äänittää jidnet, jienahit; (nauhalle)báddet

äänivalli jietnaseaidni

äänivaltainen jietnaválddálaš

äänne jietnadat

äänneoppi jietnadatoahppa

äännähtää jienádit, jienihit

ääntymispaikka jietnadansadji

ääntymistapa jietnadanvuohki

ääntäminen jietnadeapmi

ääntää jietnadit

ääretön ravdameahttun, ravddah/eapme (-is)

äärimmäinen ravddamus ~ ravddamuš

äärioikeistolainen olgešekstremista

äärioikeistolaisuus olgešektremisma

ääriviiva ravdasáhcu

Ö

öisin ihkku

öljy ol´ju

öljyinen ol´ju/i (-os), ol´jo-

öljylamppu ol´jolámpá

öljypuu ol´jomuorra

öljytä ol´jet

öljyväri ol´joivdni